S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T"

Transkriptio

1

2

3 EDUARD BERNSTEIN S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T JA S OS IALIDEMOKRATIAN TEHTÄVÄT

4 Sosialismin kirjasto IX ISBN x Sosialismi.net Tampere Alunperin julkaistu suomeksi S. ja A. Tarjanteen suomennoksena. Kieliasu on jätetty alkuperäiseen muotoonsa, ainoastaan selvät kirjoitusvirheet on korjattu.

5 SISÄLLYS ENSIMMÄINEN LUKU. MARXILAISEN SOSIALISMIN PERUSAATTEET. a) Marxilaisuuden tieteellinen aines b) Aineellinen historiankäsitys ja historiallinen välttämättömyys c) Marxilainen oppi luokkataistelusta ja kapitalin eli pääoman kehityksestä TOINEN LUKU. MARXILAISUUS JA HEGELILÄINEN DIALEKTIKKA. a) Hegeliläis-dialektisen keinon hirtto-silmukat b) Marxilaisuus ja blanquilaisuus KOLMAS LUKU. UUDENAIKAISEN YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN KEHITYS. a) Marx'in arvo-opin merkitys b) Tulojen jako uudenaikaisessa yhteiskunnassa c) Liikeyritysten suuruus ja yhteiskunnallisen rikkauden leveneminen d) Liikepulat ja nykyaikaisen talouden mukautumiskyky NELJÄS LUKU. SOSIALIDEMOKRATIAN TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET. a) Sosialismin valtiolliset ja taloudelliset edellytykset b) Kooperativisten yhdistysten toimintakyky c) Demokratia ja sosialismi d) Sosialidemokratian lähimmät tehtävät LOPPUTARKOTUS JA LIIKE

6 ENSIMMÄINEN LUKU. MARXILAISEN SOSIALISMIN PERUSAATTEET. a) Marxilaisuuden tieteellinen aines.»niiden kanssa tuli sosialismi tieteeksi, jota nyt on itsenäisesti kehitettävä kaikissa sen yksityiskohdissa ja koko sen yhtenäisyydessä.» Engels,»Herrn Eugen Dührings Umwälzung der Wissenschaft». Saksalainen sosialidemokratia tunnustaa meidän päivinämme toimintansa tietopuoliseksi perustaksi Marx'in ja Engels'in kehittämän ja heidän tieteelliseksi sosialismiksi nimittämänsä yhteiskuntaopin. Se on, sosialidemokratia taistelevana puolueena edustaa määrättyjä harrastuksia ja tarkoituksia ja taistellen itsetietoisesti asetettujen päätarkoitusten puolesta seuraa näiden asettamiseen nähden lopulta käsitystä, joka voi antaa ulkokohtaisia, logikkaan ja kokemukseen perustuvia todistuksia. Mikä ei perustu näihin, ei ole enää tiedettä, vaan riippuu ainoastaan mieskohtaisista mielipiteistä, ainoastaan tahdosta ja olettamuksesta. Jokaisessa tieteessä voi erottaa tietopuolisen ja käytännöllisen osan (puhtaan ja sovelletun tieteen). Edellisen 6

7 muodostavat ne lopputulokset, jotka ovat saavutetut mahdollisimman laajan, samaan alaan kuuluvan kokemuksen perustalla, ja jotka sentähden pidetään yleispätevinä. Ne muodostavat tieteen olennaisen aineksen. Sovellettaessa näitä oppeja yksityis-ilmauksiin tai yksityistapauksiin syntyy käytännöllinen tiede. Tässä sovelluttamisessa voitetut tiedot, koottuina yhteen oppilauseiksi, ovat sovelletun tieteen periaatteita. Oppirakennuksessa muodostavat ne muuntuvan aineksen. Pysyvä ja muuntuva on tässä käsitettävä ehdollisesti. Myöskin puhtaan tieteen oppien on alistuminen muutoksiin, tavallisesti supistuksien muodossa. Tietovaraston lisääntyessä tunnustetaan sellaisia lauseita, joille ennen on omistettu ehdoton pätevyys, ainoastaan ehdollisiksi, niihin lisätään uusia lauseita, jotka supistavat edellisen pätevyyttä, mutta samalla laajentavat puhtaan tieteen alaa. Sovelletussa tieteessä sitävastoin säilyttävät erikoiset lauseet määrätyissä tapauksissa pysyvän pätevyytensä. Lause maanviljelyskemiasta tai sähköopista on aina, jos se ylipäänsä on tullut koetelluksi, oikea, niin pian kuin edellytykset, joihin se perustuu, jälleen ovat samat. Mutta edellytysten paljous ja erilaisten yhdistämistapojen mahdollisuus saattaa aikaan loppumattoman moninaisuuden tällaisia lauseita ja muuttelee alituiseen niiden keskenäisiä arvosuhteita. Käytäntö luo yhä aiheita uusille tiedoille sekä muuntaa kokonaiskuvan päivästä toiseen ja antaa sen, mikä aikanaan oli uusi voitto, käydä vanhentuneesta tavasta. Ei ole vielä yritetty marxilaisessa sosialismissa erottaa puhdasta tiedettä sovelletusta, vaikkakaan ei tärkeitä valmistavia töitä tähän nähden puutu. Marx'in tunnettu esitys 7

