Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kuntien työssä - Yhteispohjoismaisen tutkimuksen tuloksia ja suosituksia

Transkriptio

1 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen kuntien työssä - Yhteispohjoismaisen tutkimuksen tuloksia ja suosituksia

2 Sisältö SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVO POHJOISMAISSA FEJL! BOGMÆRKE ER IKKE DEFINERET. SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN TUOMA HYÖTY 2 SUOSITUKSIA SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMISEN SOVELTAMISEEN Kokonaisvaltainen vs. ongelmalähtöinen lähestymistapa Poliittinen aloite/johdon aloite vs. tulisielut Julkituonti ja legitimiteetti Tasa-arvo- ja monimuotoisuusnäkökulma Resurssit ja menetelmät/välineet Dokumentaatio 10 LISÄTIETOA 12 1

3 Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjoismaissa Pohjoismaat ovat perinteisesti olleet sukupuolten välisen tasa-arvon edelläkävijämaita. Niin naisten ja miesten kuin tyttöjen ja poikienkin asema Pohjoismaissa on ollut hyvin tasa-arvoinen moneen muuhun maahan verrattuna. Se on ollut nähtävissä koulutusjärjestelmässä, työmarkkinoilla, poliittisessa järjestelmässä ja yhteiskunnassa laajemminkin. Se näkyy myös siinä, että Pohjoismaat ovat sijoittuneet korkealle naisten ja miesten tasa-arvoa mittaavassa "Global Gender Gap -indeksissä. Islanti on jo viitenä peräkkäisenä vuonna ollut mittauksen kärkimaa 1. Vaikka Pohjoismaat ovat pärjänneet kansainvälisissä tasa-arvovertailuissa hyvin, työtä sukupuolten välisen tasa-arvon vahvistamiseksi ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen soveltamiseksi on silti tärkeä jatkaa, sillä naisten ja miesten tarpeet ja käyttäytyminen ovat erilaisia, mikä voi vaikuttaa heidän mahdollisuuksiinsa hyödyntää omia resursseja täysimääräisesti yhteiskunnassa ja jokapäiväisessä elämässä. Julkisen sektorin ydintoiminnot Käsite ydintoiminnot kattaa kaikki ne toiminnot, joita julkinen sektori tarjoaa kansalaisille. Julkisen sektorin ydintoimintoihin kuuluvat mm. seuraavat erityistehtävät: Ennaltaehkäisevä terveydenhoito Pyöräteiden rakentaminen ja ylläpito Kulttuurialan avustusten myöntäminen Hoitokotien palvelut Lastenhoito Julkinen liikenne ja teiden ylläpito Julkiset työvoimapalvelut Tässä kirjasessa esitellään sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta saatuja tutkimustuloksia valtionhallinnon ydintoiminnoissa eri Pohjoismaissa. Tutkimuksen alullepanijana on toiminut Tanskan lapsi-, tasa-arvo-, integraatio- ja sosiaaliministeriö, ja sen tarkoituksena on ollut hankkia tietoa siitä, miten sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen toteutuu käytännössä valtionhallinnon eri politiikka-aloilla, ohjelmissa ja ydintoiminnoissa. Pohjoismaiden ministerineuvosto on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta. Tutkimuksen on suorittanut Oxford Research. Tutkimus perustuu yhteensä 21 esimerkkiin hyvästä Koulutustoimet käytänteestä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi kuntien ydintoimnnoissa 2. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan sitä, miten sukupuolinäkökulmaa voidaan edistää kansalaisille tarjottavissa palveluissa valtavirtaistamisen menetelmää soveltamalla sekä millaisia tuloksia ja vaikutuksia sillä on. Esittelemme tulosten pohjalta erilaisia suosituksia, joiden toivotaan toimivan myös innoituksena sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi kunnissa. Tavoitteena on saada päätöksentekijät ja käytännön toimijat nostamaan sukupuolten välinen tasa-arvo ja valtavirtaistamistyö entistä vahvemmin esiin kansalaisille tarjottavissa ydintoiminnoissa ja toimenpiteissä. Aluksi avaamme käsitteen sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen merkitystä. 3 Sen jälkeen kerromme tutkimuksen tuloksista ja vaikutuksista. Lopuksi esittelemme listan esimerkeistä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi sekä annamme suosituksia siitä, miten työhön on hyvä tarttua. 1 Maailman talousfoorumi (WEF), 2013, Global Gender Gap -raportti Ks. Lisätietoa. 3 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen määritellään kaikissa Pohjoismaissa Euroopan neuvoston määrittelyn mukaisesti, ks

