KAAVOITUSKATSAUS 2014

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS 2014 KARSTULAN KUNTA Virastotie 4, Kunnanhallitus KARSTULA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA Kaavahierarkia Kaavoitusprosessi MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos Humpin teollisuusalueen asemakaavamuutos ja laajennus Karstulan kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava VUONNA 2013 VOIMAAN TULLEITA KAAVAHANKKEITA Virastotalojen asemakaavamuutos LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava Hämeenniemen kehittäminen TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Saarijärven reitin rantaosayleiskaava Asemakaavayhdistelmä Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Kannessa on kuva Päällinjärveltä keskustan suuntaan. 2(16)

3 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Karstulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, Jyväskylä p Sepänkatu 4, Jyväskylä p Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna p hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Eino Nissinen eino.nissinen@karstula.fi Rakennustarkastaja Jaakko Rasi jaakko.rasi@karstula.fi Tekninen johtaja Marko Savola marko.savola@karstula.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Essi Jokinen essi.jokinen@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Jaakko Rasi jaakko.rasi@karstula.fi 3(16)

4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet sivuilta osoitteesta: Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(16)

5 Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kunnanhallitus päättää asettaa kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa hyväksymispäätöksen nähtäville asettamisesta. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaavan voimaantulo MRL 93 Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella Viispiikkinen -lehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla ( sekä tarpeen mukaan kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Karstulan kunnanviraston teknisessä palvelukeskuksessa, osoitteessa: Virastotie 4, Karstula sekä kunnan kotisivuilla 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi keväällä 2010 MRL:n perustuvan maakuntasuunnitelman 2030, joka kantaa nimeä yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelmasta näkyy maakunnan yleiset kehittämisen suuntaviivat pitkällä aikavälillä. Sen avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset, järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin. 5(16)

6 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt neljä kokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen, (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. Keski-Suomen maakuntaohjelma löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta. 4.3 Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavaan on merkitty mm. osa pohjavesialueista, valtakunnallisesti sekä maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristön, suojelun ja virkistyksen kehittämisperiaatteet ja kohteet. Kaavassa Karstulaan on osoitettu mm. taajamatoimintojen aluetta (A), puuteknologian kehittämisen kohdealue (punaisella ympyröity) ja vähittäiskaupan suuryksikkö (km). Aluekohtaisena suunnittelumääräyksenä kaavassa on määrätty, että taajaman maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon Karstula - Pylkönmäki -tien kehittäminen kantatienä ja uuden Suomenselkätien vaatiman oikaisun toteutusmahdollisuus. Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta. Keski-Suomen liitolla on meneillään myös vaihemaakuntakaavojen valmistelu. Keski- Suomen maakuntakaava täydentyy ja sitä tarkistetaan vaihemaakuntakaavojen avulla. 1. vaihemaakuntakaava: Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskus Vaihemaakuntakaavalla osoitettiin jätteenkäsittelykeskuksen alueeksi Laukaan Lievestuoreen Mörkökorpi. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki kaavasta tehdyt valitukset vaihemaakuntakaava: Maa-aineshuolto ja luontoarvot Toisen vaihemaakuntakaavan tavoitteena on turvata Keski-Suomessa laadukkaiden kiviainesten saanti yhdyskunta- ym. rakentamiseen. Lisäksi tavoitteena on suojelullisesti arvokkaiden harju-, kallio- ja moreenialueiden suojelullisten arvojen turvaaminen sekä hyvän ja turvallisen pohjaveden saanti yhdyskuntien vesihuoltoon. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan ja ympäristöministeriö vahvisti sen (16)

