SAARIJÄRVI-VIITASAARI

Transkriptio

1 SAARIJÄRVI-VIITASAARI SEUTUKIERROS MUISTIO KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA KESKI-SUOMEN LII- TON MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Saarijärven-Viitasaaren seutu, torstaina klo 9.00, Piispala, Lintuselkä (uimahallin yläkerta) 1. AVAUS JA KATSAUS SEUDUN KEHITTÄMISNÄKYMIIN Jouko Räsänen Viitasaaren kaupungista kävi läpi alueen näkymiä ja korosti puheenvuorossaan mm. teiden kunnossapidon tärkeyttä ja edunvalvonnan erityisaseman huomioimista tulevalla ohjelmakaudella. Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Anita Mikkonen kertoi tulevasta EU-ohjelmakaudesta Uudella kaudella maakunnassa rahoittajina toimivat edelleen Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen Ely-keskus. Suomella tulee olemaan yksi ohjelma, joka sisältää sekä EAKR- ja ESR-rahastot. Ohjelmien sisälle kirjoitetaan alueelliset osiot. Maaseutuohjelma on erillinen. Uusi maakuntaohjelmatyö aloitetaan ensi vuonna. Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Eija Heinonen kertoi, että Elyn puolelta tämänvuotinen seutukierros on tarkistuskierros. Elyn Strateginen tulossopimus on tehty viime vuonna neljäksi vuodeksi ( ). Sopimukseen on nostettu mm. nuorten syrjäytymisen ehkäisy ja tietoliikenneyhteydet. Jouko Räsäsen avauspuheenvuorossa esille nostamat alueen viestit vahvistavat Elyn omaa viestiä. Ensi vuoden alusta on tulossa suuria muutoksia kun voimaan astuu laki nuorten yhteiskuntatakuusta sekä TE-toimistouudistus. Eija Heinonen piti keskusteluja säästöpaineista yhteisenä huolena. 2. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN SEUDUN ESITYKSET LÄHIVUOSIEN TOIMENPITEIKSI OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Markku Piippo, Pihtiputaan kunta 1

2 Bioenergiakeskuksen valtakunnallisen ja kansainvälisen aseman vahvistaminen. Tarvaalan kampusalueen kehittäminen vähähiilisen alan koulutusympäristönä. Räätälöityjä ja joustavia koulutusratkaisuja yritysten tarpeisiin (oppisopimus, opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen, uusien ICT-mahdollisuuksien huomioiminen). Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön / erikoistumisen kehittäminen. - Joukkoliikenteen toimivuus. - Erikoistuminen. - Uusia yrittäjiä, osaavaa työvoimaa, mahdollisimman vähän väliinputoajia. - Kuinka varaudutaan lukioverkon harvenemiseen? Kari Hietaharju, Piispala - Kari Hietaharju otti esiin oppisopimuskoulutuksen kustannukset. Jos oppisopimusta halutaan kehittää, tukijärjestelmä pitää käydä uudelleen läpi. Tulijoita oppisopimuskoulutukseen olisi. Jouni Kurkela, POKE - Säästölinjausten vuoksi Pokelta lähtee paikkoja pois 20% (siirretään yhteiskuntatakuuseen alle 25-vuotiaille nuorille). Johannes Leppänen, Kannonkosken kunta - Tarvaalanmäen yhteiset energiaratkaisut (mm. yhteinen lämmöntuottoyksikkö), näkyväksi ja koko arvoketju tarkasteltavaksi, nyt hajanainen. Kari Hietaharju, Piispala - Herätetään uudelleen hyvä ajatus erikoislukioista (bioenergiapainotteinen), mukaan kaikki alueen lukiot. Eino Nissinen, Kyyjärven kunta - Bioenergiayksikkö yhtenäiseksi, nyt hajanaisuutta. Janne Kinnunen, Saarijärvi - Tarvaalan alueella hyviä yhteishankkeita meneillään ja suunnitteilla myös tuleviksi vuosiksi. Mäen yhteistyö ollut hyvää ja saumatonta, hyviä yhteisiä suunnitelmia. - Bioenergia ei ole pelkästään luonnonvara-asia, osaaminen on laaja-alaista, mukana koulutuspuoli ja käytännön osaaminen, kaikilla sama tavoite. Markku Paananen, Jamk BM-poke 2