8 omasta historiankäsityksestään»zur Kritik der politischen Oekonomie» -teoksensa esipuheessa ja kolmas osa Engels'in teosta»die Entwickelung des Sozialismus von der Utopie zur Wissenschaft» ovat tällä alalla merkittävimmät julkaisut, jotka tässä voimme mainita. Mainitussa esipuheessaan esiintuo Marx verrattomalla tavalla lyhyissä, varmasti muodostetuissa lauseissa, jotka ovat vapaat kaikesta vetoamisesta yksityis-ilmiöihin ja -muotoihin, historia- ja yhteiskunta-filosofiansa yleiset peruspiirteet. Siitä ei puutu ainoatakaan marxilaiselle historiafilosofialle oleellista ajatusta. Engels'in teos on osaksi kansantajuisempaa esitystä, osaksi marxilaisten tieteis-oppien laajennusta. Engels ottaa tässä huomioon kehityksen erinäisiä ilmiöitä, erittäinkin tuon uudenaikaisen yhteiskunnan, jota Marx nimittää porvarilliseksi, ja hän kuvaa siinä yksityiskohtia myöten niiden kehitystä niin, että monin paikoin jo tässä voi puhua sovelletusta tieteestä. Perusajatuksen kärsimättä mitään vahinkoa voi yhtä ja toista ottaa siitä pois. Tärkeimmissä osissaan on esitys kuitenkin yleispätevä voidaksensa kuulua marxilaisen tieteen puhtaaseen osaan. Siihen oikeuttaa, jopa pakottaakin se seikka, että marxilaisuus tahtoo käydä enemmästä kuin abstraktisesta, s. o. ajatellusta historiallisesta teoriasta, opinkappaleesta. Se tahtoo sitäpaitsi olla opinkappale, jolla on pätevyys uudenaikaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen nähden. Jos tahtoo olla ankara, voi jo tämän osan marxilaista oppia nimittää sovelletuksi tieteeksi, mutta se on marxilaisuudelle siksi läpeensä oleellinen, että oppi sitä ilman kadottaisi merkityksensä valtiollisena tieteenä. Yleiset tai etevimmät lauseet näissä 8

9 uudenaikaisen yhteiskunnan esityksissä ovat siis jo pidettävät puhtaaseen marxilaisuuteen kuuluvina. Vaikkapa nykyinen yhteiskuntajärjestys, joka oikeudellisesti katsottuna nojautuu yksityisomaisuuteen ja vapaaseen kilpailuun, olisikin vain yksityistapaus ihmisen kehityshistoriassa, on se kuitenkin nykyisessä sivistyksessä yhteiskuntaelämän yleisenä ja nykyään pätevänä muotona. Tämän johdosta kuuluisi siis kaikki, mikä koskee Marxin porvarilliseksi nimittämää yhteiskuntaa ja sen kehityskulkua ja mikä vaatii itselleen ehdottoman, kansallisista ja paikallisista omituisuuksista riippumattoman pätevyyden, puhtaan tieteen alaan, kaikki, joka sitävastoin kohdistuu yksityis-ilmiöihin ja sovinnaisuuksiin, kaikki kehityksen erityismuodot kuuluisivat sovellettuun tieteeseen. Viime aikoina on käynyt uudenaikaiseksi saattaa sanalla skolastisuus pahaan huutoon jokaista perinpohjaisempaa eritteleväistä syventymistä marxilaiseen oppiin. Tuollaisia voimasanoja on mukava käyttää, ja pakottavat ne juuri senvuoksi mitä suurimpaan varovaisuuteen. Käsitteiden tarkastaminen, satunnaisen erottaminen pysyväisestä tulee aina olemaan välttämätöntä, jotteivät käsitteet kävisi mehuttomiksi, jotteivät loppupäätelmät kangistuisi puhtaiksi uskonlauseiksi. Skolastisuus ei ainoastaan harjoittanut sanansaivarrusta, se ei ainoastaan ollut puhdasoppisuuden apulainen, vaan vieläpä suuressa määrin auttamassa kirkon oppilauseiden kukistumista, selittäessään teologian oppeja ymmärrettävällä tavalla; se horjautti sen muurin, jonka ortodoksinen (oikeauskoinen) uskonoppi oli pystyttänyt vapaan ajatustieteen tutkimuksien tielle. Skolastisuuden hedelmöittämästä maasta kasvoi Descartes'in ja Spinoza'n 9

