Vuosiraportti
|
|
- Väinö Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosiraportti
2 2 Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa Osolanus, lähivertaistoimija Petteri Vuorio ja tuntityöntekijä JP Pääskysaari. (Kuva: Jarkko Partanen)
3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö Asiakkaat Palvelut Toimintayksikköjen kuvaukset Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Kehittäminen ja tutkimus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot 2013 Toimintakertomus Tilinpäätös
4 A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2013 (suluissa tiedot vuodelta 2012) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 38,6 (37,3) 655 (633) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,3 (6,5) 83 (94) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,3 (2,2) 34 (33) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,1 (1,0) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,1) 11 (11) Yhteensä 49,6 (48,1) 794 (782) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2013 Avohoitopalvelut: asiakasta asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): asiakasta hoitovuorokautta Asumispalvelut: 290 asiakasta (palveluasuminen) 208 asiakasta (tukiasuminen) 4
5 Kuvatoimisto Vastavalo 5
6 Puheenjohtajan katsaus Vuoden 2013 jännityskertomus oli se, millaisen muodon valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus lopulta saa. Ratkaisu tuli vuoden 2014 puolella: maa jaetaan viiteen suuralueeseen, jotka vastaavat jatkossa niin perus- kuin erityistason palveluiden järjestämisestä. Mallin vastaanotto on ollut pääosin myönteinen, mutta samalla on korostettu, että varsinainen rakennustyö on vasta alussa. Siinä prosessissa myös A-klinikkasäätiön on oltava aktiivisesti mukana. Hankintalakia uudistetaan EU-päätösten myötä. Järjestöjen olisi hyvä koota voimansa niin, että ainakin nykykäytännön pahimmat puutteet saataisiin korjattua ja pitkäjännitteiselle kehittämistyölle syntyisi paremmat edellytykset. Asetelmat, joissa A-klinikkasäätiö sitoutuu ylläpitämään tietyn palveluvalikon mutta kunta ei sitä käytä, täytyisi saada purettua tai ainakin tasapainotettua niin, että taloudelliset vastuut jakaantuisivat kummallekin osapuolelle. Kolmas isompi toimintaympäristön muutos liittyy Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan. Vuoden 2013 lopulla tulleet RAY:n rahoituspäätökset olivat A-klinikkasäätiölle pettymys. Yhden vuoden perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä, mutta olisi huolehdittava siitä, että hankkeiden valmistelu on viritetty niin, että aiempi hyvä menestys on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii organisaatiolta ripeää reagointia ja omien toimintatapojen jatkuvaa arviointia. A-klinikkasäätiö on alallaan iso toimija ja suuret laivat tapaavat kääntyä hitaasti. Toisaalta koko antaa skaalaedun: kaikki ei ole yhden kortin varassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden uusien avausten rohkeisiin kokeiluihin ja pitkäjännitteiseen kehitystyöhön ilman välitöntä tuotto-odotusten täyttymistä. Vuosi 2013 oli ensimmäinen, jolloin A-klinikkasäätiön palvelurakenneuudistus oli toiminnassa kokonaisuudessaan. Uudistus on tärkeä säätiön toiminnan virtaviivaistamiseksi. Vuosiraportti kertoo, että palvelualueet ovat saaneet toimintansa hyvin käyntiin, vaikka taloustilanne alueilla on ollut haastava. Myös työ säätiön strategian jalkauttamisessa ja eteenpäinviennissä on ollut erinomaista. Julkinen talous on säästökuurilla. Tiukassa taloustilanteessa työn vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää. Päihdekuntoutuksessa, jossa asiakkaiden retkahdukset ja pitkäkestoiset ongelmakierteet ovat tavallisia, se ei ole ihan helppoa. A-klinikkasäätiön hallitus käsitteli teemaa kesäseminaarissaan. Norjalainen tutkija Grethe Lauritzen osoitti, että pitkäkestoisen asiakasseurannan avulla myös päihdepalveluiden vaikuttavuudesta on mahdollista saada vahvaa tutkimusnäyttöä. SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotolla A-klinikkasäätiö pyrkii vahvistamaan vaikuttavuuden osoittamista palveluiden tilaajille. Päihdetilanteessa myönteistä oli alkoholin kulutuksen hienoisen laskun jatkuminen ja nuorten humalajuomisen väheneminen. Huumeiden kohdalla huolta herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet ja alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen asiakaskunnassa kasvoi. Henkilökohtaista pärjäämistä ja itsekontrollia korostavassa maailmassa päihdeongelmien kietoutuminen muihin sosiaalisiin ongelmiin saattaa korostua. A-klinikkasäätiön tehtävänä on tarjota palvelujaan useinkin juuri kaikkein vaikeimmin ongelmaisille asiakasryhmille. Työn keskeiset lähtökohdat määrittävät säätiön arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja 6