3 - Jamkissa meneillään organisaatiomuutoksia. Koulutuspuolelle tulossa leikkauksia, mutta ne eivät koske luonnonvara-alaa, eli tilanne Tarvaalanmäellä on vakaa. Jamkilla bioenergia on koulutuksen kärki tällä alueella. - Mäellä on kaksi koulutuslinjaa, keskiaste ja ammattikorkeakoulu. Lisäksi laboratorio, jonka testauksia ja kehittämistä on myyty yrityksille, myös ennakkoon ensi vuodeksi. Asiakasyritykset tulevat ympäri Suomea. Ei vielä suoria kauppoja ulkomaille, mutta yrityksillä yhteistyötä kv-toimijoiden kanssa. Jamkin puolella työskentelee 15 asiantuntijaa ja kokonaisuudessaan kampuksella on noin 600 henkilöä. Valmistuneita vuosikurssilaisia on noin 200 per vuosi. Jamkin valmistuneista opiskelijoista noin joka seitsemäs lähtee yrittäjäksi. Tarvaalanmäki on merkittävä yksikkö. Kuinka alue saisi tästä parhaimman hyödyn? Miten aluetta pitäisi kehittää? Kampusalueen Masterplan? Tavoitteena kehittää toimintaa niin, että tullaan lähemmäksi elinkeinoelämää, että rajapinnat häviää ja toiminta on lomittain elinkeinoelämän kanssa. Biotalous nähdään maailman megatrendinä! Kampuksen organisaatioiden yhteistyö tärkeä. Uusia toimintamalleja haetaan parhaimman hyödyn irtisaamiseksi. - Markku Paananen esitteli Tarvaalan biotalouskampuksen rakennetta. Uusi asia kampuksella on Proto Design paja, jossa yrityksille on matala kynnys mukaantuloon, lisäksi yrityspuisto, joka tarvitsee myös fyysisiä ympäristöjä. Alustavia keskusteluja käyty siitä, että SSYP:n kehityspäällikön toimipiste tulisi fyysisesti alueelle - lähemmäs yrityksiä. Paananen havainnollisti kehittymispolkuidean > opiskelija biotalousalan ja yrittäjyyden opinnoissa, projektitöitä ja opinnäytetyö, liikeidean protoaminen protopajassa, siirtyminen yrityspuistoon valmiin toimivan idean kanssa. - Toivotetaan yhteistyöhön tervetulleeksi myös muut toimijat! Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto - Tarvaalanmäellä pyritään nostamaan esille uudenlaista toimintaa ja osaamista. Tämä on kokonaisuudessaan juuri sentyyppistä kehittämistä ja osaamista, jota haetaan. Jouni Kurkela, Poke - Poken toiminnan arviointi. Säästöt koskee nyt 3-4 vuotta, opiskelupaikkoja otetaan pois. Aikuiskoulutusta ajettu alas, oppisopimusta supistettu noin 20%. Ikäluokat pienenee -> paikat eivät tule täyttymään kokonaan nuorilla. Aikuisten osaamisen vahvistaminen tärkeää, kolmasosa opiskelijoista on aikuisia. Jaolla puolestaan tilanne, että kaikki halukkaat nuoret eivät pääse mukaan. Pokella kaikki nuoret jotka hakee, pääsee opiskelemaan ja loput paikat korvautuu aikuisilla. Yritysyhteistyö elinehto ja sitä tarvitaan kaikilla aloilla. Pokella tehdään ylibuukkausta, eli sisään otetaan enemmän kuin mitä on paikkoja. Ammatillisen koulutuksen ja lukion yhteistyö- 3

