HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO SOSIAALITOIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2012

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTO SOSIAALITOIMEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2012 Sosiaalilautakunta

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELUPROSESSI JA TALOUSARVIOKOHTIEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT Suunnitteluprosessi Sosiaalilautakunnan hyväksymään talousarvioehdotukseen tulleet muutokset Talousarviokohtien käyttösuunnitelmien menot ja tulot 4 2 SOSIAALITOIMEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutokset Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset Sosiaaliviraston strategiset linjaukset 9 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET Sitovat toiminnalliset tavoitteet Muut toiminnalliset tavoitteet 13 4 VASTUUALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT JA SOSIAALIVIRASTON HENKILÖSTÖSUUNNITELMA Lasten päivähoidon vastuualue Lapsiperheiden palvelujen vastuualue Aikuisten palvelujen vastuualue Vanhusten palvelujen vastuualue Hallinto- ja kehittämiskeskus ja Sosiaaliviraston johto Sosiaaliviraston henkilöstösuunnitelma 25 5 KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUT LINJAUKSET Tietotekniikan hyödyntäminen ja sähköisen asioinnin hankkeet Tuottavuutta edistävät toimenpiteet Hankinnat ja kilpailuttaminen Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta Energiansäästötavoitteet Henkilöstöä koskevien suunnitelmien toteuttaminen Riskien hallinta ja sisäinen valvonta 34

3 1 1 SUUNNITTELUPROSESSI JA TALOUSARVIOKOHTIEN KÄYTTÖSUUNNI- TELMAT 1.1 Suunnitteluprosessi Kaupunginvaltuusto vahvisti talousarvion vuodelle 2012 ja kaupunginhallitus hyväksyi talousarvion noudattamisohjeet kokouksessaan Sosiaalitoimen talousarviokohtia on kolme, sosiaalivirasto , toimeentulotuki ja työllisyyden hoitaminen Kaupungin talousarviossa sosiaaliviraston, toimeentulotuen ja työllisyyden hoidon talousarviokohtien käyttömenojen loppusummat ovat kaupunginvaltuustoon nähden sitovia. Toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien määrärahojen käyttö tapahtuu aikuisten palvelujen vastuualueella. Sosiaaliviraston talousarviokohdan määrärahaa käyttävät kaikki vastuualueet. Hallintokunnat täsmentävät talousarvion omiksi käyttösuunnitelmikseen. Toimintavuotta koskevat suunnitelmat on tarkistettava vastaamaan talousarviossa hyväksyttyjä määrärahoja ja tuloarvioita. Käyttösuunnitelman hyväksyy toimielin, joka on tulosvastuussa tavoitteiden toteutumisesta ja joka on tilivelvollinen tehtävän taloudesta. Käyttösuunnitelmien pitää perustua valtuuston talousarviossa asettamiin tavoitteisiin. Käyttösuunnitelma sisältää viraston tai laitoksen tulostavoitteet ja niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet ja vaadittavat resurssit sekä toimenpiteistä kertyvät tulot ja aiheutuvat kustannukset. Suunnitelmia tarkistettaessa on varmistettava, että sitovat tulostavoitteet ja toiminnalliset tavoitteet saavutetaan käytettävissä olevin määrärahoin. Käyttösuunnitelmissa on esitettävä määrärahoihin ja tuloarvioihin liittyvät suoritteet, tunnusluvut ja toiminnalliset, mitattavat tavoitteet. Käyttösuunnitelmia tarkistettaessa ja sopeutettaessa talousarvion puitteisiin on ensisijaisesti otettava huomioon lakisääteiset tehtävät ja velvoitteet, samoin sellaiset tehtävät, joiden keskeyttäminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa. Lisäksi hallintokuntien tulee keskittyä toimialansa ydintehtäviin. Käyttösuunnitelmia laadittaessa on otettava huomioon talousarvion laatimisen jälkeen tapahtuneet muutokset esim. henkilösivukuluissa. Sosiaalilautakunta vahvistaa vuosittain sosiaalitoimen kuluvan vuoden käyttösuunnitelman. Käyttösuunnitelma sisältää vastuualueiden laatimat käyttösuunnitelmat ja tulosbudjetit, joista ilmenevät vastuualueiden menot ja tulot. Sen jälkeen, kun lautakunta on hyväksynyt vuoden 2012 sosiaalitoimen käyttösuunnitelman, se on lähetettävä tiedoksi talous- ja suunnittelukeskukselle.

4 2 Vuoden 2012 kustannuspaikkakohtaiset tulosbudjetit valmistuvat vasta helmikuun 2012 loppuun mennessä johtuen uuden taloudenhallintajärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2012 alusta lukien. Tulosbudjettien laadinta aloitetaan vasta joulu-, tammikuussa, joten käyttösuunnitelma sisältää talousarviokohtien ja vastuualueiden tulojen ja menojen erittelyn, ei tiliryhmittäistä erittelyä kuten aikaisemmin. Kun tulosbudjetit ovat valmiita helmikuun 2012 lopussa, ne siirretään kirjanpitojärjestelmään. Sosiaalitoimen sisäinen talousarvion seuranta perustuu sosiaaliviraston talousarviokohdan vastuualueittaiseen sekä toimeentulotuen ja työllisyyden hoitamisen talousarviokohtien virastokohtaisesti vahvistettuihin käyttösuunnitelmiin. Kaupungin talousarvion seuranta perustuu kaupunginvaltuuston talousarviossa em. talousarviokohtien käyttöön osoittamiin määrärahoihin. 1.2 Sosiaalilautakunnan hyväksymään talousarvioehdotukseen tulleet muutokset Sosiaalilautakunnan talousarvioehdotus vuodelle 2012 hyväksyttiin Käyttömenojen loppusumma oli 1 254,9 milj. euroa ja tulojen 228,1 milj. euroa. Ehdotukseen on myöhemmissä käsittelyvaiheissa tehty seuraavat muutokset: - Mielenterveyskuntoutujien työnjaolliset muutokset ( tehty määrärahamuutos huomioitu kokovuotisena), siirto Terveyskeskuksesta ja HUS:sta, lisää sosiaalitoimen menoja 1,1 milj. euroa - Vanhusten palvelujen palvelurakenteen uudistamisen työnjaolliset muutokset ( tehty määrärahamuutos huomioitu kokovuotisena), siirto Terveyskeskukseen, vähentää menoja 0,6 milj. euroa - Vähennetty menoista Klaari-toiminnan siirto Nuorisoasiainkeskukseen, 0,6 milj. euroa - Siirretty kaupunginhallituksen käyttövaroihin 2,5 milj. euroa, talousarviokohta 3 22, millä määrärahalla parannetaan sosiaalija terveystoimen hoitoketjuja ja erityisesti alle 65-vuotiaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja noin 50 paikalla. sekä tehty seuraavat menojen ja tulojen lisäykset: - Lapsiperheiden palveluihin 1,5 milj. euroa: Lapsiperheiden kotipalveluun, sijaishuollon kehittämiseen ja lastensuojelun avohuollon vahvistamiseen - Päivähoitoon 1,5 milj. euroa: Ryhmäkokojen pienentämiseen, PD-rahan lisäykseen sekä lastenruokailun luomuohjelman edistämiseen - Vanhusten palvelujen menoihin 6 milj. euroa ja tuloihin 1 milj. euroa: Hoitoketjun toimivuuden ja vanhusten ympärivuorokautisen hoivan varmistamiseksi sekä vanhusten palvelujen laadun parantamiseksi. Lisäyksellä rahoitetaan myös ruotsinkielisten vanhusten avopalvelujen parantaminen.