7 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin A-klinikkasäätiön palvelualueet toimivat hallituksen strategian määrittelemällä tavalla. Samalla laadullinen kehittämistyö jatkui. Koko esimiesporrasta koskenut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus jatkui suunnitelmien mukaan. Koulutukseen liittyvien lopputöiden valmistelu aloitettiin, ja tämä prosessi liitettiin toiseen suuritöiseen kehittämistyöhön, A-klinikkasäätiön kaikki toiminnot käsittävään SHQS-laatuhankkeeseen. Molemmat etenivät toisiaan tukien ja suotuisasti. Samalla käynnistettiin säätiön asiakastietojärjestelmän uudistaminen: tavoitteena oli saada uusi ja aikaisempaa toimivampi asiakastietojärjestelmä käyttöön keväällä Mittavia kehittämishankkeita on ollut runsaasti ja tahti on ollut kova, joten henkilöstön jaksamiseen oli syytä kiinnittää erityistä huomiota. Keskustoimiston ja palvelualueiden yhteistyönä valmisteltiin koko henkilöstöä koskevat varhaisen välittämisen malliohjeet erilaisten työyhteisökysymysten käsittelyyn sekä ikäohjelma, jossa pyritään edistämään kaiken ikäisten työntekijöiden osaamista ja jaksamista. A-klinikkasäätiön päihdeohjelma päivitettiin aikaisempaa toimivammaksi. Henkilöstöhallinto tuotti yhteistyössä Eläke-Fennian asiantuntijoiden kanssa työkykyä ylläpitävää ohjelmaa, jota käynnistettiin kaikilla palvelualueilla. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö -mittauksella keväällä Kyselyyn vastattiin yllättävän kattavasti, ja tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointi oli paremmalla tasolla kuin vertailuna käytetyissä suomalaisissa työyhteisöissä keskimäärin. Erot yksiköiden välillä olivat kuitenkin suuria, joten tuloksia tarkasteltiin alueittain ja yksiköittäin. Työnjakoa ja työn organisointia kehitettiin sekä alueilla että keskustoimistossa. Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhdistämisen valmistelu aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitulla tavalla, ja asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta alettiin seurata systemaattisesti kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä. Vuonna 2013 tuotettiin kokonaan uuden tyyppinen henkilöstöraportti, joka on osa tätä vuosikertomusta. Henkilöstön jaksamisesta on syytä huolehtia jatkossakin. Kuntien säästöpaineiden kasvaessa säätiön hoito- ja kuntoutusvastuulle ovat jäämässä kaikkein vaikeimmin kuntoutettavat asiakkaat. Vaikka perinteisten alkoholiriippuvaisten A-klinikka-asiakkaiden määrä on edelleen jonkin verran vähentynyt, tilalle on tullut kasvava määrä noin kolmekymppisiä useiden päihteiden ongelmakäyttäjiä ja vaikeasti huumeriippuvaisia asiakkaita. Erityisesti korvaushoitoon ja terveysneuvontaan turvautuvien asiakkaiden määrä oli kasvussa. Laitoskuntoutuksessa korostuivat suhteellisen lyhyet vieroitusvaiheen hoidot. Naisia oli edelleen noin kolmannes kaikista asiakkaista, mutta nuorten naisten osuus huumeiden käyttäjien hoidossa, laitosvieroituksessa ja palveluasumisen piirissä on tuntuvasti lisääntynyt. Varsinaista laitoskuntoutusta kunnissa käytetään edelleen säästeliäästi, samoin perhehoitoa ja odottavien äitien kuntoutusta. Vaativimman ja huono-osaisimman asiakasryhmän hoito ja kuntoutus näyttää olevan A-klinikkasäätiön päihdehuoltotyön pysyvää ydintä yhä tiukemmin kilpailutetussa palvelujärjestelmässä. Säätiön toiminta tavoittaa kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä asiakkaasta, joten A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen merkitys on huomattava. Yhteistyötä tehtiin yli sadan kunnan kanssa. Lisäksi yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vakiintui ja vahvistui. Toimintaympäristön muutokset johtivat järjestöyhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen, päihdealan viestintäyhteistyön kehittämiseen ja teemoittaiseen koordinointiin, yhteiseen näkemykseen päihde- ja mielenterveystyön järjestölähtöisen tutkimusyhteistyön tarpeesta sekä yhteistyöhön erilaisten verkkopalveluiden kehittämisessä. Samalla jatkettiin järjestöjen keskinäistä yhteistyötä toiminnan vaikutusten arviointivälineiden kehittämiseksi ja arviointitoiminnan vakiinnuttamiseksi. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7
8 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimikaudella Pekka Hakkarainen (osastojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana Sakari Laari (sosiaalineuvos, Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa Mediatri-tietojärjestelmän hankinta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus Helsingin kaupungille alkaen SHQS-laatujärjestelmän hankinta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) A-klinikkasäätiön strategian väliarvioinnin hyväksyminen keskustoimiston muutto Hakaniemestä Länsi-Pasilaan Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa päätös uusista hanke-ehdotuksista sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen integrointi ja tuotteistaminen taloussääntöä täydentävien ohjeiden valmistelu liittyminen ereseptin ja KanTa-palvelun käyttäjäksi A-klinikkasäätiön korvaushoitopalvelujen tuotteistaminen päätös hankintojen ja tarjouspyyntöihin vastaamisen prosesseista A-klinikkasäätiön strategisten ydinprosessien nimeäminen uuden työehtosopimuksen valmistelu 8
9 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä ja sähköiset palvelut 9
10 Aino Majava A-klinikkasäätiön johtoryhmä työssään: Hannu Ranta, Ari Saarto, Timo Väisänen ja Olavi Kaukonen. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: talousarvioesitys vuodelle 2014 (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto; päihdepalvelujen tarve, resurssien riittävyys ja mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen) säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö (oikeusministeriö) alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija terveysministeriö) raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö) Lisäksi tuotettiin oikeusministeriölle selvitys yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalisen kuntoutuksen järjestämisen ehdoista. A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi ( ). 10
11 A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2013 verkostoissaan muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen Henna Vuorento Auli Saukkonen Auli Saukkonen Keskustoimisto muutti syksyllä Helsingin Hakaniemestä Länsi-Pasilaan. Viestintäpäällikkö Aino Majava muuttopuuhissa. 2. Projektitutkija Jukka Ahonen A-klinikkasäätiön vuosijuhlassa. 3. Tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin 2013 neljälle A-klinikkasäätiön työntekijälle. Mitalin saivat Pirkanmaan palvelualueelta eläkkeelle jääneet yksikköjohtajat Helena Simula (vas.) ja Marja-Leena Majanmaa (oik.) sekä sairaanhoitaja Eija-Riitta Nurttila Järvenpään sosiaalisairaalasta (keskellä). Mitalin sai myös siivooja Teija Nieminen Itä-Suomen palvelualueelta. 11
12 VALTUUSKUNTA Varsinainen jäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Professori Hannu Alho Professori Georg Borgström Laatupäällikkö Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Jukka Kailio Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Johtaja Jyrki Koskela Sosiaalineuvos Sakari Laari Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Perusturvajohtaja Päivi Mattila Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Erikoistutkija Samuli Saarni Ylilääkäri Jan Schugk Professori Kaija Seppä Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Erityisasiantuntija Ellen Vogt Henkilökohtainen varajäsen Kari Vuorinen Leea Muhonen ei nimettyä varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Outi Mustonen Sanna Haakanen Maria Närhinen Merja Salmi Erkki Pakola Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Päivi Heimonen Mikko Kettunen Minna Laakso Hannu Silvennoinen Elianne Riska Matti Tuusa Merja Niemelä Susanna Winter Tinja Lääveri Matti Rautalahti Kalle Jokelainen Mari Tuomainen Eero Pirttijärvi Jussi Lehto Lotta Heiskanen Kaarina Tamminiemi Jaana Viemerö HALLITUS Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.) Laatupäällikkö Riitta Flinck Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin TILINTARKASTAJAT 2013 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso 12
