Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös
|
|
- Anne Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1
2 2
3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös
4 A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2014 (suluissa tiedot vuodelta 2013) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 37,5 (38,6) 585 (655) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 5,2 (6,3) 78 (83) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,3) 37 (34) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,2 (1,1) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,3) 13 (11) Yhteensä 47,4 (49,6) 724 (794) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2014 Avohoitopalvelut: asiakasta tapahtumaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): asiakasta hoitojaksoa hoitovuorokautta Asumispalvelut: 452 asiakasta asumisvuorokautta 4
5 Villasukkahaaste tuotti yli tuhat sukkaparia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Kuva: Auli Saukkonen 5
6 Puheenjohtajan katsaus Pitkittynyt taantuma, kuntien kiristynyt taloustilanne ja sote-uudistuksen aiheuttama epävarmuus heijastuivat A-klinikkasäätiön palveluiden kysyntään vuonna Erityisesti laitospalveluja käytettiin vähemmän kuin oli ennakoitu. A-klinikkasäätiön hallitus oli kesän alussa hankalassa tilanteessa, kun säätiön talousluvut olivat painumassa pahasti miinukselle. Yhteinen näkemys oli, että edellisvuoden kaltainen, suuresti tappiollinen tilinpäätös ei olisi säätiölle toistamiseen hyväksi. Ainut keino korjata tilannetta lyhyellä aikavälillä oli karsia menoja. Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan säätiön menoista, päätettiin käynnistää koko A-klinikkasäätiötä koskevat yt-neuvottelut. Sopeuttamistoimet toteutettiin pääosin lomautuksin. Ne koskivat myös A-klinikkasäätiön ylintä johtoa. Lomautuksia porrastettiin niin, että palveluiden saanti pyrittiin turvaamaan työvoiman vähennyksestä huolimatta. Henkilöstölle tämä merkitsi ajoittaista työkuorman kasvua, kun oman työn piti lisäksi vastata myös lomautetun työtoverin tehtävistä. Ilman hyvää talkoohenkeä tämä ei olisi ollut mahdollista. Siitä kuuluu kiitos koko henkilökunnalle. Taloudellisesti onnistuttiin hyvin: säästötoimien ansiosta A-klinikkasäätiön toiminnallinen tulos parani oleellisesti ja yhdessä joidenkin omaisuusjärjestelyjen kanssa vuoden 2014 tilinpäätös kääntyi positiiviseksi. Haasteita kuitenkin riittää myös tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä elämme eräänlaista ylimenovaihetta vanhan ja uuden järjestelmän välissä. Suunnitelmia on paljon mutta päätöksiä vähän, etenkin sen jälkeen, kun sote-malli kaatui perustuslakivaliokunnassa eduskunnan istuntokauden lopussa. Uudesta emme siis vielä kovin paljon tiedä, mutta kun uudistus joskus tulee, on tärkeää, että A-klinikkasäätiö pystyy siirtymään sen mukaiseen maailmaan taloudellisesti kestävässä kunnossa ja mahdollisimman toimintakykyisenä. Tämän vuoksi on tärkeä jatkaa A-klinikkasäätiön rakenteellista kehittämistä. Toimintaperustan kestävyyden varmistamista palvelee myös vuonna 2014 hyväksytty kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti A-klinikkasäätiö pyrkii pääsemään eroon turhaksi katsottavasta omaisuudestaan. A-klinikkasäätiön yleishyödyllisyys näkyy ennen kaikkea toiminnassa. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on parina viime vuotena ollut hienoisessa laskussa, meillä on edelleen satoja tuhansia alkoholin ongelmakäyttäjiä sekä sen lisäksi kasvava joukko huumeongelmaisia. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön yhteiskunnalliset haittakustannukset noin 1,2 1,5 miljardia euroa vuonna 2012 ovat huomattava kansantaloudellinen rasite. Tässä kontekstissa A-klinikkasäätiön hoitopalveluiden vuoden 2014 runsaat asiakasta, yli hoitotapahtumaa, yli laitoshoitojaksoa ja lähes asumisvuorokautta sekä todella suuria ihmisjoukkoja tavoittavat ehkäisevän työn muodot kertovat säätiön merkittävästä yhteiskunnallisesta panoksesta ja vaikuttavuudesta. A-klinikkasäätiössä tehdään tärkeää työtä! Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja Sääntöjen mukaan A-klinikkasäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tästä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyydestä säätiö pitää kiinni, ja sen mukaisesti hallitus päätti valittaa verottajan hoitopalveluja koskevasta toisenlaisesta tulkinnasta koskien verovuotta
7 Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiöllä on takanaan monin tavoin haastava vuosi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätös ei ollut kannaltamme niin suotuisa kuin olisimme toivoneet, ja jouduimme heti alkuvuodesta sopeuttamaan keskustoimiston taloutta. Optimistisesti lähdimme kuitenkin suunnittelemaan uusia hankkeita. RAY arvioi toimintaamme ja avustusrahoituksen käyttöä kahden päivän ajan tammikuussa perinpohjaisesti. Arviointi oli tervetullutta, huolellista ja rakentavaa. Täsmentämisen varaakin oli, mutta pääsääntöisesti toimintamme on ollut ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Palveluissa päädyimme uusien ja osin yllättävien haasteiden eteen. Vuosi sitten Helsingin kaupunki otti nuorisoasemamme liikkeenluovutuksella osaksi omia uusittuja sote-palvelujaan. Loppusyksyllä muistelimme seminaareissa pitkää ja aktiivista yhteistyötä helsinkiläisten nuorten ja heidän perheidensä parissa. Nuorisoasemalaiset siirtyivät vanhoina työntekijöinä Helsingin kaupungin virkamiehiksi. Helsingin nuorisoasemalla työskenteli liikkeenluovutuksen aikaan edelleen työntekijöitä, jotka olivat olleet jo perustamassa asemaa vuonna Vaikeampaa oli suhtautua positiivisesti Tampereen kaupungin päätökseen lakkauttaa vuodesta 1957 kaupungissa toimineen A-klinikan ostopalvelut kokonaan. Kaupunki ei hyväksynyt muutosta liikkeenluovutuksena, joten säätiö joutui loppuvuonna avaamaan mittavat irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. Kuntayhteistyön luonne on viime vuosina muuttunut kireissä taloudellisissa oloissa aikaisempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Tämän nähtiin jo alkuvuodesta johtavan A-klinikkasäätiön käyttötalouden tuntuvaan alijäämään. Siihen jouduttiin reagoimaan nopeasti. A-klinikkasäätiön hallitus päätti alkukesästä, että säätiön tulisi loppuvuoden aikana sopeuttaa menojaan arviolta 1,7 miljoonaa euroa suunnitellusta. Tämä on merkinnyt tiukkaa menokuria, hankintojen lykkäämistä, sijaisten käytön vähentämistä ja lomautuksia sekä keskustoimistossa että alueilla ja yksiköissä. Kokonaisuutena säätiöllä ja sen yksiköissä työskentelevien henkilöiden määrä väheni noin seitsemällä kymmenellä edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstö lähti sitoutuneesti tarvittaviin toimenpiteisiin, joten onnistuimme sopeutusurakassa lopulta kohtuullisen hyvin. Säästöt, kuntatalouden kireys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen vaikeuden tuottama epävarmuus johtivat siihen, että hoitovuorokaudet laskivat useissa kuntoutusyksiköissä verrattuna edelliseen vuoteen. Hoitotyön kokonaisvolyymi säilyi kuitenkin jokseenkin ennallaan, korvaushoidossa asiakasmäärät jopa kasvoivat lähes viidenneksen. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, palvelutavoitteet osin jopa ylittyivät. Jatkuvaksi muuttuneena haasteena oli kuitenkin laadukkaiden ja yksilöllisten kuntoutuspalveluiden tuottaminen. Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät nykyisin yhä helpommin työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja seniorikansalaiset, mutta tarveharkintaa kohdistetaan kunnissa kasvavassa määrin myös työikäisten kuntoutuksen hankintaan. A-klinikkasäätiön hallitus katsoi säästöpäätöksiä tehdessään, että kuntien palvelulinjauksissa tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, että säätiön on lähdettävä uudistamaan myös rakenteitaan: palveluiden rakennetta tulee kehittää kevyemmiksi, hallintoa on syytä tehostaa ja palvelusopimuksissa tulee pyrkiä kestävään kehitykseen. Kaikesta huolimatta olemme onnistuneet perustyön tukemisessa ja sisäisessä kehittämisessä kohtuullisesti. Työhyvinvointi on pysynyt seurantojen perusteella yllättävänkin hyvänä vaativissa oloissa. Uusi AKSYT yhdistetty yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta perustettiin toimintavuonna. Se on jo saavuttanut vakiintuneet muotonsa ja toimii hyvin. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön keväällä Koko säätiön toiminnot kattava laatujärjestelmä on saatu ulkoisen auditoinnin kynnykselle, ja päätökseen saatiin myös kaksivuotinen johtamisen erityisammattitutkintoon johtanut koulutus esimiehille. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7
8 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa A-klinikkasäätiön talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman hyväksyminen kiinteistöstrategian päivitys ja kiinteistöjen myynnit yhteistyön tiivistäminen muiden järjestöjen ja säätiöiden kanssa aloitettavista tutkimus- ja kehittämishankkeista päätös SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotosta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) päätös Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönotosta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi päätös puhelinoperaattorin vaihtamisesta ja keskitetyn puhelinvaihteen käyttöönotosta Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa A-klinikkasäätiön rakenteiden kehittäminen sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen kehittämisprojekti uuden työehtosopimuksen valmistelu talouden ja toiminnan sopeuttamistoimien toimeenpano Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Sakari Laari. Hallituksen 8
9 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA KESKUSTOIMISTO alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä 9
10 Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon määräämisestä ja muuntosuhteista (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (eduskunnan lakivaliokunta) hallituksen esitys eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi 2015 (eduskunnan valtiovarainvaliokunta) Päätöksiä turvallisuudesta turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta -raportti (sisäministeriö) hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu (työ- ja elinkeinoministeriö) kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi ( ). Tasavallan presidentin myöntämän kunniamerkin sai vuonna 2014 kolme A-klinikkasäätiön työntekijää: sosiaaliterapeutti Teija Lehtinen (vas.), toimistosihteeri Oivi Joffel ja aluejohtaja Erkki Tukeva. Kuva: Auli Saukkonen 10
11 A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2014 verkostoissaan päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen 11
12 VALTUUSKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Kari Vuorinen Professori Hannu Alho Leea Muhonen Professori Georg Borgström ei nimettyä varajäsentä Laatupäällikkö Riitta Flinck Marja Dahl Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Christoffer Tigerstedt Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Outi Mustonen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Merja Salmi Johtaja Maritta Iso-Aho Erkki Pakola Sosiaalineuvos Jukka Kailio ( /2014) Marja-Leena Nousiainen Toiminnanjohtaja Kimmo Sainio (11/2014 ) Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Jukka-Pekka Takala Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Päivi Heimonen Johtaja Jyrki Koskela Mikko Kettunen Sosiaalineuvos Sakari Laari Minna Laakso Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Hannu Silvennoinen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Elianne Riska Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Matti Tuusa Perusturvajohtaja Päivi Mattila Merja Niemelä Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä (2013 5/2014) Sanna Haakanen (2013 