5 3 Valtuuston hyväksymän sosiaalitoimen talousarvion menojen loppusumma on 1 261,3 milj. euroa ja tulojen loppusumma on 229,1 milj. euroa. Talousarvion kohtaan , kaupunginhallituksen käytettäväksi, sisältyy mm. varaus vuoden 2012 kunta-alan palkkaratkaisun mukaisiin kaupungille kohdistuviin kustannusvaikutuksiin koko henkilöstölle. Määrärahasta virastoille ja laitoksille kaupunginhallitus päättää erikseen. Lisäksi määrärahassa on varauduttu hallitusohjelmassa esitettyjen kuntien järjestettäväksi tulevien uusien tehtävien mahdollisesti mukanaan tuomiin uusiin kustannuksiin. Kaupunginvaltuusto päätti uudistaa kaupungin sosiaali- ja terveystoimen organisaation vuoden 2013 alusta lukien siten, että sosiaalivirasto ja terveyskeskus yhdistetään ja suomenkielistä lasten päivähoitoa varten perustetaan oma lautakunta ja virasto. Sosiaalilautakunta ja terveyslautakunta yhdistetään yhteiseksi lautakunnaksi. Tulevaan organisaatiomuutokseen ja sen valmisteluun liittyviä menolisäyksiä ei ole huomioitu sosiaalitoimen vuoden 2012 määrärahoissa, vaan niitä varten on varattu erillinen määräraha, 1 milj. euroa, keskushallintoon kaupunginhallituksen käytettäväksi. Kaupunginhallituksen käyttövaroihin on varattu 6 milj. euroa lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointia ja varhaista tukea toteutetaan yhteistyössä eri hallintokuntien kanssa kaupunginvaltuuston vuoden 2009 lopussa hyväksymän Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2011 määrärahasta oli osoitettu 2,7 milj. euroa sosiaaliviraston käytettäväksi.

6 4 1.3 Talousarviokohtien käyttösuunnitelmien menot ja tulot Sosiaalivirasto, Ta-kohta Taulukko 1 Määräraha- Käytettä- TB TB Palkan- lisäykset vissä oleva Ennuste TB 2012 Ennuste käytt. oleva ( euroa) TB 2011 korotukset (HUS, Terke) mraha mraha 2011 Tulot Menot Sosiaaliviraston vuoden 2012 käyttösuunnitelman tulot, 156,0 milj. euroa, ovat 12,2 milj. euroa vuoden 2011 toteuma-arviota ja 37,1 milj. euroa vuoden 2011 tulosbudjettia suuremmat. Vuoden 2012 käyttösuunnitelman menot, 1 123,4 milj. euroa, ovat 47,8 milj. euroa vuoden 2011 käytettävissä olevaa menomäärärahaa suuremmat. Ero vuoden 2011 toteuma-arvioon on 30,6 milj. euroa. Menojen suurimmat muutokset vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan verrattuna johtuvat mm. päivähoitoikäisen väestön määrän kasvusta, 12 milj. euroa, kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskertoimen tarkistamisen harventamisesta, 2,6 milj. euroa, lapsiperheiden palvelujen toiminnallisista ja rakenteellisista muutoksista, 3,5 milj. euroa, aikuisten palvelujen suurien hankkeiden ASU, 3,2 milj. euroa, ja pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen, 6,9 milj. euroa, lisämäärärahavarauksista, vanhusten palvelujen valmistuvista tilahankkeista, 9,1 milj. euroa ja Helsingin Seniorisäätiön vuokrista, 2,6 milj. euroa. Tuottavuutta parantavat toimenpiteet pienentävät sosiaaliviraston vuoden 2012 käyttösuunnitelman menoja yhteensä 14,1 milj. euroa. Sosiaaliviraston talousarviokohdan käyttösuunnitelman vastuualuekohtaiset tulot ja menot on esitetty taulukossa 2. Määrärahojen käyttöä on kuvattu tarkemmin luvussa 4.

7 5 Taulukko 2: Sosiaaliviraston käyttösuunnitelma vastuualueittain, tulot ja menot (1 000 euroa) Määräraha- Käytettä- TB TB Palkan- lisäykset vissä oleva Ennuste TB 2012 Ennuste käytt. oleva ( euroa) TB 2011 korotukset (HUS, Terke) mraha mraha 2011 Lasten päivähoidon vastuualue Lapsiperheiden palv. vastuualue Aikuisten palvelujen vastuualue Vanhusten palvelujen vastuualue Hallinto- ja kehittämiskeskus Tulot yhteensä Lasten päivähoidon vastuualue Lapsiperheiden palv. vastuualue Aikuisten palvelujen vastuualue Vanhusten palvelujen vastuualue Hallinto- ja kehittämiskeskus Menot yhteensä Aikuisten palvelujen vastuualue ei sisällä tässä työllisyyden hoitoa eikä toimeentulotukea Toimeentulotuki, Ta-kohta Toimeentulotuen talousarviokohdan määrärahaa käytetään aikuisten palvelujen vastuualueella. Talousarviokohta sisältää määrärahat perustoimeentulotukeen, täydentävään (tarveharkintainen) toimeentulotukeen, ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen, kotouttamistukeen, vastaanottorahaan ja täydentävään vastaanottorahaan. Talousarviokohdan menot vuodelle 2012 ovat 132 milj. euroa ja tulot 72,9 milj. euroa, mitkä ovat vuoden 2011 talousarvion tasolla. Taulukossa 3 on esitelty talousarviokohdan käyttösuunnitelman tulot ja menot. TB TB Ennuste TB 2012 Ennuste TB 2011 ( euroa) TB Tulot Menot Vuoden 2012 kokonaisasiakasmäärän ennakointi on vaikeaa. Siihen vaikuttavat tuen kriteerien muutosten ja muiden tukimuotojen euromäärien muutosten lisäksi erityisesti yleisen taloustilanteen muutos. Vuoden 2012 käyttösuunnitelmassa perustoimeentulotukea saavia talouksia on Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea käytetään lapsiperheiden köyhyyserojen tasoittamiseksi esim. lasten harrastustoiminnassa

8 6 ja lomatoiminnassa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Työllisyyden hoitaminen, Ta-kohta Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan määrärahaa käytetään aikuisten palvelujen vastuualueella. Taulukossa 4 on esitelty talousarviokohdan käyttösuunnitelman tulot ja menot. TB TB Ennuste TB 2012 Ennuste TB 2011 ( euroa) TB Tulot Menot Työllisyyden hoitamisen talousarviokohdan menot ovat samansuuruiset kuin vuonna 2011 eli 5,9 milj. euroa ja samoin tulot 0,2 milj. euroa. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan yhteistyössä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yksiköissä että työvoiman palvelukeskus Duurissa. Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimi kohdentaa aikaisempaa enemmän palvelujaan nimenomaan alle 25-vuotiaisiin. Työvoiman palvelukeskus Duurin ja sosiaalisen ja taloudellisen tuen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yhteistyön kehittämistä jatketaan vuonna 2011 laaditun suunnitelman Duurin ja sosiaaliasemien asiakaslähtöiset toimintamallit mukaisesti.

