SISÄLTÖ // INNEHÅLL. 03 KETEK lyhyesti // KETEK i korthet 04 Toimitusjohtajan katsaus // Verkställande direktörens översikt

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 2010 ÅRSBERÄTTELSE

2 SISÄLTÖ // INNEHÅLL 03 KETEK lyhyesti // KETEK i korthet 04 Toimitusjohtajan katsaus // Verkställande direktörens översikt 06 Yrityspalvelut // Företagstjänster 08 Yrityspalveluprojektit // Företagsprojekt 12 Nanoteknologia // Nanoteknologi 14 Veneklusteri // Båtklustret 16 Metalli- ja konepajaklusteri // Metall- och verkstadsklustret 18 Osaamiskeskusohjelma // Kompetenscentrumprogrammet 20 Henkilöstö ja hallinto // Personal och administration 22 Tuloslaskelma ja tase // Resultaträkning och bakansräkning Teknologiakeskus KETEK Oy Korpintie 8, Kokkola Puh. (06) Fax. (06) info@ketek.fi

3 KETEK OY LYHYESTI // KETEK I KORTHET 03 KETEK TEKEE YRITYKSILLE TULEVAISUUTTA KETEK SKAPAR FÖRUTSÄTTNINGAR FÖR FÖRETAGENS FRAMTID Teknologiakeskus KETEK on Kokkolassa sijaitseva, yritysten osaamisen kehittämiseen erikoistunut teknologiakeskus. Vahvuuksiamme ovat liiketoiminnan kehittäminen, tutkimus- ja kehitystoiminta, analyysi- ja testauspalvelut sekä tiedonhaku ja rahoitusvaihtoehtojen selvitys. Pyrimme näin auttamaan yrityksiä eteenpäin tulevaisuuteen: innovoimaan uusia tuotteita, saamaan tuotteita markkinoille ja kasvamaan kannattavasti. Olemme erikoistuneet kemian sekä laser- ja venealan teollisiin sovelluksiin. KETEKin omistavat Kokkolan kaupunki, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä, Pietarsaaren kaupunki ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluyhtiö. Kokonaisliikevaihtomme vuonna 2010 oli 3,4 miljoonaa euroa ja henkilöstöä meillä oli 35. KETEK auttaa yrityksiä osana niin alueellisia kuin kansallisia ja kansainvälisiäkin ohjelmia. KETEK on voimakkaasti mukana Kokkolan seudun aluekeskusohjelmassa ja osaamiskeskusohjelmassa. Teknologicentret KETEK i Karleby är ett teknologicentrum som är specialiserat på utveckling av företagens kunnande. Våra starka områden är utveckling av affärsverksamhet, forsknings- och utvecklingsverksamhet, analys- och testningstjänster samt informationssökning och utredning av finansieringsalternativ. Med dessa medel strävar vi till att förbättra företagens framtidsutsikter: att skapa nya innovativa produkter, att få ut produkter på marknaden och att växa lönsamt. Vi har specialiserat oss på industriella tillämpningar inom kemi samt inom laser- och båtbranschen. KETEK ägs av Karleby stad, Mellersta Österbottens utbildningskoncern, staden Jakobstad och Mellersta Österbottens yrkeshögskola aktiebolag. Vår total omsättning år 2010 var 3,4 miljoner euro och personalen bestod av 35 personer. KETEK hjälper företagen via såväl regionala som nationella och internationella program. KETEK deltar intensivt i Karlebyregionens regioncentrumprogram och kompetenscentrumprogram.

4 04 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuva: Antti Osara HYVÄ VUOSI POHJUSTAA MUUTOSTA Vuosi 2010 oli kasvun ja kansainvälistymisen vuosi. Toimintamme oli aktiivista ja kokonaisliikevaihto kasvoi 28 % verrattuna edelliseen vuoteen. Toiminta vilkastui erityisesti energia- ja ympäristöaloilla sekä nanoteknologian teollisissa sovelluksissa. Myös luonnonkuitukomposiitteihin liittyvä hanketoiminta oli kasvussa. Suurin osa kasvusta tuli Yrityspalveluista, jossa kehitettiin yritysten toimintaympäristöä erilaisilla hankkeilla. Esimerkiksi Laatuhankkeessa kehitetään laboratorioympäristön laatujärjestelmää ja NAPCE-hankkeessa käynnistetään nanosovelluskeskusta. Myös yritysten tuotekehitystä tukevan hankkeen käynnistyminen oli tärkeää, sillä sen tavoitteena on erityisesti muotoiluosaamisen jalkauttaminen yrityksiin osana tuotekehitysprosessia. Kansainvälisyys näkyi useissa vuoden 2010 hankkeissamme. Vuoden aikana käynnistettiin useita Interreg-hankkeita ja erityisesti Pohjoismainen yhteistyö pääsi vauhtiin. Yhteistyö aloitettiin myös Venäjän, Kiinan, Baltian maiden ja Tansanian toimijoiden kanssa. Yhteistyötä oli myös kotimaassa, sillä toimimme aikaisempaa tiiviimmin ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen kanssa: suunnittelemme useita yhteishankkeita, joista osa käynnistyy vuonna Tuloksemme oli positiivinen, vaikka jäikin tavoitteesta. Tilojen käyttöaste nousi huomattavasti ja oli jo 95 %. Erityisesti laboratorioiden käyttöaste nousi, mikä johtui vilkkaasta hanketoiminnasta. Kokonaisuudessaan vuosi 2010 täytti sille asetetut tavoitteet: hanketoiminta kasvoi ilahduttavasti ja uudet osaamisalueet vahvistuivat. YHÄ TARKEMMIN SUUNNATUT PALVELUT Olemme onnistuneet tekemään pitkäjänteisesti työtä Kokkolan seudun pk-yritysten hyväksi. Kiitos siitä kuuluu osaavalle henkilöstöllemme ja asiakkaillemme, jotka luottavat meihin. Olemme hakeneet kasvua sekä uusilta osaamisaloilta että lisäämällä suoria yritystoimeksiantoja. Hanketoiminta onkin lisääntynyt tavoitteiden mukaisesti. Säännöllisesti KETEKin palveluja käyttäviä yrityksiä on noin 200, mikä on ilahduttavan paljon enemmän kuin edellisenä vuonna. Nyt on kuitenkin aika uudistua. Vuosi 2011 on viimeinen vuosi, jolloin toteutamme nykyistä strategiaamme. Uuden strategian laatiminen on käynnistetty ja sitä valmistellaan jo. Tulemme kasvattamaan teollisuusyrityksille suunnattua T&K-toimintaa ja mittauspalvelutoimintaa. Otamme käyttöön akkreditoidun laatujärjestelmän, jota kehitetään edelleen. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa asiantuntemusta ja palveluresursseja ja suunnata näitä paremmin palvelemaan yritysten tarpeita. Kasvu kuitenkin edellyttää rahoituspohjan vahvistamista ja osakassopimuksen jatkamista. Juhani Kuusilehto toimitusjohtaja

