Tervetuloa kouluun! TERVETULOA KOULUUN! Lukuvuosi Opas ekaluokkalaisille ja ja ja huoltajille

Transkriptio

1 Tervetuloa kouluun! TERVETULOA KOULUUN! Lukuvuosi Opas ekaluokkalaisille ja ja ja huoltajille

2 SISÄLLYSLUETTELO: TERVETULOA PERUSKOULUUN 3 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ 4 MINKÄ IKÄISENÄ KOULUUN 5 KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN 5 PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN 5 PERUSOPETUKSEN ALUEMALLI 6 KOULUN ALOITTAMINEN 7 ERIKOISLUOKAT 7 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ 8 OPPILASHUOLTO 10 KOULUVALMIUS JA OPPILAAN ERITYINEN TUKI 10 MONIKULTTUURINEN KOULU 11 ARVIOINTI KOULUTYÖSSÄ 11 KOULURUOKAILU 12 KOULUMATKA 12 KOULUTAPATURMAN KORVAAMINEN 13 POISSAOLOT KOULUSTA 13 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA (IP) 14 KOULUN KERHOTOIMINTA 14 KOULUTERVEYDENHOITO 15 KOULUPSYKOLOGIT JA KOULUKURAATTORIT 17 KOULUJEN YHTEYSTIEDOT 18 SIVISTYSTOIMISTON HENKILÖSTÖ 19 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) 20 Kuvat: Microsoft Office 2

3 TERVETULOA PERUSKOULUUN Hyvät tulevan peruskoululaisen huoltajat! Koulunkäynnin aloittaminen on lapselle odotettu ja tärkeä tapahtuma elämässä. Se laajentaa huomattavasti lapsen elämänpiiriä ja merkitsee lapsen mielen täyttymistä uusilla asioilla ja uusilla ihmisillä. Myös vanhemmille se on kasvun ja muutoksen aikaa lapsen itsenäisyyden vähitellen kasvaessa. Kouluikään ajoittuu merkittäviä kehityksen vaiheita. Lapsen kokonaisvaltaisen kehittymisen ja hyvinvoinnin tukeminen sekä oppimisedellytysten parantaminen yhteistyössä kodin kanssa ovat yhteinen tavoitteemme. Olemme koonneet alkaen kaikki lasten ja nuorten palvelut yhteiseen Lasten ja nuorten palvelualueeseen, minkä uskomme edistävän yhteistä tavoitettamme. Uusi organisaatio voi aiempaa joustavammin järjestää kaikkia lasten ja perheiden tarvitsemia palveluja. Kaikki perusopetuksen oppilaiden kasvua ja vanhemmuutta tukevat palvelut on koottu yhteen kouluikäisten tuen palveluihin ja yhteistyötä uuden perhetyön yksikön kanssa tiivistetään. Hyvä pohja lapsen kasvun tukemiselle ovat Järvenpäässä ensimmäisen luokan alkaessa syksyllä pidettävät yhteiset kolmikantakeskustelut esiopetuksen opettajan, huoltajien ja luokanopettajan kesken. Luonteva yhteydenpito kodin ja koulun välillä koituu aina lapsen parhaaksi. Tarvittaessa koulun yleinen, tehostettu ja erityinen tuki ja oppilashuoltohenkilöstö tukevat tätä yhteistyötä. On tärkeää, että lapsi voi kokea onnistumisen, oppimisen ja tekemisen iloa. Tätä edistää kannustava palaute oppimisesta sekä koulussa että kotona. Koulun koko henkilökunta yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa luovat edellytykset oppimiselle ja turvalliselle ja viihtyisälle koululle. Oppaaseen on kerätty eräitä koulunkäyntinsä aloittavan lapsen ja hänen huoltajansa kannalta tärkeitä asioita. Toivomme, että perehdytte oppaaseen ja selostatte lapsellenne tässä esitettyjä kouluasioita. Tervetuloa opintielle! Marju Taurula Palvelualuejohtaja 3

4 TÄRKEITÄ PÄIVÄMÄÄRIÄ Tiedotustilaisuus koulutulokkaiden vanhemmille on maanantaina klo Järvenpään lukion auditoriossa. Oppivelvollisuusilmoitus tulee palauttaa sivistystoimistoon viimeistään Tutustumistilaisuus koulutulokkaille on kouluilla keskiviikkona klo 8-10 ja samaan aikaan kouluilla järjestetään tiedotustilaisuudet koulutulokkaiden huoltajille. Koulu alkaa tiistaina klo Lisätietoja koulutulokkaiden koulupaikoista antavat: esi- ja perusopetuksen erityisasiantuntija Arja Korhonen puh kouluasiainsihteeri Leena Sutinen puh Lukuvuoden työajat syyskausi syysloma (vk 43) joululoma kevätkausi 2013 ma 2.1. la talviloma (vk 8) Lukuvuoden päätöspäivä on lauantai Jos kouluilla lauantai-työpäivä, korvaava lomapäivä

