Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös"

Transkriptio

1 1

2 2

3 Sisällys A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Puheenjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Asiakkaat Palvelut Hämeen palvelualue Itä-Suomen palvelualue Järvenpään sosiaalisairaala Länsi-Suomen palvelualue Pirkanmaan palvelualue Uudenmaan palvelualue Tutkimus, kehittäminen ja koulutus Viestintä Henkilöstöraportti Tilastotaulukot Toimintakertomus Tilinpäätös

4 A-klinikkasäätiö 2014 lyhyesti Suomen suurin päihdealan organisaatio Perustettu 1955 TOIMINTA-AJATUS A-klinikkasäätiön perustehtävänä on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia. TOIMINNAN SISÄLTÖ A-klinikkasäätiö tuottaa päihdehuollon ja muita toimialansa mukaisia asiantuntijapalveluita. A-klinikkasäätiö tarjoaa hoidon ja kuntoutuksen lisäksi varhaisvaiheen palveluja sekä tekee ehkäisevää päihdetyötä. A-klinikkasäätiö harjoittaa säätiön tarkoitusta palvelevaa vaikuttamis-, koulutus-, viestintä-, julkaisu- sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaa. TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT ihmisarvon kunnioittaminen luottamuksellisuus suvaitsevaisuus vastuullisuus TOIMINNAN TUOTOT JA HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ SEKTOREITTAIN 2014 (suluissa tiedot vuodelta 2013) Tuotot (milj. euroa) Henkilöstön määrä Palvelualueet 37,5 (38,6) 585 (655) (ilman projekteja) Järvenpään sosiaalisairaala 5,2 (6,3) 78 (83) (ilman projekteja) Tutkimus & kehitys ja projektit 2,2 (2,3) 37 (34) (sisältää myös alueiden projektit) Keskushallinto Järjestölähtöinen työ 1,2 (1,1) 11 (11) Palvelutuotanto 1,3 (1,3) 13 (11) Yhteensä 47,4 (49,6) 724 (794) A-KLINIKKASÄÄTIÖN PALVELUTUOTANTO 2014 Avohoitopalvelut: asiakasta tapahtumaa Laitoskuntoutuspalvelut (selviämis- ja katkaisuhoitoasemat sekä kuntoutusyksiköt): asiakasta hoitojaksoa hoitovuorokautta Asumispalvelut: 452 asiakasta asumisvuorokautta 4

5 Villasukkahaaste tuotti yli tuhat sukkaparia jaettavaksi Asunnottomien yönä. Kuva: Auli Saukkonen 5

6 Puheenjohtajan katsaus Pitkittynyt taantuma, kuntien kiristynyt taloustilanne ja sote-uudistuksen aiheuttama epävarmuus heijastuivat A-klinikkasäätiön palveluiden kysyntään vuonna Erityisesti laitospalveluja käytettiin vähemmän kuin oli ennakoitu. A-klinikkasäätiön hallitus oli kesän alussa hankalassa tilanteessa, kun säätiön talousluvut olivat painumassa pahasti miinukselle. Yhteinen näkemys oli, että edellisvuoden kaltainen, suuresti tappiollinen tilinpäätös ei olisi säätiölle toistamiseen hyväksi. Ainut keino korjata tilannetta lyhyellä aikavälillä oli karsia menoja. Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan säätiön menoista, päätettiin käynnistää koko A-klinikkasäätiötä koskevat yt-neuvottelut. Sopeuttamistoimet toteutettiin pääosin lomautuksin. Ne koskivat myös A-klinikkasäätiön ylintä johtoa. Lomautuksia porrastettiin niin, että palveluiden saanti pyrittiin turvaamaan työvoiman vähennyksestä huolimatta. Henkilöstölle tämä merkitsi ajoittaista työkuorman kasvua, kun oman työn piti lisäksi vastata myös lomautetun työtoverin tehtävistä. Ilman hyvää talkoohenkeä tämä ei olisi ollut mahdollista. Siitä kuuluu kiitos koko henkilökunnalle. Taloudellisesti onnistuttiin hyvin: säästötoimien ansiosta A-klinikkasäätiön toiminnallinen tulos parani oleellisesti ja yhdessä joidenkin omaisuusjärjestelyjen kanssa vuoden 2014 tilinpäätös kääntyi positiiviseksi. Haasteita kuitenkin riittää myös tulevina vuosina. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kentällä elämme eräänlaista ylimenovaihetta vanhan ja uuden järjestelmän välissä. Suunnitelmia on paljon mutta päätöksiä vähän, etenkin sen jälkeen, kun sote-malli kaatui perustuslakivaliokunnassa eduskunnan istuntokauden lopussa. Uudesta emme siis vielä kovin paljon tiedä, mutta kun uudistus joskus tulee, on tärkeää, että A-klinikkasäätiö pystyy siirtymään sen mukaiseen maailmaan taloudellisesti kestävässä kunnossa ja mahdollisimman toimintakykyisenä. Tämän vuoksi on tärkeä jatkaa A-klinikkasäätiön rakenteellista kehittämistä. Toimintaperustan kestävyyden varmistamista palvelee myös vuonna 2014 hyväksytty kiinteistöstrategia, jonka mukaisesti A-klinikkasäätiö pyrkii pääsemään eroon turhaksi katsottavasta omaisuudestaan. A-klinikkasäätiön yleishyödyllisyys näkyy ennen kaikkea toiminnassa. Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on parina viime vuotena ollut hienoisessa laskussa, meillä on edelleen satoja tuhansia alkoholin ongelmakäyttäjiä sekä sen lisäksi kasvava joukko huumeongelmaisia. Alkoholin, huumeiden ja lääkkeiden väärinkäytön yhteiskunnalliset haittakustannukset noin 1,2 1,5 miljardia euroa vuonna 2012 ovat huomattava kansantaloudellinen rasite. Tässä kontekstissa A-klinikkasäätiön hoitopalveluiden vuoden 2014 runsaat asiakasta, yli hoitotapahtumaa, yli laitoshoitojaksoa ja lähes asumisvuorokautta sekä todella suuria ihmisjoukkoja tavoittavat ehkäisevän työn muodot kertovat säätiön merkittävästä yhteiskunnallisesta panoksesta ja vaikuttavuudesta. A-klinikkasäätiössä tehdään tärkeää työtä! Pekka Hakkarainen A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtaja Sääntöjen mukaan A-klinikkasäätiön tarkoituksena on ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tästä toiminnan tarkoituksen yleishyödyllisyydestä säätiö pitää kiinni, ja sen mukaisesti hallitus päätti valittaa verottajan hoitopalveluja koskevasta toisenlaisesta tulkinnasta koskien verovuotta

