Ammattikorkeakoulut hoitavat edelleen julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa eivätkä niiden perustehtävät muutu.

Transkriptio

1 Joensuussa Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: Lausuntopyyntö OKM/62/040/2011 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu-liikelaitos toteaa näkemyksenään Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat muistiosta seuraavaa: Ammattikorkeakoulujärjestelmän uudistamisen todetut tavoitteet ja ratkaisut ovat kannatettavia. Oikeushenkilöasema (oy tai säätiö), laissa luetteleminen ja yhden strategisen hallituksen malli sekä järkeviin kriteereihin perustuva tulosrahoitus vahvistavat ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia vastata entistä tehokkaammin ja laadukkaammin tehtäviensä suorittamisesta. Ammattikorkeakoulu-uudistuksen luomat oikeushenkilöt ovat myös entistä kykenevämpiä strategisten valintojen tekemiseen ja toimeenpanoon. Ammattikorkeakoulujen uudistaminen tukee hallituksen valitsemaa painopistealuetta kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi, josta hallitusohjelmassa todetaan: Avainasemassa ovat osaamisen vahvistaminen sekä houkuttelevan ja toimivan ympäristön luominen yrityksille. Samaan aikaan on kuitenkin käymässä niin, että hallituksen ammattikorkeakoulujärjestelmään kohdistamat kohtuuttomat leikkaukset rankimman tulkinnan mukaan yli 120 M eli 13 prosenttia vallitsevasta tasosta vuoteen 2015 mennessä ovat vakavasti uhkaamassa ammattikorkeakoulujen toimintakykyä. Ne luovat käsitystä resurssien pienentämisen motivoimasta ja ohjaamasta prosessista. Yksityiskohtien osalta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pääosin yhtyy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n näkemyksiin kommentteihin muistiosta seuraavin kirjauksin: Uudistuksen peruslinjaukset: Ammattikorkeakoulut hoitavat edelleen julkista tehtävää ja käyttävät julkista valtaa eivätkä niiden perustehtävät muutu. Kommentit: Ammattikorkeakoululain tehtäviä tulee modernisoida ja ajan tasaistaa nykyisestä. Nykyisen lain tehtävistä puuttuvat lähes kokonaan sellaiset

2 ulottuvuudet kuten kansainvälinen toiminta, yhteiskunnan kilpailukyvyn kehittäminen, hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen, TKI-toiminta erityisesti innovaatioiden osalta sekä yhteisöllisten taitojen kehittäminen. Puretaan ylläpitäjäjärjestelmä. Luovutaan ammattikorkeakoulujen toimilupakäytännöstä. Jatkossa ammattikorkeakoulut luetellaan laissa. Ammattikorkeakoulujen koulutusvastuusta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Kommentit: Tasa-arvoisen korkeakoulutuksen mukaisesti ammattikorkeakoulut tulee luetella laissa yliopistojen tapaan. Vastaavasti koulutusvastuun sääteleminen valtioneuvoston asetuksella on perusteltua. Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa itsenäisiä oikeushenkilöitä. Ammattikorkeakouluille luodaan itsenäinen oikeushenkilöasema joko osakeyhtiönä tai säätiönä. Kommentit: Itsenäisen oikeushenkilön asema osakeyhtiönä tai säätiönä on kannatettava (vrt. yliopistot) Ammattikorkeakouluyhteisöön kuuluvat opettajat, muu henkilöstö ja opiskelijat. Kommentit: Nykyisessä lainsäädännössä määritellään, että jäseniä ovat päätoimiset opettajat, muu päätoiminen henkilöstö ja päätoimiset opiskelijat. Nyt tehty määrittely on yliopistolain mukainen ja kannatettava. Muutoksilla selkiytetään ammattikorkeakoulujen oikeudellista asemaa ja vahvistetaan edellytyksiä vastata nykyistä itsenäisemmin ja joustavammin työelämän, muun yhteiskunnan ja alueiden muuttuviin kehittämistarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja tutkimus- ja kehitystyöllä. Kommentit: Tavoite on kannatettava kaikin puolin. Kuitenkin haluaisimme lisätä loppuun laadukkaalla opetuksella sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla. Ammattikorkeakoulujen nuorten koulutustarjontaa supistetaan ennakointien perusteella vuonna 2013 noin aloittajalla. Vähennykset kohdistuvat erityisesti kulttuurialalle ja viestintään, matkailualalle sekä tekniikan ja liikenteen koulutusalalle. Kommentit: Leikkaus on nuorten ikäluokkien pienenemisen johdosta tiettyyn rajaan saakka ymmärrettävä. Leikkaukset olisi toteutettava sekä määrän että aikataulun suhteen kohtuullistettuina (OKM:n palaute esittää jopa 38 prosentin ammattikorkeakoulukohtaisia leikkauksia) siten, että ammattikorkeakoulujen toiminta- ja sopeutumiskyvystä huolehditaan. Leikkausten amk-kohtaisissa kohdentamisissa olisi kunnioitettava ammattikorkeakoulujen autonomiaa. On myös huolestuttavaa, että kymmeniä tuhansia hakijoita jää joka