4 SUKUPUOLINÄKÖKULMAN VALTAVIRTAISTAMINEN MITÄ SE TARKOITTAA? Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen on lähestymistapa, jossa sukupuolinäkökulma ja tasa-arvon edistämisen tavoite sisällytetään kaikkeen sellaiseen toimintaan julkishallinnossa ja suunnittelussa, jossa sillä on vaikutusta. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa on kyse tietoihin perustuvista poliittisista päätöksistä ja ydintoimintojen valmistelusta sukupuolinäkökulma huomioiden kaikilla politiikka-aloilla. Kun tasa-arvon edistämisen tavoite on osa lainsäädäntöä ja konkreettista toimintaa, pohditaan esimerkiksi sitä antavatko sukupuolten väliset erot tietyllä alalla aihetta erityistoimille tai toimien suunnittelulle niin, että ne suunnataan tietylle kohderyhmälle. Sukupuolinäkökulmaan on usein tarpeen liittää myös muita näkökulmia, kuten koulutus, aviosääty, etnisyys ja ikä. Sillä tavoin kohderyhmästä voidaan muodostaa kyllin kattava kuva ja luoda pohja toimenpiteiden suuntaamiselle riittävällä tavalla. Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta käytetään tanskaksi termiä ligestillingsvurdering, ruotsiksi termiä integrering av könsperspektiv/jämställdhetsintegrering islanniksi termiä kynjasamþætting/kønsintegrering ja norjaksi termiä sektoransvar for integrering av kjønnslikestilling.

5 Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen tuoma hyöty Tutkimus osoittaa, että kunnat voivat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisella saavuttaa tuloksia. Lisäksi kunnat voivat päästä tuloksiin parantamalla ydintoimintojen laatua, optimoimalla resursseja ja muuttamalla vallitsevaa asennetta ja käytöstä. Tutkimus osoittaa näiden tulosten edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa (vaikutus). Ydintoimintojen laatu Ydintoiminnoissa heijastuu sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen, mikä lisää laatua. Yhtäläiset mahdollisuudet Ydintoimintojen parempi laatu tarkoittaa, että tarjottuja toimenpiteitä voidaan kehittää niin, että ne huomioivat sukupuolten väliset erot. Tämä edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia naisille ja miehille. Lisääntynyt sukupuolten tasaarvo Yhtäläiset mahdollisuudet johtavat suurempaan tasaarvoon, sillä silloin niin naisilla kuin miehilläkin on paremmat mahdollisuudet toimia itsenäisesti sukupuolestaan riippumatta. Tutkimus osoittaa, että yllä oleviin tuloksiin ja vaikutuksiin voidaan päästä, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle varataan tarvittavat resurssit. Valtavirtaistamistyöhön kehitetään soveltuvat menettelytavat ja työkalut. Tasa-arvokysymyksille ja valtavirtaistamistyölle annetaan legitimiteetti, esim. tuomalla tasa-arvo ja sukupuolinäkökulma näkyviksi. Tasa-arvon ja sukupuolinäkökulman näkyviksi saattaminen luo legitimiteettiä ja lisää tietoisuutta valtavirtaistamisesta ja tasa-arvotyöstä. Työhön liitetään myös monimuotoisuusnäkökulma, jotta sukupuolinäkökulman ohella myös muut tärkeät näkökannat tulevat huomioiduiksi. Tasa-arvo- ja valtavirtaistamistyölle luodaan tuloksiin ja vaikutuksiin liittyvät tavoitteet ja indikaattorit. Valtavirtaistamistyön tulokset ja vaikutukset dokumentoidaan. Tutkimus osoittaa, että Pohjoismaiden välillä on olemassa merkittäviä eroja suhtautumisessa sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen. Erot johtuvat kansallisesta viitekehyksestä, mm. poliittisista, taloudellisista ja kulttuurisista tekijöistä, jotka vaikuttavat valtavirtaistamisen toteutumiseen Pohjoismaisssa. Tanskalla on ennen kaikkea ongelmalähtöinen lähestymistapa kysymykseen. Se suhtautuu kysymykseen ns. palavana alustana eli tiettyjä kansalaisia koskettavana konkreettisena ongelmana, joka pitää ratkaista. Siksi myös Tanskan toimenpiteet ovat pikemminkin reaktiivisia kuin ennakoivia. 3 3

