Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari. Tampere Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

2 Lähtökohtana Suomen talouden ahdinko 2

3 EU:n komissio: BKT:n kasvuennusteet vuodelle 2015 Muutos-% edellisestä vuodesta % Lähde: Kuntaliitto/Kietäväinen Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala

4 Kokonaistuotannon supistuminen selittyy teollisuustuotannon supistumisella Arvonlisäyksen muutos vuodesta

5 Tilanne ei korjaannu ilman viennin elpymistä Tarvitaan parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä ja tätä on tavoiteltava. Vienti ja sille perustuvat investoinnit on ainoa kestävä kasvun pohja. Tämä on ratkaisevaa myös julkisen talouden vakautumisessa. Julkisen talouden hoitoa ei kuitenkaan voi laskea optimististen odotuksien varaan. VM/KO:n arvion mukaan talous kasvaa lähivuosina keskimäärin vain runsaan prosentin vuodessa sopeutustoimien jälkeen vielä vähemmän. Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän mukaan. Lähde: Valtiovarainministeriö 5

6 Julkisen talouden tasapainoa vahvistettava ensi vaalikaudella noin 3 %/BKT Ilman uusia sopeutustoimia julkisen talouden alijäämä supistuu, mutta jää kauden lopussakin lähelle 3 %/BKT tasoa. Julkinen velka lähestyy 70 %/BKT. Finanssipolitiikan liikkumatilan palauttamiseksi: Kuntatalouden velkaantuminen pysäytettävä 10 %/BKT tasolle. Valtiontalouden velka kahdessa vaalikaudessa 40 %/BKT tasolle (nyt 50 %/BKT) Edellyttää: Valtion ja kuntien tasapainon palauttamista vuoteen 2019 mennessä. Menoja hillitseviä toimia myös seuraavilla hallituskausilla. Lähde: Valtiovarainministeriö 6

7 6 mrd. euron sopeutus ensi vaalikaudella Valtiontalouden tasapainottaminen vuoteen 2019 mennessä voidaan toteuttaa sopeuttamalla menoja ja/tai tuloja yhteensä noin 4 mrd. eurolla ensi vaalikauden aikana. Sopeutuksen tulee painottua menoleikkauksiin. Kuntatalouden tasapainottaminen edellyttäisi noin 2 mrd. euron sopeutusta vuoteen 2019 mennessä. Kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsittava sekä toimintaa tehostettava. Näille asetettava määrälliset tavoitteet. Kunnallisverotus ei saisi kiristyä muuten paine työllisyyteen. Lähde: Valtiovarainministeriö 7

8 Uusi arvio kestävyysvajeesta on noin 5 % suhteessa kokonaistuotantoon Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä pitkällä aikavälillä 5 %/BKT (noin 10 mrd. euroa) epätasapaino. Edellinen arvio (9/2014) oli noin 4 %/BKT. Eläkeuudistus vähentää menopainetta ja lisää tuloja pitkällä aikavälillä noin 1%/BKT mutta heikentynyt julkisen talouden tasapaino nostaa lähtölavaa noin 2 %/BKT: Vuoden 2014 toteuma odotettua heikompi. Keskipitkän aikavälin kasvunäkymä jonkin verran heikentynyt. Korkonäkymä edelleen laskenut, mikä supistaa työeläkesektorin ylijäämää. Lähde: Valtiovarainministeriö 8

9 % Veroaste (verojen suhde BKT:een), % vuosina Veroaste Sosiaaliturvamaksut Valtion muut verotulot Kuntien valtionosuudet Kuntien verotulot ** Lähde: Vuodet Tilastokeskus, ennusteet VM 9

10 BKT:n määrän muutos ja työttömyysaste , % % BKT:n määrän muutos Työttömyysaste Lähde: Vuodet Tilastokeskus, ennusteet VM 10

11 Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2016 Laitos Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin Inflaatio, % 2014/2015 % aste, % muutos, % Lähde: Kuntaliitto Handelsbanken Suomen Pankki OP-Pohjola Euroopan komissio Aktia Nordea Danske Bank PTT PT ETLA VM joulukuu 1,5 8,6 1,3 1,7 joulukuu 1,0 8,2 1,2 1,2 tammikuu 1,7 8,7 1,0 helmikuu 1,4 8,8.... maaliskuu 1,4 8,9 1,2 1,2 maaliskuu 1,5 9,0 0,8 1,1 maaliskuu 1,5 8,8 1,1 maaliskuu 1,4 8,8 1,3 0,9 maaliskuu 1,6 8,7 1,5 maaliskuu 1,6 8,6 1,7 1,0 huhtikuu 1,4 8,6 1,3 1,4 0,6 1,0 1,2 11

12 Tampereen tilinpäätös 2014

13 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS -19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013) 13

14 Henkilöstö Milj. euroa TP 2013 TA 2014 VS 2014 TP 2014 TP14/ TP13 % TP14/ VS14 Palkat ja palkkiot -507,1-509,5-518,2-515,4-8,2 1,6 2,8 Eläkekulut -131,3-132,4-133,4-131,9-0,6 0,4 1,6 Muut henkilösivukulut -29,5-30,0-30,8-29,7-0,2 0,8 1,1 Yhteensä -667,9-671,8-682,4-677,0-9,0 1,4 5,4 Merkittävin kasvutekijä (8,9 m ) oli Oriveden yhteistoiminta-alueen laajeneminen terveyspalveluihin alkaen Vuonna 2013 on maksettu Tehy-ratkaisusta johtuvia takautuvia korvauksia n. 3,5 m vertailukelpoinen kasvu oli 3,6 m (0,5 %) vuoteen 2013 verrattuna Taloudellisiin syihin perustuvien palkattomien vapaiden ( henkilötyöpäivää) palkka- ja sivukuluja vähentävä vaikutus oli 2,2 m vuonna