13 A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry Keväällä 2014 käyttöön otettua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mediatria opiskeltiin vuoden aikana ahkerasti. Klaus Olsen 13
14 Asiakkaat Avopalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2013 kaikkiaan noin päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi Avohoitopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden 2012 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi , jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia. A-klinikoiden asiakasmäärä laski neljä prosenttia ja asiointikertojen määrä nousi prosentin edellisvuodesta. Asiakkaita A-klinikoilla oli Heistä kolmasosa oli toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Yli 60- ja alle 30-vuotiaiden sekä naisten osuus pysyi vuoden 2012 tasolla. Lähes 60 prosenttia hakeutui hoitoon oma-aloitteisesti ja kaksi kolmasosaa ilmoitti hoitoon tulon syyksi alkoholinkäytön. Asiakkaista noin neljännes oli työssäkäyviä. Lähes 40 prosenttia A-klinikka-asiakkaiden hoitotapahtumista oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Ryhmätapaamisten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että heidän läheisilleen. Lähes kaksi kolmannesta nuorisoaseman asiakkaista oli uusia toimintavuonna palveluun tulleita asiakkaita. Nuorten asiakkaiden määrä laski nuorisoasemilla 9 prosenttia vuotiaiden määrä puolittui edellisvuoteen verrattuna ja vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvien määrä kasvoi jonkin verran. Nuorten hoitoon tulon suurin yksittäinen ensisijainen syy oli huumeidenkäyttö. Alkoholin osuus hoitoon tulon syynä laski viisi prosenttiyksikköä. Nuorista asiakkaista neljännes oli työttömiä. Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi toimintavuonna yhdeksän prosenttia ja asiointikertojen määrä 36 prosenttia. Asiakasmäärät nousivat melkein kaikissa korvaushoitoyksiköissä. Neljännes korvaushoitoasiakkaista oli uusia. Naisten osuus asiakkaista kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Yli puolet korvaushoitoasiakkaista kuului ikäluokkaan vuotiaat. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä nousi neljä prosenttia mutta käyntien määrä laski neljä prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita oli vuonna 2013 noin Määrä laski vuodesta 2012 kaksi prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi Määrä laski yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Hoitojaksojen määrä laski prosentin. Kuntouttavia laitosmuotoisia palveluja siirrettiin palveluasumiseen. Vuoden aikana avattiin kaksi uutta palveluasumisen yksikköä ja yksi uusi selviämishoitoyksikkö. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakasmäärät vähenivät lähes kaikissa yksiköissä, mutta Turun selviämishoitoyksikön avaaminen tasoitti asiakasmäärätilastot. Hoitovuorokausien määrä laski neljä prosenttia. Naisten ja alle 30-vuotiaiden osuus laski prosenttiyksikön. Yli 60-vuotiaiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla, joskin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli 14 prosentin kasvu. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaista 9 prosenttia oli asunnottomia ja 14 prosenttia työssäkäyviä. Asiakkaista uusia oli lähes puolet. Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärä laski 40 ja hoitovuorokaudet 20 prosenttia toimintavuonna. Eniten laskuun vaikutti kahden yksikön siirtyminen palveluasumisen tilastoon. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden asiakaskunnasta putosi kymmeneen prosenttiin. Naisten osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Hieman yli puolet asiakkaista oli uusia. Järvenpään sosiaalisairaalan asiakas- ja hoitopäivien määrässä sen sijaan oli pientä kasvua. Alle 30-vuotiaiden osuus sosiaalisairaalan kaikista potilaista kasvoi yli 40 prosenttiin. Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman. Tyttöjen suhteellinen osuus nuorista laski jonkin verran. Hoitojaksojen määrä laski 20 ja hoitovuorokausien 12 prosenttia. Kiireelliset sijoitukset vähenivät kolmanneksella. Huostaanotettujen määrä oli 18 prosenttia edellisvuotta suurempi. Asumispalvelut Palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi 70 prosenttia. Kasvua selittää kahden uuden palveluasumisen yksikön avaaminen (Salon Hillerinkujan palveluasumisyksikkö ja Pyhtään Valkama-yhteisö) ja kahden yksikön siirtäminen kuntoutusyksiköiden tilastosta palveluasumisen tilastoihin (Salon Louhela-yhteisö ja Anjalansalon yhteisökoti). Asumisvuorokausia oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uusien asiakkaiden osuus oli lähes 60 prosenttia. 14
15 Asiakkaiden sukupuoli (%) Palveluasuminen Stopparit Järvenpään sosiaalisairaala Katkaisu- ja selviämishoito Päivätoiminta Matala kynnys ja terveysneuvonta Korvaushoito Nuorisoasemat (nuoret) A-klinikat Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%) Asiakkaat ikäryhmittäin (%) 15
16 Asiakkaiden työtilanne (%) A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin (%) Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä terveysneuvonta
17 Palvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Tavoitteena on vähentää ongelmallista riippuvuuskäyttäytymistä ja siitä aiheutuvaa haittaa ja kärsimystä. Keskeiset palveluiden tuottamiseen liittyvät koko A-klinikkasäätiötä koskevat muutokset vuonna 2013 olivat päätös siirtyä uuteen Mediatri-potilas- ja asiakasjärjestelmään alkaen sekä palveluprosessien kehittäminen osana A-klinikkasäätiön laatuhanketta ja hallintorakenteiden kehittämistyötä. Henkilökohtaisesti kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita. A-klinikkasäätiön strategian mukainen sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt suunnitelmien mukaan konkretisoituen vuoden 2014 aikana. Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, mitä selittävät osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muut valtakunnalliset linjaukset, kuten kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukaisesti A-klinikkasäätiön yksiköissä on lisätty yhteistyötä mielenterveyssektorin ja psykiatristen palveluiden kanssa. Konsultointi on lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet yhä keskeisemmälle sijalle. Päihdehuollon erityispalveluita on suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Asiakaskunnan palvelutarpeet ovat muutoksessa. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten ja nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa. He tarvitsevat useammanlaista apua ja enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Vaativampien asiakkaiden hoito on muuttanut palveluita. Muutokset näkyvät erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Taustalla ovat sote-uudistukseen varautumisen lisäksi ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuomat säästöpaineet. Vaikeana jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että palvelujen ostamista on vähennetty vuoden 2013 aikana. Ostopalveluja on myös uudelleenarvioitu laajassa mitassa ja asiakasohjausta tiukennettu. Kilpailutukset ovat koskettaneet yhä useampaa A-klinikkasäätiön palvelualuetta ja tuotettua palvelua. A-klinikkasäätiön palvelutuotannossa haasteeksi on muodostunut joustavien, laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen. Erityinen huoli kohdistuu edelleen yhä useamman avun tarvitsijan jäämiseen hoidon ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja seniorikansalaisia. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2013 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole olleet tasapainossa kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä, jolloin A-klinikkasäätiö on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET Avohoito A-klinikka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasema on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapiste tarjoaa sosiaali- ja terveyden- 17
