Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat YTHS. Koonnut: Jarmo Ahonen Fysioterapeutti

Transkriptio

1 Narskuttelu ja niska-hartiaongelmat YTHS Koonnut: Jarmo Ahonen Fysioterapeutti Copyright: J.Ahonen, 2011 Somatic Center Finland Oy ja Art Fysio Oy

2 Purentahäiriöt erittäin yleisiä Eri arvioiden mukaan jopa suomalaista kärsii purennan häiriöistä Vaiva on tuskallinen ja kivulias Se haittaa kaikkea elämää

3 TMJ häiriöt (TemporoMandibular Joint) Lihasten toimintahäiriöt Nivelten toimintahäiriöt hampaat = yksi nivelpinta ) Degeneratiiviset nivelmuutokset leukanivelissä Sobotta, 2000

4 Lihasten toimintahäiriöt Kipua ja jännitystä niissä lihaksissa, jotka kontrolloivat leukanivelten toimintaa Kipua ja jännitystä myös kasvojen, kaularangan ja hartiaseudun lihaksistossa Myofaskiaalista kipua, joka on yleisin TMJ-häiriö

5 Nivelten toimintahäiriöt Kipu itse nivelessä Syynä leuan sijoiltaanmeno Välilevyn dislokaatio Välilevyn vaurio Hampaiden epätasainen purenta epäsymmetrinen nivelkuormitus Syynä voi olla myös itse leukaluun vaurio Arthritis; akuutti / krooninen (niveltulehdus)

6 Degeneratiiviset nivelmuutokset Arthrosis: nivelkuluma Syynä voi olla pitkään jatkunut toiminnan häiriö, joka on kuluttanut nivelen rakenteita Myös iän karttuminen voi kuluttaa yksinkertaisesti suuren käyttömäärän vuoksi nivelen rustopintoja ja välilevyä

7 TMJ-häiriöiden syitä Tavat: miten käyttää leukaniveltä ja purentaelintä syödessä, puhuessa, purukumia jauhaessa, fyysisessä työssä Vammat: kolarit, iskut leuan alueelle, kaatumiset Ikääntyminen ja sairaudet: suuri työmäärä leukanivelessä vuosien kuluessa kuluttaa niveltä Rentouden puute: palautuminen vaikeutuu

8 Tavat Miten käyttää leukaniveltä ja purentaelintä syödessä; liikuta ruoka tasaisesti suussa puhuessa; puhdas artikulointi, lue ääneen! purukumia jauhaessa; harvat saavat TMJoireita purukumin pureskelusta mutta jotkut kuitenkin) fyysisessä työssä; monet purevat hampaansa lujasti yhteen esim. nostoissa

9 Vammat kolarit; whiplash-vammat joissa pää retkahtaa taakse ja eteen nopeasti leukanivelessä syntyy kompressiovamma iskut leuan alueelle; leukaluun murtumat ja nivelen vääntö-kompressiovammat kaatumiset; isku pään tai leuan alueelle voi vaurioittaa leukaniveltä S.Hoppenfeld, 1987

10 Ikääntyminen ja sairaudet Ikääntymiseen yleensä liittyy nivelten kulumasairauksien kehittyminen Reumasairaudet vaivaavat myös leukaniveltä Suuri työmäärä leukanivelessä vuosien kuluessa kuluttaa niveltä

11 Rentouden puute Palautuminen vaikeutuu Stressi lisää lihasten jännitystä ja aiheuttaa joillekin tavan purra hampaita yhteen valveilla ollessa Toiset jatkavat hampaiden narskuttelua nukkuessa (bruksaajat) kipu saattaa esiintyä sekä leukanivelessä että korvassa, mutta myös kasvojen alueella (esim. trigeminus-hermon ärtyminen)

12 Bruksaajan hampaat Hampaat kuluvat tasaisiksi Hammashoidossa ensimmäinen diagnoosi ohjattava jatkohoitoon

13 Virheellinen purenta (Malocclusion) Tapa jauhaa ruokaa / purukumia pääasiassa toisella puolella suuta Hampaiden epäsymmetrinen kosketuspinta muuttaa leukanivelten kuormitusta epäsymmetriseksi S.Hoppenfeld, 1987

14 Purentakisko Kisko tasoittaa purentaa ja keventää leukaniveliin kohdistuvaa kuormitusta American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

15 Oireet Kipu, erityisesti purentalihaksissa on yleisin oire Leukanivelen rajoittunut liikkuvuus tai lukkiutuminen Kasvokipu, niskan ja hartiaseudun kipu Kivulias suun aukaiseminen ja sulkeminen, joihin liittyy nivelen äänekästä napsumista, rahinaa tai muita ääniä

16 Oireet, jatkuu Äkillinen tunne muutoksesta, etteivät yläleuan ja alaleuan hampaat tunnu osuvan kohdalleen purennassa Hoidossa huomioitava lihasten ja nivelen toiminnan normalisointi ennen kuin tehdään radikaaleja muutoksia hampaiden purentapintoihin hiomalla tai korottamalla

17 Oireet, jatkuu Ajoittain oireita saattaa esiintyä myös päänsärkynä, korvasärkynä ja huimauksena Kuulohäiriöt saattavat olla osa TMDoireistoa Leukanivelen napsuminen ilman muita oireita on suhteellisen yleistä Pelkkä napsuminen ei ole vielä merkki TMD-ongelmasta

18 Oireet, jatkuu Leukanivelen napsumisessa on todennäköisimmin kyse välilevyn (discus) virheellisestä asennosta purennan aikana Tämä ei vaadi aina hoitoa, ellei muita oireita esiinny Tilan kehittymistä on syytä kuitenkin seurata ja ilmoittaa muutoksista hammaslääkärissä käynnin yhteydessä

19 Oireet, jatkuu Satunnainen kipu ja epämukavuus leukanivelen alueella on melko yleistä ja menee ohi muutamassa päivässä tai parissa viikossa Mikäli tila ei parane, on syytä kääntyä lääkärin tai hammaslääkärin puoleen

20 Tutkiminen ja diagnosointi Oireyhtymän syyt ovat usein tuntemattomat ja oireet epämääräisiä Diagnoosin tekeminen on sen vuoksi usein vaikeaa eikä aina päästä tarkkaan diagnoosiin Ei ole olemassa yksittäistä testiä oireyhtymän selvittämiseksi

21 Tutkiminen ja diagnosointi Useimmissa tapauksissa tutkimiseen liittyy potilaan oirekuvaus ja historia (anamneesi) Tämä yhdistetään yksinkertaisiin manuaalisiin testeihin, joilla saadaan käsitys lihasten kipu- ja jännitystilasta Asennonhallinta ja ryhti on aina syytä selvittää osana lihasten jännitystä Ääneen lukemisen arvio: sössöttääkö?

22 Tutkiminen ja diagnosointi Kliinisessä tutkimuksessa selvitetään lihasten arkuus ja kireys, nivelten palpaatioarkuus, purentaliikkeen aikana kuuluvat erilaiset äänet kuten naksunta, napsuminen ja rahina Liikeradan mittaus tapahtuu mittaamalla suun aukeamista mittanauhalla tai työntötulkilla Visuaalinen arvio leukanivelten liikkeistä

23 Tutkiminen ja diagnosointi Hammaslääkäri selvittää hampaiden kunnon ja tautihistorian Useimmissa tapauksissa hammaslääkäri saa riittävästi informaatiota haastattelusta ja kliinisestä arviosta pystyäkseen aloittamaan tarvittavat hoitotoimenpiteet oireiden laukaisemiseksi ja ohjaamaan jatkohoitoon suuhygienistille / fysioterapeutille

24 Tutkiminen ja diagnosointi Tavallinen hampaiden röntgen-kuvaus tai tavallinen leukanivelen röntgen-kuvaus ei useinkaan anna riittävää informaatiota TMD-oireyhtymästä Pehmytkudosten kunnon selvittämiseen tarvitaan usein joko arthrographia, MRIkuvantaminen tai TT-kuvaus, mutta nekään eivät aina anna riittävästi informaatiota toiminnan häiriöstä

25 Leukanivelen ja koko purentaelimen rakenteiden ja toiminnan tunteminen auttaa ymmärtämään ongelmien syitä

26 Leukanivelet Leukanivelet (= The temporomandibular joints = TMJ) kuuluvat kehon käytetyimpien nivelten joukkoon Niiden tehtäviin kuuluu puhuminen, pureskelu ja jauhaminen, haukottelu, nieleminen ja aivastaminen.

27 Leukanivel ja lateraalinen pterygoideus-lihas Sobotta, 2000

28 Pterygoideukset ja nivelkapseli Lig.stylomandibulare Sobotta, 2000

29 Pterygoideukset, lateralis (L) ja medialis (M) L M Travell, 1992

30 Leukaluu ja siihen liittyvää lihaksistoa 135 astetta Os hyoideum Digastricus Sobotta, 2000

31 Suuta aukaisevat digastricuslihakset kiinnittyvät kieliluuhun Travell, 1992

32 Discuksen liike suun aukaisussa Lateraalisen pterygoideuksen jänteet vetävät leukaluuta ja discusta eteenpäin suun aukaisussa American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

33 Discus-leesio Discuksen takakiinnitys eli ligamentti voi revetä ja discus joutuu nivelontelon etuosaan, aiheuttaa pauketta/napsumista American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

34 Purentahäiriöissä suu aukeaa vinoa liikerataa pitkin S.Hoppenfeld, 1987

35 Purentalihasten kiristyminen voi laukaista Trigger-pisteiden kautta säteilevää kipua muualle (esim. yöpurenta) J. Travell, 1992

36 Linjaus A BB Massakeskipisteiden ollessa linjassa kappaleet pysyvät linjassa ja pystyssä (A). Potentiaalienergia on minimissään. Kun massakeskipisteet ovat poissa linjasta (B), kappaleisiin syntyy kiertäviä voimia, koska potentiaalienergia kasvaa. Jos kyse on kehosta, kaikki tukirakenteet ylikuormittuvat ja nivelpinnat eivät kuormitu keskialueillaan. Tämä on ergonomian perussääntöä vastaan. (Ahonen 1998)

37 Perusryhti Symmetrinen linjaus koko kehon läpi antaa nivelille mahdollisuuden toimia neutraaleissa asennoissa ja lihaksiin ei synny kompensoivia ylijännitystiloja.

38 Ryhdin virheitä Painovoimaa vastustavan tukijärjestelmän pettäminen saa aikaan ryhdin kollapsin. Huono asento vaikuttaa leukanivelten asentoon ja liikkeeseen. Ryhdin korjaus on osa TMD:n perushoitoa.

39 Ryhdin muutokset ja purenta Kolme koria sijaitsevat päällekkäin ja linjassa keskenään Huonossa ryhdin kannatuksessa kehonosat romahtavat

40 Lantion asennot Neutraali Anteriorinen Posteriorinen

41 Huono rangan hallinta johtaa leukanivelen virheasentoon

42 Kehon osat vetäytyneet pois omilta paikoiltaan Lihakset joutuvat staattiseen tilaan Locked long= venyttynyt/jännittynyt Locked short= lyhentynyt/jännittynyt Lisääntynyt fasciaalinen kiristyminen Tixotropia ECM

43 Voimisteluliikkeitä ryhdin parantamiseksi Huono ergonomia johtaa selän taipumiseen eteen ja pään liikkumiseen eteen pois hyvästä ergonomisesta linjasta

44 Hyvä istuma-asento takaa hyvän ja rennon pään kannatuksen

45 Asennon ja liikkeen havainnointi Seisomaryhti Istuma-asennon hallinta Kyykkyliikkeen hallinta; pään asento, selän asento, jalan-polven linjaus, painon jakautuminen Nostaminen; pään asento, leuan asento ja käyttö (pureeko hampaat yhteen?) Kävelyn hallinta ja hyppely / juoksu Ääneen lukemisen tarkkailu

46 Purentahäiriöiden hoito Tausta: Trauma, Psyyke, Rakenteen poikkeama (degeneraatio) Hoito: Akuutti traumahoito, Taustan kartoitus ja hoito (psykologi), Rakenteiden parantaminen (hionta / korotus / oikominen / kirurgia), Kompensaatioiden poistaminen harjoittelulla (fysioterapia), Ääneen lukemisen oppiminen

47 Omahoito Itse suoritettu kasvojen ja leukanivelen seudun kevyt hieronta ja venyttely voi auttaa tilanteen rauhoittamiseksi Lääkäri voi määrätä ja hammaslääkäri voi suositella fysioterapia-hoitoja Päähuomio rentouttamisessa ja kevyessä venyttelyssä Voidaan kokeilla erilaisia rentoustekniikoita

48 Purentahäiriöiden hoito-team Hammaslääkäri Hammashygienisti Lääkäri / KELA:n korvattavuus vaatii LL:n lähetteen Fysioterapeutti Psykologi / Psykoterapeutti Ravintoneuvoja Sosiaalineuvoja / -avustaja

49 Hoito Konservatiivinen hoito on useimmiten perustana TMD-oireyhtymä on useimmiten ohimenevä eikä pahene, siksi radikaaleja toimenpiteitä tulee välttää alussa Jos tila pahenee tai muuttuu krooniseksi, radikaalimmat toimet harkittaviksi

50 Hoito Omahoito perustuu tilanteen rauhoittamiseen Suositeltavia toimia ovat lepo / sairasloma, termiset hoidot (kylmä / lämpö), antiinflammatorinen lääkitys (reseptivapaat alkuun)

51 Lapaluuta stabiloivien lihasten liikkeet 1.) Serratus anterior 2.) Trapezius yläosa 3.) Trapezius alaosa Kierto ylös (humeroscapulaarinen rytmi) B. Calais-Germain, 2002

52 Poikkileikkauskuva oikean aivopuoliskon liikeaivokuoresta Tarkkuutta vaativat liikkeet, kuten sormien, kielen tai kasvojen ja huulten toiminta, käyttävät suurta pinta-alaa liikeaivokuoressa Niiden harjoittaminen on helppoa

53

54 2) M. corrugator supercilii Daniels & Worthingham, 1972

55 4) M. zygomaticus major Daniels & Worthingham, 1972

56 M. temporalis Daniels & Worthingham, 1972

57 M. Temporalis ja Masseter Daniels & Worthingham, 1972

58 M. Masseter Daniels & Worthingham, 1972

59 M. pterygoideus lat et med Daniels & Worthingham, 1972

60 Pään asennon korjausharjoituksia Vie pää edestä taakse ilman, että pää kallistuu taakse

61 Hartiarenkaan ja pään asennon harjoituksia Pidä pää keskiasennossa ja vedä kädet+hartiat taakse ilman, että pää liikkuu

62 M. digastricus eli suun avaajat Daniels & Worthingham, 1972

63 Lihassukkula suojelee lihasta

64 Golgin jänne-elin informoi keskushermostolle liikkeen tilasta

65 Somatotypia eli kehotyypitys A) ektomorfi B) mesomorfi C) endomorfi Ahonen, 1998

66 Lapaluun elevaatio (vasen) ja depressio (oikea) B. Calais-Germain, 2002

67 Lapaluuta stabiloivien lihasten liikkeet 1.) Trapezius kokonaisuudessaan (ylä-, keskija alainsertiot) Yhteistoiminta: Adduktio B. Calais-Germain, 2002

68 Lapaluun anteriorinen tuki Pectoralis minor tukee lapaluun eteen 3-5 kylkiluihin Liian kireänä lihas vetää lavan eteen ja ylös Antagonisti trapeziuksen alaosa B. Calais-Germain, 2002

69 Lapaluuta kohottavat lihakset Levator scapulae antagonisti serratus anteriorin ja trapeziuksen alasäikeet Rhomboideus major et minor antagonisti teres major B. Calais-Germain, 2002

70 M.serratus anterior ja sen työsuunta B. Calais-Germain, 2002

71 Lapaluun takaosan lihakset Rhomboideus major et minor ovat vastavaikuttajasuhteessa teres majorin kanssa T. Myers, 2002

72 3) M. procerus Daniels & Worthingham, 1972

73 1) M. orbicularis oris Daniels & Worthingham, 1972

74 2) M. zygomaticus minor 3) M. levator anguli oris Daniels & Worthingham, 1972

75 5) M. risorius Daniels & Worthingham, 1972

76 6) M. buccinator Daniels & Worthingham, 1972

77 7) M. depressor labii inferior Daniels & Worthingham, 1972

78 Hyvänlaatuinen nivelten yliliikkuvuussyndrooma (BJHMS) Hyvänlaatuinen yliliikkuvuussyndrooma (benign joint hypermobility syndrome) on osittain perimään tai kasvuun liittyvä poikkeama. Siitä kärsivät joutuvat huomioimaan erityisen tarkasti sen, miten he rakentavat omaa fyysistä harjoitteluaan ja asennonhallintaansa.

79 Hyvänlaatuinen nivelten yliliikkuvuussyndrooma Tällaisella henkilöllä sidekudokset ovat nivelien osalta hyvinkin joustavat, yliliikkuvat. Syynä saattaa olla yhden tai useamman nivelen loivamuotoinen rakenne, joka ei anna riittävästi muototukea nivelelle. Nivelet joutuvat helposti luonnottomiin ääriasentoihin. (Grahame R, Bird HA, Child A et al. 2000)

80 Fascia-verkko Fasciaalisen verkon häiriöt vaikuttavat läpi koko järjestelmän, kuten langan vetäminen villapaidasta

81 Davisin laki = sidekudos mukautuu Fibroblasteissa syntyvä kollageeni järjestäytyy lineaarisesti tension suunnan mukaan kuten jänteissä. Jos kudokseen ei vaikuta tensio, säikeet järjestäytyvät sekasotkuisesti.

82 Nopea venytys Vaurioittaa kollageenirakenteita Saa aikaan joko mikrorepeämiä tai makrorepeämiä Paranemisessa suuri merkitys sopivan tension käytöllä paranevassa kudoksessa

83 Kireän lihassäikeistön palpaatio

84 Kireän myofascian liikuttaminen saa aikaan liikettä muualla

85 Palpaatio A. Palpaation alku; ihoa varastoon B. Sormen liike kireän jänteisen kudoksen ja TP n päälle C. Ihon liikuttaminen toiseen suuntaan napsahtavan vaiheen jälkeen Musta rengas = kireä säie Pallo = Trigger Point (TP)

86 Puristelu A. Pinsettiote, jossa TP jää reilusti otten sisään B. Kireän säikeistön selvä tunne, kun kudosta rullataan sormien välitse C. Kireän säikeistön reuna tuntuu, kun sormien ote pääsee ohitse

87 Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja: 1) Kun lihas supistuu hermoston käskyn seurauksena, se esimuokkaa tiettyä verkoston aluetta. (Pre-stress) 2) Pitkäaikaisen kuormituksen seurauksena soluväliaine muokkautuu uudelleen pietsosähköisten virtausten suuntien mukaisesti, jolloin kuormitettuihin kohtiin syntyy uutta soluväliainetta (kollageenia ym.). Kudos vahvistuu.

88 Lihaskalvoverkoston uudelleen muokkautumisen tapoja: 3) Tietyntyyppisten fibroblastien myofibroblasti) aktiivinen, jatkuva supistuminen voi aiheuttaa lihaskalvoverkoston osan jäykistymistä ja lyhenemistä. Siksi tarvitaan inhibitiota ja kykyä rentoutua / rentouttaa.

89 Mikä saa aikaan muutoksia myofasciassa? trauma vammautumisen yhteydessä leikkausta seuraava arpimuodostuma pitkään jatkunut toispuolinen kehon käyttötapa SMA = sensory motor amnesia trauma-refleksi eli traumavaste

90 Yleisiä merkkejä ja oireita TMD:ssa: Naksuminen ja napsuminen suun aukaisussa ja sulkemisessa Lepokipu leukanivelessä tai purentalihaksissa Kipu suun aukaisussa ja sulkemisessa Epäsymmetrinen ja / tai pienentynyt suun aukaisu (hypomobiliteetti) Niskakipu / hartiakipu

91 Yleisiä merkkejä ja oireita TMD:ssa: Hampaiden arkuus Kuiva tai polttava tunne suussa Epämukava tunne pureskelun yhteydessä Otsan tai ohimoalueen päänsärky Korvien surina, suhina tai soiminen Kuulon heikentyminen Tasapainohäiriöt

92 Mahdollisia syitä TMD:on: Trauma, joka kohdistuu leukaniveleen, leukaan tai päähän Voimakas kuormitus leukanivelessä tapojen seurauksena (purukumin pureskelu, kynsien pureskelu, haukottelu, liian suuren palan haukkaus, kynän pureskelu, kovien ruokien pureskelu, hampaiden narskuttelu Leuan rakenteelliset poikkeamat, hampaiden puutokset, purennan häiriöt (malocclusion)

93 Mahdollisia syitä TMD:on: Leuan nojaaminen käsiin Leukanivelen kulumasairaus (arthroosi) Leukanivelen tulehdus (Arthritis of the TMJ) Discus dislokaatio Myofascial pain dysfunction Ryhdin poikkeamat, erityisesti pää poikkeavan edessä suhteessa vartaloon

94 Mahdollisia syitä TMD:on: Whiplash-vamma peräkolarissa Pitkittynyt suun kautta tapahtuva hengitys ja keuhkojen yläosan käyttö Peukalon imeskely Ligamenttien löysyys leukanivelessä Syntymäperäinen trauma tai synnynnäinen poikkeama

95 Kallon luut Sobotta, 2000

96 American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

97 Leuan syviä lihaksia voidaan hoitaa suun kautta Travell, 1992

98 Painovoima ja vastarotaatiot Ahonen, 1998

99 Hyvä ryhti parantaa purentalihasten toimintaa huono ryhti aiheuttaa haitan

100 Yläniskan lyhyet ojentajat yläniskan taaksetaivutus kireänä saattaa pään pois oikealta kuormituslinjalta ja avaa suun, työntää leukanivelen retraktioon B. Calais-Germain, 2002

101 Rectus capitis ja longus capitis Yläniskan nyökkäys eteen Pään asennon tuki Kaularangan yläosan stabiliteetti B. Calais-Germain, 2002

102 Sternocleidomastoideus eli nyökkääjälihas (= SCM) B. Calais-Germain, 2002

103 Scalenus-lihakset Kohottavat ylimpiä kylkiluita taivuttavat kaularankaa sivulle TOS-syndrooman osasyyllinen B. Calais-Germain, 2002

104 Kaularangan syvät koukistajat B. Calais-Germain, 2002

105 Lonkan huono hallinta johtaa huonoon linjaukseen ja tasapainoon Mallikävelyssä lantio päästetään adduktioon Lonkka kiertyy sisärotaatioon Ylävartalon sivuhuojunta lisääntyy Pään asennon kannatus vaikeutuu ja leukanivel alkaa kuormittua

106 Rintalihaksen voimavenytys

107 Pystysoutu Military Row

108 Rinnan avaus Chest Expansion

109 Tervehdys / Salute

110 Vipunosto eteen ja hauis- harjoitus / Biceps curl

111 Delta-hauis Deltoideus and biceps

112 Portin avaus / Serratus ant. Opening the Gate

113 Jalan nosto taakse The Leg - Pull - Front

114 Jalan nosto eteen The Leg Pull Back

115 Kanansiivet vatsamakuulla selkä kannatettuna.

116 Purentalihasten kiristyminen voi laukaista Trigger-pisteiden kautta säteilevää kipua muualle Travell, 1992

117 Hoito Akuutissa vaiheessa tulee leukaniveltä lepuuttaa Trauman jälkeen aloita kylmähoidolla Kylmän ja lämmön vaihtelu rentouttaa Vältä suun runsasta ja suurta aukaisua Vältä kovan ja sitkeän ruuan pureskelua Vältä purukumin jauhamista

118 Hoito Lääkäri tai hammaslääkäri voi määrätä lääkkeitä oireyhtymän oireiden hoitoon Lihasrelaksantit rentouttavat kireitä lihaksia ja vähentävät kipua Anti-inflamatoriset lääkkeet parantavat tulehdusta Joskus unilääkkeet, nukahtamislääkkeet tai rauhoittavat lääkkeet ovat tarpeen

119 Omahoito Suun aukaisuun tähtäävä oma venytys Vältä liikaa pakottamista ja varo hampaita

120 Hoito Hammaslääkäri voi suosittaa hammaskiskon kokeilua erityisesti yöpurennan hoidossa Kisko on muotoiltu hampaiden mukaan ja sitä käytetään joko ylä- tai alaleuassa American Association of Oral and Maxillofacial Surgeons

121 Thomas Hanna ja senso-motorinen oppiminen Lihakset, joissa on krooninen osittainen jännitystila 1) tulevat kipeiksi ja särkeviksi, 2) muuttuvat heikoiksi johtuen jatkuvasta rasituksesta, 3) muuttuvat kömpelöiksi johtuen kyvyttömyydestä koordinoida synergiassa kehon muiden liikkeiden kanssa,

122 Thomas Hanna ( ) 4) saavat aikaan jatkuvan energian puutteen tunteen kehossa ja 5) luovat ryhtihäiriöitä sekä huonon painonjakautumisen kehon nivelissä, mikä saa aikaan toissijaista kipua, jota usein luullaan syntyperältään vakavammiksi sairauksiksi kuten nivelkulumaksi, nivelreumaksi, bursiitiksi tai välilevyn pullistumaksi. Hanna arvioi jopa 50 prosenttia ihmisten kroonisista kivuista johtuvan senso-motoriikan uinumisesta.

123 Leukanivelen liikkeet Molemmat leukanivelet toimivat koordinoidusti keskenään mahdollistaen normaalin toiminnan nivelissä. Leukanivelet mahdollistavat suun aukaisun ja sulkemisen. Sen lisäksi leukaluu työntyy eteen (protrude), vetäytyy taakse (retract), ja liikkuu sivusuunnassa vasemmalle ja oikealle.

124 Leukanivelen liikkeet Normaali aukaisu mitattuna ylä- ja alaleuan etuhampaiden välistä on noin mm. Testinä toimii 2:n tai 3:n rinnakkaisen sormen mahtuminen suuhun pystyyn (ei lappeellaan). Mikäli suun aukeaminen on pienentynyt, kyseessä saattaa olla TMJ-syndrooma.

125 Leukaniveltä liikuttava lihaksisto M.temporalis (sulkija) M.masseter (sulkija) M.pterygoideus lateralis (protruusio + deviaatio) M.pterygoideus medialis (deviaatio) M.digastricus (aukaisu)

126 Lihastyön tasapaino Molempien leukanivelten lihasten tulee tehdä yhteistyötä ja toimia synergiassa keskenään. Dysfunktio syntyy silloin, kun lihakset toimivat poiketen liikerytmistä ja synergiasta

127 Lihastyön tasapaino Näin syntyy lihasspasmeja (= jatkuva tahaton jännitystila), kipua ja tulehdustila leukanivelessä. Kun lihakset toimivat huonossa lihastasapainossa, leukanivelen subluksaatio on myös mahdollinen.

128 Leukanivelen mobilisointi Tavoitteena palauttaa leukanivelen normaali liikkuvuus ja oikea liikerytmi suun aukaisussa ja sulkemisessa

129 Mobilisointisuunnat leukanivelessä Traktio Protraktio Retraktio Translaatio (deviaatio) oikealle Translaatio (deviaatio) vasemmalle Sirkumduktio (circumduction) Traktio + protraktio + aukaisu

130 Syviä leuan alueen lihaksia voidaan hoitaa micro-virtahoidolla T. Wing, 1985

131 Suun aukaisu suoraan alas S.Hoppenfeld, 1987

132 Leuan voimisteluliikkeet Hyvä kaularangan ja pään asento Rentouttaminen Työntö eteen ja veto taakse Leuka sivulle ja toiselle Leuan hölkkä eli nopea ja rento sivuliike Leuan pyöritys / hammastikku alahampaiden keskivälissä Leuan kahdeksikko / hammastikku

133 Leuan voimisteluliikkeet Leuan aukaisu eteen ja alas ( mua, mua ) Ääneen lukeminen hyvällä artikulaatiolla Veden purskuttelu suussa kieli on kuin mäntä Kasvojen ilmeiden / lihasten rentouttaminen ja ilmeleikit

134 Jänniteverkosto Mitä enemmän ihmiskehon jänniteverkostoa kuormitetaan, sitä jäykemmäksi ja tukevammaksi se muokkautuu. Tämä valmistaa verkostoa suurempia kuormituksia varten. Myers, 2009