Kansantanssin riemuvuosi vaihtuu Suomen ja Hyvinkään 100v-juhlavuoteen

Transkriptio

1 Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsenlehti Yhdestoista vuosikerta 2 / 2016 Kansantanssin riemuvuosi vaihtuu Suomen ja Hyvinkään 100v-juhlavuoteen Pialle kultainen ansiomerkki lue lisää s. 6 Usva UAE:ssa lue lisää s. 9

2 Pääkirjoitus Pia Pyykkinen Riemuvuodesta uuteen juhlavuoteen Kansantanssin riemuvuosi on taputeltu. Riemuvuodesta jäi mieleen Koiviston polska Willassa, GraniFolk Kauniaisissa ja kansallispukujen torituuletukset. Sen päälle vielä lauluillat, leirit, Kevätnäytökset ja Kuusijuhlat. Touhua koko vuodeksi on riittänyt. Seuraavaksi alkaa uusi juhlavuosi, Suomi ja Hyvinkää 100 vuotta. Luvassa on ainakin sata tanssia, laulua, leikkiä, vatsaliikettä Mukana ollaan juhlimassa niin Suomea kuin Hyvinkäätäkin. Lisää tietoa matkan varrella. Uusi vuosi tuo myös uuden puheenjohtajan. Tai jos vanhoja nimeämisperinteitä käyttää, niin usvaisen eli uusvanhan puheenjohtajan. Tuija Mustonen eli monille tutumpi Liljan Tuijana ottaa puheenjohtajan nuijan heiluteltavakseen. Hyvillä mielin jätän seuran vetämisen uusille harteille ja keskityn enemmän ohjaamiseen. Seura on hyvässä kunnossa, hyvissä varoissa, ryhmät ovat aktiivisia ja toimintaa ja tapahtumia riittää niin kotikulmilla kuin maakunnassakin. Juhlavuotta innolla odottaen! -pia Poimintoja tulevista Folklandia-risteily Silja Europa Flash mob -esitys Kauppakeskus Willa Sääntömääräinen vuosikokous Puvusto Huhtikuu Karjalaisen Nuorisoliiton Kevätpäivät Kansanmusiikin päivä Kevätkonsertti Hakalan nuorisotalo Europeade-festivaali Turku Lehden kuvat: Taina Aalto, Pia Pyykkinen ja Birgitta Sipilä Sivu 2 (10)

3 KANSALLISPUKUJA TUULETEL- TIIN TORIKONSERTIN MER- KEISSÄ Taina Aalto Sadepilviä uhmaten kokoontui kansallispukuinen joukko tuulettamaan kansallispukujaan sekä ilahduttamaan toriväkeä lauantaisena aamuna kulttuuri eri konserteissa, tanssituvissa, työpajoissa ja kansantanssiesityksissä. Hyvinkääläisiä oli paikalla koko luokallinen. Reissussa oli vanhanajan kesäjuhlien tuntua: paljon porukkaa, tapahtumia monella koululla, kävellä piti, vettä satoi harjoituksissa ja kulkue peruutettiin sään vuoksi. Eli oikein hyvä reissu! Mukana oli sekä Hyvinkään Kansantanssijoiden jäseniä että ulkopuolisia tuulettajia. Sadepilvet onneksi väistyivät niin, että saimme tuuletella lähes auringonpaisteessa. Jäähdyttelijöiden ja Piiringin ryhmät esiintyivät, esiteltiin jokainen pukumme, tanssittiin vielä lisää ja haettiin yleisökin mukaan. Mukava aamuinen tuokio! KAUNIAISISSA GRANIFOLKAT- TIIN Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Kauniaisissa vietettiin suomalaisen kansantanssin suurta juhlaa Grani- Folk oli neljän kansantanssijärjestön yhteinen kesätapahtuma. Järjestäjinä toimivat Karjalainen Nuorisoliitto, Finlands Svenska Folkdansring, Suomalaisen Kansantanssin Ystävät sekä Kansantanssinuorten Liitto. Viikonlopun aikana GraniFolkissa näyttäytyi länsisuomalainen, suomenruotsalainen ja karjalainen Sivu 3 (10)