3 vuosi vaille hakemaansa ammattikorkeakoulun opiskelupaikkaa nykyisilläkin aloituspaikoilla. Tämä ei vastaa EU:n komission korkeakoulujen uudistamisstrategian tavoitteisiin ja vaikeuttaa varmasti myös hallitusohjelmassa olevan nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista. OKM:n antamaa korkeakoulukohtaista palautetta tulee tarkastella jatkossa kriittisesti. Se painottuu liiaksi tehdyn ennakoinnin varaan ottamatta huomioon ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta sekä usein paikoin leikattavan koulutusalan merkitystä koko toiminta-alueen ja ammattikorkeakoulun kehitykselle. Itä-Suomen osalta ennakointi edellyttäisi ammattikorkeakoulupaikkojen lievää lisäystä, mutta sen sijaan OKM on esittämässä noin 500 paikan leikkausta. Tekniikan osalta voidaan todeta, että vuosittain valmistuvien insinöörien määrä kokonaisuudessaan on hyvin tasapainossa työelämän tarpeiden kanssa, kun suhdannevaihtelut tasataan. Aloituspaikkojen vähentäminen ei automaattisesti paranna koulutuksen läpäisyastetta, joten se ilman lisätoimia muodostaa uhkan osaavan työvoiman saatavuudelle etenkin kun tehtävät resurssien leikkaukset eivät mahdollista opiskeluprosessin tukitoimien vahvistamista. Kulttuurialalle esitetyissä suurissa leikkauksissa ennakoinnin tuottamaa tulosta voidaan kyseenalaistaa, koska alan työllistyminen ja sen arviointi on muita aloja huomattavasti vaikeampaa. Lisäksi kulttuurialan ammattikorkeakoulutus ja sen toimijat ovat useilla alueilla keskeisessä roolissa koko alueen kulttuuritarjonnan ja tapahtumien toteuttamisessa sekä uuden liiketoiminnan luomisessa. Leikkaus lopettaa kyseisen koulutuksen useilla alueilla ja heikentää merkittävästi koko kyseisten alueiden kulttuuritarjontaa. On myös odotettavissa, että kulttuurialan koulutuskysyntä kuormittaa entistä enemmän muiden sektoreiden koulutusta ja ennen muuta lisää suomalaisten nuorten hakeutumista maksulliseen koulutukseen ulkomaille kuten esimerkiksi Viroon. Ammattikorkeakoulujen yksikkörakenteita kehitetään siten, että kaikilla yksiköillä on edellytykset tarjota opiskelijoille laadullisesti tasavertainen koulutus ja opiskelijapalvelut sekä toteuttaa korkeatasoista työelämää, pk-yrityksiä ja alueita palvelevaa tki-toimintaa. Kommentit: Linjaus on oikean suuntainen. Rakenteellisen kehittämisen suurena valintana toimipisteverkon kokoaminen on kannatettavin toimenpidelinja toiminnan tehostamiseksi. Sen tuomat synergiaedut eivät kuitenkaan ole ulosmittavissa parin vuoden aikana. Valtion rahoitus on ammattikorkeakoulukohtaista. Ammattikorkeakoulujen lakisääteisten perustehtävien rahoituksessa ei tapahdu muutoksia oikeudellisen aseman muuttumisen perusteella. Valtion talouden kehityksestä johtuen ammattikorkeakouluverkon ja rahoitusjärjestelmän uudistus toteutetaan tilanteessa, jossa asteittain vuoteen 2015 mennessä ammattikorkeakoulujen valtion rahoitusosuuteen kohdentuu 51 milj. euron säästövelvoite.

