Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti 4 / 2014

Transkriptio

1 Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti Yhdeksäs vuosikerta 4 / 2014

2 Pääkirjoitus Pia Pyykkinen 40 vuotta eloa ja iloa Hyvinkään Kansantanssijat on tänä vuonna 40 vuotta vanha. Tuohon ikään mahtuu jo monenlaista elämän kokemusta. On uusien taitojen oppimista, teini-ikää, aikuisuuden aloittamista. Nyt sitten jo keski-iän kynnyksellä. Itse olen ollut seuran toiminnassa mukana tuon 40 vuotta. Tähtihetkiä on monia; ensimmäinen kerta aikuisten harjoituksissa, Imatran katselmusviikonloppu, Kopposten ensimmäinen mestaruus katselmuksista, Usvan Merelläohjelma Noihin liittyy isoja tunteita, mutta myös niitä pienempiä liikutuksia on ollut. Seuratoiminta antaa muutakin kuin tanssin oppia. Sosiaalisuus, yhteisöllinen tekeminen, vastuunkanto - oivia taitoja muuallekin vietäväksi ja opittavaksi. Minä en olisi minä ilman tätä seuraa. Meillä kaikilla seuran toiminnassa mukana olleilla on omat muistot takavuosien tapahtumista. Jollekin reissut ovat jäänet mieleen, toiselle musiikki on ollut tärkeintä, kolmannelle on pukuasia noussut ylimmäksi. Jokaisen omat muistot ovat oikeita ja tärkeitä, vaikka olisivatkin erilaisia kuin omani. Näistä kaikista muistoista rakennamme yhdessä seuramme historian ja sen miltä se tuntuu ja maistuu meidän mielissämme. Tähän Tikkuristiin on haluttu koota pieni otos siitä, mitä on tapahtunut. Tässä on vain faktoja: hajut, maut, tunnelmat ja muistot saa jokainen koota itse siihen päälle ja tehdä oman maun mukaisen sopan. Terkuin, -pia, pj Poimintoja tulevista Sääntömääräinen vaalikokous puvustolla Kuusijuhla Hakalassa Esiintyminen Palvelukeskus Åvikissa Folklandia-risteily Baltic Queen avoimet ovet kaikkien ryhmien harjoituksissa. Tervetuloa tutustumaan sekä kansantanssiin että rivitanssiin! Tikkuristi on Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy noin neljästi vuodessa sähköpostitse. Mikäli haluat lehden jakelulistalle, laita viestiä Sannalle (sanna.husu@hus.fi). Sivu 2 (12)

3 Onnea 40-vuotisesta taipaleesta Hyvinkään kansantanssijat! Vuonna 1974 perustettu Hyvinkään kansantanssijat ry täyttää tänä vuonna pyöreitä. Tätä juhlitaan pitkin vuotta erilaisissa tilaisuuksissa huipentuen lauantaina Hyvinkääsalissa järjestettävään konserttiin, joka osaltaan täydentää kaupunkimme rikasta tapahtumavuotta. Viimeisimmän imagotutkimuksen mukaan Hyvinkään kaupungin tunnettuus on kansallisesti nousussa. Viime vuosien ansiokas kaupunkikehitys ja kaupunkimme hienot tapahtumat ovat tuoneet esiin Hyvinkään positiivista ilmettä läpi Suomen. Yksi kovimpia kilpailuvalttejamme erilaisten tapahtumien lisäksi on juuri laaja yhdistyskenttä ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet, joihin Hyvinkään Kansantanssijat on jo vuosikymmenten ajan tuonut oman arvokkaan lisänsä. Kansantanssi on mukava, liikunnallinen ja sosiaalinen harrastus, jossa kunnon kohenemisen ohessa myös perinneasiat tulevat tutuksi. Kansanperinteen siirtäminen tuleville sukupolville on tärkeä tehtävä, jota kaupunkikin haluaa olla tukemassa, muun muassa tarjoamalla harrastustiloja toiminnan mahdollistamiseksi. Kansantanssiharrastuksen kautta saa, paitsi mahdollisuuden ilmaista itseään, myös uusia ystäviä sekä mahdollisuuden päästä mukaan harrastusmatkoille Suomessa ja ulkomailla. Harrastus on myös sikäli monipuolinen, että se sopii eri-ikäisille lapsista vanhuksiin ja aloittelijoista konkareihin. Tällä hetkellä Hyvinkään Kansantanssijoilla onkin kolme lasten ja neljä aikuisten ryhmää ja toiminnassa on kaiken kaikkiaan mukana yli 70 aktiivista harrastajaa sekä parikymmentä kannatusjäsentä. Hyvinkään kaupunki kiittää Hyvinkään kansantanssijat ry:tä kuluneista vuosista ja toivottaa onnea ja menestystä tuleville vuosille! Ystävällisesti, Simo Varjonen va. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Sivu 3 (12)