5 VERKSTÄLLANDE DIREKTÖRENS ÖVERSIKT 05 ETT GOTT ÅR GER GRUNDEN FÖR FÖRÄNDRINGAR År 2010 blev ett tillväxtens och internationaliseringens år. Vi hade en aktiv verksamhet och totala omsättningen ökade med 28 % i jämförelse med föregående år. Verksamheten ökade framförallt inom energi- och miljösektorn samt inom nanoteknologins industriella tillämpningar. Också verksamheten i anslutning till naturfiberkompositer ökade. Största delen av tillväxten kom från Företagstjänster, inom vilka man utvecklade verksamhetsmiljön genom olika projekt. T.ex. inom Kvalitetsprojektet utvecklades laboratoriemiljöns kvalitetssystem och inom NAPCE-projektet startades ett centrum för nanotillämpningar. Också projektet för att stödja företagens produktutveckling var viktigt, för dess målsättning är att förankra formgivningskunnande som en del i utvecklingsprosessen inom företagen. Internationaliseringen syntes också i många av projekten år Under året startades flera Intereg-projekt och speciellt samarbetet inom Norden tog fart. Samarbete inleddes också med aktörer i Ryssland, Kina, Baltiska staterna och Tansania. Samarbete bedrevs också i hemlandet, för vi arbetade aktivare än tidigare tillsammans med yrkeshögskolan och universitetscentret: vi planerar flera samprojekt av vilka en del startar år Vårt resultat var positivt fast vi inte uppnådde målsättningen. Däremot ökade uthyrningen av utrymmena märkbart och utnyttjandegraden var redan 95 %. Speciellt laboratoriernas utnyttjandegrad steg vilketberodde på livlig projektverksamhet. Sammantaget uppfyllde år 2010 de målsättningar som fastställdes: projektverksamheten hade en glädjande tillväxt och nya kompetensområden förstärktes. ALLT NOGGRANNARE RIKTADE TJÄNSTER Vi har lyckats arbeta långsiktigt för Karlebynejdens små och medelstora företag. Ett tack för det tillfaller vår kunniga personal och våra kunder som litar på oss. Vi har nått tillväxt både inom nya kompetensområden samt genom att öka antalet direkta företagsuppdrag. Projektverksamheten har också tilltagit enligt målsättningarna. Antalet företag som utnyttjar våra tjänster är ca. 200, vilket är betydligt mera än det var föregående år. Nu är det emellertid dags att förnya sig. År 2011 är det sista året som vi förverkligar vår nuvarande strategi. Utarbetandet av en ny strategi har satts igång och är under arbete. Vi kommer att öka forsknings- och utvecklingsverksamheten samt mätningsverksamheten för industriföretag. Vi tar i användning ett ackrediterat kvalitetssystem som utvecklas fortsättningsvis. Dessutom är vår målsättning av befästa specialistkunnande och serviceresurser och fokusera dem bättre för företagens behov. Denna tillväxt förutsätter dock att finansieringsbasen förstärks samt att aktionärernas avtal fortsätter. Juhani Kuusilehto Verkställande Direktör

6 06 YRITYSPALVELUT KEHITTÄMISEN JA KANSAINVÄLISTYMISEN APU Teknologiakeskus KETEK rakentaa yrityksille tulevaisuutta. Se on mukana tuotannollisen yrityksen kasvussa koko elinkaaren ajan. Yritys hyötyy KETEKin palveluista erityisesti silloin, kun se haluaa kehittyä tai kansainvälistyä. Keinoja yrityksen auttamiseen on monia. KETEK kehittää asiakkaidensa liiketoimintaa, tuotteita ja tuotantoprosesseja. Se tarjoaa tutkimus- ja tuotekehityspalveluita sekä analyysi- ja testauspalveluita. KETEK neuvoo ja tekee teknisiä selvityksiä, kartoittaa patentteja ja kirjallisuutta sekä valmistelee yrityksille kehityshankkeet ja niiden rahoituksen. Yrityspalvelut-ryhmä tukee tuotteiden, prosessien ja teknologian kehitystä. Se tarjoaa yrityksille kehitystyössä tarvittavaa tietoa, jota saadaan monipuolisilla selvityksillä, analyyseillä ja testauksilla. Palvelujen parantunut tunnettuus on laajentanut asiakaskuntaa, mutta vakiinnuttanut myös aikaisempia asiakassuhteita. Pohjoismaisten ja kansainvälisten yhteistyöhankkeiden myötä on saatu uusia partnereita ja osaamisalueiden kehittämistä laajan kansainvälisen verkoston kautta. Vuonna 2010 yrityspalveluissa painotettiin vahvasti uusien osaamisalueiden kehittämistä. Ketekin erityisosaamista ovat vesi, ympäristö, energia, nanoteknologia, komposiitit, akkuteknologia ja prosessi- ja tuotekehitys. Nousevia aloja ovat geoterminen energia, uudet energianlähteet ja teollisuuden sivumateriaalivirtojen hyödyntäminen uusiokäytössä. Ekologisen tietoisuuden ja energiankäytön, tuotannon ja kierrätyksen kehittäminen on yksi uusista pitkän tähtäimen avainalueista. Kantavana ajatuksena on monialainen kehittäminen. Esimerkiksi nanoteknologian avulla tehtyjä ratkaisuja ja sovelluksia voidaan käyttää monella muulla teollisuuden alalla. LABORATORIO- JA TESTAUSPALVELUT KASVOIVAT Tutkimus- ja kehitystoimintaa varten KETEKin käytössä on 14 kemian ja materiaalitutkimuksen laboratoriota, jotka on suunniteltu yritysten tarpeiden mukaan. Laitteistokanta on korkeatasoinen, monipuolinen ja laaja. Se luo pohjan tehdä töitä erilaisille tutkimusprojekteille ja yrityksille, jotka usein kaipaavat monimuotoista ongelmanratkaisua tuotekehityksessä tai esimerkiksi laadun seurannassa ja varmistuksessa. Yrityspalvelujen tutkimuksen parissa työskentelee noin 20 henkilöä. KETEKin analyysi- ja testauspalvelut painottuvat metallien, muovien, hydrometallurgian ja energiantuotannon aloille. Näiden palvelujen käyttö vilkastui vuonna 2010: toimeksiantojen määrä nousi ja liikevaihto kasvoi. Uusia palveluita kehitettiin aktiivisesti asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden pohjalta. Myös palvelujen laatua on kehitetty ja testauslaboratorioita koskevan ISO standardin mukainen laatujärjestelmä otettiin käyttöön. Laboratoriotoiminnan ja alueen yhteistoiminnan ja palveluntarjonnan kehittämiseen tähtäävässä Laatu-Oske-projektissa yksi tavoitteista on testauslaboratorion pätevyyden saaminen KETEK Oy:n laboratoriolle ja samassa yhteydessä myönnettävät akkreditoinnit tietyille mittausmenetelmille. Laatujärjestelmä edellyttää toiminnan jatkuvaa asiakaslähtöistä kehittämistä, jossa asiakastyytyväisyyskyselyt ovat olleet tärkeänä apuna. Laatu-Oske-hankkeessa on myös vahvistettu laboratorion laitekantaa uusin hankinnoin.

7 FÖRETAGSTJÄNSTER 07 HJÄLP MED UTVECKLING OCH INTERNATIONALISERING Teknologicentret KETEK bygger en framtid för företagen. KETEK är med i produktionsföretagens tillväxt under hela livscykeln. Företagen utnyttjar speciellt våra tjänster när de vill utvecklas och internationalisera sig. Det finns många sätt att hjälpa företag. KETEK utvecklar kundernas företagsverksamhet, produkter och produktionsprocesser. Det erbjuder forsknings- och utvecklingstjänster samt analys- och testningstjänster. KETEK ger råd och utför tekniska utredningar, kartlägger patent och litteratur samt förbereder utvecklingsprojekt och deras finansiering för företagen. Företagstjänstgruppen stöder produkternas, processernas och teknologins utveckling. Den erbjuder företagen för utvecklingen nödvändiga uppgifter, som man får genom mångsidiga utredningar, analyser och testningar. Genom att företagen bättre känner till våra tjänster har kundkretsen kunnat breddas, men också tidigare kundrelationer har kunnat förstärkas. Via nordiska och internationella samarbetsprojekt har vi fått nya partners och vårt specialkunnande har utvecklats tack vare det internationella nätverket. År 2010 fokuserades kraftigt på utvecklingen av nya kompetensområden inom företagstjänster. KETEKs specialkunnande är vatten, miljö, energi, nanoteknologi, kompositer, ackumulatorteknologi samt process- och produktutveckling. Områden på kommande är geotermisk energi, nya energikällor och utnyttjande av industrins sidomaterialströmmar för nya användningsområden. Ekologisk medvetenhet samt energins användning, utveckling av produktionen och återanvändning är ett av de nya nyckelområdena på lång sikt. T.ex. lösningar och tillämpningar med nanoteknologi kan användas på många områden inom industrin. LABORATORIE- OCH TESTNINGSTJÄNSTER VÄXTE För forsknings- och utvecklingstjänster har KETEK 14 laboratorier inom kemi och materialforskning, vilka är planerade för företagens behov. Instrumentbeståndet är högklassigt, mångsidigt och brett. Detta ger förutsättningar att arbeta i olika forskningsprojekt och med företag, som ofta önskar mångsidiga problemlösningar inom produktutveckling eller t.ex. för uppföljning och kvalitetssäkring. Inom den forskning som gäller företagstjänster arbetar ca. 20 personer. KETEKs analys- och testningstjänster är inriktade på områden inom metall, plast, hydrometallurgi och energiproduktion. Utnyttjandet av dessa tjänster ökade år 2010: antalet uppdrag ökade och omsättningen steg. Nya tjänster utvecklades aktivt utgående från kunders och samarbetspartners behov. Även tjänsternas kvalitet har utvecklats och ett kvalitetssystem i enlighet med kvalitetsstandarden ISO för testningslaboratorier togs i användning. I enlighet med Kvalitet-Kompetenscentrumprojektets målsättningar att utveckla laboratorieverksamheten och det regionala samarbetet samt tjänsteutbudet är en av målsättningarna att få testningslaboratoriekompetens för KETEK:s laboratorier och samtidigt ackreditering av vissa mätningsmetoder. Kvalitetssystemet förutsätter en ständig utveckling av laboratorieverksamheten med utgångspunkt från kundbehoven och kundtillfredsställelseundersökningarna har varit ett viktigt hjälpmedel i detta arbete. Inom ramen för Kvalitets-Kompetenscentrumprojektet har också instrumentbeståndet förstärkts med nya instrument.