15 Rahoituslaskelma INVESTOINTIEN TULORAHOITUS- PROSENTTI 38,9 % TA:n 49 %:n tavoite ei toteutunut, sillä tavoitteessa ei huomioitu investointien TA-muutoksia. Ilman Lielahden 26,0 m maanhankintaa tulorahoitusprosentti oli 44,3 % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHOITUSTARVE -125,9 M Toiminnan ja investointien rahoitusalijäämä katettiin kassavaroista. 15

16 Nettoinvestoinnit ja vuosikate TP-00 TP -01 TP -02 TP -03 TP -04 TP -05 TP -06 TP -07 TP- 08 TP -09 TP -10 TP -11 TP -12 TP -13 TP -14 Nettoinvestoinnit Vuosikate

17 Lainamäärän kehitys Milj. euroa euroa/as Lainakanta 202,6 218,3 199,3 196,4 283,0 312,1 323,1 364,1 393,5 374,7 /asukas

18 Konsernin nettoinvestoinnit ja vuosikate 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 TP- 08 TP -09 TP -10 TP -11 TP -12 TP -13 TP -14 Nettoinvestoinnit 253, Vuosikate

19 Konsernin lainakanta 1400, , ,0 800,0 600,0 400,0 200, ,0 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 Lainakanta, milj. 680,2 698,1 771,1 751,8 789,5 877,8 1234,1 1255,0 /asukas

20 Suurten kaupunkien tilinpäätöstietoja

21 Tilikauden tulos ja nettomenojen kasvu-% % Milj. euroa ,6 5, ,1 0,2-0,1 3,1 2,1 Tilikauden tulos, milj. 3,1 2,7 0,5 1,5 3,1 4,0 3,0 2,0 1,0 0, ,0-2, ,3 6,1 2,1-4,1-3,9-13,6-17,5-6,2-19,3-25,2 Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa -3,0-4,0-5,0-6,0-7,0 21

22 Milj. euroa 600,00 500,00 Vuosikate, Investoinnit, Investointien tulorahoitusprosentti Vuosikate Investoinnit % 120,00 100,00 400,00 300,00 200,00 100,00 0, Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 80,00 60,00 40,00 20,00 0,00 22

23 Lainakanta ja konsernilainat /asukas Euroa Lainat /asukas Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 23

24 Vuoden 2014 tilinpäätöstietoja Asukasmäärä Toimintakatteen muutos-% 4,1 0,2-0,1 3,1 2,1-6,2 2,7 3,1 0,5 1,5 3,1 Vuosikate, milj. euroa 117,1 480,7 39,6 5,5 43,0 53,0 75,2 31,1 83,3 50,5 79,9 Vuosikate/Poistot, % Vuosikate, /asukas Tilikauden tulos, milj. 6,1 236,6-13,6-17,5-4,1 21,0-25,2 21,3-19,3-3,9 2,1 Investointimenot milj. -320,2-548,5-40,4-32,1-72,2-80,7-185,3-109,7-217,5-78,6-159,0 Investoinnit / asuka Investointien tulorahoitus, % Omavaraisuusaste, % Lainat /asukas Lainasaamiset , milj Yli-/alijäämät, /asukas KONSERNI Tilikauden tulos, milj. 7,2 295,5 4,7 9,8-32,3 3,2 18,4 26,2 44,2 Lainakanta , milj Lainat, /asukas Lainasaamiset , milj ,

25 Investointitason määrittely

26 Investointityöryhmän toimeksianto Vuoden 2015 talousarvio, sivu 17 - Taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä investointeja. - Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. - Kaupungin johtoryhmä toimii työn ohjausryhmänä. - Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. - Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. - Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta. 26

27 Investointityöryhmän toimeksianto Poimintoja pormestarin päätöksestä investointityöryhmän perustamisesta: - Peruskaupungin ja liikelaitosten suunnittelemien investointien kokonaismäärä nousee lähes 3,1 miljardiin euroon. - Kaikkia investointeja ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. - Investointien suunnittelussa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota investointien aiheuttamien pysyvien käyttötalousvaikutusten arviointiin. - Kaupungin kannalta merkittävin investointien tarkastelutarve kohdistuu erityisesti katu- ja liikenneinvestointeihin sekä kaupungin toimitilojen toteuttamiseen. - Näiden investointien priorisointia ja määrän ohjaamista investointikatolla tulee selvittää. 27

28 Investointitason määrittelystä Poimintoja kaupunkistrategiasta: Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle. Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelijaasuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän kehityksen. 28

29 Investointitason määrittelystä Kaupunkistrategiassa asetettu kaupungin kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että infraan. Kaupunkistrategian kasvutavoite ja investointitason reilu madaltaminen ovat ristiriidassa keskenään. Investointikaton asettamisessa on löydettävä tasapaino näiden kahden tavoitteen kesken 29

30 Kiitos