4 Onnea Hyvinkään Kansantanssijat! Hyvinkään Kansantanssijat on vireä kansantanssia eteenpäin vievä yhdistys. Jo 40 vuotta ovat tätä iloa ja riemua saaneet kokea niin lapset, nuoret, aikuiset kuin kauan tanssineet. Tässä ajassa suomalainen perinne tanssin ja musiikin myötä on tullut tutuksi useammallekin harrastajalle. Perinteen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ensiarvoisen tärkeää nykypäivän hektisessä maailmassa. Yhdessä tekeminen on voimavara, jonka arvoa ei voi väheksyä. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät toivottaa iloa ja riemua tuleviin vuosiin. Risto Elo, puheenjohtaja Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Karjalainen Nuorisoliitto onnittelee Hyvinkään Kansantanssijoita Tanssi jatkuu! Tirlirlittiä, tuiturluttia! Aktiivista ja iloista yhteistyökumppaniamme Hyvinkään kansantanssijoita onnitellen Kansantanssinuorten liitto Sivu 4 (12)

5 ANSIOITUNEITA JÄSENIÄ Sanna Husu Vuosien varrella jäseniä on muistettu monin eri tavoin. On esim. saatu kummilusikoita ryhmän kummeilta, on suoritettu tanhumerkkejä ja vuodesta 2010 lähtien ohjaajat ja hallitus ovat valinneet kaikkien tanssijoiden joukosta Vuoden tanhuujan. Virallisemmat muistamiset ovat olleet vuosijuhlien yhteydessä. Yhdistyksen pienoislippua on jaettu ansioituneille jäsenille vuodesta 1984 lähtien viiden vuoden välein. Jäseniämme on huomioitu myös keskusjärjestöjen ansiomerkein. Lisäksi kaksi erityisen ansioitunutta jäsentä on kutsuttu kunniajäseniksi. Perinteiden mukaisesti tänäkin vuonna jaetaan kunnianosoituksia. Haluamme pitää ne viimeiseen asti salassa myös saajiltaan, joten pienoislipun ja ansiomerkkien saajia ei paljasteta vielä tässä, vaan ne julkistetaan konsertin jälkeen iltajuhlassa. Kunniajäsenet: 1. Marjatta Toivonen 2. Eero Virtanen Yhdistyksen pienoislipun ovat saaneet: v Heikki Eronen Raimo Monto Seppo Pöhö Hannele Roos (nyk. Ilmola) Aimo Strömberg Marjatta Toivonen v Eila Eronen Kirsi Parviainen Ritva Pyykkinen (nyk. Tuohimäki) Eero Virtanen Sirpa Välimäki v Tuija Lilja-Halme (nyk. Mustonen) Hannele Monto (nyk. Verkasalo) Riitta Pohjasniemi v Marja Kokkila Päivi Patolinna Pia Pyykkinen Antero Vilenius v Marika Löytty Jussi Nurmi Kalevi Pohjasniemi Paula Sipiläinen Eeva-Liisa Sorvari v Sanna Husu Mervi Kollanus Sari Saarenmaa Birgitta Sipilä Keskusjärjestöjen ansiomerkit: v SKY:n kultainen ansiomerkki Marjatta Toivonen v SKY:n hopeinen ansiomerkki Tuija Lilja-Halme (nyk. Mustonen), Pia Pyykkinen, Ritva Tuohimäki ja Eero Virtanen KTNL:n hopeinen ansiomerkki Riitta Pohjasniemi v KTNL:n kultainen ansiomerkki Riitta Pohjasniemi Vuoden tanhuuja: 2010 Seppo Jokinen ja Aino Karvonen 2011 Riku Inkinen 2012 Saara Eerikäinen 2013 Paula Sipiläinen 2014 Tuija Solonen Vuoden tulokas: 2012 Hanna Pitkänen 2013 Jimi Vesala 2014 Rita Otti Sivu 5 (12)