9 7 2 SOSIAALITOIMEN STRATEGIA 2.1 Toimintaympäristön muutokset Väestöennusteen mukaan Helsingin väestön ennakoidaan kasvavan noin asukkaalla vuonna 2012 ja asukkaalla vuonna Vuosittainen kasvu on hiukan alle asukasta vuoteen 2021 asti. Tämän jälkeen kasvu hidastuu vähitellen. Väestönkasvun ennakoidaan kuitenkin olevan asukasta vielä vuonna Helsingin arvioidaan saavan muuttovoittoa suunnilleen yhtä paljon ulkomaalaisista kuin työmarkkina-alueen ulkopuolelta kotimaasta tulevista muuttajista. Helsingin seudun sisäisen muuttoliikkeen arvioidaan pysyvän Helsingille tappiollisena. Seudun sisäisen muuttotappion ennakoidaan pysyvän suhteellisen pienennä vielä vuonna 2011, mutta lähtevän kasvuun vuodesta 2012 alkaen. Ruotsinkielisten määrän ja osuuden lasku on hidastunut viime vuosina, koska erityisesti pienten lasten ja vuotiaiden määrä on lähtenyt kasvuun. Ruotsinkielisten kokonaismääränkin ennustetaan alkavan jälleen kasvaa lähivuosina. Tärkeimmät kasvualueet ovat asuntorakentamiseen vapautuvilla satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuoressa. Arabianrannan, Latokartanon ja Viikinmäen sekä Vuosaaren rakentaminen jatkuu edelleen ja myös Lauttasaaressa käynnistyy useita asuntorakentamiskohteita. Lisäksi Konalassa, Kuninkaantammessa, Alppikylässä ja Myllypurossa väkiluku kasvaa rakentamisen vuoksi. Päivähoitoikäisten määrän kasvun ennustetaan jatkuvan, ja kasvu tapahtuu etenkin uusilla asuntoalueilla. Helsingin väestön ikärakenne tulee muuttumaan merkittävästi seuraavien vuosikymmenien aikana. Ikärakenteessa suurin muutos tulee olemaan ikääntyneiden asukkaiden määrän ja väestöosuuden kasvu. Lasten, nuorten ja työikäisten määrissä tulee tapahtumaan ikäryhmien välisiä siirtymiä. Eläkeikäisen väestömäärän kasvuksi ennustetaan lähes henkeä vuoteen 2021 mennessä. Kasvu on nopeinta vuotiaiden ryhmässä ja heidän määränsä tulee Helsingissä kasvamaan lähes puolitoistakertaiseksi vuoteen 2020 mennessä, jonka jälkeen kasvu pysähtyy. Ikäryhmän määrä kasvaa vähitellen, mutta jyrkin kasvuvaihe ajoittuu jaksolle Heidän määränsä tulee kasvamaan yli 70 % nykyisestä vuoteen 2028 mennessä. Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa tasaisesti vuoteen 2030 asti, jolloin kasvu nopeutuu huomattavasti. Palvelujen tarpeen on arvioitu kasvavan edelleen kaikkein vanhimmissa, yli 85-vuotiaiden ikäryhmissä, vaikka nuorempien ikäryhmien toimintakyky paraneekin eikä palvelujen tarve lisäänny. Alle kouluikäisten, 0 6-vuotiaiden, määrä on kääntynyt nousuun.

10 8 Lapsiperheiden lähtömuuton väheneminen on osaltaan vaikuttanut alle kouluikäisten määrää lisäävästi. Alle kouluikäisten väestön kasvu on vuosittain noin 720 tällä vuosikymmenellä. Kasvun ennakoidaan jatkuvan 2020-luvun puoliväliin asti. Sen sijaan peruskouluikäisten 7 15-vuotiaiden väheneminen tulee jatkumaan vuoteen 2013 saakka, jonka jälkeen määrä kääntyy uudelleen nousuun. Lukio-ikäisten vuotiaiden kasvu on pysähtynyt ja heidän määränsä kääntyi laskuun vuonna 2011, joka jatkuu luvun alkuun asti. Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti vuonna 2010 kaikissa ikäryhmissä. Vuoden 2011 aikana lastensuojelun asiakasmäärä on tasaantunut. Lokakuun 2011 loppuun mennessä oli kiireellisistä sijoitetuista 26,4 % yli 16-vuotiaita. Vastaavana ajankohtana kaikista alkaneista asiakassuhteista 7-12-vuotiaiden osuus oli suurin, 27,5 %. Lapsiperheiden köyhyys on edelleen kasvava ja lasten syrjäytymistä lisäävä ongelma. Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on kasvanut hitaasti jo usean vuoden ajan. Heistä lähes 63 % oli yksinhuoltajia vuonna Asumisväljyyden arvioidaan kasvavan Helsingissä tulotason noususta ja väestörakenteen muutoksesta johtuen noin 42 m 2 :iin henkilöä kohden vuoteen 2030 mennessä. Asuntokuntien keskikoko supistuu jonkin verran nykyisestä, ennen kaikkea siitä syystä, että väestön ikääntyessä yksin asuminen yleistyy. Myös nuorten ja työikäisten elämäntapavalinnat johtavat asuntokuntien pienenemiseen. 2.2 Toiminnalliset ja palvelutasoon liittyvät muutokset Vuoden 2011 alusta voimaan tulleilla kotikuntalain ja sosiaalihuoltolain muutoksilla lisättiin perhehoidossa, laitoshoidossa tai asumispalvelujen avulla järjestetyssä asumisessa hoidettavien oikeutta valita kotikuntansa tai mainittujen palvelujen tarpeessa olevien henkilöiden oikeutta muuttaa toisen kunnan asukkaaksi. Toistaiseksi tulomuuttajat Helsinkiin ovat yksittäisiä asiakkaita. Lastensuojelussa perhehoitajille maksettava vähimmäispalkkio nousee lähtien 650 euroon perhehoidossa olevaa henkilöä kohti kuukaudessa. Lisäksi vuoden 2012 alusta perhehoitajien ennakkovalmennus tulee pakolliseksi ja perhehoitajille on turvattava riittävä tuki sijoituksen aikana. Lastensuojelulain muutoksen mukaisesti vuoden 2012 alusta perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Lapsen sijaishuolto voidaan järjestää laitoshoitona vain, jos sitä ei voida järjestää lapsen edun mukaisesti riittävien tukitoimien avulla muualla voimaan tullut laki takuueläkkeistä vähentää toimeentulotuen asiakkaiden määrää. Laki kotoutumisen edistämisestä astui voimaan ja sisältää uutena toimenpiteenä alkukartoituk-