8 08 YRITYSPALVELUT "Olemme olleet mukana KETEKin Hyöty- ja Nahkajäte-hankkeissa. Hankkeet ovat erittäin tehokas tapa lisätä oman yhtiön osaamistasoa, kun saa hyvin koulutettuja tutkijoita mukaan oman yrityksen kehittämistoimintaan. Hankkeet myös lisäävät yhteistyötä paikallisesti ja tuovat eri firmoja yhteen puhaltamaan samaan hiileen. Siksi voin suositella muillekin hankkeisin osallistumista." Peter Sarelin, käyttöpäällikkö, Ab Ekorosk Oy YRITYSPALVELUPROJEKTIT VUONNA 2010 KETEKissä tehtiin sekä suoraan yrityksiin tehtäviä hankkeita että julkisella rahoituksella osittain toteutettuja hankkeita. Hankkeita tehtiin yhä enemmän yhteistyössä yliopistojen, korkeakoulujen ja muiden analyysilaboratorioiden kanssa. Muun muassa Interregrahoitteiset Anacompo- ja Nakomate-hankkeet, EAKR-rahoitteiset Method-, Lutek-, Tukemia-hankkeet ja Tekesin Trilaser-projekti ovat laajan konsortion omaavia yhteistyöprojekteja. Yhteistyötä tehtiin myös Torkinmäen alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Tällaisia olivat mm. lopputyöt Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun ja yhteiset selvitykset OSKE-valmisteluhankkeiden puitteissa. Lisäksi ammattiopiston opiskelijoita oli työssäoppimisjaksolla KETEKissä. KEMIANTEKNIIKKA Kemianteollisuuden projekteissa kehitettiin menetelmiä, joilla voidaan erottaa jätevirrasta haitallisia komponentteja ja saada hyödyllisiä aineita käyttöön tai kierrätykseen. Arvokkaiden metallien erotus käytetyistä katalyyteistä uusia erotusmenetelmiä käyttäen on ollut tutkimuskohteena jo usean vuoden ajan. KETEKissä kehitettiin saostukseen perustuva prosessi, joilla voidaan ottaa talteen alkaliparistoista sinkkiä ja mangaania. Näin täytetään paristo- ja akkudirektiivi, joka velvoittaa kierrättämään kaikki paristot ja akut. Tavoitteena on aloittaa Euroopan ensimmäinen teollisessa mittakaavassa toteutuskelpoinen sinkin ja mangaanien talteenottoprosessi. KETEK järjesti erilaisia kursseja prosessikehitykseen liittyen vuonna Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa järjestettiin syksyllä prosessikehityskurssi ja Kokkolassa keväällä teollisen laskennan seminaari. YMPÄRISTÖ JA KIERRÄTYS Ympäristölainsäädännön tiukentuminen ja teollisen ekologian ja vihreän kemian korostuminen näkyy myös KETEKissä. Toiminta on painottunut ympäristöteknisiin hankkeisiin, jotka tukevat mm. materiaalien ja kemikaalien kierrätystä ja talteenottoa. Vuonna 2010 tehtiin teollisuuden vesipitoisten sivuvirtojen käsittelyja hyödyntämistarpeita käsittelevä Sivuvesi-hanke. Projektin puitteissa käytiin läpi kaikki Kokkolan Suurteollisuusalueen teolliset toimijat, jätevedenpuhdistamot ja kaatopaikat sekä muita teollisuusalueita. Niiltä kartoitettiin jätevirrat, joissa kierrätettäviä tai talteen otettavia kemikaaleja tai materiaaleja esiintyy. Kartoituksen pohjalta on toteutettu, valmisteltu ja edistetty projekteja muun muassa ekotehokkuuteen, energia- ja vesivirtojen kartoittamiseen ja alumiinin ja kadmiumin talteenottoon liittyen. Merkittäviä tutkimustuloksia saavutettiin EAKR-rahoitteisissa nahkateollisuuden Nahkajäte-hankkeessa ja lujitemuovijätteen kierrätystä ja hyötykäyttöä tukevassa Hyöty-hankkeessa. Nahkajätehankkeessa edistetään ympäristömyönteisiä tuotantomenetelmiä ja tuotannossa syntyvien sivuvirtojen kierrättämistä. Myös yritysrahoitteisissa hankkeissa materiaalien kierrätys ja kierrätysprosessien kehittäminen korostuivat. Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuteen liittyviä analyysi- ja määritysmenetelmiä on kehitetty palvelemaan eri aloja. Näistä voidaan mainita esimerkiksi kromi(vi):n määritysmenetelmän kehittäminen. Method-hankkeessa kehitetään useita uusia määritysmenetelmiä teollisuuden tarpeisiin. Polymeerialan hankevalmisteluissa keskityttiin keveisiin, biopohjaisiin materiaaleihin ja ekotehokkaisiin valmistusteknologioihin. KETEKissä valmisteltiin myös perinteisen nahanvalmistuksen ja nanoteknologian yhdistävää hanketta, jossa etsitään uusia ympäristöystävällisiä nahan valmistus- ja viimeistelymenetelmiä, joilla voidaan korvata tai täydentää kromiparkitusta järjestettiin Ympäristöpäivät, jossa teemoina olivat teollisuuden vesipitoiset sivuvirrat ja nahkateollisuuden jätteenkäsittely.