7 Toimitusjohtajan katsaus A-klinikkasäätiöllä on takanaan monin tavoin haastava vuosi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoituspäätös ei ollut kannaltamme niin suotuisa kuin olisimme toivoneet, ja jouduimme heti alkuvuodesta sopeuttamaan keskustoimiston taloutta. Optimistisesti lähdimme kuitenkin suunnittelemaan uusia hankkeita. RAY arvioi toimintaamme ja avustusrahoituksen käyttöä kahden päivän ajan tammikuussa perinpohjaisesti. Arviointi oli tervetullutta, huolellista ja rakentavaa. Täsmentämisen varaakin oli, mutta pääsääntöisesti toimintamme on ollut ohjeiden ja sääntöjen mukaista. Palveluissa päädyimme uusien ja osin yllättävien haasteiden eteen. Vuosi sitten Helsingin kaupunki otti nuorisoasemamme liikkeenluovutuksella osaksi omia uusittuja sote-palvelujaan. Loppusyksyllä muistelimme seminaareissa pitkää ja aktiivista yhteistyötä helsinkiläisten nuorten ja heidän perheidensä parissa. Nuorisoasemalaiset siirtyivät vanhoina työntekijöinä Helsingin kaupungin virkamiehiksi. Helsingin nuorisoasemalla työskenteli liikkeenluovutuksen aikaan edelleen työntekijöitä, jotka olivat olleet jo perustamassa asemaa vuonna Vaikeampaa oli suhtautua positiivisesti Tampereen kaupungin päätökseen lakkauttaa vuodesta 1957 kaupungissa toimineen A-klinikan ostopalvelut kokonaan. Kaupunki ei hyväksynyt muutosta liikkeenluovutuksena, joten säätiö joutui loppuvuonna avaamaan mittavat irtisanomisiin johtaneet yhteistoimintaneuvottelut. Kuntayhteistyön luonne on viime vuosina muuttunut kireissä taloudellisissa oloissa aikaisempaa vaikeammin ennakoitavaksi. Tämän nähtiin jo alkuvuodesta johtavan A-klinikkasäätiön käyttötalouden tuntuvaan alijäämään. Siihen jouduttiin reagoimaan nopeasti. A-klinikkasäätiön hallitus päätti alkukesästä, että säätiön tulisi loppuvuoden aikana sopeuttaa menojaan arviolta 1,7 miljoonaa euroa suunnitellusta. Tämä on merkinnyt tiukkaa menokuria, hankintojen lykkäämistä, sijaisten käytön vähentämistä ja lomautuksia sekä keskustoimistossa että alueilla ja yksiköissä. Kokonaisuutena säätiöllä ja sen yksiköissä työskentelevien henkilöiden määrä väheni noin seitsemällä kymmenellä edellisvuoteen verrattuna. Henkilöstö lähti sitoutuneesti tarvittaviin toimenpiteisiin, joten onnistuimme sopeutusurakassa lopulta kohtuullisen hyvin. Säästöt, kuntatalouden kireys sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen vaikeuden tuottama epävarmuus johtivat siihen, että hoitovuorokaudet laskivat useissa kuntoutusyksiköissä verrattuna edelliseen vuoteen. Hoitotyön kokonaisvolyymi säilyi kuitenkin jokseenkin ennallaan, korvaushoidossa asiakasmäärät jopa kasvoivat lähes viidenneksen. Palveluissa, joihin asiakkaat voivat hakeutua oma-aloitteisesti, palvelutavoitteet osin jopa ylittyivät. Jatkuvaksi muuttuneena haasteena oli kuitenkin laadukkaiden ja yksilöllisten kuntoutuspalveluiden tuottaminen. Kuntoutuksen ulkopuolelle jäävät nykyisin yhä helpommin työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja seniorikansalaiset, mutta tarveharkintaa kohdistetaan kunnissa kasvavassa määrin myös työikäisten kuntoutuksen hankintaan. A-klinikkasäätiön hallitus katsoi säästöpäätöksiä tehdessään, että kuntien palvelulinjauksissa tapahtuneet muutokset ovat niin merkittäviä, että säätiön on lähdettävä uudistamaan myös rakenteitaan: palveluiden rakennetta tulee kehittää kevyemmiksi, hallintoa on syytä tehostaa ja palvelusopimuksissa tulee pyrkiä kestävään kehitykseen. Kaikesta huolimatta olemme onnistuneet perustyön tukemisessa ja sisäisessä kehittämisessä kohtuullisesti. Työhyvinvointi on pysynyt seurantojen perusteella yllättävänkin hyvänä vaativissa oloissa. Uusi AKSYT yhdistetty yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikunta perustettiin toimintavuonna. Se on jo saavuttanut vakiintuneet muotonsa ja toimii hyvin. Uusi asiakas- ja potilastietojärjestelmä otettiin käyttöön keväällä Koko säätiön toiminnot kattava laatujärjestelmä on saatu ulkoisen auditoinnin kynnykselle, ja päätökseen saatiin myös kaksivuotinen johtamisen erityisammattitutkintoon johtanut koulutus esimiehille. Olavi Kaukonen A-klinikkasäätiön toimitusjohtaja 7