4 Ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen kustannustason nousu turvataan valtionosuuslain ja yliopistolain tapaan. Kommentit: Tämän asian esittely on sekä hallitusohjelmassa että tässä linjauksessa harhaanjohtava ja epälooginen. Hallitusohjelmassa on selvästi linjattu, että leikkaus on v M. Sen jälkeen on kuitenkin esitetty yli 120 M :n leikkausta perustellen sitä kuntaosuuden lisäämisellä. Kun ammattikorkeakoulut siirtyvät kokonaan valtion rahoitukseen vuodesta 2014 alkaen, putoaisi jälkimmäisen esityksen mukaan valtion rahoitusosuus ammattikorkeakoulujen rahoituksessa yli 120 M :lla eikä 51 M :lla, kuten hallitusohjelmaan on kirjoitettu. Pudotus tarkoittaisi sitä, ettei tässä linjauksessa esitettyjä keskeisiä periaatteita kyetä noudattamaan ja siten se veisi pohjan koko ammattikorkeakoulu- uudistuksen toteuttamiselta. Kustannustason nousu tulee turvata samoin periaattein kuin se tehdään yliopistoissakin yliopistoindeksillä. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalli uudistetaan ja nykyisestä kustannussidonnaisuudesta luovutaan. Perusrahoitus, tuloksellisuusrahoitus ja hankerahoitus yhdistetään valtion rahoitukseksi. Laadun ja vaikuttavuuden lisäksi rahoituksella tuetaan rakenteellista kehittämistä ja korkeakoulujen profiloitumista. Valtion rahoituksen periaatteet ammattikorkeakoulujen toimintaan ovat oikeushenkilömuodosta riippumatta samat kaikille ammattikorkeakouluille. Kommentit: Kustannussidonnaisuudesta luopuminen edellyttää edellisessä kohdassa mainittua kustannustason nousun turvaamista. Rahoituksen yhdistäminen kokonaisuudeksi on kannatettavaa. Tuloksellisuusindikaattorien tulee olla sellaisia, joiden kehittymiseen ammattikorkeakoulut voivat itse vaikuttaa. Rahoitusmallia tulee kehittää samaan suuntaan yliopistojen rahoitusmallin kanssa. Suurten muutosten yhteydessä ammattikorkeakouluille tulee antaa riittävästi aikaa muutoksiin sopeutumiselle. Vuositason rahoitusmuutokselle tulee siirtymävaiheessa määritellä enimmäistaso. Kustannussidonnaisuudesta luovuttaessa tulee ottaa huomioon ne alat, joilla työelämän vaatimuksista johtuen ammattikorkeakoulut antavat normaalia laajempaa koulutusta (terveydenhoitajat jne.). Rahoitusjärjestelmässä tulee myös huomioida se, että samallakin koulutusalalla saattaa olla kustannusrakenteeltaan hyvin erilaisia toteutuksia. Sosiaali- ja terveysalalla harjoittelusta maksettavat korvaukset rasittavat erityisesti kaikkia niitä ammattikorkeakouluja, joilla tämän alan koulutus on laajaa. Kysymys harjoittelumaksuista tulisi ratkaista samanaikaisesti rahoitusuudistusta toteutettaessa. Lähtökohtaisesti ammattikorkeakoulujen ei tulisi maksaa harjoittelumaksuja millään koulutusalalla.

