SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

Transkriptio

1 MUISTIO SEUTUKIERROS: KESKI-SUOMEN ELYN STRATEGINEN TULOSSOPIMUS JA MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Saarijärven-Viitasaaren seutu perjantaina klo 13-15, Piispala, Lintuselkä (uimahallin yläkerta) 1. AVAUS, seudun edustaja Jukka Hiltunen, Karstulan kunta 2. SEUDUN ALUETALOUSKATSAUS, seudun edustaja Jukka Hiltunen kävi läpi seutukunnan aluetalouden tilanteita elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, työttömyyden määrän ja rakenteen, osaavan työvoiman saatavuuden ja investointien osalta. Vertailussa olivat tämän hetken, edellisen 6kk:n ja 12kk:n tilanteet. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan alueella on Suomen EU-liittymäsopimuksen mukainen aluepoliittinen erityisasema vuoden 2013 jälkeisellä budjetti- ja ohjelmakaudella. Merkitys tunnistettu ja tunnustettu ja pitää pystyä säilyttämään! Alueen tärkeitä teemoja: Seutuprove -> toimintamalli joka kehittää aluetta kokonaisvaltaisesti asiakas-, asukas- ja tarvelähtöisesti. Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn sekä yritystoiminnan toimintaympäristön kehittäminen. Toimiva Laajakaista koko seutukunnan alueelle. Alueen ja liiton kannat yhtenäisiä. Finnveran / Euroopan Investointipankin (EIB) osatakausmahdollisuus helpottaa kuntien vastuuta. Laajakaista saatava kuntoon parin vuoden sisällä tai mahdollisuudet yritystoiminnan kehittämiseen alueella loppuvat! Koulutuksen tarvelähtöisyys ja joustavuus (täsmäkoulutus). Hyvinvointimatkailu ja hyvinvointiasiat yleensä. Vesistöjen tilan parantaminen Työllisyyden edistäminen Arja Harmainen, TE-toimisto Työllisyyden tukemisen keinoja: Lisää yrittäjiä, yrityksiä, kasvuyrityksiä -> toimintaedellytysten tukemista jota kautta työpaikkoja ja työllisyystilanteen kohenemista. Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 Lisää työvoiman koulutusta esim. oppisopimuskoulutusta, monialakoulutusta, räätälöityä täsmäkoulutusta yritysten tarpeisiin, yhteishankintakoulutusta. Työkykyä tukevien prosessien tukemista. Verkkojen hyödyntäminen, etäpalvelupisteet. Työttömyyden hallintaan kokonaisvaltaista maakunnallista näkökulmaa. Työllisyyskatsaus: Keski-Suomessa henkilöä vailla pysyvää työpaikkaa joista 71% Jyväskylässä, Jämsässä ja Äänekoskella. Saarijärven-Viitasaaren seudulla on työttömiä yhteensä 2609 henkilöä. Osuus maakunnan työttömistä on 9% (työttömät ja toimenpiteissä olevat 11,5%). Työllisyysmäärärahoista tämä alue on saanut parhaiten rahaa, määrärahoista 19%. Maaseudulla työllistäminen kolmannelle sektorille ja kuntiin. Yrityksiä vähän, jonka takia ei niinkään yrityksiin. Tällä seutukunnalla ei ole paljoa pysyvän työllistymisen mahdollisuutta. Tämän alueen työttömyysaste on Joutsan jälkeen toiseksi matalin. Alueella on tavoitteena työllisyysasteen nostaminen 78%:iin. Työllisyysasteen nostamista mietitty, ja miten työttömyyden vähentäminen parhaiten toteutuisi. 1) Työmarkkinoille valmiiden työllistymisen jouduttaminen, eli nuoret, koulutetut. Ensi vuoden aikana pitäisi kaikille koulutuksesta valmistuneille tai alle 25-vuotiaille työttömille taata työpaikka (valtion tavoite). 2) Koulutushalukkuus nousisi jos olisi työllistymismahdollisuuksia. Korkea kynnys lähteä opiskelemaan. Verkko-opintojen mahdollisuus, mutta siinäkin ongelmansa. 3) Paljon resursseja käytetty työmarkkinoille kuntoutuviin vaikka ei paljoa työllistymistä, toisaalta hyvinvointimuutoksia näkyvissä -> pitäisi saada näkyväksi jotta näillä projekteilla olisi enemmän painoarvoa (mittaristo). 