4 tä tehty monta vuotta monessa asiassa. Myös Pokella huoli lukion säilymisestä joka on myös ammatillisen koulutuksen etu. Vetovoimaisuus alueella -> Tarvaalanmäen käyttäminen lukioyhteistyössä, tässä ollaan mukana jos idea toteutuu. Valtiontalous asettaa reunaehdot tälle toiminnalle. Muutamaa koulutusalaa tuotetaan liikaa (mm. ravitsemusalalla, kulttuurialalla, media-alalla), näitä tullaan pienentämään. Sosiaalija terveysalaa tullaan puolestaan kasvattamaan, ja mm. metalliin tarvitaan lisää paikkoja -> valtiontaholta tullaan ohjaamaan tähän suuntaan. Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Kysyi oppisopimustoiminnan kehittämisestä Pokella? Räsänen nosti vahvasti esiin ajatuksen oppisopimuksen käyttämisestä yrittäjyyden jatkamiseen. Jouni Kurkela, Poke - Oppisopimuksen ongelmana on sen käyttäminen syrjäytymisen ehkäisyn keinona -> ei pitäisi olla tukitoimenpide. Toisaalta nuorella pitää olla edellytyksiä työsuhteeseen. Eino Nissinen, Kyyjärven kunta - Yrittäjille riski tehdä nuorelle työsopimus oppisopimuksella. Monesti nuorella valmiudet vielä heikot, aikuisilla paremmat valmiudet työhön ja oppimiseen. Pitäisikö ennen oppisopimuskoulutusta olla oppisopimuksen pohjakoulutus? Irmeli Kolehmainen, Poke - Oppisopimuksen kehittäminen: työpaikkaohjaajien koulutus työpaikoilla, kehittämisen syventäminen ja pidemmälle vieminen, yhteistyö oppisopimustoimiston ja yritysten ja oppilaitosten välillä. Avokas (työelämämalli aikuisille) = työpaikkaohjaajien syventämistä, pilotointi ensi vuonna. Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä - Koulutuksen suuntaaminen esim. viimeisenä vuonna, ohjaus oppisopimustyyppisesti, sitä kautta liitoskohtaa ja yritykseen kiinnittymistä. Kari Hietaharju, Piispala - Nuorten 100%:n työllistyminen tällä alueella -> toteutetaan yhteisesti isolla yhteisellä ohjelmalla. Jouni Kurkela, Poke - Ehdotus viimeisen vuoden oppisopimustyyppisestä valmentautumisesta hyvä. Pekka Janhonen, Poke 4

5 - Koulutuspuolella ratkaisuja järjestetään joustavasti kun nuori tai aikuinen todella haluaa oppia! Eino Nissinen, Kyyjärvi - Yrittäjä Keski-Suomi työpajassa: nuori ei ole valmis kun valmistuu koulusta vaan kun on oppinut työn. Irmeli Kolehmainen, Poke - Pokella on tavoitteena tulla vahvasti esille yritysten ja kuntien suuntaan tietoisuuden lisäämiseksi puolin ja toisin. Räätälöidyt oppimisen polut esite. Poke tulee apuun tarjoamaan monipuolista täydennyskoulutusta sitä tarvitseville organisaatioille. - Koulutustarjontaa on, mutta oppisopimus on hyvä väylä yrittäjyyden jatkamiseen = täsmäkouluttamista. - Yrittäjät alkavat tuntemaan oppisopimuskoulutuksen mahdollisuudet ja käyttämään niitä. Esimerkkejä onnistuneista yrittäjyyden siirtämisestä oppisopimuskoulutuksella on. Tämä on tulevaisuutta ja tätä pitäisi pystyä uudistamaan. Saksassa toimii parhaimmillaan ja voisi toimia myös Suomessa nuorten työllistämismallina. OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS Arja Harmainen, Äänekosken TE-toimisto - Työllisyystilanne Keski-Suomessa keväällä 2012: työnhakijoista noin 40%:lla valmius työhön, noin 40% tarvitsee uudelleen koulutusta päästäkseen työmarkkinoille, vaikeimmin työllistyvien joukko on noin 20%. - Maakunnassa on käynnissä 55 hanketta joissa on työvoimapoliittiset tavoitteet. Suurin osa näistä hankkeista kohdistuu vaikeimmin työllistyvien joukkoon. ESRhankkeita on 21, joiden rahoitus on 17 miljoonaa. Yhteensä näissä kaikissa hankkeissa on rahoitusta 19 miljoonaa ja kun mukaan lisätään TE-toimiston henkilöresurssit ja työllisyyden määrärahat, summa kasvaa puolella. Toimenpiteissä olleista henkilöistä vain 5,5 % siirtyy työelämään. Tämä kertoo siitä, että satsaaminen välityömarkkinoihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn on kova, mutta kohtaanto on huono eikä näytä johtavan tarkoitukseen. Nyt kuntoutetaan, valmennetaan ym. ja yritetään työllistää sitten, mutta tulisikin toimia toisin päin, eli normaalia työllistämistä mahdollisimman nopeasti mahdollisimman monille. Välityömarkkinat ja toimet (toimintakyvyn, osaamiskyvyn parantaminen ym.) tapahtuisivatkin oikeilla työpaikoilla oikeissa ympäristöissä. Miten tämä tehdään? 5