4 Konsertissa kuoro toteutti osan tanssien säestyksestä ja onnistui siinä hyvin. Kummallakin ryhmällä oli myös omia osuuksia, mutta suurin osa ohjelmasta oli yhteisesityksiä. Konsertti sujui kaikin puolin mallikkaasti ja ilman kommelluksia. Niin tanssijoilla kuin laulajillakin näytti olevan hyvä tunnelma, mikä välittyi myös yleisöön. Hienon konsertin päätteeksi pääsi yleisökin tanssimaan sekä nauttimaan runsaan puffetin tarjoiluista. PIIRINKI KONSERTOI KIDEKUO- RON KANSSA Sanna Husu ja Birgitta Sipilä Aikuisten ryhmä Piirinki järjesti yhteistyössä Kide-kuoron kanssa konsertin Kellot vielä kesäajassa lauantaina Yhteistyökonsertti Kide-kuoron kanssa oli Piiringille ensimmäinen laatuaan. Ajatuksen yhteisestä konsertista sai Jorma Jormanainen, joka sekä tanssii Piiringissä että laulaa Kidekuorossa. Valmistautuminen yhteiseen konserttiin alkoi jo keväällä ohjaajan ja kuoronjohtajan sekä muutamien muiden henkilöiden kokouksilla, jolloin suunniteltiin raamit ja ajankohta tapahtumalle. Sivu 4 (10)

5 MIKÄ SE TIKKURISTI OIKEIN ON Teksti on lainattu suoraan aineettoman kulttuuriperinnön sivuilta ( Sivustolla esitellään esimerkkejä elävästä perinnöstä Suomessa. Elävää kulttuuriperintöämme tallennetaan osana Unescon aineettoman kulttuuriperinnön yleissopimusta. Sivustoa ylläpitää Museovirasto. SM-kilpailut ovat lisänneet Tikkuristin suosiota. Perinteen harjoittajat ja tuntijat Tikkuristi-tanssia osaavia on Suomessa useita tuhansia. Aktiivisia tanssijoita on todennäköisesti satoja, mutta tarkkoja lukuja on vaikea sanoa. Useimmat tanssijat ovat kansantanssin harrastajia, ja tanssia harjoitetaan erityisesti suomalaisten kansantanssiorganisaatioiden (nuorisoseurat, Suomalaisen kansantanssin ystävät, Finlands svenska folkdansring, Karjalainen nuorisoliitto) keskuudessa. Tikkuristi on tunnettu harrastajien keskuudessa jo yli sata vuotta, mutta viime vuosien aikana sen suosio on kasvanut ja se on saanut laajempaa näkyvyyttä vuosittaisten SM-kisojen ansiosta. Perinteen harjoittaminen Tikkuristi on suomalainen kansantanssi, jota tanssii yleensä yksi, harvemmin kaksi henkilöä. Tanssissa liikutaan tietyn kaavan mukaisesti kahden ristiin laitetun kepin tai maahan piirretyn ristin kulmissa, ja tarkoituksena on olla koskematta keppeihin tai ristikuvioon. Säestyksenä olevan musiikin tempo yleensä kiihtyy tanssin edetessä, mikä tekee tanssimisesta koko ajan haastavampaa. Tikkuristi on usein kilpailu, jossa voittaja on se tanssija, joka pystyy pisimpään tanssimaan keppejä tai ristiä sotkematta. Tikkurististä on olemassa useita variaatioita ja nimityksiä (Ristitikku, Tikkutanssi, Ristupäre, Ristipuikko, ruots. Skinnkompass). Ylivoimaisesti yleisin on kuitenkin Kirkkonummelta tallennettu versio, joka on julkaistu esim. Tanhuvakassa. Tanssi on suosittu kansantanssijoiden keskuudessa niin esitystanssina kuin kilpailuna, ja Suomen nuorisoseurat/pispalan Sottiisi järjestää vuosittain tammikuussa Tikkuristin SM-kisat Folklandia-risteilyllä. Kisat järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna Kuningatar Elisabeth I aloitti aamunsa Tikkuristillä. Perinteen taustaa ja historiaa Tikkuristi on vanha tanssi, joka juontaa juurensa renessanssin aikaan. Ruotsinkielinen nimitys Skinnkompass (Sinkelipass) viittaa gaillarden askeleeseen cin que pas, ja Tikkuristin yhtenä esikuvana on mahdollisesti soologaillarde, jolla esimerkiksi kuningatar Elisabeth I aloitti aamunsa. Toisaalta tanssilla on yhteisiä piirteitä myös skotlantilaisen miekkatanssin kanssa, josta on tietoja Tukholmasta skotlantilaisten sotilaiden tanssimana vuodelta Tanssi tapahtuu ristiin laitettujen miekkojen kulmissa, ja tämä on voinut olla esikuvana vastaavalle tanssimiselle keppien tai ristikuvion kanssa. Tikkuristiä tai sen varhaismuotoja lienee tanssittu Suomessa jo 1600-luvulla, mutta varmoja tietoja on vasta 1800-luvulta alkaen. Perinteen eteenpäin välittäminen Tanssi on siirtynyt eteenpäin 1900-luvun alusta alkaen ennen kaikkea kirjallisena ohjeena, mutta myös muistinvaraisena perinteenä kansantanssin harrastajien parissa. Tanssin muoto on varsin selkeä, joten se on pysynyt melko vakiintuneena eikä sitä ole juurikaan lähdetty muuntelemaan. Nykyään tanssin tärkeinä välityskanavina toimivat internetissä olevat Tikkuristin harjoitusvideot, jotka ovat saavuttaneet myös kansantanssikentän ulkopuolisia tanssijoita. Perinteen tulevaisuus Tikkuristi oli pitkään ainoa julkaistu suomalainen soolokansantanssi, ja sellaisena se saavutti kansantanssijoiden keskuudessa oman erityisasemansa. Se onkin ollut vuosikymmeniä kiinteä osa suomalaisten kansantanssijoiden repertoaaria. Nykyään erityisesti Tikkuristin SM-kisat ovat lisänneet tanssin suosiota, ja kiinnostus tanssia kohtaan on lisääntynyt myös kansantanssipiirien ulkopuolelle. Tähän on vaikuttanut myös Tikkuristi-aiheisen materiaalin ilmestyminen internettiin, erityisesti Sivu 5 (10)