6 Ruotsin lähestymistapa on kokonaisvaltaisempi. Monet toimenpiteistä ovat ennakoivia: ne saattavat liittyä esimerkiksi asenteiden ja käytöksen muutokseen. Asenteiden ja käytöksen muutos on usein vaikutukseltaan pitkäaikaisempaa. Norjan lähestymistapa on tietyillä valituilla aloilla kokonaisvaltainen, kun taas Suomi on toteuttanut kokonaisvaltaista valtavirtaistamisen ohjelmaa tietyissä kunnissa. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että myös Suomessa ja Norjassa kysymystä lähestytään ongelmalähtöisesti. Oxford Researchin mielestä mikään lähestymistapa ei ole välttämättä parempi kuin toinen. Sekä ennakoivalla että reaktiivisella toiminnalla voidaan päästä hyviin tuloksiin. Tärkeintä on se, että toimija itse on tietoinen valitsemastaan menetelmästä. Valtavirtaistamistyössä tarvitaan sekä ennakoivaa että reaktiivista otetta. Ennakoiva lähestymistapa voi olla vaikutuksiltaan pitkäaikaisempaa, kun taas reaktiivisilla toimenpiteillä voidaan puuttua ajankohtaisiin tasa-arvoongelmiin ja siten päästä nopeastikin tuloksiin. Valtavirtaistamistyössä tarvitaan sekä ennakoivaa että reaktiivista otetta

7 Suosituksia sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen soveltamiseen Seuraavassa esittelemme suosituksista ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten sukupuolinäkökulma voidaan valtavirtaistaa mallin mukaisesti. Konkreettiset esimerkit ovat myös hyviä käytännön esimerkkejä siitä, miten kunnat ovat toteuttaneet valtavirtaistamista Kokonaisvaltainen vs. ongelmalähtöinen lähestymistapa Ongelmalähtöisessä lähestymistavassa toteutetaan kohdennettuja toimenpiteitä, joilla voidaan ratkoa tietyn ryhmän kohtaamia konkreettisia ongelmia. Lähestymistapa voi auttaa kyseistä ryhmää tarjoamalla heille esimerkiksi enemmän mahdollisuuksia ja liikkumavaraa. Tuloksena kohderyhmän asema muuttuu tasaveroisemmaksi suhteessa muuhun väestöön. Kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa pyritään muuttamaan ihmisten asenteita ja käytöstä. Ote on ennakoivampi. Poliittinen tuki sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiselle tukee osaltaan työtä. Ongelmalähtöinen lähestymistapa tuo siis tuloksia jo lyhyellä tähtäimellä, kun taas kokonaisvaltaisessa lähestymistavassa keskitytään enemmän valtavirtaistamisen pitkäaikaisiin vaikutuksiin. Lähestymistapoja voidaan luonnehtia seuraavasti: Kokonaisvaltainen lähestymistapa Valtavirtaistamista tapahtuu useilla aloilla tai tasoilla: yleisellä poliittisella tasolla ja/tai hallinnollisella tasolla Sisäinen valtavirtaistamistyö keskittyy työntekijöihin ja ulkoinen kansalaisiin Vahva johtamisnäkökulma ja selkeä ja strateginen ote valtavirtaistamiseen Tasa-arvolle annetaan legitimiteetti ja se tuodaan näkyväksi Ylhäältä alas suuntautuvaan lähestymistapaan panostetaan organisaatiossa Resurssien osoittaminen ja työntekijöiden tuki Järjestelmällinen lähestymistapa Uusien toimintatapojen, rutiinien ja välineiden käyttöönotto Toimenpiteiden jatkuva dokumentaatio Ongelmalähtöinen lähestymistapa Lähtökohtana tietty ongelma, joka tulee ratkaista Kohderyhmäanalyysi, jossa keskeisellä sijalla sukupuolinäkökulma Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ei ole tavoite itsessään Monimuotoisuusnäkökulma myös esillä Tasa-arvonäkökulman legitimoiminen puuttuu Valtavirtaistamiseen suhtaudutaan pragmaattisesti Valtavirtaistamisnäkökulman esiinnosto tulisielujen toimesta. Ylhäältä alaspäin suuntautuva lähestymistapa Resursseja ja tukea rajallisesti tai ei lainkaan Toimenpiteet hankepohjaisia Toimintatapojen ja välineiden käyttöönotto tai dokumentaatio ei keskeistä 5 5