11 9 2.3 Sosiaaliviraston strategiset linjaukset sen, jonka perusteella arvioidaan, onko maahanmuuttajalla tarvetta kotouttamissuunnitelmaan. Korvaushoidossa hoitotakuuajan puolittuminen vuonna 2011 kuudesta kuukaudesta kolmeen kuukauteen vaikuttaa päihdehuollon palveluihin. Laki iäkkään henkilön sosiaali- ja terveyspalvelujen saannin turvaamisesta oli lausuntokierroksella toukokuun 2011 loppuun asti. Lain voimaantulo voi muuttaa palvelujen sisältöä ja esimerkiksi asettaa kunnalle hoitotakuutyyppisiä ja palvelujen saantiin määräajassa liittyviä velvoitteita. Lakiesityksessä ei määritellä henkilökunnan määrää. Lain lopulliset vaikutukset selviävät lain mahdollisen voimaantulon jälkeen. Laki astuisi suunnitelmien mukaan voimaan vuonna Uusi laki yksityisistä sosiaalipalveluista astui voimaan lokakuun 2011 alusta lukien. Laki tuo muutoksia lupahallintoon. Lain tarkoituksena on varmistaa, että yksityisiä sosiaalipalveluja käyttävän asiakkaan oikeus laadultaan hyviin sosiaalipalveluihin toteutuu. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausta koskeva laki astui voimaan Laki painottuu julkisen hallinnon, eli valtion ja kuntien, tietojärjestelmien yhteen toimivuuden lisäämiseen. Laki aiheuttaa toimenpiteitä myös sosiaalivirastossa. Valtakunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) ensimmäisen kauden hankkeista Lapsen ääni jatkuu lokakuuhun 2013 saakka. Valtakunnallista pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmaa jatketaan vuosina Helsingin strategiaohjelman mukaisesti lasten päivähoidossa pienennetään lapsiryhmien kokoja vuonna 2012 siten, että 3 vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskerroin tarkistetaan kuusi kertaa vuodessa. Perhepäivähoitajien työaika muuttuu aiheuttaen 7,5 %:n tuntivähennyksen hoitajaa kohti. Sosiaaliviraston toiminta-ajatuksessa tiivistetään viraston perustehtävä seuraavasti: Sosiaalivirasto turvaa lasten ja nuorten hyvän kasvun edellytykset, vahvistaa aikuisten toimintakykyä ja vastuullisuutta sekä varmistaa vanhoille ihmisille turvallisen ja arvokkaan elämän. Sosiaalivirasto edistää Helsingin kehittymistä sosiaalisesti tasapainoiseksi kaupungiksi yhdessä helsinkiläisten ja muiden toimijoiden kanssa siten, että heitteille ei jää kukaan. Sosiaaliviraston visio vuoteen 2012 on Sosiaalisesti eheä ja moniarvoinen Helsinki! Sosiaaliviraston strategiset päälinjat ovat: Heitteille ei jätetä ketään, Asiakasläheinen palvelukulttuuri, Kohti joustavampia palve-

12 10 lukokonaisuuksia, Innovaatioilla kokonaistuottavuus paremmaksi ja Suomen paras työpaikka. Sosiaaliviraston strategioiden lähtökohta on Helsingin strategiaohjelma vuosille Sosiaaliviraston strategiset linjaukset liittyvät pääkohtiin hyvinvointi ja palvelut sekä johtaminen. Strategia konkretisoituu vastuualueilla erilaisina toimenpiteinä ja määrärahakohdennuksina. Myös sosiaaliviraston kärkihankkeet ja sitovat toiminnalliset tavoitteet on asetettu strategian pohjalta. Vuoden 2012 sitovat toiminnalliset tavoitteet on esitetty luvussa 3. Vuodelle 2012 on esitetty seuraavat uudet kärkihankkeet, jotka valmistellaan vuoden 2011 loppuun mennessä: 1. Kerhotoiminnan vahvistaminen varhaiskasvatuspalvelujen monipuolistamiseksi 2. Lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen 3. Omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen 4. Päihdepalvelujen asiakasläheisten palvelujen ja palvelurakenteen kehittäminen Lisäksi vuoden 2012 aikana jatketaan aiemmin käynnistyneitä kahta kärkihanketta, jotka ovat: 5. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen 6. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen ja sairauspoissaolojen ehkäiseminen.

13 11 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET 3.1 Sitovat toiminnalliset tavoitteet Sosiaalitoimen sitovat, toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2012 on asetettu strategisten tavoitteiden sekä niihin sisältyvien linjausten ja kärkihankkeiden pohjalta seuraavasti: Talousarviokohdan , Sosiaalivirasto, sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat: 1. Sähköinen päivähoitopäätös on käytössä vuoden 2012 aikana. Päivähoidon vastuualueella on toteutettu sähköinen päivähoitohakemus. Vuoden 2012 aikana järjestelmää kehitetään niin, että sähköisesti tulleisiin hakemuksiin voidaan vastata sähköisellä päätöksellä. 2. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä kasvaa 200 lapsella edellisen vuoden tasoon verrattuna. 3. Kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskerroin tarkistetaan 6 kertaa vuoden aikana. Hoitosuhteessa olevien kolme vuotta täyttävien lasten hoitoisuuskerroin tarkistetaan 1.1., 1.3., 1.5., 1.7., 1.9. ja Käytännössä tarkoittaa sitä, että päiväkotiin sijoitetaan uusia lapsia hieman entistä harvemmin, mistä aiheutuu tarvetta uusien hoitopaikkojen lisäämiseen. 4. Lastensuojelua kehitetään niin, että perhehoidon osuus kasvaa ja laitoshoito vähenee edellisen vuoden tasoon verrattuna. Perhehoidon suhteellinen osuus kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista kasvaa. 5. Vanhusten pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito kehittyy siten, että palveluasuminen lisääntyy ja laitoshoito vähenee edellisen vuoden tasoon verrattuna. Yli 75-vuotiaiden asiakkaiden määrä laitoshoidossa ja palveluasumisessa verrattuna yli 75-vuotiaiden väestömäärään 6. Omaishoidon edellytykset parantuvat siten, että tuen piirissä olevien määrä kasvaa 200 henkilöllä vuoden aikana. 7. Pitkäaikaisasunnottomien määrä vähenee 290 henkilöllä vuoden aikana. 8. Henkilöstön lyhytaikaisten sairauspoissaolojen (1 3 päivää) määrä laskee edellisen vuoden tasoon verrattuna.

14 12 9. Matriisilaskentamallin avulla laskettu sosiaaliviraston kokonaistuottavuus nousee. Sosiaalivirastolle lasketaan matriisilaskentamallin piirissä olevista palveluista ja toiminnoista yksi tuottavuutta kuvaava luku, jota verrataan edelliseen vuoteen. Talousarviokohdan , Toimeentulotuki, sitova toiminnallinen tavoite on: Ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen käytetään 3 % toimeentulotukimäärärahoista. Talousarviokohdan , Työllisyyden hoitaminen, sitova toiminnallinen tavoite on: Kuntouttavaa työtoimintaa saa henkilöä vuoden aikana.

