LAUSUNTOYHTEENVETO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA

Transkriptio

1 LAUSUNTOYHTEENVETO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Lausunnonantajat Yleistä Uudistuksen valmistelu Uudistuksen peruslinjaukset Itsenäinen oikeushenkilöasema Siirtyminen valtion rahoitukseen Amk:t laissa vs. toimilupa Ammattikorkeakoulu-/ toimipisteverkoston kehittäminen Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen Verotukselliset seuraamukset Vakavaraisuus, pääomittaminen Ammattikorkeakoulujen hallinto Toimielimistä Hallituksen kokoonpano Monijäseninen toimielin Valtion ohjaus Ammattikorkeakoulujen rahoitus Yleistä Rahoituksen perusteet Tuloksellisuusrahoitus Aikataulutus, siirtymäaika Rahoitustason turvaaminen Muu rahoitus Erityiskysymyksiä Henkilöstön ja opiskelijoiden asema Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen Perustehtävät, koulutustehtävä, koulutusvastuut Yhteistyöstä Koulutusvienti... 39

2 Lausunnonantajat Ammattikorkeakoulut ja niiden ylläpitäjät Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi Arcada Diakonia-ammattikorkeakoulu Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu HAAGA-HELIA Oy Humanistinen ammattikorkeakoulu (HUMAK) Hämeen ammattikorkeakoulu Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Lahden ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea-ammattikorkeakoulu Oy Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitos Päijät-Hämeen koulutuskonserni Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Saimaan ammattikorkeakoulu Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK:n lautakunta Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu Järjestöt Akava Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Opiskelijoiden Liikuntaliitto (OLL) Sivistystyönantajat Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen Kuntaliitto 2

3 Suomen Näyttelijäliitto Suomen yliopistot UNIFI Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) Terveystieteiden akateemiset johtajat ja asiantuntijat ry (Taja) Toimihenkilöjärjestö STTK Tradenomiliitto TRAL Uusi Insinööriliitto (UIL) Ministeriöt Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) Valtioneuvoston kanslia (VNK) Valtiovarainministeriö (VM) Aluehallintovirastot Itä-Suomen avi Länsi- ja Sisä-Suomen avi Lounais-Suomen avi Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Maakuntien liitot Muut Hämeen ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus Pohjois-Karjalan ELY-keskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Hämeen liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Päijät-Hämeen liitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyö keskus CIMO Opetushallitus (OPH) Suomen Akatemia Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes 3

4 1 Yleistä Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivoista annettiin yli 60 lausuntoa. Suuntaviivoissa esitetyt linjaukset ja tavoitteet olivat useiden lausunnonantajien mielestä pääosin kannatettavia ja toimintaa selkeyttäviä. Uudistuksen suuntaviivoja pidettiin oikeansuuntaisina ja uudistuksen toteuttamista tarpeellisena. Uudistuksen valmistelulta toivottiin avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta. Uudistuksen aikataulua pidettiin haasteellisena. Lausunnoissa toivottiinkin, että uusien ammattikorkeakoulujen kriteerit ja uudistuksen reunaehdot määriteltäisiin mahdollisimman pian. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat rahoitusmallin uudistamista siten, että vastuu ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta siirretään kokonaan valtiolle. Huolta aiheutti kuitenkin tulevan rahoituksen taso. Useat lausunnonantajat pitivät erittäin tärkeänä linjausta siitä, ettei oikeushenkilöaseman muutoksista aiheudu ammattikorkeakouluille verotuksellisia seuraamuksia. Samoin valtion finanssisijoituksia vakavaraisuuden vahvistamisessa ja rahoituksen sitomista indeksiin pidettiin tarpeellisina. Monissa lausunnoissa korostui näkemys kahden korkeakoulusektorin yhtenäisestä kohtelusta niin verotuksen, finanssisijoitusten, indeksiratkaisun kuin rahoitusmallinkin osalta. Valtaosa lausunnonantajista kannattivat ammattikorkeakoulujen itsenäistä oikeushenkilöasemaa. Muutamat lausunnonantajat katsoivat, että valmistelun lähtökohtana tulisi olla myös muiden kuin osakeyhtiö- ja säätiömallin mahdollistaminen. Ammattikorkeakoulujen luettelemista laissa kannatettiin laajasti. Muutama lausunnonantaja katsoi kuitenkin, että valtioneuvoston toimilupakäytännöstä ei tulisi luopua. Kysymys hallituksen kokoonpanosta jakoi lausunnonantajien mielipiteet. Yleisesti tärkeänä pidettiin alueen ja elinkeinoelämän edustajien osallistumista ammattikorkeakoulun hallintoon. Osa lausunnonantajista kannatti henkilöstön ja opiskelijoiden edustusta hallituksessa. Osassa lausuntoja puolestaan todettiin, että osakeyhtiön hallituksen kokoonpanon määrittely tulee säilyttää osakkeenomistajien tehtävänä ja että henkilöstön ja opiskelijoiden edustus ei kuulu strategisen päätöksenteon tasolle vaan sisäisiä asioita käsittelevään monijäsenisen hallintoelimeen. Useat lausunnonantajat esittivät huolensa uudistuksen kanssa samaan aikaan toteutettavista leikkauksista. Jotkut totesivat, että rahoituksen vähentäminen vie pohjan koko ammattikorkeakoulu-uudistuksen toteuttamiselta tai että säästövelvoitteet vaikeuttavat merkittävästi uudistusten käytännön toteuttamista. Koska aloituspaikka- ja rahoitusleikkaukset eivät johdu ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisesta, ei lausuntoyhteenvetoon ole sisällytetty koostetta leikkauksia koskevista yksityiskohtaisista kannoista. 4

5 2 Uudistuksen valmistelu Uudistuksen suuntaviivojen julkistaminen ja niiden valtioneuvostotasoin käsittely lakivalmistelun pohjaksi jo tässä vaiheessa on hyvä ja toimijoita sitouttava menettely. (Kainuun maakunta -kuntayhtymä) Myönteistä että valmistelu- ja kuulemisprosessi on aloitettu kerrankin riittävän ajoissa. Toivotaan että OKM ottaa aidosti huomioon sille toimitetut lausunnot ja niiden sisältämät kehittämisehdotukset. (Pohjanmaan liitto) Valitettavaa että OKM ei pyytänyt suuntaviivoista kommentteja suoraan aluehallintovirastoilta näitä myös suoraan ohjaavana tahona. (Länsi- ja Sisä-Suomen avi) Korkeakouluja koskevan lainsäädännön harmonisointia pidetään perusteltuna. Sen sijaan amk-laitoksen uudistamisen perimmäinen visio, miksi uudistus tehdään, kaipaa selkeää perusteluosiota sen noustua ehdotuksessa tavoitteeksi. (Haaga-Helia, Haaga- Helia Oy) Muistiossa ei analysoida vaihtoehtoisia ratkaisuja eikä se sisällä arviota ehdotuksen vaikutuksista. Muistion perusteella on tämän vuoksi vaikea varmistua siitä, että esitetyillä peruslinjauksilla päästää tavoitettaviin tuloksiin. (VNK) Jatkossa tarvitaan ministeriön kanssa keskustelevaa dialogia esim. korkeakouluyhtiöiden omistuspohjasta, yhtiöiden osakassopimuksista ja yhtiöjärjestyksistä sekä hyvän hallinnon rakentamisesta. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk) Ammattikorkeakoulu-uudistuksen valmistelu tulee tehdä huolellisesti ja valmistelussa tulee olla mukana vahvasti ammattikorkeakoulujen ja niiden omistajien asiantuntemus. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Lainsäädännön valmistelun tulee olla avointa ja vuorovaikutteista ja keskustelussa tulee ottaa huomioon paitsi ammattikorkeakoulujen nykyisten ylläpitäjien, myös henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa käytävä vuoropuhelu. (Seinäjoen amk) Koko AMK-uudistamisprosessin tulee olla avoin ja myös sidosryhmiä aktiivisesti osallistava. (TRAL) Uudistus on vietävä läpi valtion/ ministeriön vahvassa ohjauksessa. Alueiden erilaisuus on huomioitava ja vuoropuhelu varmistettava. (Kajaanin amk) Valtava uudistus valmistellaan erittäin nopeasti. Tästä syystä avoimuus on prosessissa erityisen tärkeää. Avoimuutta ja tiedottamista tarvitaan kansallisella tasolla, aluehallinnossa, korkeakoulujen yhteistyöelimissä sekä jokaisessa korkeakoulussa. Sidosryhmäyhteistyö on muutosvaiheessa tärkeää, jotta eri näkökulmat tulevat huomioiduksi uudistuksessa. Toiminnan arviointi on kytkettävä työhön alusta asti. (Akava) Huolehdittava siitä, että asia tuodaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan käsiteltäväksi. (VM) 5