8 Kahden mainitun näkökulman suhteen suosittelemme seuraavaa: Asiayhteys (konteksti) tulee huomioida toimenpiteissä esim. suhteessa käytettävissä oleviin resursseihin ja siihen, miten toimenpiteistä kerrotaan työntekijöille. On hyvä soveltaa sekä kokonaisvaltaista että ongelmalähtöistä lähestymistapaa, sillä molempia tarvitaan sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisessä. On myös hyvä olla tietoinen niistä tuloksista ja vaikutuksista, joita toimeenpannuilta toimenpiteiltä on realistisesti lupa odottaa Poliittinen aloite/johdon aloite vs. tulisielut Poliittinen ja strateginen lähestymistapa tuo toimenpiteisiin ja niissä käytettäviin resursseihin legitimiteettiä, koska poliitikot ovat nostaneet asian esiin ja antaneet sille tukensa. Johdon aloitteessa on se etu, että tuki valtavirtaistamiselle tulee suoraan johdolta, jolloin työntekijöiden on helpompi varata vaadittaviin toimenpiteisiin aikaa ja resursseja. Tulisielujen alulle panemissa toimeenpiteissä työntekijät ja/tai johto ovat sitoutuneita ja motivoituneita soveltamaan valtavirtaistamista omassa työssään, mutta samalla toimenpiteet ovat haavoittuvia, sillä niiden onnistuminen riippuu muutaman asiaan vihkiytyneen innosta aiheeseen. Ohessa esimerkkejä, jotka ovat poliittisia, johdon tai edelläkävjöiden alulle panemia. Hyvä käytäntö edelläkävijät Violen-päiväkoti Örebron kunnassa Ruotsissa on tehnyt työtä tasa-arvonäkökulman edistämiseksi. Työn alulla panijoina ovat toimineet kaksi varhaiskasvattajaa, joilla oli itsellään vahva kiinnostus tasa-arvoon ja valtavirtaistamiseen. Varhaiskasvattajat ovat olleet vastuussa valtavirtaistamistyöstä päiväkodin kasvatussuunnitelman laadinnassa. Se on synnyttänyt varhaiskasvattajissa omistajuutta. Tällä tavoin itse työ on integroitunut osaksi varhaiskasvattajien päivittäistä rutiinia ja työskentelytapaa. Päiväkodin johto on tavannut ja tukenut työntekijöitä, mutta ei ole itse suoraan osallistunut toimenpiteiden täytäntöönpanoon. Vaikka johto ei ole ollut suoraan mukana työssä tai sillä ei ole ollut vastuuta toimenpiteistä, sen vahva tuki on ollut erittäin tärkeää työn onnistumiselle. Toimenpiteet voidaan jakaa kolmen vaiheeseen: Vaihe 1: Tutkimusta, tehdään tietopohjainen vierailu muihin päiväkoteihin, joissa tasa-arvonäkökulma on nostettu vahvasti esiin niin itse työssä kuin työntekijöiden koulutuksessa. Riittävä osaaminen on tärkeää, jotta työntekijät pystyvät tekemään tasa-arvotyötä ammattitaitoisesti. Vaihe 2: Päiväkodin päivittäiset tilanteet videoidaan ja analysoidaan tasa-arvonäkökulmasta ja kasvatuksellisesti. Vaihe 3: Tehdään muutoksia käytännön työhön ja työskentelytapoihin, joiden avulla pyritään muuttamaan lasten käytöstä tasa-arvoisemmaksi. Toimenpiteiden myötä varhaiskasvattajat ovat tulleet tietoisiksi rajoittuneista käytösmalleistaan ja tyttöjen ja poikien eriarvoisesta kohtelusta. Tasa-arvotyön ansiosta niin tytöt kuin pojatkin ovat laajentaneet omaa reviiriään ja alkaneet leikkiä uusilla leluilla. Lasten reviiri on kasvanut sitä mukaa kuin varhaiskasvattajat ovat päässeet irti omista ennakkokäsityksistään ja ennakkoluuloistaan.