15 Muut toiminnalliset tavoitteet SOSIAALITOIMEN SUORITTEET TP 2010 TB 2011 Ennuste marraskuu 2011 TA 2012 TB 2012 Lasten päivähoito Hoidossa olevat alle kouluikäiset lapset Ero TB TB 2011 Omissa päiväkodeissa 1) Ostopalvelupäiväkodeissa 1) Perhepäivähoidossa 1) Lasten kotihoidon tuki, lapset Yksityisen hoidon tuki, lapset Kerhoissa, lapset Lastensuojelu Sosiaalityö, asiakkaat vuoden aikana Perhehoito, hoitovrk. yht. (paikat 2010 TP 779) Laitoshuolto, hoitovrk. yht. (paikat 2010 TP 965) Muut perheiden palvelut Perheneuvolat, asiakkaat vuoden aikana Kodinhoitoapu, kotitaloudet vuoden aikana Vammaispalvelu Asumispalvelut, paikat yht VPL:n mukainen kuljetustuki Saajat vuoden aikana Matkat vuoden aikana Omaishoidon tuki, saajat vuoden aikana Kehitysvammahuolto Asumispalvelut, paikat yht Laitoshuolto, paikat yht Omaishoidon tuki, saajat vuoden aikana Päihdehuolto Polikliininen päihdehuolto, as.käynnit vuoden aikana Korvaushoito, käynnit vuoden aikana yht. 2) Asumispalvelut, asumisvrk. yht Laitoshuolto, hoitovrk. yht Toimeentulotuki Perustoimeentulotuki, yht. taloudet vuoden aikana Muu sosiaalihuolto Asunnottomien asumispalvelut, asumisvrk Alle 65 v. asumispalvelut asumisvrk Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, asumisvrk Shl-kuljetuspalvelu, saajat vuoden aikana Vanhusten palvelut Palveluasuminen, hoitovrk. yht Laitoshuolto, hoitovrk. yht Pitkäaikaishoito, hoitovrk. yht Omaishoidon tuki, saajat vuoden aikana ) Ruotsinkielinen päivähoito on siirtynyt opetustoimeen alkaen 2) Uusi talousarviosuorite, jolle ei ole asetettu määrällistä tavoitetta vuodelle 2011

16 14 4 VASTUUALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT JA SOSIAALIVIRASTON HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 4.1 Lasten päivähoidon vastuualue Lasten päivähoidon vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 35,5 milj. euroa eli 7,9 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Ero vuoden 2011 toteuma-arvioon on 1,9 milj. euroa. Lasten päivähoidon vastuualueen tulosbudjetin menot, 323,3 milj. euroa vuodelle 2012, ovat 18,5 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha ja noin 5,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Muutoksesta verrattuna vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan, 2,1 milj. euroa aiheutuu kustannustason noususta, päivähoitoikäisen väestön määrän arvioitu kasvu lisää menoja 12 milj. euroa, laskennallisuuden muutoksesta johtuva hoitopaikkojen lisäys aiheuttaa menojen kasvua 2,6 milj. euroa, perhetalojen siirto lapsiperheiden palvelujen vastuualueelta lasten päivähoidon vastuualueelle lisää menoja 1 milj. euroa, tuottavuuden parantaminen vähentää menoja 1,3 milj. euroa ja vastuualueen muiden toiminnallisten muutosten osuus on 2,1 milj. euroa. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä 1,5 milj. euroa kohdentuu lasten päivähoidon vastuualueelle. Lisäyksistä 0,6 milj. euroa on varattu ryhmäkokojen pienentämiseen. PD-rahan eli positiivisen diskriminaation lisäykseen on varattu 0,5 milj. euroa. Alueellisten indikaattoreiden mukaan määräraha jaetaan päivähoitoalueille henkilöstöresurssin käyttöön. Määrärahalisäyksistä lastenruokailun luomuohjelman edistämiseen on varattu 0,4 milj. euroa. Ruokakulttuuriohjelman mukaisesti luomuruoan osuutta lasten ruokailussa lisätään. Päivähoitoikäisen väestön määrä kasvoi vuoden 2010 aikana noin 600 lapsella. Vuoden 2011 alussa päivähoidossa on toteutunut noin 620 lasta enemmän kuin vuotta aiemmin. Väestönkasvu johtuu lapsiperheiden poismuuton vähenemisestä ja syntyvyyden lisääntymisestä. Päivähoitoikäisen väestön määrän arvioitu kasvu lisää vuoden 2012 käyttösuunnitelman menoja noin 12 milj. euroa. Omissa päiväkodeissa olevien lasten määrä kasvaa noin lapsella vuoden 2011 suunnitelmaan verrattuna. Yksityisiltä palveluntuottajilta ostosopimuksena hankittavia päiväkotipaikkoja on 500 vähemmän kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Tuottavuuden kehittymiselle aiheuttaa haasteita sitova tavoite eli alle 3- vuotiaiden lasten laskennallisen kertoimen tarkistaminen 6 kertaa vuodessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päiväkotiin sijoitetaan uusia lapsia hieman entistä harvemmin. Tästä aiheutuu tarvetta uusien hoitopaikkojen lisäämiseen. Henkilöstö ja tilaresursseihin on varattu määrärahoja noin 2,6 milj. euroa.

17 15 Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä vähenee 130:llä verrattuna vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan. Perhepäivähoitajien työaikalain muutos lyhentää perhepäivähoitajien työaikaa ja aiheuttaa vuositasolla arviolta noin 0,4 milj. euron lisäkustannukset. Kotihoidon tuen lapsimäärä kasvaa 470:llä verrattuna vuoden 2011 suunnitelmaan. Yksityisen hoidon tuen piirissä olevien lasten määrä kasvaa vain noin 90:llä käyttösuunnitelmaan 2011 verrattuna. Käyttösuunnitelmien välinen määrän pieni kasvu johtuu siitä, että palvelustrateginen muutos ostopalveluista yksityisen hoidon tuelle ei ole aiempina vuosina toteutunut suunnitellusti. Sitovana tavoitteena on, että yksityisen hoidon tuella olevien lasten määrä lisääntyy vuoteen 2011 verrattuna 200 lapsella. Yksityisiä palveluntuottajia tuetaan toiminnan käynnistämisrahalla. Palvelurakennemuutos ostopalveluista yksityisen hoidon tuelle vähentää päivähoidon kustannuksia 0,4 milj. euroa. Rakennemuutosta tukevat yksityisen hoidon tuen korotukset lisäävät kustannuksia vastaavasti 0,3 milj. euroa. Sosiaaliviraston kärkihankkeena vuodelle 2012 on kerhotoiminnan vahvistaminen. Tarkoituksena on lisätä ja kehittää kunnallista kerhotoimintaa varhaiskasvatuspalvelujen monipuolistamiseksi. Kerhotoiminnan lisäämistä tuetaan kerhojen maksuttomuudella asti. Tavoitteena on, että alle kouluikäisten lasten kerhotoiminnan piirissä on 1190 lasta, eli saman verran kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Tämä on 690 lasta enemmän kuin toteuma syyskuussa Kerhotoiminnan palvelutarjontaa kehitetään niin, että kerhoista leikkipuistoissa tai päiväkotien tiloissa muodostuu perheille todellinen vaihtoehto päiväkotihoidon rinnalle. Tällä on vaikutusta myös päivähoidon kokonaistuottavuuteen. Lisäksi jatketaan yksityisen kerhotoiminnan lisäämistä palvelusetelin avulla. Päivähoidon palveluverkkoa tarkastellaan vastuualueella päiväkotien ja leikkipuistojen kokonaisuutena sekä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Lisäksi hankeohjelmassa olevien peruskorjausten kohdalla tutkitaan vaihtoehtoiset ratkaisut. Päiväkotien ja leikkipuistojen tilakonseptin ja tilasuunnitteluohjeiden kehittämistä jatketaan yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa. Lisäksi tavoitteena on saada aikaan isompia päivähoitotiloja, joihin voidaan mahdollisuuksien mukaan liittää hankeohjelmassa olevia leikkipuistoja sekä mahdollisesti luopua huonokuntoisista pienistä ja epäkäytännöllisistä päivähoitotiloista. Kasvavilla asuinalueilla käynnistetään uutta toimintaa vuonna Hankeohjelmassa vuosille on myöhennetty kuuden uudiskohteen ja kuuden peruskorjausta korvaavan hankkeen aikataulua. Lisäksi kahdeksan peruskorjauksen aikataulua on myöhennetty. Vuonna 2012 uusia tiloja valmistuu kolme: Korttelitalo Kanava, päiväkodit Rööperi ja Saukko. Peruskorjauksia valmistuu kolme: päiväkodit Sakara, Vartiokylä ja Ratamo. Yhden

