Rannasta rajaan: Esitys Kotkan Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rannasta rajaan: Esitys Kotkan Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi"

Transkriptio

1

2 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi Outi Elonheimo, Santeri Huvinen ja Mats Brommels

3 ISBN DRG Medical Systems Oy Oskelantie 5 a Helsinki Yliopistopaino 2004

4 SISÄLLYS 1 SELVITYKSEN TOIMEKSIANTO JA SISÄLTÖ Selvityksen tausta Ehdotuksen tavoitteet Selvityksen toteutus KIRJALLISUUSKATSAUS Terveydenhuollon muutokset eräissä OECD-maissa Yhdysvallat Englanti Ruotsi Yhteenveto Hoitoon pääsyn tuotantotaloudellinen tarkastelu Suomalaisen terveyskeskustyön muutostarpeet Keskeisimmät muutosvoimat ja tulevaisuuden trendit Tulevaisuuden terveydenhuollon rakenne TERVEYSKESKUSTEN NYKYINEN PALVELUNTUOTANTO JA KUNTIEN VÄESTÖN TERVEYSPALVELUJEN TARPEET Palveluntuotanto kunnittain Hamina Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta Terveyskeskuksen toimintoja Kotka Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta Terveyskeskuksen toimintoja Miehikkälä Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta Terveyskeskuksen toimintoja Pyhtää Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta Terveyskeskuksen toimintoja Virolahti Väestön tarvetekijät ja palvelujen käyttö Yleiskuva terveyskeskuksen toiminnasta Terveyskeskuksen toimintoja Eräiden toimintayksiköiden mitoitusten vertailua Haminan sairaala...39

5 3.3.1 Haminan sairaalan toiminnan kustannuslaskelmat Etäisyystarkastelu POLIITIKKOJEN MIELIPITEIDEN KARTOITUS Mielipideilmaston kartoitus KOTKAN HAMINAN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI Terveyskeskuksen rakenne Kotkan Haminan seudun terveyskeskuksen toimintayksiköt Terveyskeskuksen toiminnot Toimintakokonaisuus Vastaanotto Omalääkäri-omahoitaja tiimin vastaanotot Lääkäreiden sektorityö Terveyskeskuksen kroonikkopoliklinikat Ehkäisevä terveydenhuolto Mielenterveysyksikkö Mielenterveyskeskus Päihdehuolto A-klinikkasäätiö Terapiat Lääkinnällinen kuntoutus ja apuvälinelainaus Apuvälinevarasto ja -huolto Erityisterapeutit Kasvatus- ja perheneuvola Kriisiryhmä Hammashuolto Hammashuolto Työterveyshuolto Kymijoen työterveys Oy Tuki- ja hallintopalvelut Hallinto- ja toimistopalvelut Diagnostiset tutkimukset Tuki- ja avustavat palvelut Työntekijäpooli Koulutus- ja kehittämisyksikkö Erikoissairaanhoidon tilaajarengas Akuuttisairaanhoito Akuuttihoito ja kotisairaala Päivystys Erikoislääkärikonsultit Vanhustenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella) Palveluasuminen Pitkäaikainen laitoshoito Kotihoito (kotisairaanhoito ja kotipalvelu) Päivätoimintakeskukset Yöpartio Ympäristöterveydenhuolto (hallinnollisesti KHS-terveyskeskuksen ulkopuolella) MUUTOKSEN HENKILÖSTÖ- JA KUSTANNUSVAIKUTUKSET Henkilöstömuutokset Terveydenhuollon tehostuminen...80

6 6.3 Välittömien kustannusvaikutusten laskentaperusteet Välittömät kustannusvaikutukset Kustannusvaikutukset toiminta-aloittain Vastaanotto Ehkäisevä terveydenhuolto Mielenterveysyksikkö Päihdehuolto Terapiat Hammashuolto Tuki- ja hallintopalvelut Akuuttisairaanhoito Konsultaatiotoiminnan kustannukset Haminan sairaala Kokonaisvaikutukset TERVEYSKESKUKSEN HALLINNON JÄRJESTELYT Hallintomalli Kuntien välinen yhteistyösopimus Kuntayhtymä Kunnallinen liikelaitos Yhteisesti omistettu osakeyhtiö Toimintaorganisaatio TERVEYSKESKUKSEN PERUSTAMINEN JA MUUTOKSEN LÄPIVIENTI Muutoksen toteutus KHS-terveyskeskuksen perustamiskustannukset Toimeenpano-organisaatio Henkilökunnan koulutus KONKREETTISET YHTEISTYÖHANKKEET KEHITTÄMISSEMINAARIN MUKAAN Kotkan - Haminan seudun terveyskeskusten yhteistyöhankkeet Akuuttihoito Työolosuhteet Vanhustenhuolto Erityistyöntekijät Tuki- ja erillisyksiköt YHTEENVETO KIRJALLISUUS JA LÄHTEET LIITEET

7 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi 1 SELVITYKSEN TOIMEKSIANTO JA SISÄLTÖ 1.1 Selvityksen tausta Selvitystyö Kotkan Haminan seudun terveydenhuollon järjestämisestä ja organisoinnista on osa Kotka-Haminan seudun seutuvaltuuston päättämää aluekeskusohjelmaa. Ohjelmassa ovat mukana Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Miehikkälän, Pyhtään ja Virolahden kunnat. Aluekeskusohjelman tarkoituksena on selvittää kunkin kunnan tulevaisuuden menestystekijät sekä saada aikaan toimivat mallit seutukunnalliseen hallintoon, palvelutuotantoon ja kansalaisten osallisuuteen. Ohjelman vuoden 2003 suunnitelmassa keskitytään alueen terveydenhuollon selvitykseen ja kansainvälisyysstrategiaan. Ohjelman seutukunnallisuuteen tähtäävät tavoitteet ovat yhtenevät mm. kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjauksien kanssa (Valtioneuvoston periaatepäätös ). Seutuvaltuusto päätti jakaa terveydenhuoltoselvityksen kahteen osaan. Ensimmäinen osa selvittää seudun terveydenhuollon palvelujen järjestämistä ja niiden organisointia. Jälkimmäinen osa keskittyy terveydenhuollon henkilöstön kouluttamiseen palvelujen tuotteistamisessa, arvioinnissa ja laadun hallinnassa. Käsillä oleva loppuraportti kuvaa ensimmäisen osan seudun terveydenhuollon palvelujen järjestämisen ja organisoinnin selvitystyön vaiheita ja tuloksia. Seutuvaliokunta julisti tarjouskilpailun ensimmäisen osan selvitystyöstä aikarajana Pyydetyn selvitystyön tavoitteena oli tarkastella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon toimivuutta ja tehdä mahdollisia työnjakoa koskevia toimenpide-ehdotuksia. Työnjaon tärkeys korostuukin, kun tavoitteeksi otetaan joustavien ja lähellä kotia sijaitsevien perustason erikoissairaanhoidon palvelujen järjestäminen alueen väestölle kansallisen terveydenhuoltoprojektin suuntaviivojen mukaisesti. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välimaastoon sijoittuvien sairauksien toimivat hoitoketjut edellyttävät myös hyvää yhteistyötä. Toimeksiannon ulkopuolelle rajattiin kuitenkin varsinainen sairaanhoitopiirin toiminnan tarkastelu sekä sairaanhoitopiirin tulevaisuuden pohdinta. Perusterveydenhuollon järjestelyihin liittyy myös rajanveto kuntien sosiaalitoimen suuntaan. Erityisen tärkeää tämä on vanhustenhuollossa, jossa terveystoimella ja sosiaalitoimella on perinteisesti yhteinen asiakaskunta. Tämän selvityksen piiriin kuuluikin pitkäaikaisen laitoshoidon, muiden palveluasumismuotojen ja kotihoidon (kotisairaanhoito ja kotipalvelut) työnjaon toimivuuden tarkastelu sekä paikallisia tarpeita huomioon ottavan seudullisen yhteistyömallin esittäminen. Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja usein myös sosiaalitoimen yhteinen toimintakokonaisuus, joka sirpaleisessa terveydenhuollossa jää helposti hajanaiseksi. Siksi selkeän seutukunnallisen toimintakokonaisuuden suunnittelu ja toteutus on erityisesti näiden potilasryhmien ja maksajakuntien etu. Tarjouspyynnössä selvitystyön tulokselta edellytettiin kuntakohtaiset toimenpide-ehdotukset siitä, miten perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja mielenterveystyön palvelut on tarkoituksenmukaisinta järjestää ja organisoida kunnassa, seudulla, maakunnassa tai jopa sitä laajemmalla alueella. Toimenpide-ehdotusten tuli perustua toiminnallisiin ja taloudellisiin näkökohtiin.