9 YRITYSPALVELUT 09 Vi har varit med i KETEKs Hyöty- och Nahkajäteprojekt. Projekten är ett mycket effektivt sätt att öka kunskapsnivån i det egna företaget när man får högt skolade forskare med i det egna företagets utvecklingsverksamhet. Projekten ökar också samarbetet med lokala företag och bringar företagen att dra åt samma håll. Därför kan jag rekommendera andra företag att deltaga i projekt. Peter Sarelin, driftchef, Ab Ekorosk Oy FÖRETAGSTJÄNSTEPROJEKT ÅR 2010 Vid KETEK genomfördes såväl direkta företagsprojekt samt med offentliga finansieringsmedel genomförda delprojekt. Allt mera genomförs projekt i samarbete med universitet, högskolor samt med andra analyslaboratorier. Exempel på omfattande konsortier är Intereg projekten Anacompo och Nakomate, ERU-finansierade projekten Method, Lutek,Tukemia samt Tekesfinansierade Trilaser. Samarbete utfördes också med Storkisbackens skolningsorganisation. Exempel på detta är examensarbeten utförda inom Mellersta Österbottens yrkeshögskola samt gemensamma utredningar för förberedande av Komptenscentrum-projekt. Dessutom har elever från Yrkesinstitutet varit hos KETEK under sina läroavtal. KEMITEKNIK Inom ramen för kemiindustrins projekt utvecklades metoder med vilka man kan avskilja skadliga komponenter från avfallsströmmar och erhålla nyttiga ämnen för användning eller recycling. Under många år har forskning inriktats på nya metoder för avskiljning av värdefulla metaller från använda katalyter. Vid KETEK utvecklades också en utfällningsprocess med vilken man tar tillvara zink och mangan från alkalibatterier. På detta sätt uppfyller man batteri- och ackumulatordirektivet som förpliktar att återanvända alla batterier och ackumulatorer. Målsättningen är att starta Europas första process i industriell skala för att tillvarata zink och mangan. KETEK ordnade olika kurser med inriktning på processutveckling år I Villmanstrands tekniska universitet ordnades hösten 2010 en processutvecklingskurs samt våren 2010 i Karleby ett seminarium med temat industriell simulationsberäkning. MILJÖ OCH ÅTERANVÄNDNING Skärpningen av miljölagstiftningens och betoningen på industriell ekologi och grön kemi märks också i KETEKs verksamhet på så sätt att projekten är mera inriktade på miljöteknik, d.v.s. de stöder bl.a. materialens och kemikaliernas återanvändning och tillvaratagande. År 2010 genomfördes det s.k. Sivuvesi-projektet som omfattade vattenhaltiga sidoströmmars behandlings- och utnyttjandebehov. Inom ramen för projektet gick man igenom alla industriella aktörer i Karleby storindustriområde, vattenreningsverk, avstjälpningplatser samt några andra industriområden och kartlade de avfallsströmmar i vilka det finns återanvändbara eller tillvaratagbara kemikalier eller material. På denna bas har projekt och förberedelser förverkligats, förberetts och förts framåt för att kartlägga bl.a. ekologisk effektivitet, energi- och vattenströmmar samt med anslutning till bl.a. kadmiums och aluminiums tillvaratagande. Betydande forskningsresultat uppnåddes i det ERU-finansierade läderavfallsprojektet för läderindustrin i vilket man befrämjar miljövänliga produktionsmetoder och återanvändning av sidoströmmar, samt Hyöty-projektet, som stöder återanvändning och nyttoanvändning av glasfiberavfall. Även i företagsfinansierade projekt har fokusering skett på återanvändning av material. Också analys- och bestämningsmetoder för avfallens duglighet för avstjälpningsplatser har utvecklats för att betjäna projekten i detta område i framtiden. Av dessa kan nämnas t.ex. utvecklingen av bestämningsmetod för krom(vi). I det s.k Method-projektet utvecklas flere olika bestämningsmetoder för industrins behov. Inom ramen för polymerområdets projektförberedelser fokuserades bl.a. på lätta biobaserade material samt ekoeffektiva tillverkningsmetoder. Hos KETEK förbereddes också ett projekt som kombinerar traditionell lädertillverkning och nanoteknologi, i vilket man söker nya miljövänliga läderframställnings- och förädlingsmetoder med vilka man kan ersätta eller komplettera kromgarvning. Den ordnades Miljödagarna i vilka temat var industrins vattenhaltiga sidoströmmar och läderindustrins avfallshantering.

10 10 YRITYSPALVELUT ENERGIA Energia-alan osaamisen kysyntä lisääntyy jatkuvasti, sillä EU:n direktiivien ja Suomen energiaverouudistusten takia energiatehokkuutta on parannettava, päästöjä vähennettävä ja uusiutuvien energialähteiden osuutta nostettava. Julkiselta sektorilta vaaditaan esimerkkinä toimimista ja energiatehokkuutta parantavien energiapalveluiden tai muiden toimenpiteiden saatavuuden ja kysynnän edistämistä. Vaativat energiastrategiat luovat työtä ja toimintamahdollisuuksia. Keski-Pohjanmaalla on keskimääräistä enemmän biopohjaisia polttoaineita hyödynnettävissä, joten alueella on mahdollisuus tulla valtakunnalliseksi energia-alan toimijaksi. Yrityspalvelujen energia-asioihin keskittyvä yksikkö kehitti palveluitaan niin, että maakunnan energiavarat tulisivat hyödynnetyksi mahdollisimman taloudellisesti ja ympäristöarvot huomioiden. Kaupungeille ja kunnille tullaan tekemään direktiivien mukaisia energiaohjelmia, joissa energiatehokkuutta pyritään parantamaan ja uusiutuvien energianlähteiden osuutta lisäämään. Vuonna 2010 aloitettiin ELY-keskuksen rahoittama vaihtoehtoisten energialähteiden kartoitus ja pilottihanke Keski-Pohjanmaalla. EU:n, Kaustisen seutukunnan ja Kokkolan seutukunnan hanke jatkuu ja kalliolämpöratkaisuja rakennetaan. Uusia hankehakemuksia tehtiin sen tukemiseksi, että maakunnan energiankäyttö olisi direktiivien mukaista ja energiasektorille syntyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja työpaikkoja. KETEK kuuluu asiantuntijajäsenenä Keski-Pohjanmaan Bioenergiafoorumiin. SÄHKÖAUTOKONSEPTIN KEHITTÄMINEN Ympäristöystävällisen materiaalitekniikkaosaamisen kehittäminen -projektissa tavoitteena oli selvittää mahdollisuuksia sähköauton valmistukseen Keski-Pohjanmaalla. Alueella on akkuosaamista ja hankkeella on sekä markkina- että aluetaloudellinen tarve. Hanke on osa litiumklusteriohjelmaa. MATERIAALIEN TUTKIMUS JA KEHITYS - MUOVIKOMPOSIITIT Muovikomposiittien kehitystyö suuntautui vuonna 2010 uusien materiaaliratkaisujen löytämiseen, materiaalien käyttöominaisuuksien ja prosessoitavuuden parantamiseen sekä biopohjaisten materiaalien hyödyntämiseen synteettisten sijaan. Kokkolassa tehtävä komposiittien ja muovimateriaalien tutkimus otti ison harppauksen eteenpäin, kun Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) muovi- ja elastomeeritekniikan tutkimusryhmä sijoittui kaupunkiin. KETEK ja TTY pyrkivät yhdessä vahvistamaan keskipohjanmaalaisia muovija venealan yrityksiä. Vuoden aikana käynnistettiin kaksi Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmaa, Lapin Liiton ja Länsstyrelsen i Norbottenin rahoittamaa projektia. ANACOMPO-hankkeessa keskitytään kehittämään kevyitä, ekotehokkaita ja vaativia olosuhteita kestäviä komposiittimateriaaleja, joiden raaka-aineina ovat uusiutuvat luonnonkuitulujitteet, kuten pellava, hamppu ja biopohjaiset hartsit. NAKOMATE-hankkeen tavoitteena on, että komposiitteja käyttävä teollisuus, esimerkiksi veneenrakentajat ja kuljetuskalustoa valmistavat yritykset, saavat käyttöönsä uusia materiaaleja kaupallisiin tuotteisiinsa. Hankkeissa ovat KETEKin ja TTY:n lisäksi mukana Swedish Institute of Composites (Swerea SICOMP Ab), Luulajan teknillinen yliopisto, Kemi-Tornio AMK ja Iin Micropolis Oy. KETEKissä tehtiin myös selvityksiä erilaisten materiaalien ja pinnoitteiden korroosion estämiseksi, pakkausteknologian kehittämiseen liittyviä selvityksiä ja osallistuttiin uusien juomatuotteiden ja -tuotannon kehityshankkeeseen. Hankkeen toteuttamiseksi muodostettiin tutkimusklusteri, johon kuului neljä yritystä Suomesta, kaksi Saksasta ja yksi Sveitsistä. Projektin aikana tehtiin teknologiaesiselvitys, konseptointi ja alueen osaamispohjan kartoitus ja auton spesifikaatioiden määrittely. Varsinainen suunnittelu ja muotoilu tehtiin Saksassa ja Sveitsissä. Monialaisessa projektissa tähdättiin keveyteen ja uuden akkuteknologian käyttöönottoon. Esimerkiksi veneenrakentamiseen kehitettyä komposiittiosaamista tarvittiin runkomateriaalien ja litiumionitietämystä akun suunnittelussa. Hankkeen lopuksi suunniteltiin prototyyppi ja aloitettiin rahoitusneuvottelut, joiden tarkoituksena oli perustaa yritys auton prototyypin valmistamiseksi. Vuoden 2010 loppupuolella laadittiin suunnitelma hankkeelle, jossa on tarkoitus luoda massiivikennoakun massatuotantoon tarvittava teknologia. Suunnitelma kuuluu EU:n FP7 -puiteohjelmaan. Konsortiossa oli mukana 4 tutkimuslaitosta ja 7 pk-yritystä Suomesta, Islannista, Sveitsistä ja Saksasta. Lähdin mukaan KETEKin ANACOMPOhankkeeseen, koska Oulun seudulla, jossa yritykseni toimii, ei ole nykyaikaista muovi- ja komposiittiosaamista. Olen kehittänyt komposiitista valmistettavan moottoripyörien turvasäilytysjärjestelmän, jonka valmistusmateriaaliin haluan osaksi myös luonnonkuituja. Niiden uskon tuovan lisäarvoa tuotteelleni. Juha Karppinen, Ride-In Oy