6 YouTubeen. On mahdollista, että tanssi vakiintuu osaksi yleistä suomalaista tanssikulttuuria varsinkin, jos Tikkuristi tulee laajasti osaksi koulujen opetusta. ansioista kansantanssin ja kansanperinteen hyväksi tehdystä työstä. Paljon onnea Pia, olet kunniamerkkisi ansainnut! Lähteet ja linkkejä muihin tietolähteisiin YouTube-ohje Tikkuristin harjoitteluun: Tanssin kirjallinen ohje: Tanhuvakka 1977 (tai myöh.). Suuri suomalainen kansantanssikirja. Toim. Pirkko-Liisa ja Esko Rausmaa. Tikkuristin yhteydestä gaillarde-tanssiin: Klein, Ernst Skinnkompassen. Budkavlen VIII (2), Skotlantilaisesta miekkatanssista Tukholmassa kuningas Juhana III:n murhayrityksen yhteydessä: Berg, Jonas & Lagercrantz, Bo Scots in Sweden. Elofsson, Sven Paralipomena eller Bijhandlingar Mycket Nyttige att Weta [alkuteos 1599]. Teoksessa Nya Handlingar rörande Skandinaviens historia. Ödberg, Fridolf Om stämplingarna mot konung Johan III åren PIALLE MAINETTA JA KUNNIAA Sanna Husu Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry jakaa kunniamerkkejä kansantanssin ja kansanperinteen saralla ansioituneille henkilöille. Hopeisen ansiomerkin voi saada paikallistasolla, omassa yhdistyksessään ansioitunut henkilö. Kultamerkin saadakseen täytyy olla ansioita myös kansallisella tasolla, lisäksi kansainväliset ansiot lasketaan eduksi merkkiä myönnettäessä. Suomalaisen Kansantanssin Ystävät vietti Lohjalla 115-vuotisjuhlia. Juhlan yhteydessä myönnettiin järjestön kultainen ansiomerkki Pia Pyykkiselle huomattavista Pian ansioita: - Hyvinkään Kansantanssijat ry:n jäsen vuodesta Hyvinkään Kansantanssijat ry:n ohjaaja vuosina ja vuodesta 1992 lähtien - Hyvinkään Kansantanssijat ry:n puheenjohtaja vuosina , ja Toiminut useita vuosia Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n hallituksessa ja koulutustoimikunnassa - Folklore Suomi Finlandin hallituksen jäsen vuosina Kansantanssijärjestöjen yhteisen kansantanssiohjaajakoulutusta ohjaavan työryhmän jäsen - Pia on tehnyt monia kansantanssin yhteisesityksiä niin Suomalaisen kansantanssin ystävien ja Kansantanssinuorten Liiton kesäjuhlille kuin Nordlekiin (mm. Kuopion Kesäjuhlat 2007, Saarijärven Kesäjuhlat 2013 sekä Nordlek 2009) - Pialle myönnettiin Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry:n hopeinen ansiomerkki vuonna 2004 Sivu 6 (10)

