Lausuntoyhteenveto selvityshenkilöiden raportista "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen"

Transkriptio

1 Lausuntoyhteenveto selvityshenkilöiden raportista "Ammattikorkeakoulujen taloudellisen ja hallinnollisen aseman uudistaminen" Lausunnonantajat Korkeakoulut ja niihin kytkeytyvät yhteisöt Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE Arcada Diakonia-ammattikorkeakoulu Haaga-Helia ammattikorkeakoulu + Haaga-Helia Oy Humanistinen ammattikorkeakoulu + Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä Hämeen ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunki Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluosakeyhtiö Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Lapin korkeakoulukonserni Laurea-ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Oy Mikkelin ammattikorkeakoulu + Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Päijät-Hämeen koulutuskonserni Rovaniemen ammattikorkeakoulu Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Saimaan ammattikorkeakoulu + Saimaan ammattikorkeakoulu Oy Savonia-ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK Suomen yliopistot UNIFI Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL Tampereen ammattikorkeakoulu + Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy Turun ammattikorkeakoulu Vaasan ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Ministeriöt Valtiovarainministeriö

2 Puolueet Kansallinen Kokoomus Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Keskusta Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Vasemmistoliitto Vihreä liitto Järjestöt Akava Elinkeinoelämän keskusliitto EK Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Suomen Kuntaliitto Kuntatyönantajat KT Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Palkansaajajärjestö Pardia Sivistystyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Yrittäjät Tehy ry Tekniikan Akateemisten Liitto TEK Teknologiateollisuus Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Tradenomiliitto TRAL Uusi Insinööriliitto UIL Maakuntien liitot Etelä-Karjalan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto Etelä-Savon maakuntaliitto Hämeen liitto Kainuun maakunta -kuntayhtymä Keski-Pohjanmaan liitto Keski-Suomen liitto Kymenlaakson Liitto Lapin liitto Pirkanmaan liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Savon liitto Satakuntaliitto Uudenmaan liitto Varsinais-Suomen liitto Muut Kirkkohallitus 2

3 0 Yleinen suhtautuminen Lausuntoja saatiin yhteensä 75 kappaletta mm. ammattikorkeakouluilta ja niiden ylläpitäjiltä, puolueilta, eri järjestöiltä ja maakuntien liitoilta.. Kaikki lausunnonantajaryhmät pitävät uudistuksen lähtökohtia ja tavoitteita pääpiirteissään oikeina. Suurin osa lausunnonantajista pitää selvityksessä esitettyjä tavoitteita ja niitä tukevia uudistuksia tärkeinä ja kannatettavina. Hyvin laajaa kannatusta saavat esitykset siirtymisestä 100 %:n valtion rahoitukseen, tuloksellisuutta tukevien elementtien kasvattaminen rahoituksessa, osakeyhtiö ylläpitomuotona, joskaan sen ei haluta olevan ainoa mahdollinen vaihtoehto, ja siirtyminen yhden hallituksen järjestelmään. Eräät lausunnonantajat kiinnittävät huomiota valtion ohjauksen mahdolliseen lisääntymiseen ja alueiden vaikutusmahdollisuuksiin. Ammattikorkeakoulut korostavat kokonaisrahoituksen säilymistä ja haluavat järjestelmän tehostamisesta mahdollisesti vapautuvat voimavarat suunnattaviksi ammattikorkeakoulujen toimintaan, mm. opintoprosessien toimivuuden kehittämiseen, innovaatiotoimintaan ja alueelliseen kehittämiseen. Laajaa vastustusta saa ehdotus toimilupien