9 Hyvä käytäntö poliittinen aloite/johdon aloite Vantaan kaupunki on tehnyt viimeiset kymmenen vuotta työtä tasa-arvokysymysten ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen hyväksi. Vuonna 2009 kaupunki päätti, että valtavirtaistaminen otetaan käyttöön kaikissa kunnan hallinnollisissa tehtävissä. Sen jälkeen käynnistettiin hanke, jonka tarkoituksena oli kehittää malli kunnan nuorille työttömille suunnattaville toimille. Työnvälitys ja KELA aloittivat yhteistyön, ja varsin pian nuoret saatiin siirrettyä työttömyydestä takaisin työelämään, koulutukseen, harjoitteluun tai muun aktivointitoimen piiriin. Toimenpide muodosti näin ollen osan poliittisesti käynnistettyä hanketta, jolle on osoitettu niin taloudellista tukea kuin henkilöstöresurssejakin. Yksi toimenpiteen tuloksista on se, että työntekijän työnkuvaukseen on sisällytetty sukupuolinäkökulma sekä ne välineet, joiden avulla sukupuolinäkökulman voi huomioida niin hankkeissa kuin toiminnallisissa tehtävissä. Vuosien aikana syntyi yhteensä 821 uutta työpaikkaa. Yhteensä nuorelle tarjottiin uraneuvontaa, jossa myös sukupuolinäkökulma nostettiin esiin. Tämä lähestymistapa on myös lisännyt nuorten uskoa julkiseen järjestelmään. Lisäksi 244 nuorta on ilmoittautunut jatko-opintoihin ja 213 yritystä osallistui yhteistyöhön. Poliittisten/johdon aloitteiden vs. edelläkävijöiden suhteen suosittelemme seuraavaa: Sekä työntekijät että johto on hyvä saada mukaan ja osallistumaan valtavirtaistamisen toimenpiteisiin. Näin työ ei ole niin haavoittuvaa ja muutosherkkää. Sekä työntekijöille että johdolle tulisi tarjota koulutusta niin, että he voivat tarvittaessa tehdä sukupuolianalyyseja valtavirtaistamistyön ensimmäisenä askeleena. Sekä työntekijöille että johdolle tulisi tarjota koulutusta tasa-arvosta ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta, sillä valtavirtaistaminen vaatii erityispätevyyttä ja työn soveltaminen on osapuolille mielekkäämpää, jos heillä on riittävä käsitys siitä mistä valtavirtaistamisessa on kysymys. Sukupuolianalyysien, tasa-arvon ja valtavirtaistamisen kouluttajilla tulisi olla tietoa sekä itse aihepiiristä että paikallisviranomaisten työstä. Näin voidaan varmistaa, että tasa-arvotyö on juurrutettu osaksi paikallista toimintaa Julkituonti ja legitimiteetti Tutkimus osoittaa, että toimeenpantavien toimenpiteiden yhteydessä on tärkeää keskutella tasaarvosta/valtavirtaistamisesta. Jatkuva keskustelu merkitsee, että lähestymistapa toimenpiteeseen terävöityy samalla kun itse toimenpide kehittyy ja tasa-arvonäkökulmasta tulee osa sitä. Tutkimus osoittaa, että Pohjoismaiden välillä on eroja siinä, miten legitiimiä tasa-arvonäkökulman julkituominen on. On myös tärkeää arvioida, missä määrin tasa-arvonäkökulma tulee tuoda julki suhteessa konkreettiseen toimenpiteeseen. Samalla tutkimus osoittaa myös sen, että toimenpiteen julkituominen nimenomaan valtavirtaistamistoimenpiteenä koetaan usein lisäävän kansalaisten tietoisuutta tasa-arvokysymyksistä. Vain niissä tapauksissa, joissa kansalaiset jätetään toimenpiteen ulkopuolelle tai joissa vaarana on tiettyjen ryhmien leimaaminen, tasa-arvonäkökulma on syytä tuoda esiin vain organisaation sisällä. 7 7

10 Seuraava esimerkki osoittaa, miten tasa-arvonäkökulman julkituonnilla voi olla myönteisiä vaikutuksia ydintoimintoihin. Hyvä käytäntö julkituonti Bleketskolanin yläkoulu Tjörnin kunnassa Ruotsissa on viime vuosina tehnyt tietoista tasa-arvotyötä. Koulun opettajat haluavat muuttaa poikien ja tyttöjen edellytyksiä ja mahdollisuuksia niin, että molemmilla ryhmillä on samat edellytykset osallistua koulutukseen. Koulussa on laadittu tasa-arvotyön toimintasuunnitelma, joka sisältää strategioita, työmenetelmiä ja konkreettisia toimenpiteitä työn edistämiseksi. Tavoitteena on edistää tasa-arvoa ja tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Tavoitteeseen päästäkseen koulu on aivan ensimmäiseksi lähettänyt osan työntekijöistään tasa-arvokoulutukseen. Lisäksi kaikki koulun työntekijät ovat lukeneet alan kirjallisuutta ja hankkineet sitä kautta paremman ymmärryksen aiheesta ja saaneet motivaatiota toimenpiteiden suorittamiselle. Työntekijät myös keskustelevat pienryhmissä käytännön tasa-arvotyöstä ja siitä, miten heidän tulee mahdollisesti muuttaa tietyissä tilanteissa omaa käytöstään. Myös oppilaat on otettu mukaan tasa-arvotyöhön. Näin hekin ymmärtävät, mistä työssä oikein on kysymys. Työn tuloksena on laadittu metodikäsikirja, joka sisältää erilaisia ehdotuksia työskentelytavoiksi, kokemuksia ja tuloksia. Käsikirjan avulla myös uudet työntekijät saavat apua omaan tasa-arvotyöhönsä. Tasa-arvotyön julkituonnin ja legitimiteetin suhteen suosittelemme seuraavaa: Pohditaan onko tietty toimenpide tarpeen tuoda julki nimenomaan tasa-arvoa edistävänä toimenpiteenä, sillä se voi olla leimaava ja/tai saada ihmiset suhtautumaan toimeenpiteeseen varauksellisesti. Sukupuolinäkökulma toimenpiteissä tuodaan suoraan julki aina silloin kun se on hyödyllistä tasaarvon edistämiseksi yhteiskunnassa. Tasa-arvonäkökulma ja valtavirtaistaminen tuodaan julki omassa organisaatiossa sisäisesti tasaarvotyön käsitteen määrittämiseksi ja tasa-arvokysymysten esiin nostamiseksi Tasa-arvo- vs. monimuotoisuusnäkökulma Olemme aiemmin osoittaneet, miten tasa-arvotyön julkituominen voi edistää tasa-arvotyötä ja olla suotuisaa ydintoimintojen laadulle. Jotta tasa-arvon edistämistoimilla olisi vaikutusta varsinkin laajemmin ja pidemällä tähtäimellä tasa-arvotyötä on tarpeen tehdä eksplisiittisesti niin, että työntekijät ja johto ovat myös tietoisia esimerkiksi tietyn toimenpiteen mahdollisista haitoista. Tutkimus osoittaa, että toimenpiteet joissa keskitytään myös monimuotoisuuteen, pohjautuvat usein kohderyhmän analyyseihin, joissa huomioidaan joukko eri tekijöitä, esimerkiksi koulutustaso, etnisyys, ikä ja sukupuoli. Huomio kiinnittyy siis sukupuolen ohella myös muihin tekijöihin. Tällaisissa tapauksissa tasa-arvonäkokulma voi jäädä takaalalle tekijöiden kilpaillessa keskenään. Jonkin toimenpiteen menestyksen kannalta suurempaa merkitystä voi olla esimerkiksi sillä, onko kohderyhmän koulutustaso alhainen tai edustaako ryhmä toista etnistä taustaa kuin