18 Lapsiperheiden palvelujen vastuualue peruskorjausta korvaavan leikkipuiston, leikkipuisto Kiikku, toiminta käynnistyy. Lisäksi päivähoidon käyttöön otetaan vuonna 2012 lisätiloja liittyen lasten määrän lisääntymiseen, väliaikaisia tiloja, kunnes uusia hankeohjelman mukaisia hankkeita valmistuu. Uudet ja peruskorjattavat tilat kasvattavat vuokramenoja 0,9 milj. euroa vuonna Tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavat toimenpiteet Lasten päivähoidossa oman toiminnan tehostaminen vähentää menoja 1,3 milj. euroa. Sijaisten käytön tarvetta vähennetään työhyvinvointia edistämällä, yksikköjen välisiä resurssien käytön eroja tasaamalla ja työvuorosuunnittelua tehostamalla. Tuottavuuteen vaikuttaa se, että lasten sijoittaminen palveluihin tehdään strategisten tavoitteiden mukaisesti, niin että perhepäivähoito ja kerhotoiminta otetaan vahvasti palveluvaihtoehtoina mukaan. Päivähoidon työhyvinvointia kehitetään vuoden 2012 aikana. Työvuorosuunnitteluprosessia selkeytetään ja korostetaan, että lasten läsnäolot ja henkilöstön työvuorot kohtaavat. Päivähoidon vastuualueella käynnistyy esimiesten johtamiskoulutus ja jatketaan ergonomiatietoisuuden vahvistamista työyhteisöissä. Myös täydennyskoulutusta lisätään. Talousarviovuoden sitovana tavoitteena on, että sähköinen päivähoitopäätös on käytössä vuoden 2012 aikana. Tämä sujuvoittaa päivähoidon esimiesten työtä ja päätöksentekoprosessia. Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 7,2 milj. euroa eli 3,7 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Ero vuoden 2011 toteuma-arvioon on -0,4 milj. euroa. Vuoteen 2011 verrattuna vastuualueen tulosbudjetin menot, 147,3 milj. euroa, ovat 1,6 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha ja 2,1 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Muutoksesta, verrattuna vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan, 2 milj. euroa aiheutuu kustannustason noususta, perhetalojen siirto lasten päivähoidon vastuualueelle vähentää menoja 1 milj. euroa, Klaari-toiminnan siirtyminen nuorisoasiainkeskukseen vähentää menoja 0,5 milj. euroa, tuottavuuden parantaminen vähentää menoja 2,4 milj. euroa ja vastuualueen muiden toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten osuus on 3,5 milj. euroa. Vastuualueen toiminnallisiin ja rakenteellisiin muutoksiin on varattu kokonaisuudessaan määrärahaa 3,5 milj. euroa enemmän vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan verrattuna, mistä 1,5 milj. euroa on valtuustoryhmien talousarvioon tekemiä määrärahalisäyksiä. Lisäyk-

19 17 sistä kohdennetaan lapsiperheiden kotipalveluun 0,3 milj. euroa, sijaishuollon kehittämiseen 0,6 milj. euroa sekä lastensuojelun avohuollon ja perheneuvoloiden vahvistamiseen 0,6 milj. euroa. Perhehoitajalain muutokseen on varattu 0,6 milj. euroa, Naulakallion vastaanottokodin ravintokeskus Koivulan peruskorjaamiseen 0,4 milj. euroa sekä lastensuojelun palvelujen kehittämiseen (mm. oman arviointitoiminnan kehittämiseen ja välimaaston palvelujen lisäämiseen) rakennemuutoksen tavoitteiden suuntaisesti 1 milj. euroa. Lastensuojelun asiakasmäärä kasvoi voimakkaasti vuonna 2010 kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 lastensuojelun asiakasmäärä on tasaantunut. Huomattavaa on, että vuonna 2011 lokakuun loppuun mennessä oli kiireellisesti sijoitetuista 26,4 % yli 16-vuotiaita. Vastaavana ajankohtana kaikista alkaneista asiakassuhteista 7-12-vuotiaiden osuus oli suurin, 27,5 %. Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaita on 400 vähemmän kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Avohuollon tukimuotoja kehitetään monihallinnollisesti yhdessä kumppaneiden kanssa erityisesti nuorten ja heidän perheidensä tukemiseksi. Avohuollon sosiaalityössä alkuvaiheen arvioinnin ja suunnitelmallisen sosiaalityön eriyttämisellä tavoitellaan sosiaalityön vaikuttavuuden lisäämistä. Sitovana tavoitteena lisätään perhehoidon suhteellista osuutta kaikista sijaishuollon hoitovuorokausista. Tavoitteena on, että perhehoidon suhteellinen osuus on noin 50 %. Vuoden 2012 alusta alkaen perhehoidosta tulee laitoshoitoon nähden ensisijainen sijaishuollon muoto. Perhehoidon vähimmäispalkkioita korotetaan uuden perhehoitajalain mukaisesti ja perhehoidon hoitopalkkioita tarkistetaan. Kriisiperhetoiminnassa kehitetty vanhemmuuden arviointimalli vakiinnutetaan. Lasten ympärivuorokautista kriisiperheisiin sijoittamista koskeva kokeilu alkaa vuoden 2012 alussa. Samalla kehitetään kriisiperheiden ja vastaanottolaitosten tukemien perhekotien tarvitsemaa ympärivuorokautista tukea. Myös sijoituksen aikaista perhekuntoutusta lisätään. Laitoshoitoa kehitetään vastaamaan vaativasti oireilevien nuorten kuntouttavan hoidon tarpeisiin. Lastensuojelun palveluiden tavoitetila määritellään vuoden 2012 aikana niin, että sen pohjalta on mahdollista tehdä strategisia ratkaisuja sekä oman palvelutuotannon että omaa palvelutuotantoa täydentävien ostopalvelujen sisällön kehittämiseksi. Lastensuojelun palvelujen hankintatapa selvitetään ja lastensuojelun palvelut kilpailutetaan tarvittavassa laajuudessa. Perheneuvolan asiakkaiden määrä on 100 asiakasta suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämistä selkiytetään edelleen ja vaikute-