10 tapainen ajatustiede, filosofia. On eri lajia skolastisuutta: puolustava ja arvosteleva. Viimemainittu on kaikkina aikoina ollut pahennuksena ortodoksialle. Täten eritellessämme marxilaisen oppirakennuksen ainekset saavutamme varman mittakaavan, minkä mukaan arvostella erityislauseitten merkitystä kokonaisjärjestelmään nähden. Poistettaessa puhtaan tieteen jokin lause riistetään osa perustusta ja suuri osa rakennusta jääpi tukeansa vaille. Toisin on sovelletun tieteen lauseiden laita. Nämä voi poistaa, siltä vähimmässäkään määrin horjauttamatta perustusta. Voivatpa sovelletussa tieteessä monet lauseet kadottaa pätevyytensäkin, vetämättä siltä muita osia lankeemukseensa osallisiksi. On ainoastaan todistettava, että on menetelty virheellisesti todistuskappalten välimuotoja muodostettaessa. Missä sellaisia virheitä ei voida osottaa, tulisi välttämättömäksi lopputulokseksi se, että itse perustuksessa on virhe tai aukko. Ei kuulu tämän teoksen suunnitelmaan yksityiskohtaisesti ryhtyä tuollaiseen järjestelmälliseen jakoon, koska ei ole kysymyksessäkään tyhjentävästi esittää tai arvostella marxilaista oppia. Minun tarkoituksiini riittää, kun mainitsen, mikäli marxilaisen sosialismin tietopuolista oppirakennusta käsitän sen ydinkohtina, historiallisen aineellisuuden, siihen sisältyvän opin luokkataistelusta yleensä sekä luokkataistelusta porvariston ja köyhälistön välillä erikseen, liika-arvo-opin ja porvarillisen yhteiskunnan tuotantotavan sekä tämän yhteiskunnan siihen perustuvat kehitystarkoitukset. Samoin kuin lauseet sovelletussa tieteessä, ovat ne luonnollisesti puhtaassakin tieteessä järjestelmän kokonaisuuteen nähden keskenänsä eriarvoiset. 10

11 Ei kukaan kiellä, että marxilaisuuden tärkein peruslause, sen n. s. perustuslaki, joka käy koko järjestelmän läpi, on tuo erityinen historiallinen teoria, tieteisoppi, jota nimitetään materialistiseksi eli aineelliseksi historiankäsitykseksi. Tämän väitelmän mukana seisoo ja kaatuu oppi periaatteellisesti; mikäli sen on alistuminen supistuksiin, sikäli tulee muitten lauseiden suhde toisiinsa muuttumaan. Jokaisen tämän opin todellisuutta tarkoittavan tutkimuksen täytyy siis lähteä kysymyksestä, onko ja missä määrin tämä teoria pätevä. b) Aineellinen historiankäsitys ja historiallinen välttämättömyys.»vastustajiemme suhteen oli meillä merkittävänä tuo heidän kieltämänsä pääperiaate (taloudellinen puoli), ja silloin ei aina ollut aikaa, tilaa eikä tilaisuutta antaa muitten vuorovaikutuksista riippuvien kohtien tulla täyteen oikeuteensa.» Friedrich Engels'in kirje v:lta 1 890, julkaistu»soz. Akademiker»issä, lokakuulla Kysymys aineellisen historiankäsityksen pätevyydestä yhtyy kysymykseen historiallisesta välttämättömyydestä ja sen syistä. Aineellisuuden kannattaja johtaa kaikki tapahtumat aineen ulkonaisista liikkeistä. Aineellisuusopin mukaan tapahtuu aineen liikunto välttämättömästi koneellisena toimena, ei ole mitään tapahtumaa tai ilmiötä ilman omaa vaikutustaan, ei mitään kulumista ilman omaa aineellista syytänsä. Mutta koska aineen liikunto yksinomaan määrää aatteiden ja tahdonsuuntien muodostuksen, niin ovat nämäkin, ja siten kaikki, mitä tapahtuu meidän maailmassamme, 11

12 välttämättömät. Siis tulee aineellisuuden kannattajasta jumalaa vailla oleva kalvinisti. Vaikkei hän uskokaan jumalalliseen ennakkomääräykseen, uskoo hän kuitenkin ja hänen on uskominen, että oleva aines ja sen eri osien keskinäinen voimasuhde jo edeltäkäsin määrää, mitä mistäkin ajasta lähtien tapahtuu. Aineellisen käsitystavan käyttäminen historiaa selitettäessä puolustaa jo etukäteen jokaista historiallista tapahtumaa ja kehitystä. Aineellisuuden kannattaja kysyy siis ainoastaan, millä tapaa välttämättömyys tunkeutuu ihmiskunnan historian läpi, mikä voima tai mitkä voimatekijät siinä ovat ratkaisevina, mikä näiden eri voimatekijäin keskenäinen suhde on, mikä tehtävä historiassa tulee luonnon, talouden, oikeuslaitoksien, aatteiden osaksi. Ennen mainitussa paikassa vastaa Marx, että määräävinä tekijöinä hänen mielestään ovat ihmisten aineelliset tuotantovoimat ja tuotantosuhteet.»aineellisen elämän tuotantosuhteet määräävät ylipäänsä yhteiskunnallisen, valtiollisen ja henkisen elämäntoiminnan. Ihmisten tietoisuus ei määrää heidän olemassa-oloansa, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemassa-olonsa määrää heidän tietoisuutensa. Määrätyssä kohdassa heidän kehitystään joutuvat yhteiskunnan aineelliset tuotantovoimat ristiriitaan käsillä olevien tuotantosuhteiden kanssa tahi, lakitieteellisesti sanoen, joutuvat ristiriitaan niiden omistussuhteiden kanssa, joiden rajoissa he tähän asti ovat liikkuneet. Oltuansa tuotantovoimien kehitysmuotoja, muuttuvat nämä suhteet niitten kahleiksi. Yhteiskunnallisen vallankumouksen ajanjakso alkaa. Koko tuo suunnaton ylärakennus (oikeudelliset ja valtiolliset laitokset, joita vastaa yhteiskunnallisen tietoisuuden 12

