KAAVOITUSKATSAUS 2013

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2013 KYYJÄRVEN KUNTA Honkalehdontie 8, Kunnanhallitus KYYJÄRVI päivitetty

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA Kaavahierarkia Kaavoitusprosessi MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaava ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos Sahan alueen asemakaavan muutos Kirkonkylän asemakaavan laajennus, Kallion asemakaava Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuuden tarkistaminen TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Kyyjärven rantaosayleiskaava Kyyjärven kirkonkylän numeerinen ajantasakaava Kotkanniemen asemakaava Kannen kuvissa maisemat Mäntyperältä ja Kotkanniemen leirintäalueelta. Kuvat Eeva Rapola, Kyyjärven maisema- ja kulttuurimaisemaselvitys, FCG Finnish Consulting Group Oy. 2(13)

3 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kyyjärven kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, Jyväskylä p Sepänkatu 4, Jyväskylä p Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna p hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Eino Nissinen eino.nissinen@kyyjarvi.fi Rakennustarkastaja Erkki Sorsamäki erkki.sorsamaki@kyyjarvi.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Kesämaa essi.kesamaa@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Erkki Sorsamäki erkki.sorsamaki@kyyjarvi.fi 3(13)

4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(13)

5 Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävillä olon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä. Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY - keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen - lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla ( sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kyyjärven kunnanvirastolla, osoitteessa: Honkalehdontie 8, Kyyjärvi sekä internetissä 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä 5(13)

6 (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Keski-Suomen maakuntaohjelma löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Kyyjärvelle on osoitettu mm. taajamatoimintojen alue (A), vähittäiskaupan suuryksikkö (km) sekä teollisuus- ja varastoalue (t). Lisäksi kaavassa on annettu seuraava aluekohtainen suunnittelumääräys: Alueella tulee yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa kiinnittää erityistä huomiota kauppakeskus Paletin liikenteellisten olosuhteiden järjestämiseen. Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski- Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen kautta. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomessa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Lisäksi tavoitteena on suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelullisten arvojen turvaaminen sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Kaavassa kiinnitetään erityistä huomiota vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman ja luonnonarvojen vaalimiseen (MRL 28 ). Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava käynnistettiin ja sen tavoitteena on turvata Keski- Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojella arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa (13)

7 Kolmannessa vaihekaavassa Kyyjärvelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuvia alueita (tu), luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä suoalueita (luo) sekä luonnonsuojelualueita (SL). Kuva 2. Ote hyväksytystä kolmannesta vaihemaakuntakaavasta. 4. vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Kaavatyöhön sisältyy myös virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Vaihekaavan luonnos on ollut nähtävillä ja ehdotus Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet -sivuilta osoitteesta 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kyyjärven pienvesistöjen alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä noin 116 km. Tästä luonnollista jokirantaa on kaikkiaan noin 19,6 km (eli n. 9,8 jokikilometriä). Suurimmat kaavoitettavat vesistöt ovat Kirvesjärvi, Heinuanjärvi, Peuralampi, Valkeisjärvi, Talasjärvi ja Järveke. Yleiskaavoituksen avulla laajahko suunnittelualue saadaan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Yksi tavoitteista on se, että yleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena. Tämä helpottaa lupaprosessia huomattavasti. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityisiä että yleisiä etuja, jotka huomioidaan kaavoitusratkai- 7(13)

8 suissa. Yleiskaavoitustyöstä tullaan laatimaan kaavoituksen yleistavoitteet sekä suunnittelu- ja mitoitusperusteet, jotka viedään Kyyjärven kunnanvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Kuva 3. Karttaan on merkitty kaavoitettavat pienvedet punaisella. Kaavan vaiheet: Muinaisjäännösinventointi valmistui vuonna 2008 Luonto- ja maisemaselvitys valmistui syyskuussa 2009 Kantatilaselvitys on valmistunut alkuvuonna 2013 Kaava on tavoitteena saada luonnoksena nähtäville vuonna Kyyjärven kirkonkylän osayleiskaava ja Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos Kyyjärven kirkonkylälle laaditaan oikeusvaikutteinen yleiskaava. Kaavanlaatijaksi on valittu Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta. Yleiskaavatyön tarkoituksena on suunnitella kirkonkylän ja lähialueiden maankäyttö sekä varmistaa yhdyskuntarakenteen toimivuus ja rakentamisalueiden riittävyys vuoteen 2030 saakka. Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, joka ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa maankäytön suunnittelua. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tehdään Kyyjärven rantaosayleiskaavan muutos alueelle, joka ulottuu päällekkäin osayleiskaavarajauksen kanssa. 8(13)

9 Kuva 4. Osayleiskaava-alueen yleispiirteinen rajaus vireilletulovaiheessa. Maankäytön strategiset tavoitteet Kyyjärven kirkonkylän strateginen suhde naapurikuntiin, luonne ja maankäytön painotukset. Taajama-alueen ja kyläalueiden muodostama toimiva yhdyskuntarakenteellinen kokonaisuus, jossa on otettu huomioon Kyyjärven asukkaiden ja maanomistajien tarpeet. Suunnittelun yleistavoitteet Maankäytön ja liikenteen toiminnallinen kokonaisuus taajamassa Taajaman laajentumistarpeet ja mahdolliset laajentumissuunnat Asemakaava-alueen maankäytöllinen ja taajamakuvallinen kehittäminen Viheralueverkoston ja puistoiksi asemakaavoitettujen alueiden arviointi ja kehittäminen osana maankäytöllistä kokonaisuutta Kirkonkylän läpi kulkeva maantie osana taajamarakennetta ja laajempaa liikenneverkkoa. Ydintaajaman lievealueen kehittäminen. Yksityiskohtaiset suunnittelutavoitteet Kasvusuunnat Pysyvä asutus, asumismuodot ja niiden sijoittuminen taajamarakenteessa Kirkonkylän palvelukeskuksen sijainti ja kehittäminen Ympäristönhuolto Liikenneverkkoratkaisut Tekninen huolto, verkostot Energianhuollon alueet ja verkostot Rakennetun kulttuuriympäristön vaaliminen Teollisuus- ja tuotantoalueiden tarve, laajentumissuunnat Kaavan vaiheet: Kaavoitushankkeen käynnistämisestä on päätetty kunnanhallituksessa Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa Rakennusinventointi ja kaupallinen selvitys laadittu vuonna 2010 Maisemaselvitys valmistunut kesällä 2012 ja luontoselvityksen luonnos syksyllä 2012 Hankkeen vireilletulo kuulutettu ja OAS ollut nähtävillä (13)