11 FÖRETAGSTJÄNSTER 11 ENERGI Energibranschens förfrågningar ökar hela tiden eftersom man med anledning av EU-direktiven och Finlands energiskatt måste förbättra energieffektiviteten, minska utsläpp och öka den förnyelsebara energins andel. Av den offentliga sektorn fordras att man som förebild befrämjar tillgången och efterfrågan på energitjänster och andra åtgärder som förbättrar energieffektiviteten. I krävande energistrategier finns faktorer som skapar arbete och nya verksamhetsmöjligheter. I Mellersta Österbotten finns det i genomsnitt mera biobaserade bränslen att utnyttja, varför området har möjligheter att bli en nationell aktör inom energisektorn. Enheten för energiärenden inom företagstjänster har utvecklat sina tjänster så att landsdelens energitillgångar skall bli så ekonomiskt använda som möjligt och utnyttjade med beaktande av miljöaspekterna. För städerna och kommunerna kommer man att göra energiprogram enligt de direktiv, i vilka energieffektiviteten förbättras och den förnyelsebara energins andel ökas. År 2010 startades den av ELY-centralen finansierade kartläggningen av alternativa energikällor och ett pilotprojekt i Mellersta Österbotten. EU:s, Kaustbynejdens och Karlebynejdens projekt fortsätter och bergsvärmelösningar utbyggs. Nya projektansökningar har gjorts så att man ska få landsdelens energianvändning att fungera enligt direktiven och så att det för energisektorn uppstår nya verksamheter och arbetsplatser. KETEK ingår som specialistmedlem i Mellersta Österbottens Bioenergiforum. UTVECKLING AV ETT ELBILSKONCEPT I projektet Utveckling av miljövänligt materialtekniskt kunnande var målsättningen att utreda möjligheterna att tillverka en elbil i Mellersta Österbotten. Bakgrunden till detta projekt är att det inom området finns kunnande inom ackumulatorteknologi och projektet är en del av litiumklusterprogrammet och programmet har såväl ett marknads som ett regionekonomiskt behov. För att förverkliga projektet bildades ett forskningskluster i vilket ingick fyra finska, två tyska och ett schweiziskt företag. Under projektets gång gjordes en teknologikartläggning, konceptering och kartläggning av områdets kunnande och bilens specifikationer bestämdes utgående från denna bas. Den egentliga planeringen och formgivningen gjordes i Tyskland och Schweiz. Även detta projekt var mångbranschinriktat: i projektet syftade man till lätthet och ibruktagande av en ny ackmulatorteknologi och t.ex. båtbranschens kompositkunnande behövdes för karossmaterialen och litiumkunnande för ackumulatorns utveckling. I projektets slutdel planerades en prototyp och finansieringsförhandlingar inleddes, vars avsikt var att grunda ett företag för tillverkning av en prototyp. sju små och medelstora företag från Finland, Island, Schweiz och Tyskland. Målsättningen var att skapa teknologi för masstillverkning av massivcellackumulatorer. MATERIALFORSKNING OCH -UTVECKLING - PLASTKOMPOSITER Plastkompositernas utvecklingsarbete inriktade sig år 2010 på att hitta nya materiallösningar, förbättringar av materialegenskaper och processbarhet samt utnyttjande av biobaserade material i stället för syntetiska. Forskningen inom kompositer och plastmaterial i Karleby tog ett stort steg framåt när plast- och elastomerteknikens forskningsgrupp vid Tammerfors tekniska universitet (TTU) placerades i vår stad. KETEK och TTU strävar att tillsammans förstärka plast- och båtbranschens företag i Mellersta Österbotten. Under året startades två Intereg IV A Nord-program som finansieras av Lapplands Förbund och Länsstyrelsen i Norrbotten. I ANA- COMPO-projektet fokuserar man på att utveckla lätta, ekoeffektiva och i krävande förhållanden hållbara kompositmaterial, vars råmaterial är förnyelsebara naturfiberförstärkningar såsom lin, hampa och biobaserade harts. NAKOMATE-projektets målsättning är att den industri som använder sig av kompositer, t.ex. båtbyggare och transportutrustningtillverkande företag, får till sitt förfogande nya material till sina kommersiella produkter. I projektet deltar förutom KETEK och TTU även Swedish Institute of Composites (Swerea SICOMP AB), Luleå tekniska universitet, Kemi-Tornio yrkeshögskola samt Micropolis i Ii. Vid KETEK har det också gjorts utredningar för att förhindra korrosion av olika material för ytbeläggningar, utredningar gällande utvecklingen av förpackningsteknologin och vi deltog också i projekt för utveckling av nya dryckesprodukter och produktionsteknologi. Jag gick med i KETEKs ANACOMPO-projekt, eftersom det inte finns modernt plast- och kompositkunnande i Uleåborgstrakten, där mitt företag är beläget. Jag har utvecklat ett kompositbaserat säkerhetsförvaringssystem för motorcyklar baserat delvis på naturfibrer. Jag tror att detta ger ett mervärde för min produkt. Juha Karppinen, Ride-In Ab I slutet av år 2010 sammanställdes för EU:s FP7 ramprogram en projektplan i vars konsortium ingick fyra forskningsanstalter och

12 12 TOIMIALOJEN KEHITYS NANOTEKNOLOGIA NAPCE, nanoteknologian sovelluskeskus, aloitti toimintansa EAKRrahoitteisena vuonna Yritysten tarpeita nanoteknologian hyödyntämisen osalta kartoitettiin lukuisin vierailuin ja keskusteluin. Uusia aiheita kehityshankkeille löytyi lukuisia, esimerkiksi uusien pinnoitteiden ja parannettujen materiaalien hyödyntämistä erilaisissa käyttökohteissa. Potentiaalisia hyödyntäjiä ovat muun muassa vene- ja kalusteteollisuus. Vuoden aikana toteutettiin ideakilpailu, jossa haettiin yrityksiltä ajankohtaisia kehityskohteita. Näihin kehityskohteisiin tutkijat ja korkeakouluopiskelijat etsivät ratkaisuja. Palkitut ratkaisut esiteltiin aiheen antaneille yrityksille, ja ne toimivat KETEKin jatkohankkeiden pohjana. Yhteistyötä nanoteknologiaa tutkivien yliopistojen kanssa kehitettiin vuoden 2010 aikana. KETEK kävi keskusteluja ja teki hankevalmisteluja useimpien suomalaisten tekniikan ja luonnontieteiden yksiköiden kanssa. Nanoteknologian sovelluskeskus NAPCEa esiteltiin useissa tapahtumissa Suomessa ja ulkomailla. NAPCE oli mukana esimerkiksi PulPaper- ja Chemspec-messuilla, Rusnanotech-foorumissa Moskovassa ja Nano Science Days -konferenssissa Jyväskylässä. Tapahtumissa saatiin uusia kontakteja niin yritys- kuin yliopistomaailmastakin. "Yhteistyömme KETEKin kanssa alkoi viitisen vuotta sitten. Olemme mukana erilaisissa hankkeissa ja käytämme KETEKin mittauspalveluita. Suurimmat hyödyt ovat KETEKin kautta löydetyt uudet yhteistyökumppanit ja mittaustulokset, jotka ovat toimintamme kannalta oleellisia. Voin suositella KETEKin kanssa yhteistyön tekemistä muillekin yrityksille. Pasi Keinänen, nanoteknologian kehitysjohtaja, Amroy Oy NAPCEessa valmisteltiin hanketta, jossa tutkitaan nanomateriaaleja sisältävien tuotteiden hävittämistä ja kierrätystä. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa käyttökelpoiset käsittelytavat jätteelle ja testata niiden toimivuutta. Tuloksia voivat hyödyntää niin yritykset kuin viranomaisetkin. Hankkeelle myönnettiin EAKR-rahoitus ja se alkoi vuoden 2011 alkupuolella.