8 1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö Selvityksen tekijät Tarjouskilpailun voitti DRG Medical Systems Oy. Selvitystyön kokonaisuudesta, selvityksen sisällöstä ja ehdotuksista, työn raportoinnista sekä kehittämisseminaarien järjestämisestä vastasi LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Outi Elonheimo. Haastattelututkimuksien toteuttamisesta, palvelujen käyttöön ja tarpeeseen liittyvien tilastoaineistojen sekä muiden taustatietojen hankkimisesta ja työstämisestä vastasi KM Santeri Huvinen. Käyttö- ja kustannustietojen vertailuihin liittyvistä asiantuntija-arvioista sekä ehdotuksesta aiheutuvien taloudellisten muutosten tulkinnasta vastasi dosentti, TkT Miika Linna. Prosessin aikana asiantuntijana ja neuvonantajana toimi professori, LKT Mats Brommels. Lisäksi suun terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa neuvonantajana on toiminut johtava hammaslääkäri, erikoislääkäri Veijo Miettinen Siilinjärven Maaningan kansanterveystyön kuntayhtymästä. Tilaajan edustajana selvitystyön valvonnasta ja ohjauksesta on vastannut Kotkan Haminan seudun yrityspalvelu Oy ja ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat kaikista kunnista seuraavasti: Hannu Muhonen, Virolahden kunta, puheenjohtaja Aino Eerola, Haminan kaupunki Terttu Franssila, Pyhtään kunta Marja-Liisa Grönvall, Kotkan kaupunki Kari Heikkilä, Miehikkälän kunta Tauno Telaranta, Etelä-Suomen lääninhallitus, asiantuntija Mervi Liimatainen, Kotkan Haminan seudun Yrityspalvelu Oy, sihteeri Outi Elonheimo, DRG Medical Systems Oy, selvityksen tekijä Valtakunnalliset periaatepäätökset ja tavoitteet Valtioneuvoston asettaman terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi tarkoitetun kansallisen projektin johtoryhmä on huhtikuussa 2002 valmistuneessa esityksessään (Kansallinen projekti terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi työryhmän muistio). Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistioita 2002:3, Helsinki 2002) esittänyt perusterveydenhuollon järjestämistä nimenomaan seutukunnallisina terveyskeskuksina. Selvityspyynnön mukaisesti tulevaisuushankkeen tavoitteet ovat olleet tämän esityksen suuntaviivoina. Kansallisessa terveydenhuoltoprojektissa on esitetty mm: Terveydenhuollon lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaisia. Lähipalveluja ovat ehkäisevä terveydenhuolto, äkillisesti sairastuneiden hoidon järjestäminen, avohoidon vastaanottopalvelut, pääosa kroonisten sairauksien hoidosta, osa kuntoutuksesta, hammashuolto, vanhusten hoito, mielenterveystyön avopalvelut sekä työterveyshuolto. Kunnan koosta riippuen lähipalvelut järjestetään kuntakohtaisesti tai seudullisena yhteistyönä. Seudullinen yhteistyö on erittäin tärkeää kunnissa, joiden on sopeutettava palvelujen tarjontaa väestön määrän vähentyessä ja veropohjan supistuessa. Yhteistyö auttaa hakemaan kuntarajoja ylittäviä ratkaisuja. Niissä voi olla mukana myös yksityisiä tai kolmannen sektorin palvelujentuottajia. Hyvin toimivan perusterveydenhuollon edellytyksiä ovat väestövastuu, tasokkaaseen diagnostiikkaan ja hoitoon pystyvät terveyskeskukset sekä kaksisuuntainen, myös sosiaalihuollon palvelut sisältävä hoitoketju, jossa perusterveydenhuolto koordinoi ja ylläpitää potilaan kanssa laadittua hoi- 7

9 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi tosuunnitelmaa ja seuraa sen toteutumista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä kehitetään mm. alueellisten hoito-ohjelmien avulla. Kansallinen terveydenhuoltoprojekti on ottanut kantaa myös seudullisen terveyskeskuksen väestöpohjaan. Kannanotto perustuu kokemukseen siitä, minkä suuruinen väestö ja henkilöstömäärä on toiminnallisesti joustava ja riittävän haavoittumaton: Toiminnallinen kokonaisuus, joka palvelee noin asukkaan väestöpohjaa ja luo toimintaedellytykset noin lääkärille, on usein myös hallinnollisesti tarkoituksenmukainen terveydenhuollon lähipalvelujen tuottajan vähimmäiskoko. Alueilla, joilla korvaavia yksityisiä palveluja on vähän tai perusterveydenhuollon lääkärin työ on laaja-alaista, tarvitaan yksi terveyskeskuslääkäri asukasta kohti. Toimipisteverkon tulee olla hajautettu siten, että matkat eivät muodostu terveyspalvelujen käytön esteeksi. Projektin loppuraportissa otettiin kantaa myös muutamiin terveyskeskustyön erikoisaloihin ja niiden järjestämistapoihin: Sekä yksilöllisen hoidon että kustannustehokkuuden kannalta on perusteltua, että tutkimukset ja hoito toteutetaan mahdollisimman pitkälle terveyskeskuksessa. Perusterveydenhuollossa tarvitaan erityisosaamista ehkäisevässä työssä ja tiettyjen yleisten potilasryhmien hoidossa. Ehkäisevän työn tulee olla järjestelmällistä ja kattavaa. Huomiota tulee kiinnittää erityisesti äitiys- ja lastenneuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon. Moniammatillisen tiimin jäsenten tulee työskennellä samassa yksikössä, jotta päivittäinen yhteistyö toteutuu. Vanhustenhuolto on terveydenhuollon ja sosiaalitoimen yhteistä aluetta, joka on toteutettava niin, että hallinnonalojen rajat eivät aiheuta päällekkäisyyttä tai väliinputoamisia. Terveydenhuollon ja sosiaalitoimen rajat estävät tällä hetkellä tavoitteiden toteutumista ja vastuu kokonaiskustannuksista hajoaa niissä kunnissa, joissa toiminnot on järjestetty erikseen. Asiakkaan kannalta ehjän ja toimivan palvelukokonaisuuden varmistamiseksi on kehitettävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä työvälineitä, joilla taataan, että asiakkaan siirtyessä palvelujärjestelmän osasta toiseen palveluketju ei katkea. Kotisairaanhoidon ja kotipalvelun hajautetun toiminnan yhdistämisestä on runsaasti myönteisiä kokemuksia. Kotipalvelujen, kotisairaanhoidon ja laitoshoidon yhteistyötä ja/tai toiminnallista yhdistämistä edistetään. Ympärivuorokautista laitoshoitoa vanhainkodeissa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla ja dementiapotilaiden ympärivuorokautisia palveluja voidaan tuottaa seutukunnallisena yhteistyönä. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen ja perheiden psykososiaalisten palvelujen haasteita ovat ikäihmisten, lasten, nuorten ja perheiden mielenterveysongelmien ehkäisy ja hoito, huume- ja päihdehoito sekä näihin liittyvän ensiavun järjestäminen. Nykyisen palvelujärjestelmän ongelmana ovat hajanaisuus ja liian pienet toimintayksiköt. Palvelut jakaantuvat päivähoidon, lastenneuvolan, koulujen oppilashuollon, perheneuvolan, kasvatusneuvolan ja mielenterveyspalveluiden sekä A- klinikan kesken. Tämä hajanaisuus korjataan, toimintayksiköiden kokoa suurennetaan ja palvelujen tuottamisessa siirrytään asiakaslähtöiseen tuottamistapaan. Uusi työterveyshuoltolaki korostaa henkilöstön pätevyydelle sekä toiminnan sisällölle ja laadulle asetettavia vaatimuksia. Pienistä itsenäisistä toimintayksiköistä muodostunut kunnallinen työterveyshuoltojärjestelmä ei rakenteellisesti tue näiden tavoitteiden saavuttamista. Työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon päällekkäisyydet poistetaan. 8