5 Rahoituksen uudistamisen tulisi tukea myös niitä ammattikorkeakouluja, jotka ovat profiilinsa mukaisesti ottaneet toimintaansa runsaasti erityistä panostusta vaativaa koulutusta. Lakiehdotus ja tarvittavat säädösmuutokset valmistellaan niin, että uusi ammattikorkeakoululaki astuu voimaan Kommentit: Aikataulutavoite on tiukka mutta kannatettava. Korkeakoulujen opiskelijahakujärjestelmien yhdistäminen ja siihen liittyvät koulutus- ja tutkintorakenteiden muutokset tulisi ajoittaa samaan ajankohtaan. On ongelmallista, jos koulutus- ja tutkintorakenneuudistusta jonka myötä syntyvät koulutuskokonaisuudet ovat merkityksellisiä esimerkiksi pohdittaessa aloituspaikkojen leikkausten kohdentamista ei voida käsitellä ja edistää samassa tahdissa amk-uudistuksen kanssa. Osakeyhtiön tai säätiön muodostaminen Valtio huolehtii, että oikeushenkilöaseman muutoksista ei aiheudu verotuksellisia tai muita vastaavia seuraamuksia ammattikorkeakoululle. Kommentit: Siirtyminen osakeyhtiöön tuo nykytilanteen mukaan monelle ammattikorkeakoululle huomattavat lisäkustannukset sekä opetushenkilöstön virkaehtosopimusten että arvonlisäverokäytännön erilaisuuden takia. Kun samaan aikaan toteutetaan rahoituksen leikkaus, tulee yhdistelmästä kestämätön. Siksi on välttämätöntä, että tähän kirjattu lupaus toteutetaan koko hallituksen sitoomuksella. Valtion ohjaus ja ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen ohjausjärjestelmä uudistetaan. Jatkossakin valtio ohjaa ammattikorkeakouluja asettaen niille koulutus- ja tki-politiikan kannalta keskeisiä tavoitteita ja seuraa tavoitteiden toteutumista. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee jatkossakin ohjaamaan rahoituksen avulla koulutuksen kohdentamista eri aloille. Ammattikorkeakoulujen uutta rahoitusmallia valmistellaan niin, että se voidaan ottaa käyttöön vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulut voivat saada jatkossakin julkisen vallan kilpailuttamaa rahoitusta. Myös kunnat voivat jatkossakin rahoittaa ammattikorkeakoulun toimintaa haluamassaan määrin. Kommentit: Koko korkeakoululaitosta tulee ohjata samojen periaatteiden mukaisesti. Ammattikorkeakoulujen ohjaus on ollut tähän asti huomattavasti yksityiskohtaisempaa kuin yliopistojen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen ohjaus. Tästä selkeänä osoituksena on OKM:n palaute

6 ammattikorkeakouluille. Sen perusteella ei korkeakouluautonomiasta juurikaan voida puhua ammattikorkeakoulujen kohdalla. Uudistuksen toteuttamisvaiheessa ammattikorkeakouluilla tulee olla yliopistojen tapaan mahdollista vahvistaa vakavaraisuuttaan valtion finanssisijoitusten muodossa. Henkilöstön asema Muutoksen yhteydessä toteutetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa ja turvataan päätoimisen henkilöstön asema. Kommentit: Linjaus ei voi toteutua mikäli rahoitus pienenee yli 120 M :lla. Suurin osa ammattikorkeakoulujen menoista (70 %) muodostuu palkkamenoista, joten näin suuret leikkaukset pakottavat huomattaviin irtisanomisiin. Mikäli rahoitus pienenee vuositasolla yli 120 M, se merkitsee yhteensä n henkilön irtisanomista. Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki sekä vastuu taloudesta Kaikkien ammattikorkeakoulujen taloushallinto toimii kirjanpitolain ja tilintarkastuslain alaisena. Taloushallinnon laillisuudesta, taloudellisten velvoitteiden ja vastuiden täyttämisestä sekä ammattikorkeakoulun säilyttämisestä vakavaraisena vastaa ensisijaisesti ammattikorkeakoulun hallitus ja sen jäsenet. Kommentit: Kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki riittävät sellaisinaan, niihin ei tarvita erillisiä tarkistuksia. Mikäli ammattikorkeakoulun hallitukseen tulee jäljempänä esitetyn mukaisesti jäseniksi henkilöstön ja opiskelijoiden edustajia, koskee hallitusten jäsenten taloudellinen vastuu täysimääräisesti myös heitä. Siksi tulee hallitusta mietittäessä tarkastella selkeästi myös tämä ulottuvuus. Ammattikorkeakoulujen hallinto Ammattikorkeakoulujen hallintoa vahvistetaan siten, että niiden edellytykset itsenäiseen toimintaan varmistetaan suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Ammattikorkeakoulujen sisäiset hallinto- ja johtamisjärjestelmät uudistetaan niin, että strateginen päätöksenteko vahvistuu ja ammattikorkeakoulun kytkentä omaan toimialaansa ja alueensa työelämään vahvistuu. Ammattikorkeakoululla on hallitus, jossa tulee olla korkeakoulun tärkeimpien koulutusalojen työelämän edustajia ja tiivis kytkentä toimialueeseen. Hallituksessa tulee olla myös henkilöstön ja opiskelijoiden edustus. Johtamisjärjestelmän vahvistamisella pyritään toiminnan hyvään koordinointiin ja tehokkuuteen.