uusimismenettelystä. Lausunnoissa otetaan kantaa myös ammattikorkeakoulujen tehtäviin, yhteistyöhön yliopistosektorin ja muiden oppilaitosten kanssa sekä korkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen. Monessa lausunnossa todetaan, että koko korkeakoululaitosta tulee kehittää kokonaisuutena samojen perusperiaatteiden ja -tavoitteiden mukaisesti. Useissa korkeakoulujen lausunnoissa kiinnitettiin huomiota siihen, että Sivpolin kannanotossa annettiin selvitykselle tehtäväksi tarkastella korkeakoulujen strategisten liittoutumien malleja päätöksentekojärjestelmäksi, mitä ei kuitenkaan selvitykseen sisälly. 1 Rahoitusvastuu valtio/kunnat Lausunto saatiin kuudelta puolueelta. Ammattikorkeakoulujen perusrahoituksen siirtämistä valtion vastuulle kannatetaan lähtökohtaisesti. Kokoomus katsoo, että uudistuksen yksityiskohtia täytyy ensin selvittää ja toteaa, että selvityksessä ei ole käsitelty vaihtoehtona kuntien rahoitusosuuden pienentämistä, vaan päädytty esittämään rahoituksen siirtämistä valtiolle. Rahoituksen siirtäminen valtiolle tulee olla kuntien kannalta kustannusneutraali, mutta samalla on arvioitava julkisen talouden kestävyyttä. Keskusta esittää, että rahoitus turvattaisiin viideksi vuodeksi nykyisen kolmen vuoden asemesta. Vasemmistoliitto toteaa ehdotetun rahoitusmallin siirtävän suuresti valtaa valtiolle ja vähentävän olennaisesti kuntien mahdollisuuksia ohjata amk-laitosta. Lausunto saatiin 21 ammattikorkeakoululta (25). Jokseenkin kaikki kannattavat rahoituksen siirtämistä valtiolle, muutamat näistä katsovat, että rahoitus silti edelleen pitäisi tarkistaa toteutuman perusteella 4-vuotiskausittain. Huomiota kiinnitetään esim. alueiden/kuntien vaikutusmahdollisuuksiin, ja valtion ohjauksen lisääntymiseen ja siitä seuraavaan riskiin rahoituksen pienenemisestä. Useimmat korostavatkin kokonaisrahoituksen säilymistä, sen sitomista indeksiin yliopistorahoituksen tapaan ja varsinkin sitä, että mahdolliset tehokkuuden ja tuottavuuden lisääntymisestä saatavat säästöt, ja niin ikään mahdollisesta aloituspaikkojen vähenemisestä vapautuva rahoitus, eivät saa johtaa rahoituksen pienenemiseen, vaan ne tulee käyttää amk-laitoksen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjiltä saatiin kaksitoista lausuntoa, joista yhdessätoista kannatettiin rahoitusvastuun siirtämistä valtiolle. Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy totesi kannattavansa edel- 3

4 leen jaettua rahoitusvastuuta kuntien ja valtion kesken, jotta ammattikorkeakoulujen päätöksenteossa säilyy riittävä alueellinen asiantuntemus ja päätösvalta. Opiskelijajärjestöt, SAMOK ja SYL pitivät perusrahoituksen siirtämistä valtiolle myönteisenä, samoin kuin Suomen yliopistot UNIFI, joka toteaa, että yhtenäistä ylläpitomallia ja perusrahoituksen siirtämistä valtiolle puoltaa myös mm. korkeakoulujärjestelmän valtakunnallisen koordinoinnin ja kehittäminen sekä ohjauksen tarve. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE kannattaa siirtymistä 100 %:n valtionrahoitukseen. Koska malli lisää vahvasti OKM:n ohjausvaltaa, tulee kokonaisrahoituksen taso turvata aiemmin lukuisissa asiakirjoissa (mm. Tutkimus- ja innovaationeuvoston linjaus ) esitettyyn tapaan, jossa nuorisoasteen tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkamäärien vähenemisestä syntyvät säästöt tulee siirtää kokonaisuudessaan ammattikorkeakoulujen koulutuksen ja TKItoiminnan ja niiden laadun kehittämiseen. Rahoitus tulee sitoa indeksiin yliopistoindeksin kaltaisesti ja rahoitus nykyisen kolmen vuoden asemesta viideksi vuodeksi. Ammattikorkeakoulujen vakavaraisuus