6 HISTORIAN HAVINAA Pia Pyykkinen Lapsuus 1970-luvulla Seuramme syntyi 1970-luvulla. Silloin oli helmat lyhyitä, hiukset pitkiä, matkustelun makuun päästy. Hyvinkään Karjalaisten tanhupiirissä alkoi nousta ajatuksia ihan omasta kansantanssiyhdistyksestä ja niin syntyi Hyvinkään Kansantanssijat ry POP:n kerhohuoneella Aivan kuten lapsi ensimmäisinä vuosinaan kasvaa huimasti, niin kasvoi meidänkin seura. Alusta saakka on mukana ollut innokkaasti harjoittelevia aikuisia ja lapsia. Tanssijoiden määrä melkein tuplaantui vuodesta toiseen ja hallituksessa jouduttiin pohtimaan pitääkö tulijoiden määrää rajoittaa. Lapsia ja nuoria, joita karjalaisuudesta periytyen pitkään kutsuttiin vunukoiksi eli lapsenlapsiksi. Alkuun opeteltiin paljon uutta. Tanssittiin Hansviliä, Lappakatrillia, Kasareikkaa ja Åttamania. Tanssiminen oli mukavaa. Tanssittiin tansseja peräkkäin, opeteltiin samat jutut kuin kaikki muutkin. Keskustelua herätti vyötäröllä olevan käden asento, miten se oikein kuuluu olla. Harjoituspaikkoina oli mitä vain saatiin, nuorisotalot, kerhohuoneet, koulujen aulat Mikä vain kelpasi, kunhan päästiin tanssimaan. Alkuvuosina koulutettiin ahkerasti tanssijoista ohjaajia, omat kurssit olivat täynnä. Tanssijoiden koulutukset olivat myös suosittuja. Alkuvuosien toiminta oli yhteisöllistä, kaikki mahtuivat mukaan ja yhdessä tehtiin. Oli kuusijuhlia, laskiaisriehaa, kesäjuhlareissuja. Bussilla mentiin, isot ja pienet yhdessä. Marjatan mainiot oli toimelias porukka. Teini-ikä 1980-luvulla 1980-luvulle tultaessa ja teini-ikään päästessä ryhmät kasvoivat edelleen, tanssijoita oli vieläkin tulossa enemmän kuin olisi mahtunut. Parhaimmillaan seurassa oli 15 harjoittelevaa ryhmää ja ohjaajiakin parisenkymmentä. Ja ryhmät olivat isoja, tanssijoita saattoi olla 30 ryhmässä. Perinteenkeruu oli pop, Nuuttipukit kiersivät, kesäjuhlilla käytiin. Hyvinkäällä oli Hopeapäiviä, muiden perinneyhdistysten kanssa toimittiin. Katselmuksiin osallistuttiin ahkerasti, se oli kevään kohokohta. Hyvinkäällä jopa esikarsittiin lähtijöitä, kun ryhmiä oli niin paljon. Kansallispukuja alettiin tarkistaa, helmat pidentyivät ja sukkahousut vaihtuivat sukkiin ja sukkanauhoihin. Mutta kasarihenkeen kuului, että kihara tukka hulmusi esityksissä ja tyyli tanssissa oli edelleen melko pomppivaa. Seuran teini-ikä oli edelleen toimeliasta aikaa, yhdessä reissattiin, tehtiin talkoita ja toimittiin yhdessä. Totta kai teini-ikään kuuluu omat kasvukivut ja oman tilan ottaminen. Kuka käskee ja kenen komennossa mennään pohdituttivat meilläkin. Tämän vuosikymmenen huipentuma oli toinen Hyvinkään Hoijakka, Suomalaisen kansantanssin Ystävien kesäjuhlat. Hääteemalla kokoontui Hyvinkäälle 1500 kansantanssijaa Japania myöden. Isot ponnistukset ja suuri talkootyö, joka onnistui paremmin kuin hyvin. Aikuisuuden alussa 1990-luvulla 1990-luvun alkupuolella tapahtui iso muutos, lapsi alkoi olla siinä iässä, että vanhemmat siirtyivät syrjään. Tähän saakka seuran toiminnan pyörittämisestä olivat vastanneet valtaosin jo perustamisesta mukana olleet jäsenet, mutta tästä eteenpäin vastuunkanto annettiin uusille nuorille voimille. Sivu 6 (12) PUHEENJOHTAJAT 1974 Aimo Strömberg Heikki Eronen Raimo Monto Heikki Eronen Juhani Hurskainen Raimo Monto 1990 Hannele Ilmola, Tuija Lilja Tuija Lilja-Halme Pia Pyykkinen Jussi Nurmi Pia Pyykkinen Kalevi Pohjasniemi Jussi Nurmi Birgitta Sipilä 2013 Ragni Reichardt 2014 Pia Pyykkinen