18 huoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikka (K-klinikka) on opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivä- ja toimintakeskus tarjoaa tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasema tarjoaa päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasema on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksikkö ja hoitoyhteisö on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia asiakkaita. Asumispalvelut Tukiasunto on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasuminen liittyy usein kuntoutusyksikön toimintaan. Asunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. Kuvassa (yllä) asuinhuone Hillerinkujan palveluasumisyksikössä Salossa. 18
19 Lääkäri Maarit Rauhala (vas.) ja projektisuunnittelija Liisa Osolanus tekevät töitä Helsingin Vinkin Katuklinikka-hankkeessa. Jarkko Partanen 19
20 HÄMEEN PALVELUALUE Toiminta-ajatus: Hämeen palvelualue tuottaa Hämeenlinnan ja Lahden seudun kunnille monipuolisia ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön hoito- ja asiantuntijapalveluita. Sopimuskunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki), Peruspalvelukeskus Aavan kunnat (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila ja Sysmä) Väestöpohja: noin asukasta Aluejohtaja: Hanna Ahokas Ylilääkäri: - Henkilöstön määrä: 90 Kokonaismenot 2013: 6,2 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Hämeenlinna: A-klinikka, katkaisuhoitoyksikkö, terveysneuvontapiste Living room, asumispalvelut (Sotkan asumispalvelukeskus ja tukiasuminen), ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Nuorten Selvis Lahti: A-klinikka, K-klinikka, Pitkämäen kuntoutusyksikkö (katkaisuhoito-osasto, kuntoutusosasto, vuokra-asuminen, tukiasuminen), lastensuojeluyksikkö Stoppari Vuosi 2013 oli Hämeen palvelualueen ensimmäinen toimintavuosi. Palvelualueen toiminnan käynnistäminen vaati paljon muutostyötä niin sisäisesti kuin suhteessa sopimuskuntiin. Vuotta leimasivat aktiivinen kehittäminen ja toimintojen yhtenäistäminen. Palveluprosesseja ja niiden kuvaamista kehitettiin kaikissa yksiköissä. Hämeenlinnan seudulla on panostettu pitkään monen toimijan voimin asumispalveluihin, mikä näkyy hyvin vähäisenä asunnottomuutena seudulla. Toimintavuonna Hämeenlinnan kaupunki jatkoi samaa kehitystä satsaten voimakkaasti päihdekuntoutujien asumispalveluihin. Pitkäaikainen haave toteutui, kun Y-säätiön rakennuttama 25-paikkainen Sotkan asumispalvelukeskus valmistui keväällä. Lahden seudulle on keskittynyt paljon syrjäytyneisyyttä monilla indikaattoreilla mitattuna. Kaupungin kireä taloustilanne pakottaa samaan aikaan säästämään palveluista. Asunnottomia on monista korjausyrityksistä huolimatta muuta maata keskimääräistä enemmän. Tilannetta ei helpottanut, että kaupunki päätti Pitkämäen 18-paikkaisen asuntolan alasajosta kevääseen 2013 mennessä, koska tilat eivät täyttäneet nykyisiä vaatimuksia. Sopivien asuntojen löytäminen monille Pitkämäessä pitkään asuneille ja paljon tukea tarvitseville asukkaille oli hyvin haastava projekti. Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön palvelukokonaisuutta kehitettiin asuntolan alasajon myötä. Asuntolan tiloissa tuotetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti määräaikaista vuokra-asumista omatoimisille päihdekuntoutu- 1. Mega-yhtye musisoi Pitkämäen kuntoutusyksikön 25-vuotisjuhlissa. 2. Lahden viihdekuoro esiintymisvuorossa. Klaus Olsen Klaus Olsen
Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös
1 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue
LisätiedotValtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotLasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa.
Vuosiraportti 2012 2 Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Aikuisten päihteidenkäytöstä lasten näkökulmasta
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotKatso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY. Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella
Katso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella Laadukkaita palveluja vastuullisesti Oy tarjoaa laadukkaita päihde- ja mielenterveyspalveluja.
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotA-klinikkasäätiön hoitopalvelut
säätiön hoitopalvelut Sisältö 1. Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 2. Missä hoidetaan? Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotTuottavuuden tunnusluvut Eteva. Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo
Tuottavuuden tunnusluvut Eteva Markku Niemelä, toimitusjohtaja, Eteva Ossi Aura, työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, Terveystalo Eteva kuntayhtymä 47 omistajakuntaa 26 kunnan alueella 150 toimipaikkaa
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö
PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotSisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69
Vuosikertomus 2011 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelujen kehitys 2011 14 Asiakkaat 16 Toimintayksiköiden
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
Lisätiedot43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010
SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotErityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä
Erityisryhmien tarpeet asunnottomuuden torjunnassa; mielenterveyskuntoutujien asuminen esimerkkinä 17.10.2012 Tuula Tiainen Rakennetun ympäristön osasto tuula.tiainen@ymparisto.fi Erityisryhmät ja asuminen
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä
Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotKoordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö
Koordinaatio Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevä työ: Mahdollisuuksien luominen E H K Ä I S E Ä T Y Ö Ei huolta Pieni huoli Tuntuva ja suuri huoli EHKÄISEÄ TYÖ Matalan kynnyksen palvelut: Riskitekijöiden
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotLAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018
LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä
LisätiedotPOHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång
POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015
LisätiedotEnsi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
LisätiedotTalousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO
TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotKuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella
Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
LisätiedotPiikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander
Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa
LisätiedotPalveluratkaisu-toimintamalli
Palveluratkaisu-toimintamalli Carina Lusikka, johtava sosiaalityöntekijä Marketta Salminen, kehittämispäällikkö Johtamisen opintopiiri 22.11.2017 VamO-hanke 1 Eteva 2016 pähkinänkuoressa Suurin vammaisalan
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN YKSIKKÖ ESPOOSSA 2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta Esittelijä Eetu Salunen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestää
LisätiedotKOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa. 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava
KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 2.11.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotJärvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut
Järvi-Pohjanmaan perusturvan aikuisten psykososiaaliset palvelut Erityispalvelujen johtaja Tanja Penninkangas Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi Puh. 06-24122301, 040-3517710 20.2.2014 1 Kuntavertailun
Lisätiedot2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014
2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin
LisätiedotHoiva vanhustenpalvelujen tulosalue
Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue TP 2013 TP 2014 TA2015 Henkilöstömäärä 1196 1134 1071 Toimintakulut 102,4 M 99,4M 97,8 M joista henkilöstökulut 54 M 52,4 M joista asumis- ja hoiva-palvelujen ostot
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotPalveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi
Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen
LisätiedotValtakunnalliset Päihde- ja. mielenterveyspäivät 11-12.10.2011
Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 11-12.10.2011 Päihdepalvelut kotiin Kokemuksia kotona tapahtuvasta alkoholikatkaisuhoidosta ja jälkikuntoutuksesta Råman Päivi, laitoshoidon koordinaattori,
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotSosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola
Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotHartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola
LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotTutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:
Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä
LisätiedotPäihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut
Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotOmaishoito ja päihteet -seminaari
Omaishoito ja päihteet -seminaari 16.1.2018 Omaishoitajaliitto on olemassa, jotta omaishoitoperheen asema paranee on omaishoitajia, heidän läheisiään, paikallisyhdistyksiä ja kansalaisia varten Perustettu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotVAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
LisätiedotPerusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys. Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous
Perusturvapalvelujen toimialan määrärahankorotusesitys Vt. perusturvajohtaja Jaana Koskela Valtuuston kokous 15.12.2018 Perusturvan talous menolajeittain TP 2017 TOT 10 / 2017 TA 2018 TOT 10 / 2018 Tot-%
LisätiedotPäihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa
Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma
LisätiedotMikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja
Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi Terveyspalvelujen käsikirja 2013 Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimen väestöpohja on noin 74.000 asukasta Kunta Asukasluku Hirvensalmi 2 439 Kangasniemi
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotNäin meillä Tampereella nääs
Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen
LisätiedotKehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke
Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa I&O kärkihanke Päijät-Hämeen Omaishoitajat ja Läheiset ry Anu Olkkonen-Nikula Muutosagentti, Ikääntyneiden palvelujen kehitysjohtaja
LisätiedotVIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen
VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin
LisätiedotYHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta
YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta Keskiviikko 21.2 2018 Klo 12-15.30 Wanha Herra, Metelinmäen kabinetti Lahti Osallistujat Asikkala: Matti Kettunen Hartola: Johanna Huttunen Hollola: Antti Anttonen
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
Lisätiedot