Sisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 2

3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelujen kehitys Asiakkaat 16 Toimintayksiköiden kuvaukset 20 Palvelut Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 23 Espoon nuorisoasema 24 Helsingin nuorisoasema 25 Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki 26 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 27 Itä-Suomen palvelualue 29 Järvenpään sosiaalisairaala 31 Kettutien erityispoliklinikka 32 Lahden A-klinikkatoimi 33 Länsi-Suomen palvelualue 34 Sastamalan päihdeklinikkatoimi 36 Tampereen A-klinikkatoimi 37 Kehittämistoiminta 38 Hoitotutkimusohjelma 40 Henkilöstön kehittämis- ja tukitoiminta 42 Viestintä 44 Tilastotaulukot Toimintakertomus 52 Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69 3

4 A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2011 (suluissa tiedot vuodelta 2010) Tuotot (milj. ) Henkilöstön määrä Alueyksiköt 36,7 (34,7) 637 (600) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 4,7 (5,0) 90 (101) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,4 (2,2) 34 (44) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,1 (0,6) 14 (11) Palvelusäätiö 1,0 (1,0) 13 (11) Yhteensä 45,9 (43,5) 788 (767) 4

5 A-Klinikkasäätiön palvelutuotanto 2011 Avohoitopalvelut asiakasta asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt) asiakasta hoitovuorokautta Erityisasumispalvelut 234 asiakasta (asumispalvelut) 165 asiakasta (tukiasuminen) PALVELUALUEET JA TOIMIPAIKAT 2011 Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien erityispoliklinikka (Helsinki) Lahden A-klinikkatoimi Sastamalan päihdeklinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi Itä-Suomen palvelualue ( lähtien) - Kouvolan A-klinikkatoimi - Kymen A-klinikkatoimi - Mikkelin A-klinikka Länsi-Suomen palvelualue ( lähtien) - Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka - Salon A-klinikkatoimi - Turun A-klinikkatoimi 1. Länsi-Suomen palvelualue 2. Sastamalan päihdeklinikkatoimi 3. Espoon A-klinikka ja katkaisuhoito 4. Tampereen A-klinikkatoimi 5. Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 6. Lahden A-klinikkatoimi 7. Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Helsingin nuorisoasema Helsingin Vinkki Kettutien erityispoliklinikka 1 3 Espoon nuorisoasema 5

6 Puheenjohtajan katsaus Kuva: Antero Aaltonen A-klinikkasäätiön hallituksen keskeinen tehtävä vuonna 2011 oli valmistella ja hyväksyä säätiön strategia vuosille Edelliset vuodet olivat konkreettisesti osoittaneet, miten merkittävällä tavalla toimintaympäristön muutokset vaikuttavat säätiön toimintaan ja ennen kaikkea työn taloudellisiin edellytyksiin. Strategia on se tiekartta, jota kulkien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset voidaan todennäköisimmin varmistaa ja toimintaa kehittää muuttuvassa yhteiskunnallisessa ympäristössä. Vaikka strategia koskee vuosia , myös pidemmän aikavälin kehitystrendit on tarpeen ottaa huomioon. Nopeasti muuttuva ja globalisoituva maailma vaatii strategian jatkuvaa päivittämistä ja uudistamista. Strategiatyö oli innostavaa, koska se pakotti myös hallituksen palaamaan toiminnan juurille, sen perustamisasiakirjoihin. A-klinikkasäätiön perusdokumentti on allekirjoitettu säädekirja ja siinä määritelty säätiön toiminnan tarkoitus. Monia päihdetyöhön vaikuttavia muutoksia vuoden 1955 jälkeen on tapahtunut sekä yhteiskunnassa yleensä että sosiaali- ja terveydenhuollossa ja etenkin päihdelainsäädännössä. Muutoksista huolimatta perustamisvaiheessa määritelty tehtävä on edelleen ajankohtainen ja kenties aikaisempaakin tärkeämpi. Olemme lakisääteisessä päihdetyössä kuntien kumppani, toteutamme hoitoa ja huoltoa vapaaehtoisuuteen perustuen, ja tavoitteemme on jatkuvasti kehittää päihdetyötä. Kielelliset ilmaisut ovat muuttuneet, mutta päämäärä on sama. Markkinoiden ja kilpailutuksen vallatessa yhä laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen aluetta A-klinikkasäätiön on tehtävä strateginen valinta: kulkeako pitkälle tuotteistettuja päihdetyösuoritteita markkinoivan ja myyvän organisaation suuntaan vai valitako kumppanuuden tie, jossa vaikeasti tuotteiksi taipuvat prosessit vaativat monien osaamisten yhteensovittamista. Toimiako vain ongelmia korjaavana palvelutehtaana vai myös ongelmien ehkäisyyn ja vähentämiseen pyrkivänä asiantuntijana ja laajaalaista vastuuta korostavana muutoksen agenttina. Hallitus valitsi kumppanuuksien syventämisen tien. Tätä tietä kuljetaan niin ongelmia korjaavassa työssä kuin ehkäisevässä ja ongelmia vähentävässä toiminnassa. Kilpailuyhteiskunnassa tämä ei ole muodikas valinta, mutta päihdeongelmien luonteen tuntien uskomme kumppanuusorientaation tuovan enemmän voimaa työn ydintarkoituksen toteuttamiseen. Ensimmäiset kokemukset organisaation uudesta aluerakenteesta ja Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujen kysynnästä antavat myönteisiä signaaleja vahvistuneen yhteistoiminnan vaikutuksista. Määrätietoista työtä tarvitaan edelleen, jotta voimme varmistua valitun strategian kestävyydestä myös pidemmällä aikavälillä. Strategia tarvitsee myös kentän keskustelua siitä, mitä sen toteuttaminen käytännössä merkitsee. Uskon, että A-klinikkasäätiön väellä on hyvät edellytykset rakentaa osaavaa ja uudistuvaa sisältöä kumppanuuksien syventämiselle. Hallitus saattoi todeta, että kuluneen vuoden tulos oli monin tavoin myönteinen. Kiitokset siitä kuuluvat koko henkilökunnalle ja uusia rakenteita rohkeasti eteenpäin vieneelle johdolle. Vuoden 2011 lopussa jätin kuusi vuotta kestäneen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajuuden. Haluan kiittää säätiötä ja sen henkilökuntaa mielenkiintoisista yhteistyön vuosista. Aihetta on kiittää myös monista vaikeista kysymyksistä, joihin hallitus näinä vuosina on joutunut ottamaan kantaa. Säätiön hallitus on ollut näköalapaikka kolmannen sektorin haasteisiin suurten kulttuuristen, yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten leimaamassa ympäristössä. Kiitän myös hallituskumppaneitani hyvästä yhteistyöstä ja monista antoisista kokouksista. Toivon hyviä päihdetyön vuosia A-klinikkasäätiölle ja sen sitoutuneelle henkilökunnalle. Aulikki Kananoja ylisosiaalineuvos, A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja

7 Toimitusjohtajan katsaus Kuva: Pirkko Hakkarainen Jo parin vuoden ajan valtakunnallisessa päihdetyössä on ollut nähtävissä yllättävää kehitystä. Huolimatta laajasta päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeesta ja merkittävästä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta päihde- ja mielenterveysasiakkaiden saamat palvelut ovat ohentuneet. Tämä näkyy jopa niin, että ensisuoja-asuminen on viime vuosina kääntynyt uudelleen kasvuun. Korkeana pysyneen alkoholin kulutuksen vuoksi myös poliisin säilöön päätyneiden henkilöiden määrä on pysynyt korkealla tasolla. Katkaisuhoitoa on käytetty aikaisempaa enemmän, mutta varsinaista kuntoutusta on tuotettu aikaisempaa vähemmän. Samoja piirteitä on nähtävissä mielenterveysasiakkaiden saamissa palveluissa: sairaalahoidot ovat valtakunnallisesti vähentyneet mutta edullisempi laitosasuminen lisääntynyt. Laaja yhteiskunnallinen kuva kertoo polarisaatiosta marginaaliväestön sisällä. Päihteistä aiheutuvia haittoja vähentävää ja ongelmia ehkäisevää panosta on kokonaisuutena vähennetty. Kun myös kuntoutuksesta säästetään, voimavaroja on suunnattu enemmän viimesijaiseen huoltoon. A-klinikkasäätiön palvelualueilla on pyritty toimintavuoden aikana tarjoamaan enemmän kokonaisia hoitoketjuja kuin pelkkiä suoritteita. Tällä on ilmeisen suuri vaikutus kuntoutuksen saatavuuteen ja myös sen yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. A-klinikkasäätiön tuottamaa laitoskuntoutusta on kysytty jopa aikaisempaa enemmän. Selviämisasemien rakentaminen katkaisuhoitoasemien yhteyteen eräillä alueilla on ollut merkittävä askel, kun myös huono-osaisille asiakkaille on tarjoutunut mahdollisuus päästä kynnyksettä ja viiveettä kuntouttavien palvelujen piiriin. Nuorisoasemien palvelujen kysyntä on niin ikään kasvanut. Erot valtakunnalliseen kehitykseen ovat vielä pieniä mutta merkille pantavia. Ne osoittavat, että erityisesti taloudellisesti niukkoina aikoina on järkevää ja kustannustehokasta syventää yhteistyötä. Kehitys on kokonaisuudessaan ollut myönteistä sekä A-klinikkasäätiön, kuntien että kuntalaisten kannalta. A-klinikkasäätiö on ollut tässä kokonaisuudessa vain yksi sopimuskumppani, mutta myös säätiön omilla toimilla on ollut suuri vaikutus. Aikaisempaa suuremmat palvelualueet ovat merkinneet suurempaa palveluvalikoimaa myös pienille ja keskisuurille kunnille. Asiakkaille tulee mahdolliseksi päästä palveluihin yhden oven periaatteella ja palveluverkkojen väliin putoamisen riski vähenee. Muutokset A-klinikkasäätiön palvelurakenteessa eivät ole merkinneet helpompaa tai kevyempää työtä säätiön työntekijöille. Pikemminkin päinvastoin: asiakkaiden ongelmat eivät ole vähentyneet tai helpottuneet. Muutokset palvelurakenteessa ovat kuitenkin merkinneet jatkuvuutta ja turvallisempia työsuhteita, kun taloudellisen niukkuuden kohdatessa myös oma järjestelmämme joustaa tarvittaessa. Säätiön viestinnässä, verkkopalvelujen kehittämisessä ja muussa kehittämistyössä on löydetty uusia, kokonaisuutta tukevia lähestymistapoja. Säätiön sisäiset työprosessit ja johtaminen ovat toimintavuoden aikana kehittyneet huomattavasti. Johtoryhmä on ottanut tukevan otteen kokonaisuuden ohjaamisesta hallituksen tekemän strategian suuntaisesti. Tämä on merkinnyt osin luopumista mutta myös mahdollisuutta hyödyntää keskittämisetuja siten, että varsinaisen hoito- ja kuntoutustyön sekä sisällöllisen kehittämistyön edellytykset ja voimavarat ovat lisääntyneet palvelualueilla. Samalla A-klinikkasäätiön talous on vakautunut. Palvelurakenteen muutos on tuottanut mittakaavaetuja, mutta ehkä kuitenkin suurempi merkitys on ollut sillä, että säätiön henkilöstö koetaan osaavaksi ja palvelut laadukkaiksi. Suuri merkitys on myös alueiden taitavalla johtamisella, ja ehkä kaikkein suurin merkitys on ollut aktiivisella ja uusia toimintamuotoja synnyttäneellä yhteistyöasenteella. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7

8 Toimintaympäristö Muutokset päihdetilanteessa Alkoholin kokonaiskulutuksen kolme vuotta jatkunut lasku pysähtyi vuonna Alkoholiveroon ei tehty korotuksia, minkä seurauksena alkoholin reaalihinnat olivat noin 2 prosenttia alhaisemmalla tasolla kuin vuonna Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 54 miljoonaa litraa eli 10,0 litraa asukasta kohden 100 prosentin alkoholina. Tilastoitu kulutus kasvoi hieman mutta oli edelleen 8,1 litraa asukasta kohden. Alkoholin tilastoitu kulutus oli vuonna 2011 kahdeksan prosenttia korkeammalla tasolla verrattuna vuoteen Alkoholin kokonaiskulutuksesta osa on tilastoimatonta alkoholinkulutusta eli matkailijoiden tuomaa alkoholia, laillista ja laitonta kotivalmistusta, suomalaisten ulkomailla kuluttamaa alkoholia sekä salakuljetusta ja korvikealkoholeja. Matkustajatuonti kattaa nykyään kolme neljännestä tilastoimattomasta alkoholinkulutuksesta. Vuonna 2011 alkoholijuomien matkustajatuonti pysyi edellisvuoden tasolla eli vajaana 1,5 litrana 100 prosentin alkoholia asukasta kohti. Myös koko tilastoimaton alkoholinkulutus pysyi vuonna 2011 lähes ennallaan. Se oli noin 1,9 litraa 100 prosentin alkoholia asukasta kohti. Tilastoimattoman alkoholinkulutuksen osuus kokonaiskulutuksesta oli 19 prosenttia. Alkoholin kulutuksen kasvu 2000-luvulla on näkynyt alkoholin käytön aiheuttamien terveydellisten ja sosiaalisten haittojen määrässä. Vuosina haittojen määrä väheni jonkin verran, mutta ennakkotietojen mukaan näyttäisi siltä, että vuonna 2011 useiden haittojen väheneminen on pysähtynyt. Alkoholin kulutuksen kasvu ja huumeidenkäytön lisääntyminen 1990-luvun lopulla on lisännyt jonkin verran päihdepalvelujen käyttöä 2000-luvulla. Vuonna 2010 A-klinikoilla ja nuorisoasemilla kävi yhteensä noin asiakasta ja katkaisuhoito- ja kuntoutuslaitoksissa hoidettiin noin asiakasta. Alkoholisairauksien hoitojaksojen määrä sairaaloissa oli alempi kuin koskaan 2000-luvulla. Vuonna 2010 alkoholihaittoihin kuoli noin henkeä. Alkoholimyrkytykseen kuolleiden määrä väheni vuoteen 2009 verrattuna 14 prosenttia ja tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneinä kuolleiden määrä 10 prosenttia. Päihteiden sekakäyttö on yleistä hoitoyksiköiden huumeasiakkailla. Vuonna 2010 asiakkaista 62 prosenttia kertoi käyttäneensä ainakin kolmea ongelmapäihdettä. Elämänaikaista huumeiden pistoskäyttöä oli 77 prosentilla asiakkaista. Suurin osa huumeasiakkaista oli ollut aiemmin päihdehoidossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Suomalainen rahapelaaminen tutkimukseen haastatelluista 78 prosenttia oli pelannut viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana jotakin rahapeliä (naiset 73 %, miehet 83 %). Määrä vastaa noin 3,1:tä miljoonaa vuotiasta suomalaista. Vuonna 2007 vastaava osuus oli 74 prosenttia. Suomalaiset käyttävät rahapeleihin keskimäärin 14 euroa viikossa. Peliongelmaisiksi arvioidaan 2,7 prosenttia vuotiaista, mikä merkitsee noin :ta henkilöä. Kaikkiin rahapeleihin tuli voimaan yhtenäinen 18 vuoden alaikäraja vuonna Sen jälkeen toteutetun väestökyselyn tulokset osoittivat selkeästi, että ikärajan säätämisellä on pystytty vähentämään alaikäisten pelaamista ja pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Valtakunnalliset ohjelmat ja muutokset sosiaali- ja terveysjärjestökentässä Kaste, Mieli ja Paras A-klinikkasäätiö jatkoi vuonna 2011 valtakunnallisten kehittämisohjelmien seuraamista ja arvioi niiden vaikutuksia päihdepalveluihin. Kaste 1 päättyi vuoden 2011 lopussa ja sitä jatketaan 2012 alkaen kokoavana ohjelmana, johon myös Mieli- ja Parashankkeet sisältyvät. Vaikka kansallisten ohjelmien lähtökohtaisena tavoitteena on ollut erilaisten toisiaan poissulkevien rahoitus- ja hankintaratkaisujen joustava yhteensovittaminen, niiden kohdalla 8

9 on myös edelleen tehty aiemman erottelevan käytännön mukaisia linjauksia. Tämä on huolestuttavaa ajatellen hyvinvointipalvelujen pitkäjänteistä ja innovatiivista kehittämistä. Hallitusohjelma Vuonna 2011 ajankohtaisena vaikuttamisen ja seurannan kohteena oli uusi hallitusohjelma, joka annettiin tiedonantona eduskunnalle Hallitusohjelma sisältää kolme painopistealuetta: köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden sekä kilpailukyvyn vahvistaminen. Hallitusohjelman mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Vahvojen peruskuntien merkitystä korostetaan. Kuntien ja sosiaali- ja terveysalueiden yhteisiä tehtäviä hoitamaan kaavaillaan viittä erityisvastuualuetta (Erva). Vaativan ja tahdonvastaisen hoidon kehittäminen ja järjestäminen keskitetään erityisvastuualueille, ja ne huolehtivat myös tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen liittyvistä tehtävistä. Päihdepolitiikkaan ja -palveluihin liittyen hallitusohjelmassa luvataan tehostaa toimia koko väestön sekä erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi alkoholin, tupakan, huumausaineiden ja rahapeliongelmien aiheuttamilta haitoilta. Poliisin tekemää hoitoonohjausta on tarkoitus tehostaa ja mahdollisuuksia päihdeongelmien hoitoon vankeuden aikana lisätä. Huumausaineiden käytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi tehdään toimenpideohjelma. Huumeidenkäyttäjien matalan kynnyksen palveluja, terveysneuvontaa ja etsivää työtä aiotaan lisätä. Hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisjärjestöjen merkitystä suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Järjestöjen toimintaedellytyksiä vapaaehtois- ja vertaistuen, auttamistyön ja erityispalvelujen tuottajina vahvistetaan, resursointia parannetaan sekä varainhankintaa ja verovapautta selkeytetään. Hallitusohjelmassa todetaan, että nykyinen rahapelimonopolijärjestelmä säilytetään. Rahapelihaittojen seurantaa, tutkimusta, ehkäisyä ja hoitoa kehitetään. Viranomaisten, järjestöjen, peliyhteisöjen ja tutkimuslaitosten yhteistyötä pelihaittojen torjunnassa tehostetaan. Hallitusohjelmassa luvataan selkeyttää palvelujen tuottamiseen liittyviä kilpailuttamisen ja julkisen tuen myöntämisen sääntöjä. EU:ssa valmisteltavana olevan SGEI-normiston vaikutukset kansalliseen kilpailulainsäädäntöön arvioidaan, minkä jälkeen säädetään puitelaki yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvistä palveluista (SGEI). Näin on tarkoitus selkeyttää kolmannen sektorin asemaa palvelujen tuottajana ja RAY:n mahdollisuuksia rahoittaa SGEI-palveluita. Hankintalaki aiotaan uudistaa niin, että kuntien suorahankintamahdollisuudet lisääntyvät. Hankintalain soveltamista nykyistä rajatummin tilanteissa, joissa on kyse erityisen haavoittuvien asiakasryhmien tai pitkäaikaisten tai harvoin tarvittavien palvelujen järjestämisestä, selvitetään. Hallitusohjelma sisältää paljon lainsäädäntöhankkeita, jotka toteutuessaan vaikuttavat mahdollisesti myös A-klinikkasäätiön toimintaedellytyksiin. Alkoholilakiin on tarkoitus tehdä kokonaisuudistus, sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta jatketaan, palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, rahoitusta, kehittämistä ja valvontaa koskeva laki ja huumelainsäädännön kehittämistarpeet arvioidaan. Muutokset sosiaali- ja terveysjärjestökentässä A-klinikkasäätiön, kuten lukuisten muidenkin päihdeja sosiaali- ja terveysjärjestöjen, toimintaan ja yhteiskunnalliseen paikkaan vaikuttivat jo ennakoivasti järjestökentässä vuoden 2012 alusta lähtien voimaantulleet organisaatiouudistukset. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Terveyden edistämisen keskus ry ja Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry yhdistyivät SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ksi. Elämä on Parasta Huumetta ry, Elämäntapaliitto ja Terveys ry yhdistyivät Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:ksi. A-klinikkasäätiö haki SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n jäsenyyttä ja ilmaisi halunsa osallistua laajasti yhteistyöhön uusien järjestöjen kanssa. 9

10 Organisaatio Ansioitunutta henkilöstöä palkittiin kunniamerkein. Kuvassa kunniamerkin saaneista (alhaalta vasemmalta) Liisa Saarinen keskustoimistosta, Marja Niskasaari Turun katkaisuhoitoasemalta, Markku Manninen Espoon A-klinikalta, Anne Ignatius ja Iiris Beck Kettutien erityispoliklinikalta, (ylhäältä vasemmalta) Timo Väisänen sosiaalisairaalasta, Raimo Pitkänen Mikkelin A-klinikalta ja Vesa Latomäki Turun katkaisuhoitoasemalta. Hallinto A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tuottaa päihdehuollon asiantuntijapalveluja. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön ylin päättävä ja toimintaa valvova elin on valtuuskunta, jonka toimikausi on neljä vuotta. Sääntömuutoksen myötä perusvaltuuskunta valitsi valtuuskunnan varsinaisille jäsenille henkilökohtaiset varajäsenet. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintayksikköpaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunta asettaa A-klinikkasäätiön toiminnasta vastaavan hallituksen aina kaksivuotiskaudeksi. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. Toimikaudeksi valitun valtuuskunnan puheenjohtaja on neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (oikeusministeriö). Varapuheenjohtajat ovat toiminnanjohtaja Jukka Mäki (Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja palvelujohtaja Tauno Telaranta (Kotka). Toimikaudeksi valitun hallituksen puheenjohtaja oli YTM Aulikki Kananoja ja varapuheenjohtaja perusturvajohtaja Sakari Laari. Hallituksen esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Henkilökuntatoiminta A-klinikkasäätiö kuuluu työnantajana Sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliittoon (Elinkeinoelämän keskusliitto, EK). A-klinikkasäätiön työntekijät ovat järjestäytyneet pääsääntöisesti Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliittoon (JHL), Tehyyn tai Talentiaan. JHL:oon kuuluvan A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Virpi Lecklin ja varapääluottamusmiehenä Esko Rytkönen. Alueellisia luottamusmiehiä oli kymmenen. Työsuojelun organisoinnin päälinjat on määritelty A-klinikkasäätiön työehtosopimuksen liitteenä olevassa työsuojelusopimuksessa. Keskeinen periaate on, että päävastuu työsuojelun toteuttamisesta on paikallisella tasolla. Aluejohtajat toimivat alueellisina työsuojelupäällikköinä. A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Säätiön työsuojelupäällikkönä oli Aarto Halén. A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta (SVYNK). Valtakunnallisessa neuvottelukunnassa on kuusi vaaleilla valittua työntekijöiden edustajaa ja kolme varaedustajaa sekä kolme A-klinikkasäätiön hallituksen nimeämää työnantajan edustajaa ja yksi varaedustaja. Kertomusvuonna SVYNK:n puheenjohtajana oli Minna Suomi. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. Kansallisella tasolla A-klinikkasäätiö vaikuttaa muun muassa Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin), Sovatek-säätiössä, Kriminaalihuollon tukisäätiössä, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry:ssä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitossa, Takuu-Säätiössä, Terveyden edistämisen keskuksessa, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Laatukeskus Excellence Finlandissa, Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt) ja Lastensuojelun keskusliitossa. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Civil Society Forum on Drugs -verkostossa, Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), 10

11 Auli Saukkonen Auli Saukkonen Timo Väisästä muistettiin kunniamerkillä. Suomen Leijonan ansioristiä kiinnittämässä toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Toimitusta seuraavat hallituksen puheenjohtaja Aulikki Kananoja ja uutena hallituksen puheenjohtajana vuoden 2012 alusta aloittanut Pekka Hakkarainen. Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön läheisiä yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2011 verkostoissaan muun muassa alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämisverkoston rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen Luoteis-Venäjällä tehtävän lähialueyhteistyön kehittämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ongelmapelaamisen vähentämiseen 11

12 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA Alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen Palveluyksiköt Palveluprosessit Kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO Valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ Talous- ja henkilöstöhallinto Muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat Viestintä ja sähköiset palvelut 12