20 18 taan lasten ja nuorisopsykiatrisen hoidon, terveyskeskuksen, perheneuvolan ja lastensuojelun hoitovastuiden ja yhteistyökäytäntöjen määrittelyyn. Perheneuvolatoiminnassa jatketaan vaikuttavuuden arviointimallin kehittämistä ja tulosten hyödyntämistä toiminnan ohjauksessa. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ehkäistään vahvistamalla perheneuvolatoimintaa ja vaikuttamalla lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelujen lisäämiseen. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteuttamista jatketaan yhdessä muiden hallintokuntien kanssa. Järjestöavustuksia suunnataan harkituille kohdealueille kuten ennaltaehkäisevään ja varhaiseen tukeen. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea käytetään lapsiperheiden köyhyyserojen tasoittamiseksi esim. lasten harrastustoiminnassa ja lomatoiminnassa myös ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lapsiperheiden kotipalvelun kehittäminen ja laajentaminen on sosiaaliviraston yksi strateginen kärkihanke vuonna Kotipalvelun asiakkaiden määrä on 230 suurempi kuin vuoden 2011 käyttösuunnitelmassa. Kärkihankkeella tavoitellaan mm. asiakastarpeita vastaavaa, joustavaa, nopeaa ja oikea-aikaista kotipalvelua helsinkiläisille lapsiperheille, sähköisen asioinnin ja palvelun mahdollisuutta sekä strategisen kumppanuuden lisäämistä lapsiperheiden kotipalvelussa. Tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavat toimenpiteet Lastensuojelun palvelurakenne on keskeisin lastensuojelun tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Tuottavuushaaste liittyy erityisesti laitosvaltaiseen palvelurakenteeseen. Tuottavuushaasteeseen vastaamiseksi asiakastarpeet ja asiakassegmentit täsmennetään ja lastensuojelun palvelut määritellään. Tuottavuutta edistetään jatkamalla laitospalvelujen vähentämistä ja perhehoidon lisäämistä. Laitospalvelun asiakaspalveluostot vähenevät vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan verrattuna 42 paikalla, mikä vähentää menoja 3,7 milj. euroa. Vuoden 2011 toteumaarvioon verrattuna vähennys on 14 paikkaa. Turvakodit eivät sisälly lukuihin. Perhehoitoa lisätään 35 kokovuotista hoitopaikkaa vuoden 2011 toteuma-arvioon verrattuna. Vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan verrattuna perhehoidon lisäys on 26 paikkaa, mikä lisää menoja 1,3 milj. euroa. Henkilöstön työhyvinvointia edistetään mm. sairauspoissaolojen ehkäisemisellä, johtamisen vahvistamisella etenkin muutostilanteissa sekä henkilöstövoimavarojen hallinnalla. Elatusmaksujen perintää tehostetaan tulojen lisäämiseksi. Tuottavuuden matriisilaskentamallia laajennetaan vastuualueella

21 Aikuisten palvelujen vastuualue viraston vuoden 2012 sitovan tavoitteen mukaisesti lastenkodeista nuorisokoteihin ja arviointi- ja vastaanottolaitoksiin sekä lapsiperheiden kotipalveluun. Aikuisten palvelujen vastuualueella käytetään kolmen talousarviokohdan määrärahoja. Toimeentulotuen ja työllisyyden hoidon talousarviokohtien määrärahat sisältyvät kokonaan aikuisten palvelujen vastuualueelle. Ruotsinkieliset sosiaalipalvelut muodostavat aikuisten palvelujen vastuualueen sisällä oman toimistotasoisen yksikön. Aikuisten palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 113,2 milj. euroa eli 13,4 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Ero vuoden 2011 toteuma-arvioon on noin 8,7 milj. euroa. Vastuualueen tulosbudjetin menot 459,7 milj. euroa ovat 12,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha ja noin 2,2 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Muutoksesta, verrattuna vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan, 3,5 milj. euroa aiheutuu kustannustason noususta, tuottavuuden parantaminen vähentää menoja 6 milj. euroa ja vastuualueen muiden toiminnallisten muutosten osuus on 14,8 milj. euroa. Perustoimeentulotukea saaneiden asiakkaiden vuoden 2011 toteuma-arvio on asiakasta. Vuonna 2012 kokonaisasiakasmäärän ennakointi on vaikeaa. Siihen vaikuttavat tuen kriteerien muutosten ja muiden tukimuotojen euromäärien muutosten lisäksi erityisesti yleisen taloustilanteen muutos. Tulosbudjetissa toimeentulotuen avustuksiin varattu määräraha, 132 milj. euroa, on vuoden 2011 tulosbudjetin tasolla. Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan Laki sisältää uutena toimenpiteenä maahanmuuttajalle tehtävän alkukartoituksen. Kunnalle maksetaan korvausta valtion varoista alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Saatavalla valtion korvauksella palkataan vuonna 2012 neljä uutta sosiaalityöntekijää maahanmuuttajien kotouttamistyöhön. Kehitysvammahuollon yksilöllisen asumisen hankkeen (ASUhanke) toteuttaminen jatkuu. ASU-hankkeen määrärahalisäys vuonna 2012 on 3,2 milj. euroa. Laitoshoitoa korvaamaan valmistuu yhteensä 51 asumispaikkaa. Uusia asumispalvelupaikkoja hankitaan 8 ostopalveluina. Päivätoimintapaikkoja lisätään ostopalveluina 53 paikkaa. Vaikeavammaisten palveluasumisen lisäpaikkojen hankintaan on vuonna 2012 varattu 0,8 milj. euroa. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun asiakasmäärien ei arvi-

22 20 oida lisääntyvän oleellisesti vuonna Henkilökohtaisen avun palvelun lisämääräraha on 0,4 milj. euroa johtuen tuntimäärän kasvusta. Väliinputoajahankkeen kustannuksiin on varattu yhteensä 0,8 milj. euroa. Väliinputoajanuorille tarkoitettu Paula-koti, jossa on paikka 14 nuorelle, valmistuu vuonna Kodin yhteyteen tulee kolme tukiasuntoa. Paula-kodin palvelukonseptiin sisältyy asumisen ja arjen tuen lisäksi arkielämän valmennus. Palvelua tarjotaan myös kotona asuville väliinputoaja-asiakkaille. Väliinputoajahankkeeseen perustetaan yhteensä 6 sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan tai työvalmentajan vakanssia. Lisäksi autisminkirjoon kuuluville (asperger) väliinputoajanuorille ostetaan viisi asumispalvelupaikkaa. Vammaisten henkilökohtaisessa avussa, omaishoidon lomituksessa ja vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa kokeillaan palveluseteliä asti. Myös henkilökohtainen budjetti otetaan käyttöön vammaispalveluissa vuonna Pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on sosiaaliviraston kärkihanke. Hanke edistyy vuonna 2012, jolloin pitkäaikaisasunnottomien määrä vähenee 290 henkilöllä. Asunnottomuutta ehkäisevä asumisneuvonta vakinaistetaan. Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen on varattu 6,9 milj. euron lisämääräraha. Päihdepalvelujen asiakasläheisten palvelujen ja palvelurakenteen kehittäminen on myös sosiaaliviraston kärkihanke. Päihdehuollon rakennemuutoksessa hoidon painopiste on avopalveluissa. Kuntouttavaa laitoshoitoa järjestetään uudelleen keskittämällä palveluja ja kehittämällä palvelun sisältöä mm. vuoden 2011 innovatiivisen kilpailutuksen pohjalta. Rakennemuutosta tukee päihdehuollon kilpailutuksen kautta muodostunut monituottajamalli, jossa palveluntuottajat tuottavat päihdehuollon kokonaisuuteen integroituja osia. Monituottajamalli vahvistaa arvoverkon ohjausta. Korvaushoidon asiakasmäärät kasvavat edelleen. Kasvuun on varattu 0,8 milj. euroa. Korvaushoidon palveluprosessin kehittämistä jatketaan terveyskeskuksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Kansalliseen mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaan (Mieli 2009) pohjautuvan Terveysasema kuntalaisen käyttöliittymänä - hankkeen tavoitteena on päihdehuollon- ja mielenterveyspalvelujen yhtäaikainen saatavuus peruspalveluissa. Vuonna 2012 hankkeen vakinaistaminen arvioidaan osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelupaikat lisääntyvät vuonna Vuonna 2011 käyttöönotettujen 30 asumispalvelupaikan kokovuotistaminen lisää menoja 0,4 milj. euroa. Tämän lisäksi kohdennetaan 0,5 milj. euron lisämääräraha 20 asumispalvelupaikan