11 kantaväestö. Seuraava esimerkki osoittaa, että joskus toimenpide voi olla tarpeen nimetä monimuotoisuustoimenpiteeksi. Hyvä käytäntö monimuotoisuus MI-x-hanke Aarhusin kunnassa Tanskassa on suunnattu nuorille vuotiaille maahanmuuttajataustaisille naisille. Hankkeen nimi MI-x tarkoittaa monimuotoisuutta, integraatiota ja henkilökohtaista X-tekijää, ja sen tarkoituksena on edistää nuorten, vähän koulutettujen ja syrjäytymisvaarassa olevien naisten integraatiota Tanskan työmarkkinoille ja koulutusjärjestelmään. Hanke on toteutettu kohderyhmäanalyysin pohjalta, jossa sukupuoli on ollut yksi kohderyhmää määrittelevä tekijä. Hankkeessa on selkeitä tasa-arvoa edistäviä näkökulmia sekä toimenpiteiden organisoinnissa että itse työssä naisten kanssa. Hanketta ei ole kuitenkaan nimetty omassa organisaatiossa tai ulospäin tasa-arvohankkeeksi. Omassa organisaatiossa kyse on siitä, että työntekijät määrittelevät hankkeen monimuotoisuushankkeeksi, jonka tarkoituksena on tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet. Ulkoisesti tasa-arvonäkökulman esiin nostaminen voisi työntekijöiden mukaan estää kohderyhmän osallistumista toimintaan, sillä se voisi mahdollisesti aiheuttaa ongelmia johtuen naisten taustasta, joka on jo valmiiksi voinut myötävaikuttaa heidän hankalaan tilanteeseensa. Hankkeen tuloksena naisista on tullut riippumattomampia, sillä heidän henkilökohtainen ja ammatillinen osaamisensa on vahvistunut. Näin he ovat saaneet paremmat valmiudet osallistua koulutukseen ja työmarkkinoille. Hankkeen ansiosta naiset ovat myös saaneet kokea olevansa osa samassa asemassa olevien yhteisöä ja saaneet sitä kautta turvaa. Esimerkki osoittaa, että joissakin tapauksissa voi olla paikallaan olla nimeämättä hanketta nimenomaisesti tasa-arvohankkeeksi, jotta tiettyyn kohderyhmään suunnatuilla tasa-arvon edistämistoimilla olisi mahdollisimman suuri vaikutus. Tasa-arvo- vs. monimuotoisuusnäkökulman suhteen suosittelemme seuraavaa: Tasa-arvonäkökulma tulee sisällyttää kaikkiin sellaisiin toimenpiteisiin, joissa tasa-arvolla on merkitystä. Tehdään kvantitatiivisia ja/tai kvalitatiivisia tutkimuksia siitä, voiko tasa-arvonäkökulman vaikutus olla toisensuuntainen kuin on ajateltu. Saatu tieto huomioidaan toimenpiteiden laadinnassa. Kunnat huomioivat toimenpiteissään myös muut eroavaisuustekijät, esimerkiksi koulutustason, etnisyyden ja iän. Näin kaikki oleelliset tekijät tulevat huomioiduiksi Resurssit ja menetelmät/välineet Tutkimus osoittaa, että resurssien osoittaminen valtavirtaistamistyöhön lisää ydintoimintojen laatua. Tarvittavien resurssien osoittaminen on tärkeää tasa-arvonäkökulman esiin nostamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tämä pätee niin työhön varattuun taloudelliseen tukeen kuin työntekijöiden työajan käyttämiseen työhön. Voi olla myös antoisaa käyttää resursseja ulkopuoliseen tukeen, joka voi neuvoa ja ohjata kuntien työntekijöitä ja johtoa erityisosaamista vaativassa tasa-arvotyössä. 9 9