7 ULKOMAAN REISSUJA 1978 Istanbul, Turkki Motala, Ruotsi 1981 Wewelsburg, Saksa 1982 Kostroma, Neuvostoliitto 1984 Istanbul, Turkki Falun, Ruotsi 1985 Bollnäs, Ruotsi Odoorn, Hollanti 1986 Cantonigros, Espanja 1987 Kecskemét, Unkari Odense, Tanska 1988 Bad Hersfeld, Saksa Philadelphia, USA 1989 Saarenmaa, Viro Motala, Ruotsi 1990 Bad Hersfeld, Saksa 1991 Japani 1992 Saarenmaa, Viro 1993 Kecskemét, Unkari 1994 Gjorik, Norja 1995 Kecskemét, Unkari 1998 Kecskemét, Unkari Motala, Ruotsi 2001 Motala, Ruotsi 2003 Naestved, Tanska Egersund, Norja 2004 Kecskemét, Unkari 2005 Tartto, Viro 2006 Göteborg, Ruotsi Tartto, Viro 2008 Porsgrunn, Norja 2011 Skive, Tanska Tartto, Viro 2013 Axevalla, Ruotsi Haettiin omia uusia kuvioita ja mietittiin mitä ja miten tehdään asioita. Toiminta keskittyi enemmän Suomalaisen Kansantanssin Ystävien toimintaan, Karjalaisten jäädessä hieman syrjempään. Puvusto sai omat tilansa ja muukin rekvisiitta jäsenistön omista komeroista siirrettiin Wanhalle Villatehtaalle. Jäsenmäärä alkoi pienetä kuten muuallakin kansantanssin parissa. Lapsiryhmät pienenivät ja nuoret ohjaajat siirtyivät muualle opiskelemaan ja asumaan. Ryhmiä yhdistettiin, nuoret ja aikuiset tanssivat yhdessä, syntyi Piirinki, joka tanssii vieläkin. Jo aktiiviuran päättäneillekin perustettiin oma ryhmä. Esityksissä alkoi olla enemmän juonta. Tehtiin kokonaisuuksia ja sitä kuuluisaa punaista lankaa etsittiin esityksistäkin. Alettiin enemmän kiinnittää huomiota mitä tanssitaan ja kuinka. Alkuverkka oli kova juttu ja ranteet piti olla suorana. Reissattiin Nordlekissa ja Barlekissa, reissuryhmät koottiin tarpeen mukaan. Kohti keski-ikää 2000-luvulle Vuosituhannen vaihteen kieppeillä alkoi puhaltaa ihan uusia tuulia. Seuran sisällä alkoi olla innostusta rivitanssiin ja syntyi LineWeavers. Uusia lastenryhmiäkin syntyi vuosien mittaan, mutta ihan kaikki eivät jatkuneet kovin kauaa. Harrastamisen tyyli oli muutoksessa, aikaa jaettiin moneen ja tanssimisen oli joskus vaikea puolustaa paikkaansa. Tanssiminen alkoi olla tavoitteellisempaa, rahalle ajan mukaan pitää saada vastinetta. Puvuston varastoja täydennettiin lasten fereseillä. Ja siinä sivussa moni sen itselleenkin ompeli. Palattiin takaisin vanhoihin katselmusreissuihin Karjalaisen nuorisoliittoon. Samoja omia mukavia kokemuksia lapsuudesta haluttiin tälle lasten polvelle. Keski-iässäkö Tänä päivänä tukevassa keski-iässä tunnemme itsemme. Meillä on mukana innokkaita lapsia, taitavia nuoria ja aikuisiakin riittää niin kansantanssiin kuin rivitanssiin. Olemme ylpeästi omia itsejämme maailmalla liikkuessa. Pidämme yllä perinteitä, mutta tuomme ne iloisesti nykypäivään välillä rajoja koetellen. Hyvinkään Kansantanssijoissa on kaksi lasten ryhmää; pienet Peukaloiset ja kouluikäisten Suhina, nuorten ryhmä Usva, aikuisten ryhmä Piirinki, varttuneempien Jäähdyttelijät ja rivitanssijat Line- Weavers. Lisäksi pidämme alkeiskursseja, FolkJamia ja pukupiirejä. Jäsenrekisterissä on 151 jäsentä. Vaikka moni asia on muuttunut vuosien mittaan, on kuitenkin jotain säilyvää: Åvikin esiintyminen on taas tänäkin jouluaattona klo 11:00. Sivu 7 (12)