13 BRANSCHUTVECKLING 13 NANOTEKNOLOGI NAPCE, nanoteknologins applikationscentrum, finansierat av ERU, började sin verksamhet år Företagens behov av att utnyttja nanoteknologi kartlades också genom företagsbesök och diskussioner. Det framkom många nya områden för utvecklingsprojekt, t.ex. användningen av nya beläggningar och förbättrade material i olika applikationer. Potentiella användare är bl.a. båt- och möbelindustrin. Under året ordnades en idétävling. Tävlingen syftade till att från företagen få aktuella utvecklingsobjekt för vilka forskare och högskolestuderande söker lösningar. Belönade lösningar presenterades för de företag som kommit med sina utvecklingsobjekt och de är som grund för KETEKs fortsättningsprojekt. Samarbete med universitet som forskar i nanoteknologi utvecklades under KETEK förde diskussioner och gjorde projektförberedelser med de flesta finska tekniska och naturvetenskapliga fakulteterna. Nanoteknologins applikationscentrum NAPCE presenterades vid olika tillställningar i Finland och utrikes. NAPCE deltog i bl.a. PulPaper- och Chemspec-mässan, Rusnanotechforum i Moskva och Nano Science Days-konferensen i Jyväskylä. Tillställningarna gav nya kontakter såväl inom företags- som universitetsvärlden. Vårt samarbete med KETEK började för fem år sedan. Vi var med i olika projekt och vi utnyttjade KETEKs mätningstjänster. Största nyttan är att det kommit nya samarbetspartners via KETEK samt mätningsresultaten, som är väsentliga för vår verksamhet. Jag kan rekommendera andra företag att samarbeta med KETEK. Pasi Keinänen, nanoteknologins utvecklingsdirektör, Amroy Ab Inom NAPCE förbereddes också ett projekt i vilket man forskar kring nanomaterialbaserade produkters destruktion och återanvändning. Målsättningen med projektet är att kartlägga användbara hanteringssätt för avfallet och testa deras funktion. Såväl företag som myndigheter kan utnyttja resultaten. Projektet erhöll ERUfinansiering och det startades i början av 2011.

14 14 TOIMIALOJEN KEHITYS Kokkolan seudun Koheesio- ja kilpailukykyohjelma VENEKLUSTERI Vuosi 2010 oli ensimmäinen KOKO-ohjelman yhteisessä venealan kehittämistyössä Kokkolan, Pietarsaaren ja Vaasan seutukuntien kesken. Toiminnassa keskityttiin klusterin markkinointiin ja alueen venealan yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kasvattamiseen. Tähän tähtäsi myös Vaasan ammattikorkeakoulun Kvarken Global Business -projektin järjestämä pohjoismainen venealan alihankintatapahtuma, jonka markkinointia VeneKOKO oli tukemassa. Sillä pyrittiin edistämään ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten venealan yritysten välistä yhteistyötä. Pohjanmaan veneklusteria ja sen yrityksiä markkinoitiin Helsingin venemessuilla Kosekin rakentamalla yritysosastolla. Tätä tarkoitusta varten päivitettiin ja painettiin esite klusterin yrityksistä. Sitä jaettiin messuilla ja se lähetettiin kaikkiin klusterin yrityksiin edistämään verkottumista. VeneKOKOn puitteissa osallistuttiin Amsterdamissa pidetyille METS-venetarvikemessuille ja Southamptonin venemessuille. METS on alan suurin eurooppalainen tapahtuma. Matkoilla tutustuttiin veneenrakennukseen, uusiin tuotteisiin ja käytiin neuvotteluja komponenttitoimittajien ja veneveistämöiden edustajien kanssa. VeneKOKO-ohjelmassa kartoitettiin keinoja ja mahdollisuuksia hyödyntää internetpohjaisia ratkaisuja erilaisten jälkimarkkinointija lisäarvopalvelujen tuottamisessa veneilijöille ja veneiden jälleenmyyjille. Työssä selvitettiin muiden toimialojen johtavien yritysten käyttämiä keinoja ja niiden soveltuvuutta venetoimialan käyttöön. Pohjanmaan venealan yrityksiä ja kehittäjäorganisaatioita markkinoitiin aktiivisesti potentiaalisille uusille alueelle sijoittuville yrityksille. Työllä pyrittiin avaamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia klusterin yrityksille. Alueen kärkiyrityksille valmisteltiin VeneKOKO-toiminnnan puitteissa 2,3 miljoonan euron tuotekehityshanke uusien venemallien kehittämiseksi ja yritysten välisen yhteistyön edistämiseksi. "Olemme tehneet KETEKin kanssa monipuolista kehitysyhteistyötä jo 2000-luvun alusta asti. Teknologiakeskuksen avulla olemme saaneet hankkeiden rahoittajien ovet auki. Parasta toiminnassa on pitkäjänteinen tekeminen: KETEKillä on ollut suurin rooli kasvussamme ja kansainvälistymisessä kaikista ulkopuolisista toimijoista. Hienoa on myös se, että KETEK on yhdistänyt venealan toimijoita ja pyrkinyt koko alan kehittämiseen. Osmo Roukala, toimitusjohtaja, Oy Finn-Marin Ltd. VeneKOKO:ssa seurattiin TEKES-veneohjelman rahoittamien julkisten tutkimusprojektien toteutusta ja tuloksia mm. veneiden uusien energiajärjestelmien, materiaalien, tuote ja tuotantokonseptien kehittämisen osalta. Ohjelmassa perehdyttiin uusiin ympäristöystävällisempiin komposiittiratkaisuihin ja markkinoilla oleviin ekovenekonsepteihin. KOKO-toimintaan liittyen tehtiin yhteistyötä keskeisten Pohjanmaan alueen kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Yhteistyökumppaneita olivat muun muassa Kosek Oy, Concordia Oy, Pietarsaari, VASEK Oy, Vaasa, Kokkolan kaupunki, Yliopistokeskus Chydenius, Keski- Pohjanmaan Koulutuskuntayhtymä, Optima, Hanken, Yrkeshögskolan Novia, Viexpo/ Finpro Oy ja Pohjanmaan kauppakamari.