12 Vakiintuneet tasa-arvotyön menettelytavat ja välineet auttavat kehittämään ja juurruttamaan valtavirtaistamisen osaksi työtä. Näin työntekijöiden ja johdon on helpompi sisällyttää sukupuolinäkökulma osaksi omaa työtään. Esimerkki osoittaa, miten oikeat resurssit, menettelytavat ja välineet voivat osaltaan lisätä ydintoimintojen laatua. Hyvä käytäntö resurssit ja välineet Kvinesdalin kunta Norjassa on tehnyt työtä tasa-arvon edistämiseksi kunnan päiväkotien kasvatustyössä sekä päiväkodeissa jo käytössä olevien tasa-arvotyön ja -toimenpiteiden kehittämiseksi edelleen. Yksi osa ohjelmaa on lisätä miespuolisen henkilökunnan osuutta. Eräässä aiemmassa tärkeässä hankkeessa päiväkodin henkilökunta videoi päiväkodin arkea lasten kanssa. Taltiointeja analysoimalla henkilökunta havaitsi käytösmalleja, jotka eivät edistäneet tyttöjen ja poikien tasaveroista kohtelua. Sen jälkeen päiväkodissa on otettu käyttöön tasa-arvon työkalupakki, joka sisältää erilaisia menetelmiä ja välineitä tasa-arvotyön tueksi. Työkalupakissa on esimerkiksi välineitä, joilla päiväkoteihin voidaan rekrytoida lisää miespuolisia työntekijöitä, välineitä henkilökunnalle sekä välineitä kasvatustyöhön lasten kanssa. Nämä välineet voivat auttaa päiväkoteja huomioimaan tasaarvonäkökulman kasvatustyössään. Hankkeelle on myönnetty sekä ulkoista että kunnan omaa rahoitusta. Rahoituksen avulla hankkeelle on voitu palkata koordinaattori, joka on varannut prosenttia työajastaan hankkeelle. Arvioiden mukaan se on ollut hyvä ratkaisu jatkuvuuden kannalta ja jotta hanke ei ole ollut yksin tulisielujen innostuksen varassa. Resurssien, toimintatapojen ja välineiden suhteen suosittelemme seuraavaa: Tasa-arvon edistämistyöhön varataan taloudellisia resursseja. Kunnat priorisoivat työtä osoittamalla työntekijöiden työaikaa sille. Lisäksi ydintoiminnoista vastaavalle henkilökunnan ja johdon suositellaan oallistuvan tasa-arvokoulutukseen. Tasa-arvotyötä tuetaan poliittisesti ja esimiesjohtoisesti. Näin tuodaan esiin se, että sukupuolten välillä on edelleen olemassa epätasa-arvoa. Kunnalliset etujärjestöt Pohjoismaissa toimivat suunnannäyttäjinä osoittamalla kunnille, miten ne voivat omalta osaltaan ottaa valtavirtaistamisen osaksi toimintaansa. Se tarkoittaa saatujen kokemuksien jatkuvaa esiintuomista. Lisäksi etujärjestöt voivat tarjota kunnille tasa-arvotyössä tarvittavaa tukea (vertaistukea ja neuvontaa). Kuntien tulee varata resursseja kehittämällä paikallisia tasa-arvotyön menetelmiä ja varaamalla resursseja jo olemassa olevien välineiden ja menetelmien käyttöönottoon Dokumentaatio Dokumentaatio on tapa tuoda toimenpiteen vaikutukset näkyviksi. Dokumentaatio voi auttaa näkemään, millaisia tietoisia tai tiedostamattomia tuloksia toimenpiteellä on. Dokumentaatio on myös muutosprosessin kannalta tärkeää, sillä se edesauttaa keskittymään toimenpiteeseen ja pohtimaan sen synnyttämää merkitystä ja hyötyä. Lisäksi dokumentaatio voi osaltaan vaikuttaa pitämään tasa-arvonäkökulmaa esillä eri yhteyksissä. Valtavirtaistamistyön tulosten ja vaikutusten dokumentoimiseksi on tärkeää asettaa konkreettisia tavoitteita ja luoda niihin mittareita. Ohessa on esimerkki tasa-arvoa edistävästä toimenpiteestä, joka on dokumentoitu.

13 Hyvä käytäntö dokumentaatio Tasa-arvonäkökulma on ollut vuodesta 2005 lähtien osa Tukholmassa sijaitsevan Hässelbyn terveyskeskuksen ohjausasiakirjojen laadintaa. Se on ollut myös osa terveyskeskuksen työskentelyä ja ydintoimintoja. Tasa-arvotyö käynnistyi keräämällä sukupuolten välisiin eroihin liittyvää tietoa toiminnasta, henkilökunnalta ja potilailta. Näitä olivat esim. potilastyytyväisyystutkimukset ja henkilökunnan työssä viihtyvyyttä mittaavat tutkimukset. Tilastotieto muodosti pohjan järjestelmälliselle seurannalle riskiarviointien ja toimintasuunnitelmien muodossa. Samalla terveyskeskuksessa järjestettiin kokouksia, joissa tilastotietoja pohdittiin yhdessä ja perustettiin monialaisia työskentelyryhmiä. Työ johti konkreettisesti siihen, että voitiin esimerkiksi osoittaa, että naislääkärit jäivät paljon mieslääkäreitä useammin sairauslomalle loppuunpalamisen takia. Tämä saattoi johtua siitä, että naislääkärit olivat miehiä useammin osa-aikaisia ilman että osa-aikaisuus välttämättä näkyi heidän työmäärässään. Lisäksi kävi ilmi, että terveyskeskuksen laitteet ja kalusteet oli suunniteltu miehiä varten, mikä aiheutti naistyöntekijöissä suurempaa fyysistä kuormitusta. Lisäksi terveyskeskuksessa otettiin käyttöön gynekologisiin tutkimuksiin tarkoitettu tukimushuone. Sen tuloksena uusintakäynnit vähenivät ja antibiootteja määrättiin virtsatietulehduksista kärsiville naisille vähemmän, sillä heidät voitiin nyt tutkia perusteellisemmin, jolloin he saivat heti oikean diagnoosin. Dokumentaation suhteen suosittelemme seuraavaa: Tasa-arvotyölle asetetaan tavoitteita ja otetaan käyttöön mittareita, joista syntyvät toimenpiteet ja tulokset dokumentoidaan. Kunnat varaavat resursseja tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden tulosten ja vaikutusten dokumentointiin. Myönteiset tulokset/vaikutukset esimerkiksi ydintoimintojen parempana laatuna motivoivat jatkamaan valtavirtaistamistyötä. Kunnille jaettava tuki edellyttää valtavirtaistamisen tulosten ja vaikutusten dokumentaatiota

14 Lisätietoa Lisätietoa tutkimuksesta ja sen tuloksista löytyy tanskankielisestä raportista Kortlægning af good practice og effekter i de offentlige myndigheders arbejde med ligestillingsvurdering på udvalgte serviceområder - kommunalt niveau. Raportti on laadittu Oxford Researchin toimesta syyskuussa Tutkimus sisältää analyysin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisesta kunnissa Pohjoismaissa. Se perustuu osittain analyysiin yhteensä 21 hyvästä käytänteestä ydintoimintojen valtavirtaistamiseksi kunnissa Pohjoismaissa sekä osittain arvioon kunkin maan poliittisista, oikeudellisista, taloudellisista ja kulttuurisista ominaispiirteistä, jotka vaikuttavat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen Pohjoismaissa. TANSKA NORJA RUOTSI SUOMI BRYSSEL Oxford Research A/S Oxford Research AS Oxford Research AB Oxford Research Oy Oxford Research Falkoner Allé 20 Østre Strandgate 1 Norrlandsgatan 11 Helsinki: C/o ENSR 2000 Frederiksberg 4610 Kristiansand Stockholm Fredrikinkatu 61a, 6krs. 5. Rue Archiméde Danmark Norge Sverige Helsinki, Suomi Box 4, 1000 Brussels Tel: (+45) Tel: (+47) Tel: (+46) office@oxfordresearch.dk post@oxford.no office@oxfordresearch.se office@oxfordresearch.fi office@oxfordresearch.eu