5 MINKÄ IKÄISENÄ KOULUUN Lapsen oppivelvollisuus alkaa syyslukukauden alussa sinä vuonna, jona hän täyttää seitsemän vuotta. Psykologisten ja tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella lapsi voi saada luvan aloittaa koulunkäyntinsä vuotta säädettyä myöhemmin tai aikaisemmin. Pääosa oppilaiden kehityseroista huomioidaan normaalissa opetuksessa opetusta eriyttämällä ja erilaisin tukitoimin. Oppivelvollisuus kestää kymmenen vuotta. KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN Järvenpäässä on kattava kouluverkko, jossa koulupaikka toteutuu lähikouluperiaatteen ja huoltajien toivomusten mukaisesti. Kouluilla ei ole kiinteitä oppilaaksiottoalueita. Järvenpään perusopetuksen koulupaikka määräytyy lapsen asuinosoitteen perusteella opetus- ja kasvatuslautakunnan päättämän koulualuejaon mukaisesti. Huoltajilla on kuitenkin mahdollisuus hakea lapselleen ns. toissijaista koulupaikkaa. Koulupaikka muussa kuin lähikoulussa myönnetään, jos ko. koululla on vapaita oppilaspaikkoja. Järvenpään koulut järjestävät ensimmäiselle luokalle tuleville oppilaille mahdollisuuden tutustua kouluun. Kouluun tutustumisen tarkoituksena on antaa koulutulokkaalle tietoja koulusta ja mikäli mahdollista tutustuttaa hänet tulevaan opettajaansa. PERUSOPETUKSEN TAVOITTEET JA JÄRJESTÄMINEN Perusopetuksen toiminta-ajatus on oppia elämässä tarvittavia perustietoja ja taitoja yhdessä työskennellen ja kasvaen itsetuntoa tukien. Toiminta-ajatuksessa korostetaan lapsen yksilöllisen kasvun tukemista sekä kasvua yhteisöllisyyteen, vastuuseen itsestä ja muista. Tavoitteena on, että järvenpääläinen koululainen on tasapainoinen, vastuullinen, osaava, taitava sekä omaa ja muiden kulttuuria arvostava. Järvenpään peruskoulussa noudatettavaa tuntijakoa ja kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa esitellään kouluissa vanhempainilloissa ja siihen voi tutustua myös kaupungin kotisivuilla Ruotsinkielinen perusopetus järjestetään kuntien välisellä sopimuksella Sipoon ruotsinkielisissä kouluissa. Katsomusaineiden opetusjärjestelyt - uskontoa ja elämänkatsomustietoa Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluvat oppilaat osallistuvat oman uskontonsa opetukseen. Järvenpäässä järjestetään oppilaiden enemmistön uskonnon mukaista evankelisluterilaista uskonnon opetusta ja ortodoksista uskonnon opetusta. Muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvalle vähintään kolmelle oppilaalle, jotka eivät osallistu evankelisluterilaisille tai ortodokseille tarkoitettuun uskonnonopetukseen, järjestetään heidän oman uskontonsa opetusta, jos heidän huoltajansa sitä pyytävät. Jos oppilas ei osallistu koulun tai oman uskonnollisen yhteisön järjestämään uskonnon opetukseen, hänen tulee osallistua koulun tai oman uskonnollisen yhteisön järjestämään korvaavaan opetukseen. Jos oppilas osallistuu korvaavaan opetukseen omassa uskonnollisessa yhteisössään, selvitys opetuksesta toimitetaan koulun rehtorille. 5

6 Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomalle oppilaalle, joka ei osallistu koulussa järjestettävään uskonnonopetukseen, opetetaan elämänkatsomustietoa. Vaikka oppilas ei kuulu evankelisluterilaiseen seurakuntaan, hän voi huoltajan ilmoitettua asiasta osallistua evankelisluterilaiseen uskonnonopetukseen. Oppilaat osallistuvat pääsääntöisesti koulujen perinteisiin juhliin ja toimintamuotoihin (mm. joulujuhla, kevätjuhla, itsenäisyyspäivän juhla, sekä adventti-, joulu- ja pääsiäiskirkko). Perusopetuksessa huoltajan tulee ilmoittaa perustellusti, jos oppilas ei osallistu em. tilaisuuksiin. Näiden ajaksi koulu järjestää tilaisuuksiin osallistumattomalle oppilaalle muuta toimintaa. PERUSOPETUKSEN ALUEMALLI Järvenpään perusopetuksen koulut muodostavat kolme aluetta: Yhteiskoulun, Kartanon ja Koivusaaren alueet. Kullakin alueella on yksi yhtenäiskoulu tai luokkaasteiden opetusta järjestävä koulu sekä 2-4 luokka-asteiden opetusta järjestävää koulua. Koulut tekevät keskenään yhteistyötä yhtenäisen perusopetuksen toteuttamiseksi omalla alueellaan. Myös oppilashuolto ja oppilaan tarvitsema opetuksen erityinen tuki sekä yhteistyö esiopetuksen ja vapaa-aikapalvelujen kanssa on järjestetty aluemallin mukaisesti. Kaupungissa toimii myös kaikkien alueiden yhteinen Juholan erityiskoulu. Luokka-asteelle 7-9 siirrytään pääsääntöisesti aluemallin mukaisesti kouluittain seuraavasti: KARTANON ALUE: Kartanon kouluun Harjulan ja Mankalan kouluista. YHTEISKOULUN ALUE: Järvenpään Yhteiskouluun Kinnarin, Kyrölän ja Oinaskadun kouluista. KOIVUSAAREN ALUE: Koivusaaren yläkouluun Anttilan, Haarajoen, Saunakallion ja Vihtakadun kouluista. 6