on turvattava tarvittaessa samantyyppisin pääomittamisratkaisuin kuin yliopistoissakin. Työmarkkinajärjestöt ja vastaavat Lausunnot saatiin yhteensä 16 järjestöltä, joista 14 kannatti varauksetta rahoitusvastuun siirtämistä valtiolle. SAK:n näkemyksen mukaan kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden kiinnostus yhtiöiden kehittämiseen saattaa heikentyä ratkaisusta ja siksi keskustelua on syytä jatkaa. MTK:n mukaan epäkohdista huolimatta kuntien taloudellinen sitoutuminen ammatilliseen korkeakoulutukseen luo edellytyksiä perustehtävän hoitamiseen. Kuntaliiton mukaan ehdotuksen mukainen perusrahoituksen siirtyminen valtiolle selkeyttäisi rahoituksen ja tuloksellisuuden yhteyttä. Nykyisistä eri hallintomalleista ei pidä luopua. Rahoituksen siirto valtiolle edellyttää laskelmien ja muiden siihen liittyvien asioiden valmistelua yhteistyössä kuntaliiton kanssa mm. valtionosuusprosentin määrittämiseksi kunta valtio -suhteessa. Maakuntien liitoilta (18) saatiin 16 lausuntoa. Kymmenen maakunnan liittoa kannattaa rahoituksen siirtämistä kokonaan valtiolle. Nähdään mm., että kuntien ohjausmahdollisuus on ollut osin näennäistä, koska rahoitus on mennyt suoraan ylläpitäjälle ja, että kuntien ja alueen ohjaus toteutuu jatkossakin aluestrategioiden kautta. Uhkana nähdään, että valtion ohjauksen lisäämisellä voi olla korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden ja alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämisen kannalta kielteisiä vaikutuksia. Kolme maakuntaliittoa katsoo, ettei rahoitusta pidä siirtää valtiolle, mutta kuntien rahoitusosuutta voidaan kahden liiton mielestä pienentää. Yksi liitto ei ota tähän kantaa. Valtiovarainministeriö toteaa, että kuntasektori on halunnut olla mukana ylläpitämässä ja rahoittamassa alueellisesti tärkeäksi koettuja ammattikorkeakouluja. Jatkovalmistelun pohjalta tehtävät mahdolliset päätökset tulee tehdä kuntien ja valtion välisessä rahoitussuhteessa kustannusneutraalisti. Niin ikään tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, ettei uudistus aiheuta lisämenopaineita valtiontalouteen. Valtion rahoitusvastuun tulee myös olla kiinteästi lakisääteisesti määräytyvä. 2 Ylläpitojärjestelmä/itsenäinen oikeushenkilö ja sen hallinto Puolueista Vihreät kannattaa yhden oikeushenkilön ja yhden hallituksen mallia. RKP pitää osakeyhtiömallia joustavana ja läpinäkyvänä, mutta katsoo että myös säätiömuoto tulee sallia. Keskusta ei 4

5 hyväksy sitä lähtökohtaa, että kaikille ammattikorkeakouluille säädettäisiin yksi yhtenäinen hallintomalli. Kokoomuksen mielestä voitaisiin harkita vaihtoehtoisia osakeyhtiö- ja ylläpitojärjestelmämallia. SDP ja Vasemmistoliitto toteavat lausunnossaan, että ammattikorkeakoulutoiminta tulee järjestää julkisoikeudellisen laitoksen muotoon. Selkeä enemmistö ammattikorkeakouluista ja niiden ylläpitäjistä kannattaa selvityshenkilöiden esittämää osakeyhtiömallia. Arene kannattaa ammattikorkeakoulujen itsenäisen oikeushenkilöaseman turvaamista, mutta ei haluaisi rajata hallintomallitarkastelua pelkästään osakeyhtiöön. Myös muutamat ammattikorkeakoulut ja ylläpitäjät katsovat, että hallintomallin tulisi voida olla myös muu kuin osakeyhtiöpohjainen. Osa työmarkkinajärjestöistä kannattaa osakeyhtiömallia, osa pitää tärkeänä sitä, että myös muut oikeushenkilömuodot ovat mahdollisia. Kuntaliitto ei kannata nykyisenkaltaisista eri hallintomalleista luopumista. Suurin osa maakuntien liitoista ei ota selkeää kantaa hallintomalliin, vaan korostavat enemmänkin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyön tärkeyttä. Useimmat