6 Avainasemassa on avoin ja kattava tiedotus koko uudistustyön ajan, jonka avulla estetään virheellisten tietojen leviäminen. Uudistuksen tiukka aikataulu asettaa omat haasteet ja katse pitää olla useissa käsiteltävissä asioissa kauempana tulevaisuudessa. (STTK) Esitetty aikataulu uuden ammattikorkeakoululain valmistelussa on perusteltu. (Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) Uudistuksen aikataulutavoite on tiukka mutta kannatettava. Korkeakoulujen opiskelijahakujärjestelmien yhdistäminen ja siihen liittyvät koulutus- ja tutkintorakenteiden muutokset tulisi ajoittaa samaan ajankohtaan. (Arene, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Päijät- Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Pidetään tärkeänä, että ammattikorkeakoulu-uudistus toteutetaan vuoteen 2014 mennessä. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Toimintojen suunnittelun ja mm. oikean toimitila- ja henkilökuntamäärän mitoituksen vuoksi niin rahoituksen kuin keskeisten tuloksellisuus-indikaattoreidenkin tulisi olla amk:n tiedossa jo vuoden 2012 kevään kuluessa. (Savonia) Suuren uudistuksen aikataulu on haasteellinen. (Kuntaliitto) Uusien ammattikorkeakoulujen kriteerit tulee määritellä mahdollisimman pian, mieluimmin jo kuluvan vuoden aikana. Lähivuosien toimintapuitteiden selkiyttämiseksi hallituksen on välttämätöntä määritellä mahdollisimman pian uudistuksen koko rahoituksellinen kehys verotusratkaisuineen. (Etelä-Pohjanmaan liitto) On määriteltävä mahdollisimman pikaisesti selkeät ja yksityiskohtaiset kriteerit, joiden perusteella lista ammattikorkeakouluista laaditaan. Nykyinen epätietoisuuden tila ei luo hedelmällistä lähtökohtaa uudistuksen läpiviemiselle. Hallitusohjelman maininta oppilaitosverkoston sopeuttamisesta jättää ilmaan liian paljon avoimia kysymyksiä. (Pohjanmaan liitto) Maan hallituksen tulee sitoutua amk-uudistuksen toteutukseen ja päättää sen reunaehdoista ennen lainsäädäntötyön valmistelun jatkamista. (Seinäjoen amk) Esitetään, että lakiin kirjattavien ammattikorkeakoulujen tulee täyttää tietyt kriteerit, jotka valmistellaan ammattikorkeakoulu-uudistuksen aikana osana amk-lain valmistelua. Kriteerit voivat liittyä ammattikorkeakoulun taloudelliseen vakauteen, alueelliseen vaikuttavuuteen (väestöpohja, työllistyminen) ja muihin edellytyksiin saavuttaa ammattikorkeakoulujärjestelmälle asetetut tavoitteet. (Metropolia) Jo uudistuksen alkuvaiheessa hallituksen on taloudellisesti sitouduttava sen edellyttämiin reunaehtoihin. (Kajaanin amk) 6

7 Pidetään erittäin kannatettavana sitä, että ministeriö käynnistää taloushallinnon koodiston valmistelun ja käyttönoton yhdessä ammattikorkeakoulujen kanssa. Yhtenäisen koodiston avulla on luotettavammin varmistettavissa, että ammattikorkeakoulujen taloudellinen ja muu kuin taloudellinen toiminta saadaan pidettyä erillään yhteisön valtiontukipuitteen edellyttämällä tavalla. (Tekes) Taloushallinnon koodiston valmistelussa tulee ottaa huomioon ammattikorkeakoulujen itsenäinen päätöksenteko, jossa taloushallinto jo toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Yhtenäisen koodiston käyttöönotto on järkevää riittävien vertailutietojen saamiseksi. Samassa yhteydessä tulee luopua aikaisemmasta kustannustietojen keruussa käytetystä raskaasta seurantamenettelystä ja keskittyä strategialähtöisempään seurantaan. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto valtiolle edellyttää laskelmien ja muiden siihen liittyvien asioiden valmistelua yhteistyössä Kuntaliiton kanssa mm. valtionosuusprosentin määrittämiseksi kunta-valtio -suhteessa. (Kuntaliitto) Edellytetään, että uudistuksen jatkovalmistelussa myös valtiovarainministeriön edustajat ovat mukana, koska uudistus merkitsee suurta muutosta nykyiseen valtionosuusjärjestelmään. (VM) Korkeakoulutuksen kehittämisessä tulee etsiä aktiivisesti kokonaistaloudellisesti kustannustehokkaita ratkaisuja. Jatkotyössä ja vaikuttavuusarvioiden laadinnassa tulee ottaa huomioon uudistuksen kautta syntyvät taloudelliset hyödyt. (VM) Opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi nopeasti selvittää, tarvitaanko erityissäädöksiä ylimenokaudeksi laadukkaan opetuksen turvaamiseksi lakkautettavien yksiköiden opiskelijoille. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) Ammattikorkeakoulujen tilakustannusten taso vaihtelee merkittävästi ammattikorkeakouluittain. Tila-asioiden ja -kustannusten selvittämiseen pitäisi perustaa erillinen työryhmä, jonka tehtävänä olisi valmistella lainsäädäntöä tältä osin. Lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulut osallistuisivat todellisiin kiinteistöistä aiheutuviin kustannuksiin. (Metropolia) Ehdotetaan amk-lainsäädännön yhteydessä erikseen selvitettäväksi, miten voidaan toisaalta vahvistaa ammattikorkeakoulujen omia hyvinvointipalveluja ja toisaalta taata opiskelijoiden palvelujärjestelmän kehittäminen kansallisesti yliopisto-opiskelijoille tasavertaisella tavalla ns. YTHS-mallin mukaisesti. (Seinäjoen amk) Toivotaan perustettavaksi erillinen työryhmä pohtimaan ammattikorkeakoulun hallinnon vastuisiin ja päätöksentekovaltaan liittyviä kysymyksiä. Tässä työryhmässä tulisi olla vahvasti edustettuna ammattikorkeakoulujen nykyiset omistajat. (HUMAK, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) Lainvalmistelussa tulee riittävällä huolellisuudella selvittää erityisesti yksityisten osakeyhtiöiden oikeudellinen asema suhteessa eri lakeihin. (Diakoniaammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) 7