13 VALTUUSKUNTA Varsinainen jäsen Professori Hannu Alho Eläkeläinen, ent. TH koordinaattori Anja Alila Professori Georg Borgström Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Osaamiskeskuksen johtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Sosiaalineuvos Jukka Kailio Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sosiaalipalvelupäällikkö Niina Korpelainen Johtaja Jyrki Koskela Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Perusturvajohtaja Sakari Laari Johtaja Jyrki Lausvaara Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen Erityisasiantuntija Matti Liukko Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Psykologi Keijo Markova Va.perusturvajohtaja Päivi Mattila Perusturvajohtaja Juha Metso Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Veijo Notkola Koulutusjohtaja Eila Okkonen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Erikoistutkija Samuli Saarni Professori Kaija Seppä Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Eläkeläinen, ent. ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Palvelujohtaja Tauno Telaranta (2. vpj.) Eläkeläinen, ent sos.johtaja Antti Tervasmäki Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Erityisasiantuntija Jaana Viemerö ( ) Erityisasiantuntija Ellen Vogt ( ) Lääkintöneuvos Maria Vuorilehto HALLITUS YTM Aulikki Kananoja (pj.) Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Johtaja Maritta Iso-Aho Perusturvajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Toimitusjohtaja Jussi Merikallio Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja Virpi Lecklin ( ) TILINTARKASTAJAT 2011 KHT, KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso Henkilökohtainen varajäsen Mauri Aalto Anita Hartikka ei nimetty varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Tuula Ikonen Merja Salmi Erkki Pakola Ritva Varamäki Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Sari Aalto-Matturi ei nimetty varajäsentä Ritva-Liisa Juntunen Tapio Pajunen Riitta Liuksa Kristiina Sihvonen Kyösti Uotinen Hannu Silvennoinen Sirpa Ylikerälä Elianne Riska ei nimetty varajäsentä Katriina Uotila ei nimetty varajäsentä Merja Niemelä Matti Rautalahti Maarit Suomela Tapio Lyömiö Outi Ruishalme Sami Pirkola Tinja Lääveri Kalle Jokelainen Pälvi Ahoinpelto Mikko Kettunen ei nimetty varajäsentä Eero Pirttijärvi Juha Pantzar Timo Hokkanen Birgitta Pyykönen Susanna Jukarainen ei nimetty varajäsentä ei nimetty varajäsentä ei nimetty varajäsentä A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Oy Alko Ab Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry Väestöliitto ry 13

14 Palvelujen kehitys 2011 Joulukuussa sosiaalineuvoksen arvonimen saanut Mikkelin A-klinikan aluejohtaja Raimo Pitkänen (vas.), Itä-Suomen palvelualueen johtajana aloittanut Heli Lahtinen ja Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtajana aloittanut Timo Väisänen. A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Palvelut on tarkoitettu sekä ongelmista kärsiville että heidän läheisilleen. Toiminnan tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja lieventää käytöstä aiheutuvia haittoja ja kärsimystä. Päihteiden ongelmakäyttö haittaa myös läheisten hyvinvointia. Kokonaisvaltainen ja läheisten tarpeet huomioon ottava työote on tärkeä. Tosin tiedetään, että monelta asiakkaalta puuttuvat elämän keskeiset kiinnekohdat, kuten perhe, tukea antavat ihmissuhteet, työ ja koulutus sekä elämän tavoitteet ja päämäärät. Päihdeasiakkaiden mielenterveysongelmat ovat yleisiä, ja useilla palvelualueilla on saatu aikaan tiiviimpää yhteistyötä päihde- ja mielenterveyspalveluiden kesken. A-klinikkasäätiö on myös ollut edustettuna tai asiantuntijana alueellisissa ja valtakunnallisissa Mieli hankkeen ohjaus- ja johtoryhmissä. Lähestymistapa hoidossa ja kuntoutuksessa rakentuu henkilöstön monipuolisen ammattitaustan, tutkimustiedon ja käytännön kokemuksesta opitun ammattitaidon varaan. Asiakastyö tapahtuu pääsääntöisesti työryhmätyöskentelynä, jolla taataan asiakkaalle mahdollisimman laadukas palvelu. Hoito perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan. Hoitolinjaukset perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tietoon tai kokemusperäisesti saatuun tietoon. A-klinikkasäätiö on edelleen aktiivisesti mukana kansallisten hoitosuositusten luomisessa. Laadukas ja asiakkaiden tarpeet huomioiva hoito ja kuntoutus vaativat osaavan ja työhönsä sitoutuneen henkilökunnan. A-klinikkasäätiön henkilöstön keski-ikä on noussut viime vuosina vähän kerrassaan siten, että pitkään palvelleiden osuus vakinaisesta henkilöstöstä on kasvanut, samalla kun A-klinikkasäätiössä alle viisi vuotta työskennelleiden osuus on pienentynyt. Osa-aikatyötä tekevien osuus on pieni. Suurimmat ammattiryhmät ovat ohjaajat ja sairaanhoitajat. Ehkäisevän päihdetyön johon kuuluvat alkoholin riskikäyttäjien mini-interventiot ja huumeidenkäyttäjien sosiaali- ja terveysneuvonta merkitys on korostumassa erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa A-klinikkasäätiölle on annettu tehtäviä myös varhaisen puuttumisen alueella. Uusilla Länsi- ja Itä- Suomen palvelualueilla on virinnyt ennaltaehkäisevän ja nuoriin suuntautuvan toiminnan yhteishankkeita alueilla sijaitsevien kuntien kanssa. Asiakkaita ja asiakastapaamisia on ollut määrällisesti eniten A-klinikoilla ja nuorisoasemilla. Niiden avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia eikä lähetettä ole toistaiseksi tarvittu. Laitoshoidon maksuihin sisältyy asiakkaan omavastuuosuus, johon varattomat voivat hakea kotikuntansa maksusitoumusta. Moniongelmaisten asiakkaiden hoidon tarve pitää arvioida yksilöllisesti ja tarvittavat toimenpiteet ajoittaa oikein. Hoidon keskeisenä sisältönä ovat yksilöllinen neuvonta ja ohjaus sekä luottamukselliset hoidolliset keskustelut, joilla tuetaan asiakkaan itsenäistä selviytymistä. A-klinikkasäätiön verkkopalvelu Päihdelinkki on jo viidentoista vuoden ajan auttanut kansalaisia hyödyntämään omat voimavaransa ja toisaalta madaltanut kynnystä avun hakemiseen. Päihdelinkki on Suomen suurin päihdeaiheinen verkkopalvelu, joka tavoittaa kuukausittain keskimäärin runsaat eri kävijää. Vuosien varrella Päihdelinkki on kehittynyt tietopalvelusta useiden vuorovaikutteisuutta hyödyntävien palvelujen avulla Suomen suosituimmaksi palvelukokonaisuudeksi alallaan. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2011 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet yleisesti ottaen hyvin. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet ylittyivät osin merkittävästi, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Järvenpään sosiaalisairaalan loppuvuonna 2011 suotuisammaksi kääntynyt tilanne näyttäisi turvaavan sosiaalisairaalan toimintaedellytyksiä ja palveluiden muokkaamista kuntien tarpeisiin. 14

15 Johtajat ja esimiehet Kehittäminen, koulutus, tiedotus, tutkimus Keittiötyöntekijät Lääkärit Ohjaajat Sairaanhoitajat Siivoustyöntekijät Johtajat ja esimiehet Kehittäminen, koulutus, tiedotus, tutkimus Keittiötyöntekijät Lääkärit Ohjaajat Sairaanhoitajat Siivoustyöntekijät Pirkko Hakkarainen Sosiaalialan työntekijät Toimistotyöntekijät Päihdelinkki-verkkopalvelu, Espoon nuorisoasema ja Espoon Vinkki osallistuivat Espoon Kivenlahti Rockiin kesäkuussa. Esittelypisteessä kävijöille tarjottiin vettä ja rantapalloja. Lisäksi mitattiin promilleja. Tiia Ruokosalo Muutos Sosiaalialan työntekijät Toimistotyöntekijät 0 Henkilöstön 50 ammattiryhmäjakauma Johtajat ja esimiehet Kehittäminen, koulutus, tiedotus, tutkimus Keittiötyöntekijät Lääkärit Muutos Ohjaajat Sairaanhoitajat Siivoustyöntekijät N Sosiaalialan työntekijät Toimistotyöntekijät Henkilöstön palvelusaika 0 Alle 2 v 2-5 v 5-10 v v v Henkilöstön ikäjakauma Yli 20 v N Muutos Alle 2 v 2-5 v 5-10 v v v Yli 20 v 0 Alle 30 v v v v 60 v ja yli 250 Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole tällä hetkellä kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä keskenään tasapainossa. Vaikuttaa siltä, että erityisesti moniongelmaisimpien ja huono-osaisimpien asiakkaiden avunsaanti 50 vaarantuu. Toimintaedellytysten heiketessä 50 säätiö joutuu sopeuttamaan toimintaansa taloudellisen tilanteen 0 mukaisesti. Alle 30 v 0 Tällaisessa tilanteessa asiakkaiden Alle v2 v v v v v10-15 v60 v ja yli v edusta huolehtiminen käy yhä haasteellisemmaksi. Päihdepalvelujen tuotantoon vaikuttavat useat rakenteelliset muutokset. Väestön ikääntyessä asiakaskunnan 250 keski-ikä nousee. 200 Palveluihin hakeutuvien asiakkaiden Yli 20 v Muutos määrän voi olettaa vähenevän, kun suuriin ikäluokkiin 2011 N kuuluvien osuus vähitellen pienenee myös päihdepalveluissa Suomen taloussuhdanteiden heikentyminen on vaikuttanut 2010 erityisesti laitospalvelujen kysyntään. Haasteellinen 2010 taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet siihen, että sopimuksia on jouduttu leikkaamaan. Palvelurakenteessa on ennakoitavissa muutos, jossa kysynnän painopiste siirtyy henkilökohtaisesta kasvokkain tapahtuvasta palvelusta uusien viestintäteknologioiden avulla monipuolisiin neuvonta- ja Muutos tukipalveluihin

16 Asiakkaat A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2011 kaikkiaan noin päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi toimintavuonna Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi A-klinikoiden asiakasmäärä laski kahdeksan ja käyntien määrä seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Kaksi kolmasosaa asiakkaista hakeutui hoitoon alkoholinkäytön takia. Hoitoon hakeudutaan yleisimmin oma-aloitteisesti, noin neljänneksellä hoitoon hakeutumisen aloite oli tullut joltakin muulta taholta, kuten kuntien sosiaali- ja terveystoimesta. Lähes 40 prosenttia Naisia Miehiä A-klinikka-asiakkaiden sukupuolijakauma, % (n=11 172) Naisia Miehiä Naisia Miehiä Naisia 68 % Naisia 32 % Miehiä Miehiä A-klinikka-asiakkaiden hoitotapahtumiin käytetystä ajasta oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Uusien, toimintavuonna hoitosuhteensa aloittaneiden asiakkaiden osuus A-klinikoiden asiakaskunnasta oli kolmasosa. Neljännes asiakkaista oli työssäkäyviä. Yksinasuvia oli 46 prosenttia ja noin 80 prosentilla oli vuokra- tai omistusasunto. A-klinikoilla alle 30-vuotiaiden osuus pysyi 20 prosentissa ja 60 vuotta täyttäneiden osuus nousi 13 prosenttiin. Naisten osuus A-klinikoiden asiakkaista nousi 31 prosenttiin. A-klinikka-asiakkaiden hoitoon hakeutumisen syy, % (n=10 761) Alkoholi 67 % Huumeet 14 % Monipäihteisyys 9 % Lääkkeet 2 % Pelaaminen 2 % Muu 1 % A-klinikka-asiakkaiden ikäjakauma, % 15 (n=11 108) Ph laitospalvelut Ph avopalvelut Sairaala Terveyskeskus Muu A-klinikka-asiakkaiden hoitoon Ph laitospalvelut ohjautuminen, % Tyonantaja (n=10 803) Muu sosiaalitoimi Ph avopalvelut Muu terveydenhuolto Oma-aloitteisesti 60 % Lastensuojelu Sairaala Perhe/ystävät 6 % Poliisi Poliisi 5 % Terveyskeskus Perhe/ystävät Lastensuojelu 4 % Oma-aloitteisesti Muu Muu terveydenhuolto Sairaala 4 % Muu sosiaalitoimi 3 % Tyonantaja Tyonantaja 3 % Muu Muu sosiaalitoimi 3 % Terveyskeskus Muu 3 % Sairaala Sairaala 2 % Lastensuojelu Tyonantaja Ph avopalvelut 2 % Ph laitospalvelut 2 % Oma-aloitteisesti Perhe/ystävät Terveyskeskus Sairaala Poliisi Ph avopalvelut Ph laitospalvelut Lastensuojelu Muu sosiaalitoimi Muu terveydenhuolto Tyonantaja Muu Ph laitospalvelut Ph avopalvelut Ph Terveyskeskus laitospalvelut Ph Ph avopalvelut Ph avopalvelut Muu terveydenhuolto Sairaala Poliisi Terveyskeskus Muu sosiaalitoimi Perhe/ystävät Muu Muu terveydenhuolto Oma-aloitteisesti Tyonantaja Lastensuojelu Tyonantaja Muu Poliisi Muu sosiaalitoimi sosiaalitoimi Muu Perhe/ystävät Muu terveydenhuolto Lastensuojelu Oma-aloitteisesti Poliisi Poliisi Perhe/ystävät Oma-aloitteisesti