7 KOULUN ALOITTAMINEN Koulun aloitus tuo lapsen elämään paljon uutta sisältöä. Lapselle avautuu uusi maailma, johon kuuluu uusia sääntöjä, tapoja ja rooleja. Peruskoulun ensimmäisellä luokalla harjoitellaan koululaisena olemista. Perustietoihin ja taitoihin kuuluvat lukeminen, kirjoittaminen sekä matematiikan, ympäristön ja luonnon perusasiat, kädentaidot ja liikunta. Ensimmäisellä luokalla oppilaalla on opetusta 19 tuntia viikossa. Musiikki- ja englantipainotteisille luokilla opetusta on 20 tuntia viikossa. Ensimmäisellä luokalla opiskeltavat aineet: äidinkieli ja kirjallisuus matematiikka ympäristö- ja luonnontieto uskonto/elämänkatsomustieto kuvataide musiikki liikunta käsityö Vieraiden kielten opetus alkaa kolmannelta luokalta. Kielivalinnoista tiedotetaan toisen luokan keväällä. ERIKOISLUOKAT Englantipainotteinen luokka ja musiikkipainotteinen opetus Saunakallion koulussa on Järvenpään kaupungin yhteinen ensimmäiseltä luokalta alkava englanti-painotteinen luokka, jossa opetus tapahtuu osittain englannin kielellä. Luokalle ilmoittaudutaan viraston lähettämän tiedotteen mukaisesti ja oppilaat valitaan maaliskuussa järjestettävien testien perusteella. Lisätietoja saa Saunakallion koulun rehtori Pekka Tukoselta puh Järvenpäässä on myös kaupungin yhteinen ensimmäiseltä luokalta alkava musiikkipainotusryhmä, jonne ilmoittaudutaan viraston lähettämän tiedotteen mukaisesti. Musiikkipainotusryhmä sijaitsee Harjulan koulussa. Oppilaat valitaan helmikuussa järjestettävien testien perusteella. Lisätietoja saa Harjulan koulun rehtori Tarja Edryltä puh

8 KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ Kodin tuki ekaluokkalaiselle Monet koulunsa aloittavat ovat jo kokeneita kerhon tai esikoulun kävijöitä. Esiopetuksen ja alkuopetuksen tiiviillä yhteistyöllä koulun aloittamisesta pyritään tekemään mahdollisimman helppoa. Ekaluokkalainen tarvitsee aikuisten ohjausta, jotta hän oppisi vähitellen kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Toimiminen muiden lasten kanssa yhdessä ja yhteisten sääntöjen noudattaminen ovat tärkeitä taitoja. Koulun alkaessa aikuisten on tärkeä huolehtia, että lapsi nukkuu riittävästi, syö monipuolisesti sekä leikkii ja liikkuu tarpeeksi. Läksyjen tekemistä varten koululainen tarvitsee rauhallisen lukupaikan. Kouluateria kattaa vain kolmanneksen päivän ravintotarpeesta, joten aamiainen, välipala, päivällinen ja iltapala tarvitaan päivittäin. Vanhemmat voivat tukea lastaan parhaiten osoittamalla myönteistä kiinnostusta koulua ja koulutehtäviä kohtaan sekä avoimella yhteistyöllä koulun ja opettajien kanssa. Yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta Lapsi elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Vaikka huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta, koulu tukee kotia sen kasvatustehtävässä ja toimii vuorovaikutuksessa kodin kanssa lapsen kokonaisvaltaisen terveen kasvun ja kehityksen takaamiseksi. Tähän päämäärään pyritään olemalla säännöllisesti yhteydessä oppilaiden huoltajiin. Ensimmäisten kouluviikkojen aikana järjestetään kolmikantakeskustelu, johon osallistuvat huoltajat, esiopetuksen opettaja ja luokanopettaja. Opettaja laatii kaikille ensimmäisen luokan oppilaille tammikuun loppuun mennessä oppimissuunnitelman, joka toimii yhteistyövälineenä koulun ja vanhempien välillä ohjaten oppilaan opiskelua. Mikäli oppilaalle tehdään päätös erityisestä tuesta, hänelle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), joka korvaa oppimissuunnitelman. Muita yhteistyömuotoja ovat opettajan ja huoltajien henkilökohtaiset tapaamiset, puhelinkeskustelut, Helmi-viestit, vanhempainillat sekä luokkatoimikuntien ja vanhempainyhdistysten toiminta. On toivottavaa, että huoltaja osallistuu aktiivisesti koulun järjestämiin yhteisiin tilaisuuksiin. Onnistunut yhteistyö vaatii molemminpuolista sitoutumista ja luottamusta. Oppilaasta huolehtiminen on koko koulun yhteinen tehtävä. Opettajien lisäksi oppilaiden kanssa tiivistä yhteistyötä tekevät koulukäyntiavustajat ja rehtori. Koulussa oppilas tapaa myös kouluisännän, -sihteerin, keittiö- ja siivoushenkilökuntaa. Kouluun liittyvät kiinteästi myös kouluterveydenhoitaja, koululääkäri, hammashoitohenkilökunta, koulupsykologi ja koulukuraattori. 8