ammattikorkeakoulut ja ylläpitäjät sekä puolueista Keskusta eivät kannata toimilupamenettelyä, vaan katsovat että ammattikorkeakoulut on nimeltä sisällytettävä amk-lakiin. Toimilupien uudelleen hakeminen nähtiin monissa lausunnoissa ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen ja yksittäisten korkeakoulujen pienten yksiköiden karsimisen välineenä. Kokoomuksen mielestä ammattikorkeakoulujen toimiluvista on jatkossa perusteltua säätää valtioneuvoston asetuksella. Ammattikorkeakoulujen hallinnon järjestämisestä annettiin hyvin ristikkäisiä lausuntoja liittyen strategisen hallituksen kokoonpanoon (puhtaasti osakkaiden asettama vai elinkeinoelämän ja koulun sisäisten ryhmien edustus lakisääteisesti mukana) ja sisäisen hallintoelimen asettamiseen (perustuuko lakiin vai sisäiseen johtosääntöön eli onko ko. hallintoelin pakollinen vai vapaaehtoinen). 3 Kustannuspohjaisesta rahoituksesta tuloksellisuuteen pohjautuvaan rahoitukseen Lausunto saatiin kuudelta puolueelta. Tuloksellisuuden nykyistä voimakkaampi painottaminen nähdään puolueissa periaatteessa oikeansuuntaisena. Vasemmistoliitto näkee ristiriidan kustannustehokkuuden ja laadun nostamisen välillä ja haluaa painottaa laatua. Kokoomuksen mielestä rahoitusmallin on tuettava ensisijaisesti opetuksen ja tutkimuksen laatua, kansainvälisyyttä, vaikuttavuutta ja profiloitumista. SDP katsoo, että selvittäjien esittämät tuloksellisuuskriteerit ovat pääosin onnistuneet, erityisesti työllistymisen ja aluekehitysvaikutuksen huomioiminen. Kriteereihin tulisi lisätä opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointi. Vasemmistoliitto esittää lausunnossaan omat tuloksellisuusmittarinsa. Vihreä liitto näkee, että laadullisiin kriteereihin tulee kehittää mittareita opiskelijoiden hyvinvoinnin ja hyvän opettaja/opiskelijasuhteen takaamiseksi. Lausunto saatiin 21 ammattikorkeakoululta (25) ja yhdeltätoista ylläpitäjältä. Selvittäjät esittävät tuloksellisuusrahoituksen tasoksi %. Näin korkea tuloksellisuuden osuus vaarantaa useimpien ammattikorkeakoulujen mielestä toiminnan vakauden, ennakoitavuuden ja pitkäjännitteisyyden. Tuloksellisuuden osuutta pitää nostaa, mutta useimpien mielestä ei yli 40 %. 5

6 Myös 50 %:n osuus voi joidenkin ammattikorkeakoulujen mielestä olla sopiva, mutta silloin suoritettujen tutkintojen osuus tulisi säilyttää nykyisenä 30 %:na. Mittareiden tulee olla selkeitä, läpinäkyviä, yksiselitteisiä, yksinkertaisia, tietopohjan luotettava, huomioitava erityispiirteet, mittareiden tulee kuvata alueellisia eroja työ- ja elinkeinoelämän osalta, ottaa huomioon alueellinen sijoittuminen mm. koska työllistymismahdollisuudet vaihtelevat, myös ammattikorkeakoulujen kokoerot sekä alueelliset ja valtakunnalliset koulutustehtävät. Alueellisen vaikuttamisen mittariksi ehdotetaan sidosryhmiltä koottua palautetta ja alueen sitoutumista ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Muutamassa lausunnossa todetaan, että työttömyys on parempi mittari kuin työllistyminen. Myös todetaan, että tuloksellisuutta pitäisi vertailla koulutusaloittain. Lausunnoissa korostetaan, että ammattikorkeakoulujen on ehdottomasti voitava vaikuttaa sekä mittareihin että tuloksiin, joita mitataan. Seinäjoen ammattikorkeakoulu toteaa, että selvityksen mukaan tuloksellisuusmittareihin tulisi ottaa sellaisia, joihin ammattikorkeakoulu voi itse vaikuttaa, mutta sellaisia toimintoja/indikaattoreita on tunnetusti vaikea luoda luotettavalla tavalla. Ammattikorkeat pitävät tärkeänä riittävää sopeutumisaikaa ja jotkut myös tuloksellisuuden lisäämistä asteittain. Strategiarahoituksen saamiselle