5/2014) Sosiaalijohtaja Eeva Purhonen (5/2014 ) Pertti Kukkonen (5/2014 ) Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Susanna Winter Johtajaylilääkäri Samuli Saarni Tinja Lääveri Ylilääkäri Jan Schugk Matti Rautalahti Professori Kaija Seppä Kalle Jokelainen Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Mari Tuomainen Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Eero Pirttijärvi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Jussi Lehto Psykososiaalisten palvelujen johtaja Maria Närhinen Niina Helminen (2013 5/2014) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Anri Tanninen (5/2014 ) Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Lotta Heiskanen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Kaarina Tamminiemi Erityisasiantuntija Ellen Vogt Jaana Viemerö (2013 5/2014) Soile Paahtama (5/2014 ) 12
13 HALLITUS Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (pj.) Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Toimitusjohtaja Kari Välimäki Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Järvensivu TILINTARKASTAJAT 2014 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Pasi Puranen varatilintarkastajanaan KHT Pertti Sundqvist A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 13
14 A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2014 lievästi aleneva, mutta päihde-ehtoinen sairastavuus, kuolleisuus ja sosiaaliset haitat ovat pysyneet korkealla tasolla. Päihdehaitat tuottavat vuoden 2014 päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan kaikkineen julkiselle sektorille noin 1,3 miljardin euron haittakustannukset. A-klinikkasäätiö vaikuttaa päihdeongelmiin ja niiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin tuottamalla tietoa ja neuvontaa väestölle ja ammattilaisille peli- ja päihdehaittojen ehkäisystä ja hoidosta tuottamalla toimivia ja vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspalveluja, seuraamalla niiden laatua, kehittämällä uusia toimintatapoja ja tutkimalla päihdeoloja ja palveluja pitämällä yllä yhteiskunnallista keskustelua päihdetilanteesta ja päihteiden aiheuttamista haitoista sekä rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista Toimintavuonna ehkäisevää päihdetyötä tehtiin paikallisesti ja alueellisesti kuntayhteistyönä, mutta enenevästi yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä etenkin verkossa. Säätiön kaikille avoimien neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö kasvoi edelleen tuntuvasti. Verkkosivuilla vieraili yli eri kävijää kuukaudessa. Uusia verkkopalveluja kohdennettiin sekä nuorille että ikäihmisille. Palvelujen vaikuttavuuden tärkein ehto on niiden saatavuus ja saavutettavuus: lisäämällä palvelujen saatavuutta vähennetään väestötasolla sairastavuutta, kuolleisuutta ja pitkittynyttä palveluriippuvuutta. Tarjoamalla kohtuuhintaisia matalan kynnyksen palveluja vähennetään kalliimpien erityispalvelujen käyttöä. Ja edelleen: lisäämällä erityispalvelujen käyttöä vähennetään terveyspalvelujen ja erityisesti kustannuksiltaan kalliimman erikoissairaanhoidon kysyntää. Vuoden 2014 aikana A-klinikkasäätiö joutui sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti, mikä merkitsi joiltakin osin lomautuksia ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Etenkin laitoskuntoutuspalvelujen saatavuuden heikkeneminen näkyi joillakin alueilla kasvaneina perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksina. Palvelutuotannon volyymi säilyi kuitenkin kokonaisuudessaan lähes ennallaan. Kehittämishankkeissa kiinnitettiin huomiota varsinkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja muihin vaikeimmin tavoitettaviin väestöryhmiin. A-klinikkasäätiön palveluita kehittävää laatujärjestelmää ja uusia toimintatapoja otettiin käyttöön. Vuoden 2014 aikana eduskunta ja sen valiokunnat pyysivät säätiöltä huomattavasti aikaisempaa enemmän lausuntoja ja kannanottoja. Tämä liittyi osaltaan lainsäädäntötyön rytmiin vaalikauden lopulla, mutta myös siihen, että käsillä oli runsaasti erilaisia taloudellisia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteita. A-klinikkasäätiön asiantuntijoita kysyttiin paljon myös valtakunnallisiin ja seudullisiin koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma valmistui A-klinikkasäätiön omana työnä. Kuvassa projektiryhmä: (vasemmalta) Tapio Moilanen, Harri Vehviläinen, Jouni Tourunen, Anna-Maija Strömberg, Teemu Tiensuu ja Sanna Ranta. Kuva: Auli Saukkonen 14