8 Uudistuksen yhteydessä tulisi määrittää kesu-luonnoksen korostamien kansainvälisten liittoutumien juridiikka sekä selvittää, miten voidaan edistää ammattikorkeakoulutuksen liittämistä osaksi Suomen kehityspolitiikkaa. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) Jännite valtion ohjauksen ja korkeakoulujen itsenäisyyden välillä toistaa samoja kysymyksiä, joita jo yliopistouudistuksen yhteydessä jouduttiin arvioimaan. Uudistuksen jatkotyössä tulisikin hyödyntää yliopistouudistuksen ulkopuolisesta arvioinnista keväällä 2012 saatavat tiedot. (VM) 3 Uudistuksen peruslinjaukset 3.1 Itsenäinen oikeushenkilöasema Kannatetaan sitä, että ammattikorkeakoulut ovat jatkossa itsenäisiä oikeushenkilöitä (osakeyhtiöitä ja/tai säätiöitä). (Arcada, Arene, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, EK, HUMAK, Jyväskylän amk Oy, Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Laureaammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Pohjanmaan ely, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Rovaniemen amk, Saimaan amk, Saimaan amk Oy, SAMOK, Satakunnan amk, Savonia, Sivistystyönantajat, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, SYL, Tampereen ammattikorkeakoulu, Tekes, UNIFI, VNK) Myös julkisoikeudellisen yhteisön ja kuntayhtymän pitäisi olla tarkasteltavien vaihtoehtojen joukossa. (Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Hämeen liitto) Julkisoikeudellinen yhteisö ei ole käyttökelpoinen malli ammattikorkeakouluille. (Arcada) Opetustoimintaa harjoittavaa säätiötä ei voida purkaa, minkä vuoksi myöhemmissä mahdollisissa koulutustoimen organisointijärjestelyissä säätiö on ongelmallinen. (Kuntaliitto) Uudistusprosessin alkuvaiheessa tulisi selvittää, voidaanko koulutuksen alalla, jossa osakeyhtiö ylläpitäjänä jatkuvasti yleistyy, selvittää oman osakeyhtiömallin ja -lain säätämistä kuten esim. asunto-osakeyhtiölaki. Oikeudellisesta muodosta riippumatta on tärkeää pitää huolta siitä, että toiminta on avointa sekä päätöksenteko ja siihen liittyvät asiakirjat pääosin julkisia. (OAJ) Halutaan pitää auki mahdollisuus myös muunlaiseen oikeushenkilöasemaan, jos se kokonaisuuden kannalta on toimivampi. (STTK) Jatkovalmistelussa tulee kiinnittää huomiota sen arvioimiseen, ovatko ehdotetut oikeushenkilömuodot julkisen palvelun tuottajalle tarkoituksenmukaisia. Osakeyhtiön hallituksella on osakeyhtiölain mukainen päätösvalta toiminnan ja talouden osalta. Tämä taas tulee ottaa huomioon julkisessa rahoituksessa. Ammattikorkeakoulujen toiminta- 8

9 malli olisi itsenäinen osakeyhtiö tai säätiö ja vastuu toiminnan perusrahoituksesta olisi valtiolla. Tällaisessa yhdistelmässä voisi syntyä tilanteita, joissa rahoittajaan kohdistetaan lisävaateita toiminnan kustannusten noustessa esim. huonon taloudenpidon seurauksena, vaikka rahoittajalla ei ole ollut päätäntävaltaa itsenäisten oppilaitosten ratkaisuihin. Ammattikorkeakoulujen itsenäisyys merkitsee täyttä vastuuta asioiden hoidosta, jolloin toimintaan tulee liittyä myös konkurssimahdollisuus. (VM) Koulutuksen hallinnon organisointi tulee olla "ylläpitäjäneutraali" eli kaikki organisointimuodot ovat aktiivisesti käytettävissä. (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) Ei kannateta yhtä kategorista mallia ammattikorkeakoulujen hallinnon järjestämiseksi. (Akava) Rahoitusjärjestelmän muutos ei sinällään vaadi muutoksia ammattikorkeakoulun hallinto- ja ohjausjärjestelmään. Ei kannateta nykyisestä erilaiset ylläpitojärjestelmät mahdollistavasta järjestelmästä luopumista. (Kuntaliitto) Ylläpitojärjestelmän purkaminen ja ammattikorkeakoulujen oikeudellisen aseman muuttaminen osakeyhtiöiksi tai säätiöiksi ei takaa niille nykyistä enempää itsenäisyyttä. Itsenäinen oikeudellinen asema voi pahimmillaan johtaa siihen, että liikkumavara selvästi vähenee paikallisen päätöksenteon yhteyksien vähentyessä sekä ministeriön yksisuuntaisen ohjauksen myötä. (Lapin liitto) Itsenäinen oikeushenkilöasema voi asettaa haasteita nykyisin käytössä olevien tilojen tulevan käytön suhteen (omaisuus, tilojen ATK-kalusteet, tilavuokrat yms.). (OPH) Ammattikorkeakoulujen rakenne ei ole primääri kysymys, vaan tärkein määräävä tekijä on osaavan työvoiman tarve. (Länsi- ja Sisä-Suomen avi) Lainsäädännön uudistamisen yhteydessä tulisi luoda mahdollisuus myös konsernipohjaiseen järjestelyyn. Samaan osakeyhtiöön voisi sen mukaan kuulua useampi kuin yksi korkeakoulu. (Arene, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Uudessa amk-lainsäädännössä tulisi mahdollistaa myös itsenäisten korkeakoulujen väliset strategiset liittoumat. Liittoumia tulee voida luoda niin ammattikorkeakoulujen välillä kuin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. Säädöspohjaisesti strategiset liittoumat voivat olla osakeyhtiöitä, säätiöitä tai julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä tai myös sopimuksenvarainen yhteenliittymä. Mikäli strateginen liittouma kirjataan lakiin ammattikorkeakouluna, tulee myös sen jäsenkorkeakoulut kirjata lakiin. (Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) 3.2 Siirtyminen valtion rahoitukseen Kannatetaan rahoitusmallin uudistamista. (Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Akava, Arcada, Arene, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, EK, Etelä-Karjalan liitto, HUMAK, Itä-Suomen avi, Jyväskylän amk Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ely, Pohjois-Karjalan maakun- 9

10 taliitto, Pohjois-Savon liitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Saimaan amk, Saimaan amk Oy, Satakunnan amk, Savonia, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, UNIFI, Varsinais-Suomen liitto) Uusi rahoitusmalli selkeyttää välillisesti ammattikorkeakoulujen rahoitusta, koska useiden organisaatioiden sijaan neuvottelukumppaneita on yksi. (Haaga-Helia, Haaga- Helia Oy) Kannatetaan edelleen rahoitusjärjestelmää, jossa rahoitusvastuu jaetaan kuntien ja valtion kesken. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Valtion rahoitusvastuun määrän (ml. mahdolliset indeksikorotukset) tulee olla etukäteen lopullisesti määritelty. Tämä voidaan varmistaa parhaiten säätämällä asiasta laissa. (VM) Talouden ja hallinnon uudistusta ei saa käyttää välineenä ammattikorkeakoulujen kokonaisrahoituksen leikkaamiseen. Ammattikorkeakoulujen rahoituksen on oltava vähintään nykyisellä tasolla. (OAJ) Rahoitusmallin uudistus lähtökohtaisesti myönteinen ja kannatettava ratkaisu, kunhan valtio tosiaan tarjoaa riittävät resurssit toiminnan ylläpitämiseen ja sen kehittämiseen. (Pohjanmaan liitto) Aluekehittämisen näkökulmasta valtionrahoitukseen siirtyminen sisältää epävarmuustekijöitä; perusrahoitukseen on huomattavasti helpompi tehdä leikkauksia, kun se on yksin valtion päätösvallassa. (Uudenmaan liitto) Siirryttäessä valtion budjettirahoitukseen siirtymäajankohdan mukainen kustannustaso tulee ottaa rahoituksen pohjaksi. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) Rahoitusvastuun siirtyessä valtiolle tulee turvata muiden opetuspalveluiden valtionrahoituksen riittävä taso eikä kasvattaa kohtuuttomasti kunnan rahoitusosuutta perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa. (OPH) 3.3 Amk:t laissa vs. toimilupa Kannatetaan ammattikorkeakoulujen luettelemista laissa. (Arcada, Arene, Diakoniaammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Etelä-Pohjanmaan liitto, HUMAK, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, Kajaanin amk, Kajaanin kaupunki, Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto, Kemi-Tornion amk, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö, Lahden ammattikorkeakoulu, Laureaammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjanmaan liitto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Savon liitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Rovaniemen amk, Saimaan amk, Saimaan amk Oy, SAMOK, Satakunnan amk, Sivistystyönantajat, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu, UNIFI) 10

11 Olisi hyvä ja perusteltua, että ammattikorkeakoulut ja niiden koulutustehtävät lueteltaisiin uudessa amk-lainsäädännössä. (Jyväskylän amk Oy) Kannatetaan ammattikorkeakoulujen luettelemista laissa. Suurten linjojen ratkaisut ammattikorkeakoululaitoksen rakenteellisesta kehittämisestä on kuitenkin tehtävä ennen tätä. (SYL) Ei vastusteta ammattikorkeakoulujen kirjaamista lakiin, mutta se ei saa estää tai hidastaa rakenteellisen kehittämisen toimia. (TRAL) Ei vastusteta ammattikorkeakoulujen kirjaamista lakiin. Uudistusprosessin aikana tulee kuitenkin selvittää eri toimilupamenettelyiden edut ja haitat. Keskeistä on, että ratkaisu ei estä rakenteellista ja muuta kehittämistyötä. (Akava) Muistosta ei käy ilmi mitä ammattikorkeakoulujen lakiin kirjaamisella tavoitellaan. Lakiin kirjaaminen ei saa olla keino painostaa ammattikorkeakouluja nopeisiin rakenneratkaisuihin, vaan rakenteellisen kehittämisen on tapahduttava alueellisista ja alakohtaisista lähtökohdista. Toimilupamenettelystä luovuttaessa on varmistettava asetuksella, että jatkossakin ammattikorkeakoulut kouluttavat riittävästi eri alojen osaajia. (OAJ) Rakenteellisen kehittämisen ollessa kesken on toimilupamenettely toistaiseksi perusteltu. Amk-lakiin kirjattavien ammattikorkeakoulujen tulee täyttää vastaavat kriteerit kuin toimilupamenettelyssä, mm. koulutustarve, taloudellinen vakavaraisuus ja riittävä väestöpohja. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Ei kannateta ammattikorkeakoulujen kirjaamista lakiin, vaan toivotaan nykyisen valtioneuvoston päätökseen perustuvan toimilupakäytännön säilyvän. (Kuntaliitto) Toimilupakäytännöstä ei pidä luopua, vaan hallitusohjelman mukaisesti toimiluvat tulee uudistaa niin, että kaikki toimiluvat tuodaan valtioneuvoston käsittelyyn kuluvalla hallituskaudella. (VNK) 4 Ammattikorkeakoulu-/ toimipisteverkoston kehittäminen Hallitusohjelman jokaisessa maakunnassa toimii vähintään yksi korkeakoulu - linjauksen mukaisesti kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien korkeakoulujen toiminta- ja kehittymisedellytykset on poliittisella tasolla pystyttävä varmistamaan. (Kajaanin amk) Tärkeää, että jokaisessa maakunnassa säilyy ammattikorkeakoulu. (P-Karjalan ely, Taja) Ammattikorkeakouluverkosto tulee pitää valtakunnallisesti kattavana./ Rakenteellista uudistusta tehtäessä on taattava ammattikorkeakouluopetuksen saatavuus koko maassa. (Kuntaliitto, OAJ, STM) 11

12 Ammattikorkeakoulun merkitys alueen osaamispohjan vahvistajana tulee ottaa huomioon hallinnon ja rahoituksen muutoksissa etenkin alueilla, joissa ei ole vahvaa tiedeyliopistoa. (Päijät-Hämeen liitto) Amk-laitoksen uudistamisen suuntaviivoissa tulee näkyä selvemmin, miten uudistus vaikuttaa koulutuksen alueelliseen saatavuuteen, joka edelleen heijastuu alueen työvoimatarjontaan sekä vähitellen väestörakenteeseen. (Itä-Suomen avi) Olennaista ei ole ammattikorkeakoulun sijainti esimerkiksi maakuntaperusteisesti. Kuntarakenneuudistuksen myötä myös maakuntien tehtäviin ja maakuntajakoon tullee muutoksia. Olennaista on elinkeinoelämän työvoimantarpeen tyydyttäminen sekä osaamisen kehittämisen ja kansainvälistymisen tuki tulevaisuudessa. (Länsi- ja Sisä- Suomen avi) Ammattikorkeakoulujen kaikilla yksiköillä tulee olla edellytykset toteuttaa korkeatasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tutkimus- ja kehitystoimintaa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää ammattikorkeakoulutuksen alueelliseen saavutettavuuteen. (Pirkanmaan liitto) Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteiden kehittämisessä ja toimipisteverkon kokoamisessa tulee huomioida yksiköiden merkittävä rooli osana alueiden elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä sekä koulutuksen että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osalta. (Hämeen liitto) Oppilaitosverkon tehostamiseen liittyvät näkökohdat ovat perusteltuja väestökehityksen kannalta, mutta uudistuksessa on syytä kiinnittää huomiota siihen, että koulutuksen ja soveltavan työelämän tarpeisiin perustuvan tutkimus- ja kehitystyön rakenteissa huomioidaan alueelliset osaamistarpeet. (Savonia) Toimipisteverkostoa kehitettäessä keskeinen varmistettava tekijä on työelämäyhteyden säilyminen ja vahvistuminen sekä aluekehityksen turvaaminen. Uudistusten lähtökohtana tulee olla toiminnan tuloksellisuus. (Arene, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Toimipisteverkostoa kehitettäessä lähtökohtana tulee olla toiminnan tuloksellisuus ja tehokkuus. Myös koulutusvolyymiltään pienempi toimipiste voi olla tuloksellinen, mikäli siihen liittyy vahva TKI-toiminnan ja aluekehitystyön panostus. (Jyväskylän amk Oy) Välttämättä yksikön suuri koko ei takaa tuloksellista toimintaa. Asiaa tulee tarkastella sekä ala- että aluekohtaisesti. (Arene, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Yksikkörakennetta kehittämällä voidaan nykyistä paremmin taata opiskelijoille valinnan mahdollisuuksia, laadukasta koulutusta ja palveluita, mutta yksikkökoon kasvattaminen ei yksin takaa laatua. (Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy) 12

13 Pidetään tarpeellisena koota nykyistä ammattikorkeakouluverkostoa tiiviimmäksi ja muodostaa aiempaa suurempia ammattikorkeakouluja. Tässä tulee ottaa huomioon alueen väestöpohja, työllistymismahdollisuudet ja yhteistyömahdollisuudet alueen muiden toimijoiden kanssa. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Pidetään välttämättömänä kehittää ammattikorkeakouluverkoston rakennetta ja sopeuttaa koulutustarjontaa vastaamaan todellista tarvetta. (VM) Kansalaisten oikeusturvan kannalta on oleellista, että koulutuspalvelut ovat tasaarvoisesti ja tasalaatuisesti kaikkien saatavilla ja että ammattikorkeakouluilla on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti korkeatasoisia koulutus- ja opiskelijapalveluita. (Lounais-Suomen avi, VM) Uudistusta toteutettaessa on varmistettava, että se johtaa entistä vahvempaan ammattikorkeakoululaitokseen. Tämä edellyttää ammattikorkeakoulujen ja niiden toimipisteiden yhdistymisiä sekä selkeämpää profiloitumista. (TRAL) Hajanaista toimipisteverkkoa pitää koota vahvemmiksi yksiköiksi, jotta koulutuksen tasalaatuisuus voidaan turvata. (STTK) Kannatetaan korkeakoulujen määrän vähentämistä ja tutkintoon johtavan koulutuksen keskittämistä korkeakoulujen pääkampuksille. (Arcada) Korkeakoulujen toimipisteverkon kokoaminen riittävän laajoiksi, laadukkaiksi ja innovatiivisiksi osaamisympäristöiksi on kannatettavaa. Kokoamista ei kuitenkaan voida viedä päätökseen ilman kampusalueiden rakentamista, mihin tulisi saada koulutuspolitiikan sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tukea ja myötävaikutusta. (Turun amk) Koulutustarjontaa pitää keskittää nykyistä yhtenäisemmille kampusalueille. Vahvat ja laadukkaat yksiköt palvelevat myös aluekehitystä hajanaista yksikkörakennetta paremmin. Ammattikorkeakoulut voivat vastata alueiden osaamistarpeisiin järjestämällä elinkeinoelämän tarpeita vastaavaa aikuis- ja täydennyskoulutusta sekä TKI-toimintaa myös keskuskampusten ulkopuolella. (SAMOK) Rakenteellisen kehittämisen jatkaminen, ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteiden purkaminen ja koko ammattikorkeakouluverkoston uudistaminen samanaikaisesti lainsäädännön kanssa on välttämätöntä. Näkemyksen mukaan kaikkia nykyisiä ammattikorkeakouluja ei kirjata uuteen amk-lakiin. (UNIFI) Rakenteellisen kehittämisen suurena valintana toimipisteverkon kokoaminen on kannatettavin toimenpidelinja toiminnan tehostamiseksi. Sen tuomat synergiaedut eivät kuitenkaan ole ulosmitattavissa parin vuoden aikana. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) Oppilaitosverkoston kehittäminen tulee tehdä ilman pakkofuusioita tai keinotekoisia yhteistyörakenteita. (Etelä-Karjalan liitto, Saimaan amk, Saimaan amk Oy) 13

14 Toiminnan keskittäminen ja yksiköiden lakkauttaminen on perustuttava arviointiin. (Akava) Toimipisteverkkoa voidaan koota myös korkeakoulujen välisillä koulutusten siirroilla. Korkeakoulujen väliset siirrot eivät kuitenkaan tapahdu kovin helposti ilman opetusja kulttuuriministeriön aloitetta tai myötävaikutusta. Toimipisteverkoston kokoamisessa tulisi ottaa huomioon työssäkäyntialueet hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti. (Turun amk) Monissa tapauksissa tulosyksikkö on eri asia kuin toimipiste. Tulosyksikkökohtainen tarkastelu on toimintojen organisoinnin ja kehittämisen kannalta parempi viitekehys kuin toimipiste, vaikka toimipisteeltäkin pitää vaatia laatukriteerit täyttävää toteutusta. (Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä) Asiaa tulee tarkastella sekä ala- että aluekohtaisesti ja että ajasta ja paikasta riippumattomien opiskelumenetelmien kehittäminen luo osaltaan uusia mahdollisuuksia hyvin toimivien verkostojen kehittämiseen. Pidetään tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö selkeästi sitoutuu jäljelle jäävien, mm. toisen asteen yhteydessä toimivien yksiköiden olemassaoloon samalla kun ammattikorkeakoulut sitoutuvat pitämään kaikki yksikkönsä laadukkaina ja elinkelpoisina. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakoniaammattikorkeakoulu Oy) 5 Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen Suuntaviivoissa ei ole otettu kantaa siihen, onko mahdollinen osakeyhtiö luonteeltaan yleishyödyllinen yhteisö (voitonjakamista ja purkautumista koskeva määräys yhtiöjärjestyksessä) vai ei. Osingonjakokielto ei yksistään ratkaise sitä, onko yhtiö perustettu yleishyödyllisen yhteisönä. (Kuntaliitto) Itsenäisesti toimivia ammattikorkeakouluja on pidetty verotuksessa lähtökohtaisesti yleishyödyllisinä yhteisöinä. Yleishyödyllisten yhteisöjen verovelvollisuus eroaa sekä kunnan verovelvollisuudesta että tavallisten yhteisöjen verovelvollisuudesta. Tavallisista yhteisöistä poiketen yleishyödylliset yhteisöt ovat verovelvollisia vain elinkeinotoiminnan tulosta sekä kiinteistöstä saadusta tulosta. (VM) Osakeyhtiömallia toteutettaessa keskeisintä on varmistaa alueellisten omistajayhteisöjen todellinen sitoutuminen ja kiinnostus yhtiöiden toiminnan ylläpitämiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen. (Pohjanmaan liitto) 5.1 Verotukselliset seuraamukset Linjaus siitä, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakouluille, on tärkeä. (Akava, Arene, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Kainuun maakunta - kuntayhtymä, Kajaanin amk, Kajaanin kaupunki, Kuntaliitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Lapin liitto, Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, OAJ, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois- 14

15 Karjalan maakuntaliitto, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Saimaan amk, Saimaan amk Oy, SAMOK, Savonia, Tampereen ammattikorkeakoulu) Muutoksen yhteydessä on olennaista taata ammattikorkeakoulujen yhtäläinen verotuksellinen kohtelu. (HUMAK, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) Ammattikorkeakoulua verotettaisiin tuloverotuksessa yhtiöittämisen tai säätiöittämisen jälkeen lähtökohtaisesti yleishyödyllistä yhteisöä koskevan sääntelyn mukaisesti. Toimintamuodon muutoksesta voi tuloverotuksen lisäksi aiheutua veroseuraamuksia arvonlisäverotuksessa sekä varainsiirtoverotuksessa. (VM) Siirtyminen osakeyhtiöön tuo monelle ammattikorkeakoululle huomattavat lisäkustannukset sekä opetushenkilöstön virkaehtosopimusten että arvonlisäverokäytännön erilaisuuden takia. (Arene, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) ALV-palautusten menetyksistä aiheutuu huomattava tulosmenetys, joka tulisi voida kompensoida rahoituksessa amk-kohtaisesti. Juridisen muodon muutokseen liittyen aiheutuu myös varallisuuden ja omaisuuden siirtoihin varainsiirtoveroseuraamuksia ja mahdollisesti myös rakentamiseen saatujen valtionosuuksien purkautumisia, jotka pitäisi valtion taholta eliminoida. (Savonia) Veroseuraamukset ja pääomarakenteeseen liittyvät kysymykset on ratkaistava siten, että ammattikorkeakoulujen toiminnalliset edellytykset ja vakavaraisuus säilyvät vähintään nykytasolla. Ammattikorkeakouluille tulee korvata arvonlisäverolain 39 ja 40 :ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä ammattikorkeakoulujen muuhun kuin liiketaloudelliseen tki-toimintaan liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuus ammattikorkeakouluille aiheutuneista kustannuksista. Korvaus tulisi maksaa täysimääräisenä ammattikorkeakouluittain. Keskimääräisen kertymän korvaamista tulisi välttää, koska se asettaa suuruudeltaan erikokoiset ammattikorkeakoulut eriarvoiseen asemaan. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Koska amk-osakeyhtiöt tulevat toimimaan voittoa tavoittelemattomina ja myyvät pääasiassa arvonlisäverottomia koulutuspalveluita, on ostojen arvonlisäverojen vähennysjärjestelmän käyttömahdollisuus marginaalinen. Arvonlisäveron osalta on varmistettava myös se, että muutos ei johda aiempina vuosina tehtyjen rakennus- ja peruskorjaushankkeiden arvonlisäverohyödyn takaisinperintään oikeushenkilöaseman muuttuessa kuntatoimijasta osakeyhtiöksi. (Kajaanin amk) Ammattikorkeakoulujen arvonlisäverotuksellista asemaa tulisi muuttaa siten, että ne ovat tasavertaisessa asemassa yliopistojen kanssa (Saimaan amk, Saimaan amk Oy) Uudistettavan rahoituksen pitää sisältää myös investoinneista aiheutuvat poistot. Lakisääteisen koulutuksen osalta arvonlisäveron vaikutus tulee kokonaisuudessaan kompensoida ja siitä aiheutuva menettely säädettävä toteutettavaksi siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollisia toimenpiteitä. (Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Tampereen ammattikorkeakoulu) 15

16 Mahdollisten veroseuraamusten kustannusvaikutukset on syytä selvittää tarkasti etukäteen. (UNIFI) 5.2 Vakavaraisuus, pääomittaminen Uudistus voidaan toteuttaa vain jos taloudelliset edellytykset ovat riittävät. (Arcada) Ammattikorkeakoulun omistus ja hallinto tulee rakentua taloudellisesti kestävälle pohjalle. (Rovaniemen koulutuskuntayhtymä) Tulee luoda selkeät periaatteet ja toimintatavat riittävän vakavaraisuuden turvaamiseen. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) Ennen kuin ammattikorkeakoulun hallitus voi ottaa vastuun ammattikorkeakoulun talouden säilyttämisestä vakavaraisena, ammattikorkeakoulut pitää pääomittaa turvaamalla toiminnan jatkuvuus. (SAMOK) On selvitettävä perusteellisesti, miten pääomitus vakavaraisuuden turvaamiseksi järjestetään. Riittävän pääoman ja aloittavan taseen muodostaminen voi osoittautua erittäin haastavaksi. (UNIFI) Taloudellisen tilan varmistamiseksi tulee ratkaista ammattikorkeakoulujen kiinteistökysymykset sekä selkeät periaatteet ja toimintatavat riittävän vakavaraisuuden turvaamiseen. (Arene, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Ammattikorkeakoulujen tilakysymykset tulisi turvata lainsäädännöllä. Vaihtoehtoina voisivat olla joko kiinteistöjen siirto korkeakoulun suoraan omistukseen tai korkeakoulun omistaman kiinteistöyhtiön omistukseen. Näiden järjestelyjen veroseuraamukset eivät saa kuitenkaan heikentää korkeakoulujen toimintaedellytyksiä. (Metropolia) Uusille ammattikorkeakouluille siirtyvän omaisuuden kartoittaminen on tärkeää. Tilanteissa, joissa esim. kiinteistöt on tarkoitus siirtää ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden hallintaan, tulee huolehtia siitä, että niitä omistamaan perustetaan oma yhtiö tai useita eri yhtiöitä. Paikallisesti lienee syytä arvioida myös mahdollisuutta yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kiinteistöjen fuusioimiseen. (VM) Kiinteistöjen on oltava ammattikorkeakoulujen omaisuutta ja osana ammattikorkeakoulujen pääomittamista. (OAJ) Valtion on huolehdittava siitä, että alueellisten omistajayhteisöjen sitoutuminen ja kiinnostus yhtiöihin säilyy. Myös kiinteistöjen omistukseen liittyvät kysymykset olisi ratkaistava alueellisella tasolla. (Jyväskylän amk Oy) Uudistuksen toteuttamisvaiheessa ammattikorkeakouluilla tulee olla yliopistojen tapaan mahdollista vahvistaa vakavaraisuuttaan valtion finanssisijoitusten muodossa. (Arcada, Arene, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Jyväskylän amk Oy, Kajaanin amk, Kemi-Tornion amk, Lahden ammattikorkeakoulu, OAJ, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan 16

17 ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Rovaniemen amk, SAMOK, Savonia, Tampereen ammattikorkeakoulu) On luotava uusia kannustimia, jotka voisivat motivoida ammattikorkeakoulujen omistajatahoja kehittämään ammattikorkeakouluista nykyistä laadukkaimpia oppimisympäristöjä ja alueellisia innovaatiokeskuksia. Mahdollisuus valtion finanssisijoitusten käyttöön ammattikorkeakoulujen rahoituksessa on hyvä, mutta ei riittävä tae niiden rahoituksen uudelleenarvioinnissa. (Seinäjoen amk) KESU-luonnoksen linjaus finanssisijoituksista on hyvä ja perusteltu. Sitä tulisi kuitenkin tarkentaa siten, että sen vaikutus uusien oy-muotoisten ammattikorkeakoulujen omistuspohjaan, hallintoon ja talouteen olisi selkeä. (Kajaanin kaupunki) Yksityishenkilöiden lahjoitusten verovapautta koskevan säännöksen voimassaoloaikaa tulee pidentää. (Arcada) 6 Ammattikorkeakoulujen hallinto 6.1 Toimielimistä Suuntaviivoista ei ilmene ammattikorkeakoulun ylläpitäjän ja ammattikorkeakoulun sisäisen hallinnon päätösvallan ja tehtävien jako. Esimerkiksi rehtorin asema jää esityksessä avoimeksi. (Kuntaliitto) Ammattikorkeakoulun hallituksen rooli ja sen päätöksenteon piiriin kuuluvat asiat on määriteltävä varsin tarkasti. Erityisesti tulee pohtia ja täsmentää ammattikorkeakoulun hallituksen ja yhtiökokouksen päätösvallan keskinäiset suhteet. (HUMAK, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) Uudistusta valmisteltaessa on tunnistettava, mistä asioista sovitaan osakassopimuksessa ja yhtiöjärjestyksessä. Hallituksen työjärjestys on osaltaan myös ratkaiseva. Siinä voidaan esim. määritellä, mitä asioita hallitus siirtää yhtiökokouksen päätettäväksi. (Kuntaliitto) Hallituksen kokoonpano, tehtävät ja toimivalta on pohdittava yksityiskohtaisesti ja ne on kirjattava lakiin. (UNIFI) Lainsäädännön tulee edesauttaa aluekehitystehtävän onnistumista vähentämällä hallinnollista jäykkyyttä ja toimintojen päällekkäisyyksiä. (Varsinais-Suomen liitto) Hallintoa kehitettäessä on varmistettava riittävä strateginen päätöksentekokyky, vältettävä hallinnon byrokratisoitumista sekä vahvistettava ammattikorkeakoulun tiiviiden työelämä- ja yritysyhteyksien kehittymistä. (Jyväskylän amk Oy) Ammattikorkeakoulun hallituksen jäsenten tiivis kytkentä työelämään ja toimialueeseen on positiivista, mutta yhtä tärkeää olisi mahdollistaa ja formalisoida myös muut yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen mallit toimintaympärystöinformaation lisäämiseksi ja kiinnittämiseksi vahvemmin ammattikorkeakoulun toimintaan. Konkreettinen 17

18 säädöspohjainen malli voisi olla esim. neuvottelukuntatoiminta. (Laureaammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu Oy) Ammattikorkeakoulujen alueellinen ja työelämäläheinen toiminta tulee turvata uudistettaessa hallintomallia. Tähän on monia ratkaisuvaihtoehtoja kuten neuvottelukuntatoiminta tai muut yhteistyöelimet, joiden toiminta ja rooli on vahvasti kytketty ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän osaksi. Ratkaisut voivat olla erilaisia riippuen ammattikorkeakoulujen koosta ja toiminta-alueesta. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Pidetään tärkeänä vuoropuhelua ammattikorkeakoulun ja sen tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajien kanssa. (Lounais-Suomen avi) 6.2 Hallituksen kokoonpano Tärkeää varmistaa alueellinen edustavuus ammattikorkeakoulujen hallituksessa. (Hämeen liitto, Varsinais-Suomen liitto) Alueiden tarpeet tulee ottaa huomioon niin OKM:ssä kuin maakunnassa toimivan ammattikorkeakoulun hallinnossa. (Pohjois-Savon liitto) Ammattikorkeakoulujen päätöksenteossa tulee turvata paitsi kuntien edustus niin myös kuntarajat ylittävä alueellinen edustus metropolialueen ammattikorkeakoulujen tulevissa hallituksissa. (Uudenmaan liitto) Nähdään erityisen tärkeänä alueellisen ohjaus- ja vaikutusvallan varmentamisen koskien päätöksentekoa. Päätöksenteossa on myös kuunneltava elinkeinoelämän/ kauppakamarien sekä maakuntaliittojen alueellisia näkökulmia. (Pohjanmaan liitto) Moniportaisen päätöksentekojärjestelmän yksinkertaistaminen on kannatettava tavoite, kunhan myös alueellinen edustavuus ammattikorkeakoulun hallituksessa turvataan. (Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä) Kannatetaan sitä, että hallituksessa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen. (Kainuun maakunta - kuntayhtymä, Kajaanin kaupunki, TEM) Keskeistä on linjaus siitä, että vahvistetaan ammattikorkeakoulujen kytkentää alueensa työelämään ja toimialueeseen. Tämä yhteys ja alueiden äänen kuuluminen ammattikorkeakoulujen strategisessa päätöksenteossa on välttämätöntä niiden perustehtävän toteutumiseksi. (Kuntaliitto) Ammattikorkeakoulun kytkentä omaan toimialaansa ja alueen työelämään vahvistetaan parhaiten muodostamalla toimiva hallitus ja sitouttamalla alueen elinkeinoelämä hallitustyöskentelyyn. (Satakunnan amk) Hallinnossa tulee olla vahva ja asiantunteva edustus toiminta-alueen elinkeinoelämän ja julkisen hallinnon keskeisistä tahoista. (Etelä-Pohjanmaan liitto) 18

19 Kuntien, elinkeinoelämän ja maakunnan ääni tulee varmistaa valitsemalla oikeat henkilöt hallitukseen. (Pohjois-Savon liitto) Hallituksissa tulee olla sekä opetusalaan liittyvien yritysten että muita elinkeinoelämän edustajia. (Etelä-Karjalan liitto) Työelämäyhteyksien merkitys ammattikorkeakoulujen hallinnossa tärkeää ottaa huomioon. (Itä-Suomen avi, TRAL) Uudistuksessa tulee harkita uusien hallintomallien luomista, mikäli erityispiirteiden huomioiminen ei ole mahdollista nykymuotoisilla hallintomalleilla. Kaikissa tapauksissa päällekkäishallintoa kuten kahden hallituksen malleja tulee välttää. Hallitukselle tulee taata riittävän vahva päätöksentekokyky. Hallinnon kaikilla tasoilla on oltava henkilöstön, opiskelijoiden sekä alueen työelämän edustus. (Akava) Ammattikorkeakouluissa oltava yksiportainen hallinto ja yksi hallitus, jossa opettajilla ja opiskelijoilla on edustus. (OAJ) Ammattikorkeakouluyhteisön, opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön asema päätöksenteossa on mahdollistettava. Samoin on tärkeää, että työelämän edustajat voivat osallistua ammattikorkeakoulujen kehittämiseen. Tuloksena täytyy olla malli, joka mahdollistaa ammattikorkeakouluyhteisön, sen toimintaympäristön edustajien ja omistajien strategisen keskustelun ammattikorkeakoulun kehittämisestä. (HUMAK, Suomen Humanistinen Ammattikorkeakoulu Oy) Kannatetaan yhtä strategista hallitusta, jonka kokoonpanossa on korkeakoulutoimintaa ja sen koulutusaloja hyvin tuntevia työelämän edustajia sekä opettajien, muun henkilökunnan ja opiskelijoiden edustus. (Metropolia) Uudistukseen liittyvät lakimääräykset eivät saa vaikeuttaa niiden osakeyhtiöiden toimintaa, joiden hallituksessa on jo omistajarakenteesta johtuva laaja-alainen työelämäosaaminen ja jopa kansallisesti laaja alueellinen edustus. (Diakoniaammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) Työelämän edustus on nykymallissa riittämätön. Pidetään lähtökohtana, että hallinnon kaikilla tasoilla on edustus työelämästä, henkilöstöstä ja opiskelijoista. Nykyinen kahden hallituksen malli ei ole toimiva. (STTK) Hallituksessa on oltava ulkopuolisia edustajia ammattikorkeakoulun keskeisiltä koulutusaloilta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön edustus. (Kemi-Tornion amk, Rovaniemen amk, UIL) Laaja alueen ja elinkeinoelämän edustus ammattikorkeakoulujen hallituksessa on tehtävät huomioiden erittäin tärkeää. Opiskelijoiden ja henkilöstön edustus kaikilla hallinnon tasoilla on ehdoton edellytys toimivan ja itsenäisen korkeakouluyhteisön syntymiselle. (SAMOK, SYL) Kiitetään opiskelijaedustuksen huomioimisesta ammattikorkeakoulujen hallituksessa. (OLL) 19

20 Hallituksessa tulee olla opiskelijoiden edustus, mutta on syytä pitää huolta siitä, että opiskelijajäsenten taloudellinen vastuu ei muodostu kohtuuttomaksi. (Saimaan amk, Saimaan amk Oy) Mikäli ammattikorkeakoulut ovat osakeyhtiöitä, päättävät osakkeenomistajat yhtiökokouksissa hallituksen kokonpanosta eikä hallituksen kokoonpanosta tule säätää tarpeettoman yksityiskohtaisesti lainsäädännössä. Jos hallituspaikkoja etukäteen kiintiöidään tietyille sidosryhmille, niin tällaiset jäsenet kantavat myös henkilökohtaisesti vastuuta osakeyhtiölain mukaisesti ottaen huomioon osakeyhtiölain soveltamisessa noudatettaviksi tulevat esteellisyysperiaatteet. (Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) Jos hallitukseen määrätään lainsäädännöllä muita kuin yhtiökokouksessa osakeyhtiölain perusteella määrättäviä jäseniä, heidän vastuunsa tulee selkeästi määrittää. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) Yhden hallituksen malli on kannatettava. On tärkeää varmistaa, että se on ns. strateginen hallitus. (Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu) Pidetään epärealistisena ajatusta, että henkilöstön ja opiskelijoiden edustajat olisivat osakeyhtiön hallituksen täysivaltaisia jäseniä, sillä tämä merkitsee tietyissä tilanteissa henkilökohtaista taloudellista vastuuta osakeyhtiön toiminnasta. (Kaupallisen Opetuksen Edistämisliitto) Jos tavoitellaan mallia, jossa ammattikorkeakoulun hallitus toimii samalla myös osakeyhtiölain mukaisena hallituksena, on esityksen mukaisten opiskelija- ja henkilöstöedustajien asema ongelmallinen. (OPH) Hallituksen valintamekanismit kaipaavat selkeitä pelisääntöjä. Kysymyksiä herättää myös hallituksen jäsenille tuleva vastuu erityisesti opiskelijajäsenten osalta. (Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä) Hallituksen jäsenen taloudellinen vastuu erityisesti opiskelijajäsenten osalta voi olla ongelmallinen. (Etelä-Karjalan liitto) Henkilöstön ja opiskelijoiden edustus hallituksessa ei ole tavoiteltava asia, koska tämä tuo niihin sellaista edustuksellisuutta, joka saattaa heikentää hallituksen strategista päätöksentekokykyä ja oy-lain mukaista roolia. (Jyväskylän amk Oy) Sekä osakeyhtiömuotoisten että säätiömuotoisten ammattikorkeakoulujen toiminta tulee ehdottomasti säilyttää osakeyhtiölain ja säätiölain mukaisena eikä niistä voida minkään koulutusasteen lainsäädännön osalta tehdä poikkeuksia. (Sivistystyönantajat) Uudistuksessa nähdään haasteena osakeyhtiölain mukaisen omistajan roolin säilyttämisen tulevan amk-lain ja osakeyhtiölain yhteensovittamisessa. (Haaga-Helia, Haaga- Helia Oy) Miten osakkeenomistajien ääni näkyy ammattikorkeakoulun hallituksessa, jos hallituksen kokoonpano on määritelty etukäteen, vai onko tarkoitus että yhtiökokous valitsee eri ryhmiä edustavista ehdokkaista hallitukseen jäsenet? (Saimaan amk, Saimaan amk Oy) 20

21 6.3 Monijäseninen toimielin Vastustetaan henkilöstön ja opiskelijoiden edustusta hallituksessa. Hallituksen tulee voida toimia strategisena elimenä/ jäsenten tulee ensisijaisesti ajaa osakeyhtiön etua. Henkilöstön ja opiskelijoiden edustus pitäisi olla monijäsenisessä hallintoelimessä. (Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, Arcada, Arene, EK, Kuntaliitto, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Ammattikorkeakoulun strategiseen ohjaukseen keskittyvän hallituksen ja operatiivista toimintaa kehittävän kollegion, eli kolmikantayhteistyö johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden välillä, tehtävät on määriteltävä selkeästi. (Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy) Ammattikorkeakoulun strategian mukaista koulutus-, tki- ja aluekehitystehtävää, henkilöstön ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja vastaavia asioita varten ammattikorkeakoulut sopivat sisäisin ratkaisuin menettelytavat, mukaan lukien henkilöstön ja opiskelijoiden osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet ammattikorkeakoulun toimintaan. Lainsäädännössä on lisäksi huomioitava se, miten oy-muotoiset ammattikorkeakoulut voivat hoitaa julkishallinnolliset tehtävänsä. (Metropolia, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy) On tärkeää, että johtamismallissa on mukana henkilöstön ja opiskelijoiden edustus, mutta osakeyhtiön hallitukseen ko. tyyppinen edustuksellisuus ei sovi. Hallituksen jäsenyyteen ei sovi edunvalvonta. Uudistuksen jälkeenkin olisi kuitenkin jollakin tavalla turvattava mahdollisuudet henkilöstön ja opiskelijoiden riittävälle päätöksentekoon osallistumiselle. (Satakunnan amk) 7 Valtion ohjaus Koko korkeakoululaitosta tulee ohjata samojen periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen ohjaus on ollut tähän asti huomattavasti yksityiskohtaisempaa kuin yliopistojen tai toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaus. (Arcada, Arene, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä, Jyväskylän amk Oy, Lahden ammattikorkeakoulu, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Tampereen ammattikorkeakoulu) Korkeakoulupoliittisessa ohjauksessa tulisi päästä eroon liiallisesta yksityiskohtaisuudesta. Keskeisiä tavoitteita tulisi olla vain hyvin rajallinen määrä. (Satakunnan amk) Valtion ohjaus ammattikorkeakouluissa rajoittaa nykyisessä järjestelmässä poikkeuksellisen paljon ylläpitäjän itsenäistä harkintavaltaa toiminnan suunnittelussa ja rahoituksessa. (Kuntaliitto) Ministeriön vahva ohjaus ja koulutuksen tasavertaisuuden turvaaminen vaikuttavat ristiriitaisilta suhteessa pyrkimykseen lisätä ammattikorkeakoulujen itsenäisyyttä. Epä- 21