8 A-klinikkasäätiö A-klinikkasäätiö on juridisesti yksityinen voittoa tavoittelematon organisaatio. A-klinikkasäätiö määrittelee säännöissään toimintansa tarkoitukseksi ehkäistä ja vähentää päihdeongelmia ja muita psykososiaalisia ongelmia tuottamalla päihdehuollon ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijapalveluja valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. A-klinikkasäätiön hoito- ja kuntoutuspalvelut jakautuvat avo- ja laitoshoidon palveluihin sekä asumispalveluihin. Hoitopalvelujen lisäksi A-klinikkasäätiön toiminta sisältää yhteiskunnallista vaikuttamistoimintaa, päihteidenkäytön yleistä ja riskiehkäisyä, viestintää, koulutusta, työnohjausta ja konsultaatiota sekä kehittämis- ja tutkimustoimintaa. A-klinikkasäätiön toimintaa ohjaavat säätiölaki, A-klinikkasäätiön säännöt, johtosääntö ja taloussääntö. Valtuuskunta Valtuuskunta on ylin A-klinikkasäätiön toimintaa valvova elin. Sen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Valtuuskunnan jäsenet edustavat A-klinikkasäätiön perustajayhteisöjä, toimintapaikkakuntia, säätiön toimialaan liittyviä järjestöjä ja asiantuntijoita sekä valtiovaltaa. Valtuuskunnan tärkeimmät tehtävät ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vahvistaminen. Valtuuskunta valitsee A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet sekä tilintarkastajat ja varatilintarkastajat sekä määrittää näiden palkkiot. Valtuuskunta kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. A-klinikkasäätiön valtuuskunnan puheenjohtajana toimii toimikaudella Aarne Kinnunen (apulaisosastopäällikkö, oikeusministeriö) ja varapuheenjohtajina Tomi Lintonen (tutkimusjohtaja, Alkoholitutkimussäätiö) ja Outi Ruishalme (johtaja, Suomen Mielenterveysseura). esittelijänä oli toimitusjohtaja Olavi Kaukonen. Hallitus kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Hallituksen päätöksiä olivat sääntömääräisten asioiden lisäksi muun muassa A-klinikkasäätiön talouden ja toiminnan tasapainottamisohjelman hyväksyminen kiinteistöstrategian päivitys ja kiinteistöjen myynnit yhteistyön tiivistäminen muiden järjestöjen ja säätiöiden kanssa aloitettavista tutkimus- ja kehittämishankkeista päätös SHQS-laatujärjestelmän käyttöönotosta (sosiaali- ja terveyspalveluiden laatuohjelma, Social and Health Quality Service) päätös Mediatri-tietojärjestelmän käyttöönotosta uudeksi asiakastietojärjestelmäksi päätös puhelinoperaattorin vaihtamisesta ja keskitetyn puhelinvaihteen käyttöönotosta Johtoryhmä Toimitusjohtaja on nimennyt päätöksenteon tueksi A-klinikkasäätiön johtoryhmän. Johtoryhmään kuuluvat Järvenpään sosiaalisairaalan palvelujohtaja, palvelualueiden aluejohtajat ja keskustoimistosta hallintojohtaja, kehittämisjohtaja, johtava ylilääkäri ja viestintäpäällikkö. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana yksitoista kertaa. Johtoryhmän päätöksiä ja linjauksia olivat muun muassa A-klinikkasäätiön rakenteiden kehittäminen sähköisten ja kasvokkaisten palvelujen kehittämisprojekti uuden työehtosopimuksen valmistelu talouden ja toiminnan sopeuttamistoimien toimeenpano Hallitus A-klinikkasäätiön hallituksen tehtävänä on johtaa ja seurata A-klinikkasäätiön tarkoituksen toteutumista. Hallituksen tärkeimpiä vuosittaisia tehtäviä ovat A-klinikkasäätiön talousarvion ja toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen valmistelu valtuuskunnan vahvistettavaksi. Hallitus vahvistaa A-klinikkasäätiön strategian ja valvoo sen toteutumista. A-klinikkasäätiön hallituksen puheenjohtajana toimii toimikaudella tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja varapuheenjohtajana sosiaalineuvos Sakari Laari. Hallituksen 8