9 Sähköinen Helmi-reissuvihko Kaikilla kouluilla on käytössään sähköinen HELMI-viestijärjestelmä. Se on ensisijaisesti perusopetuksen virallinen kodin ja koulun välinen rakentavan yhteistyön viestiväline, jonka sisällöstä myös perusopetus vastaa. Koulun yhteiset tiedotteet ja viestit lähetetään Helmen kautta. Opettajat merkitsevät Helmeen oppilaan poissaolot, koepäivät ja koealueet sekä luokkalaisilla numeeriset koetulokset. Huoltajat seuraavat ja selvittävät Helmen kautta koululaisen poissaoloja, viestittävät opettajan kanssa ja lukevat koulun tiedotteita. Viestit myös muille huoltajille kulkevat aina opettajan kautta. Helmessä on myös muita toimintoja, jotka ovat käytössä koulu- ja opettajakohtaisesti. Tarkemmat tiedot Helmestä ja sen käytöstä saatte lapsenne koululta. 9

10 OPPILASHUOLTO Oppilaista huolehtiminen kuuluu koulun kaikille aikuisille. Kasvatusvastuu on ensisijaisesti vanhemmilla. Jokaisessa koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat yleensä rehtori, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, koulukuraattori ja erityisopettaja. Tavoitteena on, että jokainen oppilas kokee koulun turvalliseksi ja viihtyisäksi työskentely-ympäristöksi, jossa hän saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä apua pulmatilanteissa. Kriisin ja kiusaamisen varalle kouluilla on omat yhtenevät toimintamallit. Koulukuraattorilta saa apua, jos lapsella on pulmia koulunkäynnissä, kavereiden kanssa tai jos hänen elämässään on ollut suuria muutoksia. Koulupsykologien työkenttää ovat oppimiseen, keskittymiseen, ryhmässä toimimiseen ja tunne-elämään liittyvät pulmat. Myös kotitilanteeseen ja kasvatukseen liittyvistä asioista voi keskustella koulupsykologin kanssa. Oppilaan asioita hoidetaan aina luottamuksellisesti ja ratkaisua etsitään yhdessä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. KOULUVALMIUS JA OPPILAAN ERITYINEN TUKI Ensimmäiselle luokalle tullessaan lapset ovat taidoiltaan, tiedoiltaan ja taustoiltaan hyvin erilaisia. Lapset oppivat eri tahtiin ja eri tavalla. Tähän vaikuttavat myös suuret ikäerot ensiluokkalaisten kesken riippuen siitä, mihin aikaan vuodesta lapset ovat syntyneet. Nämä ikäerot näkyvät myös kehityseroina. Osa esikoululaisista ohjataan kouluvalmiusarvioon lapsen tukitoimien tarpeen arvioimista varten. Näitä arvioita tekevät koulupsykologit, perheneuvolapsykologit sekä erikoissairaanhoidossa työskentelevät psykologit. Lisätietoa saa lapsen esiopetuspaikasta, kiertäviltä erityislastentarhanopettajilta sekä koulupsykologeilta. Koulut ovat valmiit vastaanottamaan erilaisia oppilaita. Esiopetuksen ja koulun väliset neuvottelut ja avoin tiedonsiirto mahdollistavat ja ovat edellytys tukitoimien varhaiselle suunnittelulle. Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Yleisen tuen muotoja ovat mm. opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, samanaikaisopetus, avustajapalvelut ja osa-aikainen erityisopetus. Tehostetun tuen muotoja ovat edellisten lisäksi mm. osa-aikainen erityisopetus pienryhmässä, oppilashuoltotyö ja ohjattu läksyjen luku. Erityistä tukea annetaan oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen saaminen vaatii aina erityisen tuen päätöksen. Kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tuki määritellään tällöin oppilaalle laadittavassa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 10

11 Pidennetty oppivelvollisuus Lapsen vamman tai sairauden vuoksi oppivelvollisuus voi alkaa säädettyä aikaisemmin eli 6-vuotiaana ja kestää 11 vuotta. Tällöin oikeus maksuttomaan esiopetukseen alkaa jo 5- vuotiaana. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat voivat mm. olla kuulo-, näköliikunta-, ja kehitysvammaisia lapsia sekä niitä, joilla on vaikeita kielellisiä kehityksen häiriöitä. Koulussa pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat opiskelevat enintään 20 oppilaan luokissa. MONIKULTTUURINEN KOULU Suomessa vakituisesti asuvat maahanmuuttajataustaiset lapset ovat oppivelvollisia. Järvenpään kouluissa opiskelee noin 150 lasta, jotka tulevat eri kieli- ja kulttuuriryhmistä. Opetuksen järjestäminen perustuu heidän aikaisempaan oppimishistoriaansa. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon perheen kulttuuritausta ja kokemukset lähtömaan koulutusjärjestelmästä. Maahanmuuttajien valmistava opetus Järvenpään kaupunki järjestää perusopetuksen yhteydessä maahanmuuttajille tarkoitettua valmistavaa opetusta esi- ja alkuopetusikäisille yhteistyössä varhaiskasvatuksen kanssa ja muille perusopetusikäisille Kartanon koulussa. Opetus on tarkoitettu oppilaille, jotka ennen perusopetuksen aloittamista tarvitsevat tukea koulunkäyntivalmiuksien ja suomen kielen taitojensa kartuttamiseen. Valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavia valmiuksia perusopetukseen siirtymistä varten. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat siirtyvät lähinnä ikätasoaan vastaaviin perusopetusryhmiin Järvenpäässä. Valmistava opetus kestää enintään vuoden. Suomi toisena kielenä Suomi toisena kielenä on yksi äidinkieli ja kirjallisuus oppiaineen oppimääristä. Se eroaa tavoitteiltaan ja sisällöltään suomi äidinkielenä opetuksesta. Suomi toisena kielenä opetusta annetaan oppilaille, joiden äidinkieli/kotona puhuttu kieli ei ole suomi tai ruotsi. Sitä voidaan opettaa myös paluumuuttajille ja pitkään ulkomailla asuneille oppilaille. Koulussa määritellään kumpaa oppimäärää oppilas opiskelee. Lisätietoja eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksesta antavat maahanmuuttajalasten opetuksen koordinaattori Liisa Pulkkinen puh ja erityisasiantuntija Arja Korhonen p ARVIOINTI KOULUTYÖSSÄ Arviointi kuuluu koulutyöhön ja sitä tehdään jatkuvasti. Peruskoulussa arvioidaan oppilaiden oppimista, käyttäytymistä ja työskentelyä. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppimista sekä seurata oppilaan kehitystä. Arviointi perustuu oppiaineisiin liittyviin tavoitteisiin. Oppilaita ei verrata keskenään, vaan arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan edistyminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Todistus on vain yksi osa arviointia. Opettajan antama palaute koulupäivän aikana on tärkeä osa arviointia. Keväällä lukuvuoden päättyessä jokainen oppilas saa 11

12 lukuvuositodistuksen. Siinä arvioidaan oppilaan edistymistä, käyttäytymistä ja työskentelyä. KOULURUOKAILU Jokaisena koulupäivänä oppilaille tarjotaan monipuolinen ja maukas koululounas. Tarjolla on lämmin ruoka, salaatti/raaste, leipä ja ravintorasva sekä juomana maito/piimä ja vesi. Koululounaan ravitsemuksellinen arvo toteutuu vain, kun oppilas nauttii koko aterian. Kouluruokailu vaikuttaa oppilaan hyvinvointiin, terveyteen ja työtehoon. Koululounas on hyvistä raaka-aineista valmistettua suomalaista perusruokaa. Se täydentää kodissa tapahtuvaa ruokailua ja luo pohjaa oppilaan terveyttä edistäville ruokailutottumuksille. Ruokalista julkaistaan viikoittain lehdissä sekä kaupungin internetsivuilla. Mikäli lapsi tarvitsee erityisruokavaliota huoltaja ilmoittaa siitä erityisruokavaliolomakkeella, jonka saa kouluterveydenhoitajalta. KOULUMATKA Koulumatkat ovat osa koulupäivää. Jotta lapsi voisi tuntea koulutiensä turvalliseksi, on tärkeää, että lapsen kanssa harjoitellaan riittävän monta kertaa turvallisin reitti kotoa kouluun. Turvallisuussyistä vuosiluokkien 1-2 oppilaiden saapuminen kouluun pyörällä ei ole suotavaa. Koulun järjestyssääntöjen mukaan kypärää käytetään aina koulumatkoilla ja koulutyöhön liittyvillä polkupyörämatkoilla. On toivottavaa, ettei oppilas tule kouluun huomattavasti ennen koulun alkua ja että hän välittömästi koulupäivänsä oppituntien päätyttyä reippaasti menee kotiin tai siihen hoitopaikkaan, joka on varattu hänelle koulutyön päätyttyä. Järvenpäässä koulumatkat eivät ole kovin pitkiä, joten oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin kannalta olisi suotavaa, että oppilasta ei säännöllisesti kuljetettaisi autolla kouluun, vaan hän liikkuisi koulumatkat jalan. Koulukuljetus Oppilaalle järjestetään maksuton koulukuljetus, mikäli koulumatka on yli 5 km. Ensimmäisen luokan oppilas saa koulukuljetuksen, jos koulumatka on yli 3 km. Matka mitataan lyhintä jalankulkukelpoista reittiä pitkin. Maksuttoman koulukyydin ehtona on, että oppilas käy hänelle osoitettua lähikoulua. Oppilaat ovat oikeutettuja maksuttomaan kuljetukseen myös silloin, kun matka oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Tällöin kuljetusetuuden myöntäminen edellyttää aina asiantuntijalausuntoa. Koulukuljetusetu anotaan vuosittain oman koulun rehtorilta mennessä. Lomake löytyy kaupungin nettisivuilta Tapaturmasta tai sairaudesta johtuva lääkärin määräämä määräaikainen koulukuljetus anotaan oman koulun rehtorilta. Anomukseen tulee aina liittää lääkärintodistus. 12

13 KOULUTAPATURMAN KORVAAMINEN Perusopetuslain 34 :n mukaan koulussa ja koulumatkalla oppilaalle sattuneen koulutapaturman hoito on oppilaalle maksuton. Lain perusteluiden mukaan koulutapaturman hoidolla tarkoitetaan niitä välittömiä menoja, jotka aiheutuvat lääkärinpalkkioista, matkakustannuksista vahingoittuneen oppilaan kuljettamisesta hoitoa saamaan, sairaalamaksuista sekä lääkärin määräämistä lääkkeistä, sidostarpeista ja apuvälineistä. Kaupungin vakuutus korvaa koulutapaturmasta aiheutuneet yllä mainitut kustannukset edellyttäen, että huoltaja katsoessaan lääkärin tutkimuksen välttämättömäksi vie oppilaan ensin kunnalliselle terveysasemalle. Mikäli huoltaja vastoin tätä ohjetta haluaa käyttää terveydenhoidon yksityisten sektorien palveluja, kaupunki ei korvaa niistä aiheutuneita kustannuksia, ellei oppilaasta ole esitettävissä kunnallisen terveysaseman virallista todistusta, että hänet jostakin erityisestä syystä on ohjattu yksityissektorille. POISSAOLOT KOULUSTA Oppilaan huoltajalla on velvollisuus valvoa oppilaan oppivelvollisuuden täyttymistä ja säännöllistä koulunkäyntiä. Sairauspoissaolot Kouluterveydenhoito on ensisijaisesti ennaltaehkäisevää työtä ja oppilaiden hyvinvoinnin seurantaa, ei sairauden hoitoa. Kun lapsi sairastuu, häntä ei saa lähettää kouluun. Vanhemmat järjestävät hänelle hoidon ja ilmoittavat sairastumisesta opettajalle heti koulupäivän alkaessa. Vapautus koulunkäynnistä Huoltaja voi anoa oppilaalle vapautusta koulunkäynnistä perustellusta syystä. Luokanopettajalta anotaan 1-3 päivän vapautukset kirjallisesti ja yli kolmen päivän vapautukset anotaan koulun rehtorilta. Lomake löytyy kaupungin Internet -sivuilta Huoltajan velvollisuutena on valvoa, että oppilas suorittaa vapautuksen aikaiset koulutehtävät. 13

14 KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINTA (IP) Perusopetuksen sekä erityisopetuksen luokkien oppilaiden perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Järvenpäässä päivittäin koulun jälkeen kokoontuvissa IP -ryhmissä. Aamupäivätoimintaa ei järjestetä. Toimintaa koordinoi Järvenpään kaupungin perusopetuspalvelut ja sitä järjestävät Järvenpään kaupunki, Järvenpään evankelisluterilainen seurakunta ja Kristillinen koulu. Iltapäivätoiminnan ryhmät toimivat päivittäin klo (pienryhmät ja Kristillinen koulu klo saakka) ja ne tarjoavat lapselle turvallisen tavan viettää aikaa koulun jälkeen. Toiminnan tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä edistää lasten hyvinvointia. IP -toiminnan toimintamaksu on valitusta toiminta-ajasta ja ryhmästä riippuen vuodessa , ja se laskutetaan :n kuukausierissä. Maksu sisältää toiminnan, välipalan ja tapaturmavakuutuksen. Koulujen loma-ajat tai kuukaudelle sijoittuvien toimintapäivien määrä eivät vaikuta toimintamaksun suuruuteen. IP -toimintaan hakeminen Lukuvuoden toiminnan järjestämisestä, toiminta-ajoista ja haettavista ryhmistä tiedotetaan hakuajan alkaessa huhtikuussa. Toimintaan haetaan huoltajan allekirjoittamalla iltapäivätoiminnan hakulomakkeella. Hakulomakkeita ja esitteitä toiminnasta on saatavissa alkaen päiväkodeista, neuvoloista, kirkkoherranvirastosta, kaupungintalon neuvonnasta, IP ryhmistä ja kaupungin Internet -sivuilta: (Huom! Varmistukaa, että hakulomake koskee lukuvuotta ). Hakemus tulee toimittaa allekirjoitettuna kaupungin kirjaamoon ma klo mennessä (Kirjaamo, Hallintokatu 2, PL 41, Järvenpää). Varsinaisen hakuajan jälkeen vapaat paikat myönnetään hakujärjestyksessä ja niistä voi tiedustella IP - koordinaattorilta. Kulloinkin ajankohtaiset tiedot toiminnasta löytyvät Järvenpään kaupungin Internet - sivuilta. Perusopetuspalveluissa IP -koordinaattorina toimii Anne Peltola, puh KOULUN KERHOTOIMINTA Järvenpään kaupunki on ollut mukana OPH:n koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa vuodesta Saadun hankerahoituksen turvin järjestetään kerhotoimintaa 1-9 luokkien oppilaille kaikilla Järvenpään kouluilla. Toiminta on maksutonta. Järjestettävistä kerhoista saa lisätietoja lukuvuoden alussa kouluilta sekä koulujen omilta Internet -sivuilta. ( Perusopetuspalveluissa hanketta koordinoi IP -koordinaattori Anne Peltola, puh

15 KOULUTERVEYDENHOITO KASVUN TUEN PALVELUT, KOULUIKÄISTEN PALVELUT Kasvun ja vanhemmuuden tuen avainalue koostuu pienten lasten palveluista, kouluikäisten ja opiskelijoiden palveluista ja nuorisotyöstä. Kouluikäisten palveluihin kuuluvat kouluterveydenhuolto, koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut sekä perheneuvolapalvelut. Kouluterveydenhoitajat, -kuraattorit ja -psykologit kuuluvat koulun oppilashuoltoryhmään. KOULUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen, terveen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen sekä koko kouluyhteisön hyvinvointi. Kouluterveydenhuollon tehtävänä on: 1. Oppilaan hyvinvoinnin ja terveyden seuraaminen, arviointi ja edistäminen. 2. Koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen. 3. Yhteistyö opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, perheiden sekä erilaisten verkostojen kanssa oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen pulmien tunnistamisessa ja selvittämisessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintatapoina ovat ennaltaehkäisevän työn menetelmät, riskiryhmien seulonta ja varhainen puuttuminen. Kouluterveydenhoitaja lääkäri tekevät oppilaiden terveystarkastukset ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin. 15

16 Kouluterveydenhoitajat: Anttilan koulu Merja Hiltunen puh Haarajoen koulu Pauliina Laine puh Harjulan koulu Anne Kiviharju puh Juholan koulu Hanna Roihu puh Järvenpään Yhteiskoulu Marja-Leena Kellokumpu puh Kartanon koulu 1-6 lk Hanna Roihu puh Kartanon koulu 7-9 lk Merja Aalto puh Koivusaaren koulu Aija Roihu puh Kristillinen koulu Liisa Englund puh Kyrölän koulu puh Mankalan koulu Liisa Englund puh Oinaskadun koulu Merja Hiltunen puh Saunakallion koulu Pauliina Laine puh Vihtakadun koulu Aija Roihu puh Kinnarin koulu Virpi Tahvanainen puh

17 KOULUPSYKOLOGIT JA KOULUKURAATTORIT Koulupsykologit ja -kuraattorit osallistuvat kaupungin luokkalaisten oppilashuoltotyöhön yhdessä muiden ammattiryhmien kanssa. Koulupsykologit ja kuraattorit työskentelevät alueellisesti vastaten kukin omaan koulupiiriinsä kuuluvista oppilaista. Juholan koulun oppilashuoltoon osallistuu oppilaan asuinalueen mukainen psykologi. Koulupsykologit: Järvenpään Yhteiskoulu, Kinnarin koulu, Kyrölän koulu, Oinaskadun koulu Juholan koulu Koulupsykologi Susanna Ruotsalainen puh Koivusaaren koulu, Anttilan koulu, Haarajoen koulu, Saunakallion koulu, Vihtakadun koulu, Juholan koulu Koulupsykologi Anne Rosti-Kemppinen puh Kartanon koulu, Harjulan koulu, Mankalan koulu, Juholan koulu Koulupsykologi Jarna Lundgren puh Koulukuraattorit: Järvenpään Yhteiskoulu, Kyrölän koulu ja Oinaskadun koulu Koulukuraattori Anja Heinonen puh Kartanon koulu, Juholan koulu, Harjulan koulu Koulukuraattori Ensio Saarikkomäki puh Koivusaaren koulu, Haarajoen koulu, Anttilan koulu Koulukuraattori Seija Rajala puh Mankalan koulu, Kinnarin koulu, Saunakallion koulu ja Vihtakadun koulu Koulukuraattori Ari Siekkinen puh

18 KOULUJEN YHTEYSTIEDOT VUOSILUOKAT Anttilan koulu, Vanha valtatie 40,04400 Järvenpää rehtori Leena Vuorialho puh Haarajoen koulu, Haarajoenkatu Järvenpää rehtori Jan Mikkonen puh Harjulan koulu, Verkkotie Järvenpää rehtori Tarja Edry puh Kinnarin koulu, Koulukuja Järvenpää rehtori Hanna Saarinen puh Kyrölän koulu, Puistotie Järvenpää rehtori Tiina Liimatainen puh Mankalan koulu, Kytötie Järvenpää rehtori Sari Juuti puh Oinaskadun koulu, Vanha yhdystie Järvenpää rehtori Paula Kankaanpää puh Saunakallion koulu, Pihkapolku Järvenpää rehtori Pekka Tukonen puh VUOSILUOKAT Koivusaaren koulu, Pietolankatu Järvenpää rehtori Marja Yliniemi puh YHTENÄISKOULUT VUOSILUOKAT Järvenpään Yhteiskoulu vuosiluokat Kansakoulunkatu 1 vuosiluokat Urheilukatu Järvenpää rehtori Natalie Stolbow puh Kartanon koulu, Kaskitie Järvenpää rehtori Helinä Perttu puh ERITYISKOULU (VUOSILUOKAT 1-9) Juholan koulu, Sipoontie Järvenpää rehtori Pia Pohjanpalo puh Rehtorien sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi RUOTSINKIELINEN OPETUS Norra Paipis skola, Paippiksentie 1098, Paippinen rektor Jaana Lindstedt tel Vihtakadun koulu, Vihtakatu Järvenpää rehtori Rainer Laine puh

19 PERUSOPETUKSEN HENKILÖSTÖ Lasten ja nuorten palvelualue: Hallintokatu 2, 4.krs sähköpostiosoitteet: Marju Taurula palvelualuejohtaja va. perusopetusjohtaja (kevät 2012) puh Avoinna perusopetusjohtaja perusopetuksen johtaminen Seppo Rantanen opetuspäällikkö (kevät 2012) puh Leena Sutinen kouluasiainsihteeri puh oppilasasiat, koulukuljetukset Arja Korhonen esi- ja perusopetuksen erityisasiantuntija puh oppilassijoittelu, erityinen tuki ja opetusjärjestelyt Anne Peltola IP- koordinaattori puh iltapäivä- ja kerhotoiminta Topi Luostarinen talouspäällikkö puh Anne Saksa talous- ja hallintosihteeri puh koulutapaturma-asiat Riitta Murtokare hallintosihteeri puh

20 PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (13) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (10) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) 32 (31) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) 1* 2* (30) Musiikki (4-) ** - (3-) Kuvataide (4-) ** - (4-) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) 56 (56) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) Painotus (valinnaiset aineet) ,5 6,5 6 (13) 13 (13) Oppilaan vähimmäis- 19 (19) 19 (19) 23 (23) 23 (23) 24 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 224 (222) tuntimäärä Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) * koulukohtainen painotus A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisena ** oppilas valitsee jommankumman Oppilaalla yht A2-kieli PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO (asetuksen tuntimäärät) MUSIIKKIPAINOTUSRYHMIEN TUNTIJAKO Aine yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 (14) (14) (14) 42 (42) A1-kieli (8) (8) 16 (16) B-kieli (6) 6 (6) Matematiikka 3 3 (6) (13) (14) 33 (32) Ympäristö- ja luonnontieto Ympäristöoppi (10) Biologia ja maantieto 2 1 (3) (7) Fysiikka ja kemia 1 1 (2) (7) 32 (31) Terveystieto (3) Uskonto/ elämänkatsomustieto (6) (5) 11 (11) Historia ja yhteiskuntaoppi (3) (7) 10 (10) Taide- ja taitoaineet (26) (30) Musiikki (4-) (3-) Kuvataide (4-) (4-) Käsityö (4-) (7-) Liikunta (8-) (10-) 56 (56) Kotitalous (3) 3 (3) Oppilaanohjaus ½ ½ 1 (2) 2 (2) *musiikkipainotus+ soitinopetus 1* 1* 1*+1 1*+1 1* 0,5* 6,5 6 13) (13) Oppilaan vähimmäistuntimäärä 20 (19) 20 (19) 25 (23) 25 (23) 25 (24) 25 (24) 30 (30) 30 (30) 31 (30) 231 (222) Vapaaehtoinen A2-kieli (6) (6) 12 (12) 8-9 luokilla musiikinopetus järjestetään valinnaisuuden kautta A2-kieli sisältyy 8. ja 9. luokalla valinnaisena Oppilaalla yht A2-kieli 20