8 922 VUOTTA TANSSIA, SOITTOA JA OHJAUSTA Pia Pyykkinen RYHMIEN NIMIÄ Aikuiset vasta-alkajat Aikuiset Aikuiset jatko Borduna Hattarat Ilonpisarat Jäähdyttelijät Kainot Kalsut Kangertajat Karsikkopuiston pienimmät Kauppaopiston vunukat Kauppaoppilaitoksen vunukat Kissankellot Kopistajat Kopposet Kuokkalan Kakkunassit Kuokkalan kolehtajat Kuokkalan Kopistajat Kuokkalan kurpposet Kuokkalan tunhuujat Kuokkalan vunukat Kurpposet Kurpposet 1 Kurpposet 2 Kytäjän Tanhukerho Lapikkaan lyöjät Ryhmät Ohjaajia Säestäjiä Ryhmiä seurassamme on ollut vuosien mittaan monta. Vanhoja toimintakertomuksia tutkaillessa löytyi ainakin 77 erinimistä ryhmää, vaikka alkuvuosina ryhmillä ei oikeastaan nimiä ollutkaan. Ja ryhmillä toimintavuosia on 321. Ryhmä tarvitsee ohjaajan, niitä meillä on myös ollut monta. Ohjaajia on ollut 74 ja ohjausvuosia on tähän mennessä 452. Ohjaajat ovat olleet puikoissa 1-29 vuotta, keskimäärin 6,1 vuotta. Säestäjiä on ollut 33, yhden reissun mukana olleista aina 27 vuotta soittaneeseen. Yhteensä soittovuosia on 149. Ja monta mankkaa on kulutettu loppuun! Sivu 8 (12)

9 LineWeavers Lintuset Maapirtin tanhukerho Meininki Melkuttajat Nimettömät Nimettömät 1 Nimettömät 2 Nuorten tanhukerholaiset Odensen ryhmä Paavolan polkkaajat Palpankillit Peukaloiset Pieksun polkijat Piikaset Piikaset ja poikaset Piikaset ja poikaset 1 Piikaset ja poikaset 2 Piirinki Pikkuruiset Pillipiiparit Pillipiiparit 1 Pillipiiparit 2 Pirpanat Pirpanat Pirpanat 2 Poikaset Punapaulat Punapaulat 1 Punapaulat 2 Ridasjärven tanhukerho Rikurillat Rivitanssi alkeet Saksan matka Sillan vunukkakerho Suhina Tallukan tömistajät Tanhukat Tanhutytöt Tanhuviikarit Tanukkaat Tiirunliirut Tuohikkaat Töppöset Usva Vierolan vunukat Viertolan vipeltäjät Virsukat Virsun vääntäjät Välenojan vunukat Varhaisnuoret Lapset / vunukkakerhot Sivu 9 (12)

10 HYVINKÄÄN KANSANTANSSIJAT MUIDEN SILMIN Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Haastattelimme kolmea Hyvinkään Kansantanssijoille tuttua henkilöä, jotka ovat olleet meidän kanssa tekemisissä eri yhteyksissä. Kaikilla heillä on omat muistot ja mielikuvat meistä ja jokainen toivotti onnea tulevillekin vuosikymmenille. Sinikka Mäkelä, 72 vuotta, Tampere Sinikka Mäkelä on pitkän linjan kansantanssinopettaja. Varalan Urheiluopiston liikunnanohjaajakurssilta 1966 lähtenyt kipinä Aino Minkkisen jalanjälkiin kansantanssin viemiseksi eteenpäin on palanut tähän saakka ja palaa edelleen. Koulujen ja työväenopistojen ryhmiä, lapsia, aikuisia, eläkeläisiä, kenttäohjelmia on mahtunut kansantanssin vuosikymmeniin, Järjestötyö tuli tutuksi Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n ja Kansantanssinuorten Liitto ry:n hallituksissa ja eri työryhmissä. Sinikan ja Hyvinkään Kansantanssijoiden polut ovat risteytyneet SKY:n koulutustoimikunnassa Marjatta Toivosen kanssa. He olivat yhdessä suunnittelemassa ja toteuttamassa tanhuopettajakoulutusta Varalaan. Siitä eteenpäin on tehty yhdessä katselmuksia, kesäjuhlia, reissuja monen muun mukavan lisäksi. Sinikka pyydettiin Hyvinkään Kansantanssijoiden kummiksi hänen 35v taiteilijajuhlissaan vuonna Seura virallisti näin 1970-luvulla alkaneen erinomaisen yhteistyön Marjatta Toivosen ja Raimo Monton kanssa. Sinikka näkee Hyvinkään Kansantanssijat vahvana ja aktiivisena seurana, jonka kanssa on mukavaa ja luontevaa tehdä töitä. Ohjaajat ovat vastuuntuntoisia, seurassa pidetään huolta lapsista ja perinteestä kuitenkin tässä päivässä eläen. Hyvinkään Kansantanssijoissa on oltu idearikkaita ja rohkeasti uutta kohti meneviä läpi vuosikymmenten. Sinikan terveiset juhlivalle seuralle: Seurana olette kulkeneet Marjatan jalanjäljissä perinteitä kunnioittaen, mutta silti menneet kohti uutta. Mieluisia muistoja ovat jättäneet mm. hääteemainen Hoijakka sekä viime vuosien uutuus lasten ToukoTanssit, jotka ovat olleet hieno idea. Pitäkää edelleen huolta perinteen jatkamisesta. Vauhtia ja voimia uusille vuosikymmenille! Lennu Yläneva, 55 vuotta, Turku Lennu Ylänevan mielestä Hyvinkään Kansantanssijat on kiva seura. Miksi, olikin vaikeampi kysymys. Jotakin samanhenkisyyttä Turun Kansantanssin Ystävien kanssa on ollut aistittavissa. Lennu on pitkän linjan kansantanssintekijä. Alkunsa tanssiminen sai Kouvolassa ja nousi lentoonsa Tampereella opiskeluaikoina ja on jatkunut siitä tähän päivään saakka. Lennu toimii Turun Kansantanssin Ystävissä ohjaajana, kansallisissa toimissa hän on ollut mukana eri järjestöissä, paljon tuomaroinut kansantanssikatselmuksia. Lennu onkin malliesimerkki poikkijärjestöllisestä toimijasta. Sivu 10 (12) Lennulla oli Marjatta Toivonen jo aiemmin ollut mielessä yhtenä grand old ladyistä Liisa Laaksosen mukana, jotka rakensivat