6 - Arja Harmainen esitti strategisten painopisteiden muutosta: työelämälähtöistä kouluttamista enemmän ja tukityöllistämistä vähemmän. Ensin työhön ja sitten tuunaamaan koulutusta, palveluja työpaikalle yrityksen tarpeisiin. - Mistä kiikastaa pitkäaikaistyöttömien vaikea kouluttautuminen ja työllistyminen? Heillä on korkea kynnys hakeutua nykyaikaisiin koulutuksiin, heille opiskelu on erittäin vaikeaa ja haasteellista. Jos kouluttaminen tapahtuisikin työn ohessa, olisi paljon helpompaa saada heitä lähtemään mukaan. - Kuntien peruspalveluja ja kolmatta sektoria tarvitaan vahvasti jatkossakin. Maakunnan alueen yritykset pitää saada vahvasti mukaan talkoisiin. Tarvitsevat myös tukitoimia, että lähtevät mukaan. Fokus: Pääsääntöisesti, ensisijaisesti myös aikuiskoulutuksesta valmistuneet mahdollisimman pian oppimaan käytännössä yritykseen. Arja Harmainen korosti vielä sitä, että jos jatkossa toteutetaan ESR projekteja, projektien palvelutoiminta ja osaaminen pitää olla sellaista, että se viedään alusta loppuun asti! Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Kunnille terveiset että työelämälähtöistä koulutusta ennen kaikkea nuorille. Onko TE-toimistolla resursseja jalkautua yrityksiin? Miten jalkauttaminen tehdään? Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta - Miltä näyttää työvoiman riittävyys sote-alalla? Arja Harmainen, TE-toimisto - Lähihoitajia on työttömänä, mutta sairaanhoitajia tarvitaan (pulaa on, paikkoja on koko ajan auki). Lähihoitajia pitäisi kouluttaa sairaanhoitajiksi. Valintaperusteita pitäisi kiristää työnkuvaa vastaavaksi. Arja Harmainen, TE-toimisto - Uusia ideoita työttömien työnhakijoiden työllistämisessä voidaan kokeilla kuntakokeilun puitteissa. Ratkaisuissa kehitettävää (-> rahaa yrityksiin -> valmennus työpaikoilla -> kaikki setviminen ei jäisi työpaikalle). Pekka Janhonen, Poke - Ammatillisessa koulutuksessa oppisopimukset jäykkiä yritysten tarpeisiin, kouluttaminen liian pitkäaikaista yrityksille. Kun ei enää tehdä koulutushankkeita, täsmäkoulutukset jäi pois. Tämä oli juuri sitä räätälöityä koulutusta. Rahoitus tähän pitäisi olla. 6