17 Tytöt Pojat % töt jat u nipäihteisyys laaminen äkkeet umeet oholi laitospalvelut avopalvelut veyskeskus Nuorisoasemien nuorten määrä kasvoi viisi prosenttia. Eniten kasvua oli vuotiaiden Muu ikäluokassa (14 %). Alle 18-vuotiaita oli lähes neljännes Monipäihteisyys asiakkaista. Perhetapaamisten määrä hoitomuotona Pelaaminen väheni jonkin verran, kun taas ryhmätapaamisten Lääkkeet määrä kaksinkertaistui. Yksilötapaamisia on kuitenkin yli 40 prosenttia Huumeet tapahtumista. Tyttöjen osuus oli 46 prosenttia nuorista Alkoholi kuten edellisenä vuotena. Nuorista asiakkaista uusia oli 42 prosenttia. Huumeiden osuus nuorten hoitoon hakeutumisen syynä on noussut seitsemän prosenttia. Tytöt Lähes neljännes nuorista hakeutuu oma-aloitteisesti Pojat Nuorisoasemien nuorten asiakkaiden ohjautuminen palveluun, % (n=1 291) 25 Stopparien nuorten sukupuolijakauma, % (n=165) Pojat Tytöt 59 Muu Muu % Tytöt 41 % Tytöt Ph Pojat laitospalvelut Ph avopalvelut Terveyskeskus Muu Poliisi Muu sosiaalitoimi Koulu Muu Muu Monipäihteisyys terveydenhuolto Lastensuojelu Pelaaminen Perhe/ystävät Oma-aloitteisesti Monipäihteisyys Oma-aloitteisesti 25 % Perhe/ystävät 21 % Muu terveydenhuolto 12 % Lastensuojelu 12 % Koulu 9 % Muu sosiaalitoimi 5 % Poliisi 3 % Muu 3 % Ph avopalvelut 2 % Ph laitospalvelut 2 % Terveyskeskus 2 % Huumeet Alkoholi Ph laitospalvelut Ph avopalvelut Terveyskeskus 25 Nuorisoasemien nuorten asiakkaiden sukupuolijakauma, % (n= ) Pojat Poliisi Monipäihteisyys Muu sosiaalitoimi Ph Pelaaminen Koulu laitospalvelut Ph Lääkkeet Muu avopalvelut terveydenhuolto Terveyskeskus Huumeet Lastensuojelu Alkoholi MuuPerhe/ystävät Poliisi Oma-aloitteisesti Muu sosiaalitoimi Koulu Muu terveydenhuolto Lastensuojelu hoitoon ja lähes yhtä monilla omaiset tai läheiset toimivat aloitteentekijöinä. Yksin asuvien nuorten määrä on kasvanut selkeästi. Lastensuojeluyksiköiden asiakasmäärä (165) pysyi lähes ennallaan, vaikka asiakaspaikkojen määrä laski Tytöt seitsemällä prosentilla edellisvuodesta. Yksiköiden Pojat nuoret olivat lähes sataprosenttisesti uusia asiakkaita. Nuorista 72 prosenttia tuli hoitoon kiireellisesti sijoitettuna ja 28 prosenttia huostaanotettuna. Tyttöjen osuus nuorista oli 41 prosenttia. Puolet nuorista kuului 17-vuotiaiden ikäluokkaan. 20% Nuorisoasemien nuorten asiakkaiden ikäjakauma, % 10 Tytöt (n=1 318) 0 13-v 14-v 15-v Pojat 16-v 17-v 18-v Stopparien nuorten ikäjakauma, % (n=165) v v v Tytöt Pojat 16-v Tytöt Pojat Tytöt Pojat Pojat 54 % Tytöt 46 % Nuorisoasemien 20 nuorten asiakkaiden hoitoon hakeutumisen syy, % Lääkkeet (n=115027) Huumeet Tytöt 10 Huumeet Muu Alkoholi 29 % Alkoholi Pojat 28 % 5 Monipäihteisyys 10 % Pelaaminen 6 % Muu % Lääkkeet Lääkkeet 1 % Muu Monipäihteisyys Pelaaminen Lääkkeet Huumeet Alkoholi Ph laitospalvelut Ph avopalvelut Terveyskeskus Muu 17-v 18-v Poliisi Muu sosiaalitoimi Koulu Muu terveydenhuolto % % %

18 Naisia Naisia Miehiä Miehiä Lääkkeet Lääkkeet Huumeet Huumeet Monipäihteisyys Monipäihteisyys Alkoholi Alkoholi A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoitoasiakkaita oli noin Laitoshoidon asiakasmäärä kasvoi neljänneksen edellisvuodesta. Hoitovuorokausia kertyi , jossa kasvua oli 15 prosenttia. Hoitojaksojen määrä kasvoi 35 prosenttia. Myös Järvenpään sosiaalisairaalan hoitopäivien määrä lähti voimakkaaseen nousuun syksyllä 2011 yltäen kolmen prosentin kasvuun. Selviämis- ja katkaisuhoitoasemien asiakasmäärän kasvu perustui uusien yksiköiden avaamiseen Salossa, Kouvolassa ja Kymessä. Sekä katkaisuhoito- että kuntoutusyksiköiden asiakkaista noin prosenttia oli uusia asiakkaita. Naisten osuus kokonaisasiakasmäärästä kasvoi prosenttiyksikön ollen 24 prosenttia. Yli 60-vuotiaiden osuus asiakkaista nousi kolmella prosenttiyksiköllä 16 prosenttiin. Alle 30-vuotiaiden osuus nousi prosenttiyksikön 15 prosenttiin. Lähes 60 prosenttia laitosasiakkaista oli yksinasuvia. Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden sukupuolijakauma, % (n=4 842) Naisia Miehiä 76 % Naisia 24 % Miehiä Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden työllisyys, % (n=4 558) Työllistetty Työllistetty Muu Muu Opiskelija Opiskelija Muu, ei työvoimaa Muu, ei työvoimaa Työssä Työssä Eläkkeellä Eläkkeellä Työtön Työtön Työtön 46 % Eläkkeellä 25 % Työssä 15 % Muu, ei työvoimaa 3 % Opiskelija 2 % Muu 2 % Työllistetty 1 % Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden hoitoon ohjautuminen, % (n=4 709) Muu Muu Ph laitospalvelut Ph laitospalvelut Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden ikäjakauma, % (n=4 836) Oma-aloitteisesti 58 % Perhe/ystavat 10 % Ph avopalvelut 9 % Terveyskeskus Tyonantaja 4 % Tyonantaja Sairaala 4 % Naisia Muu Lastensuojelu sosiaalitoimi Lastensuojelu 3 % Miehiä Muu terveydenhuolto 3 % Poliisi Poliisi Poliisi 2 % Lastensuojelu 1 % Tyonantaja 1 % Ph laitospalvelut 1 % Muu 1 % Muu Lääkkeet terveydenhuolto Muu terveydenhuolto Muu Huumeet sosiaalitoimi Muu sosiaalitoimi Sairaala Monipäihteisyys Sairaala Terveyskeskus Alkoholi Terveyskeskus Ph avopalvelut Ph avopalvelut Perhe/ystavat Perhe/ystavat Oma-aloitteisesti Oma-aloitteisesti 30 ä Katkaisuhoito- ja kuntoutusasiakkaiden hoitoon hakeutumisen syy, % (n=4 688) Alkoholi Lääkkeet75 % Huumeet Monipäihteisyys 12 % Huumeet 9 % Lääkkeet 1 % Monipäihteisyys Alkoholi Työllistetty Muu Opiskelija Muu, ei työvoimaa Työssä 65-5 Eläkkeellä Työtön Työllistetty Muu

19 Naiset Palveluasumisen asiakkaita Miehet oli yhteensä 234 ja asumisvuorokausia kertyi noin vuorokautta. Määrät pysyivät edellisvuoden lukemissa. Uusien asiakkaiden osuus oli 18 prosenttia. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen käyntien määrä nousi kuusi prosenttia. Terveysneuvontapisteiden Naiset asiakasryhmä painottuu ikäluokkaan vuotiaat. Miehet Naisten osuus on jonkin verran kasvanut ollen nyt 28 prosenttia. Naiset Korvaushoitoasiakkaiden Miehet määrä nousi kolme prosenttia. Uusia korvaushoitoasiakkaita oli noin viidennes. Korvaushoidon asiakkaista 26 prosenttia oli naisia. Lähes puolet asiakkaista kuului ikäryhmään vuotiaat. Korvaushoitoasiakkaista 64 prosenttia oli työttömänä ja yhdeksän prosenttia työssäkäyviä. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärät Naiset laskivat kuusi prosenttia. Päivätoimintaan osallistujista Miehet naisia Korvaushoitoasiakkaiden oli 21 prosenttia. Noin ikäjakauma, kolmannes % päivätoiminnan asiakkaista oli uusia. (n=520) Miehet Miehet 25 Matalan kynnyksen asiakkaiden sukupuolijakauma, % (n=6 720) Naiset 20 Miehiä 72 % 15 Naisia Miehet 28 % Naiset Miehet Naiset Naiset Miehet Miehet Naiset Palveluasumisen asiakkaiden sukupuolijakauma, % Naiset (n=233) Miehet Naiset Miehiä Naiset Miehet 77 % Naisia 23 % Naiset Miehet Naiset Matalan kynnyksen asiakkaiden ikäjakauma, % (n=6 653) Miehet Korvaushoitoasiakkaiden sukupuolijakauma, % Naiset 50(n=521) Miehiä Naiset Miehet74 % Naiset 40 Naisia 26 % Miehet Miehet Korvaushoitoasiakkaiden ikäjakauma, % (n=520) Korvaushoitoasiakkaiden ikäjakauma, Naiset% (n=520) Korvaushoitoasiakkaiden 40 ikäjakauma, % (n=520) Miehet 30 Korvaushoitoasiakkaiden ikäjakauma, % (n=520) % (n=520) Lapsen/lasten kanssa Lapsen/lasten ja kumppanin/puolison kanssa Muu Kumppanin/puolison kanssa Yksin Korvaushoitoasiakkaiden ikäjakauma, % (n=520) Korvaushoitoasiakkaiden 0 0 asuminen, % (n=491) 60 Yksin Lapsen/lasten 52 % kanssa 50 Kumppanin/puolison kanssa 21 % 40 Muu 10 Muu % Lapsen/lasten ja 30 Lapsen/lasten Kumppanin/puolison kanssa kumppanin/puolison kanssa 20 kanssa 7 % Yksin Lapsen/lasten kanssa 3 % 10 0 Lapsen/lasten ja kumppanin/puolison kanssa Lapsen/lasten ja kumppanin/puolison kanssa Muu Lapsen/lasten Lapsen/lasten kanssa kanssa Kumppanin/puolison kanssa Lapsen/lasten Lapsen/lasten ja ja kumppanin/puolison kanssa kanssa Yksin Muu Muu Kumppanin/puolison kanssa kanssa Yksin Yksin Lapsen/lasten kanssa 19

20 Toimintayksiköiden kuvaukset Avohoito A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdehuollon palveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita suonensisäisesti huumeita käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Korvaushoitoklinikat ovat opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. 20