Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa.
|
|
- Eija Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosiraportti 2012
2 2 Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Aikuisten päihteidenkäytöstä lasten näkökulmasta kertova video on nähty myös perinteisillä tv-kanavilla.
3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2012 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 A-klinikkasäätiö 8 Organisaatio 9 Asiakkaat 16 Palvelut 19 Toimintayksikköjen kuvaukset 20 Espoon A-klinikkatoimi 22 Espoon nuorisoasema 24 Helsingin nuorisoasema 25 Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki 26 Hämeenlinnan A-klinikkatoimi 28 Itä-Suomen palvelualue 30 Järvenpään sosiaalisairaala 33 Kettutien erityispoliklinikka 35 Lahden A-klinikkatoimi 37 Länsi-Suomen palvelualue 39 Pirkanmaan palvelualue 41 Kehittäminen, tutkimus ja osaamisen vahvistaminen 43 Viestintä 45 Tilastotaulukot Toimintakertomus 54 Tilinpäätös 62 3
4 A-klinikkasäätiö 2012 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2012 (suluissa tiedot vuodelta 2011) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Alueyksiköt 37,3 (36,7) 633 (637) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 6,5 (4,7) 94 (90) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,4) 33 (34) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,0 (1,1) 11 (14) Palvelusäätiö 1,1 (1,0) 11 (13) Yhteensä 48,1 (45,9) 782 (788) A-klinikkasäätiö
5 A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2012 Avohoitopalvelut: asiakasta asiointikertaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): asiakasta hoitovuorokautta Asumispalvelut: 171 asiakasta (palveluasuminen) 211 asiakasta (tukiasuminen) PALVELUALUEET JA TOIMIPAIKAT 2012 Espoon A-klinikkatoimi Espoon nuorisoasema Helsingin nuorisoasema Helsingin terveys- ja sosiaalineuvontapiste Vinkki Hämeenlinnan A-klinikkatoimi Järvenpään sosiaalisairaala Kettutien erityispoliklinikka (Helsinki) Lahden A-klinikkatoimi Itä-Suomen palvelualue ( lähtien) Kouvolan A-klinikkatoimi Kymen A-klinikkatoimi Mikkelin A-klinikka Länsi-Suomen palvelualue ( lähtien) Kokemäen perhe- ja päihdeklinikka Salon A-klinikkatoimi Turun A-klinikkatoimi Pirkanmaan palvelualue ( lähtien) Sastamalan päihdeklinikkatoimi Tampereen A-klinikkatoimi 5
6 Puheenjohtajan katsaus Vuosi 2012 oli ensimmäinen vuosi, jolloin A-klinikkasäätiön uutta strategiaa vuosille ryhdyttiin toteuttamaan. Strategian on tarkoitus toimia suuntaviittana toimille, joiden avulla säätiön taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset voidaan turvata. Strategian nimi Kumppanuuksia syventämässä kertoo, että tärkeänä nähdään uusien yhteistyömuotojen kehittäminen kuntien, järjestöjen ja alan muiden toimijoiden kanssa. Tämä pitää sisällään myös uudenlaisten, väestövastuuseen perustuvien sopimusmallien tarjoamisen kunnille. Toinen tärkeä kehittämiskohde ovat sähköiset palvelut, joissa haasteena on muun muassa niiden yhdistäminen kasvokkaisiin palveluihin. Kaiken kaikkiaan tärkeää on kehittää ehkäisevää päihdetyötä, asiantuntijapalveluita sekä hoito- ja kuntoutustyötä kokonaisvaltaisesti. Tämä edellyttää sitä, että säätiön organisaatio on sellainen, että se pystyy noihin haasteisiin vastaamaan. Säätiön hallituksen tehtävänä on katsoa strategian toteutuksen perään. Startti on ollut hyvä. Säätiön oma palvelurakenneuudistus vietiin loppuun, kun Pirkanmaan palvelualue aloitti ja Uudenmaan ja Hämeen palvelualueet saatiin valmiiksi aloittamaan toimintansa Väestövastuuseen perustuvia uusia sopimusmalleja käynnistettiin kahdeksan kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Näin päästään vähitellen arvioimaan niiden toimivuutta myös käytännössä. Palvelujen kilpailutuksissa säätiö pärjäsi vähintäänkin kohtuullisesti. Tyytyväisyydellä voi panna merkille, että vuoden 2012 taloudellinen tulos oli positiivinen. Kehitys sellaisissakin yksiköissä, jotka viime vuosina ovat toistuvasti olleet huolenaiheina, oli kääntynyt oleellisesti parempaan suuntaan. Myös Järvenpään historiallisesti ainutlaatuisen sosiaalisairaalan tulevaisuus näyttää nyt hyvältä. Säätiön toimintaympäristö on kuitenkin tänä päivänä jatkuvassa murroksessa. Suurten valtakunnallisten reformien erityisesti kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveyshuollon palvelurakenneuudistuksen eteenpäin viennin epäonnistuminen ruokkii epävarmuutta tulevan kehityksen suunnasta. Taloustilanne ja huoltosuhteen kehitys pitävät kuntatalouden tiukoissa raameissa, joiden puitteissa kunnat saattavat olla aikaisempaakin herkempiä hakemaan nykyistä halvempia tapoja päihdehoitopalvelujen järjestämiseen. Mukautumiskyky ja strateginen ketteryys ovat ominaisuuksia, joita organisaatiolta liikkeenjohdon konsulttien mukaan tällaisessa tilanteessa odotetaan. Säätiön kannalta iso periaatteellinen ongelma on se, että kovenevassa kilpailussa pitäisi menestyä laadusta tinkimättä. Tähän velvoittavat säätiön arvot, ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus, suvaitsevaisuus ja vastuullisuus. Toisaalta, jos tarkastellaan yksittäisten ihmisten kulutusvalintoja, niin laadulla on edelleenkin keskeinen merkitys. Näin toivoisi kunnallisista hankinnoista päättävienkin ajattelevan: investointi laatuun pienentää riskiä sille, että rahat tulevat hukkaan heitetyiksi. Alkoholin kokonaiskulutuksessa on todettavissa hienoista laskua viime aikoina, mutta se saattaa johtua enemmänkin taloudellisen taantuman vaikutuksista kuin juomishimon taittumisesta. Toisaalta taantuma saattaa vaikeuttaa suurkuluttajien elinehtoja ja tehdä heidän hoidostaan ja kuntoutuksestaan entistäkin haasteellisempaa. Tämä on ristiriidassa vuoden 2011 Päihdetapauslaskennan osoittaman trendin kanssa, jonka mukaan päihdehuollon erityispalvelujen ja käyttö on vähentynyt ja pitkäkestoiseen laitoskuntoutukseen pääsy vaikeutunut. Samaan aikaan kannabiksen käyttö lisääntyy ja erilaisia muuntohuumeita tulvii markkinoille. Alkoholin, huumeiden ja lääkeaineiden sekakäyttö saattaa olla aikaisempaa yleisempää. Tutkimusten mukaan huomattava osa vuotiaista nuorista aikuisista miehistä käyttää päihteitä riskialttiilla tavalla. Valmisteilla olevasta alkoholilain kokonaisuudistuksesta johtuen alkoholipoliittinen keskustelu on jo jonkin aikaa käynyt kuumana. Teollisuus pyrkii helpottamaan alkoholin saatavuutta ja on aggressiivisesti ajanut tähän liittyviä tavoitteitaan julkisuudessa. Samaan aikaan esitys alkoholimarkkinoinnin rajoittamisesta ei ole edennyt hallituksessa, vaikka kasvava tutkimusnäyttö puhuu sen puolesta, että sillä olisi merkittävä vaikutus nuorten alkoholin kulutukseen ja siihen liittyviin malleihin ja mielikuviin. Yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa säätiö on aktiivisesti osallistunut näistä asioista käytyyn julkiseen keskusteluun. Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja 6