7 KUUSIJUHLAA KERRAKSEEN Sanna Husu Perinteistä poiketen Kuusijuhlaa vietettiin tänä vuonna arki-iltana eli tiistaina Kuusijuhlan teemana oli Arpapeliä ja sattumankauppaa vol. 2. Teeman mukaisesti ohjelmaa ei ollut tarkoin etukäteen suunniteltu, vaan ohjelmanumerot ja ryhmien esiintymisjärjestykset arvottiin. Juhla kuitenkin alkoi perinteiseen tapaan riisipuurotarjoilulla. Ja sen jälkeen saatiin pieni yllätys, kun itse joulupukki ja joulumuori saapuivat paikalle ja ilmoittivat, että heillä on Kuusijuhlassa oli perinteitä ja yllätyksiä. vielä näin ennen joulua aikaa jäädä seuraksemme koko illaksi. Ryhmien esitysten ja yhteislaulun lisäksi illan ohjelmassa oli kinkkuarpajaiset. Pääpalkinnon eli joulukinkun voitti Seppo Jokinen. Pukki ja muori olivat vielä tuoneet lapsille pienet pussit jouduttamaan joulun odotusta. Lämminhenkiseen kuusijuhlaan oli hyvä päättää harjoitusvuosi. Sivu 7 (10)

8 EUROPEADE ENSI KERTAA SUOMESSA Sanna Husu ja Pia Pyykkinen Euroopan suurin kansanmusiikin ja -tanssin juhla Europeade on järjestetty Euroopan eri maissa vuodesta 1964 alkaen. Vuonna 2017 Europeade saadaan ensimmäistä kertaa Suomeen. Europeaden perustajalla, flaamilaisella Mon de Clopperilla, oli voimakas visio avoimesta ja monikulttuurisesta Euroopasta. Ensimmäisestä vuodesta lähtien juhlaa on vietetty kansallispukuihin pukeutuneina perinteisten eurooppalaisten laulujen, musiikkiesitysten ja tanssien tahtiin. de Clopperin alkuperäisen unelman mukaisesti juhlan tarkoitus on edelleenkin edistää kansojen välistä yhteisymmärrystä, kunnioitusta ja ennen kaikkea ystävyyttä ja solidaarisuutta. Europeade on osa Suomen virallisia 100vjuhlallisuuksia. Isäntäkaupunkina toimii Turku, joka vastaanottaa heinäkuun lopussa tuhansia musiikin ja tanssin esiintyjiä yli 20 maasta. Tapahtuma koostuu suuresta avajais- ja päätösjuhlasta ja sadoista esityksistä ympäri kaupunkia; toreilla, puistoissa, jokirannassa ja kauppakeskuksissa. Myös Humpan tanssimisella yritetään päästä Guinnessin ennätystenkirjaan. Ohjelmassa on varmasti jokaiselle jotakin! Hyvinkäältä Europeadeen osallistuvat kaikki ryhmät ja matkaan lähdetään isolla bussilla. Ilmoittautumiset on todennäköisesti helmikuun loppuun mennessä. Lisätietoja omalta ohjaajaltasi ja www-sivuilta Hyvinkään Kansantanssijat ry:n pidetyssä sääntömääräisessä vaalikokouksessa tehtiin seuraavia henkilövalintoja: Hallituksen ja samalla yhdistyksen puheenjohtaja: Tuija Mustonen Hallituksen jäsenet: Sanna Husu, Hanna Kohtamäki, Jussi Nurmi, Pia Pyykkinen, Elina Riihiohja ja Kari Virpiaro Puvustonhoitaja: Ritva Tuohimäki Ohjaajatoimikunnan vetäjä: Birgitta Sipilä Kotisivuvastaava: Birgitta Sipilä Sivu 8 (10)