15 BRANSCHUTVECKLING 15 Karlebynejdens Kohesions och konkurrenskraftsprogram BÅTKLUSTRET År 2010 var det första året för KOKO-programmet inom ramen för det gemensamma utvecklingsarbetet i Karleby-, Jakobstadoch Vasanejderna. Verksamheten koncentrerades på att marknadsföra klustret samt på att utveckla och utöka verksamheten inom området. På detta inriktade sig också Vasa Yrkeshögskolas Global Businessprojekt, som ordnade en nordisk underleverantörstillställning för båtbranschen, vars marknadsföring stöddes av Båt-KOKO. På detta sätt strävade man till att befrämja samarbetet i svenska, norska och finska företag inom båtbranschen. Österbottens båtkluster och dess företag marknadsfördes på Helsingfors båtmässa med hjälp av Koseks företagsavdelning. Med anledning av detta uppdaterades och tryckets en broschyr med klustrets företag och den delades ut på mässan. Den sändes också till klustrets alla företag för att befrämja nätverksbildning mellan företagen. Inom ramen för Båt-KOKO deltog man också i METS båttillbehörsmässa i Amsterdam samt i Southamptons båtmässa. METS är branschens största tillställning i Europa. På resorna bekantade man sig med båtbyggnad och nya produkter och förhandlingar fördes med representanter för komponenttillverkare och båttillverkare. Inom ramen för KOKO-programmet har det kartlagts metoder och möjligheter att utnyttja Internet-baserade lösningar för olika eftermarknads- och mervärdestjänster för båtägare och återförsäljare. I arbetet kartlades också metoder som ledande företag använder inom andra branscher samt deras tillämpbarhet för båtbranschen. Österbottens företag och utvecklingsorganisation inom båtbranschen har marknadsförts aktivt för potentiella företag inom nya Vi har haft ett mångsidigt samarbete med KETEK ända från 2000-talets början. Med KETEKs hjälp har dörrarna öppnats till finansiärer för projekten. Det bästa med verksamheten har varit långsiktigheten: av alla utomstående aktörer har KETEK haft den största rollen i vår tillväxt och internationalisering. Det är också bra att KETEK har sammanlänkat båtbranschens aktörer och strävat till att utveckla hela branschen. Osmo Ruokola, toimitusjohtaja, Oy Finn-Marin Ltd branscher. Med detta arbete har man försökt skapa möjligheter till nya affärsverksamheter för klustrets företag. För distriktets toppföretag har det också inom ramen för Båt-KOKO förberetts ett 2,3 miljoner :s utvecklingsprojekt för att utveckla nya båtmodeller samt för att befrämja samarbetet mellan företagen. Inom Båt-KOKO har man också följt TEKES-finansierade projekts förverkligande och resultat, bl.a. beträffande utvecklingen av energisystem, material, produkter och produktionskoncept. Man har också bekantat sig med nya miljövänligare kompositlösningar samt ekobåtskoncept. I anslutning till KOKO-verksamheten har samarbete idkats med de centralaste österbottniska utvecklingsorganisationerna såsom Kosek Ab, Concordia Ab, Jakobstad, VASEK Ab, Vasa, Karleby stad, Universitetscentrum Chydenius, Mellersta Österbottens utbildningssamkommun, Optima, Hanken, Yrkeshögskolan Novia, Viexpo/Finpro Oy och Österbottens handelskammare.

16 16 TOIMIALOJEN KEHITYS METALLI- JA KONEPAJAKLUSTERI Metalli- ja konepaklusterissa keskityttiin vuonna 2010 alueellisen innovaatioympäristön, tutkimus- ja kehitystoiminnan sekä verkostoitumisen kehittämiseen, yritysten kilpailukyvyn parantamiseen ja Venäjän Barentsin alueen kasvavien markkinoiden mahdollisuuksien selvittämiseen. Alueellisen innovaatioympäristön kehittämistoimenpiteitä suunniteltiin ja koordinoitiin kahdessa eri kehittämisryhmässä. Kehittämisryhmissä keskusteltiin Kokkolan alueen konetekniikan perus- ja täydennyskoulutuksen nykytilanteesta ja tulevaisuudesta sekä lasertyöstötekniikan koulutuksen vahvistamisesta perus- ja täydennyskoulutuksessa. Samoin valmisteltiin pinnoitustekniikan professuurin jatkosopimus Tampereen teknillisen yliopiston kanssa vuosille Lisäksi koordinoitiin alueellisten toimijoiden käynnissäolevia ja suunnitteilla olevia kehittämistoimenpiteitä. Trilaser- ja Lutek2013-hankkeissa osallistuttiin toimenpiteiden suunnitteluun ja koordinointiin. Vuoden aikana valmisteltu Interreg-rahoitteinen FatLase-hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen lokakuussa Tutkimuksella tullaan selvittämään laserpinnoitettujen koneenosien väsymislujuus. Koneenosien käyttäjät vaativat tätä tietoa. Klusterissa osallistuttiin uuden yrityshankkeen suunnitteluun. Tarkoituksena on tuoda asiakaslähtöisyyttä tuotekehitykseen ja hyödyntää tietotekniikkaa ja automaatiota. Kyseessä on Tekesrahoitteinen hanke. Venäjän Barentsin alueen markkinat kasvavat. ELY-keskuksen rahoittamassa hankkeessa selvitettiin ja parannettiin Kokkolan alueen yritysten mahdollisuuksia päästä mukaan markkinoille. Kosek järjesti aiheesta tiedotustilaisuuksia syksyllä Pietarin Teknillisen yliopiston kanssa käynnistyi yhteistyö, jota on hyödynnetty esim. Trilaser-tutkimushankkeessa. Kesän ja syksyn aikana KETEKistä vierailtiin Pietarissa tekemässä koepinnoituksia heidän suurteholasereillaan. Yhteisiä tutkimustuloksia julkistetaan alan kansainvälisissä seminaareissa esim. IGALEO seminaarissa. Uusinta tietoa metalli- ja konepaja-alan valmistusteknologioiden kehittymisestä ja tutkimuksesta on hankittu vierailuilla tutkimuslaitoksissa ja osallistumalla alan kotimaisille ja kansainvälisille messuille Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Venäjällä.

17 BRANSCHUTVECKLING 17 METALL- OCH VERKSTADSKLUSTRET Metall och verkstadsklustret inriktade sig år 2010 på utveckling av den regionala innovationsmiljön samt forsknings- och utvecklingsverksamhet, nätverksbildning, utvecklingsåtgärder för att befrämja företagens konkurrenskraft samt på att klarlägga möjligheterna för utnyttjande av de växande marknaderna i Barents och närområdena i Ryssland. Utvecklingsåtgärder för den regionala innovationsmiljön har planerats och koordinerats i två olika utvecklingsgrupper. I grupperna har man diskuterat Karlebynejdens nutida och kommande maskintekniska grundutbildning och fortbildning samt stärkande av skolningen och fortbildningen för laserbearbetning. Samtidigt har man förberett ett kontrakt för fortsättning av yttekniska professuren med Tammerfors tekniska universitet för åren Dessutom har regionföretagens pågående och under planering varande projekt koordinerats. I Trilaser- och Lutek2013-projekten har man deltagit i planeringen och koordineringen. Det under året förberedda Interregfinansierade FatLase-projektet fick ett positivt finansieringsbeslut i oktober Bakgrunden till projektet är att användarnas krav på laserytbelagda komponenter och forskningsfakta visar att materialen drabbas av trötthet. Projektet startar i början av Dessutom har vi deltagit i planeringen av ett företagsprojekt (Tekes) som syftar till att utveckla kundsynpunkter samt utnyttjandet av datorteknik och automation. Med hjälp av ett av ELY-centralen finansierat projekt har åtgärder för växande marknader och nya produkter förberetts och detta syftar till att förbättra möjligheterna för nejdens företag att komma in på Barents växande marknader. I anslutning till ämnet har det med Koseks hjälp ordnats regionala informationstillfällen under hösten Tillsammans med St. Petersburgs tekniska universitet har det startats ett samarbete som utnyttjats t.ex. i Trilaserforskningsprojektet. Under våren och hösten gjordes besök i St. Petersburg för att göra ytprover med deras högeffektslaser. Resultaten publiceras vid branschens internationella seminarier t.ex. IGALEO Den nyaste informationen kring metall- och verkstadsbranschens utveckling och forskning har fåtts genom besök vid forskningsanstalter och genom att deltaga i nationella och internationella mässor i Finland, Sverige, Tyskland och Ryssland.