10 5.3 Sahan alueen asemakaavan muutos Sahan asemakaavoitettava alue sijoittuu Kyyjärven taajama-alueelle rajautuen Nopolanjokeen ja Kyyjärveen. Kaava-alueen omistaa yksityinen maanomistaja, jonka aloitteesta asemakaavamuutos laaditaan. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa teollisuusaluetta. Hankkeen tavoitteena on muodostaa omarantaisia erillispientalotontteja Kyyjärven sahan toiminnasta pois jääneelle maa-alueelle. Asemakaava laaditaan aluearkkitehtityönä. Kuva 5. Ote kaavamuutoksen alustavasta luonnoksesta vuodelta Kuva 6. Perspektiivikuva vuodelta Kuva 7. Viistoilmakuva Sahan alueesta. Kaavan vaiheet: Alkuvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY - keskuksessa Hankkeen vireilletulo kuulutettu ja OAS ollut nähtävillä Maaperän haitta-ainetutkimus laadittu 2009 Luontoselvitys ja rakennusinventointi laadittu vuonna 2010 Meluselvitys valmistunut syksyllä 2011 Kaavaluonnos tarkoitus saada nähtäville vuonna 2013 Maankäyttösopimusneuvottelut ovat kesken 10(13)

11 5.4 Kirkonkylän asemakaavan laajennus, Kallion asemakaava Kyyjärven kunnan keväällä 2012 ostamalle noin viiden hehtaarin kokoiselle peltomaalle on tarkoitus kaavoittaa pientalotontteja. Alue sijaitsee Kyyjärven kirkonkylällä Honkalehdontien ja Jyväskyläntien välisellä alueella. Suunnittelu koskee tilaa Kallio 6:242. Kaavahankkeen käynnistämisestä ei ole vielä tehty päätöstä. Kaavaa varten on tehty alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kuva 8. Kaavoitettavan alueen alustava yleispiirteinen rajaus. 5.5 Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on käynnistetty kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaavoitus. Kaavahankkeessa ovat mukana Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren ja Saarijärven kaupungit. Kaavatyössä on tavoitteena laatia vähintään yksi tuulivoimalapuistoalue jokaisen kunnan alueelle. Tuulivoimayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan loppuvuodesta 2013 sen jälkeen kun kaavoitettavat kohteet on valittu. Kohdevaihtoehdot tarkentuvat vuoden 2013 aikana laadittavien tuulisuusmittausten jälkeen. Perusselvitysten ja kaavaluonnoksen valmistelu ajoittuu vuodelle 2014 ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuonna Tuulivoimayleiskaavan vahvistaa ympäristöministeriö. 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Kirkonkylän asemakaavan ajantasaisuuden tarkistaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 60 :n mukaisesti kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhojen asemakaavojen uudistamiseksi. Ajanmukaisuuden arviointi tulee laatia etenkin sellaisten asemakaavojen osalta, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja jotka ovat merkittävältä osalta edelleen toteuttamatta. 11(13)

12 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kyyjärven rantaosayleiskaava Kyyjärvi on yksi Saarijärven reitin vesistöistä. Kyyjärven oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava laadittiin pääasiallisesti kunnan viranomaisten ja aluearkkitehdin yhteistyönä ja se tuli lainvoimaiseksi vuonna Kaava-alueella on kaikkiaan 228 rantarakennuspaikkaa, joista uusia on 113 kpl. Kyyjärven rantaosayleiskaava hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa Kuva 9. Ote Kyyjärven rantaosayleiskaavasta Salonniemen kohdalta. 7.2 Kyyjärven kirkonkylän numeerinen ajantasakaava Kyyjärven kirkonkylän asemakaavasta laadittiin numeerinen ajantasakaava vuonna 2004, jota on päivitetty mm. vuonna Ajantasakaavan on laatinut Suunnittelukeskus Oy (nykyiseltä nimeltään FCG Oy). Numeerinen ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. 12(13)

13 Kuva 10. Ote ajantasa-asemakaavasta vuodelta Kotkanniemen asemakaava Kotkanniemen alue sijaitsee Kyyjärven keskustaajamasta koilliseen Kyyjärven rannalla. Alueelle muodostui 22 pientalotonttia, joista 13 on omarantaisia. Kotkanniemen asemakaavalla muodostui korttelit sekä näihin liittyvät katu-, venevalkama- ja lähivirkistysalueet. Kaavan laatija oli Suunnittelukeskus Oy (nykyinen FCG Finnish Consulting Group Oy). Kotkanniemen asemakaava hyväksyttiin Kyyjärven kunnanvaltuustossa ja kaavan voimaantulo kuulutettiin Kuva 11. Ote Kotkanniemen asemakaavasta. 13(13)