15 Asiakkaat A-klinikkasäätiön palveluissa kävi vuonna 2014 kaikkiaan noin asiakasta yksikkökohtaisesti tarkasteltuna. Laitoskuntoutuksen ja A-klinikka- ja nuorisoasematoiminnan asiakasmäärät laskivat edellisestä vuodesta. Sen sijaan asiakasmäärät nousivat terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja korvaushoidossa. Aiempien vuosien tavoin A-klinikoiden asiakkaiden ikärakenteessa yli 60-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus asiakkaista kasvoi. Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalveluissa ikärakenne oli hieman edellisvuotista nuorempi. Sen sijaan korvaushoidossa vanhempien, 40 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus kasvoi. Asumispalveluissa asiakkaat olivat iäkkäämpiä kuin muissa A-klinikkasäätiön palveluissa. A-klinikoiden ja korvaushoidon asiakkailla oli laitospalveluiden asiakkaita useammin vakinainen asunto. Laitospalveluiden asiakkaista yli 10 prosenttia oli asunnottomia. Avohoidon asiakkaista asunnottomia oli noin 5 prosenttia. Korvaushoitoasiakkaat olivat muita avohoidon asiakkaita useammin asunnottomia. A-klinikkasäätiön asiakkaista noin puolet oli suorittanut enintään peruskoulutuksen. Avohoidon asiakkaat olivat korkeammin koulutettuja kuin muut asiakkaat. A-klinikoiden asiakkaista lähes kolmasosa oli työssä käyviä. Sen sijaan laitospalveluiden asiakkaista työelämässä oli alle kuudesosa. Työttömien osuus oli suurin korvaushoitoasiakkailla. Nuorisoasemilla asioineista nuorista yli puolet oli opiskelijoita. Lähes puolet asumispalveluiden asiakkaista oli sairaus- tai vanhuuseläkkeellä. Avopalvelut A-klinikkasäätiön avohoidon palveluissa kävi noin asiakasta vuonna Tapahtumia kertyi vuoden aikana yhteensä noin Verrattuna edelliseen vuoteen asiakasmäärä laski lähes 2 000:lla. A-klinikoilla asiakkaita oli noin Määrä laski edellisestä vuodesta 13 prosentilla. A-klinikoiden asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo vuodesta Korvaushoidossa asiakkaiden määrä nousi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosta selittää erityisesti Helsingin Vinkeissä toteutettava korvaushoito. Korvaushoidon asiakkaista yli puolet sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Nuorisoasemilla asioi vuoden aikana noin asiakasta, määrä laski noin 400:lla edellisestä vuodesta. Erityisesti vanhempien osuus asiakkaista on vähentynyt. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja matalan kynnyksen palveluissa asioi vuoden aikana yhteensä noin asiakasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia eli yli 500 asiakkaalla. Päiväkeskustoimintaan osallistui noin 500 asiakasta. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön laitoshoidon toimintayksiköissä asioi yhteensä noin asiakasta, joilla oli yhteensä hoitojaksoa. A-klinikkasäätiön laitosyksiköissä (katkaisuhoito- ja selviämisasemat, kuntoutuslaitokset, sosiaalisairaala ja lastensuojeluyksiköt) hoitovuorokausia oli Asiakas- ja hoitojaksojen määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan hoitovuorokausien määrä laski edellisestä vuodesta noin vuorokaudella. Katkaisu- ja selviämisyksiköissä ja kuntoutuslaitoksissa hoitojaksojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Asiakas- ja hoitovuorokausien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalassa asiakkaiden, hoitojaksojen ja hoitovuorokausien määrä laski edellisvuodesta. A-klinikkasäätiön lastensuojeluyksiköissä