9 USVA MAAILMALLA Pia Pyykkinen Hyvinkään Kansantanssijat on vuosien varrella reissannut maailmalla kansantanssin kanssa niin idässä kuin lännessä ja päässeet tutustumaan eri kulttuureihin. Marraskuussa Usva pääsi esittelemään suomalaista kulttuuria Arabiemiraatteihin Sharjahin emiraatin perinneinstituutin Suomen perinneviikolle. Aivan uusi kulttuuri meille. Tässä muutama ajatus tanssijoilta reissusta. Miltä tuntui olla suomalaisena arabikulttuurin keskellä? Keskeistä kanssakäymistä piti rajoittaa, mutta muuten tunsin itseni erittäin tervetulleeksi. Aluksi hieman orvolta, sitä automaattisesti varoi tekemästä ensiksi yhtään mitään eikä sitä vieläkään tiedä, mille tekemisille paikalliset hihittelivät keskenään, toisaalta uusiin kulttuureihin tutustuminen on aina seikkailu, joten uteliaisuus oli loppujen lopuksi päällimmäinen tuntemus. Kansallispuvuissa en tosin suosittele helteeseen lähtemään, jos lomalle menee. Mitä kuvittelit paikasta ja reissusta etukäteen? Ennakko-odotuksia ei ollut paljon, vaan jokainen oli lähtenyt matkaan avoimella mielellä vähän jännittäen. Joitakin mietitytti, miten meihin suhtaudutaan. Onko se rikkaiden leikkikenttä. Kuumaa ja hiekkaa on varmasti ja suomalaista jäykempää ilmapiiriä. Mikä yllätti matkalla eniten? Ihmisten avoimuus, huumorintaju, vieraanvaraisuus, kohteliaisuus ja positiivisuus. Ihmisten ystävällisyys ja tietynlainen tasavertaisuus naisten ja miesten välillä. Kuinka avoimesti he puhuivat ja selittivät uskostaan ja tradiasuistaan. Koko paikka oli kuin lavasteita, ihan absurdi reissu! Hiukan hiirulaiselta. Heidän pukeutumisesta arkkitehtuuriin tuli helposti pieni ja väritön olo. Kokemus ehdottomasti kasvatti kunnioitustani entisestään kyseistä arabikulttuuria kohtaan. Vähän jännitti mitä muut ajattelee itsestään mutta kokoajan oli tosi turvallinen olo eikä mitään oikeastaan tarvinnut pelätä! Sivu 9 (10)

10 Tuntui ihan hyvältä arabikulttuurin keskellä, ihmiset olivat kohteliaita ja tuntuivat hyväksyvän kulttuurien erilaisuuden. Ehkä eniten häiritsi naisten erilainen asema, esimerkiksi kaikki eivät kätelleet mikä vaati vähän totuttelemista. Ensimmäisinä päivinä hieman omituiselta paikallisten joukossa, loppujen lopuksi tunnuttiin sulautuvan porukkaan ihan hyvin. Aikataulujen puuttuminen tuntui aluksi vaikealta ja ärsyttävältä, lopulta siihenkin sopeuduttiin ihan hyvin. Mikä oli matkan kohokohta? Pimeä aavikko, dyyneillä juoksu ja illanvietto musiikin, laulun, ruoan ja naurun äärellä! Ehdottomasti päivällinen aavikolla. Vaikea valita kohokohtaa sillä jokainen päivä oli omansa, ehkä päällimmäisenä jäi mieleen huviajelu aavikolla, sekä mehun juonti paikallisen esitellessä kaupunkia keskellä yötä. JOULU ALKOI ÅVIKISTA Pia Pyykkinen Monelle meistä tanssijoista joulu alkaa Åvikista. Meitä oli tänä vuonna yksi, kaksi, kolme, kaksikymmentäneljä tanssijaa eri ryhmistä viemässä tanssillista joulutervehdystä Åvikiin. Jouluaattoaamun hartautta ja Hyvinkään Kansantanssijoiden esitystä odotetaan vuodesta toiseen suurella innolla niin Åvikin asukkaiden kuin meidänkin puolesta. Åvikin asukkaiden iloiset hymyt, tutut kasvot ja vilpitön ilo tuovat joulumielen meillekin. Jo ainakin 42 vuotta on perinne jatkunut ja varmasti jatkuu toisen mokoman. Ensi vuonna taas uudelleen! En osaa nimetä matkalle yhtä tiettyä kohokohtaa, mutta autiomaassa vietetty ilta oli ainakin todella ainutlaatuinen kokemus, joka jäi sydämeen. Ja sitten se tokavikan illan Repolainen oli melkein euforinen kokemus! Kokonaisuutena reissu oli aivan mahtava. Aavikolla juokseminen oli aivan absurdia ja upeaa, d-vitamiinin tankkaus ja kavereiden kanssa ikimuistoisen reissun kokeminen. Lisää reissusta voit lukea Usvan Facebooksivuilta. Vaikka Kansantanssin riemuvuosi on nyt päättynyt, riemua varmasti riittää myös vuonna 2017, kun sekä Suomi että Hyvinkää täyttävät kunnioitettavat 100 vuotta! Hyvää juhlavuotta kaikille! Sivu 10 (10)