11 kansantanssitoimintaa Suomessa. Lähemmin Lennu on tutustunut hyvinkääläisiin alkuun yksittäisten ihmisten kautta. Varalan kansantanssinopettajakoulutuksessa Lennu oli Tuija Liljan (nyk. Mustonen) kanssa samalla kurssilla ja paljon tekemisissä. Pia Pyykkisen kanssa on tutustuttu paremmin kurssien, reissujen ja yhteisten tekemisten kautta. Yksilöt ovat vahvasti vaikuttaneet siihen, minkälainen kuva koko seurasta on muodostunut. Hyvinkääläiset ovat vastuuntuntoisia, tekevät minkä lupaavat, kasvattavat seuraavaa ohjaajapolvea vierihoidossa aktiivisesti. Hyvinkäällä on ollut vahvoja persoonia, jotka kuitenkin antavat turvan ja joiden siipien suojassa on nuorien hyvä kasvaa. Nuoriin luotetaan ja annetaan vastuuta, mallioppiminen on Hyvinkäällä kunniassaan. Hyvinkäällä tehdään tässä ajassa olevaa kansantanssia, kuitenkin perinteitä kunnioittaen. Seurana ovat hyvinkääläiset pompanneet esiin Lennulle mm. Nordlek- ja Mania-matkoilla. Tarinat yöllisistä yhteisesiintymisistä hyvinkääläisten ja turkulaisten kesken elävät omaa elämäänsä. Hyvinkääläiset ovat helposti syttyviä, kun vähän antaa kipinää. Hyvinkääläisten porukkaan on ollut helppo tulla, aina mahtuu. Joonas Harjumäki, 27 vuotta, Helsinki Joonaksen ensimmäinen muistikuva Hyvinkään Kansantanssijoista on seuran logolla varustettu t-paita ja verkkarit, joita hän näki vanhemmillaan. Pitkään Joonas vain seurasi vanhempiensa kansantanssiharrastusta sivusta, eikä tanssi herättänyt hänessä itsessään mitään tunteita, vaikka hän olikin mukana lukuisilla reissuilla. Vuonna 2003 tapahtui kuitenkin jotain, mikä sai Joonaksen kokeilemaan kansantanssia. Joonas lähti meidän mukaan Tanskaan, Nordlekiin ja silloin tuntui kivalta kokeilla kansantanssia, kun reissussa oli mukana muitakin samanikäisiä nuoria. Joonaksen tanssiuran kannalta reissu oli sangen onnistunut, sillä Nordlekissa sai alkunsa nuorten Kainot-ryhmä, jonka perustajajäseniin Joonas kuuluu. Sittemmin Joonas on tanssinut eri ryhmissä mm. Hollolassa ja Helsingissä. Tällä hetkellä hän tanssii sekä Sorokoskassa että Katrillissa. Joonas haluaa panostaa tanssitekniikkaansa sekä tanssitaidon kehittämiseen ja hän onkin käynyt mm. kontakti-improvisaatiokurssilla sekä monilla tanssifestivaaleilla Ruotsissa. Yksin ei kuitenkaan ole kiva tanssia, vaan hän tanssii myös mukavan porukan vuoksi. Lisäksi Joonas peräänkuuluttaa tunnetta, mikä tulee, kun tanssi vie mukanaan, kun kahdesta tanssijasta tulee ikään kuin yksi. Hän kuvaa sitä flow-tunteeksi. Tänä päivänä Joonakselle ei tule Hyvinkään Kansantanssijoista oikein mitään mielikuvaa, koska hän ei ole nähnyt meitä seurana missään. Yksi syy tähän on varmasti sekin, että Joonas itse on nuorisoseurojen toiminnassa mukana, kun taas Hyvinkään Kansantanssijat kuuluu toiseen keskusjärjestöön. Joonakselle on kuitenkin jäänyt mukavia muistoja juuri tuolta vuoden 2003 Nordlekista. Yhdeksi parhaimmista hän sanoo yölliset pr-esiintymiset turkulaisten kanssa. Joonas on siis ollut mukana luomassa mukavan perinteen hyvinkääläisten ja turkulaisten välille, vaikkei kukaan silloin vielä voinut aavistaakaan, että yhteiset yöesiintymiset saavat jatkoa tulevina vuosina. Sivu 11 (12)

12 Toimintaamme ovat juhlavuonna tukeneet: Sivu 12 (12)