7 Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Työllistämisessä on tapahtunut oleellinen muutos mikä vaatii kunnilta joustavaa toimintaa ja toivotaan, että TE-toimistolla on jatkossa resursseja jalkautua yrityksiin. Työvoimasta tulee kilpailu. Nuorten osalta pitäisi olla tukittavissa polut nuorisotyöttömyyteen ja syrjäytymiseen. Kari Hietalahti, Piispala - Työmarkkinavelvoite kunnilla -kunnille sanktioita jos vaikeasti työllistyvä ei työllisty. Arja Harmainen, TE-toimisto - Vaikeasti työllistettävien tilanne on vähän helpottanut. Jää ratkaisemattomaksi ongelmaksi jos työmarkkinatukivelvoite jää voimaan. Juha Urpilainen, Kinnulan kunta - Tarvitaan kunnan poliittista tahtoa ja vaikuttamista työvoimatoimiston tukiviidakkoon. Tarvitaan enemmän työvoimatoimiston ja kunnan välistä keskustelua työttömyysongelmien ratkaisemiseksi. Kunnassa on paljon työpaikkoja ja kyse on hyvästä tahdosta. Jos tässä asiassa päästäisiin eteenpäin, ei olisi tällaista ongelmaa. Joustavuutta tarvitaan, puretaan sääntöjä ja otetaan kaikki työttömät töihin. Arja Harmainen, TE-toimisto - Tällaiset ratkaisut ei ole TE-toimistojen vapaassa valinnassa. Työmarkkinatukijärjestelmän muutokset pitäisi tehdä ministeriön päässä. - Juha Urpilainen, Kinnulan kunta - Oppisopimukset pienissä kunnissa monesti ainoa mahdollisuus kouluttautumiseen. Pitäisi pystyä tuomaan myös sairaanhoitaja ja lähihoitajakoulutus lähelle. Kaikki pitää saada työhön! ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN Yhteistyön ja verkostoitumisen lisääminen -Cleantech alan yritysten kesken -lämmöntuotannon ja lämmitysjärjestelmien yritysyhteistyön koordinointi Seutukunnan pk-yritysten tuotekehityksen / innovaatioiden tukeminen - kv-verkostojen parantaminen - innovaattoriasiamies seutukunnalle - yrittäjäystävällisen pääomasijoitustoiminnan käynnistäminen maakunnassa Maidon ja lihantuotannon kilpailuedellytysten kasvattamisen ja positiivisen rakennemuutoksen aikaansaaminen maakunnassa 7

8 - yritystason yhteistyön kasvattaminen - koko jalostusketjun tiiviimpi yhteistyö Kehittämistukea yrityksille tarvitaan myös loppuohjelmakaudelle. Samoin yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi kuntien hankkeisiin perusrakenteen investointitukea. Tuija Muhonen kävi läpi alueen tulossa ja tiedossa olevat yrityskohtaiset investoinnit ja kehittämishankkeet. Muhonen kertoi keksintöjen viikon kehitysprojektista ja tarpeesta saada lisäresurssia innnovaatiotoiminnan kehittämiseksi. Myös kärsivällistä sijoitustoimintaa kaivataan alueelle. Tuija Muhonen totesi, että tiestön kunto ja tietoliikenneasiat nousevat kaikilta kanteilta vahvasti esille ja ne vaikuttavat kaikkeen. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMIVAT TIETOLIIKENNE- JA TIEYHTEYDET Elinkeinopoliittisesti tärkeät eri maakuntia yhdistävät logistiset yhteydet: - vt 13 (perusparannus) - vt4 (Äänekosken pohjoispuolinen) - kantatie 58 (suunnittelusta toteutukseen yli maakuntarajojen) - Sinisen tien parantaminen - Äänekoski-Haapajärvi rata (perusparannus Saarijärveltä pohjoiseen) Laajakaistahankkeiden toteutus pitkittyy. Huolehdittava: hankkeet etenemisestä maaliin, rahoituksen saamisesta Määrärahat alempaan tieverkkoon tarvittaviin pieniin alueellisiin investointeihin Risto Lahti, SSYP Kehitys Oy - Risto Lahti kysyi hallien muutoksien ja laajennusten rahoitusmahdollisuuksista jotka luovat yhtälailla kasvun edellytyksiä. Tyhjiä tiloja on paljon ja tarpeita olisi saada resurssia tilojen kunnostamiseen ja uudelleen käyttöön. Jyrki Saarivaara, Keski-Suomen Ely-keskus - Hallien muutos- ja laajennusresurssit ovat toisessa kategoriassa laite- ja koneinvestointien jälkeen. 8

9 Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta - Pihtiputaalla myös tyhjiä tiloja jotka vaatisivat investointeja yrityskäyttöön. Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto - Laajakaista-asioissa urakoitsijoita on valittu, mutta valitus viivästyttää Pohjoisessa Keski-Suomessa. Anita Mikkonen kysyi Tuija Muhoselta onko alueella mietitty Pohjoista Keski-Suomea osana innovaatiokeskittymää? Tuija Muhonen, Witas Oy - Keskusteltu ollaan, mutta keskitytty yrityskohtaisiin hankkeisiin ja keksintöjen tukemiseen. Myös henkilöresurssikysymys. Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Innovaatiokeskittymä voisi olla vahvemmin esillä. Toivoi yliopiston ja Jamkin apua ja yhteistyötä ja jalkautumista alueelle. Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto - Keksintöjen viikko hyödynnettävä. Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Joudutaan aika nopeasti ja paljon miettimään sote-puolen innovaatiotoimintaa. HYVINVOIVA KANSALAINEN Saarikassa aihiona: kuntoutuksen osaamiskeskus hanke Karstulaan Akuuttisairaanhoidon keskitys Saarikassa Saarijärvelle. Hyvinvointialan pk-yritysten liiketoimintaedellytysten mahdollistaminen -Finnbeing hanke käynnissä seutukunnalla. Lisäksi tarvitaan valtakunnallista yhteistyötä ja aloitteita esteiden kaatamiseksi. -Hoiva-alan teknologiasaavutusten pilotointialue seutukunnalle. Tuija Muhonen, Witas Oy - Hanke käynnissä jossa pyritään risteyttämään eri toimialoja uusien mallien synnyttämiseksi. Jukka Hiltunen, Karstulan kunta - Karstulasta on tehty tutustumismatka kuntaan, jossa on tehty huomattavia säästöjä ottamalla hyvinvoinnin kehittämisessä huomioon kaikki vauvasta vaariin ja palkattu kuntaan hyvinvointivastaava. Karstulassa lähdetään kokeilemaan tällaista vastaavaa hanketta. 9

10 VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ (KALVO) Kuntakeskusten vetovoimaisuuden parantaminen edellyttää investointeja palveluympäristön kehittämiseen -Mittavia infrahankkeita käynnissä ja tulossa niin yksityisellä kuin kuntapuolella. Rahoitusta tarvitaan. Toimivia palveluratkaisumalleja maaseudulla -Julkisten palvelujen toimivia ratkaisuja. Yhteisiä ratkaisumalleja yrityselämän kanssa. Kansallispuistoverkoston kehittäminen yhteistyössä alueen elinkeinoelämän kanssa. VETOVOIMAINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ TOIMIVAT TIETOLIIKENNE- JA TIEYHTEYDET Juha Urpilainen, Kinnulan kunta - Työllisyysperusteiset investointituet siirretään Ely:ltä liiton päätettäväksi. Eino Nissinen, Kyyjärven kunta - Vt 13 ja Vt4 tärkeitä valtakunnallisia hankkeita. Vt 13 erittäin tärkeä seutukunnan kehittämisen kannalta. Kantatie 58 äärimmäisen huonossa kunnossa, Sininen tie tärkeä. Elinkeinopoliittisesti tärkeät eri maakuntia yhdistävät logistiset yhteydet (PowerPoint esitys): Vt 13 perusparannus Vt 4 Äänekosken pohjoispuolisen osan parantaminen Kantatie 58: Suunnittelusta toteutukseen yli maakuntarajojen Sinisen tien parantaminen Äänekoski-Haapajärvi radan perusparannus Saarijärveltä pohjoiseen Pasi Pirtanen, Keski-Suomen Ely-keskus - Liikennepoliittisen selonteon mukaan Keski-Suomessa ei käynnisty yhtään isoa tiehanketta tänä vuonna. Listoilla on ainoastaan Jyväskylä-Oulu väylä joka tulee esille mahdollisesti seuraavalla hallituskaudella. Painopiste on Jyväskylän puolella. Peräänkuulutetaan vaikutuksia ja niitä halutaan todella saavuttaa. Uudelleen arvioinnit suoritetaan. vt 13 suhteen laadittu kehittämisselvitys. Kt 58 tien osalta tällä hetkellä ei pysty sanomaan yhtään mitään. Sininen tie -suunnitelmat pitkällä, mutta kehityspolku on, että tietä parannetaan pieninä palasina, isommista poteista turha haaveilla. Paikallistieverkon kunnostus. Pekka Kokki - Tällä hallituskaudella ei ole Keski-Suomeen luvassa mitään. Isoista hankkeista mikään ei etene ja pienissä ollaan entisissä. Hiukan on tulossa seuraavan hallituskauden rahaa, mitä tarkoittaa Keski-Suomen kannalta ehkä 1-2 miljoonaa. Maantielii- 10

11 kenne parannukset pienenevät suhteessa paljon verrattuna esim. raideliikenteeseen. Tarpeet ovat kyllä tiedossa. Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto - Tämän ohjelmakauden EU-rahaa pohjoisessa Keski-Suomessa on vielä muutamaan kehittämishankkeeseen, yrityspuolella rahaa on paljon (pohjoinen Keski-Suomi on etusijalla, vaikka raamit yritysinvestointien osalta avattiin myös muulle Keski- Suomelle). Liikennepuolella salkku on jo vähän ylitetty. Toimintaympäristöpuolelle pystytään pariin hankkeeseen. Kehittämiseväitä on siis vielä. Yritysrahan puolella todennäköisesti käy niin, että tällä alueella ei tule käytettyä kaikkea. Kuntien perusrakenteen investointituet rahoittaa jatkossa liitto (aiemmin ELY-keskuksissa työllisyysperusteisina investointihankkeina). Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto - Toimintatapojen muutos noussut esille, esim. innovaatiotoiminnat ja miten työllistytään, sisäisiä toimintamalleja kehittämään, hyvien toimintamallien käyttöönottoa. Mikkonen korosti, että lähdetään jatkossa hakemaan uusia toimintatapoja ja prosesseja. Bioenergiakeskuksen osalta tavoitellaan tiedon ja yhteistyön rakentumisen tiivistymistä. Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki - Kiitti tilaisuudesta ja totesi, että uudenlaisia avauksia on noussut esiin, joskin myös uudenlaisia huoliakin. Sote-asiat esillä syksyllä, samoin tieasiat nousevat varmasti syksyn mittaan esiin. Muistion vakuudeksi Päivi Blå 11

12 OSALLISTUJAT: Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Tuija Siidorow, Keskisuomalainen Markku Paananen, Jamk Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Anne Hakala, Jamk Anu Tokila, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Toivo Takala, Jyväskylän yliopisto Pasi Pirtala, Keski-Suomen Ely-keskus Kari Hietaharju, Piispala Juha Urpilainen, Kinnulan kunta Olavi Tuikkanen, Kinnulan kunta Pentti Peltonen, Kinnulan kunta Markku Piippo, Pihtiputaan kunta Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta Risto Lahti, SSYP Heikki Pihlainen, Saarijärven kaupunki Sami Tuominen, Saarijärven kaupunki Leena Kuhno, Maaseudun Sivistysliitto Eino Nissinen, Kyyjärven kunta Janne Kinnunen, Saarijärven kaupunki Jyrki Saarivaara, Keski-Suomen Ely-keskus Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Terttu Kiviranta, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Heli Kallio-Kauppinen, Kannonkosken Oiva Oy Päivi Hakkarainen, Kannonkosken Oiva Oy Jukka Hiltunen, Karstulan kunta Maarit Autio, Kannonkosken kunta Johannes Leppänen, Kannonkosken kunta Arja Harmainen, Äänekosken TE-toimisto Irmeli Kolehmainen, POKE Jouni Kurkela, POKE Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Esa Solismaa, Keski-Suomen Ely-keskus Eija Heinonen, Keski-Suomen Ely-keskus Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 12