23 21 hankintaan vuonna Vuonna 2011 alkanutta alle 65-vuotiaiden monisairaiden sosiaalihuoltolain mukaista palveluasumisen palvelusetelikokeilua jatketaan asti. Hoitoketjujen toimintaa tehostetaan sekä sujuvuudesta huolehditaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyönä kohdentamalla kaupunginhallituksen erillismääräraha alle 65-vuotiaiden ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluihin. Vuoden 2012 aikana selkeytetään ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen organisointia sosiaalivirastossa. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä kohdennettiin ruotsinkielisten vanhusten hoitoketjujen ja avopalvelujen parantamiseen 1,1 miljoonan euron lisämääräraha. Toiminnallisiin muutoksiin varatuista lisämäärärahoista panostetaan myös ruotsinkielisten lapsiperheiden kotipalveluun. Ruotsinkielisen Klaari-toiminnan siirtyminen nuorisoasiainkeskukseen vähentää menoja 0,1 milj. euroa. Työvoiman palvelukeskus ohjaa kuntouttavaan työtoimintaan vuoden 2012 aikana yhteensä asiakasta. Työhönohjausyksikkö erillisenä yksikkönä lakkaa ja työvoimasuunnittelijat siirtyvät Työhönkuntoutusyksikköön kuntouttavassa työtoiminnassa olevien henkilöiden jatkopolkujen edistämiseen. Alle 25-vuotiaiden toimeentulotuen asiakkaiden syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan sekä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yksiköissä että työvoiman palvelukeskus Duurissa. Työllisyydenhoidon määrärahoista palkataan sosiaalityöntekijöiden rinnalle seitsemän palveluohjaajaa tukemaan nuoria koulutukseen tai työhön pääsyssä sekä arjessa selviytymisessä (Voimalinja-hanke). Työvoiman palvelukeskuksen nuorten tiimi kohdentaa aikaisempaa enemmän palvelujaan nimenomaan alle 25-vuotaisiin. Työvoiman palvelukeskus Duurin ja sosiaalisen ja taloudellisen tuen sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen yhteistyön kehittämistä jatketaan vuonna 2011 laaditun suunnitelman Duurin ja sosiaaliasemien asiakaslähtöiset toimintamallit mukaisesti. Tuottavuutta ja työhyvinvointia parantavat toimenpiteet Palvelustrategiset toimenpiteet ja palvelurakennemuutokset vähentävät menoja yhteensä 6 milj. euroa. Merkittävimmät tuottavuutta parantavat toimenpiteet ovat vammaisten kuljetuspalvelujen, -1,3 milj. euroa ja päihdehuollon laitospalvelujen uudelleen järjestelyt, -1 milj. euroa, kehitysvammaisten asumispalvelujen muuttaminen vuokrasuhteisiksi, -0,6 milj. euroa, asumisen tuen uudelleen järjestely, -0,5 milj. euroa ja ruotsinkielisten sosiaalipalvelujen toimintamallin kehittäminen, -0,5 milj. euroa. Päihdehuollon palve-

24 Vanhusten palvelujen vastuualue lurakennemuutokset vähentävät menoja 0,7 milj. euroa. Palveluverkon kehittämistoimenpiteet vähentävät menoja yhteensä 0,7 milj. euroa. Lisäksi kansalaisjärjestöjen avustusten piiriin siirtyy toimintoja 0,7 milj. euron edestä. Henkilöstön työhyvinvointia ja työn kehittämistä tukevia hyviä käytäntöjä mm. työelämän joustoja ja kannustimia laajennetaan. Vanhusten palvelujen vastuualueen budjetoidut tulot vuodelle 2012 ovat 69,3 milj. euroa, eli 11 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Ero vuoden 2011 arvioituun toteumaan on 10,8 milj. euroa. Vanhusten palvelujen vastuualueen tulosbudjetin menot, 282,3 milj. euroa, ovat 15,3 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2011 käytettävissä oleva menomääräraha samoin kuin vuoden 2011 toteuma-arvio. Muutoksesta verrattuna vuoden 2011 käytettävissä olevaan määrärahaan, 2 milj. euroa aiheutuu kustannustason noususta, tuottavuuden parantaminen vähentää menoja 4 milj. euroa ja vastuualueen toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten osuus on 17,3 milj. euroa. Valtuustoryhmien talousarvioon tekemistä määrärahalisäyksistä 4,9 milj. euroa kohdentuu vanhusten palvelujen vastuualueelle menoihin sekä 1 milj. euroa tuloihin. Vanhustenpalveluissa varmistetaan hoitoketjun toimivuus ja vanhusten ympärivuorokautinen hoiva, joihin on vuoden 2012 tulosbudjetissa varattu 4,3 milj. euroa. Lisäksi parannetaan palvelujen laatua nostamalla henkilöstömitoitusta kohti valtakunnallisia suosituksia. Tähän on tulosbudjetissa varattu 0,6 milj. euroa. Vanhusten palvelujen rakennemuutosta jatketaan. Laitoshoidon paikkoja vähennetään. Palveluasumisen määrän lisäys toteutuu palvelusetelin käytön lisääntymisen kautta. Hoitoketjun toiminta varmistetaan yhteistyössä terveyskeskuksen kanssa. Asiakkaiden valinnanvapauden lisäämiseksi kehitetään ja kokeillaan ns. henkilökohtaisen budjetin mallia Lauttasaari-hankkeessa. Sosiaaliviraston kärkihankkeena vuodelle 2012 on omaishoidon toimintaedellytysten parantaminen, jossa valmistellaan omaishoitajien toiveiden mukaisia tukimuotoja tuen saajien määrän nostamiseksi. Omaishoitajille kehitetään erilaisia tukimuotoja, mikä lisää vuoden 2012 käyttösuunnitelman menoja 1,3 milj. euroa. Ennaltaehkäiseviin ja kotihoitoa tukeviin toimiin, kuten päivätoimintaan ja palvelukeskuksiin, kohdistetaan edelleen voimavaroja. Vanhusten palvelujen laatua seurataan ja kehitetään jatkuvasti.