oli vuonna 2014 yhteensä 108 asiakasta, joilla oli 113 hoitojaksoa. Hoitovuorokausia kertyi Lastensuojeluyksiköiden asiakas-, hoitojakso- ja hoitovuorokausimäärät vähenivät edellisestä vuodesta. Tätä selittää Stoppari-Valkaman lopettaminen ja sen toiminnan siirto osaksi Stoppari-Haminan toimintaa. Asumispalvelut Asumispalveluissa oli yhteensä noin 450 asiakasta, joista palveluasumisessa 270 ja tukiasumispalveluissa noin 180. Sekä tuki- että palveluasumisessa asiakasmäärät laskivat hieman edellisestä vuodesta. Palveluasumisessa kertyi asumisvuorokautta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna Tukiasunnoissa oli vuonna 2014 yhteensä asumisvuorokautta, mikä on edellisvuotta selvästi vähemmän. 15
16 Avopalvelujen asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä A-klinikat Terveysneuvonta Nuorisoasemat Korvaushoito A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin (%) v. tai yli v v v. Alle 30 v Asiakkaat ja hoitojaksot laitoskuntoutuspalveluissa H-jaksot Asiakkaat
17 Asiakkaat ikäryhmittäin (%) v. tai yli v v v v. 0 Asumispalvelut Laitoskuntoutus Katkaisuja vieroitushoito A-klinikat Korvaushoito Alle 20 v. Asiakkaiden työtilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Työvoiman uolkopuolella Koti-isä/äiti Opiskelija Eläkkeellä Tuettu työtoiminta yms. Työtön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työssä Asiakkaiden koulutustaso (%). Laitoskuntous Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Korkea-aste (opisto, amk, korkeakoulu) suoritettu Keskiaste (lukio, ammattik.) suoritettu Peruskoulu suoritettu Peruskoulu kesken 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakkaiden asumistilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Laitos Asunnoton Tilapäinen asunto, ml. tukiasunnot ja vanhempien luona asuminen Vakinainen itsenäinen asuminen 17
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011
Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu
LisätiedotMitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta?
Mitä päihdetapauslaskenta kertoo muutoksesta? Päihde- ja mielenterveystyön kehittäjien verkoston tapaaminen 8.11.2013 14.11.2013 1 Päihdetapauslaskenta Päihdetapauslaskennalla kerätään tietoja kaikissa
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma
Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotVuosiraportti 2013 1
Vuosiraportti 2013 1 2 Helsingin Vinkin Katuklinikan väkeä: kuvassa vasemmalta lääkäri Maarit Rauhala, lähivertaistoimija Päivi Kosunen, projektisuunnittelija Liisa Osolanus, lähivertaistoimija Petteri
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotKatso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY. Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella
Katso uudistuneet nettisivumme a-klinikka.fi A-KLINIKKA OY Päihde- ja mielenterveyspalveluja vastuullisesti ja luottamuksella Laadukkaita palveluja vastuullisesti Oy tarjoaa laadukkaita päihde- ja mielenterveyspalveluja.
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotMieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM
Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-
LisätiedotLohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut
Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka
LisätiedotEhkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus
Ehkäisevä työ kuuluu kaikille: Monialaisessa työssä sen salaisuus 18. Kansallinen väkivaltafoorumi Lähisuhdeväkivalta on kansallinen häpeä tavoitteena turvallisuus Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori,
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotPäijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri
Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon
LisätiedotPohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
LisätiedotJääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
LisätiedotLasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa.
Vuosiraportti 2012 2 Lasinen lapsuus -toiminnan syyskuussa 2012 julkaistu Hirviöt-video on katsottu ja jaettu miljoonia kertoja netin sosiaalisessa mediassa. Aikuisten päihteidenkäytöstä lasten näkökulmasta
Lisätiedot6. Päihteet. 6.1Johdanto
6. Päihteet 6.1Johdanto Päihdehuollon avopalveluissa. Indikaattori ilmaisee kuntien kustantamia päihdehuollon avopalveluita vuoden aikana A-klinikoilla tai nuorisoasemilla käyttävien asiakkaiden määrää
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotArki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä
Arki terveeksi mieli hyväksi Ehkäisevää työtä Päijät-Hämeessä Terve kunta verkoston seminaari 11.4.2019 Hollola Susanna Leimio Ehkäisevän työn seutukoordinaattori, YTM N E L J Ä T U U L T A HYVINVOINNIN
LisätiedotKouvolan päihdestrategia 2009-2012
Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen
Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain
LisätiedotEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA
EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotKansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke
Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotA-klinikkasäätiön hoitopalvelut
säätiön hoitopalvelut Sisältö 1. Milloin kannattaa ottaa yhteyttä? 2. Missä hoidetaan? Avohoito A-klinikat Nuorisoasemat Terveysneuvontapisteet Korvaushoitoklinikat Päivä- ja toimintakeskukset Laitoshoito
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ
LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..
LisätiedotEtelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke
Etelä-Suomen mielenterveysja päihdepalvelujen kehittämishanke Hanke-esittely Kuosmanen Lauri, hankejohtaja Kurki Marjo, hankekoordinaattori Lepistö Päivi, hankesuunnittelija Positiivisuus Luottamus Yhtenäisyys
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotTalousarvio Toimitusjohtaja Eetu Salunen
Talousarvio 2019 Toimitusjohtaja Eetu Salunen 14.11.2018 Palveluiden saatavuus on turvattava myös 2019 Palvelurakenne uudistuu Etulinja: Sujuvampi neuvonta ja yhteydensaanti Palvelut uudistuvat alkuvuonna.
LisätiedotKohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita
Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-
LisätiedotUusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Turvallisuusverkosto 19.4.2018 Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Taustaa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämis (hyte)
LisätiedotHelena Vorma lääkintöneuvos
12.6.2018 Lotta Hämeen-Anttila hallitusneuvos Helena Vorma lääkintöneuvos MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELULAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS LAINSÄÄDÄNNÖN RAKENNE Tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota
LisätiedotKohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011
Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita
LisätiedotMielenterveys- ja päihdetyö Suomessa
Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma
LisätiedotSyrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja
Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1
LisätiedotPiikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander
Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa
LisätiedotAIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3
AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,
LisätiedotKoordinaatio E H K Ä I S E V Ä T Y Ö EHKÄISEVÄ TYÖ. Matalan kynnyksen. ja haittojen ehkäisy. Neljä tuulta. Edistävä mielenterveystyö
Koordinaatio Ennaltaehkäisevä työ Ennaltaehkäisevä työ: Mahdollisuuksien luominen E H K Ä I S E Ä T Y Ö Ei huolta Pieni huoli Tuntuva ja suuri huoli EHKÄISEÄ TYÖ Matalan kynnyksen palvelut: Riskitekijöiden
LisätiedotPIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.
PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron
LisätiedotEHYT ry:n eduskuntavaalikampanja
EHYT ry:n eduskuntavaalikampanja Kampanjan tavoite Ennakkoäänestys kotimaassa: 3. - 9.4.2019 Vaalipäivä: 14.4.2019 Eduskuntavaaleissa 2019 EHYT ry:n tavoite on, että niin ehkäisevän työn kuin ehkäisevän
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotMiksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?
Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut
LisätiedotPAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT
Liite 1: Tavoitteet ja toimenpiteet ehkäisevän päihdetyön ja edistävän mielenterveystyön kehittämiseksi vuosina 2018 2021 PAINOPISTEALUE TAVOITTEET TOIMENPITEET VASTUUTOIMIJAT AIKATAULU MITTARIT 1. EHKÄISEVÄN
Lisätiedot3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)
Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä
LisätiedotEHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia
LisätiedotTYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI
1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström
ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4
LisätiedotMiten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?
Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen
LisätiedotMielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa
Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotAsuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotKorvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen
Korvaushoitoasiakkaiden osallisuuden lisääminen Irina Köntti 15.6.2017 Korvaushoito Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä
LisätiedotKumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio
Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-
LisätiedotRISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn
RISTO Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Maarit Hiltunen-Toura, Socom Mari Lehtonen, Eksote Tuula Partanen, Eksote Tommi Reiman, Kouvola Mervi Kauranen, Etelä-Kymenlaakso Heli Virtanen, Länsi-
LisätiedotIkäihmiset mukana muutoksessa seminaari Toimintamalli Päijät-Hämeessä PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ
Ikäihmiset mukana muutoksessa seminaari 9.5.2019 Toimintamalli Päijät-Hämeessä Ikääntyminen on koko yhteiskunnan asia Ikääntynyt on aikuinen ihminen elämänsä loppuun saakka Ikääntyneet ovat voimavara Palvelurakenneuudistukset,
LisätiedotTERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013
TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA
Lisätiedotsosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö
Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
LisätiedotSiun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen
Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotLinjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta
Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa
LisätiedotSOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen
SOTE VALMISTELU TOUKOKUU 2017 Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen 12.5.2017 Kymenlaakson Sote-uudistuksen esivalmisteluvaiheen organisointi SOTE projektijohtaja Annikki Niiranen SOTE projektiryhmä
LisätiedotHartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola
LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotMielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen
Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu
LisätiedotMuistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.
Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa
LisätiedotPäihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä
Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotYhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos
Yhteistoiminta-alue asiat Sosiaalipalvelut työryhmä Loppuraportti luonnos 5.5.2017 Anni Vanhala 1 www.pirkanmaa2019.fi Tiedot koottu alla olevilta tahoilta/ henkilöiltä Kanta-Häme: Riikka Haahtela, johtava
LisätiedotKari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö
Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää
LisätiedotVANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA
VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotAjankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen
Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori
LisätiedotPäihdepalvelut muutoksessa?
Päihdepalvelut muutoksessa? Mainiemen kuntoutumiskeskus & HAMK Olavi Kaukonen Hämeenlinna 8.11.2007 Sisältö Suomalaisen päihdepalvelujärjestelmän muutossuunnat laman jälkeen? Päihdekontrollin ja siihen
LisätiedotValinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus
Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä
LisätiedotMikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori
Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia
LisätiedotLAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ: Hyvät Käytännöt
Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemisen yhteistyöpäivä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan toimijoille LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ:
LisätiedotKOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011
KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö
LisätiedotKuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana
UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa
LisätiedotKuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotHYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma
HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön
LisätiedotSosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä
#SOKRA Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä Sakari Kainulainen, asiantuntija, dosentti Sosiaalinen kuntoutus Osana julkisia palveluita Ihmisen hyvänä Maakunnan hyvinvoinnin tuotanto Ristiriita yksilön
LisätiedotMikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
LisätiedotHiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista
Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?
LisätiedotNäin meillä Tampereella nääs
Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen
LisätiedotSuunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi
Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen
LisätiedotVälittäjä 2009 -hanke
Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat
LisätiedotSisällys. Tilinpäätös 58 Tilintarkastuskertomus 69
Vuosikertomus 2011 2 Sisällys A-klinikkasäätiö 2011 lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 6 Toimitusjohtajan katsaus 7 Toimintaympäristö 8 Organisaatio 10 Palvelujen kehitys 2011 14 Asiakkaat 16 Toimintayksiköiden
LisätiedotMtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory
ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä
Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta
LisätiedotSote-uudistuksen säästömekanismit
Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa
LisätiedotKUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2006-2011
TYÖTTÖMYYDEN LASKU HIDASTUI HIEMAN JOULUKUUSSA Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa 19 286 työtöntä työnhakijaa, mikä on 2 014 vähemmän (-9,5 %) kuin vuosi
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
Lisätiedot