7 3. vaihemaakuntakaava: Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima Kolmas vaihemaakuntakaava käynnistettiin ja sen tavoitteena on turvata Keski- Suomen maakunnassa turvetuotannon tarpeet ja samalla suojella arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös tuulivoimapuistojen alueita. Kolmas vaihekaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa vaihemaakuntakaava: Kaupallinen palveluverkko ym. Neljännen vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Kaavatyöhön sisältyy myös virkistystoimintojen (alueet, kokonaisuudet, reitistöt) tarkistuksia. Neljäs vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat löytyvät Keski-Suomen liiton internet -sivuilta osoitteesta 5 VALMISTELTAVAT, KESKENERÄISET KAAVAHANKKEET 5.1 Karstulan kunnan itäisten ja läntisten vesistöjen rantaosayleiskaava Karstulan kunta laatii rantaosayleiskaavan vielä kaavoittamattomille taajaman ulkopuolisille vesistöille. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu n. 160 yli yhden hehtaarin kokoista järveä, lampea ja lampiryhmää sekä useita jokia. Alle yhden hehtaarin kokoisia lampia (n. 85 kpl) lukuun ottamatta järvien ja lampien rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on yhteensä n. 370 km. Jokirantaviivaa kaava-alueella on n. 125 km. Kaava-alueen yhteenlaskettu rantaviivapituus on n. 500 km. Kuva 2. Suunnittelualueeseen kuuluvat vesistöt on rajattu karttaan sinisellä. 7(16)

8 Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena, jolloin rakennusluvat voidaan myöntää kaavan mukaisille rantarakennuspaikoille suoraan kunnasta. Kaavoittamattomilla ja rakentamattomilla ranta-alueilla rakentaminen edellyttää ELY -keskuksen poikkeamislupakäsittelyä, joka voi olla myönteinen tai kielteinen. Yleiskaavoituksen avulla laajahko suunnittelualue saadaan yhtenäisen ja kokonaisvaltaisen suunnittelun piiriin. Kaavoituksen yhteydessä tarkastellaan sekä yksityisiä että yleisiä etuja, jotka huomioidaan kaavoitusratkaisuissa. Kaavan vaiheet: Perusselvitysten laadinta käynnistetty kesällä 2007 Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Vireilletulo kuulutettu ja OAS ollut nähtävillä Mitoitus- ja suunnitteluperusteet sekä tavoitteet hyväksytty kunnanvaltuustossa Alustava kaavaluonnos on ollut valmistelussa Tavoitteena on, että kaavaluonnos asetetaan nähtäville syksyllä Saarijärven reitin rantaosayleiskaavan muutos Kaavamuutostyössä voimassa olevan rantaosayleiskaavan rakentamiseen varattuja alueita muutetaan tai siirretään kuudella eri kohdealueella koskien tiloja Hakapuro, Sysilahti, Tanssi-kallio, Tuominiemi, Ruuska, Lahdenpohja, Koivuranta, Kaljula sekä Haavisto. Lisäksi kaavaa korjataan kaavamerkinnän sisällön ja rajauksen osalta Karstulan kunnan aloitteesta Laikanlahden Ruokolahden alueella. Kuva 3. Rantaosayleiskaavan muutoskohteet. 8(16)