4) Etuusasiakkaat - heidän asiansa tulisi arvioida esim. kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmissä ja ohjata mahdollisesti terveydenhuollon kautta eläkeprosessiin. Juha Urpilainen, Kinnulan kunta Kinnulan kunta on pääpartnerina hankehaussa (Emloyment+), jossa mukana kymmenen EU-maata. Pohjoisen Keski-Suomen alueelta mukana ovat Viitasaari, Pihtipudas ja Kinnula. Hankkeessa halutaan löytää työllisyyskokeilun kautta hyviä käytänteitä. Hankkeella palkataan työvoimaneuvoja jokaiseen kuntaan joka kartoittaa ja kokeilee uusia työllisyysalueita / ryhmiä mm.mielenterveyspuolelta, osa-aikaeläkkeellä olevista. Hankkeen tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen yli 75%:iin joka on kova haaste, koska tällä hetkellä työllisyysaste jää alle 60%:n. TEM myöntänyt hankkeelle :a vastinrahaa. Kokonaisuudessaan 2,4 M :n hanke. Hanke ajoittuu vuosille

3 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN Risto Lahti, Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Risto Lahti kävi läpi yrityspuolella menossa, kehitteillä ja tulossa olevia asioita. Maakunnallisessa klusterikehittämisessä ollaan mukana. KAS ja UKL klusteripäälliköt tällä alueella. Barometri julkaistu. Risto Lahti esitteli lukuja. Cleantech -painopisteet päivitetty. Energiatehokas asuminen > yrityskohtaista kehittämistä, ilmastonmuutos ohjaavana (tuotekohtaisia kehitystöitä menossa). Vientiverkostot bioenergia-alan yritystoiminnan vientiverkosto hanke työn alla, JAMK bioenergiakeskus vastaavanlainen vientimarkkinoille tähtäävä hanke valmisteilla/menossa. BDC bioenergiakeskus JAMK:illa jatkokehittäminen kehittämisen alla. Tuulivoima ja tuulipuistot yrityskohtaista kehittämistä laitepuolella menossa klustereiden sisällä, infraa kuntapuolella joihin liittyy yrityskonseptointia / voimalaitoskonseptointia. Bioenergian logistiset ratkaisut jatkuu yrityskohtaisina omien terminaalihankkeiden eteenpäin viemisellä niiden yritysten osalta jotka mukana. Kaivosteknologiaan liittyvä laitevalmistukseen mukaan lähteminen valmisteilla / suunnitteilla. Hiukkaskiihdytin tutkimusympäristössä meillä voisi olla valmista yritysosaamista myös siihen osaamiseen. Kari Taipale, Witas Oy MBA -koulutus menossa YO:lla, alueella kiinnostus lähteä mukaan tähän. Parhaillaan kartoitetaan mukaan lähteviä yrityksiä ja muita tahoja. Yliopisto on kiinnostunut alueelle räätälöidystä MBA-koulutuksesta. Finnbeing hankesuunnitelma. Matkailu- ja hyvinvointialan yritysten yhteinen palveluiden kehittämishanke / brändi / tuotemerkki jota on jo käytetty kv-markkinoinnissa. Hanke tulossa seuraavaan hankehakuun Witaksen hakemana. Pekka Äänismaa, JAMK Bioenergiakeskuksessa ollut viime vuosina merkittäviä investointeja. Nyt kiinnitetään huomiota yrittäjyyden kehittämiseen. Rahoituspohjaa pyritään laajentamaan. Tekes avaus tullut -> palvelut ja myyntitoimintaa suoraan yrityksille. Miten osaamista ja toimintaa saataisiin generoitua niin, että saataisiin uusia yrityksiä alueelle? Miten alue olisi suotuisa ympäristö bioenergiayrityksille? Kumppanuus ja verkosto pitäisi olla. Yrityspuistotyyppistä rakentamista ja toimintamallin luomista. Kansainvälistyminen ja vienti -> olisi luonnollinen rooli toteuttaa koulutuspalveluiden kautta. Tässä vaiheessa tarkoitus olisi päästä Englannin 3

4 markkinoille. Voitaisiin tuoda opiskelijoita pohjoiseen Keski-Suomeen tai/ja lähettää asiantuntijoita maailmalle > tämän puolen vahvempi esilletuominen. Kisa on kovaa, pitää löytää oma kilpailuetu. EU:n päätöksentekokyky tuo epävarmuutta, mutta toisaalta voi avata suuret mahdollisuudet. Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki Tiehankkeet kulkeneet listoilla, niitä on siirretty ja siirretty. Asialle pitäisi saada tehtyä jotain. Tiehankkeiden lisääminen -> toivotaan edunvalvontaa tähän. Selvitystä onko jotain tehtävissä? Puusta tehty vahvuus pohjoiseen Keski-Suomeen mutta ei pystytä tukemaan tällä olemassa olevalla infralla. Juha Urpilainen, Kinnulan kunta Maaseudullakin on elämää, mutta teihin ei ole parannusta tullut. Vähimmäisvaatimus joka tuntuisi oikeutetulta olisi, että kuntien väliset tiet olisi päällystetty ja että jokaisessa kunnassa olisi edes yksi tie jossa nopeusrajoitus olisi 100km/h. Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta Pitkällä aikavälillä tieyhteydet palvelee elinkeinoelämää. Pitää pystyä irrottamaan rahaa näihin. Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Esitykset olleet hyvin jäsenneltyjä. Seutuprove näkyy. Rahoituksen osalta asetusluonnokset tulevat joihin laajaa kommentointia kaivataan. Harvan asutuksen alueet säilyvät. Pohjoisen Keski-Suomen erityisasema huomioitu. Arvio, että rahoitusosuudet jonkun verran laskisivat. Hyvä että bioenergia asiat menevät eteenpäin. Joensuussa vahvaa osaamista, erittäin hyvä yhteistyökumppani alkupäässä. MEP Riikka Manner seuraa metsäpuolta > alueelta suorat yhteydet myös häneen. Pyhäsalmelle on suunnitteilla maanalainen fysiikan tutkimuskeskus Laguna. Hanke on maailman mitassakin erittäin merkittävä ja kilpailtu. Tutkimusympäristö laitteineen hyödyttäisi Pysäsalmen kaivokseen ja tämä vaatii kaivosrakentamisen osaamista. Suomalaista kaivosteknologiaa arvostetaan maailmalla, hyvä jos pohjoisen Keski-Suomen yritykset lähtisivät mukaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto laittanut 3-4 M Laguna hankkeeseen, Keski-Suomea pyydetty mukaan kumppaniksi. Haluttaisiin edistää nelostie -hanketta jossa puolestaan Pohjois- Pohjanmaan rooli tärkeä. Liikennepoliittinen selonteko tulossa, johon nostetaan tieasiat esille. Tieinfra ei mukana maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmissa. Hyvinvointikatsaus hyvä. Kinnulan kv-hanke kokeilu hyvä. Anita kertoi Paltamon esimerkistä, jossa rakennettu yksinkertainen malli jonka kerrannaisvaikutukset tulleet nimenomaan 4

5 hyvinvoinnin puolella. Löytyisikö tällä seudulla jotain samantyyppistä yhteiskokeilua / ratkaisua? Täsmäkoulutus -> kannustan suuresti että tätä viedään eteenpäin. Osaavaa työvoimaa pitäisi olla aina tarjolla. Juha S. Niemelä, Keski-Suomen Ely-keskus Liikennepoliittinen selonteko tärkeä. Seudun erityisasemasta tulevalla ohjelmakaudella ollaan yksimielisiä, ei ole keneltäkään pois. Yhtä mieltä myös Laajakaistasta, jossa käytännön ongelmia. Erinomaisen hyvä, että ympäristöliiketoiminta noussut esille. TEM:in osalta energiarahoja voisi käyttää selvityksiin. Kinnulan kunnan kv-hanke -hyvä että löytyy aktiivisuutta myös meidän maakunnasta työllisyyshankkeessa. Rahamäärän lisääminen työllisyyden tukitoimiin ei välttämättä tuo enää lisää vaikuttavuutta aluetalouteen. Pitäisi pystyä luomaan oikeita työpaikkoja oikeisiin yrityksiin. Hyvä että erilaisia hankkeita tulossa. Hyville hankkeille yleensä löytyy rahaa. Seudun esitys on hyvin jäsennelty. Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Jukka Lehtinen kävi läpi hankelistan tiekohteita ja kertoi mitä keskusteluja minkäkin osalta on käyty. Vt 13 kehittämisselvitys käynnissä yhdessä Etelä-Pohjanmaan kanssa, Itä-Länsi suunta -> kuljetuskäytävä, kt 77 ja kt 58 kunnostaminen, Saarijärvi-Kannonkoski-Viitasaari tieyhtyus n:o 651, mt 7520 Perho-Kinnula -> perusväylänpito pitäisi nostaa esille liikennepoliittisissa neuvotteluissa. Perusviesti tällä hetkellä on, että nykyisen rahoitustason osalta painotukset rata-puolelle ja päätieverkkoon. Jos rahoitus lisääntyy, menevät ne pääteiden päällysteisiin. Mukaan tulee entistä enemmän muuntyyppinen rahoitus, jolloin entistä enemmän kuntien kukkarolla. TASO-hanke hyvässä vauhdissa (Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelutason kehittäminen). Info asiasta tulossa Karstulaan. Kirjattu hallitusohjelmassa. Ympäristöpuolen asioita: mihin suuntaan pitäisi mennä haittojen vähentämisessä? Keskustelua käydään ja uskoa on, että johtaa johonkin pikaisesti. TEM:in rahoitukselle vihreää valoa näkyvissä. Hanke kestää 2,5 vuotta. Noin kuukauden kuluttua tarkempaa infoa asiasta. Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Hannu Korhonen kävi läpi maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman prosessin aikataulua. Selvitetään, mitkä niitä asioita, jotka voimme rahoittaa itse omilla resursseilla, mitkä sellaisia isoja asioita, joita voimme esittää valtion tulo- ja menoarvioon? Kustakin maakunnasta voidaan esittää kohteita 1-2 kpl. Laajakaista, liikenneinfra, nuorisotyöttömyys, yrityshankkeet nousseet kaikissa seututilaisuuksissa. Liikenneinfroja ei voida rahoittaa tässä prosessissa. Mielenkiintoinen kohde on Laguna hanke, jonka Anita Mikkonen nosti esille. Hankkeella saattaa olla myös heijastusvaikutusta Pohjoiseen Keski-Suomeen. 5

6 Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Tapio Saarinen kertoi työtehtävistään Keski-Suomen liitossa. Päätehtävä on ICT-strategian jalkauttaminen. Laajakaista asiat tulleet myös tontille. Laajakaistan osalta tilanne nyt sellainen, että Keski-Suomen kunnat kolmessa kategoriassa. Kilpailutettu ja olemassa tarjous Kuuskaistalta 13 kunnalla. Kaikki tämän alueen kunnat kuuluvat tähän joukkoon. Toisen kategorian kunnat (6 kpl) niitä, joille markkina-analyysi tehty (voimassa vuoden loppuun). Mietittävä lähdetäänkö kilpailuttamaan vai mitä tehdään. Kolmannen kategorian kunnat niitä, jotka eivät ole tehneet vielä mitään vaan odottelevat tilanteen etenemistä. Tällä seudulla olemassa oleva seutuverkko. Keskusteluja käyty, miten tätä voitaisiin hyödyntää Laajakaistan rakentamisessa. Kuntien takausvastuiden selvittely käynnissä Finnveran ja Euroopan Investointipankin EIB:in osalta. Kunnanjohtajakokouksessa esityslistalla Laajakaista -asia. Väliarviointiin liittyvä raportti -> yhteispalvelut ja etäpalvelupilotointi mukana. Sade hanke eduskunnassa Mukaan ilmoittautunut 12 kuntaa jotka kutsutaan koolle ja katsotaan millä aikataululla saadaan lähdettyä eteenpäin asiassa. Lokakuun aikana lisää tästä asiasta. Ari Kinnunen, Pihtipudas Keskeistä ja tärkeää olisi, että Laajakaistassa olisi markkinointihanke takana. Tapio Saarinen vastasi, että tarkemman tason verkkosuunnitelman teossa omia haasteita, isot operaattorit ei välttämättä silloinkaan kiinnostuneita. Maakunnan kehittämisrahan käyttöä mietitty tällaisen selvityksen tekoon. Asiasta puhutaan lisää ensi viikon kunnanjohtajakokouksessa. Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Kuntalaiset mukana miettimässä Perhontien kehittämistä. Anita Mikkosen kysymykseen onko Cleantechin osalta tulossa kehittämistoimia, kuultiin, että bioenergia yhteistyössä ollaan suuntauduttu Itä-Suomen suuntaan ja että kehittyvän asumisen puolelta on viritetty yhteistyöhanketta Pohjanmaan suuntaan. Jukka Hiltunen kertoi vielä, että Seutuproven konsulttiyritystä ollaan hankemassa. Yhteistyökumppani tiedossa lokakuun puolessavälissä. Pohjoisen Keski-Suomen tiet tärkeitä. Mitä hankkeita voidaan esittää liikennepoliittista selontekoa ajatellen? Vaikuttamaan ei ehkä pystytä? Laajakaistan osalta Hiltunen uskoo, että päätökset pystytään tekemään ajoissa (lähdetäänkö Kuuskaistan vai oman kanssa etenemään). Vesistöasia on selkeästi priorisoitu ja rahoitetaan. Työllisyyden edistäminen / työllisyyden hoito tässäkin joudutaan priorisoimaan, jotta työntekijöitä olisi. 6

7 4. ENNAKOINTI Seija Kiiskilä Keski-Suomi Ennakoi, Anu Tokila Keski-Suomen liitto, Eija Heinonen Keski- Suomen Ely-keskus. Esiteltiin mm. ennakoivan työotteen kehittämisen portaikkoa. 9. ja tulevaisuustyöpajoissa haastetaan osallistujia miettimään, minkälaisiin työpaikkoihin nuori, osaava työvoimaresurssi voisi sijoittua, minkälaista yritystoimintaa voisi synnyttää tämän resurssin ympärille. Keskusteltiin vielä rahoituspuolen näkymistä. Anita Mikkonen kertoi, että kiristyvä valtion tulo- ja menopaketti on valmisteilla. EAKR-rahaa tiputetaan 30 M :a, tämä koskee kaikkia ja on pois myös kunnilta. Maakunnan kehittämisraha putoaa 33 miljoonasta miljoonaan koko Suomessa. Joka tarkoittaa, ettei vapaalle maakunnan kehittämisrahalle jää juuri mitään. Nämä ovat tosin vielä epävirallisia tietoja. Resursseja kuitenkin vielä jää EU- puolelle ja Keski-Suomen kehittämisrahaston puolelle. Mutta kiristyvä rahatilanne tarkoittaa entistä tiukempaa arviota rahoitettavien hankkeiden suhteen. Hilkka Laine sanoi, että maakunnan yhteistyöasiakirjassa on pienet kuntaosuudet ja toivoi, että tämän ansioista päästäisiin kuitenkin normaalitasoon. Jouko Räsänen kertoi, että leikkaukset näkyvät jo ja harkintaa rahoitettavien hankkeiden osalta tehdään. Lähitulevaisuus ei näytä hyvältä kunnissa verotulojen kannalta, rahoitusmahdollisuuksia väheneminen leikkaa pois kolmannen sektorin toimintaa esim. 4H:lta. Joiltain osin kolmannen sektorin toiminta saattaa loppua kokonaan. Esa Järvinen, Keski-Suomen Yrittäjät Kuka uskaltaa lähteä työllistämään / perustamaan yrityksiä ym. näiden puheenvuorojen jälkeen? Eikö olisi paikallaan lähteä viemään positiivista viestiä koska alueella on kuitenkin paljon mahdollisuuksia! Muistion vakuudeksi Päivi Blå 7

8 OSALLISTUJAT Marja Tarvainen, Sampo-lehti Antti Paananen, Eläkeliitto, Kannonkoski Kari Taipale, Witas Oy Juha Urpilainen, Kinnulan kunta Jouni Kurkela, Poke Pirkko Korpiaho-Hakala, Kannonkosken kunta Eino Nissinen, Kyyjärven kunta Hannu Ikonen, JAMK Pekka Äänismaa, JAMK Merja Lahti, Keski-Suomen liitto Tapio Saarinen, Keski-Suomen liitto Ari Piesala, Karstulanseutu Oy Esa Järvinen, Keski-Suomen Yrittäjät Pekka Helppikangas, Kivijärven kunta Ari Kinnunen, Pihtiputaan kunta Arja Koskenlahti, Saarijärven kaupunki Risto Lahti, SSYP Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Kari Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Jenni Päivinen, Karstulanseutu Oy Jouko Räsänen, Viitasaaren kaupunki Seija Kiiskilä, Keski-Suomi Ennakoi/ JAMK Arja Harmainen, Äänekosken TE-toimisto Juha Kivinen, Kotiseudun sanomat Pekka Kokki, Keski-Suomen liitto Jukka Lehtinen, Keski-Suomen Ely-keskus Hilkka Laine, Keski-Suomen liitto Juha S. Niemelä, Keski-Suomen Ely-keskus Hannu Korhonen, Keski-Suomen liitto Jukka Hiltunen, Karstulan kunta Päivi Blå, Keski-Suomen liitto 8