7 Kommentit: Yhden hallituksen malli on kannatettava. On tärkeää varmistaa, että se on no. strateginen hallitus. Ammattikorkeakoulujen valmistautuminen uudistukseen Uudistus tulee voimaan vuoden 2014 alussa. Ammattikorkeakoulujen tulee valmistautua osakeyhtiön/säätiön perustamiseen tai muuttamiseen ammattikorkeakoululain tarkoittamaksi osakeyhtiöksi/säätiöksi. Tässä on otettava huomioon seuraavat asiat: Ammattikorkeakouluosakeyhtiöt/säätiöt tulee muodostaa voittoa tavoittelemattomina osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Niiden taloudellinen tila tulee varmistaa siten, että niillä on edellytykset häiriöttömään toimintaan ja korkeatasoiseen perustehtävien hoitoon. Jokainen osakeyhtiö/säätiö on itsenäinen oikeushenkilö, joka vastaa itse velvoitteistaan. Osakeyhtiölain ja säätiölain lisäksi yhtiöiden/säätiöiden muodostamisessa noudatetaan niitä säännöksiä, mitä hallinnon osalta säädetään ammattikorkeakoululaissa. Ammattikorkeakouluosakeyhtiöiden yhtiöjärjestys ja osakassopimukset sekä säädekirja laaditaan ottaen huomioon uuden ammattikorkeakoululain vaatimukset. Uusille ammattikorkeakouluille siirtyvä omaisuus tulee kartoittaa. Nykyisten ammattikorkeakoulujen ja niiden ylläpitäjien tulee myös käydä läpi sitovat sopimuksensa sekä selvittää sopimusten mahdollinen siirto ja sen edellytykset uudelle ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulujen tulee yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa ja ministeriön koordinoimana käynnistää taloushallinnon koodiston valmistelu ja käyttöönotto. Opetus- ja kulttuuriministeriö tulee seuraamaan ammattikorkeakoulujen taloutta myös konsernitasolla. Kommentit: Taloudellisen tilanteen varmistamiseksi tulee luoda selkeät periaatteet ja toimintatavat riittävän vakavaraisuuden turvaamiseen. Yhteenveto: Uudistuksen suuntaviivat ovat oikeansuuntaiset ja uudistuksen toteuttaminen on tarpeellinen. Uudistuksen tavoitteena tulee olla ammattikorkeakoulu, joka on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen osaajien kouluttaja, alueellisen kilpailukyvyn rakentaja, työelämän uudistaja ja innovaatioiden kehittäjä.

8 PKAMK on erityisen huolissaan uudistuksen käytännön toteuttamisesta sekä muistiossa esitettyjen sinällään hyvien periaatteiden toteutumisesta samanaikaisesti suunniteltujen radikaalien leikkausten kanssa. Kun uudistus toteutetaan, se tulee tehdä niin huolellisesti ja perusteellisesti, että sen pohjalta voidaan käytännössä toimia aiempaa pidempään. Jo uudistuksen alkuvaiheessa on tärkeää, että resurssien suhteen hallitus sitoutuu suuntaviivoja käsitellessään selkeästi niihin taloudellisiin reunaehtoihin, joilla uudistus on tarkoitus toteuttaa. Marraskuun hallituksen iltakoulussa tulisi saada selkeät sitoumukset ammattikorkeakoulujen vakavaraisuuden turvaamiseen, finanssisijoitusten toteuttamiseen sekä siihen, ettei muutoksesta aiheudu veroseuraamuksia. Ammattikorkeakoulukenttään per 2015 kohdistetut leikkaukset on kohtuullistettava järjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Käytännössä M leikkaus vuoteen 2015 tultaessa olisi suhteessa muuhun julkisen sektorin leikkaustasoon ja vaikkakin haasteellisesti toteutettavissa. Rehtori Vesa Saarikoski