18 18 TOIMIALOJEN KEHITYS OSAAMISKESKUSOHJELMA Kokkolan seudun osaamiskeskusohjelma sai helmikuussa 2010 uusia resursseja, kun Teknologiakeskus KETEKin lisäksi ohjelmaan tulivat mukaan Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Tampereen teknillisen yliopiston Muovi- ja elastomeeritekniikan laboratorion Kokkolan yksikkö ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu. Näin saatiin aikaisempaa enemmän hankevalmisteluita, yritysrajapintaa ja yhteistyötä alueen toimijoiden kanssa. Osaamiskeskustoiminta keskittyy kemian teollisiin sovelluksiin, erityisesti kemiallisten prosessien ja analytiikan kehitykseen sekä kemian alaan liittyvien innovaatioiden ja spinn-offien kaupallistamiseen. Uusia teollisia sovelluksia etsitään nanoteknologian hyödyntämisestä kemianteollisuuden sovelluksissa. Nanoteknologian klusteriohjelmassa haetaan raaka-aineiden kestävää ja ympäristöystävällistä käyttöä nanoteknologian avulla ja tuotteiden ominaisuuksien parantamista nanoteknologialla. Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelmassa pyritään hyödyntämään biomassaa aiempaa paremmin energiana ja uusina tuotteina. Metsäbiomassasta halutaan kehittää esimerkiksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita suomalais-kiinalaisena yhteistyönä. Klusteri myös auttaa jo olemassa olevien tuotteiden kaupallistamisessa; tästä hyvä esimerkki on koivutisle ja muut tervatuotteet. KETEKissä voidaan tehdä myös toteutettavuusselvityksiä, joissa testataan laboratorio- tai pilottimittakaavassa, syntyykö hankeideasta teknisesti toimivia tuotteita kaupallistamista varten. Oske auttaa saamaan rahoitusta. Oske-toiminnan edistämiä myönteisiä rahoituspäätöksiä saatiin vuonna 2010 yli 2,8 miljoonalla eurolla. Uusia hankkeita valmisteltiin muun muassa biomassan kaasutuksesta, teollisuuden vesien käsittelystä ja muovien kierrätysystävällisestä suunnittelusta. Tapahtumat ovat yksi osaamiskeskustoiminnan muodoista. Merkittävimpiä tapahtumia olivat Analytiikkapäivät, Äly, muoto ja kestävä kehitys pakkauksissa -seminaari, Metal Kokkola -konferenssi sekä Teknokeskiviikot. Tapahtumiin osallistui yhteensä yli 300 henkilöä, mikä oli yli kolmannes enemmän kuin edellisenä vuonna. Myös kansainvälisiin tapahtumiin osallistuttiin. Pohjoismaiden ja Venäjän lisäksi kohdealueina olivat Japani, Kiina, Kanada ja Eurooppa. Kansainvälisten aktiviteettien tavoitteena oli T&Khankkeiden valmistelu, verkottuminen ja uuden tiedon tuominen alueen yrityksille. Kansainvälisiä tapahtumia olivat mm. PulPaper 2010 ja TAPPI International Conference on Nanotechnology for the Forest Product Industry. LUONNONTUOTEALAN INNOVAATIOVERKOSTO Keski-Pohjanmaalle halutaan rakentaa luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimintaohjelma. Se mahdollistaisi alueen toimijoiden liittymisen alan valtakunnalliseen innovaatioverkostoon: paikalliset yrittäjät voivat hyödyntää valtakunnallisesti kehitettäviä luonnontuotealan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä voisi synnyttää Keski-Pohjanmaalle uutta liiketoimintaan esimerkiksi turpeen, metsäbiomassan ja marjojen jalostamisesta, ja edistäisi Suomen tavoitetta olla vuonna 2050 johtava biotalousmaa maailmassa.

19 BRANSCHUTVECKLING 19 KOMPETENSCENTRUMPROGRAMMET Karlebynejdens kompetenscentrumprogram fick i februari 2010 nya resurser när förutom Teknologicentralen KETEK även Karleby universitetscentrum Chydenius, plast- och elastomertekniska Karlebylaboratorium vid Tammerfors tekniska universitet samt Mellersta Österbottens yrkeshögskola kom med i programmet. På detta sätt erhölls mera än tidigare projektförberedelser, företagsgränssnitt och samarbete med nejden aktörer. Verksamheten för kompetenscentret fokuseras på industriella tillämpningar, speciellt på kemiska processer och analytikens utveckling samt på kommersialisering av innovationer och spinnoff som hänför sig till kemibranschen. Nya industriella tillämpningar söks med hjälp av nanoteknologi inom kemiska industrins tillämpningar. Inom nanoteknologins klusterprogram söks hållbara och miljövänliga råvaror med hjälp av nanoteknologi och dessutom försöker man förbättra produkters egenskaper med nanoteknologi. I klusterprogrammet för förnyelsebar skogsindustri strävar man till att bättre utnyttja biomassa som energi och som nya produkter. Av skogsbiomassa vill man utveckla t.ex. hälsobefrämjande livsmedel i ett finskt-kinesiskt samarbete. Klustret hjälper också till med kommersialisering av redan existerande produkter; ett bra exempel på detta är björkdestillat och andra tjärprodukter. Hos KETEK kan man också utföra utredningar för förverkliganden och i anslutning till dessa testar man i laboratorie- och pilotskala huruvida det från projektet uppstår tekniskt fungerande produkter för kommersialisering. med temat form och hållbar utveckling för förpackningar, Metal Karleby-konferensen samt tekno-onsdagarna. Totalt deltog över 300 personer i tillställningarna, vilket är mer än en tredjedel mera än föregående år. Det deltogs också i internationella tillställningar. Förutom Norden och Ryssland var Japan, Kina Kanada och Europa målområden. Syftet med den internationella aktiviteten var förberedande av forsknings- och utvecklingsprojekt, nätverksbildande och införskaffande av information för nejdens företag. Internationella tillställningar var bl.a. PulPaper2010, TAPPI International Conference on Nanotechnology for the Forest Product Industry. NATURPRODUKTBRANSCHENS INNOVATIONSNÄTVERK I Mellersta Österbotten vill man bygga ett innovationsnätverk och ett verksamhetsprogram för naturproduktbranschen. Detta skulle möjliggöra för nejdens aktörer att ansluta sig till det riksomfattande innovationsnätverket: lokala företagare kan utnyttja nya riksomfattande utvecklingsbara verksamhetsmöjligheter inom naturproduktbranschen. Detta kunde i Mellersta Österbotten skapa ny affärsverksamhet t.ex. för förädling av torv, skogsbiomassa och bär, samt befrämja Finlands målsättning att år 2050 vara edande bioekonomiland i världen. Kompetenscentret hjälper också till med finansiering. År 2010 erhölls positiva finansieringsbeslut på över 2,8 miljoner euro med stöd av Kunskapscentrumverksamheten. Nya projekt förbereddes bl.a. för förgasning av biomassa, behandling av industriellt vatten samt planering av återanvändningsvänlig plast. Tillställningar är en form av kompetenscentrets verksamhet. Mest betydande tillställningar var Analytikdagarna, Intelligens, seminariet

20 20 YHTIÖN HALLINTO JA HENKILÖSTÖ // BOLAGETS ADMINISTRATION OCH PERSONAL HENKILÖSTÖ JA HALLINTO // PERSONAL OCH ADMINISTRATION Teknologiakeskus KETEK Oy:n hallituksen kokoonpano on ollut vuonna 2010 seuraava: Teknologicentret KETEK Ab:s styrelse har under år 2010 haft följande sammansättning: ANTTI ISOTALUS MIKAEL JAKOBSSON JUKKA YLIKARJULA HANNU GÖÖS PIRJO PALOSAARI-PENTTILÄ OWE SJÖLUND MARJA-LIISA TENHUNEN KARI URPILAINEN MIKKO VIITASALO JUHANI KUUSILEHTO puheenjohtaja, Kokkolan kaupunginjohtaja, Karleby stadsdirektör, ordf. I varapuheenjohtaja, Pietarsaaren kaupunginjohtaja, Jakobstads stadsdirektör, vice ordf. II varapuheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän johtaja, Direktör Mellersta Österbottens utbildningskoncern, vice ordf. Korallituote Oy Ab:n toimitusjohtaja, Verkställande direktör Korallituote Oy Ab Pirityiset ry:n toiminnanjohtaja, Direktör, Pirityiset ry Aaro Kohonen Oy Ab:n osastopäällikkö, Avdelningschef, Aaro Kohonen Oy Ab Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluyhtymän rehtori ja toimitusjohtaja, Rektor och verkställande direktör Mellersta Österbottens utbildningsamkommun Valtiopäiväneuvos, Riksdagsråd Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen johtaja, saakka, Direktör Karleby universitetscenter Chydenius. KETEK Oy Ab:n toimitusjohtaja, Verkställande direktör KETEK Oy Ab Hallitus kokoontui tilikauden aikana kuusi kertaa. Styrelsen har under räkenskapsperioden sammanträtt sex gånger.