10 1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö Kansallisen terveydenhuoltoprojektin jatkoksi sosiaali- ja terveysministeriö asetti työryhmän pohtimaan hoidon saatavuutta ja jonojen hallintaa. Työryhmä jätti mietintönsä kuluvan vuoden alussa. (Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta. Sosiaali- ja terveysministeriö, työryhmämuistioita 2003:33.) Työryhmän lähtökohtana oli valtioneuvoston periaatepäätös hoitoon pääsyä koskevista vaatimuksista: pääsy perusterveydenhuollon ammattilaisen (tavallisesti lääkärin) ensiarvioon kolmen päivän kuluessa yhteydenotosta pääsy erikoissairaanhoidon polikliiniseen hoidon arvioon kolmen viikon kuluessa lähetteen kirjoittamisesta pääsy lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon kansallisen hoitosuosituksen määräämässä tai muuten näyttöön perustuen määritellyssä kohtuullisessa ajassa, tavallisesti enintään kolmessa ja viimeistään kuudessa kuukaudessa Periaatepäätös, joka astuu lainsäädäntömuutosten myötä voimaan vuoden 2005 alussa, asettaa haasteita sekä perusterveydenhuollolle että erikoissairaanhoidolle. Kunnan ja alueen väestön tarpeenmukaisten palvelujen järjestämisessä ei työryhmän mielestä koskaan voi olla kyse vain perinteisestä yhden potilaan hoidon järjestämisen varmistamisesta, vaan hoitoon pääsyä on tarkasteltava kokonaisuutena, järjestelmänäkökulmasta. Hoitoon pääsyn kriteerien ja siten myös palvelujen tarjonnan kunnallisen ja alueellisen suunnittelun tulee perustua väestön palvelujen tarpeeseen. Erityisen tärkeää on, että sosiaalitoimen (vanhustenhuolto, lasten palvelut, päihdehuolto) ja perusterveydenhuollon sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen toiminta muodostaa joustavan kokonaisuuden ja jatkumon, jossa kukin toimija tekee omaa osaamistaan vaativaa työtä ja jossa palveluja annetaan potilaille tarkoituksenmukaisissa hoitopaikoissa mahdollisimman lähellä kotia. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn hallinnassa työryhmä ehdottaa uudenlaisia toimintakäytäntöjä. Työryhmä esittää, että kaikkialla otettaisiin käyttöön keskitetty puhelin- ja neuvontapalvelu, jossa tehtävään erityisesti koulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö (sairaanhoitaja) perehtyy potilaan ongelmaan, antaa hoito-ohjeet tai tarvittaessa ohjaa hänet oikeantasoiseen hoitoon oikeaaikaisesti. Työryhmän mielestä perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta voidaan nykyisessäkin työvoimatilanteessa parantaa uudenlaisella työnjaolla, esimerkiksi kehittämällä lääkäreiden ja hoitajien väestövastuista tiimityöskentelyä. Oikeanlainen työnjako nopeuttaa potilaan hoitoonpääsyä ja vapauttaa samalla lääkärityövoimaa vaativimpien tehtävien hoitoon, mikä taas mahdollistaa uusien potilasryhmien hoitojen siirtämistä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Oikealla työnjaolla ja riittävillä voimavaroilla ja kysynnän vaihteluiden ennakoinnilla voidaan saavuttaa tilanne, jossa vastaanotoille ei ole ollenkaan jonoja (Open Access, Advanced Access). Myös erilaisten verkkopalveluiden käyttöä perusterveydenhuollon apuvälineinä suositellaan. Erityistä huomiota työryhmä kiinnittää myös siihen, että henkilökunnan saatavuuden takaamiseksi terveyskeskusten työolosuhteet on saatava vähemmän pakkotahtisiksi ja toiminta paremmin järjestäytyneeksi. Siten voidaan parantaa työntekijöiden mahdollisuuksia hallita oma työnsä. Myös suun terveydenhuollossa työryhmä muistutti oikean työnjaon merkityksestä ja terveydentilan vaatimaan hoidon tärkeysjärjestyksen luomisesta. Samalla todettiin, että koko väestö saadaan kattavasti hoidettua kun lisäksi suun terveydenhuollossa luodaan alueelliset toimintakokonaisuudet paikallisten yksityisten palvelujentuottajien kanssa. Erikoissairaanhoidolle asetetut vaatimukset turvata hoitoon pääsy ovat hieman toisenlaisia, onhan erikoissairaanhoidossa perinteisesti priorisoitu juuri jonojen avulla. Työryhmä velvoitti sairaanhoitopiirien johtavat ylilääkärit laatimaan valtakunnalliset suositukset erikoissairaanhoidon ennakolta 9

11 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi suunnitelluille hoidoille. Polikliinisen hoidon arvion järjestäminen kolmen viikon kuluessa ja lääketieteellisesti perusteltuun hoitoon pääsyn kolmessa, enintään kuudessa kuukaudessa aiheuttaa paineita työn tehokkuuden nostamiseksi ja erityisesti uudentyyppisten toimintakäytäntöjen käyttöönotolle. Perinteisessä perusterveydenhuollossa tällaisia voisivat olla mm. sähköisen konsultaatiojärjestelmän tehokas käyttöönotto ja erityisesti perustason (jossa ei tarvita tutkimus- ja hoitolaitteita) erikoissairaanhoidon toteuttaminen perusterveydenhuollossa. Joko sairaanhoitopiirin tai ulkopuolisen ammatinharjoittajan tuottamat erikoissairaanhoidon konsultaatiot terveyskeskuksissa vapauttaisivat sairaanhoitopiirien voimavaroja erikoistason erikoissairaanhoitoa vaativien potilaiden hoitoon. Paikallisten, joustavien hoitokäytäntöjen luomiseksi olisi tietenkin tärkeää, että tällainen yhteistoiminta suunniteltaisiin alueen terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. 1.2 Ehdotuksen tavoitteet Tarjouspyyntöä tehdessään toimeksiantaja oli määrittänyt selvityshankkeelle seuraavat tavoitteet (lyhennelmät kursivoituna). Näiden alla on kooste siitä, mitä tavoitteiden on ohjausryhmän kanssa sovittu sisältävän. Tehdä esitys Kotkan - Haminan seudun kuntien perusterveydenhuollon palvelujen (mukaan lukien tukipalvelut ja ympäristöterveydenhuolto) järjestelyistä ja organisoinnista. Perusterveydenhuollon palvelujen järjestelyihin kuuluu esitys seutukunnallisen terveyskeskuksen toimintamallista. Tukipalveluihin kuuluvat diagnostiset tutkimukset (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, tähystystutkimukset, rasitustutkimukset), apuväline-, instrumentti-, lääke-, vaate- ja ravintohuolto sekä hallintomalli ja hallinnon organisaatio toimisto- ja laskentapalveluineen. Selvittää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimivuutta ja työnjakoa ja tehdä näihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Tilaaja rajasi selvitystyön ulkopuolelle erikoissairaanhoidon tarkastelun siltä osin, kun se koskee Kymenlaakson sairaanhoitopiirin toimintaa. Näin ollen huomio kiinnittyy ensisijaisesti terveyskeskuksissa tuotettaviin perustason erikoissairaanhoidon toimintoihin, mutta yhtenäisten, yhdessä sovittujen hoitoketjujen aikaansaamiseksi tulee luoda hyvät suhteet alueen erikoissairaanhoitoon. Selvittää kuntien perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen (erityisesti pitkäaikaisen laitoshoidon ja kotihoidon) välisen yhteistyön toimivuutta ja työnjakoa antaen siihen liittyvät toimenpide-ehdotukset. Koska selvitystyö käsittää ensisijaisesti terveydenhuollon järjestämisen ao. kuntien alueella, käsitellään vanhustenhuolto kokonaisuudessaan sosiaalitoimen osana. Yhteistoiminta on kuitenkin välttämätöntä eikä potilaiden tulisi huomata organisaatiorajaa. Esityksessä laaditaan suositukset tämän yhteistoiminnan järjestämiseksi sekä tehdään ehdotukset vanhusten palveluasumisen mitoitukseksi. Tehdä esitys mielenterveystyön avopalvelujen, psykososiaalisten palvelujen ja päihdepalvelujen järjestämisestä seutukunnalliseksi kokonaisuudeksi. Tarkasteluun sisällytetään myös yksityiset palveluntuottajat. Selvitystyötä laadittaessa tulee ottaa huomioon kansallisen terveydenhuoltoprojektin linjaukset. 10

12 1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö Esityksen keskeisenä periaatteena on perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti liittyvien sosiaalitoimen osa-alueiden sekä erikoissairaanhoidon perustason palvelujen järjestäminen seutukunnallisena kokonaisuutena. Ennen tarjouksen hyväksymistä ohjausryhmä antoi myös lisätavoitteeksi: Selvittää kuntien johdon ja poliittisten päätöksentekijöiden näkemyksiä yhteistoimintahankkeesta ja organisaatiosta Selvitys toteutettiin kunnanjohtajia haastattelemalla sekä suuntaamalla kysely mukana olevien kuntien perusturvalautakuntien ja kunnanhallitusten jäsenille. Samalla päätettiin antaa päättäjille mahdollisuus alusta alkaen osallistumalla kehittämisseminaareihin vaikuttaa ehdotuksen muotoutumiseen. Selvityksen tekijä ehdotti, että tilatun suunnitelman mukaisten muutosten aikaansaamiseksi tulisi selvitystyön yhteydessä käynnistää kehittämishanke, jonka tavoitteena on turvata läheisen yhteistyön antamat hyödyt ja rakentaa sille sopiva yhteistoimintamalli. Malli sisältäisi paitsi organisaatioratkaisun myös yhteiset sopimukset uusista yhteistyökäytännöistä (kattaen myös peruskuntien toimintana olevaa sosiaalitointa sekä erikoissairaanhoitoa), joistakin potilasryhmäkohtaisista hoitolinjoista (tarpeellisessa laajuudessa) sekä hallinto-, suunnittelu- ja budjetointikäytännöistä. Tämä kehittämishanke päätettiin toteuttaa kaksiosaisena kehittämisseminaarisarjana, toinen sarja terveyskeskusten ja yhteistyötahojen päätoimijoille, toinen alueen kuntien päättäjille. Kehittämishankkeen prosessikonsulttina toimi selvitystyön tekijä. Selvityksen tekijän tavoitteet Edellä kuvatusta toimeksiannosta ja valtakunnallisista tavoitteista johtuen selvityksen tekijällä on ollut kolme tavoitetta tehdessään esitystä siitä, miten Kotkan Haminan seudun alueellinen perusterveydenhuolto tulisi parhaiten järjestää Kotkan Haminan seudun terveyskeskuksena: 1) Tärkeimpänä tavoitteena on ollut luoda seutukunnallinen, toiminnallisesti järkevä ja toteuttamiskelpoinen terveyskeskuksen toimintamalli. Seutukunnallinen kokonaisuus kykenee hyödyntämään kuntien omia lähipalveluja (etuina sijainti potilaiden lähellä sekä paikallisolosuhteiden tuntemus) sekä laajempaa kokonaisuutta (etuina keskittämishyödyt, toiminnallinen jousto ja turva sekä erikoispalvelujen ylläpitäminen). Toiminnallisesta tavoitteesta johtuen taloudelliset seikat eivät ole olleet esityksen lähtökohtia, joskin selvityksen kustannusanalyysi osoittaa yhteistoimintamallin tuovan myös taloudellista hyötyä. 2) Toisena tavoitteena on taata Etelä-Kymenlaakson asukkaille tasokkaat, laajennetut perusterveydenhuollon palvelut. Perusterveydenhuollon vahvistamisella taataan, että asukkaat saadaan hoidettua asiakasystävällisesti, lähellä kotiaan ja ottaen huomioon paikalliset olosuhteet, ja että sairauksiin ja niiden syntyyn etenemiseen kyetään puuttumaan riittävän aikaisin, jotta komplikaatiot ja siis lisääntyvä erikoissairaanhoidon käytön tarve saadaan vähennettyä. Tällainen hyvä paikallistason terveydenhuolto lisää myös seutukunnan houkuttelevuutta asuinpaikkana. 11

13 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi 3) Kolmantena tavoitteena on tehdä Kotkan Haminan seudun terveyskeskuksesta hyvin toimiva, työvoimaa houkutteleva kokonaisuus. Etelä-Kymenlaaksossa kuten muuallakin Suomessa on jatkuva terveyskeskuslääkäripula. Terveyskeskusyksikköjen toimintaa tämä luonnollisesti hankaloittaa huomattavasti. Viime aikoina on ollut viitteitä myös muiden terveydenhuollon ammattiosaajien vähenemisestä. Esimerkiksi sairaanhoitajien äkillisiin sairauslomiin ei välttämättä saada enää sijaisia. Erityisen paha tilanne on erityisosaamista vaativissa työntekijäryhmissä. Vain houkuttelemalla terveyskeskukseen pysyviä, ammattitaitoisia työntekijöitä pystytään takaamaan väestölle riittävä terveyspalvelujen taso ja saatavuus. Terveyskeskustyöntekijöitä saadaan houkuteltua työhön luomalla terveyskeskukselle hyvä maine työpaikkana. Tämä saavutetaan tekemällä terveyskeskuskokonaisuudesta hyvin toimiva ja mielekäs kokonaisuus järkevine työnjakoineen niin, että työntekijä tuntee voivansa tehdä siellä ammattitaitoaan vastaavaa työtä mielekkäissä työolosuhteissa, kykenevänsä itse vaikuttamaan työnsä sisältöön ja sen kehittämiseen sekä saavansa tarvittavaa tukea esimiehiltä ja riittävästi aikaa tehtävälle työlle sekä täydennyskoulutukseen. Jotta edellä mainittuihin toiminnallisiin ja työvoimallisiin tavoitteisiin päästäisiin, tulee Kotkan Haminan seudun terveyskeskuksen olla yksi, yhtenäinen toimintaorganisaatio. Perustason hoito annetaan luonnollisesti jokaisessa kunnassa sijaitsevilla terveysasemilla, jossa potilaat ja heidän olosuhteensa sekä kunnan muut palvelumahdollisuudet parhaiten tunnetaan. Toisaalta terveyskeskuksen vahvuus on yhteisesti järjestetyissä toiminnoissa. Niiden avulla pystytään järjestämään palveluja, joita yksittäiset, taloutensa tasapainottamiseen joutuvat kunnat eivät yksin kykenisi tuottamaan. Vain yhtenäisessä toimintaorganisaatiossa kyetään työvoima- ja muut voimavarat käyttämään parhaalla mahdollisella tavalla hyödyksi. Ehdotettu Kotkan Haminan seudun terveyskeskus on kokonaisuutena enemmän kuin osiensa summa! 1.3 Selvityksen toteutus Tämän selvityksen tarkoituksena ei ollut tehdä laajaa analyysia alueen kuntien terveyspalveluista, vaan kerätä tarvittavaa taustatietoa toimintamallia koskevan esityksen pohjaksi. Taustamateriaalia kertyi silti varsin mittava määrä ja siitä on suurin osa tämän loppuraportin liitteissä. Varsinainen selvitys toteutettiin viidessä osassa: A. Nykyisen palvelutuotannon selvittäminen Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin nykyinen palveluntuotanto, terveyskeskusten organisaatiot ja niiden nykytoiminta (ml. ympäristöterveydenhuolto) sekä nykyiset yhteistyökäytännöt (perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, rajapinnat sosiaalihoitoon, erityisesti vanhustenhuoltoon, sekä mielenterveys- ja päihdehoito). Samalla selvitettiin myös nykyisen palvelutuotannon ongelmakohdat ja muutostoiveet. Tämä toteutettiin: Haastattelemalla sosiaali- ja terveystoimen päätoimijat jokaisesta kunnasta (sosiaali- ja terveysjohtaja, johtava lääkäri, ylihoitaja, terveysasemien ylilääkärit, vuodeosastojen ylilääkäri/osastonhoitaja, vanhustyön/kotihoidon johtaja) sekä keskussairaalan johtaja, johtava lää- 12