9 Rantaosayleiskaavamuutoksen tarkoituksena on toteuttaa maanomistajien taholta tulleita toiveita rakennuspaikkojen siirroista ja Karstulan kunnan aloitteesta korjata SL-2 suojelumerkinnän kaavamääräyksiä. Kaavamuutosten edellytyksenä on, että muutosalueille laadittavissa luontoselvityksissä ei löydy esteitä siirtojen ja muutosten laatimiseen. Kaavan vaiheet: Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Luonto- ja maisemaselvitys valmistunut Vireilletulo kuulutettu ja OAS ollut nähtävillä Alustava kaavaluonnos on ollut valmistelussa Yleiskaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Humpin teollisuusalueen asemakaavamuutos ja laajennus Humpin teollisuusalueella on käynnistetty v lopulla EU:n, Keski-Suomen liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen tukemana Puulaakson teollisuusalueen tie- ja risteysjärjestelyt hanke. Hankkeeseen liittyen vuonna 2013 on rakennettu poikkeamisluvalla uusi ajoyhteys kortteliin 12 tontille 4 (Savotta Outlet) Hongantien jatkeena. Uusi ajoyhteys huomioidaan Humpin teollisuusalueen asemakaavaa päivitettäessä ja muutettaessa. Teollisuusalueen pohjoisosassa on tutkittu Tukkitien vaihtoehtoista linjausta siten, että vaihtoehtoinen uusi ajoyhteys kulkee jatkossa Humpin teollisuusalueen korttelin 7, tontin nro 2 itäreunalla. Tällä mahdollistetaan uusi turvallisempi ajoväylä, koska nykyisin Tukkitien yli ajetaan työ- ja kuljetusajoneuvoilla. Epira Oy omistaa tilat Tukkitien molemmin puolin ja yrityksen toiminta edellyttää Tukkitien poikittaista ylittämistä. Uudella vaihtoehtoisella ajoyhteydellä taataan turvallisempi ajo- ja kulkuyhteys Tukkitien läpikulkuliikenteelle. Uusi ajoyhteys sijoittuu korttelin 7, tontin nro 2 sisäpuolelle eli uusi linjaus ei kavenna suojaviheraluetta (EV). Tukkitien vaihtoehtoiselle linjaukselle (ajoyhteydelle) on myönnetty poikkeamislupa vuoden 2014 alkupuolella ja uusi ajoyhteys toteutetaan kesän 2014 aikana. Toteutettu ajoyhteys huomioidaan asemakaavaa päivitettäessä ja muutettaessa. Samalla tutkitaan Tukkitien mahdollinen siirtäminen uudelle väylälle. Humpin teollisuusalueen asemakaavan päivittämisen ja muuttamisen laadinta ei ole kiireellinen ja laadinta-aikataulu on siten vielä avoin. 5.4 Karstulan kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen Karstulan kirkonkylän asemakaava on laadittu osissa vuosien välisenä aikana. Asemakaavan laatijana toimi silloinen Suunnittelukeskus Oy Jyväskylästä (nykyisin FCG Finnish Consulting Group Oy). Karstulan keskustan pohjakartta on hyväksytty keväällä Vuoden 2008 aikana kaikki Karstulan asemakaavat numeeristettiin tekniseksi apukartaksi. Kirkonkylän asemakaavojen ajantasaisuuden tarkistus ja uudistus on käynnistetty vuonna 2011 keskustan kulttuuriympäristöselvitystyöllä, jota laatii arkkitehti Kristiina Kokko Eräjärveltä. Selvitystyön tavoitteena on inventoida (aiempia inventointeja syvemmin) ja arvottaa ydinkeskustan kulttuuri- ja/tai rakennushistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja tarkastella niiden säilymis- ja kunnostusmahdollisuuksia yhdessä kiinteistönomistajien kanssa. Selvi- 9(16)

10 tysalueeseen sisältyy mm. Karstulan valtakunnallisesti arvokas rakennettu katuraitti ydinkeskustassa. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistaminen liittyy myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen asemakaavojen ajanmukaisuuden arviointiin, josta tarkemmin kappaleessa 9 sivulla 15. Kirkonkylän asemakaavan ajantasaistamisen kaavoitushanke on tarkoitus saattaa vireille vuoden 2014 lopulla. Kuva 4. Kulttuuriympäristöselvitystyön aluerajaus asemakaavayhdistelmäkartalla. 5.5 Kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaava Pohjoisen Keski-Suomen kunnissa on käynnistetty kahdeksan kunnan yhteinen tuulivoimayleiskaavoitus. Kaavahankkeessa ovat mukana Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven ja Pihtiputaan kunnat sekä Viitasaaren ja Saarijärven kaupungit. Kaavatyössä on tavoitteena laatia vähintään yksi tuulivoimalapuistoalue jokaisen kunnan alueelle. Tuulivoimayleiskaavan vireilletulosta tiedotetaan kevät-kesällä 2014 kohdealueiden osalta. Perusselvitysten ja kaavaluonnoksen valmistelu ajoittuu vuodelle 2014 ja kaavaehdotus on tarkoitus saada nähtäville vuonna Kaavakohteista päätetään kunnittain ja yleiskaavat etenevät kuntien omina yleiskaavoina valtuuston hyväksyntään saakka. Kaavoitushankkeelle on saatu ympäristöministeriön avustus. 10(16)

