A-klinikkasäätiön hoitopalvelut

Transkriptio

1 säätiön hoitopalvelut

2 Sisältö 1. Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 2. Missä hoidetaan? Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito Selviämisasemat Katkaisuhoitoasemat Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt Nuorten laitoshoito Järvenpään sosiaalisairaala Asumispalvelut Tukiasunnot Nuorten tukiasunnot Palveluasunnot Palvelutalot 3. Miten hoidetaan? 4. Yhteystiedot Kannen kuva: David Trood/GORILLA

3 1 Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? Yhteyttä voi ottaa heti, kun jokin omassa tai läheisen päihteidenkäytössä alkaa mietityttää. Huolenaiheita voi ilmetä esimerkiksi terveyden, ihmissuhteiden tai työssäkäynnin alueilla. Mitään yksiä, kaikille yhteisiä hoitoon hakeutumisen kriteerejä ei ole olemassa. Mikään ongelma ei ole liian vähäinen hoidettavaksi. Helpointa on ottaa yhteyttä suoraan an. Erityisesti nuorille ja heidän perheilleen tarkoitettuja nuorisoasemia on suurimmilla paikkakunnilla. Käynnit A-klinikoilla ja nuorisoasemilla ovat maksuttomia. Niihin ei tarvita lähetettä, vaan ajan voi varata itse. Useilla klinikoilla on myös päivystysaika, jolloin hoitoon voi tulla ilman ajanvarausta. Laitoshoitoon tarvitaan kotikunnan maksusitoumus tai muu hyväksyntä. Asiakkaalla on omavastuuosuus, johon voi hakea kotikunnan maksusitoumuksen. Yhteydenotto ei läheskään aina tarkoita pitkän hoitosuhteen alkamista: joskus jo tiedon saaminen päihteidenkäytön riskeistä on riittävää ja monesti huolenaiheet selviävät lyhyehkön neuvonnan ja ohjauksen keinoin. Kaikki hoito on luottamuksellista, eikä siitä anneta ilman lupaa tietoja ulkopuolisille. Tästä ehdottomasta salassapidosta on muutamia poikkeuksia (esim. lastensuojelulaki), joista asiakas saa tietoja hoitosuhdetta aloitettaessa. Hoito säätiön yksiköissä perustuu vapaaehtoiseen hoitoon hakeutumiseen, mutta joissain tapauksissa hoitoon voidaan myös velvoittaa. Tällainen tilanne on hoitoonohjauksessa työpaikoilta, rattijuoppoustapauksissa, yhdyskuntapalvelussa ja lastensuojelutapauksissa, joihin liittyy päihteidenkäyttöä. säätiön hoitopalveluyksiköissä tehdään yksiköstä riippuen myös ennaltaehkäisevää ja varhaisvaiheen päihdetyötä, koulutusta, työnohjausta, tiedotusta ja vaikuttamista sekä kehittämis- ja tutkimustyötä. 3

4 2 Missä hoidetaan? säätiö ylläpitää päihdehuollon avohoito-, laitoshoito- ja asumispalveluyksiköitä. Avohoidon yksiköihin tehdään käyntejä ja laitoshoidossa ollaan ympärivuorokautisesti. Asumispalvelut sisältävät asumisen lisäksi erilaisia tukitoimia. Asumispalveluista peritään vuokraa, johon voi hakea asumistukea. AVOHOITO A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. Hoidossa käsitellään päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä ongelmia sekä järjestetään tarvittaessa tukitoimia ja jatkohoitoa. A-klinikoilla hoidetaan myös krapula- ja vieroitusoireita sekä annetaan avokatkaisuhoitoa. Jos paikkakunnalla ei ole nuorille suunnattuja päihdehuollon avohoitopaikkoja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu alle 25-vuotiaille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä laajemminkin erilaisiin nuoruusikään liittyviin kriiseihin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat huumeita pistämällä käyttäville matalan kynnyksen kontaktin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terveysneuvontapisteissä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Terveysneuvontapisteissä voi myös mm. saada B-hepatiittirokotuksia, käydä hiv- ja hepatiittitesteissä sekä saada apua arkisten asioiden hoitamisessa. Korvaushoitoklinikat ovat opiaattiriippuvaisten avohoitoyksikköjä, jossa hoito sisältää korvaushoitolääkityksen ja psykososiaalista tukea. Hoitoa edeltää hoidon tarpeen arviointi. 4

5 Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään päihdeongelmista toipuville. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. LAITOSHOITO Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle päihteidenkäytöstä. Hoitona ovat vieroitusoireiden hoito, oireenmukainen lääkehoito, keskustelut, lepo ja tarvittaessa jatkohoidon suunnittelu. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- ja sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen. Kuntoutuminen aloitetaan elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Kuntoutumisessa edetään hoitosuunnitelman mukaan. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Nuorten laitoshoito perustuu säätiössä yhteisöhoitoon. Sillä harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkkeitä ei yleensä käytetä. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja 5

6 kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaalan palveluvalikoimaan kuuluvat katkaisu- ja vieroitushoidot (katkaisuhoito ensisijaisesti huumeiden osalta, alkoholikatkaisua rajoitetussa määrin), opiaattiriippuvaisten lääkkeellisen vieroitus- ja korvaushoidon tarpeen arviointi ja aloittaminen sekä kuntouttava yhteisöhoito (perheet, naiset, miehet, huumeriippuvaiset, pitkään työttömänä olleet päihdeongelmaiset, päihdeja mielenterveysongelmaisten vaativa päihdekuntoutus). Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan an, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. ASUMISPALVELUT Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esim. an. Tukiasunnoista vastaava työntekijä tukee asumista ja elämänhallintaa. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin sosiaalisiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemus- ja hoitopalveluja. 6

7 Palvelutalot on tarkoitettu ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin. Palvelutalo tarjoaa asunnon, ravitsemuspalvelut, perushoidon, tuen ja valvonnan. 3 Miten hoidetaan? Koska päihdeongelmat ja ongelmakäyttäjien tarpeet ovat erilaisia, säätiön yksiköissä ei toteuteta yhtä ainoaa, kaikille tarjottavaa hoito-ohjelmaa. Ongelmien luonne, niiden kehittyminen ja niistä toipuminen ovat yksilöllisiä kehityskulkuja. säätiön yksiköissä työskentelee moniammatillisia hoitotiimejä, joihin kuuluu mm. sairaanhoitajia, sosiaaliterapeutteja, ohjaajia ja lääkäreitä. Käyttämällä henkilöstön erilaista osaamista ja soveltamalla erilaisia hoitomenetelmiä asiakkaalle pyritään räätälöimään yksilöity hoito-ohjelma. Asiakas osallistuu itse yhdessä työntekijän kanssa hoitonsa suunnitteluun ja arviointiin. Kokemus on osoittanut, että hyvin vaikeissakin ongelmatilanteissa asiakkaan itsensä tekemien ratkaisujen tukeminen tuottaa hyviä tuloksia. Hoitosuhde toimen yksikössä alkaa elämäntilanteen kartoituksella ja hoidon tarpeen arvioinnilla. Joskus jo pelkkä tilanteen selvittely tuo riittävän avun. Osa työskentelystä sijoittuukin neuvonnan tai ohjauksen tasolle. Silloin asiakas tuo pohdittavaksi melko konkreettisia käytännön ongelmia, joihin voidaan usein löytää myös yhtä konkreettisia ratkaisuja. Terapiasuhteesta on kysymys silloin, kun asiakas tuo esiin päihteisiin liittyvää jäsentymättömämpää ahdistustaan ja monimutkaisempia ongelmakimppuja, joille sitten pitemmän ajan kuluessa etsitään ratkaisumahdollisuuksia. Hoitosuhteessa keskeistä on herättää asiakkaan oma halu muuttaa käyttäytymistään sekä tukea käynnistyvää muutosprosessia. Yksilökäyntien lisäksi paljon käytettyjä hoitomuotoja ovat perhekäynnit, ryhmätoiminta ja verkostotyöskentely. 7

8 Jos ongelmat ovat jo pitkän ajan mittaan kroonistuneet, suunnitelmat eivät aina toteudu suoraviivaisesti. Päihdeongelman luonteeseen saattaa kuulua myös retkahduksia, mutta ne eivät tarkoita, etteikö hoidossa olisi edistytty. Hoidossa onnistumista lisää myös läheisiltä saatu tuki. Se voi olla kannustavaa mutta myös osallistumista esim. perhe- tai verkostotapaamisiin. Myös samoja ongelmia kokeneiden vertaistuki on tärkeää, ja sitä tarjoavat A-killat, AA-, NA- ja GA-ryhmät. Kaikissa yksiköissä hoidon tukena toisinaan myös itsenäisenä hoitomuotona voidaan käyttää erityishoitomenetelmiä, joista monet sijoittuvat ns. pehmeiden hoitomuotojen tai vaihtoehtohoitojen kategoriaan. Eri yksiköissä on käytössä mm. akupainantaa, akupunktiota, hierontaa, lymfaterapiaa ja kirkasvalohoitoa. Vertaistukea ja itseapua on saatavissa myös internetissä. säätiön Päihdelinkki ( tarjoaa tietoa, välineitä ja neuvontaa riippuvuusongelmien kanssa kamppaileville ja heidän läheisilleen.

9 4 Yhteystiedot Ajantasaiset yhteystiedot: Sähköposti kaikkiin: Anjalankosken toimi Myllykoskentie 13, ANJALANKOSKI p. (05) , fax (05) Päiväkeskus Viialantie 14, ANJALANKOSKI p. (05) Espoon ja katkaisuhoito Leppävaarankatu 10, ESPOO p. (09) , fax (09) Katkaisuhoitoasema Leppävaarankatu 10, ESPOO p. (09) Espoon Vinkki Espoon keskus: Terveyskuja 2 A, ESPOO (Postiosoite: PL 2524, ESPOON KAUPUNKI) Espoonlahti: Merikansantie 4, ESPOO Leppävaara: Harakantie 22, ESPOO Matinkylä-Olari: Matinkatu 1, ESPOO Tapiola: Pohjantie 12, ESPOO (Postiosoite: PL 2211, ESPOON KAUPUNKI) p. (09) (Espoon ) Espoon nuorisoasema nasema.espoo@a-klinikka.fi Tulkinkuja 3, 8. krs., ESPOO p. (09) , fax (09) Helsingin nuorisoasema Hietaniemenkatu 5, 2. krs., HELSINKI p. (09) , fax (09)

10 10 Helsingin Vinkki Keskusta: Toinen linja 15, HELSINKI p. (09) , fax (09) Itä-Helsingin Vinkki: Visbynkuja 2, HELSINKI p. (09) , fax (09) Päihdekenttätyö Viitta: Toinen linja 15, HELSINKI p Hietalinna-yhteisö Hietaniemenkatu 5, 5. krs., HELSINKI p. (09) , fax (09) Koulutus ja tiedotus p. (09) Rapeli-yhteisö Siltasaarenkatu 4, 6. krs., HELSINKI p. (09) , fax (09) Hämeenlinnan toimi Viipurintie 1-3 D, 3. krs., HÄMEENLINNA p. (03) , fax (03) Viipurintie 1-3 D, 3. krs., HÄMEENLINNA p. (03) , (03) (päivystysvastaanotto) Katkaisuhoitoasema Viipurintie 1-3 D, 3. krs., HÄMEENLINNA p. (03) Holstilan kuntoutumisyksikkö Kekkurinkuja 2, HÄMEENLINNA p. (03) Asumispalvelut Viipurintie 1-3 D, 3. krs., HÄMEENLINNA p. (03) Ehkäisevä päihdetyö Viipurintie 1-3 D, 3. krs., HÄMEENLINNA p. (03) Living Room Turuntie 1, HÄMEENLINNA p. (03)

11 Nuorten selviämisasema Turuntie 1, HÄMEENLINNA p , Järvenpään sosiaalisairaala Kuusitie 36, HAARAJOKI p. (09) , fax (09) Arabianrannan päihdeklinikka Hämeentie 153 B, 7. krs., HELSINKI p , fax Vantaan Vinkki Tikkurila: Kielotie 11, VANTAA p./fax (09) Myyrmäki: Iskostie 5, VANTAA p./fax (09) Kettutien A-poliklinikka Kettutie 8 L, HELSINKI (Postiosoite: PL 7515, HELSINGIN KAUPUNKI) p. (09) , fax (09) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Siltakatu 4, KOKEMÄKI p. (02) , fax (02) Kouvolan toimi Oikokatu 2 B 7, KOUVOLA p. (05) , fax (05) Kuntoutuskeskus Kotiharjuntie 20, KOUVOLA p. (05) , fax (05) Huumevieroitusyksikkö Kotiharjuntie 20, KOUVOLA p. (05) , fax (05) Päiväkeskus Oikokatu 2 B 14, KOUVOLA p. (05) , fax (05) Tukiasunnot Oikokatu 2 B 13, KOUVOLA p. (05) , fax (05)

12 12 Kouvolan Vinkki Marjoniementie 10, C-ovi, KOUVOLA (Postiosoite: Kotiharjuntie 20, KOUVOLA) p , fax (05) Kuusankosken toimi Kauppalankatu 4 B, KUUSANKOSKI p. (05) , fax (05) Tukiasunnot Kauppalankatu 4 B, KUUSANKOSKI p. (05) , , fax (05) Päiväkeskus Kauppalankatu 4 B, KUUSANKOSKI p. (05) , (05) Kuusaan Vinkki Kauppalankatu 4 C, KUUSANKOSKI (Postiosoite: Kauppalankatu 4 B, KUUSANKOSKI) p. (05) , (05) Kymen toimi Haminan ja sovittelutoimisto Reutsinkatu 7, HAMINA p. (05) , fax (05) Hovinsaaren päiväkeskus Runeberginkatu 7, KOTKA p Karhulan, katkaisuhoitoasema, kuntoutumiskoti, selviämisasema ja tukiasunnot Turvalantie 2, KOTKA p. (05) , fax (05) Karhulan päiväkeskus Turvalantie 1, KOTKA p. (05) , fax (05) Perhekeskus/huumeklinikka Kirkkokatu 3 C, KOTKA p. (05) , fax (05) Kotkan Vinkki Kirkkokatu 3 C, KOTKA p. (05) (huumeklinikka) fax (05) (huumeklinikka) Kymen 2D Laajakoskentie 512, KOTKA p. (05) ,

13 Laajakoskikoti Laajakoskentie 536, KOTKA p. (05) , (05) Leporannan palvelutalo Vanhanniementie 76, KOTKA p. (05) Nuorten hoitoyhteisö Stoppari-Hamina Reutsinkatu 9, HAMINA p. (05) Nuorten hoitoyhteisö Stoppari-Kiviniemi Päkintie 32, SILTAKYLÄ p. (05) Nuorten hoitoyhteisö Stoppari-Miehikkälä Muurolantie 185 A, MIEHIKKÄLÄ p. (05) Nuorten asumispalvelu Stoppari-Valkama Vanhanniementie 54, KOTKA p. (05) Asumispalveluyksikkö Tulevaisuuden talo Muurolantie 185 A, MIEHIKKÄLÄ p. (05) Yhteisökoti Miehikkälä Muurolantie 185 A, MIEHIKKÄLÄ p. (05) Toimintakeskus Koskenäyräs Kaukolanraitti 48, KOTKA p. (05) Lahden toimi Hämeenkatu 21 A, LAHTI p. (03) , fax (03) Pitkämäen kuntoutusyksikkö Pitkämäenkatu 4, LAHTI p. (03) , fax (03) Nuorten hoitoyhteisö Stoppari Pitkämäenkatu 4 D, LAHTI p. (03) , fax (03) Asumispalvelut Pitkämäenkatu 4, LAHTI p. (03) ,

14 14 Mikkelin toimi Maaherrankatu 36 B, MIKKELI p. (015) , fax (015) Nuorten päihdepysäkki MixStoppi Porrassalmenkatu 19 A 10, MIKKELI p. (015) Mikkelin Vinkki mikkelin.vinkki@a-klinikka.fi Maaherrankatu 36, MIKKELI p Salon toimi Mariankatu 19, SALO p. (02) , fax (02) Toimintakeskus Rysä Kirkkorinne 5, HALIKKO p. (02) Toimintakeskus Tammitupa Karlstadintie 4, PERNIÖ p. (02) Salon toimintakeskus Kaivokatu 4, SALO p. (02) Louhela-yhteisö Kaskistontie 228, TERTTILÄ p Asumisyhteisö Anjalansalo Kalkkitie 5 A-B, SALO p. (02) Terveysneuvontapiste Uukkari Helsingintie 3, SALO p. (02) Tampereen toimi Sumeliuksenkatu 13 A 8, TAMPERE p. (03) , fax (03) Koulutusosasto koulutus.tampere@a-klinikka.fi Sumeliuksenkatu 13 A 2, TAMPERE p. (03) ,

15 Kuntoutumiskeskus Vipusenkatu 6, TAMPERE p. (03) , fax (03) Nuorisoasema Sumeliuksenkatu 13 A 5, TAMPERE p. (03) , fax (03) K-klinikka Åkerlundinkatu 6, TAMPERE p. (03) Matala Kauppakatu 9 D, 4. krs., TAMPERE p. (03) , fax (03) Neuvonta- ja tukipiste Nervi Vuolteenkatu 16, TAMPERE p. (03) , fax (03) Turun toimi Brahenkatu 12 A, TURKU p. (02) , fax (02) Katkaisuhoitoasema Vähäheikkiläntie 3, TURKU p. (02) , fax (02) Nuorisoasema Yliopistonkatu 34, TURKU p. (02) , fax (02) Nuorten hoitoyhteisö Nuoho Vähäheikkiläntie 3, TURKU p. (02) , fax (02) Vammalan päihdeklinikkatoimi Päihdeklinikka klinikka.vammala@a-klinikka.fi Liekolankatu 13, VAMMALA p. (03) , fax (03) Vammalan toimintakeskus-yhteisökoti Asemakatu 9, VAMMALA p. (03) Huittisten päiväkeskus-tukiasunnot Lauttakylänkatu 13, HUITTINEN p. (02)

16 Paasivuorenkatu 2 A, Helsinki puhelin (09) faksi (09) sähköposti: etunimi.sukunimi@a-klinikka.fi tiedotus@a-klinikka.fi säätiö on perustettu vuonna Yli 800 työntekijän säätiön vuosibudjetti on noin 30 miljoonaa euroa. Palvelutoiminta rahoitetaan pääosin kuntasopimuksin. Rahaautomaattiyhdistyksen lisäksi Terveyden edistämisen keskus, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Euroopan unioni ovat merkittäviä projektirahoittajia. Säätiön toiminnasta vastaa hallitus. Ylin toimintaa valvova hallintoelin on valtuuskunta. 16