7 Toimitusjohtajan katsaus Vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa ja tavoitteissa korostuivat yhtäältä strategian toteutumisen tukeminen, toisaalta A-klinikkasäätiön koko organisaation päätöksenteon kehittäminen. A-klinikkasäätiön hallitus paneutui strategian toteutumisen arviointiin kesäseminaarissaan kahden päivän ajan. Samalla käynnistettiin työ säätiön johto- ja taloussääntöjen uudistamiseksi, mikä saatiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. A-klinikkasäätiön kaikkien esimiesten vastuualueet ovat laajentuneet ja työ on muuttunut aiempaa vaativammaksi organisaation ajanmukaistamisen myötä. Tästä syystä käynnistettiin kaikille esimiehille suunnattu johtamisen erityisammattitutkintoon tähtäävä koulutus, johon ilmoittautui kaikkiaan 55 esimiesasemassa toimivaa säätiöläistä. Tarpeelliseksi osoittautuneen prosessin tavoitteena on esimiesten valmiuksien lisääminen ja koko A-klinikkasäätiön yhteisen johtamiskulttuurin kehittäminen. Järjestötyössä tavoitteeksi asetettiin yhteistoiminnan laajentaminen ja syventäminen muiden järjestöjen kanssa, toiminnan vaikuttavuuden arviointivälineiden kehittäminen sekä verkkopalveluiden kehitystyö ja laajentaminen. Näissä kaikissa edistyttiin. Järvenpäässä toimineen tutkijayhteisön tulo läheisempään yhteistyöhön kehittämisyksikön kanssa toi vaikuttavuuden arviointiin huomattavaa lisäarvoa. A-klinikkasäätiö on osoittautunut myös kiinnostavaksi yhteistyökumppaniksi paitsi uudistuneen järjestökentän asiantuntijatyössä, myös sähköisten palvelujen kehittämisessä ja hyödyntämisessä aikaisempaa laajemmin. Palvelutyössä keskeisin tavoite oli alueorganisaation kehitystyön jatkaminen. Vuoden loppuun mennessä A-klinikkasäätiön oma palvelurakenne saatiinkin perusteiltaan suunnitellun kaltaiseksi. Muiksi tavoitteiksi kirjattiin kuntakumppanuuksien laajentaminen ja toimintamuotojen monipuolistaminen, uusien sopimusmallien kehittäminen, sähköisten palvelujen hyödyntäminen sekä aktiivisten kehittämisehdotusten tuottaminen lastensuojelutyön ja mielenterveystyön haasteisiin. Myös näihin kysymyksiin säätiön henkilöstö onnistui tuottamaan yhteistyökumppaneita kiinnostavia toiminnan muotoja ja sisältöjä, kuten tästä raportista on tarkemmin luettavissa. Sekä A-klinikkasäätiön asiantuntijatyö että palvelut ovat monipuolistuneet toimintavuoden aikana. Erilaisia palvelusopimuksia on yli sadan kunnan kanssa. Palvelujen yksikkökustannukset ovat laskeneet tiukkojen kilpailutusten myötä, mutta myös epävarmoissa taloudellisissa oloissa A-klinikkasäätiön sosiaali- ja terveyspoliittinen merkitys on huomattava. A-klinikkasäätiö tavoittaa palvelujensa kautta koko maassa kaksi viidestä päihdehuollon erityispalvelujen asiakkaasta. Viestinnällisten verkkopalvelujen kautta A-klinikkasäätiö tavoittaa jo sata tuhatta tietoa tai keskusteluyhteyttä etsivää kansalaista kuukausittain. On kuitenkin syytä kiinnittää vakavaa huomiota siihen, että päihde- ja mielenterveyspalvelujen asiakaskunnan rakenne on koko maassa muuttunut huomattavasti. Taustalla on palvelujen saatavuuden niukentuminen: sekä ennaltaehkäisevään työhön että pitkäjännitteiseen kuntoutukseen suunnataan yhä vähemmän voimavaroja huolimatta lisääntyneistä päihdehaitoista. Uusien, tiukasti kilpailutettujen palvelusopimusten sisällöissä on korostunut yhtäältä hinta, toisaalta päihdehaittojen minimointi, ei niinkään asiakkaiden paremman selviytymisen tukeminen. Etenkin nuorten, monien vaikeuksien kanssa kamppailevien ja avun tarpeessa olevien yksinäisten henkilöiden ja lapsiperheiden määrä on selvästi kasvanut, mutta edellytykset heidän auttamisekseen ovat heikentyneet. Tästä seuraa jo lyhyellä aikavälillä ongelmien syvenemistä, sitkistymistä ja ylisukupolvisia syrjäytymisen ketjuja, joita ei pystytä katkaisemaan enää pelkän projektityön menetelmin. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7
8 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan päätettäväksi. Hallitus myös valitsee toimitusjohtajan, joka johtaa säätiön toimintaa. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella Pekka Hakkarainen (osastojohtaja, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana Sakari Laari (perusturvajohtaja, Kouvolan kaupunki). Hallituksen esittelijänä on toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yhdeksän kertaa. Hallituksen muita päätöksiä olivat muun muassa päätös asiakastietojärjestelmän uusimisesta johtamisen erikoisammattitutkintoon (JET) johtavan koulutuksen järjestäminen vuonna 2011 valmistuneen A-klinikkasäätiön strategian etenemisen arviointi taloussäännön ja johtosäännön uudistaminen Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimi toimikaudella Aarne Kinnunen (neuvotteleva virkamies, oikeusministeriö). Varapuheenjohtajina toimivat Jukka Mäki (toiminnanjohtaja, Kriminaalihuollon tukisäätiö) ja Tauno Telaranta (palvelujohtaja, Kotkan kaupunki). A-klinikkasäätiön perustajayhteisöt pitivät sääntöjen 6 :n mukaisen kokouksen päättääkseen valtuuskunnan kokoonpanosta seuraavalle toimikaudelle Perustajayhteisöjen edustajat valitsivat kokouksen puheenjohtajaksi Alkoholitutkimussäätiön tutkimusjohtajan Tomi Lintosen. Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen 8
9 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö KESKUSTOIMISTO valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä ja sähköiset palvelut 9
10 Henkilöstö A-klinikkasäätiön henkilöstön määrä oli vuoden 2012 lopussa 782. Määrä pysyi lähes samana vuoteen 2011 verrattuna. Työntekijämääriltään suurimmat ammattiryhmät ovat ohjaajat ja sairaanhoitajat. Verrattuna vuoteen 2011 sairaanhoitajien määrä väheni ja sosiaalialan työntekijöiden määrä kasvoi. Alle 30-vuotiaiden työntekijöiden määrä ja osuus koko henkilöstöstä on lisääntynyt samalla, kun yli 60-vuotiaiden määrä ja osuus on selvästi laskenut. Kehitys näkyy myös palvelusajoissa. A-klinikkasäätiössä alle kaksi vuotta työskennelleiden osuus nousi vuodesta Toisaalta yli 20 vuotta palvelleiden osuus laski. Muiden ikäryhmien osuus pysyi jotakuinkin ennallaan. Vakinainen henkilö oli ollut vuonna 2012 A-klinikkasäätiön palveluksessa keskimäärin hieman yli yhdeksän vuotta. Luku on hienokseltaan pienempi kuin kahtena aiempana vuonna. Toimintavuoden aikana saatiin valmiiksi A-klinikkasäätiön henkilöstöstrategia, ja samalla selkiytettiin henkilöstöasioihin liittyvää vastuunjakoa. A-klinikkasäätiön henkilöstöosaston keskeisimmiksi tehtäviksi nousivat uuden henkilöstöstrategian jalkauttaminen, strategiassa määriteltyjen kehittämiskohteiden (työhyvinvointi, henkilöstöhallinto) kehittäminen, kouluttaminen ja toimeenpano sekä esimiehille suunnatun JET-koulutuksen järjestäminen. Työterveyshuoltoa uudistettiin. Työterveyshuollon koordinoivaksi toimijaksi valittiin vuoden 2012 alusta lähtien Mehiläinen Oyj, jonka palvelujen piiriin siirtyivät kaikki A-klinikkasäätiön palvelualueet ja toimipaikat lukuun ottamatta Järvenpään sosiaalisairaalaa, Kymen ja Mikkelin toimipaikkoja ja Sastamalan päihdeklinikkatointa. Palvelualueille ja toimipaikoille varmistettiin yhtenäinen sairaanhoidon taso ja yhtenäinen toimintasuunnitelma työterveyshuollon yleisistä tavoitteista, järjestämisestä, sisällöstä ja toteuttamisesta. Henkilöstön kehittäminen Eläke-Fennialta haettiin ja saatiin Efekti-kehittämisrahoitusta kolme vuotta kestävään ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen ehkäisyyn painottuvaan A-train-hankkeeseen. Hankkeessa järjestettiin muun muassa päivän kestänyt Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvointikorttikoulutus. Koulutuksen tavoitteena on aikaansaada työhyvinvointia edistäviä prosesseja työpaikoilla sekä lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Lisäksi käynnistettiin Fiksummin arjessa -ideakilpailu, jossa etsitään uusia erilaisia arjen innovaatioita ja toimintatapoja A-klinikkasäätiön työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantamiseksi. A-klinikkasäätiön koko henkilöstölle tehtävää työhyvinvointikyselyä valmisteltiin yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. A-klinikkasäätiön esimiehille suunnattu kaksivuotinen JET-koulutus aloitettiin syyskuussa. Koulutukseen osallistuvat A-klinikkasäätiön johtoryhmä sekä keskustoimiston ja palvelualueiden johtamisen avainhenkilöt, yhteensä 55 henkilöä. Koulutus toteutetaan yhteistyössä Seurakuntaopiston kanssa. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa omaa johtamisosaamista ja luoda A-klinikkasäätiölle vahva ja yhdenmukainen johtamisen kulttuuri. A-klinikkasäätiön henkilöstön ammattiryhmäjakauma vuosina 2011 ja 2012 * Ohjaajat työskentelevät avohoito-, laitos- ja asumisyksiköissä sosiaalisen tuen, neuvonnan ja ohjauksen tehtävissä vastaten osaltaan asiakkaiden hoito- ja kuntoutussuunnitelmien toteutumisesta. Ohjaajilla on pääsääntöisesti sosiaali- tai terveydenhuollon tutkinto. 10
11 Auli Saukkonen Auli Saukkonen Päihdelinkki esitteli palvelujaan Päihde- ja mielenterveyspäivillä. Messuosastolla päivysti Päihdelinkin koordinaattori Pinja Rislakki. 2. Vuosittaista ansiomerkkien jakojuhlaa vietettiin tammikuussa. Kuvassa ansiomerkkien saajia vasemmalta oikealle: kouluttaja Suvi Niittylahti Tampereen A-klinikkatoimesta, yksikköjohtaja Aatami Vanonen Tampereen nuorisoasemalta, sosiaaliterapeutti Merja Granholm Turun A-klinikalta, osastonhoitaja Sari Annaniemi Lahden A-klinikkatoimesta, sosiaaliterapeutti Seija Ryynänen Turun nuorisoasemalta, ohjaaja Pirjo Montonen Kymen A-klinikkatoimesta ja aluejohtaja Hanna Ahokas Hämeen palvelualueelta. A-klinikkasäätiön henkilöstön ikäjakauma vuosina 2011 ja 2012 Henkilöstön palvelusaika A-klinikkasäätiössä
12 Järjestäytyminen A-klinikkasäätiö on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan Työnantajat ry:hyn, joka on Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n jäsenliitto. Työehtoja koskevissa neuvotteluissa A-klinikkasäätiön sopimuskumppanina työntekijäpuolella on Julkisten ja hyvinvointialojen liitto (JHL), Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ja Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN. A-klinikkasäätiön JHL:oon järjestäytyneet työntekijät kuuluvat A-klinikkasäätiön työntekijät ry:hyn (JHL 517). A-klinikkasäätiön työntekijät ry:n pääluottamusmies oli Virpi Lecklin ja varapääluottamusmies Esko Rytkönen. Alueellisia luottamusmiehiä oli seitsemän. TSN:n alueellisia pääluottamusmiehiä oli viisi, joista Lolan Lindroos toimi samalla myös pääluottamusmiehenä ja Sari Rissanen varapääluottamusmiehenä. Talentian alueellisia pääluottamusmiehiä oli neljä, joista Kalervo Sarha toimi samalla myös pääluottamusmiehenä ja Pinja Rislakki varapääluottamusmiehenä. Työnantajan ja työntekijöiden edustajat käynnistivät toimintavuonna A-klinikkasäätiön työehtosopimuksen mahdolliseen päivittämiseen liittyvän valmisteluprosessin. Työsuojelu- ja yt-toiminta A-klinikkasäätiön työsuojelutoimikunta kokoontui toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Työsuojelutoimikunnassa on neljä työntekijöiden valitsemaa jäsentä ja kaksi varajäsentä sekä kaksi työnantajajäsentä. T yösuojelutoimikunnan puheenjohtajana toimi toimintavuonna Itä-Suomen palvelualueen aluejohtaja Heli Lahtinen. Valtakunnallisena työsuojeluvaltuutettuna toimi Sonja Eerola (sairaanhoitaja, Itä-Suomen palvelualue). Työsuojelun toimintaohjelmassa painottuivat vuoden aikana työsuojeluosaamisen kehittäminen, uhka- ja väkivaltatilanteiden hallinta sekä työhyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen. Työsuojelupäällikkönä toimi alkuvuoden 2012 henkilöstöpäällikkö Katriina Pajupuro (keskustoimisto) ja 1.9. alkaen palvelujohtaja Timo Väisänen (Järvenpään sosiaalisairaala). Varatyösuojelupäällikkönä toimi 1.9. alkaen hallintojohtaja Raimo Viiansuo (keskustoimisto) ja siihen saakka Timo Väisänen. A-klinikkasäätiön yhteistoimintaeliminä ovat paikalliset yt-kokoukset ja säätiön valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta SVYNK. Valtakunnallinen yhteistoimintaneuvottelukunta SVYNK kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. SVYNK:ssä on kuusi työntekijöiden valitsemaa jäsentä ja kolme varajäsentä sekä kolme työnantajajäsentä ja kaksi varajäsentä. Säätiön valtakunnallisen yhteistoimintaneuvottelukunnan työhön on kutsuttu osallistumaan myös työsuojelutoimikunnan edustaja sekä JHL:n pääluottamusmies/varapääluottamusmies. Toimintavuonna neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. SVYNK:n työskentelyn painopisteiksi vuonna 2012 alkaneella toimikaudella määriteltiin työhyvinvoinnin seuranta ja monipuolinen tukeminen, yhteistyön tiivistäminen työsuojelutoimikunnan kanssa, yhteistoiminnan kehittymisen ja yhteistoimintakäytäntöjen tukeminen palvelualueilla ja A-klinikkasäätiön sisäiset päihdelinjaukset. Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: luonnos oikeusministeriön kansalaisyhteiskuntalinjaukseksi (oikeusministeriö) yhdyskuntaseuraamuksia koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus (oikeusministeriö) vakavan väkivallan vähentäminen (oikeusministeriö) päihdetyön ammattitutkinnon perusteet (opetushallitus) sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän loppuraportti (sosiaali- ja terveysministeriö) alkoholilain kokonaisuudistuksen valmistelu (sosiaalija terveysministeriö) raittiustyölain uudistaminen (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Laatukeskus Excellence Finlandissa, Lastensuojelun keskusliitossa, Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), Raha-automaattiyhdistyksessä, 12
13 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä sekä Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin). A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen Luoteis-Venäjällä tehtävän lähialueyhteistyön kehittämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen ongelmapelaamisen vähentämiseen A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2012 verkostoissaan muun muassa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämisverkoston rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimain mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn 13
14 VALTUUSKUNTA 2012 Varsinainen jäsen Professori Hannu Alho TH koordinaattori (eläkkeellä) Anja Alila Professori Georg Borgström Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Osastojohtaja Pekka Hakkarainen Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä Osaamiskeskuksen johtaja Päivi Hiltunen Johtaja Maritta Iso-Aho Toiminnanjohtaja Janne Juvakka Sosiaalineuvos Jukka Kailio Neuvotteleva virkamies Aarne Kinnunen (pj.) Toiminnanjohtaja Vertti Kiukas Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sosiaalipalvelupäällikkö Niina Korpelainen Johtaja Jyrki Koskela Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä Perusturvajohtaja Sakari Laari Johtaja Jyrki Lausvaara Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen Erityisasiantuntija Matti Liukko Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Psykologi Keijo Markova Perusturvajohtaja Päivi Mattila Perusturvajohtaja Juha Metso Toiminnanjohtaja Jukka Mäki (1. vpj.) Toimitusjohtaja Veijo Notkola Koulutusjohtaja Eila Okkonen Johtajapsykiatri Kari Pylkkänen Erikoistutkija Samuli Saarni Professori Kaija Seppä Viestintäjohtaja Seppo Simola Johtaja Seppo Sulkko Eläkeläinen, ent. ylijohtaja Ilkka Suojasalmi Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Palvelujohtaja Tauno Telaranta (2. vpj.) Eläkeläinen, ent. sos.johtaja Antti Tervasmäki Hyvinvointijohtaja Katja Tommiska Erityisasiantuntija Ellen Vogt Lääkintöneuvos Maria Vuorilehto Henkilökohtainen varajäsen Mauri Aalto Anita Hartikka ei nimetty varajäsentä Marja Dahl Christoffer Tigerstedt Tuula Ikonen Merja Salmi Erkki Pakola Ritva Varamäki Marja-Leena Nousiainen Jukka-Pekka Takala Sari Aalto-Matturi ei nimetty varajäsentä Ritva-Liisa Juntunen Tapio Pajunen Riitta Liuksa Kristiina Sihvonen Kyösti Uotinen Hannu Silvennoinen Sirpa Ylikerälä Elianne Riska ei nimetty varajäsentä Katriina Uotila ei nimetty varajäsentä Merja Niemelä Matti Rautalahti Maarit Suomela Tapio Lyömiö Outi Ruishalme Sami Pirkola Tinja Lääveri Kalle Jokelainen Pälvi Ahoinpelto Mikko Kettunen ei nimetty varajäsentä Eero Pirttijärvi Juha Pantzar Timo Hokkanen Birgitta Pyykönen Susanna Jukarainen ei nimetty varajäsentä ei nimetty varajäsentä 14
15 HALLITUS Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (pj.) Hallintoylihoitaja Riitta Flinck Johtaja Maritta Iso-Aho Perusturvajohtaja Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Toiminnanjohtaja Timo Peltovuori Professori Kaija Seppä Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Lecklin TILINTARKASTAJAT 2012 KHT, KTM Johanna Mäntyharju-Keinänen varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Kaija Tuominen varatilintarkastajanaan KHT, KTM Camilla Viherlaakso A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 15
16 Asiakkaat Asiakkaat avopalveluissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä kohdattiin vuonna 2012 kaikkiaan noin päihdeongelmaista ja heidän läheistään. Heistä avohoitopalveluissa asioi Avopalvelujen asiakasmäärä pysyi vuoden 2011 tasolla. Asiointikertoja avohoitopalveluissa kertyi , jossa oli kasvua kaksi prosenttia. A-klinikoiden asiakasmäärä laski kaksi ja käyntien määrä kolme prosenttia edellisvuodesta. Asiakkaita A-klinikoilla oli Heistä kolmasosa oli toimintavuonna palveluun tulleita uusia asiakkaita. Naisten osuus asiakaskunnasta oli 30 prosenttia. Yli 65- ja alle 30-vuotiaiden osuus pysyi vuoden 2011 tasolla. Kaksi kolmasosaa asiakkaista hakeutui A-klinikalle alkoholinkäytön takia. Lähes 40 prosenttia A-klinikoiden asiakkaiden hoitotapahtumista oli sovittuja yksilötapaamisia ja neljännes ilman ajanvarausta tapahtuneita päivystyskäyntejä. Pari- ja perhetapaamisissa asiakkaita tavattiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna. Lähes puolet asiakkaista oli yksinasuvia, joskin uusista asiakkaista yksin asuvia oli huomattavasti vähemmän. Yli kolmasosa asiakkaista oli työttömiä. Nuorisoasemat tarjoavat palveluja sekä nuorille että heidän läheisilleen. Nuorten asiakkaiden määrä kasvoi nuorisoasemilla neljä prosenttia, mutta heidän asiointikertojensa määrä väheni hieman. Nuorisoasemien asiakkaista alle 18-vuotiaita oli 22 prosenttia. Lähes puolet nuorista oli uusia asiakkaita. Korvaushoidon (K-klinikat) asiakkaiden määrä nousi toimintavuonna 20 prosenttia ja asiointikertojen määrä kolmanneksen. Osa kasvusta selittyy tilastomuutoksella, kun A-klinikoilla asioineita korvaushoitoasiakkaita siirrettiin K-klinikoiden tilastoon. Asiakasmäärät nousivat kuitenkin lähes kaikilla K-klinikoilla. Uusien asiakkaiden osuus oli 41 prosenttia. Korvaushoidon asiakkaista kaksi kolmasosaa oli työttömänä, alle kymmenen prosenttia työssäkäyviä ja lähes 60 prosenttia yksin asuvia. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen terveysneuvontapisteiden ja matalan kynnyksen palvelujen asiakasmäärä nousi kolme prosenttia, mutta käyntien määrä laski neljä prosenttia. Terveysneuvontapisteiden asiakasryhmä painottui ikäluokkaan vuotiaat. Naisten osuus asiakkaista kasvoi edellisvuodesta noin kuusi prosenttiyksikköä. Päiväkeskustoiminnan asiakas- ja käyntimäärissä oli toimintavuonna pientä kasvua. Noin kolmannes päivätoiminnan asiakkaista oli uusia. Asiakkaat laitospalveluissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä laitoshoidon asiakkaita oli noin Kasvua vuoteen 2011 oli seitsemän prosenttia. Hoitovuorokausia kertyi Määrä laski kolme prosenttia johtuen lähinnä Hämeenlinnan A-klinikkatoimen kuntoutusyksikön siirtymisestä asumispalvelujen tilastoon. Hoitojaksojen määrä kasvoi kolme prosenttia. Asiakkaiden sukupuoli (%) 16
17 Katkaisu- ja selviämishoitoyksiköiden asiakasmäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Asiakkaista uusia oli lähes puolet. Yli 60-vuotiaiden osuus ja alle 30-vuotiaiden asiakkaiden osuudet kaikista asiakkaista pysyivät jokseenkin ennallaan 17:ssä ja 15 prosentissa. Asiakkaiden ikäjakauma (%) Kuntoutusyksiköiden asiakasmäärässä oli toimintavuonna pientä laskua. Alle 30-vuotiaiden osuus kuntoutusyksiköiden asiakaskunnasta lähes kaksinkertaistui 23 prosenttiin. Naisten osuus laski kaksi prosenttiyksikköä 20 prosenttiin. Uusia asiakkaita oli 65 prosenttia kaikista asiakkaista. Myös Järvenpään sosiaalisairaalan asiakasmäärä lähes kaksinkertaistui vuoteen 2011 verrattuna. Naisia ja alle 30-vuotiaita sosiaalisairaalan kaikista potilaista oli noin kolmannes. Lastensuojeluyksiköissä asiakasmäärä aleni hieman. Tyttöjen osuus laski jopa kolmanneksella edelliseen vuoteen verrattuna. Hoitojaksojen keskimääräinen pituus kasvoi 21 prosenttia. Kiireellisiä sijoituksia oli neljänneksen vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta huostaanotettuja oli kahdeksan prosenttia enemmän. Asumispalvelut Asiakkaiden hoitoon ohjautuminen (%) Asumispalveluissa muutoksia tapahtui lähinnä muutamien yksiköiden siirryttyä tilastoinnissa palveluasumisesta tukiasumisen alle. 17
18 Asiakkaiden työmarkkina-asema (%) Hoitoon hakeutumisen syyt ikäryhmittäin A-klinikoilla (%) Asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin (%) 18
19 Palvelut A-klinikkasäätiön toimintayksiköt tarjoavat asiantuntija-apua erilaisissa päihde- ja riippuvuusongelmissa. Palvelut on tarkoitettu päihteiden ongelmakäyttäjille ja heidän läheisilleen. Toiminnan tavoitteena on vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja lieventää siitä aiheutuvia haittoja ja kärsimystä. Päihteiden ongelmakäyttö haittaa myös läheisten hyvinvointia. Kokonaisvaltainen ja läheisten tarpeet huomioon ottava työote on tärkeä. Hoitolinjaukset A-klinikkasäätiön palveluyksiköissä perustuvat parhaaseen saatavilla olevaan tutkittuun tai kokemusperäiseen tietoon. Hoito ja kuntoutus rakentuvat henkilöstön monipuolisen ammattitaustan ja -taidon varaan. Asiakastyö perustuu kokonaisvaltaiseen ihmiskäsitykseen, monitieteellisyyteen ja monipuolisesti koulutetun työryhmän joustavaan yhteistyöhön. Eri ammattiryhmien osaaminen ja eri tieteenalojen tieto tukevat toinen toisiaan ja takaavat asiakkaalle laadukkaan palvelun. Asiakkaita ja asiakastapaamisia on ollut toimintavuonna määrällisesti eniten A-klinikoilla ja terveysneuvontapisteissä. Niiden avohoitokäynnit ovat asiakkaille maksuttomia eikä hoitoon tarvita lähetettä. Laitoshoidon maksuihin sisältyy asiakkaan omavastuuosuus, johon varattomat voivat hakea kotikuntansa maksusitoumusta. A-klinikkasäätiön palvelukokonaisuus sisältää laajan kirjon erilaisia palveluja. Ne ovat tällä hetkellä jatkuvassa muutoksessa, jota tuottavat muutokset asiakaskunnan palvelutarpeissa ja palvelukentässä. Muutos liittyy osaltaan valtakunnallisiin linjauksiin. Erityisesti kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman ohjausvaikutus on lisännyt selvästi perusterveydenhuollon vastuuta ja toimintaa niiden päihteidenkäyttäjien palveluissa, joilla ongelmat eivät ole vielä kroonistuneet. Päihdehuollon erityispalveluita on vastaavasti suunnattu vaativampien ja moniongelmaisten asiakkaiden palveluihin ja niiden kehittämiseen. Myös kunnissa tehdyt linjaukset ovat jo muuttaneet A-klinikkasäätiön yksiköiden asiakaskuntaa ja palveluja. Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman mukainen suuntaus päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhdistämiseen on merkinnyt A-klinikkasäätiön yksiköissä osaamisen ja palvelujen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä mielenterveyssektorin ja psykiatristen palveluiden kanssa. Myös päihdetyön erikoisasiantuntijapalveluita tarvitaan. Konsultointi on lisääntynyt, ja asiakkaiden hoidon tarpeen arviointi sekä siihen liittyvä ohjaus ja yhteistyö ovat nousseet palveluissa yhä keskeisemmälle sijalle. Erityisesti moniongelmaisten ja monia päihteitä käyttävien nuorten tai nuorten aikuisten osuus on kasvanut A-klinikkasäätiön hoitopalvelujen asiakaskunnassa. Monissa yksiköissä on virinnyt tarve kehittää heidän palvelujaan ja niiden hoitomalleja. Vaativampien asiakkaiden hoito on jo muuttanut palveluita. He tarvitsevat useammanlaista apua, enemmän työntekijöiden aikaa ja verkostoyhteistyötä. Keskusteluun perustuvan tuen lisäksi suurelle osalle asiakaskunnasta on annettu eri tavoin tukea elämän ja arjen hallintaan. Ikääntyneet asiakkaat tarvitsevat omanlaistaan tukea. Muutokset näyttäytyvät myös erityisryhmien palveluiden, matalan kynnyksen palveluiden sekä eri tavoin jalkautuvan toiminnan kehittämisenä ja lisääntymisenä. Näkyvissä on myös vertaistoiminnan ja asiakaskunnan osallistumisen lisääntyminen palveluiden sisällä ja rinnalla. Palvelutuotannon tavoitteiden toteutuminen A-klinikkasäätiö saavutti vuonna 2012 hoito- ja kuntoutuspalveluille asettamansa vuositavoitteet lähes kaikissa toimintayksiköissään. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, tavoitteet osin ylittyivät, kun taas muissa palveluissa kuntien kanssa etukäteen sovitut suoritetavoitteet jäivät osittain saavuttamatta. Järvenpään sosiaalisairaalassa jo vuonna 2011 lisääntynyt hoitopalvelujen kysyntä jatkui vilkkaana, hoitopalveluita kehitettiin yhteistyössä kuntien kanssa ja sairaalan taloudelliset toimintaedellytykset kohenivat. Strategian mukaisesti sosiaalisairaala tarjosi uudenlaisia väestövastuuseen perustuvia sopimusmalleja parillekymmenelle kunnalle. Vuosittain toteutuvat palvelusuoritteet ja niiden ennakkoresursointi eivät ole olleet kaikissa A-klinikkasäätiön toimintayksiköissä tasapainossa, jolloin säätiö on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Tässä tilanteessa asiakkaiden edusta huolehtiminen käy yhä haasteellisemmaksi. Helsingin sosiaali- ja terveystoimen uudelleen järjestelyn johdosta sosiaalilautakunta päätti, että Helsingin nuorisoasema siirtyy osaksi kaupungin toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella vuoden 2013 loppuun mennessä. Päihdepalvelujen tuotantoon vaikuttavat useat rakenteelliset muutokset. Väestön ikääntyessä myös asiakkaiden keski-ikä nousee. Palveluihin hakeutuvien asiakkaiden määrän voi lähivuosina olettaa vähenevän, kun suuriin ikäluokkiin kuuluvien osuus pienenee vähitellen myös päihdepalveluissa. Haasteellisena jatkuva taloustilanne ja kuntien muuttuneet käytännöt ovat johtaneet 19
20 siihen, että palvelujen ostamista on jouduttu leikkaamaan. Päihdepalveluissakin on ennakoitavissa muutos, jossa henkilökohtaisesti kasvokkain tapahtuvia palveluita täydentämään tai osittain korvaamaan otetaan käyttöön uutta viestintäteknologiaa hyödyntäviä palveluita. Säätiön strateginen Kattavat sähköiset palvelut -kehittämisprojekti eteni toimintavuonna muun muassa perusterveydenhuollon ammattilaisille suunnatussa, sähköisten ja kasvokkaisten päihdepalvelujen yhdistämiseen tähtäävässä Puheeksioton hankkeessa. Päihdelinkki ja säätiön muut sähköiset palvelut tavoittivat vuonna 2012 yli eri asiakasta kuukausittain, mikä on yhä edellisvuosia enemmän. TOIMINTAYKSIKKÖJEN KUVAUKSET Avohoito A-klinikat on tarkoitettu erilaisista päihde- ja muista riippuvuusongelmista kärsiville henkilöille sekä heidän läheisilleen. A-klinikoilla hoidetaan myös päihteiden käytöstä aiheutuneita vieroitusoireita. Jos paikkakunnalla ei ole erityisesti nuorille suunnattuja päihdepalveluja, A-klinikalla hoidetaan myös nuoria. Nuorisoasemat on suunnattu nuorille ja heidän läheisilleen. Nuorisoasemilta saa apua päihde- ja muihin riippuvuusongelmiin sekä tukea erilaisiin nuoruuden kehitysvaiheiden haasteisiin. Terveysneuvontapisteet tarjoavat sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita huumeita piikittämällä käyttäville. Terveysneuvontapisteistä saa tietoa tartuntataudeista ja niissä on mahdollisuus vaihtaa käytetyt ruiskut ja neulat puhtaisiin. Pistämällä tarttuvien virustautien ehkäisemiseksi tarjotaan aktiivisesti mahdollisuutta hiv- ja hepatiittitesteihin ja hepatiittirokotuksiin. Moni tarvitsee myös apua arkisten asioiden hoitamiseen. Korvaushoitoklinikat (K-klinikat) ovat opioidiriippuvaisten avohoitoyksiköitä, joissa toteutetaan pitkäkestoista lääkehoitoa ja asiakkaan tarvitsemaa psykososiaalista tukea. Hoidon tarve arvioidaan huolellisesti ennen varsinaisen korvaushoidon aloittamista. Päivä- ja toimintakeskukset tarjoavat tukea päihteettömään elämään. Päiväkeskuksissa on mahdollisuus yhdessäoloon, keskusteluihin, harrastuksiin ja pienimuotoiseen työskentelyyn. Paikkakunnasta riippuen palveluihin voi kuulua myös ateriointi-, peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuus. Laitoshoito Selviämisasemat tarjoavat päihtyneelle suojaa ja ammattihenkilökunnan palveluja päihtymystilasta selviämisen ajaksi. Selviämisasemalla on myös mahdollisuus jatkohoidon suunnitteluun asiakkaan selviydyttyä päihtymyksestä. Katkaisuhoitoasemat on tarkoitettu päihdekierteen katkaisemiseksi ja edellytysten luomiseksi kuntoutumiselle. Katkaisuhoitoasemalla hoidetaan vieroitusoireita, tarjotaan oireenmukaista lääkehoitoa, keskustelua ja lepoa ja tarvittaessa suunnitellaan jatkohoitoa. Katkaisuhoitoasemalle hakeutuminen vaihtelee paikkakunnan mukaan: asiakas voi joko itse varata paikan itselleen tai hoitoon tullaan terveys- tai sosiaalitoimen tai A-klinikan ohjaamana. Kuntoutusyksiköt ja hoitoyhteisöt on tarkoitettu pitempiaikaiseen kuntoutumiseen, joka alkaa elämäntilanteen ja hoidon tarpeen kartoittamisella, ongelmien hahmottamisella ja jäsentämisellä sekä kuntoutussuunnitelman laatimisella. Joissain yksiköissä yhteisöhoito on keskeisellä sijalla. Joihinkin yksiköihin tarvitaan lähete. Lastensuojelun piiriin kuuluva nuorten laitoshoito perustuu A-klinikkasäätiössä yhteisöhoitoon. Siinä pysähdytään oman tilanteen selvittämiseen, harjoitellaan toisten huomioimista ja avun vastaanottamista muilta ihmisiltä. Hoitopaikassa on päiväohjelma ja yhteisesti sovitut säännöt, jotka rytmittävät elämisen ja tuovat siihen rajat. Nuoret osallistuvat yhdessä työntekijöiden kanssa kaikkiin päivittäisiin askareisiin. Tärkeä osa hoitoa ovat erilaiset ryhmät ja harrastustoiminta. Lääkehoito toteutetaan hoitavan lääkärin ohjauksessa. Jokaiselle nuorelle tehdään oma hoito- ja kuntoutumissuunnitelma. Hoitoon kuuluu tärkeänä osana nuoren perheen ja tukiverkoston osallistuminen neuvotteluihin ja nuoren asioiden käsittelyyn. Järvenpään sosiaalisairaala on maan ainoa päihdeongelmien hoitoon erikoistunut sairaala. Sosiaalisairaala toimii valtakunnallisesti. Hoitoon pääsee ottamalla ensin yhteyttä oman paikkakunnan A-klinikkaan, sosiaalitoimeen, terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon. Myös työterveyshuolto ja yksityislääkärit voivat ohjata hoitoon. Hoitoon hakeutuu myös jonkin verran itsemaksavia. Asumispalvelut Tukiasunnot on tarkoitettu itsenäiseen asumiseen pyrkiville. Tukiasumiseen liittyy yleensä hoitosuhde esimerkiksi A-klinikkaan. Tukiasumisen avulla opetellaan itsenäistä asumista ja elämää sekä saadaan tukea päihdeongelmista toipumiseen. 20
21 Nuorten tukiasunnot tarjoavat vertaistukea, henkistä tukea, kontrolloivaa tukea ja arjessa mukana elämistä. Tuetun asumisen tavoitteena on nuoren päihteettömän arjen sujuminen: vuorokausirytmi, työelämä ja/tai koulunkäynti, raha- ja muiden omien asioiden hoitaminen sekä luottamuksen kasvattaminen omiin taitoihin ja kykyihin. Palveluasunnot ovat usein kuntoutusyksikön toimintaan liittyviä asuntoja. Ne on tarkoitettu asiakkaille, jotka tarvitsevat asumisensa tueksi erilaisia jokapäiväiseen selviytymiseen liittyviä palveluja, kuten ravitsemusja hoitopalveluja. Ikääntyneille päihdeongelmaisille, joilla on päihdeongelmansa vuoksi vaikeuksia päästä muihin vanhusten asumispalveluyksiköihin, on järjestetty erityisasumista, jossa tarjotaan asunto, ravitsemuspalvelu, perushoito, tuki ja valvonta. 21
22 ESPOON A-KLINIKKATOIMI Espoon A-klinikkatoimi ehkäisee ja vähentää päihteiden ja pelaamisen haittakäyttöä tuottamalla monipuolisia ja yksilöllisiä hoitopalveluja. Hoitopalveluja voivat käyttää päihdeongelmaiset (alkoholi, lääkkeet, huumeet ja sekakäyttö), ongelmapelaajat ja heidän läheisensä. Sopimuskunnat: Espoo, Kauniainen ja kuntayhtymä Karviainen (Karkkila ja Vihti) Väestöpohja: runsaat asukasta Kokonaismenot 2012: noin 2,7 miljoonaa euroa Johtaja: Kirsti Aalto Henkilökunnan määrä: 36 Palvelukokonaisuus: A-klinikka katkaisu- ja vieroitusosasto K-klinikka Terveysneuvontapiste Espoon Vinkki Espoon A-klinikkatoimi tuottaa päihdehuollon palveluja pääkaupunkiseudulle ja Länsi-Uudenmaan alueelle. Sopimuskuntia ovat Espoo, Kauniainen ja kuntayhtymä Karviainen. Palveluja käyttävät myös muut lähikunnat, esimerkiksi Vantaan, Keravan ja Järvenpään kanssa on sopimus alkoholi- ja lääkekatkaisuhoidosta. Espoo ja erityisesti Leppävaaran alue on asukasmäärältään kasvavaa aluetta, ja myös päihdehoidon tarve on selvästi kasvava. Silti Espoon kaupunki on jo pitkään supistanut erityisesti avohoidon resursseja. Vuonna 2012 jatkettiin ostajan toivomuksesta Espoon A-klinikkatoimen palvelujen painopisteen siirtämistä sekä avo- että katkaisuhoidon puolella alkoholiongelmaisista huume- ja sekakäyttäjiin. A-klinikkatoimi on muodostumassa espoolaisten huume- ja monipäihdeongelmaisten ensisijaiseksi hoitopaikaksi Espoossa. Painopisteen muuttumisen myötä Espoon A-klinikkatoimen asiakkaat ovat yhä nuorempia ja huonokuntoisempia. Monet heistä ovat moniongelmaisia ja vaarassa syrjäytyä. Tämä on pitänyt ottaa huomioon suunniteltaessa A-klinikan ja katkaisuhoito-osaston toimintaa. Asiakkaiden haastavat elämäntilanteet ovat lisänneet palveluohjauksellisen työotteen ja verkostotapaamisten tarvetta, ja ne työllistävät työryhmiä. A-klinikalle haasteita toi supistunut työryhmä. Myös lääkäripalveluiden saatavuus on ollut avohoidossa huono. Asiakaskunnan nuorentuminen on johtanut siihen, että A-klinikkatoimessa kehitetään uudenlaista hoitomallia vuotiaille monipäihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päivystys on ollut ajoittain ruuhkautunut, koska yhä useammin on tarvittu akuuttia hoidon tarpeen arviointia. Asiakkaat ovat saaneet päivystyksestä ajan A-klinikalle keskimäärin kahden viikon sisällä. Katkaisuhoito-osasto 1. Ryhmätila Espoon keskuksen Vinkissä. 2. Vertaisten ja vapaaehtoisten bändi Three Angels esiintyi Espoon keskuksen Vinkin joulujuhlassa. Auli Saukkonen Espoon Vinkki
23 Espoon Vinkki E spoon Vinkki 3 4 on ollut tasaisen täynnä koko vuoden. Paine osastolle on ollut ajoittain kova, eikä asiakkaan hoidon tarpeeseen ole välttämättä pystytty akuutisti vastaamaan. Odotusajat ovat kuitenkin jääneet 2 3 päivän mittaisiksi. Espoon Vinkin asiakaskäynnit lisääntyivät toimintavuonna. Vinkin Tapiolan toimipiste suljettiin marraskuun alussa vähäisten käyntimäärien vuoksi. Espoon keskuksen toimipisteen aukioloaikaa lisättiin vastaavasti. Vinkillä on toimipisteet Espoon keskuksen lisäksi Leppävaarassa ja Matinkylässä. K-klinikalla aloitettiin toimintaterapeutin ohjaama toimintaterapiaryhmä, jossa keskeistä oli asiakkaiden aktiivinen osallistuminen, omien toiminta- ja ajatusmallien tarkasteleminen ja sitä kautta uusien taitojen oppiminen. Espoon A-klinikkatoimen yhteistyö lastensuojelun, jälkihuollon, psykiatrian poliklinikan ja sosiaalitoimen kanssa on lisääntynyt. Espoon A-klinikkatoimi liittyi A-klinikkasäätiön organisaatiouudistuksen myötä Uudenmaan palvelualueeseen vuoden 2013 alusta alkaen. Uudistukseen liittyvät odotukset ja suunnitelmat elivät henkilökunnan mielessä jo toimintavuoden loppupuolella. Espoon A-klinikkatoimi Asiakkaat Hoitovuorokaudet Avohoitosuoritteet Muutos Avohoito* Laitoshoito** Korvaushoito*** 79 * A-klinikka, Vinkki ja K-klinikka ** katkaisuhoito *** K-klinikka, sisältyy avohoidon asiakasmäärään Asiointikerta = Asiointikerralla tarkoitetaan asiakkaan yhtä avohoitopäivää, johon voi sisältyä yksi tai useampia palvelutapahtumia. Suorite = Yksi avohoidon suorite vastaa tavallista käyntiä yhden työntekijän luona. Yhdestä käynnistä voi kertyä yksi tai useampi suorite riippuen käytetyn ajan ja työntekijäresurssin määrästä. Nuolilla kuvattu muutos on laskettu vertaamalla vuoden 2012 suoritteiden tai hoito-/asumisvuorokausien määrää vuoden 2011 vastaaviin lukuihin. Muutoksen nousu/lasku on ilmoitettu, mikäli poikkeama vuoden 2011 vastaavaan tilastoon on yli 5 %. 23
24 ESPOON NUORISOASEMA Espoon nuorisoasema tuottaa päihdehuollon erityispalveluja nuorille ja heidän läheisilleen. Asiakkaita palvellaan päihteisiin liittyvien asioiden lisäksi myös muissa nuoruusikään liittyvissä asioissa. Auli Saukkonen Sopimuskunnat: Espoo Väestöpohja: noin asukasta Kokonaismenot 2012: noin euroa Johtaja: Soile Kiema Henkilökunnan määrä: 9 Espoon nuorisoasema palvelee vuotiaita espoolaisia nuoria ja heidän läheisiään. Vuonna 2012 palveluita ostivat myös Kirkkonummi (13 18-vuotiaat) ja Kauniainen. Sekä asiakasmäärä että asiakaskäyntien määrä kasvoivat hieman vuonna 2012 verrattuna vuoteen Nuoria ohjasivat nuorisoasemalle tyypillisimmin perhe tai kaverit, seuraavaksi eniten koulujen oppilashuolto. Yli puolet nuorista asiakkaista hakeutui asiakkaaksi riippuvuuksien takia. Heistä noin 60 prosentilla pääpäihteenä oli alkoholi ja noin 40 prosentilla huumeet. Huumausaineiden käyttäjien osuus päihteiden takia hoitoon hakeutuneista kasvoi noin kymmenellä prosenttiyksiköllä, kun taas alkoholin käyttäjien osuus väheni saman verran. Täysi-ikäisten nuorten osuus asiakaskunnasta kasvoi. Nuorisoaseman palvelujen painopiste on riippuvuus- ja muihin nuoruusiän ongelmiin liittyvissä terapiapalveluissa. Työskentelyssä keskeistä ovat perhekeskeisyys ja perheterapeuttiset menetelmät ja lähestymistavat. Ryhmätoimintaa on ollut edellisvuotta enemmän. Espoon nuorisoaseman sosiaaliterapeutti Jarmo Malm sai eläkkeelle lähtiessään tunnustusta muun muassa aktiivisesta toiminnasta työsuojelun alalla. Espoon nuorisoaseman palvelut toteutettiin luvattujen asiakasmäärien ja suoritteiden osalta suunnitellusti ja talousarvion mukaisesti. Taloudellisesti vuosi sujui suunnitellusti. Myös työn sisällöt noudattivat suunniteltua kokonaisuutta. Työn laatua on kehitetty ja työntekijöiden lisäkoulutuksiin on panostettu. Näin on vastattu työhön kohdistuviin uusiin ja kasvaviin haasteisiin. Yhteistyö on ollut tiivistä ison alueen eri toimijoiden kanssa. Asiakastyöhön liittyvän yhteistyön lisäksi nuorisoaseman henkilökunta on osallistunut nuorten hoitopalveluiden suunnittelu- ja kehittämisyhteistyöhön muun muassa nuorisopoliklinikan, erikoissairaanhoidon, lastensuojelun yksiköiden, nuorten jälkihuollon, rikosseuraamusviraston, oppilaitosten ja aikuisille päihdepalveluita tarjoavien yksiköiden kanssa. Espoon nuorisoaseman työnohjaus- ja koulutuspalveluiden kysyntä kasvoi. Ryhmä- ja yksilötyönohjaukseen osallistui yhteensä 75 henkilöä. Työnohjaustunteja oli yhteensä 178. Espoon nuorisoasema Avohoito (nuoret) Asiakkaat 333 Avohoitosuoritteet (kaikki) Muutos... Avohoito (nuorten vanhemmat ja läheiset)
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotValtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotSisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69
Vuosikertomus 2011 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelujen kehitys 2011 14 Asiakkaat 16 Toimintayksiköiden
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotKatso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY. Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella
Katso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella Laadukkaita palveluja vastuullisesti Oy tarjoaa laadukkaita päihde- ja mielenterveyspalveluja.
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotKumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio
Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-
Lisätiedot43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010
SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotVuosiraportti 2013 1
Vuosiraportti 2013 1 2 Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa Osolanus, lähivertaistoimija Petteri
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotSisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös
1 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 51 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto aloitteesta kaupungin mielenterveysohjelman uusimisesta HEL 2012-014529 T 00 00 03 Päätös päätti antaa seuraavan lausunnon:
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015
Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotTilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?
Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotA-klinikkasäätiön hoitopalvelut
säätiön hoitopalvelut Sisältö 1. Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 2. Missä hoidetaan? Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ
KUNTAYHTYMÄN KATSAUS YHTYMÄHALLITUS 21.11.2018 PIRJO LAITINEN-PARKKONEN KESKI-UUDENMAAN SOTE-KUNTAYHTYMÄ . REKRYTOINNIT REKRYTOINTIEN ETENEMINEN Yhtymäjohto / Strateginen kehittäminen ja tuki Talous- ja
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä
Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä
LisätiedotYksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.
Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys
LisätiedotHUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke
HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3
LisätiedotVarhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)
Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) 40 M LAPE MUUTOSOHJELMA Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotAnna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010
Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja
LisätiedotPäihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja
Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus
LisätiedotTulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM
Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotSovittiin muutettavaksi yhteistoimintamenettelyä koskevaa yleissopimusta erillisen liitteen mukaisesti (liite 1).
1 (3) ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA KUNNALLISEN ALAN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISASIOITA KOSKEVISTA NEUVOTTELUISTA 2000 Aika 13.12.2000 Paikka Kunnallinen työmarkkinalaitos, Toinen linja 14, Helsinki 1 Pöytäkirjan tarkastus
LisätiedotIkääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotKOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI
KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO
LisätiedotLapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti
Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne 25.04.2016 Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän 20.1.2015 linjausten mukaisesti TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN TAVOITEET Tavoitteena on nykyisen
LisätiedotHyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä
Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö
PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (6) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (6) 4 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle 2017 HEL 2016-013079 T 06 00 00 Päätös päätti esittelijän ehdotuksen mukaisesti vahvistaa sosiaali-
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotSOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne
SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän
LisätiedotPsykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento
Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (5) 136 Sairaansijojen ja muiden hoitopaikkojen vahvistaminen vuodelle 2014 HEL 2014-002648 T 06 00 00 Päätös päätti äänestyksen jälkeen esittelijän ehdotuksen mukaisesti
Lisätiedot1) toimii jäsenyhteisöjensä yhteenliittymänä ja tukee niiden toimintaa
SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.
Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotEtelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma
Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotLAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN
SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme
LisätiedotA-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.
A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit
LisätiedotSosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola
Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotToimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset vir ko jen ja toimien perustamisesta,
Perusturvalautakunta 50 26.09.2018 Perusturvan toimialan esitys henkilöstömuutoksista vuodelle 2019 779/01.01.00/2018 PETUR 26.09.2018 50 Toimialoilta on talousarvion laatimisen yhteydessä pyydetty esitykset
LisätiedotKuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja
Kuntaliiton Uskalla kokeilla -ohjelman Tarinapaja SenioriOsaaja.fi Teknologian ja sähköisten palvelujen käytön valmennusmalli ikäihmisille Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Sosiaali- ja
LisätiedotPäihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit. Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja DIAK
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit Kyselytutkimuksen tuloksia Järjestötyöpaja 13.9.2016 DIAK Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kyselytutkimus Kysely
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 16. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1
Kulttuurilautakunta 24.03.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 16 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv)
LisätiedotKOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA
Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotHYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI
HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä
Lisätiedot(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta
(Lapinlahden terveyspiste, Savo-Karjalan piiri) Terveyspistetoiminta TERVEYS JA TURVALLISUUS 23.5.2013 SPR:n toimintamuodot (Asetus 3 ) Tarkoituksensa toteuttamiseksi järjestö: 1) ylläpitää auttamisvalmiutta
LisätiedotLapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa
Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 14.2.2014 / Saara Pikkarainen, terveyden edistämisen suunnittelija
LisätiedotSOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO
SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET LOPPURAPORTIN YHTEENVETO 31.3.2017 Keijo Siiskonen etunimi.sukunimi@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 1 SOTE- PALVELUT JA RAKENTEET TYÖRYHMÄN TOIMEKSIANTO / Kuvaus ja hahmotelma siitä,
LisätiedotSTARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?
STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta
LisätiedotTYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO
TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO Irja Korhonen Työterveys Aalto Anne Onkila Valmet työterveys Esa Leppänen JYTE Jari Ylinen KSSHP Visa Kervinen Terveystalo työterveys Laajavuori 16.6.2017
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
Lisätiedot