11 6 VUONNA 2013 VOIMAAN TULLEITA KAAVAHANKKEITA 6.1 Virastotalojen asemakaavamuutos Kaavamuutoksella muutettiin keskustan kortteleiden 72 ja 73 maankäyttötarkoitusta, jotta alueella voidaan mahdollistaa nykyisen toiminnan lisäksi mm. asuminen, palveluasuminen, liiketoiminta toimistotiloineen sekä muukin lähipalvelutoiminta. Alueen rakentamistehokkuutta ja kerroslukua nostettiin siten, että olemassa olevia rakennuksia voidaan korottaa kerroksella. Kaavanlaatijana toimi Esko Hyytinen, Airix Ympäristö Oy, Tampereelta. Kuva 5. Ote hyväksytystä asemakaavamuutoksesta. Kaavan vaiheet: Päätös kaavatyön käynnistämisestä kunnanhallituksessa Vireilletulo kuulutettu ja OAS ollut nähtävillä Kaava on ollut luonnoksena nähtävillä ja ehdotuksena Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan kokouksessaan ( 35) Voimaantulo kuulutettu (16)

12 7 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 7.1 Keskustan Pääjärvenmäen Eräperän Humpin yleiskaava Nykyinen Kirkonkylän oikeusvaikutukseton osayleiskaava on laadittu vuonna 1983 ja kaavaa tulisi tarkistaa ja laajentaa kokonaisuudessaan sekä laatia oikeusvaikutteisena. Mustalammen taustan Taka-Wetkan ja Soinin risteyksen osayleiskaavoittamisesta on päätetty kunnanhallituksessa ja samoin Pääjärvenmäen osayleiskaavoittamisesta on tehty päätös , mutta näitä kaavahankkeita ei ole toistaiseksi varsinaisesti käynnistetty. Lähitulevaisuudessa käynnistetään laaja yleiskaavatyö, joka kattaa sekä Karstulan keskusta-alueen, Eräperän, Pääjärvenmäen, Mustalammen taustan, Soinin risteysalueen, osan Syrjämäen kylätaajamaa sekä Humpin aluetta valtatie 13 risteykseen saakka. Yleiskaavoituksessa kyläalueet kaavoitetaan ns. kyläyleiskaavoina, jolloin yleiskaavan perusteella voidaan rakennuslupia myöntää suoraan kylätaajama-alueille ilman suunnittelutarveratkaisuja. Kyläyleiskaava-alueille ei ole myöskään tarvetta laatia asemakaavaa ellei rakentamispaine kasva merkittäväksi ja vaadi asemakaavoitusta. Kuva 6. Yleiskaavan aluerajaus. 7.2 Hämeenniemen kehittäminen Karstulan kunnan Hämeenniemen alueen kehittämisestä on keskusteltu useissa eri yhteyksissä. Alueen kehittämisvaihtoehtoja on tarpeen tutkia tarkemmin, mutta kehittämishanketyötä ei ole varsinaisesti käynnistetty. Hämeenniemen alueella on muinaisjäännöskohteita, joiden tarkkoja suojarajauksia ei ole ollut käytettävissä. Vuoden 2011 kesällä alueelle laadittiin muinaisjäännösinventointi, mutta selvitystä on vielä täydennettävä. 12(16)

13 Kuva 7. Hämeenniemen alue. Kuntoradan ympäristöön avattiin syksyllä 2012 frisbeegolf rata. 8 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 8.1 Saarijärven reitin rantaosayleiskaava Saarijärven reitin rantaosayleiskaava valmistui vuonna 2003 ja se laadittiin pääosin Karstulan kunnan ja aluearkkitehdin yhteistyönä. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava-alueeseen kuuluvat vesistöt ovat: osa Oikarinjokea, Kiminginjärvi, Kiminginjoki, Pääjärvi, Vuorijärvet, Hepolampi, Heijostenjoki (koski) ja Tuhmalampi. Kaava-alueella on kaikkiaan 609 rantarakennuspaikkaa, joista uusia on 252. Saarijärven reitin rantaosayleiskaava sai lainvoiman vuonna Kaavaan on tehty rantaosayleiskaavan muutos vuonna Asemakaavayhdistelmä Karstulan keskustan asemakaava on numeeristettu vuonna 2011 Airix Ympäristö Oy:n toimesta. Asemakaavayhdistelmä ei korvaa alkuperäisiä asemakaavoja vaan toimii teknisenä 13(16)

14 apukarttana. Asemakaavayhdistelmään voi tutustua seuraavasta linkistä sekä tulostaa epävirallisia otteita: Kuva 8. Ote keskustan asemakaavayhdistelmästä. 14(16)

15 Kuva 9. Eräperän teollisuusalue Kuva 10. Humpin teollisuusalue 9 Asemakaavan ajanmukaisuuden arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 51 edellyttää, että asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys, erityisesti asuntotuotannon tarve, taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. MRL:n 60 :n 1 momentissa säädetään, että kunnan tulee seurata asemakaavajoen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi. Saman pykälän 2 momentissa on erityissäännös asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista. Erityinen menettely koskee sellaisia asemakaavoja, jotka ovat olleet voimassa yli 13 vuotta ja jotka ovat edelleen merkittävältä osalta toteutumatta. Tällaisen asemakaavan alueella ei saa myöntää rakennuslupaa sellaisen uuden rakennuksen rakentamiseen, jolla on alueiden käytön tai ympäristökuvan kannalta olennaista merkitystä, ennen kuin kunta on arvioinut asemakaava ajanmukaisuuden. Arviointi ei ole kuitenkaan tarpeen, jos kaavan ajanmukaisuus on arvioitu viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Asemakaavan 13 vuoden voimassaoloaika ei siis automaattisesti johda kaavan ajanmukaisuuden arviointiin, vaan se on kytketty rakennusluvan myöntämiseen. Voimassa oleva lainsäädäntö ei ole esteenä arvioinnin suorittamiseen ennakoivasti, jolloin rakentajien on mahdollista saada tieto kaavan ajanmukaisuudesta jo rakennushankkeen alkuvaiheessa. Asemakaavojen tarkistamisen tarve voi johtua myös siitä, että ne eivät vastaa kunnan nykyisiin tavoitteisiin tai ne eivät ole yleiskaavan mukaisia. Myös kaavojen alhainen toteutumisaste tai poikkeamisten suuri määrä voi aiheuttaa tarpeen tarkastella asemakaavoja uudelleen. Toteuttamisastetta arvioitaessa arviointi voi koskea sekä kaava-alueen rakennusoikeuden kokonaismäärää että alueella olevia rakennuspaikkoja. Myös maakuntakaava ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteet voivat vaikuttaa arviointiin kuin myös alueen muuttuneet olosuhteet. Myös kaavassa huomiotta jääneet rakennusperintöarvot voivat johtaa siihen, että asemakaavaa ei voida todeta ajanmukaiseksi. Karstulan kirkonkylän asemakaava-alue ei sisällä ns. vanhentuneita asemakaava-alueita. Kuvassa 11 on esitetty Karstulan kirkonkylän asemakaavat vuosikymmenittäin. 15(16)

16 Asemakaava-alueet vuosikymmenittäin: Humpin teollisuusalue Kuva 11. Karstulan kirkonkylän asemakaavat vuosikymmenittäin. 16(16)