9 A-klinikkasäätiön organisaatio VALTUUSKUNTA HALLITUS Toimitusjohtaja Johtoryhmä PALVELUTOIMINTA KESKUSTOIMISTO alueellisen päihde- ja mielenterveystyön kehittäminen palveluyksiköt palveluprosessit kuntayhteistyö valtakunnalliset asiantuntijapalvelut, tutkimus- ja kehittämistoiminta, ehkäisevä työ talous- ja henkilöstöhallinto muut keskitetyt hallintopalvelut, sopimukset ja hankinnat viestintä 9

10 Jäsenyydet ja vaikuttamistoiminta A-klinikkasäätiön henkilöstöä käytettiin laajasti ministeriöiden, eduskunnan, korkeakoulujen ja yliopistojen, sektoritutkimuslaitosten, työryhmien, neuvottelukuntien ja muiden asiantuntijaorganisaatioiden jäseninä, lausunnonantajina ja asiantuntijoina. A-klinikkasäätiö antoi lausuntonsa seuraaviin lakiesityksiin ja valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin: hallituksen esitys eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (sosiaali- ja terveysministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle sakon määräämisestä ja muuntosuhteista (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoa koskevaksi lainsäädännöksi (oikeusministeriö) hallituksen esitys eduskunnalle säätiölaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (eduskunnan lakivaliokunta) hallituksen esitys eduskunnalle valtion tulo- ja menoarvioksi 2015 (eduskunnan valtiovarainvaliokunta) Päätöksiä turvallisuudesta turvallisuus osaksi kunnan sähköistä hyvinvointikertomusta -raportti (sisäministeriö) hankintalain kokonaisuudistuksen valmistelu (työ- ja elinkeinoministeriö) kannanotto sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseksi päihde- ja mielenterveysongelmien hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta (sosiaali- ja terveysministeriö) A-klinikkasäätiö on jäsenenä Päihdehuollon valtakunnallisessa yhteistyöryhmässä (Päivyt), SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:ssä, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ehkäisevän päihdetyön verkostossa, Raha-automaattiyhdistyksessä, Sosiaalipoliittisessa yhdistyksessä, Kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen seurassa, Lastensuojelun keskusliitossa, Suomen köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisessa verkostossa (EAPN-Fin) sekä SIDe Cluster -verkostoissa. A-klinikkasäätiö on Kriminaalihuollon tukisäätiön, Sovatek-säätiön ja Takuu-Säätiön perustajayhteisö. A-klinikkasäätiö tuottaa rahapeliongelmaisia ja heidän läheisiään palvelevaa Peluuri-palvelua yhdessä Sininauhaliiton kanssa. A-klinikkasäätiö on myös Helsingin Kaisaniemessä toimivan Peliklinikan hankekumppani. Kansainvälisellä tasolla A-klinikkasäätiö on jäsenenä Euroopan terapeuttisten yhteisöjen liitossa (European Federation of Therapeutic Communities, EFTC), ICAA:ssa (International Council on Alcohol and Addictions), Prevnet-verkostossa (perustaja, puheenjohtaja), ReDNet-verkostossa (The Recretional Drugs European Network) ja ENCARE-verkostossa (European network for children affected by risky environments within family). A-klinikkasäätiön yhteistyökumppaneita ovat myös muun muassa European Monitoring Centre for Drugs and Drug Addiction (EMCDDA), International Council for Social Welfare (ICSW), International Society for Addiction Medicine (ISAM), Harm Reduction International ja Nordens Välfärdscenter (NVC). Toimitusjohtaja Olavi Kaukonen toimii hallituksen jäsenenä Takuu-Säätiössä, Sovatek-säätiössä ja Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrisessa säätiössä. Sosiaali- ja terveysministeriö on nimennyt Olavi Kaukosen kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman toimeenpanon ohjausryhmän asiantuntijajäseneksi ( ). Tasavallan presidentin myöntämän kunniamerkin sai vuonna 2014 kolme A-klinikkasäätiön työntekijää: sosiaaliterapeutti Teija Lehtinen (vas.), toimistosihteeri Oivi Joffel ja aluejohtaja Erkki Tukeva. Kuva: Auli Saukkonen 10