14 1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö käri ja suurimpien klinikoiden ylilääkärit. Alkuperäistä haastattelusuunnitelmaa laajennettiin vielä selvityksen aikana koskemaan muitakin tarpeen mukaisia yhteistyökumppaneita, kuten Kotkan ja Haminan ympäristöterveydenhuollosta vastaavia virkamiehiä, A-klinikkasäätiön johtajaa, Kotkan mielenterveyskeskuksen johtajaa ja ylihammaslääkäreitä. Kymijoen työterveys Oy:n toimitusjohtaja ei tosin vieläkään ole ehtinyt haastateltavaksi. Haastatteluja tehtiin yhteensä 35 elo-lokakuun 2003 aikana. Haastattelut olivat luottamuksellisia, mutta niissä saatuja tietoja ja näkemyksiä terveyspalvelujen järjestämistarpeista on käytetty tämän esityksen pohjana. Haastattelukysymykset on esitetty liitteessä 1. Keräämällä kuntakohtaisia tilastotietoja ja sairaanhoitopiirin vertailutietoja palvelujen käytöstä, toimintayksiköiden kapasiteetista ja tuottavuudesta sekä kokonais- ja yksikkökustannuksista. Tilastotiedot koottiin KELA:n ja Tilastokeskuksen internetistä saatavista kuntakohtaisista tilastotiedoista sekä Stakesin Sotka ja Hilmo tilastoista. Kuntakohtaiset palvelujen käytön tilastotiedot ovat liitteessä 2. Toimintayksiköiden tuottavuustietoja kuvataan myös luvussa 3. Keräämällä yhteenvetoaineisto kuntien terveyskeskusten nykyisistä toimintatavoista. Taulukko terveyskeskusten nykyisestä toiminnasta on liitteessä 3. B. Kuntien terveyspalvelujen tarpeen kartoitus Koottiin kuva alueen ja kuntien väestön terveydentilasta ja hoivan tarpeesta terveydenhuollon toiminnan järjestämisehdotusta varten. Lisäksi kysyttiin kuntien päätöksentekijöiden yhteistyöhön liittyvistä tavoitteista. Tämä toteutettiin: Keräämällä aiemmin kuvatuista rekistereistä kunta- ja seutukohtaisia tilastotietoja väestöstä, sen sairastavuudesta ja terveyskäyttäytymisestä. Kuntakohtaista palvelujen tarvetta kuvaava taulukko on liitteessä 4. Haastattelemalla kuntien johtajat terveyspalvelujen järjestämisen yhteistyötarpeista. Kartoittamalla strukturoidulla kyselylomakkeella kuntien päättäjien mielipiteitä palvelujen järjestämisestä yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Kuntien perusturva- tai sosiaali- ja terveyslautakuntien jäsenille sekä kunnanhallitusten jäsenille lähetetty kyselylomake on liitteenä 5. C. Seutukunnallisen toimintaehdotuksen tekeminen Edellä kuvattuihin kartoituksiin perustuen tehtiin tarkka toiminta- ja hallintomalliehdotus seutukunnallisesta, väestön saamia palveluja tehostavasta perusterveydenhuollon järjestämisestä. Toimintaehdotus koskee jokaisessa kunnassa toteutettavaa perusterveydenhuoltoa kaikkine toimintayksiköineen siten, että niiden toiminta on suunniteltu yhteensopivaksi. Suunnitelmaan sisältyvät myös ehdotukset ympäristöterveydenhuollon, terveydenhuollon tukipalvelujen (laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, tähystystutkimukset, rasitustutkimukset) sekä apuväline-, instrumentti-, lääke-, vaateja ravintohuollon järjestämisestä kustannustehokkaasti. Uutta toimintaa varten esitetään myös hallintomalli. Ehdotus koskee myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä sekä terveyskeskuksessa tarjottavia erikoissairaanhoidon perustason palveluita. Lisäksi ehdotukseen kuuluu terveystoimen ja sosiaalitoimen työnjaon selkiyttäminen koskien vanhusten pitkäaikaista vuo- 13

15 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi deosastohoitoa, palveluasumista ja kotihoitoa. Edelleen tehdään ehdotus seutukunnallisten mielenterveys-, psykososiaali- ja päihdehoitopalvelujen järjestämisestä. Esitykseen sisältyy myös suunnitelma muutoksen toimeenpanosta. Toimintamalli on kuvattu luvussa 5, hallintomalli luvussa 7 ja muutoksen toimeenpano luvussa 8. Uusien käytännön yhteistyömuotojen sekä organisatoristen muutosten suunnittelun ja sopimisen edistämiseksi järjestettiin erillinen kehittämishanke. Tämä toteutettiin poliittisten päätöksentekijöiden sekä terveyskeskusten ja yhteistyökumppaneiden johtavien viranhaltijoiden seminaarisarjana. Kunnallisille päätöksentekijöille (ao. lautakuntien ja kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanvaltuustojen puheenjohtajat) järjestettiin kaksi kehittämisseminaaria. Ensimmäinen puolen päivän seminaari pidettiin ennen selvityshankkeen alkua Vehkalahtitalolla. Päättäjiä informoitiin tuolloin selvityshankkeen tavoitteista ja toteutustavoista. Seminaarin varsinainen tarkoitus oli kuulla päättäjien ajatuksia seutukunnallisen terveyskeskusmallin toteuttamismahdollisuuksista. Jälkimmäinen kehittämisseminaari päättäjille pidettiin Kotkan Höyrypanimolla heti väliraportin eli alustavan toiminta- ja hallintomalliesityksen valmistumisen jälkeen. Tuolloin keskusteltiin laajasti terveydenhuollon alueellisen yhteistyön mahdollisuuksista. Kuntien terveyskeskusten johtaville viranhaltijoille (samat kuin haastatellut) pidettiin ensimmäinen työseminaari Kotkan Höyrypanimolla. Tuolloin yhdessä toiminnasta vastaavien virkamiesten kanssa työstettiin toimintamalliehdotuksen kriittisimpien yhteistyötoimintojen toimintakäytäntöjä. Näitä ehdotuksia käytettiin hyväksi lopullisen toimintamalliehdotuksen muokkaamisessa. Lopullinen ehdotus on kuitenkin selvityksen tekijän kooste sekä todetusta tarpeesta että hyviksi havaituista ja järkeväksi toimintakokonaisuuksiksi katsotuista toiminnoista. Kuntien päättäjät olivat pidetyssä seminaarissa esittäneet varsin varovaisia kantoja yhteisestä seutukunnallisesta terveyskeskusorganisaatiosta, vaikka pitivätkin tärkeänä uudenlaisen terveyspalvelujen tuotantoyhteistyön luomista Etelä-Kymenlaakson alueelle. Tämän vuoksi keskityttiin järjestetyssä viranhaltijoiden työseminaarissa suunnittelemaan konkreettisia yhteistoimintahankkeita Kotkan Haminan seudun terveyskeskusmallin pohjalta. Tämän seminaarin hankesuunnitelmat ovat mukana raportin lopussa luvussa 9. D. Muutoksen toiminta- ja talousvaikutusten selvittäminen Ehdotetun toimintamallin henkilöstö- ja kustannusvaikutukset laskettiin Toimintojen ja kustannusten muutoksen laskentamallin TM avulla. Tulokset on kuvattu toimintayksiköittäin luvussa 6. E. Loppuraportin laatiminen ja esittäminen kuntien edustajille Loppuraportti sisältää kuntien nykyisen palvelutuotannon kartoituksen, väestön palvelujen tarpeen arvioinnin ja näihin perustuvan uudentyyppisen terveyskeskustoiminnan järjestämismallin käytännön ehdotuksineen. Lisäksi kuvaan mallin aiheuttamien muutosten toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia ja muutoksen vaatimia toimenpiteitä. Selvityshanke suunniteltiin ja toteutettiin seutuvaltuuston asettaman ohjausryhmän kanssa ja valvonnassa. Erityisesti poliittisilta päättäjiltä ja terveyskeskusten johtavilta viranhaltijoilta kehittämishankkeen aikana saatu palaute vaikutti selvityksen suuntaamiseen ja ehdotetun terveyskeskusmallin 14

16 1. luku: Selvityksen toimeksianto ja sisältö linjauksiin sekä yhteistyöhankkeiden konkreettiseen suunnitteluun yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Nyt tehty esitys Kotkan Haminan seudun terveyskeskukseksi on selvityksen tekijän kooste käydystä keskustelusta sekä asiantuntijan arvio siitä, miten Etelä-Kymenlaakson alueen perusterveydenhuollon toiminta saataisiin vahvemmaksi ja toimivammaksi. 15

17 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi 2 KIRJALLISUUSKATSAUS Seuraava kirjallisuuskooste on soveltaen ja lisäyksin lainattu Salon talousalueen terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä ja Raaseporin seutukunnallista terveyskeskusta koskevista konsulttiraporteista, jotka ovat selvitystyöhön osallistuneiden laatimia. Koosteeseen on liitetty havaintoja eräiden maiden terveydenhuoltojärjestelmien kehityksestä ja tulevaisuuden rakenteita sekä muutoksen hallintaa koskeva pohdintaa. Kansainvälisen tarkastelun keskeinen havainto on monimuotoisten erityispalvelujen korostaminen. Lisäksi esitetään katsaus suomalaisen terveyskeskusjärjestelmän nykytilanteesta sekä hoitoonpääsystä tuotantotaloudellisesta näkökulmasta Hoidon saatavuus ja jonojen hallinta työryhmän vasta ilmestyneen raportin pohjalta. Esitystyylin keventämiseksi tekstiin ei ole kirjattu kirjallisuusviitteitä. Käytetty kirjallisuus löytyy kuitenkin tämän selvityksen lopussa olevasta kirjallisuusluettelosta. 2.1 Terveydenhuollon muutokset eräissä OECD-maissa Yhdysvallat Yhdysvaltain terveydenhuolto on järjestetty täysin eri tavalla kuin läntisessä Euroopassa eikä se sen vuoksi muodosta käyttökelpoista esimerkkiä Suomelle. Yhdysvallat tuottaa kuitenkin valtaosan terveydenhuollon teknologisista innovaatioista ja sen epäsuora vaikutus on siten erittäin merkittävä. Myös ne organisaatiokokeilut, jotka syntyvät maan äärimmilleen viritetyssä kilpailuympäristössä, ovat mielenkiintoisia ja ne lisäävät ymmärrystämme terveydenhuollon tieto-organisaation luonteesta. Yhdysvaltain terveyspalvelut tuotetaan osana ns. avointa taloutta. Ennen kaikkea palvelujen tarjoajat toimivat sen vuoksi yritysmäisesti riippumatta omistussuhteista. Silti on huomattava, että liittovaltio on merkittävä rahoittaja kahden vakuutusjärjestelmän kautta Medicare, joka kattaa eläkeläiset ja Medicaid, joka tarjoaa köyhille vakuutusturvan. Valtaosa ns. aktiiviväestöstä saa vakuutusturvansa sairauden varalta työnantajan ottaman vakuutuksen turvin. Noin 40 miljoonaa pienituloista amerikkalaista on kokonaan vailla vakuutusturvaa. Sairaalapalvelujen tuottajista valtaosa on voittoa tuottamattomia, kuntien, uskontokuntien tai hyväntekeväisyysjärjestöjen ylläpitämiä. Silti suurimmat sairaalat ja sairaalaketjut ovat useimmiten voittoa tuottavia pörssiyhtiöitä. Lääkärit myös sairaaloissa toimivat - ovat useimmiten yksityisyrittäjiä, jotka saavat tulonsa potilaittensa vakuutusjärjestelmiltä. Potilaat ovat perinteisesti itse valinneet lääkärinsä tai sairaalansa. Rahoitus tulee siis liittovaltiolta verotuloista maksettuna ja työnantajilta vakuutusmaksujen muodossa. Kustannusten noustessa (BKT-osuus on tätä nykyä 14 %, kun Suomen vastaava osuus on jopa pudonnut vastaten nyt OECD-maiden keskiarvoa n. 8,4 %) työnantajat ovat tiukentaneet otettaan, joko muodostamalla omia vakuutusjärjestelmiä tai pakottamalla vakuutusyhtiöt kilpailun kautta hillitsemään vakuutusmaksujen korotuksia tiukentamalla sopimuskäytäntöjään palvelujen tuottajien kanssa. Joko sopimuksia tehdään (tarjouskilpailun perusteella) vain muutaman paikallisen tuottajan kanssa, näin rajoittaen potilaiden valinnanvapautta, tai sitten rajoitetaan niitä palveluja, jotka kuuluvat vakuutusturvan piiriin. Viimeksi mainitut toimenpiteet ovat lisänneet voimakkaasti rahoittajien valvontaa. Ne puuttuvat korvauskäytäntöjä säätelemällä myös suoraan lääkärien päätöksente- 16

18 2. luku: Kirjallisuuskatsaus koon ja määräävät sairausryhmittäin, mitkä ovat sallittuja tutkimuksia ja toimenpiteitä. Tämä ns. managed care - (ohjattu hoito -) järjestelmä on radikaalilla tavalla puuttunut lääkärien perinteiseen itsenäiseen asemaan. Nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet syvällisesti myös organisaatiokenttään. Ennen kaikkea sairaalat ovat joutuneet hakeutumaan tiiviiseen yhteistyöhön potilaita lähettävien ja perusterveydenhuoltoa harjoittavien organisaatioiden kanssa (ns. vertikaalinen integraatio). Myös aitoja terveyden edistämisestä ja sairauksien ennaltaehkäisystä kiinnostuneita perusterveydenhuollon järjestelmiä on syntynyt ( health maintenance organizations, HMO). Ne hoitavat kiinteää jäsenmaksua vastaan jäsenensä kaiken terveyspalvelujen hankinnan, myös sairaalapalvelut. Näiden HMOorganisaatioiden lääkärit ovat usein kiinteällä palkalla toimivia, ja saavat bonuksia mikäli pystyvät vähentämään potilaittensa terveyspalvelujen käyttöä. He toimivat myös portinvartijoina sairaaloihin päin. Sairaalat saavat sopimuksensa luonnollisesti ankaran kilpailutuksen perusteella. Kehitys on johtanut laajaan fuusioaaltoon, jossa sairaalat ovat yhdistyneet keskenään ja sairaalat ja perusterveydenhuollon organisaatiot liittoutuneet tai yhdistyneet. Joissakin tapauksissa fuusioihin ovat ottaneet osaa myös lääketieteelliset tiedekunnat tai vakuutusyhtiöt. Ensisijaisesti kiristynyt kilpailu on siis johtanut tilanteeseen, jossa toteutuu Suomen järjestelmän tyyppinen laaja väestövastuu, jonka kantaa integroitunut palvelujen tuottaja. Erona Suomeen on se, että väestö ei tule yhtenäiseltä maantieteelliseltä alueelta, vaan väestövastuu perustuu työsuhteeseen tai kansalaisen omaan vakuutusjärjestelmän valintaan. Suomen perusterveydenhuollolle amerikkalainen HMO tarjoaa mielenkiintoisen esimerkin. Siinä toteutuu täydellisen väestövastuun periaate siten, että HMO myös rahoittaa kohdeväestönsä sairaalapalvelut. Rahoitus on ns. kapitaatiopohjainen, eli perustuu asukaskohtaiseen vuosimaksuun. Amerikkalaiseen tapaan toiminta on järjestetty yritysmäisesti, vaikka se ei ole voittoa tuottava, ja taloudellisia insentiivejä käytetään henkilökohtaisissa kannustinjärjestelmissä Englanti Isossa-Britanniassa terveydenhuolto rahoitetaan kutakuinkin kokonaan verovaroin. Alun perin vuonna 1948 perustettaessa kansallista terveydenhuoltojärjestelmää (National Health Service, NHS) se oli potilaille maksuton. Se perustuu edelleen kansalaisten oikeudenmukaiseen kohteluun niin taloudellisen kuin alueellisenkin tasavertaisuuden pohjalta. Erona Pohjoismaisiin järjestelmiin NHS on valtiollinen järjestelmä. Maailman suurimpiin työnantajiin kuuluva NHS on valtava julkinen hallinto-organisaatio, jonka komentolinja päättyy terveysministeriin. Alueellisten terveysviranomaisten johdossa ovat virkamiehet ja hallintoelinten poliitikkojäsenet, jotka ovat terveysministeriön, eivät paikallisen väestön, valitsemia. Erittäin arvostetussa asemassa olevat perhelääkärit toimivat yksityisyrittäjinä entisajan Suomen kunnanlääkärien tapaan, vaikkakin saavat tulonsa vain yhdeltä taholta, kansalliselta terveydenhuoltojärjestelmältä. Sairaalat ovat 1990-luvulla säätiöitetty ja ne tekevät palvelusopimuksia alueellisten terveysviranomaisten kanssa. Erikoislääkärit ovat alueellisten terveysviranomaisten palkkaamia, mutta toimivat itsenäisinä spesialisteina sairaaloissa. Englannin kustannustaso on perinteisesti alittanut OECD-maiden keskiarvon. Hoitohenkilökunnan palkat ovat huonot, toimitaan vanhoissa ja kuluneissa rakennuksissa ja vanhustenhuolto on vaillinaisesti järjestetty. Hoidon taso on kuitenkin muilta osin kansainvälistä huippuluokkaa. 17

19 Rannasta rajaan: Esitys Kotkan - Haminan seudun seutukunnalliseksi terveyskeskukseksi 1990-luvun alussa toteutettiin Englannissa ns. tilaaja-tuottajajärjestelmä NHS:n sisällä. Luotiin sisäiset markkinat siinä toivossa, että toiminta tehostuisi ja että tilaajaviranomaiset voisivat ohjata toimintaa kansanterveystyön suuntaan vapauduttuaan sairaaloiden suorasta hallinnoimisesta. Tulokset tältä osin ovat epävarmoja. Koska rahoitusta on lisätty ohjelmallisesti 1990-luvulla, kustannukset ovat vastaavasti nousseet. On vaikea arvioida, onko tilaaja-tuottajajärjestelmä hidastanut luonnollista kustannusten kohoamista. Hallitus päätti vuonna 2001, että tilaustoiminta siirtyy perustettavien alueellisten perusterveydenhuolto-organisaatioiden (primary care trusts) hoidettavaksi. Nämä yleislääkäritoimintaan nojautuvien organisaatioiden kohdeväestö on asukasta. Tavoitteena on että erikoissairaanhoidon ja sairaalapalvelujen hankinta entistä selkeämmin tapahtuisi perusterveydenhuollon asiantuntijoiden ohjaamina. Iso väestöpohja merkitsee, että palvelujen satunnaisvaihtelu tasaantuu ja tekee tilaamisen vakaammaksi. Suomen kannalta mielenkiintoista brittiläisessä järjestelmässä on vahva perhelääkäriperinne (nojautuen itsenäisinä ammatinharjoittajina toimiviin yleislääkäreihin) ja perusterveydenhuollon yleisesti hyväksytty portinvartijarooli. Erikoissairaanhoidon tilaamisen siirtyminen perusterveydenhuollon tehtäväksi on nyt ajankohtainen muutos, mutta syntyvien itsenäisten organisaatioiden koko selvästi ylittää sen, mikä Suomessa on tarkoituksenmukaista Ruotsi Ruotsin terveydenhuoltojärjestelmä poikkeaa suomalaisesta kahdella tavalla: päävastuu terveyspalvelujen järjestämisestä on maakunnilla (eikä peruskunnilla), ja erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto kuuluvat samaan organisaatioon. Maakunnalla on 1860-luvulta peräisin oleva laaja kunnallinen itsehallinto, joka perustuu suorilla vaaleilla valittuun maakuntavaltuustoon. Maakunnalla on myös itsenäinen verotusoikeus. Koska pääpaino terveydenhuollon järjestämisessä on perinteisesti ollut sairaalatoiminnassa, perusterveydenhuolto on kehittynyt vaatimattomammin kuin Suomessa. Peruskunnat vastaavat sosiaalitoimesta ja vanhustenhuollosta. Ruotsin terveydenhuolto kasvoi voimakkaasti 1980-luvun alkuun asti mittavan sairaaloiden rakentamisohjelman ja naisten aktiivisen työllistämisen ansiosta luvulla terveydenhuollon BKTosuuden ylitettyä 10 % ryhdyttiin aktiivisesti hillitsemään kustannuksia. Saneeraus (mm. kouluttamattoman henkilökunnan vähentäminen) aloitettiin siis noin vuosikymmen ennen talouslamaa. Ruotsilla on siten Suomea pitempi kokemus terveydenhuollon muutoshankkeista ja etenkin rakenteellisista järjestelyistä. Monessa Ruotsin maakunnassa ryhdyttiin 1990-luvulla soveltamaan tilaajatuottajamalleja, mutta niiden merkitys jäi laman vuoksi vähäisiksi. Suurimmat taloudelliset heijastusvaikutukset syntyivät kustannusten leikkauksista (Suomen tapaan) ja rakennejärjestelyistä. Muutoshankkeissa on käytetty paljon aikaa ja vaivaa eri organisaatioiden, toimijoiden ja henkilökuntaryhmien tehtävien määrittelyyn ja työnjakoon. Organisaatiomuutoksia on tehty tiheään ja usein vallitsevien muotisuuntausten perusteella. Silti silmiinpistävää on ollut valmius vastaanottaa vaikutteita ulkomailta ja kokeilla uutta ennakkoluulottomasti. Tilaajien ja tuottajien eriyttämishankkeiden jälkeen on panostettu erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoiminnan parantamiseen aktiivisella hoitoketjujen suunnittelulla. 18

20 2. luku: Kirjallisuuskatsaus Suomen kannalta vielä mielenkiintoisempia ovat ne mittavat rakenteelliset uudelleenjärjestelyt, joihin Ruotsissa on ryhdytty. Sairaaloita ennen kaikkea pienempiä sairaaloita suurkaupunkialueilla on lakkautettu. Vielä tavallisempaa on ollut sairaaloiden toiminnan muuttaminen. Joissakin sairaaloissa on säilytetty vain poliklinikkatoiminta, jolloin yksikkö on terveyskeskuksen jatkeena antanut erikoislääkärikonsultaatioita. Ruotsin terveyskeskuksissa on tarjottu useammin kuin Suomessa myös erikoislääkäripalveluja mm. lastenneuvolatoiminnasta ovat perinteisesti huolehtineet lastentautien erikoislääkärit. Varsin tyypillistä on ollut paikallissairaalan leikkaustoiminnan lakkauttaminen tai toiminnan suuntaaminen geriatriseksi. Joissakin tapauksissa päivystysleikkaukset tai kaikki päivystystoiminta on lopetettu ja keskitytty pelkästään ennakolta suunniteltuihin leikkauksiin. Melko usein toiminta on silloin ollut polikliinista tai päiväkirurgiaa. Myös sairaalafuusiot ovat olleet tavallisia. Usein kaksi lähellä toisiaan ollutta pienempää sairaalaa on yhdistetty. Toiminta on joko jatkanut ennallaan kummassakin yksikössä ja vain hallinnossa on säästetty, tai päällekkäisiä toimintoja on karsittu ja sairaalat ovat erikoistuneet. Viimeksi mainitusta mallista on käytetty nimitystä parisairaala. Muutamassa tapauksessa on yhdistetty isoimpiakin sairaaloita jopa maakuntarajojen yli ja etsitty rationalisointihyötyjä karsimalla päällekkäisiä toimintoja. Tyypillistä on ollut myös sairaaloiden aktiivinen pyrkimys sopimaan keskenään työnjaosta ilman hallinnollista yhdistymistä. Viimeisen viiden vuoden järjestelyissä on korostettu lähipalvelujen järjestämistä (närsjukvård). Siihen kuuluvat perusterveydenhuollon ja aluesairaalatasoisen erikoissairaanhoidon, etenkin avohuoltopalvelujen, yhdistäminen. Ruotsissa perusterveydenhuolto on ollut heikommassa asemassa kuin Suomessa kansanterveyslain säätämisen jälkeen. Opittavaa meillä on Suomessa ennen kaikkea maakunnallisesta organisaatiosta, jonka kautta voidaan tarkastella seutukunnallisen yhteistyön organisaatiomuotoja. Maakunnallinen järjestelmä on myös merkinnyt monimuotoisuutta, sitä että maan eri osissa on voitu toteuttaa paikallisesti tarkoituksenmukaisia järjestelyjä. Sairaalarakenteita koskeneet muutokset ovat voittopuolisesti pyrkineet vahvistamaan paikallisia lähipalveluja Yhteenveto Niissä kolmessa järjestelmältään eri maassa, joita edellä on tarkastettu, on eräitä yhteisiä kehityspiirteitä. Kaikissa perusterveydenhuollon merkitys on kasvanut. Väestövastuu (väestön terveydentilan ja hyvinvoinnin edistäminen, terveyspalvelujen tarpeen arviointi ja aktiivinen terveyspalvelujen suunnittelu tai hankinta arvioinnin ja priorisoinnin pohjalta) korostuu. Hoitoketjuajattelu voittaa alaa, joko niin että sairaala ja perusterveydenhuolto yhdistyvät, tai niin että niiden väliselle yhteistyölle luodaan selvät potilaiden hoitoon liittyvät pelisäännöt. Toteutetaan mittavia rakenteellisia järjestelyjä, joissa hallinnolliset ja maantieteelliset rajat ylitetään ja joissa yksiköiden aikaisemmat toimintamuodot muuttuvat radikaalisti. Hyvin mielenkiintoinen vertailu amerikkalaisen HMO-organisaation (Kaiser Permanente, Kalifornia) sekä brittiläisen NHS-järjestelmän välillä julkaistiin British Medical Journal-aikakausilehdessä tammikuussa Sen mukaan kummankin järjestelmien asukaskohtaiset kustannukset olivat lähes samat, kun väestökohtaiset, palvelujen kattavuutta koskevat ja ostovoimassa olevat erot oli otettu huomioon (HMO $ 1951, NHS $1764). Palvelujen laadussa ei lioin havaittu eroja. HMO pystyi 19

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa

Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa Terveydenhuolto Etelä-Kymenlaaksossa l Maakuntatilaisuus 22.4.2010 Kouvola Tauno Telaranta Palvelujohtaja Kotkan kaupunki 0400 659925 tauno.telaranta@kotka.fi Etelä-Kymenlaakso 87 371 asukasta 2 279 2,6%

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys

Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tiedosta hyvinvointia 1 Sosiaaliala ja sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologiakehitys Tenhunen E, Hämäläinen P, Kärki J & Väinälä A Tiedosta hyvinvointia 2 Nykytilan taustalla oleva tietoyhteiskuntakehitys

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti

VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA - väliraportti Selvityshenkilöryhmä Tiedotus- ja luovutustilaisuus 15.3.2016 15.3.2016 1 Selvityshenkilötyöryhmän

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät

SOTE-LINJAUKSET Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät SOTE-LINJAUKSET 23.3.2014 Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Sosiaalijohdon neuvottelupäivät 27.3.2014 Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen järjestäminen 2013 Kunnat yhteensä, Manner-Suomi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Mitä tutkijat ehdottavat

Mitä tutkijat ehdottavat Mitä tutkijat ehdottavat Maijaliisa Junnila, johtava asiantuntija Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen -seminaari Valinnanvapaudelle asetettavien tavoitteiden tulee olla selkeitä

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin?

Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Tuottavuuden parantamisestako ratkaisu terveydenhuollon kustannus- ja työvoiman saantiongelmiin? Kalevi Luoma To be or Well be IV seminaari Oulu 11.2.2010 Julkisen talouden kestävyysvaje Suomen julkisessa

Lisätiedot

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM Sote-uudistus Kari Haavisto, STM Tässä puheenvuorossa Sote-uudistus Hallitusohjelma 2015 Aikataulu Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan 1 Sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa hallituksen esitystä muutettavaksi siten, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen perustaksi otetaan yksitasoinen kuntayhtymämalli. Tässä mallissa sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3

Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka. 59 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus...3 Kotkan - Haminan seudun seutuvaliokunta 31.10.2016 PÖYTÄKIRJA Nro 7/2016 KOKOUSAIKA Maanantai 31.10.2016 klo 12 13.45 KOKOUSPAIKKA Cursor Oy, Kyminlinnantie 6, 3. krs. kokoushuone Kehitys, Kotka 59 Kokouksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ

Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Ihanteista todellisuuteen selvitysmiesten työ Sairaanhoitopiirin johtaja Rauno Ihalainen Palvelurakenneuudistus opittiinko menneestä, miten ohjata tulevaa? Seminaari 22.8.2013, STAS ja Lääkäriliitto, Helsinki

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuntayhtymä Kaksineuvoinen 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Anna-Kaisa Pusa 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja

Kuntanäkökulma soteuudistukseen. Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Kuntanäkökulma soteuudistukseen Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja 12.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus - Kuntaliiton näkemyksiä Kuntaperusteinen järjestelmä keskeinen hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin

Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain , milj. euroa käyvin hinnoin Taulukko 1. Terveydenhuoltomenot toiminnoittain 1995-2006, milj. euroa käyvin hinnoin 1. Erikoissairaanhoito 2 470,9 2 595,7 2 611,6 2 739,7 2 841,2 3 056,1 3 329,7 3 621,1 3 856,8 4 054,0 4 325,4 4 587,1

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009

Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Case Keminmaa Yksityiset palvelut julkisessa palveluntuotannossa Elinkeinoelämän keskusliitto ja Palvelualat Ry, kutsuvierastilaisuus Finlandia talo, 28.11.2009 Puhujat Keminmaan kunnan esittely ja taustaa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh.

Kh Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh , johtava ylilääkäri Sari Koistinen, puh. Kaupunginhallitus 131 16.05.2016 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin strategia 1098/00.04.02/2016 Kh 16.05.2016 131 Valmistelija: kaupunginjohtaja Jari Rantala, puh. 02 761 1100, johtava ylilääkäri Sari

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia

Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Sote osana valtakunnallista ja paikallista reformia Jukka Lindberg Projektipäällikkö Kanta-Hämeen maakunnan Sote III hanke (15.2.2016 lähtien) 18.2.2016 Page 1 Sote-uudistuksen taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät

SosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke

Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Lapin maakunnan palveluseteli-ilta Mikä ihmeen palveluseteli? 11.10.2016 Maija Valta Lapin Sote-Savotta -hanke Mikä ihmeen palveluseteli? Palvelusetelillä edistetään sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjien

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne. Lapin shp:n valtuustoseminaari Tapio Kekki Terveydenhuollon järjestämissuunnitelman valmistelutilanne Lapin shp:n valtuustoseminaari 27.11.2012 Tapio Kekki 1 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

sotesoppaa

sotesoppaa sotesoppaa 19.9.2016 KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ KÄSITTEITÄ 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Perusrahoitus kapitaatiokorvauksella kannustaa palveluntuottajia asiakaslähtöiseen toimintaan, mutta

Lisätiedot

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi

Ravinto- ja siivouspalvelut. Valtuustoseminaari Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus Siun sote, väliaikainen valmistelutiimi Ravinto- ja siivouspalvelut Valtuustoseminaari 17.3.2016 Hannele Portman Joensuun kaupunki, tekninen keskus, väliaikainen valmistelutiimi 31.3.2016 1 Palvelutuotannon kokonaisuus tällä hetkellä Ravinto-

Lisätiedot

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri

Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Terveys-/hyvinvointikeskushankkeen toiminnallista tarkastelua eri Tähän tarvittaessa otsikko vaihtoehtojen pohjalta Kunnanvaltuuston kokous 9.2.2015 Liite Perusturvajohtaja Liisa Ståhle Eri vaihtoehtojen

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä

Mittarityöpaja. Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita Esityksen nimi / Tekijä Mittarityöpaja Sosiaalityön mittareiden ja indikaattoreiden kokeilu- ja kehittämishankkeita 26.1.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sote-uudistuksessa sosiaalityöhön tarvitaan toimivat vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Kunnan odotukset tilaajana

Kunnan odotukset tilaajana 22.11.2012 Kunnan odotukset tilaajana Sairaalapäivät 2012 Mikko Komulainen Lahden kaupunki Sosiaali- ja terveystoimiala 1 Sisältö I. Taustaa II. Ohjaus- ja palvelurakenteet III. Potilasvirtatutkimus IV.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus

Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Peruspalvelujen kustannukset ja vaikuttavuus Ismo Linnosmaa, THL/CHESS, ismo.linnosmaa@thl.fi Jutta Järvelin THL/CHESS, jutta.jarvelin@thl.fi Unto Häkkinen THL/CHESS, unto.hakkinen@thl.fi 1 Teemat I. CHESS:n

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe

Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu. Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Soteuudistus ja Pohjois- Savon valmistelu Hallituksen linjaukset 5.4.2016 ja PoSoTe Aluejako Yhteistyöalueita viisi Nykyiset ERVA eli erityisvastuualueet Maakuntien välinen sopimuspohjainen toiminta Viisi

Lisätiedot

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa? Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 21.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun Riitta Pylvänen 13.10.2016 13.10.2016 Hallituksen kärkihankkeet Hallituskauden aikana tavoitteita toteutetaan kaikkiaan 26 kärkihankkeella. Viisi niistä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot