Val 2/ liite nro 5 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 1 KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta- ja taloussuunnitelma

Transkriptio

1 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 1 JÄSENKUNTIEN ESITYKSET JA KANNANOTOT VUOSIEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASSA HUOMIOON OTETTAVISTA SEIKOISTA KANNONKOSKI Jäsenkuntia pyydettiin tekemään esityksensä toiminta- ja taloussuunnitelmassa huomioon otettavista seikoista. Kolmestatoista jäsenkunnasta seitsemän jätti suunnitelmaa varten esityksensä ja kannanottonsa. Kuntayhtymän koulutustehtävä ja koulutusalat ovat alueen kannalta olennaisia ja opetusmuodot monipuolisia. Jotta ammattitaitoisen työvoiman saanti erityisesti alueen teollisiin yrityksiin voidaan turvata, on erityisen tärkeää ennakoida pohjoisen Keski-Suomen työpaikka- ja yrityskehitystä ja huomioida paikallisen työelämän tarpeet. Alueen tarpeet on huomioitava myös koulutusten markkinoinnissa ja vetovoiman kasvattamisessa jo peruskoululaisten työelämään tutustumisesta alkaen. Erityisesti aikuiskoulutuksessa on hyvä, että POKE luo opintomahdollisuuksia, joiden avulla koulutus mahdollistuu helposti, joustavasti ja hyvin ohjatusti myös pienten kuntien yksittäisille opiskelijoille. Tässä korostuvat mm. aikaisemmin hankitun osaamisen tunnustaminen, opintojen henkilökohtaistaminen ja ammattitaidon hankkiminen osana työssäoppimista. Varhainen poissaoloihin puuttuminen, tiivis yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa sekä mahdollisuus VALMA-koulutukseen ovat hyviä toimintamalleja nuoren opinpolun tukemisessa. Julkisten kulkuyhteyksien puute ja olemassa olevien vuorojen harveneminen heikentävät kannonkoskelaisten nuorten mahdollisuutta saada ammatillinen koulutus kotoa käsin opiskelemalla. Myös POKEn edellytämme edelleen omalta osaltaan osallistuvan yhteyksien säilymisen puolesta puhumiseen ELYn suuntaan ja miettivän yhteistyössä kuljetusyrittäjien kanssa keinoja yhteyksien luomiseksi. Tilanne on edelleen huono Tarvaalan osalta. Ammatilliseen koulutukseen kohdentuvista säästöistä huolimatta kuntayhtymän toiminta ja investoinnit tulee edelleenkin rahoittaa yksikköhintarahoituksella ja muilla koulutuksen myyntituloilla.

2 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 2 KARSTULA Toisen asteen koulutusyhteistyötä POKEn ja jäsenkuntien kesken on tarpeen vahvistaa. Ryhmien muodostuminen pienemmillekin paikkakunnille, kiinteiden toimipisteiden ulkopuolelle harvaan asutulle alueelle on mahdollista etukäteissuunnittelulla ja kuntien ja yritysten kanssa yhteistyössä. Hyvä koulutus kulkuyhteyksien päästä kotoa on parasta nuorisotakuuta. Koulutus alueella varmistaa myös työvoiman saannin alueen yrityksiin. Taloudellisten resurssien pienentyessä on tärkeää hakea uusia, toteuttamiskelpoisia toimintamalleja. Erityisesti: Koulutuksen säilyminen pohjoisessa Keski-Suomessa on alueelle elinehto ja hajauttaminen eri paikkakunnille antaa lisää mahdollisuuksia nuorille. Koulutuspaikat maakunnallisesti tärkeille biotalous- ja logistiikkapuolelle on tarpeen varmistaa. Myös ylioppilasluokkia eri koulutusaloilla tarvitaan. Suuntautuminen tulisi alkaa jo lukioaikana. Osa ammatillisista opinnoista voitaisiin tehdä jo lukioaikana ja jopa lukiopaikkakunnalla. Maaseutulukioiden ylioppilaista jopa kolmasosa hakeutuu ammatilliseen koulutukseen. Juuri tähän ryhmään yhteistyötä tulisi suunnata. Aktiivisuutta ja yhteistä suunnittelua lukioiden kanssa tarvitaan. POKEn, alueen kuntien ja kehittämisyhtiöiden yhteistyö ja toiveet koulutustarjontaan sekä suunnittelu-/kuulemistilaisuudet alueella ovat tärkeitä. Paikallisten resurssien ja hyvien esimerkkien hyödyntäminen alueella. Yrittäjyysopintojen integrointi eri ammattialojen opintoihin ja nuorten oppisopimusten edistäminen on tärkeää. (Esim. sukupolvenvaihdoksiin varautuminen ja nuorista jatkajien saaminen tärkeää.) Resursseja ohjaukseen, koulunsa keskeyttävien nuorten aktiivinen ohjaus opinto-ohjaajan, kunnan etsivän nuorisotyöntyöntekijän ja työnsuunnittelijan avulla jatko-opintoihin kotikuntaan (työpaja, lukio, oppisopimus jne.) uuden opiskelijahuoltolain ja nuorisolain hengessä

3 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 3 Lukion ja perusopetuksen opettajille tutustumiskäynti esim. Metsä-Fibrelle ja POKEn koulutusaloihin tutustuminen. Toiminta katetaan valtionosuuksilla. KINNULA KIVIJÄRVI KONNEVESI KYYJÄRVI Äänekosken ammatillisen koulutuskuntayhtymän ja Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopiston strategiaan kirjattu seudullinen lähtökohta ja asiakaslähtöisyys ovat koulutuksen saatavuuden kannalta tärkeitä kirjauksia. Kyyjärvi on kuntana pieni, mutta sen elinkeinoelämä on monikirjavaista ja pienetkin yritykset ovat omalla alallaan erikoistuneita. Siksi on ehdottoman tärkeää, että osaavan työvoiman saatavuuden varmistamiseksi oma koulutuskuntayhtymämme kykenee tarjoamaan täsmäkoulutusta yritysten omalla paikkakunnalla. Koulutuskuntayhtymän rooli aktiivisena koulutustarjonnan markkinoijana peruskoulunsa päättäville kyyjärvisille nuorille on keskeinen. Kyyjärvellä ei ole toisen asteen koulutustarjontaa, ja siitä syystä kunta näkee tärkeänä myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja lähialueen lukioiden yhteistyön koulutustarjonnassa. Kunnan näkemyksen mukaan kiinnostuksen kasvattamiseen ammatillista koulutusta kohtaan erityisesti ns. perinteisillä teollisuusaloilla on syytä panostaa. Pohjoisessa Keski-Suomessa on lähivuosina odotettavissa pulaa osaavasta työvoimasta, ja siitä syystä ennakointi ja toimenpiteet vetovoimaisuuden kasvattamiseksi ovat tärkeitä. Onnistuneilla toimenpiteillä on positiivinen vaikutus myös seudun väestökehitykseen. Kotikunnassa tapahtuvan koulutustarjonnan puuttuessa on tärkeää, että ammatillisen koulutuksen osalta koulutuskuntayhtymä on aktiivinen toimija erilaisissa hankkeissa ja kokeiluissa, joilla ammatillinen valmius on hankittavissa omalta työssäkäyntialueelta. Kyyjärvellä on kattava laajakaistaverkko, joka mahdollistaa uuden tekniikan hyödyntämisen opetuksessa. Kyyjärven kunnan mielestä kyseistä mahdollisuutta tulisi hyödyntää entistä enemmän koulutustarjonnassa.

4 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 4 LAUKAA MULTIA Kyyjärven kunnan näkemyksen mukaan tulee koulutuskuntayhtymän entisestään tiivistää yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa ja yhteistyössä niiden kanssa kehittää uusia koulutusmalleja, joissa esimerkiksi nuorisoasteen ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus olisivat enenevässä määrin integroitavissa toisiinsa. Kyyjärvellä toimii tällä hetkellä turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, ja toiveena on, että sen asukkaista mahdollisimman moni jäisi pysyvästi Kyyjärvelle asumaan. Onnistuneen kotouttamisen keskeinen elementti on kansalaisvalmiuksia ja ammatillista osaamista kohottava lähipalveluna tuotettu koulutus. Tällä hetkellä Kyyjärvellä lähimmät kotouttamiskoulutukset järjestetään Saarijärvellä, eivätkä ne palvele eikä edistä uusien asukkaiden kotoutumista ja sitoutumista Kyyjärvelle. Kyyjärven kunnan toive on, että koulutuskuntayhtymä yhdessä Kyyjärven kunnan kanssa olisi aktiivinen hanketoimija kyseisen koulutustarjonnan mahdollistamiseksi myös Kyyjärvellä. Maan hallituksen hallitusohjelmaan kirjattu kokeilutoiminta antaa mahdollisuuksia tällaiselle kehittämistoiminnalle. Koulutuskuntayhtymän talouden kannalta Kyyjärven kunta näkee positiivisena asiana tavoitteen, jonka mukaan koulutuskuntayhtymän toiminnan rahoitus hoidetaan opetus-ja kulttuuriministeriön saatavalla perus-, lisä- ja oppisopimuskoulutuksen yksikköhintarahoituksella sekä muilla koulutuksen myyntituloilla. Laukaan kasvun ja oppimisen lautakunta pitää tärkeänä, että kuntayhtymä toiminnassaan ottaa huomioon koko nuorten ikäluokan koulutuksesta huolehtimisen ja kehittää toimintamalleja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Samoin lautakunta pitää tärkeänä Laukaan kunnan ja kuntayhtymän välistä yhteistyötä. Kuntayhtymän rakennusalan koulutuksen ja Laukaan lukion tekemä yhteistyö on ollut toimivaa, ja vastaavanlaisia opetuksen järjestämiseen liittyviä ratkaisuja on toivottavaa kehittää jatkossa muillakin koulutusaloilla. Lisäksi on tärkeää, että kuntayhtymä informoi ja pitää jäsenkuntia ajan tasalla niistä muutoksista, joita syksyn aikana mm. rahoituksen leikkauksista johtuen tapahtuu.

5 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 5 PIHTIPUDAS SAARIJÄRVI Pihtiputaan kunnanhallitus esittää, että Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa otettaisiin huomioon aktiivinen yhteistyö mm. alueen lukioiden kanssa, reagointi nopeasti muuttuviin, esim. kasvavan biotalouden koulutustarpeisiin sekä varautuminen uusiin tulevaisuuden koulutustarpeisin yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi Äänekosken ammatillisen kuntayhtymän tulee ottaa huomioon, että koulutusta Viitasaaren toimipisteessä on jatkettava ja kehitettävä työelämän ja opiskelijoiden tarpeen mukaisesti. Koulutus ja osaaminen ovat avainasemassa, kun kunnat, kuntayhtymät ja elinkeinoyhtiöt terävöittävät pohjoisen Keski-Suomen elinvoimaisuuden eteen tehtävää työtä. Työelämän jatkuva muuttuminen edellyttää myös oppilaitoksilta muutoskykyä ja jatkuvaa tiivistä vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja kuntien kanssa. Työttömyyden ohella yhteisenä haasteena on osaavan työvoiman saatavuus. Osaaminen merkitsee vahvan tietopohjan ja käytännön taitojen lisäksi kykyä ja halua uuden oppimiseen työelämässä. Saarijärven kaupungilla on hyvät kokemukset tiiviistä yhteistyöstä Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän kanssa. Tarvaalan Biotalouskampus on tärkeä yhteinen kehittämiskohde, jonka edelleen kehittämiseen Saarijärven kaupunki on sitoutunut jatkossakin. UURAINEN VIITASAARI Viitasaaren kaupunginhallitus esittää, että Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelmassa otettaisiin huomioon aktiivinen yhteistyö mm. alueen lukioiden kanssa, reagointi nopeasti muuttuviin, esim. kasvavan biotalouden koulutustarpeisiin sekä varautuminen uusiin tulevaisuuden koulutustarpeisiin yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Lisäksi Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän tulee ottaa huomioon, että koulutusta on oltava Viitasaaren toimipisteessä, tytöille on tarjottava muutakin kuin catering-alan opetusta, kaikkea opetusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää etänä/työpaikoilla harjoitteluna sekä sen, että logistiikkaan on panostettava edelleen.

6 ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN 6 ÄÄNEKOSKI Kunnan ja kuntayhtymän toimintaympäristön nopeassa muutoksessa kaupunki pitää tärkeänä yhteistyötä kuntayhtymän ja kaupungin välisessä omistajapolitiikan kehittämisessä. Muodollisten omistajaohjauksen elementtien lisäksi kaupunki toivoo aktiivista ja myös epävirallista yhteydenpitoa kuntayhtymän ja kaupunginhallituksen välillä tiedon liikkumisen varmistamiseksi.