11 A-klinikkasäätiön työntekijät vaikuttivat vuonna 2014 verkostoissaan päihde- ja mielenterveystyön kehittämisohjelman (Mieli 09) täytäntöönpanon seurantaan alkoholi- ja huumetutkimuksen edistämiseen alkoholimainonnan rajoitustarpeiden selvittämiseen alkoholilain kokonaisuudistuksen valmisteluun järjestöjen arviointimenetelmien kehittämiseen päihde- ja järjestöviestinnän kehittämiseen päihde- ja mielenterveysjärjestöjen keskinäiseen osaamisen vaihtoon ja kumppanuuksien rakentamiseen päihdelääketieteen edistämiseen päihdejärjestöjen kehittämis- ja tutkimusverkostojen rakentamiseen terveyden edistämiseen tietoteknologian ja tietotyön kehittämiseen verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin kehittämiseen sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpanoon päihde- ja mielenterveysstrategioiden rakentamiseen yhdessä kuntakumppanien kanssa ehkäisevän päihdetyön vahvistamiseen varhaisen puuttumisen joustavien yhteistyömallien kehittämiseen järjestölähtöisen päihdekoulutuksen ja sen laadun kehittämiseen järjestölähtöisen tutkimustoiminnan edistämiseen opiskelijaterveydenhuollon ja oppilaitosten kanssa tehtävään yhteistyöhön puolustusvoimien mielenterveys- ja päihdeasioiden käsittelyyn ikääntyvien ja mielenterveysongelmaisten päihdehoidon kehittämiseen päihdehoidon kehittämiseen lastensuojelussa ja kotipalvelutyössä päihdeperheiden lasten ja nuorten auttamiseen sekä päihde- ja lastensuojelujärjestöjen keskinäisten kumppanuuksien rakentamiseen työelämän päihderiskien hallintaan maahanmuuttajien kanssa tehtävän ja muun monikielisen ja -kulttuurisen päihdetyön edistämiseen muistisairaiden ja heidän omaistensa auttamiseen vertaistuen edistämiseen sekä vertaistoimijoiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistamiseen köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseen sekä sosiaalisen osallisuuden lisäämiseen pelihaittojen ehkäisyyn ja vähentämiseen kuntoilijoiden dopingaineiden käytön vähentämiseen sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisen SADe-ohjelman toteuttamiseen 11

12 VALTUUSKUNTA Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi Kari Vuorinen Professori Hannu Alho Leea Muhonen Professori Georg Borgström ei nimettyä varajäsentä Laatupäällikkö Riitta Flinck Marja Dahl Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen Christoffer Tigerstedt Kotimaanavun suunnittelija Anita Hartikka Outi Mustonen Perusturvajohtaja Päivi Hiltunen Merja Salmi Johtaja Maritta Iso-Aho Erkki Pakola Sosiaalineuvos Jukka Kailio ( /2014) Marja-Leena Nousiainen Toiminnanjohtaja Kimmo Sainio (11/2014 ) Apulaisosastopäällikkö Aarne Kinnunen (pj.) Jukka-Pekka Takala Toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Päivi Heimonen Johtaja Jyrki Koskela Mikko Kettunen Sosiaalineuvos Sakari Laari Minna Laakso Toiminnanjohtaja Ville Liimatainen Hannu Silvennoinen Tutkimusjohtaja Tomi Lintonen (1. vpj.) Elianne Riska Hallinto- ja talousjohtaja Tapio Lyömiö Matti Tuusa Perusturvajohtaja Päivi Mattila Merja Niemelä Sosiaalityön johtaja Veijo Heikkilä (2013 5/2014) Sanna Haakanen (2013 5/2014) Sosiaalijohtaja Eeva Purhonen (5/2014 ) Pertti Kukkonen (5/2014 ) Kriisikeskusjohtaja Outi Ruishalme (2. vpj.) Susanna Winter Johtajaylilääkäri Samuli Saarni Tinja Lääveri Ylilääkäri Jan Schugk Matti Rautalahti Professori Kaija Seppä Kalle Jokelainen Diakoniajohtaja Seppo Sulkko Mari Tuomainen Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi Eero Pirttijärvi Kehittämispäällikkö Maarit Suomela Jussi Lehto Psykososiaalisten palvelujen johtaja Maria Närhinen Niina Helminen (2013 5/2014) Mielenterveys- ja päihdepalvelujen johtaja Anri Tanninen (5/2014 ) Parisuhdekeskuksen johtaja Heli Vaaranen Lotta Heiskanen Strategiapäällikkö Ritva Varamäki Kaarina Tamminiemi Erityisasiantuntija Ellen Vogt Jaana Viemerö (2013 5/2014) Soile Paahtama (5/2014 ) 12

13 HALLITUS Tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen (pj.) Johtaja Maritta Iso-Aho Sosiaalineuvos Sakari Laari (vpj.) Sosiaalityön johtaja Anna Liakka Oikeusneuvos Jarmo Littunen Kehittämispäällikkö Airi Partanen Professori Kaija Seppä Toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka Toimitusjohtaja Kari Välimäki Henkilöstön edustaja (ei äänivaltaa) Virpi Järvensivu TILINTARKASTAJAT 2014 KHT, KTM Johanna Hilden varatilintarkastajanaan HTM, KTM Jukka Lievonen KHT, KTM Pasi Puranen varatilintarkastajanaan KHT Pertti Sundqvist A-KLINIKKASÄÄTIÖN PERUSTAJAYHTEISÖT Alko Oy Alkoholitutkimussäätiö Finska Läkaresällskapet rf Kuntoutussäätiö Sosiaali- ja terveysturvan Keskusliitto Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Kirkkopalvelut ry Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry Suomen Kuntaliitto Suomen Lääkäriliitto Suomen Mielenterveysseura ry Suomen Punainen Risti VAK ry (Vapaan Alkoholistihuollon Kannatusyhdistys ry) Väestöliitto ry 13

14 A-klinikkasäätiön työn yhteiskunnallinen vaikuttavuus Alkoholin kokonaiskulutus oli vuonna 2014 lievästi aleneva, mutta päihde-ehtoinen sairastavuus, kuolleisuus ja sosiaaliset haitat ovat pysyneet korkealla tasolla. Päihdehaitat tuottavat vuoden 2014 päihdetilastollisen vuosikirjan mukaan kaikkineen julkiselle sektorille noin 1,3 miljardin euron haittakustannukset. A-klinikkasäätiö vaikuttaa päihdeongelmiin ja niiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin tuottamalla tietoa ja neuvontaa väestölle ja ammattilaisille peli- ja päihdehaittojen ehkäisystä ja hoidosta tuottamalla toimivia ja vaikuttavia hoito- ja kuntoutuspalveluja, seuraamalla niiden laatua, kehittämällä uusia toimintatapoja ja tutkimalla päihdeoloja ja palveluja pitämällä yllä yhteiskunnallista keskustelua päihdetilanteesta ja päihteiden aiheuttamista haitoista sekä rahapelaamiseen liittyvistä ongelmista Toimintavuonna ehkäisevää päihdetyötä tehtiin paikallisesti ja alueellisesti kuntayhteistyönä, mutta enenevästi yhdessä muiden järjestöjen kanssa sekä etenkin verkossa. Säätiön kaikille avoimien neuvonta- ja tukipalvelujen käyttö kasvoi edelleen tuntuvasti. Verkkosivuilla vieraili yli eri kävijää kuukaudessa. Uusia verkkopalveluja kohdennettiin sekä nuorille että ikäihmisille. Palvelujen vaikuttavuuden tärkein ehto on niiden saatavuus ja saavutettavuus: lisäämällä palvelujen saatavuutta vähennetään väestötasolla sairastavuutta, kuolleisuutta ja pitkittynyttä palveluriippuvuutta. Tarjoamalla kohtuuhintaisia matalan kynnyksen palveluja vähennetään kalliimpien erityispalvelujen käyttöä. Ja edelleen: lisäämällä erityispalvelujen käyttöä vähennetään terveyspalvelujen ja erityisesti kustannuksiltaan kalliimman erikoissairaanhoidon kysyntää. Vuoden 2014 aikana A-klinikkasäätiö joutui sopeuttamaan toimintaansa voimakkaasti, mikä merkitsi joiltakin osin lomautuksia ja palvelujen saatavuuden heikkenemistä. Etenkin laitoskuntoutuspalvelujen saatavuuden heikkeneminen näkyi joillakin alueilla kasvaneina perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon kustannuksina. Palvelutuotannon volyymi säilyi kuitenkin kokonaisuudessaan lähes ennallaan. Kehittämishankkeissa kiinnitettiin huomiota varsinkin syrjäytymisvaarassa oleviin nuoriin ja muihin vaikeimmin tavoitettaviin väestöryhmiin. A-klinikkasäätiön palveluita kehittävää laatujärjestelmää ja uusia toimintatapoja otettiin käyttöön. Vuoden 2014 aikana eduskunta ja sen valiokunnat pyysivät säätiöltä huomattavasti aikaisempaa enemmän lausuntoja ja kannanottoja. Tämä liittyi osaltaan lainsäädäntötyön rytmiin vaalikauden lopulla, mutta myös siihen, että käsillä oli runsaasti erilaisia taloudellisia ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishaasteita. A-klinikkasäätiön asiantuntijoita kysyttiin paljon myös valtakunnallisiin ja seudullisiin koulutus- ja asiantuntijatehtäviin. Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma valmistui A-klinikkasäätiön omana työnä. Kuvassa projektiryhmä: (vasemmalta) Tapio Moilanen, Harri Vehviläinen, Jouni Tourunen, Anna-Maija Strömberg, Teemu Tiensuu ja Sanna Ranta. Kuva: Auli Saukkonen 14

15 Asiakkaat A-klinikkasäätiön palveluissa kävi vuonna 2014 kaikkiaan noin asiakasta yksikkökohtaisesti tarkasteltuna. Laitoskuntoutuksen ja A-klinikka- ja nuorisoasematoiminnan asiakasmäärät laskivat edellisestä vuodesta. Sen sijaan asiakasmäärät nousivat terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja korvaushoidossa. Aiempien vuosien tavoin A-klinikoiden asiakkaiden ikärakenteessa yli 60-vuotiaiden ja vuotiaiden osuus asiakkaista kasvoi. Katkaisu-, vieroitus- ja kuntoutuspalveluissa ikärakenne oli hieman edellisvuotista nuorempi. Sen sijaan korvaushoidossa vanhempien, 40 vuotta täyttäneiden asiakkaiden osuus kasvoi. Asumispalveluissa asiakkaat olivat iäkkäämpiä kuin muissa A-klinikkasäätiön palveluissa. A-klinikoiden ja korvaushoidon asiakkailla oli laitospalveluiden asiakkaita useammin vakinainen asunto. Laitospalveluiden asiakkaista yli 10 prosenttia oli asunnottomia. Avohoidon asiakkaista asunnottomia oli noin 5 prosenttia. Korvaushoitoasiakkaat olivat muita avohoidon asiakkaita useammin asunnottomia. A-klinikkasäätiön asiakkaista noin puolet oli suorittanut enintään peruskoulutuksen. Avohoidon asiakkaat olivat korkeammin koulutettuja kuin muut asiakkaat. A-klinikoiden asiakkaista lähes kolmasosa oli työssä käyviä. Sen sijaan laitospalveluiden asiakkaista työelämässä oli alle kuudesosa. Työttömien osuus oli suurin korvaushoitoasiakkailla. Nuorisoasemilla asioineista nuorista yli puolet oli opiskelijoita. Lähes puolet asumispalveluiden asiakkaista oli sairaus- tai vanhuuseläkkeellä. Avopalvelut A-klinikkasäätiön avohoidon palveluissa kävi noin asiakasta vuonna Tapahtumia kertyi vuoden aikana yhteensä noin Verrattuna edelliseen vuoteen asiakasmäärä laski lähes 2 000:lla. A-klinikoilla asiakkaita oli noin Määrä laski edellisestä vuodesta 13 prosentilla. A-klinikoiden asiakasmäärät ovat olleet laskussa jo vuodesta Korvaushoidossa asiakkaiden määrä nousi 18 prosenttia edellisestä vuodesta. Muutosta selittää erityisesti Helsingin Vinkeissä toteutettava korvaushoito. Korvaushoidon asiakkaista yli puolet sijoittui ikäryhmään vuotiaat. Nuorisoasemilla asioi vuoden aikana noin asiakasta, määrä laski noin 400:lla edellisestä vuodesta. Erityisesti vanhempien osuus asiakkaista on vähentynyt. Huumeidenkäyttäjille tarkoitetuissa terveys- ja sosiaalineuvontapisteissä ja matalan kynnyksen palveluissa asioi vuoden aikana yhteensä noin asiakasta. Edelliseen vuoteen verrattuna asiakasmäärä kasvoi 7 prosenttia eli yli 500 asiakkaalla. Päiväkeskustoimintaan osallistui noin 500 asiakasta. Laitospalvelut A-klinikkasäätiön laitoshoidon toimintayksiköissä asioi yhteensä noin asiakasta, joilla oli yhteensä hoitojaksoa. A-klinikkasäätiön laitosyksiköissä (katkaisuhoito- ja selviämisasemat, kuntoutuslaitokset, sosiaalisairaala ja lastensuojeluyksiköt) hoitovuorokausia oli Asiakas- ja hoitojaksojen määrä pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan hoitovuorokausien määrä laski edellisestä vuodesta noin vuorokaudella. Katkaisu- ja selviämisyksiköissä ja kuntoutuslaitoksissa hoitojaksojen määrä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Asiakas- ja hoitovuorokausien määrä oli edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan Järvenpään sosiaalisairaalassa asiakkaiden, hoitojaksojen ja hoitovuorokausien määrä laski edellisvuodesta. A-klinikkasäätiön lastensuojeluyksiköissä oli vuonna 2014 yhteensä 108 asiakasta, joilla oli 113 hoitojaksoa. Hoitovuorokausia kertyi Lastensuojeluyksiköiden asiakas-, hoitojakso- ja hoitovuorokausimäärät vähenivät edellisestä vuodesta. Tätä selittää Stoppari-Valkaman lopettaminen ja sen toiminnan siirto osaksi Stoppari-Haminan toimintaa. Asumispalvelut Asumispalveluissa oli yhteensä noin 450 asiakasta, joista palveluasumisessa 270 ja tukiasumispalveluissa noin 180. Sekä tuki- että palveluasumisessa asiakasmäärät laskivat hieman edellisestä vuodesta. Palveluasumisessa kertyi asumisvuorokautta, mikä on lähes yhtä paljon kuin vuonna Tukiasunnoissa oli vuonna 2014 yhteensä asumisvuorokautta, mikä on edellisvuotta selvästi vähemmän. 15

16 Avopalvelujen asiakasmääriä A-klinikkasäätiön yksiköissä A-klinikat Terveysneuvonta Nuorisoasemat Korvaushoito A-klinikka-asiakkaat ikäryhmittäin (%) v. tai yli v v v. Alle 30 v Asiakkaat ja hoitojaksot laitoskuntoutuspalveluissa H-jaksot Asiakkaat

17 Asiakkaat ikäryhmittäin (%) v. tai yli v v v v. 0 Asumispalvelut Laitoskuntoutus Katkaisuja vieroitushoito A-klinikat Korvaushoito Alle 20 v. Asiakkaiden työtilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Työvoiman uolkopuolella Koti-isä/äiti Opiskelija Eläkkeellä Tuettu työtoiminta yms. Työtön 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työssä Asiakkaiden koulutustaso (%). Laitoskuntous Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito Korkea-aste (opisto, amk, korkeakoulu) suoritettu Keskiaste (lukio, ammattik.) suoritettu Peruskoulu suoritettu Peruskoulu kesken 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakkaiden asumistilanne (%). Laitoskuntoutus Asumispalvelut Katkaisu- ja vieroitushoito A-klinikat Nuorisoasemat (nuoret) Korvaushoito 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Laitos Asunnoton Tilapäinen asunto, ml. tukiasunnot ja vanhempien luona asuminen Vakinainen itsenäinen asuminen 17

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio

Kumppanuuksia. syventämässä. Missio. A-klinikkasäätiö Visio. missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 missio ja visio Kumppanuuksia syventämässä A-klinikkasäätiö 2012 2015 Missio A-klinikkasäätiön ehkäisevä päihdetyö, asiantuntijapalvelut sekä hoito-

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Sote-uudistuksen säästömekanismit Sote-uudistuksen säästömekanismit Alustavia arviointeja Hallitusohjelma Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta Hallitus vahvistaa

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 5 15.12.2009 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA PÄIHDERIIPPUVAISTEN LÄÄKKEETTÖMÄN YHTEISÖHOIDON MAHDOLLISTAMISESTA Terke 2009-2578 Esityslistan asia TJA/5 TJA

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali- ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander

Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA

VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA VANHUSTEN PALVELUT JOUTSENOSSA ASUKASFOORUMI 15.3.2011 Minna-Maria Behm, Teija Malinen, Erja Inkiläinen & Eeva-Liisa Saarinen Vanhusten palvelut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa Vanhusten

Lisätiedot

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus

Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Valinnanvapaus on kuntoutujan mahdollisuus Kuntoutusverkosto KUVE Sitaatit Kuntoutussäätiön ja SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselystä toukokuu 2016 1. Ihmiskeskeinen kuntoutus rakennetaan yhdessä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 ehdotukset Palvelujohtaja Arja Heikkinen I Asiakkaan asemaa vahvistetaan terveysasemilla psykiatrisia hoitajia päihdeongelmaisten hoidon työnjakoa sovittu

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto

Lahden malli nyt. Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Lahden malli nyt Lahden vammaispalvelut Palvelutuotanto Asiakkaiden terveydenhuolto Päivi Karvonen, konsultoiva sairaanhoitaja Jonna Salomaa, palvelukoordinaattori Palveluyksikkö VAMMAISPALVELUT Vammaispalvelujen

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö

PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo

Lisätiedot

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen

Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Hyvinvointiyhtymän linkittyminen maakuntauudistukseen Muutosjohtaja Jouko Isolauri Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä FellmanniCampus 7.12.2016 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä Päätetty perustaa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön

Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Tietoa, tukea ja työkaluja ehkäisevään päihdetyöhön Iltapvän tavoitteena on saada kuulijat ajattelemaan ehkäisevästä päihdetyöstä monimuotoisemmin ja ottamaan hyväksi havaittuja malleja käyttöönsä. Aluksi/Kataisen

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Ehkäisevä perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyö Päijät-Hämeessä Äitiys- ja lastenneuvolat Peruspalvelukeskus AAVA Susanna Leimio Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimintaohjelman

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

ORGANISAATION PERUSRAKENNE

ORGANISAATION PERUSRAKENNE ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPAVELUJEN KUNTAYHTYMÄ ORGANISAATION PERUSRAKENNE Organisaatiorakenne arvioidaan syksyllä 2017 ja tehdään sen johdosta tarvittavat muutokset/korjaukset. TARKASTUSLTK HALLITUS

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari

Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari Monta tarinaa yhteisillä poluilla -seminaari 20. 21.10.2016 Jyväskylä Monta tarinaa yhteisillä poluilla 20-21.10.2016 Päihdetyön seminaari järjestetään jo neljättä kertaa. Olemme rakentaneet seminaarin

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla SOTE ja HUS Psykiatria 8.9.2016 Tiina Salminen palvelualuejohtaja Järvenpään

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 28.12.2015 Voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

ORGANISAATION PERUSRAKENNE

ORGANISAATION PERUSRAKENNE ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSPAVELUJEN KUNTAYHTYMÄ ORGANISAATION PERUSRAKENNE Organisaatiorakenne arvioidaan syksyllä 2017 ja tehdään sen johdosta tarvittavat muutokset/korjaukset. TARKASTUSLTK VALTUUSTO

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja

Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset. Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 1 Eskoon strategia 2016 2025 ja tulevaisuuden uudistukset Seinäjoki, Frami 22.2.2016 Jouni Nummi, kuntayhtymän johtaja 2 Eskoon toiminta-ajatus Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on sosiaalihuollon

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT

OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT OSAVUOSIKATSAUS LIITETIEDOT Sisällysluettelo Ympäristöterveydenhuolto... 1 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 1 Sosiaali- ja perusterveydenhuolto... 4 Kuntien palvelukäyttö 1.1.... 4 Hoidon ja palvelujen saatavuus

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010

43 KEHITTÄMINEN 46 HOITOTUTKIMUSOHJELMA 48 AMMATILLINEN TUKI- JA KOULUTUSTOIMINTA 56 VIESTINTÄ 62 TILASTOTAULUKOT 2010 SISÄLTÖ 2 A-KLINIKKASÄÄTIÖ 2010 LYHYESTI 4 PUHEENJOHTAJAN KATSAUS 5 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 10 ORGANISAATIO 14 PALVELUTUOTANTO 16 ASIAKKAAT 18 TOIMINTAYKSIKÖIDEN KUVAUKSET 20 TOIMIPAIKAT

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA! Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016

Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari 2016 LT Kaarlo Simojoki A-klinikkasäätiö, johtava ylilääkäri email: kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi Gsm: 040-5731083 Twitter: @kaarlosimojoki Digitalisaatio on päihdehoidon tulevaisuutta Päihdetiedostusseminaari

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot