Vuosiraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuosiraportti 2013 1"

Transkriptio

1 Vuosiraportti

2 2 Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa Osolanus, lähivertaistoimija Petteri Vuorio ja tuntityöntekijä JP Pääskysaari. (Kuva: Jarkko Partanen)

3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö Asiakkaat Palvelut Toimintayksikköjen kuvaukset Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Kehittäminen ja tutkimus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot 2013 Toimintakertomus Tilinpäätös

4 A-klinikkasäätiö 2013 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2013 (suluissa tiedot vuodelta 2012) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 38,6 (37,3) 655 (633) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,3 (6,5) 83 (94) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,3 (2,2) 34 (33) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,1 (1,0) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,1) 11 (11) Yhteensä 49,6 (48,1) 794 (782) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2013 Avohoitopalvelut: asiakasta asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): asiakasta hoitovuorokautta Asumispalvelut: 290 asiakasta (palveluasuminen) 208 asiakasta (tukiasuminen) 4

5 Kuvatoimisto Vastavalo 5

6 Puheenjohtajan katsaus Vuoden 2013 jännityskertomus oli se, millaisen muodon valtakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus eli sote-uudistus lopulta saa. Ratkaisu tuli vuoden 2014 puolella: maa jaetaan viiteen suuralueeseen, jotka vastaavat jatkossa niin perus- kuin erityistason palveluiden järjestämisestä. Mallin vastaanotto on ollut pääosin myönteinen, mutta samalla on korostettu, että varsinainen rakennustyö on vasta alussa. Siinä prosessissa myös A-klinikkasäätiön on oltava aktiivisesti mukana. Hankintalakia uudistetaan EU-päätösten myötä. Järjestöjen olisi hyvä koota voimansa niin, että ainakin nykykäytännön pahimmat puutteet saataisiin korjattua ja pitkäjännitteiselle kehittämistyölle syntyisi paremmat edellytykset. Asetelmat, joissa A-klinikkasäätiö sitoutuu ylläpitämään tietyn palveluvalikon mutta kunta ei sitä käytä, täytyisi saada purettua tai ainakin tasapainotettua niin, että taloudelliset vastuut jakaantuisivat kummallekin osapuolelle. Kolmas isompi toimintaympäristön muutos liittyy Raha-automaattiyhdistyksen avustustoimintaan. Vuoden 2013 lopulla tulleet RAY:n rahoituspäätökset olivat A-klinikkasäätiölle pettymys. Yhden vuoden perusteella ei voi tehdä vahvoja johtopäätöksiä, mutta olisi huolehdittava siitä, että hankkeiden valmistelu on viritetty niin, että aiempi hyvä menestys on mahdollinen myös tulevaisuudessa. Menestyminen nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä vaatii organisaatiolta ripeää reagointia ja omien toimintatapojen jatkuvaa arviointia. A-klinikkasäätiö on alallaan iso toimija ja suuret laivat tapaavat kääntyä hitaasti. Toisaalta koko antaa skaalaedun: kaikki ei ole yhden kortin varassa, mikä tarjoaa mahdollisuuden uusien avausten rohkeisiin kokeiluihin ja pitkäjännitteiseen kehitystyöhön ilman välitöntä tuotto-odotusten täyttymistä. Vuosi 2013 oli ensimmäinen, jolloin A-klinikkasäätiön palvelurakenneuudistus oli toiminnassa kokonaisuudessaan. Uudistus on tärkeä säätiön toiminnan virtaviivaistamiseksi. Vuosiraportti kertoo, että palvelualueet ovat saaneet toimintansa hyvin käyntiin, vaikka taloustilanne alueilla on ollut haastava. Myös työ säätiön strategian jalkauttamisessa ja eteenpäinviennissä on ollut erinomaista. Julkinen talous on säästökuurilla. Tiukassa taloustilanteessa työn vaikuttavuuden osoittaminen on tärkeää. Päihdekuntoutuksessa, jossa asiakkaiden retkahdukset ja pitkäkestoiset ongelmakierteet ovat tavallisia, se ei ole ihan helppoa. A-klinikkasäätiön hallitus käsitteli teemaa kesäseminaarissaan. Norjalainen tutkija Grethe Lauritzen osoitti, että pitkäkestoisen asiakasseurannan avulla myös päihdepalveluiden vaikuttavuudesta on mahdollista saada vahvaa tutkimusnäyttöä. SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotolla A-klinikkasäätiö pyrkii vahvistamaan vaikuttavuuden osoittamista palveluiden tilaajille. Päihdetilanteessa myönteistä oli alkoholin kulutuksen hienoisen laskun jatkuminen ja nuorten humalajuomisen väheneminen. Huumeiden kohdalla huolta herättivät kannabiksen kotikasvatus, muuntohuumeet ja alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö. Useita eri päihteitä käyttävien moniongelmaisten nuorten ja nuorten aikuisten osuus A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen asiakaskunnassa kasvoi. Henkilökohtaista pärjäämistä ja itsekontrollia korostavassa maailmassa päihdeongelmien kietoutuminen muihin sosiaalisiin ongelmiin saattaa korostua. A-klinikkasäätiön tehtävänä on tarjota palvelujaan useinkin juuri kaikkein vaikeimmin ongelmaisille asiakasryhmille. Työn keskeiset lähtökohdat määrittävät säätiön arvot: ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja 6

7 Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2013 oli ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin A-klinikkasäätiön palvelualueet toimivat hallituksen strategian määrittelemällä tavalla. Samalla laadullinen kehittämistyö jatkui. Koko esimiesporrasta koskenut johtamisen erikoisammattitutkintokoulutus jatkui suunnitelmien mukaan. Koulutukseen liittyvien lopputöiden valmistelu aloitettiin, ja tämä prosessi liitettiin toiseen suuritöiseen kehittämistyöhön, A-klinikkasäätiön kaikki toiminnot käsittävään SHQS-laatuhankkeeseen. Molemmat etenivät toisiaan tukien ja suotuisasti. Samalla käynnistettiin säätiön asiakastietojärjestelmän uudistaminen: tavoitteena oli saada uusi ja aikaisempaa toimivampi asiakastietojärjestelmä käyttöön keväällä Mittavia kehittämishankkeita on ollut runsaasti ja tahti on ollut kova, joten henkilöstön jaksamiseen oli syytä kiinnittää erityistä huomiota. Keskustoimiston ja palvelualueiden yhteistyönä valmisteltiin koko henkilöstöä koskevat varhaisen välittämisen malliohjeet erilaisten työyhteisökysymysten käsittelyyn sekä ikäohjelma, jossa pyritään edistämään kaiken ikäisten työntekijöiden osaamista ja jaksamista. A-klinikkasäätiön päihdeohjelma päivitettiin aikaisempaa toimivammaksi. Henkilöstöhallinto tuotti yhteistyössä Eläke-Fennian asiantuntijoiden kanssa työkykyä ylläpitävää ohjelmaa, jota käynnistettiin kaikilla palvelualueilla. Henkilöstön työhyvinvointia seurattiin Työterveyslaitoksen Parempi työyhteisö -mittauksella keväällä Kyselyyn vastattiin yllättävän kattavasti, ja tulosten perusteella henkilöstön työhyvinvointi oli paremmalla tasolla kuin vertailuna käytetyissä suomalaisissa työyhteisöissä keskimäärin. Erot yksiköiden välillä olivat kuitenkin suuria, joten tuloksia tarkasteltiin alueittain ja yksiköittäin. Työnjakoa ja työn organisointia kehitettiin sekä alueilla että keskustoimistossa. Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhdistämisen valmistelu aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitulla tavalla, ja asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta alettiin seurata systemaattisesti kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä. Vuonna 2013 tuotettiin kokonaan uuden tyyppinen henkilöstöraportti, joka on osa tätä vuosikertomusta. Henkilöstön jaksamisesta on syytä huolehtia jatkossakin. Kuntien säästöpaineiden kasvaessa säätiön hoito- ja kuntoutusvastuulle ovat jäämässä kaikkein vaikeimmin kuntoutettavat asiakkaat. Vaikka perinteisten alkoholiriippuvaisten A-klinikka-asiakkaiden määrä on edelleen jonkin verran vähentynyt, tilalle on tullut kasvava määrä noin kolmekymppisiä useiden päihteiden ongelmakäyttäjiä ja vaikeasti huumeriippuvaisia asiakkaita. Erityisesti korvaushoitoon ja terveysneuvontaan turvautuvien asiakkaiden määrä oli kasvussa. Laitoskuntoutuksessa korostuivat suhteellisen lyhyet vieroitusvaiheen hoidot. Naisia oli edelleen noin kolmannes kaikista asiakkaista, mutta nuorten naisten osuus huumeiden käyttäjien hoidossa, laitosvieroituksessa ja palveluasumisen piirissä on tuntuvasti lisääntynyt. Varsinaista laitoskuntoutusta kunnissa käytetään edelleen säästeliäästi, samoin perhehoitoa ja odottavien äitien kuntoutusta. Vaativimman ja huono-osaisimman asiakasryhmän hoito ja kuntoutus näyttää olevan A-klinikkasäätiön päihdehuoltotyön pysyvää ydintä yhä tiukemmin kilpailutetussa palvelujärjestelmässä. Säätiön toiminta tavoittaa kaksi viidestä erityispalveluita käyttävästä asiakkaasta, joten A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen merkitys on huomattava. Yhteistyötä tehtiin yli sadan kunnan kanssa. Lisäksi yhteistyö muiden järjestöjen kanssa vakiintui ja vahvistui. Toimintaympäristön muutokset johtivat järjestöyhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen, päihdealan viestintäyhteistyön kehittämiseen ja teemoittaiseen koordinointiin, yhteiseen näkemykseen päihde- ja mielenterveystyön järjestölähtöisen tutkimusyhteistyön tarpeesta sekä yhteistyöhön erilaisten verkkopalveluiden kehittämisessä. Samalla jatkettiin järjestöjen keskinäistä yhteistyötä toiminnan vaikutusten arviointivälineiden kehittämiseksi ja arviointitoiminnan vakiinnuttamiseksi. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7

8 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimi toimikaudella Pekka Hakkarainen (osastojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana Sakari Laari (sosiaalineuvos, Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa Mediatri-tietojärjestelmän hankinta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi Helsingin nuorisoaseman liikkeenluovutus Helsingin kaupungille alkaen SHQS-laatujärjestelmän hankinta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) A-klinikkasäätiön strategian väliarvioinnin hyväksyminen keskustoimiston muutto Hakaniemestä Länsi-Pasilaan Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, talousjohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana kymmenen kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa päätös uusista hanke-ehdotuksista sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen integrointi ja tuotteistaminen taloussääntöä täydentävien ohjeiden valmistelu liittyminen ereseptin ja KanTa-palvelun käyttäjäksi A-klinikkasäätiön korvaushoitopalvelujen tuotteistaminen päätös hankintojen ja tarjouspyyntöihin vastaamisen prosesseista A-klinikkasäätiön strategisten ydinprosessien nimeäminen uuden työehtosopimuksen valmistelu 8

9 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä ja sähköiset palvelut 9

10 Aino Majava A-klinikkasäätiön johtoryhmä työssään: Hannu Ranta, Ari Saarto, Timo Väisänen ja Olavi Kaukonen. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: talousarvioesitys vuodelle 2014 (eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto; päihdepalvelujen tarve, resurssien riittävyys ja mahdollisuudet palvelujen kehittämiseen) säätiölain uudistamistyöryhmän mietintö (oikeusministeriö) alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija terveysministeriö) raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö) Lisäksi tuotettiin oikeusministeriölle selvitys yhdyskuntaseuraamuksiin tuomittujen psykososiaalisen kuntoutuksen järjestämisen ehdoista. A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi ( ). 10

11 A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2013 verkostoissaan muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen Henna Vuorento Auli Saukkonen Auli Saukkonen Keskustoimisto muutti syksyllä Helsingin Hakaniemestä Länsi-Pasilaan. Viestintäpäällikkö Aino Majava muuttopuuhissa. 2. Projektitutkija Jukka Ahonen A-klinikkasäätiön vuosijuhlassa. 3. Tasavallan presidentin myöntämiä kunniamerkkejä jaettiin 2013 neljälle A-klinikkasäätiön työntekijälle. Mitalin saivat Pirkanmaan palvelualueelta eläkkeelle jääneet yksikköjohtajat Helena Simula (vas.) ja Marja-Leena Majanmaa (oik.) sekä sairaanhoitaja Eija-Riitta Nurttila Järvenpään sosiaalisairaalasta (keskellä). Mitalin sai myös siivooja Teija Nieminen Itä-Suomen palvelualueelta. 11

12 VALTUUSKUNTA Varsinainen jäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Professori Hannu Alho Professori Georg Borgström Laatupäällikkö Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Psykososiaalisten palvelujen johtaja Niina Helminen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Jukka Kailio Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Johtaja Jyrki Koskela Sosiaalineuvos Sakari Laari Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Perusturvajohtaja Päivi Mattila Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Erikoistutkija Samuli Saarni Ylilääkäri Jan Schugk Professori Kaija Seppä Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Erityisasiantuntija Ellen Vogt Henkilökohtainen varajäsen Kari Vuorinen Leea Muhonen ei nimettyä varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Outi Mustonen Sanna Haakanen Maria Närhinen Merja Salmi Erkki Pakola Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Päivi Heimonen Mikko Kettunen Minna Laakso Hannu Silvennoinen Elianne Riska Matti Tuusa Merja Niemelä Susanna Winter Tinja Lääveri Matti Rautalahti Kalle Jokelainen Mari Tuomainen Eero Pirttijärvi Jussi Lehto Lotta Heiskanen Kaarina Tamminiemi Jaana Viemerö HALLITUS Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.) Laatupäällikkö Riitta Flinck Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin TILINTARKASTAJAT 2013 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso 12

13 A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry Keväällä 2014 käyttöön otettua asiakas- ja potilastietojärjestelmä Mediatria opiskeltiin vuoden aikana ahkerasti. Klaus Olsen 13

14 Asiakkaat Avopalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2013 kaikkiaan noin päihdeongelmaista tai heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi Avohoitopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden 2012 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi , jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia. A-klinikoiden asiakasmäärä laski neljä prosenttia ja asiointikertojen määrä nousi prosentin edellisvuodesta. Asiakkaita A-klinikoilla oli Heistä kolmasosa oli toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Yli 60- ja alle 30-vuotiaiden sekä naisten osuus pysyi vuoden 2012 tasolla. Lähes 60 prosenttia hakeutui hoitoon oma-aloitteisesti ja kaksi kolmasosaa ilmoitti hoitoon tulon syyksi alkoholinkäytön. Asiakkaista noin neljännes oli työssäkäyviä. Lähes 40 prosenttia A-klinikka-asiakkaiden hoitotapahtumista oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Ryhmätapaamisten määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että heidän läheisilleen. Lähes kaksi kolmannesta nuorisoaseman asiakkaista oli uusia toimintavuonna palveluun tulleita asiakkaita. Nuorten asiakkaiden määrä laski nuorisoasemilla 9 prosenttia vuotiaiden määrä puolittui edellisvuoteen verrattuna ja vuotiaiden ikäluokkaan kuuluvien määrä kasvoi jonkin verran. Nuorten hoitoon tulon suurin yksittäinen ensisijainen syy oli huumeidenkäyttö. Alkoholin osuus hoitoon tulon syynä laski viisi prosenttiyksikköä. Nuorista asiakkaista neljännes oli työttömiä. Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi toimintavuonna yhdeksän prosenttia ja asiointikertojen määrä 36 prosenttia. Asiakasmäärät nousivat melkein kaikissa korvaushoitoyksiköissä. Neljännes korvaushoitoasiakkaista oli uusia. Naisten osuus asiakkaista kasvoi kaksi prosenttiyksikköä. Yli puolet korvaushoitoasiakkaista kuului ikäluokkaan vuotiaat. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä nousi neljä prosenttia mutta käyntien määrä laski neljä prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakkaiden suurimman ikäryhmän muodostivat vuotiaat. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät olivat edellisvuoden tasolla. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita oli vuonna 2013 noin Määrä laski vuodesta 2012 kaksi prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi Määrä laski yhdeksän prosenttia edellisvuodesta. Hoitojaksojen määrä laski prosentin. Kuntouttavia laitosmuotoisia palveluja siirrettiin palveluasumiseen. Vuoden aikana avattiin kaksi uutta palveluasumisen yksikköä ja yksi uusi selviämishoitoyksikkö. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaiden kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakasmäärät vähenivät lähes kaikissa yksiköissä, mutta Turun selviämishoitoyksikön avaaminen tasoitti asiakasmäärätilastot. Hoitovuorokausien määrä laski neljä prosenttia. Naisten ja alle 30-vuotiaiden osuus laski prosenttiyksikön. Yli 60-vuotiaiden osuus pysyi edellisvuoden tasolla, joskin yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä oli 14 prosentin kasvu. Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakkaista 9 prosenttia oli asunnottomia ja 14 prosenttia työssäkäyviä. Asiakkaista uusia oli lähes puolet. Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärä laski 40 ja hoitovuorokaudet 20 prosenttia toimintavuonna. Eniten laskuun vaikutti kahden yksikön siirtyminen palveluasumisen tilastoon. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden asiakaskunnasta putosi kymmeneen prosenttiin. Naisten osuus pysyi edellisvuoden tasolla. Hieman yli puolet asiakkaista oli uusia. Järvenpään sosiaalisairaalan asiakas- ja hoitopäivien määrässä sen sijaan oli pientä kasvua. Alle 30-vuotiaiden osuus sosiaalisairaalan kaikista potilaista kasvoi yli 40 prosenttiin. Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman. Tyttöjen suhteellinen osuus nuorista laski jonkin verran. Hoitojaksojen määrä laski 20 ja hoitovuorokausien 12 prosenttia. Kiireelliset sijoitukset vähenivät kolmanneksella. Huostaanotettujen määrä oli 18 prosenttia edellisvuotta suurempi. Asumispalvelut Palveluasumisen asiakasmäärä kasvoi 70 prosenttia. Kasvua selittää kahden uuden palveluasumisen yksikön avaaminen (Salon Hillerinkujan palveluasumisyksikkö ja Pyhtään Valkama-yhteisö) ja kahden yksikön siirtäminen kuntoutusyksiköiden tilastosta palveluasumisen tilastoihin (Salon Louhela-yhteisö ja Anjalansalon yhteisökoti). Asumisvuorokausia oli seitsemän prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Uusien asiakkaiden osuus oli lähes 60 prosenttia. 14

15 Asiakkaiden sukupuoli (%) Palveluasuminen Stopparit Järvenpään sosiaalisairaala Katkaisu- ja selviämishoito Päivätoiminta Matala kynnys ja terveysneuvonta Korvaushoito Nuorisoasemat (nuoret) A-klinikat Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%) Asiakkaat ikäryhmittäin (%) 15

16 Asiakkaiden työtilanne (%) A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin (%) Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä terveysneuvonta

17 Palvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Tavoitteena on vähentää ongelmallista riippuvuuskäyttäytymistä ja siitä aiheutuvaa haittaa ja kärsimystä. Keskeiset palveluiden tuottamiseen liittyvät koko A-klinikkasäätiötä koskevat muutokset vuonna 2013 olivat päätös siirtyä uuteen Mediatri-potilas- ja asiakasjärjestelmään alkaen sekä palveluprosessien kehittäminen osana A-klinikkasäätiön laatuhanketta ja hallintorakenteiden kehittämistyötä. Henkilökohtaisesti kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita. A-klinikkasäätiön strategian mukainen sähköisten palveluiden kehittäminen on edennyt suunnitelmien mukaan konkretisoituen vuoden 2014 aikana. Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, mitä selittävät osaltaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus ja muut valtakunnalliset linjaukset, kuten kansallinen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukaisesti A-klinikkasäätiön yksiköissä on lisätty yhteistyötä mielenterveyssektorin ja psykiatristen palveluiden kanssa. Konsultointi on lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet yhä keskeisemmälle sijalle. Päihdehuollon erityispalveluita on suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Asiakaskunnan palvelutarpeet ovat muutoksessa. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten ja nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalveluissa. He tarvitsevat useammanlaista apua ja enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Vaativampien asiakkaiden hoito on muuttanut palveluita. Muutokset näkyvät erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Taustalla ovat sote-uudistukseen varautumisen lisäksi ennen kaikkea kiristyneen kuntatalouden tuomat säästöpaineet. Vaikeana jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että palvelujen ostamista on vähennetty vuoden 2013 aikana. Ostopalveluja on myös uudelleenarvioitu laajassa mitassa ja asiakasohjausta tiukennettu. Kilpailutukset ovat koskettaneet yhä useampaa A-klinikkasäätiön palvelualuetta ja tuotettua palvelua. A-klinikkasäätiön palvelutuotannossa haasteeksi on muodostunut joustavien, laadukkaiden ja yksilöllisten palveluiden tuottaminen. Erityinen huoli kohdistuu edelleen yhä useamman avun tarvitsijan jäämiseen hoidon ulkopuolelle. Tämä koskee erityisesti työelämän ulkopuolella olevia nuoria ja seniorikansalaisia. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2013 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole olleet tasapainossa kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä, jolloin A-klinikkasäätiö on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET Avohoito A-klinikka on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasema on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapiste tarjoaa sosiaali- ja terveyden- 17

18 huoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikka (K-klinikka) on opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivä- ja toimintakeskus tarjoaa tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasema tarjoaa päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasema on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksikkö ja hoitoyhteisö on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia asiakkaita. Asumispalvelut Tukiasunto on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasuminen liittyy usein kuntoutusyksikön toimintaan. Asunnot on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. Kuvassa (yllä) asuinhuone Hillerinkujan palveluasumisyksikössä Salossa. 18

19 Lääkäri Maarit Rauhala (vas.) ja projektisuunnittelija Liisa Osolanus tekevät töitä Helsingin Vinkin Katuklinikka-hankkeessa. Jarkko Partanen 19

20 HÄMEEN PALVELUALUE Toiminta-ajatus: Hämeen palvelualue tuottaa Hämeenlinnan ja Lahden seudun kunnille monipuolisia ehkäisevän ja korjaavan päihdetyön hoito- ja asiantuntijapalveluita. Sopimuskunnat: Hämeenlinna, Hattula, Janakkala, Lahti, Heinola, Peruspalvelukeskus Oivan kunnat (Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä ja Padasjoki), Peruspalvelukeskus Aavan kunnat (Hartola, Iitti, Myrskylä, Nastola, Pukkila, Orimattila ja Sysmä) Väestöpohja: noin asukasta Aluejohtaja: Hanna Ahokas Ylilääkäri: - Henkilöstön määrä: 90 Kokonaismenot 2013: 6,2 milj. euroa Palvelukokonaisuus: Hämeenlinna: A-klinikka, katkaisuhoitoyksikkö, terveysneuvontapiste Living room, asumispalvelut (Sotkan asumispalvelukeskus ja tukiasuminen), ehkäisevän päihdetyön yksikkö, Nuorten Selvis Lahti: A-klinikka, K-klinikka, Pitkämäen kuntoutusyksikkö (katkaisuhoito-osasto, kuntoutusosasto, vuokra-asuminen, tukiasuminen), lastensuojeluyksikkö Stoppari Vuosi 2013 oli Hämeen palvelualueen ensimmäinen toimintavuosi. Palvelualueen toiminnan käynnistäminen vaati paljon muutostyötä niin sisäisesti kuin suhteessa sopimuskuntiin. Vuotta leimasivat aktiivinen kehittäminen ja toimintojen yhtenäistäminen. Palveluprosesseja ja niiden kuvaamista kehitettiin kaikissa yksiköissä. Hämeenlinnan seudulla on panostettu pitkään monen toimijan voimin asumispalveluihin, mikä näkyy hyvin vähäisenä asunnottomuutena seudulla. Toimintavuonna Hämeenlinnan kaupunki jatkoi samaa kehitystä satsaten voimakkaasti päihdekuntoutujien asumispalveluihin. Pitkäaikainen haave toteutui, kun Y-säätiön rakennuttama 25-paikkainen Sotkan asumispalvelukeskus valmistui keväällä. Lahden seudulle on keskittynyt paljon syrjäytyneisyyttä monilla indikaattoreilla mitattuna. Kaupungin kireä taloustilanne pakottaa samaan aikaan säästämään palveluista. Asunnottomia on monista korjausyrityksistä huolimatta muuta maata keskimääräistä enemmän. Tilannetta ei helpottanut, että kaupunki päätti Pitkämäen 18-paikkaisen asuntolan alasajosta kevääseen 2013 mennessä, koska tilat eivät täyttäneet nykyisiä vaatimuksia. Sopivien asuntojen löytäminen monille Pitkämäessä pitkään asuneille ja paljon tukea tarvitseville asukkaille oli hyvin haastava projekti. Lahden Pitkämäen kuntoutusyksikön palvelukokonaisuutta kehitettiin asuntolan alasajon myötä. Asuntolan tiloissa tuotetaan tällä hetkellä pienimuotoisesti määräaikaista vuokra-asumista omatoimisille päihdekuntoutu- 1. Mega-yhtye musisoi Pitkämäen kuntoutusyksikön 25-vuotisjuhlissa. 2. Lahden viihdekuoro esiintymisvuorossa. Klaus Olsen Klaus Olsen

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010 SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille

SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille SKH:n tuki ikääntyneille päihdeongelmaisille Merja Etholén-Rönnberg Sairaala-, kuntoutus- ja hoivaosasto Idän palvelualueen johtaja 22.1.2014 Vanhusneuvosto Strategiset/tärkeät linjaukset päihdepalvelujen

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet. M/S Soste-risteily Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteistyö - tarve, haasteet ja mahdollisuudet M/S Soste-risteily 5.10.2016 Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut

Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa yöpyneiden asunnottomuuspolut Verkostokehittäjät Työkokous 12.12.2016 Haastavimpien asiakkaiden asumisen tukeminen Sanna Sunikka Kriminaalihuollon tukisäätiö Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja

VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla Luotettava kumppani Vahva vaikuttaja VERTAIS- JA KOKEMUSASIANTUNTIJATOIMINTA Kouvolan huumevieroitusyksikössä ja katkaisuhoitoasemalla 1 KOUVOLAN LAITOSYKSIKKÖ Huumevieroitusyksikkö Piikkisiili Hoito perustuu yhteisöllisyyteen ja yhteisöhoidon

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari 6.9.2013 Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki ARVON TUOTTAMINEN ASIAKKAALLE Ikääntyvän mielekäs elämä ja hyvinvointi on laajempi kokonaisuus

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA 2010-2015 Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa 20.10.2015 Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kotikuntoutus (EKSOTE)

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja

Hoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen

Lisätiedot

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ

KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ KÅRKULLA SAMKOMMUN KUNTAYHTYMÄ Kårkulla kuntayhtymä Kårkulla kuntayhtymä tuottaa ruotsinkielisiä vammaispalveluita. Toiminta aloitettiin 20.8.1960. Kårkulla kuntayhtymää ylläpitää kaikki 33 kaksikielistä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA Tiina Ahonen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA Tiina Ahonen. Tekijätiedot ja/tai esityksen nimi 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN KOKONAISUUS ESPOOSSA 14.12.2015 Tiina Ahonen 1 Osana Espoon kaupungin terveyspalveluja mielenterveys- ja päihdepalvelut järjestävät ehkäiseviä, hoitavia ja kuntouttavia

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä

ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä ELY-keskuksen nuorisotoimen puheenvuoro nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämisestä Alueellisen nuorisotoimen nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön kehittämispäivä Tiina Mattila

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Lapset puheeksi Oulussa 6.5.2014 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Hyvinvointikuntayhtymän strategia Toimintaympäristössä, olosuhteissa ja tarpeissa tapahtuvat muutokset

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö

Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Vertais- ja kokemustoimijoiden foorumi 12.3.2012 Kallion virastotalo Tiina Saarinen Kehittämissuunnittelija A-klinikkasäätiö Tietopuu Tietopuu-sivuston www.a-klinikka.fi/tietopuu/ tarkoituksena on jakaa

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA! Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa

Lisätiedot

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki

SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki SADe sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuuden kevätseminaari Helsinki 23.4.2013 Hankepäällikkö, TtM Minna Angeria 22.4.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 SADe-ohjelman sosiaali- ja terveysalan palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi

PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO YKSIKÖN PERUSTIEDOT. Sähköposti:etunimi.sukunimi@a-klinikka-fi PÄIHDEHOITOYKSIKÖN LAATUARVIO AVOHOITO LOMAKE TÄYTETÄÄN SOVELTUVIN OSIN YKSIKÖN PERUSTIEDOT Täyttöpäivämäärä 18.11.2004 Nimi: Katuosoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Toimintakeskus-Yhteisökoti Asemakatu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa.

Sosiaali ja terveysministeriö, Finanssivalvonta ja tilintarkastajat valvovat säätiön toimintaa. 1 YLEISRADION ELÄKESÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Taustaa eläkesäätiöstä Sääntömuutokset Yleisradion eläkesäätiö on yhteiseläkesäätiö, joka vastaa Yleisradio Oy:n ja Yleisradion eläkesäätiön lakisääteisestä

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu PoSoTe hanke II vaihe Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu Valmistelua ohjaava rakenne Maakuntauudistuksen valmistelu / PoSoTe Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen hankintailta

Hyvinvointipalvelujen hankintailta Hyvinvointipalvelujen hankintailta Päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä sosiaalisen tuen palveluiden hankinnat 2015 suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Tuetun asumisen hankinta - puitekilpailutus -

Lisätiedot