pitää asettaa selkeät kriteerit. Tämän rahoituksen tarve myös kyseenalaistetaan, koska profiloituminen voitaisiin ottaa huomioon jo hyvin valmistelluissa mittareissa. SAMOKin mukaan tuloksellisuuteen perustuvaa rahoituksen osuutta tulee lisätä, jotta luvassa vetovoimaista koulutusta, tiiviitä kampuksia ja alueelle profiloituneita korkeakouluja. Mittarit lähtökohtaisesti ok, etenkin työllistyminen ja profiloituminen laadun takeina. SYL kannattaa siirtymistä tuloksellisuusrahoitukseen, myös strategiarahoitus on tärkeä profiloitumisen tukemisessa. Rahoitusmalliin lisättävä monipuolisia ja ennen kaikkea laadullisia mittareita. Suomen yliopistot UNIFI yhtyy näkemykseen selkeästä ja kannustavasta rahoitusmallista. Rahoitus tulee myös järjestää mahdollisimman yksiselitteisesti ja ennustettavasti. Rahoitusmallin tuloksellisuusindikaattoreilla tulee pyrkiä parempaan laatuun ja vaikuttavuuteen. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENEn mukaan rahoitusmallin tulee tukea kaikkien ammattikorkeakouluille asetettujen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamista (tutkintoon johtava koulutus, TKI-toiminta, elinikäisen oppimisen toteutukset, aluekehitystyö). Tuloksellisuusosuutta ei pidä nostaa selvityshenkilöiden esittämälle tasolle (45-50%), joka aiheuttaa rahoitukseen epävakautta, jota järjestelmä ei kestä. Uuteen malliin asteittain, niin että korkeakouluille jää riittävästi aikaa sopeutua. Ammattikorkeakoulujen tuloksellisuusmittareita tulee edelleen kehittää. Mittareissa on otettava huomioon, että ammattikorkeakoulun on voitava itse vaikuttaa tekijöihin, joiden perusteella rahoitusta saadaan (työllistyminen - siihen voi vaikuttaa vain rajallisesti). Uudessa amk-laissa Eduskunnalle voitaisiin esittää ne kriteerit, joiden perusteella tuloksellisuudesta päätetään. Mittareiden on oltava selkeitä, läpinäkyviä, niiden on perustuttava luotettavaan tietopohjaan ja niiden on otettava huomioon ammattikorkeakoulujen erityispiirteet. Mittareista on säädettävä asetuksella niin, että ammattikorkeakoulut voivat pitkäjänteisesti kehittää toimintaansa. Työmarkkinajärjestöt ja vastaavat Lausunnot saatiin yhteensä 16 järjestöltä. Kaikki kannattavat tuloksellisuuden lisäämistä. 6

7 Kuntaliitto pitää esitystä oikeansuuntaisena kustannussidonnaisuudesta luopumisen ja indeksitarkistamiseen siirtymisen osalta. Kustannussidonnaisuus ei ole riittävän toimiva etenkään muutostilanteissa, eikä myöskään tarpeeksi paljon kannusta tehokkuuden lisäämiseen. Rahoitusjärjestelmää tulisi kehittää yleisen ohjailtavuuden ja vastaavuuden vuoksi sekä tuloksellisuuden parantamiseksi ja edelleen tarkastella koulutustehtävän määrittelyä työelämälähtöisyyden lisäämiseksi. Maakuntien liitoilta (18) saatiin 16 lausuntoa. Kustannusperusteisesta rahoituksesta luopumista ja tuloksellisuuden lisäämistä pääsääntöisesti kannatetaan. Valtiovarainministeriö katsoo, että järjestelmän kehittäminen niin, että se palkitsisi tehokkuudesta ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, on kannatettava. 4 Muut selvityshenkilöiden ehdotukset 4.1 Tilinpäätöskäytännöt ja muun taloushallinnon seurannat Vain muutama lausunnonantaja otti kantaa ehdotukseen ammattikorkeakoulujen tilinpäätöskäytäntöjen ja muun taloushallinnon seurannan kirjaamisen yhtenäistämisestä vertailukelpoisten kustannustietojen saamiseksi. Lausunnonantajista SDP, STTK, Tehy ja Varsinais-Suomen liitto kannattavat tehtyä esitystä. AKAVAn ja Tradenomiliiton mielestä ehdotus vaatii lisäselvitystä. SDP pitää hyvänä esitystä tilinpäätöskäytäntöjen ja muun taloushallinnon seurannan yhtenäistämisestä. TAMK toteaa, että asetuksesta tulisi poistaa lukuvuoden aloituspäivä, jotta mahdollistetaan yhtenevä lukuvuosi ja tilikausi. STTK pitää hyvänä esitystä ammattikorkeakoulujen tilinpäätöskäytäntöjen ja muun taloushallinnon seuraamisen yhtenäistämisestä. Tehy toteaa, että kohdan muut ehdotukset ovat kaikilta osin kannatettavia. AKAVAn mielestä muut ehdotukset -luvun kohtia pitää käsitellä raportissa nähtyä perusteellisemmin, jotta niihin pystytään ottamaan kantaa ja tekemään niitä koskevia päätöksiä. Myös Tradenomiliitto toivoo nykyisellään tulkinnanvaraan jättäviin ehdotuksiin lisäselvitystä. 4.2 Opiskelijan poissaolo-oikeus Opiskelijan poissaolo-oikeuden muuttamista koskeva esitys saa lausunnonantajien enemmistön kannatuksen. Puolueista SDP ja Kokoomus kannattavat esitystä. ARENE ja ammattikorkeakoulut (15) sekä työmarkkinajärjestöistä STTK, EK, OAJ, MTK, Tehy, UIL ja Sivistystyönantajat kannattavat myös esitystä. Myös Kuntaliitto kannattaa esitystä. Aluehallinnosta asiaan ottavat kantaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto, jotka molemmat puoltavat esitystä. Puolueista Keskusta, Kokoomus ja SDP sekä osa ammattikorkeakouluista sekä STTK ja OAJ huomauttavat, että poissaolevaksi pitää voida jatkossakin ilmoittautua erityisestä syystä. Poissaolooikeuden muuttamiseen varauksellisesti suhtautuu AKAVA. Tradenomiliiton mielestä ehdotus vaatii lisäselvitystä.vasemmistoliiton mielestä opintoaikojen rajausten poistamista on syytä harkita vakavasti. Esitystä vastustavat SAMOK ja SYL. 7

8 4.3 EU-maiden ulkopuolelle suuntautuvan maksullisen koulutusviennin esteet Maksullisen koulutusviennin esteiden poistamista kannattaa puolueista Kokoomus, joka huomauttaa, että lukukausimaksukokeilua tulee laajentaa koskemaan myös AMK-tutkintoja ja kandidaatin tutkintoja. SDP toteaa, että ammattikorkeakouluja ja yliopistoja on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena ja ratkaisut on tehtävä kokeilun arvioinnin pohjalta. Työmarkkinajärjestöistä esitystä kannattavat EK, Sivistystyönantajat, MTK, Tehy, TEK ja UIL. Ehdotus vaatii lisäselvitystä (AKAVA, TRAL). Aluehallinnosta esitystä kannattavat Pirkanmaan liitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Varsinais-Suomen liitto. Pirkanmaan liitto toteaa, että tutkintojen kaupallistaminen pitäisi tehdä ammattikorkeakouluille mahdolliseksi siten, että se ei rajoitu vain ylempiin tutkintoihin. Maksullisen koulutusviennin esteiden poistamista vastustaa Vasemmistoliitto, jonka mielestä lukukausimaksukokeilusta tulisi muutoinkin luopua. Opiskelijajärjestöjen mielestä koulutusvientiä on voitava harjoittaa siten, että opiskelijalla on oikeus maksuttomaan koulutukseen. Kaikki asiaan kantaa ottaneet ammattikorkeakoulut (16) sekä ARENE ja UNIFI kannattavat esitystä. 4.4 Hollannin mallin mukainen palvelusetelijärjestelmä korkeakoulujen ja pk-yritysten tkitoiminnalle Puolueiden mielipiteet asiasta jakautuvat. Puolueista esitystä kannattaa Suomen Keskusta. Ehdotusta vastustavat SDP ja Vasemmistoliitto, joista jälkimmäinen toteaa, että valtiolta tulevaa rahaa ei tulisi suunnata yritystoiminnan tukemiseen. Kokoomus ja SDP huomauttavat, että uusien yritystukien luominen vaatii järjestelmän kokonais-/erillisselvityksen. Esitys saa korkeakoulukentän laajan kannatuksen. Työmarkkinajärjestöjen kannat jakautuvat kannattajiin ja vastustajiin. Palvelusetelien myöntämisperiaate jakaa mielipiteet; osa järjestelmän kannattajista vastustaa setelien satunnaista jakamista. Varauksellisen tuen antavat SAMOK ja SYL. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kannattaa esitystä. 8