13 määrätyt muodot) mullistuu hitaammin tai nopeammin taloudellisen perustuksen muuttuessa... Yhteiskuntamuoto ei kukistu ennenkuin kaikki siihen sisältyvät tuotantovoimat ovat saavuttaneet kehityksensä. Uusia, korkeampia tuotantosuhteita ei astu niiden sijaan ennenkuin niiden aineelliset ehdot ovat syntyneet vanhan yhteiskunnan omasta helmasta. Porvarilliset tuotantosuhteet ovat yhteiskunnallisen tuotantotoiminnan viimeinen itselleen vastakkainen muoto... mutta nuo porvarillisen yhteiskunnan helmasta kasvavat tuotantovoimat luovat samalla tämän ristiriidan ratkaisemiseksi aineelliset ehdot. Tähän yhteiskuntamuotoon päättyy siis inhimillisen yhteiskunnan esihistoria.» (»Zur Kritik der politischen Oekonomie» teoksen esipuhe.) Ohimennen voi muistuttaa, ettei saata todistaa loppulausetta eikä viimeisen edellisessä lauseessa esiintyvää sanaa»viimeinen», vaan ovat nämä ainoastaan enemmän tai vähemmän hyvin perusteltuja otaksumisia. Ne eivät kuitenkaan ole oleellisia itse opille, ne kuuluvat pikemmin käytännölliseen alaan ja ne voi siis tässä sivuuttaa. Jos tarkastetaan muita lauseita ottamatta lukuun sanoja»hitaammin tai nopeammin» (jotka tosin sisältävät paljon) kiintyy huomio niiden varmaan sommitteluun. Toisessa lainatussa lauseessa asetetaan tietoisuus ja oleminen niin jyrkästi vastakkain, jotta lopputuloksena voisi otaksua, että ihmisiä pidetään ainoastaan historiallisten voimien elävinä asiamiehinä, voimien, joiden tekoja he vastoin tietoaan ja vastoin tahtoaan tekevät. Ja tätä lievennetään ainoastaan osaksi eräässä seuraavassa, tästä epäoleellisena poistetussa lauseessa, missä pannaan paino sille välttämättömyydelle, että yhteiskunnallisissa mullistuksissa on ero- 13

14 tettava toisistaan tuotannon ehdoissa tapahtuvat aineelliset mullistukset ja»aateopilliset muodot»,» joiden kautta tämä ristiriita tulee ihmisten tietoisuuteen ja heidän taisteltavakseen. Yleisesti katsottuna tuntuu ihmisen tietoisuus ja tahto aineellisen liikkeen hyvin ala-arvoiselta tekijältä.»das Kapital» teoksen ensimmäisen nidoksen esipuheessa löydämme yhtä määritellysti sovitetun lauseen. Vedoten kapitalistisen tuotannon luonnonlakeihin sanotaan:»on kysymyksessä nuo tarkoitukset, jotka toimivat ja tunkeutuvat läpi rautaisella välttämättömyydellä». Missä vastikään oli puhe laista, siinä pujahtaa tämän ankaran käsitteen sijalle tuo taipuisampi tarkoituksellisuus. Ja seuraavalla sivulla luetaan usein mainittu lause, että yhteiskunta voi»lyhentää ja lieventää» luonnollisen kehityksen synnytystuskia. Ihmisen riippuvaisuus tuotantosuhteista esiintyy paljon enemmän ehdollisena Fr. Engels'in selityksessä historiallisesta aineellisuudesta, jonka hän jo Karl Marx'in aikana ja yhtäpitävästi tämän kanssa esittää toimittamassaan aikakauslehdessä Dühringiä vastaan. Siinä sanotaan, että»kaikkien yhteiskunnallisten muutosten ja valtiollisten mullistusten äärimmäiset syyt» eivät ole etsittävät ihmisten päissä, vaan»niissä muutoksissa, jotka tapahtuvat tuotanto- ja vaihtotavoissa». Mutta»viimeisiin syihin» sisältyy muunlaisia yhdyssyitä, syitä toisen ja kolmannen asteen j. n. e., ja on selvää, että kuta enemmän tällaisia syitä on, sitä enemmän rajoittuu äärimmäisten syiden määräävä voima sekä laadultaan että määrältään. Niiden vaikutus jääpi olemaan, mutta olioiden lopullinen muodostus ei riipu yksistään niistä. Vaikutusta, joka on tuloksena erilaisten voimien yhteistyöstä, voi arvioida ainoastaan silloin, kun kaikki voimat 14

15 ovat täsmälleen tunnetut ja laskelmissa otetut mukaan täyteen arvoonsa. Niinkuin jokainen suuretieteilijä tietää, voipi pienempiarvoisenkin voiman jättäminen huomioon ottamatta vaikuttaa mitä suurimpia eroavaisuuksia lopputulokseen. Myöhemmissä teoksissaan on Engels yhä rajoittanut tuotantosuhteitten määräävää voimaa. Jyrkimmin kahdessa kirjeessä, toisessa v:lta ja toisessa v:lta 1 894, painettuina lehteen»sozialistische Akademiker» lokakuussa Niissä luetellaan»oikeusmuotoja», valtiollisia, oikeustieteellisiä ja ajatustieteellisiä väitelmiä, uskonnollisia havaintoja eli uskonsääntöjä ilmiöinä, jotka vaikuttavat historiallisten taistelujen kulkuun ja monessa tapauksessa»pääasiallisesti määräävät niiden muodon».»on siis lukemattomia, ristiin käypiä voimia», sanotaan,»loppumaton sarja voimasuunnikkaita, joista lopputulokset historiallinen tapahtuma lähtevät. Tätä taas voi pitää tiedottomasti ja tahdottomasti toimivan voiman tuloksena. Sillä sitä, jota jokainen yksityisvoima tavoittaa, vastustavat kaikki muut voimat, eikä kukaan ole tahtonut sitä, mikä lopuksi tapahtuu.» (Kirje v ).»Valtiollinen, oikeudellinen, ajatustieteellinen, uskonnollinen, kirjallinen, taiteellinen kehitys on riippuva taloudellisesta kehityksestä. Mutta kaikki ne vaikuttavat takaisin toisiinsa ja myös taloudelliseen pohjaan.» (Kirje v ) Täytyy myöntää, että tämä kuulostaa toiselta, kuin edellä mainitut Marx'in sanat. En tietenkään aijo väittää, että Marx ja Engels milloinkaan ovat jättäneet huomioon ottamatta sitä tosiseikkaa, että tekijöillä, jotka eivät ole taloudellisia, on vaikutusvoimansa historian kulkuun. Sellaista otaksumaa vastaan voi osottaa monta kohtaa heidän vanhemmista kirjoituksis- 15

16 taan. Mutta tässä on kysymys määräsuhteista, ei siitä, annetaanko haaveellisille tekijöille tunnustus, vaan siitä, missä määrin niillä on vaikutusta ja mikä merkitys historiaan nähden niille on omistettava. Mutta tässä suhteessa ei voi kokonaan kieltää, että Marx ja Engels alkuaan myönsivät tekijöille, kun ne eivät olleet taloudellista laatua, paljoa pienemmän merkityksen yhteiskunnan kehitykseen sekä paljoa pienemmän vaikutuksen tuotantosuhteisiin kuin myöhemmissä kirjoituksissaan. Samoin on laita kunkin uuden opin luonnollisen kehityksen. Jokainen oppi esiintyy aina ensin aluksi jyrkän määritellyssä muodossa. Engels tunnustaa tämän julki siinä lauseessa, jonka olemme ottaneet tämän osaston tunnukseksi, ja muistuttaa sen lisäksi:»mutta on valitettavasti liian tavallista, että uskotaan täydellisesti ymmärrettävän ja ilman muuta voitavan käyttää uutta oppia niin pian kuin on omaksuttu sen periaatteet.» Se, joka meidän päivinämme käyttää hyväksensä alueellista historia-oppia, on velvoitettu käyttämään sitä sen korkeimmilleen kehittyneessä muodossa eikä sen alkuperäisessä, s. o. hänen on velvollisuus ottaa huomioon, paitsi tuotantovoimien ja tuotantosuhteitten kehitystä ja vaikutusta, myös oikeus- ja siveyskäsitteet, kaikkien aikojen historialliset ja uskonnolliset muistotiedot, maantieteellinen vaikutus sekä luonnon vaikutukset, joihin kuuluu myös ihmisen oma luonne ja hänen henkinen taipumuksensa. *) Tätä täytyy erittäin pitää sil- *) Herra Belfort-Bax on pitänyt muka välttämättömänä ruveta vastustamaan aineellisen eli materialistisen historiankäsityksen liiallisuuksia, jotka kuitenkin etupäässä ovat olemassa ainoastaan hänen omassa mielikuvituksessaan, ja hän on keksinyt uuden historiankäsityksen, jota hän sanoo syntetilliseksi (yhdisteelliseksi) historiankäsitykseksi. Tuon sanan, 16

17 mällä, kun ei enää ole kysymyksessä ainoastaan aikaisempien historiallisten ajanjaksojen tutkiminen, vaan tulevan kehityksen suunnitteleminen, jolloin aineellisen historiankäsityksen tulee olla oppaana. Niitä oppeja vastaan, jotka käsittelevät ihmisluonnetta aivan määrättynä, muuttumattomana, on sosialistinen arvostelu täydellä oikeudella osottanut niitä suuria muutoksia, joita inhimillisessä luonteessa aikojen kuluessa on tapahtunut, sitä mukautumiskykyä, jota jonkin määrätyn ajanjakson ihmiset näyttävät omaavansa, joutuessaan uusiin oloihin. Itse asiassa on ihmisen luonne hyvin venyväinen, kun on mukauduttava uusiin luonnonsuhteisiin ja uuteen yhteiskunnalliseen ympäristöön. Mutta erästä seikkaa ei saa unohtaa. Kun on kysymyksessä niin suuret joukot kuin uudenaikaiset kansat sekä heidän tuhatvuotisessa kehityksessä muodostuneet elämistapansa, voi sitä vähemmin odottaa ihmisluonteen nopeata muutosta suurimpienkaan omistussuhteiden alalla tapahtuneiden mullistusten johdosta, koska taloudelliset olot ovat ainoastaan osana ihmisluonteeseen määräävästi vaikuttavaa yhteiskunnallista ympäristöä. Tässäkin on koko joukko vaikuttimia otettava huomioon. Paitsi joka voi viekoitella liiallisuuksiin, on hän tässä korvannut toisella, täydesti merkitystä vailla olevalla sanalla. Syntetillinen yhdisteellinen ilmaisee ainoastaan puhtaan muodollisen menettelytavan, mutta ei ilmaise mitään tutkimuksen johtavasta näkökannasta. Kuten jo olemme osottaneet, sisältyy historialliseenkin aineellisuuteen yhdistettynä aineellisia ja aatteellisia voimia. Mutta jos Bax erehdyttävän lausumistavan asemesta käyttää merkityksetöntä ilmaisumuotoa, niin voittaa hänet toisaalta G. Plechanow, joka teoksessaan»beiträge zur Geschichte des Materialismus» vaatii, että marxilaista historiankäsitystä nimitetään»monistiseksi», yhdestä ainoasta alkusyystä johtavaksi. Miksi ei mieluummin»simplistiseksi», yksinkertaiseksi? 17

18 tuotanto- ja vaihtotapoja, joihin historiallinen aineellisuus panee pääpainon, on tähän laskettava alueelliset ryhmityssuhteet, s. o. väestön maantieteellinen jako ja kulkuyhdistys, jotka tosin ovat riippuvaiset edellisistä, mutta, kun kerran ovat olemassa, vaikuttavat omalla tavallaan takaisinpäin. Friedrich Engels on eräässä kirjeessä lokak. 27. p:ltä Conrad Schmidt'ille sattuvalla tavalla osottanut, miten yhteiskunnalliset laitokset, taloudellisen kehityksen tulokset, valmistuvat yhteiskunnallisiksi voimiksi omine voimamuodostuksineen, jotka omasta puolestaan taas vaikuttavat takaisin kehitykseen, edistävät sitä, ylläpitävät sitä tahi suuntaavat sen toisille urille. Etevimpänä esimerkkinä mainitsee hän valtiovallan. Hän laajentaa siinä etupäässä omaa laatimaansa määritelmää valtiosta, minkä mukaan valtio on luokkavallan ja sorron edustaja, osottamalla, että valtio on syntynyt yhteiskunnallisesta työnjaosta. *) Historiallinen aineellisuus ei siis kiellä valtiollisten eikä aatteellisten voimien liikuntokykyä, se epää vaan sen täydellisen riippumattomuuden ja näyttää että yhteiskuntaelämän perustuksen tuotantosuhteitten ja luokkajaon kehitys kaikissa tapauksissa vaikuttaa tuntuvammin näiden voimien toimintaan. Joka tapauksessa jääpi koko joukko tekijöitä, eikä ole suinkaan helppoa aivan tarkasti näyttää toteen niiden kes- *) Tosin»Ursprung der Familie»ssäkin osotetaan, miten yhteiskunnallinen työnjako teki valtion syntymisen välttämättömäksi. Mutta Engels sivuuttaa myöhemmin kokonaan tämän puolen valtion syntyperää ja käsittelee lopuksi valtiota, kuten»antidyhring»issä, ainoastaan valtiollisen sorron edustajana. 18

19 kinäistä yhteyttä sekä varmasti määrätä, mikä käyttövoima kussakin tapauksessa vaikuttaa voimakkaimmin. Puhtaasti taloudelliset vaikuttimet luovat ainoastaan edellytyksiä määrättyjen aatteiden hyväksymiseen, mutta mitenkä nämät aatteet syntyvät ja leviävät ja mihin muotoon ne pukeutuvat, se riippuu monien eri syiden myötävaikutuksesta. Historiallista aineellisuutta enemmän vahingoittaa kuin hyödyttää, jos etukäteen ylpeästi valikoiden, kuten eklektikot, kieltää panemasta painoa muuhun kuin puhtaasti taloudellisiin vaikuttimiin, sekä vastustaa muiden taloudellisten tosiseikkojen, paitsi tuotantokeinotaidon ja sen ennakolta aavistetun kehityksen, ottamista huomioon. Eklektisismi valikoima ilmiöiden erilaisia selityksiä ja menettelytapoja on usein ainoastaan luonnollinen vastavaikutus tuolle tieteisoppiselle tähtäykselle, joka johtaa kaiken samasta vaikuttimesta ja käsittelee kaikkia samalla tavalla. Niin pian kun tämä tähtäys on valtaan pääsemäisillään, on eklektinen valikoiva henki aina alkeellisella voimalla ilmestyvä. Se on turmeltumattoman järjen kapina jokaisen tieteisopin myötäsyntynyttä taipumusta vastaan»kahlehtia ajatusvapautta». *) Kuta voimakkaammin muut voimat, kuin puhtaasti taloudelliset, vaikuttavat yhteiskuntaelämään, sitä suurempia muutoksia tapahtuu n. s. historiallisen välttämättömyyden voimassa. Tässä suhteessa meidän on erottaminen kaksi suurta virtausta uudenaikaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta *) Täten ei tietystikään kielletä eklektisismin hapuilevaa vaikutusta eikä myöskään toisaalta sitä suurta sekä tietopuolista että käytännöllistä arvoa, joka sisältyy pyrkimykseen käsittää olioita yhteydellisesti. Ilman tätä pyrkimystä ei ole olemassa tieteellistä ajattelua. Mutta elämä on jokaista oppia monipuolisempi, ja siten on lopulta tuon ankaran tieteisopin täytynyt alistua lainaamaan eklektisismiltä, tuolta kevytmieliseltä oliolta, 19

20 näyttäytyy kehityksen lakien, etenkin taloudellisen kehityksen lakien kasvava ymmärtäminen. Toisaalta näyttäytyy tämän ymmärtämisen yhteydessä, osaksi sen syynä, osaksi sen seurauksena, karttunut taito johtaa taloudellista kehitystä. Samassa määrin kuin ihminen oppii tuntemaan taloudellisen luonnonvoiman olemuksen, muuttuu tämä samoin kuin aineellinenkin luonnonvoima hänen palvelijakseen, oltuaan sitä ennen hänen hallitsijanansa. Tietopuolisesti katsottuna on siis yhteiskunta taloudellisen käyttövoiman suhteen vapaampi kuin milloinkaan, ja ainoastaan noiden eri harrastusten yksityis- ja joukkoharrastusten voimain vastakohtaisuus estää tätä tietopuolista vapautta täydellisesti siirtymästä käytännölliseksi vapaudeksi. Sillä välin yleisharrastuksen voima kasvaa yksityisharrastukseen nähden ja siinä määrin kuin se kasvaa sekä niillä aloilla, missä se tapahtuu, loppuu taloudellisten voimien alkeellinen ylivalta. Niiden kehitystä on ennakolta osattu arvata, ja se tapahtuu siis siten paljoa nopeammin ja helpommin. Yksilöiden ja kansojen onnistuu vapauttaa yhä suurempi osa elämätänsä tuosta joko vastoin heidän tahtoaan tai heidän tahtomattaan toimivasta välttämättömyydestä. Kun ihmiset luovat yhä suurempaa huomiota taloudellisiin tekijöihinsä, tulee helposti näyttämään siltä, ikäänkuin joka iloisesti liehuu sinne tänne elämän puutarhassa, ja sitte hyvittää tuo lainansa selittämällä, että se»aina itse asiassa on tarkoittanut samaa».»doch hat Genie und Herz vollbracht, Was Locke und Descartes nie gedacht, Sogleich wird auch von diesen Die Möglichkeit bewiesen.»»yhteiskunnallistieteen historia» antaa tästä hyvän esimerkin kertomuksessaan kooperativisen yhdistysliikkeen opista ja käytännöstä. 20

21 näillä meidän päivinämme olisi suurempi merkitys kuin entisaikoina. Niin ei ole kuitenkaan asian laita. Tuo harhaluulo syntyy ainoastaan siitä syystä, että taloudellinen aines meidän päivinämme esiintyy vapaana, kun se sitävastoin entisaikoina oli voimasuhteitten ja kaikenlaisten haaveellisuuksien tähden verhottuna hämäryyteen. Sellaista haaveellisuutta, jota ei määrää talous eikä taloudellisena voimana toimiva luonto, tavataan paljoa enemmän uudenaikaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmissa yhteiskuntamuodoissa. *) Tiede, taide, koko joukko yhteiskunnallisia olosuhteita ovat meidän päivinämme paljoa vähemmän riippuvaisia taloudellisista vaikuttimista, kuin minään edellisenä aikana. Tahi, välttääksemme väärinkäsitystä, meidän *) Kenestä tämä tuntuu kummalliselta, hänen on muistaminen, että väestön lukuisin luokka yleensä vasta uudenaikaisessa yhteiskunnassa voi tulla kysymykseen, kun asia koskee yllämainitussa tarkoituksessa vapaata haaveellisuutta. Maalaisväestö ja työntekijät olivat aikaisemmissa yhteiskuntaoloissa osaksi oikeudellisesti sidotuita muutamiin taloudellisiin tarkoituksiin, osaksi riippuvaisia haaveellisuuksista, jotka kuvastivat luonnon valtaa ihmisen yli. Viimemainittu on, kuten tiedetään, peruspiirteenä luonnonkansojen haaveellisuuksissa (taikausko). Kun herra Belfort- Bax kirjoituksessaan»synthetische und materialistische Geschichtsauffassung» (Sosialistische Monatshefte, joulukuulla 1 897) sanoo myöntävänsä, että taloudelliset tekijät miltei aina ovat olleet ratkaisevaa laatua historian aikana, mutta että niillä sitävastoin esihistorian aikoina, jolloin»inhimillisen ajatus- ja havaintokyvyn peruslait» olivat määräävinä, oli vähemmän suoranaista vaikutusvaltaa mietiskelevään uskoon, niin hän puhtaasti ulkonaisten eroavaisuuksien perustuksella kääntää asiat kokonaan nurin. Esihistorian kansoille on heitä ympäröivä luonto määräävänä taloudellisena voimana ja sellaisena on sillä mitä suurin vaikutusvalta heidän ajatuksiinsa ja heidän havaintoihinsa. Bax'in arvostelu historiallisesta aineellisuudesta on miltei aina liioiteltua, m. m. siitäkin syystä, että hän on kiihko-oikeauskoinen juuri siinä kohdassa, jossa historiallinen aineellisuus ensimmäisessä esiintymisessään teki itsensä syypääksi mitä suurimpiin liioittelemisiin. 21

22 päivinämme saavutettu taloudellinen kehitys antaa haaveellisille ja etenkin siveellisille tekijöille suuremman vapauden itsenäiseen toimintaan, kuin mitä näillä milloinkaan ennen on ollut. Tämän johdosta käy teknillis-taloudellisen kehityksen ja muiden yhteiskunnallisten laitosten kehityksen välinen syysuhde yhä vähemmän välittömäksi, samalla kun edellinen tulee yhä vähemmän määräämään jälkimmäisen muodostusta.»raudankova täytymys» tulee siten rajoitetuksi, mikä rajoitus, olkoon se jo sanottuna, sosialidemokratian käytännölliselle toiminnalle ei ole supistamista, vaan yhteiskunnallisvaltiollisten tehtävien lajittelemista ja lisäämistä. Me näemme siis aineellisen historiankäsityksen meidän päivinämme pukeutuvan toiseen muotoon, kuin minkä se keksijöiltään sai. Jo itse keksijät antoivat sen sekä kehittyä että alkuperäiseen ehdottomaan selittelyynsä nähden supistua. Tämä on, kuten jo olemme sanoneet, jokaisen opin kohtalo. Olisi mitä suurin taka-askel hyljätä Engels'in käyttämä kypsä muoto, mikä sillä on hänen kirjeissään Conrad Schmidt'ille ja hänen»soz. Akademiker»issä julkaisemissa kirjoituksissaan, ja herättää uudestaan eloon vanhemmat määritelmät, jotta niiden perustuksella voisi antaa sille»monistisen», yhteen ainoaan alkusyyhyn perustuvan selvityksen. Mainittujen kirjeiden on päinvastoin täydennettävä ensimmäisiä määritelmiä. Opin perusajatus ei kadota siltä yhtenäisyyttään, mutta oppi itse voittaa tieteellisessä suhteessa. Nämä lisäykset vasta tekevät opin tieteelliselle historiantutkimukselle otolliseksi. Marxilaisen miehen kädessä olisi oppi ensimmäisessä muodossaan voinut tulla suuremmoisten historiallisten keksintöjen välikeinoksi, mutta hä- 22

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

Täydellisen oppimisen malli

Täydellisen oppimisen malli Täydellisen oppimisen malli Yrjö Engeström: Perustietoa opetuksesta. Helsinki 1991 Johtaa korkealaatuiseen tietoon Opittavan aineksen itsenäiseen hallintaan Kykyyn soveltaa sitä uusissa tilanteissa Oppilas

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2

2.3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. b b 4ac = 2 .3 Juurien laatu. Juurien ja kertoimien väliset yhtälöt. Jako tekijöihin. Toisen asteen yhtälön a + b + c 0 ratkaisukaavassa neliöjuuren alla olevaa lauseketta b b 4ac + a b b 4ac a D b 4 ac sanotaan yhtälön

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin.

Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. Opas tekijänoikeudesta valokuvaan, piirrettyyn kuvaan, liikkuvaan kuvaan, ääneen ja musiikkitallenteisiin sekä tekijänoikeudesta internettiin. TEKIJÄNOIKEUS (Kopiereg - Derechos d autor - Müəlliflik hüquqları

Lisätiedot

TEOSOFINEN KIRJAKAUPPA JA KUSTANNUSLIIKE

TEOSOFINEN KIRJAKAUPPA JA KUSTANNUSLIIKE TEOSOFINEN KIRJAKAUPPA JA KUSTANNUSLIIKE Kustannusliikkeemme asiat olivat esillä kahdessa teosofikokouksessa Helsingissä syyskyyn 6 ja 13 p:nä. Liike, joka v:sta 1905 on käynyt taloudenhoitaja F. A. Johanssonin

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti?

YLEISTÄ. Testamentin teko-ohjeet. Miksi on syytä tehdä testamentti? Testamentin teko-ohjeet YLEISTÄ Miksi on syytä tehdä testamentti? Sukulaisten perintöoikeus on rajoitettu omiin jälkeläisiin, vanhempiin, sisaruksiin, sisarusten lapsiin, isovanhempiin ja heidän lapsiinsa

Lisätiedot

1 Kannat ja kannanvaihto

1 Kannat ja kannanvaihto 1 Kannat ja kannanvaihto 1.1 Koordinaattivektori Oletetaan, että V on K-vektoriavaruus, jolla on kanta S = (v 1, v 2,..., v n ). Avaruuden V vektori v voidaan kirjoittaa kannan vektorien lineaarikombinaationa:

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19.

1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. 1907. V. Liitemlet. Esit. n;o 19. Talousvaliokunnan mietintö n:o 4 Keisarillisen Majesteetin armollisen esityksen johdosta, joka koskee suostuntaveroa mallasjuomain valmistamisesta. Valtiovarainvaliokunta,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i

nro. 1 / 2013 Luova kultt(uur)i V I R nro. T 9 1 / 2013 Luova kultt(uur)i A "Henkisen tutkimuksen tehtävä on tehdä oikeutta kaikille uskonnoille. Onko Kristus-virike lähtöisin länsimaista? Onko jokin länsimainen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ

METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ METAFYSIIKAN MIETISKELYJÄ Onko Aku Ankka olemassa? Asterix? Spiderman? Matrixin Neo? Miten ne ovat olemassa? miten ihminen on olemassa? Miten ihminen määritellään? Pilkkokaa ihminen mielessänne ominaisuuksiin

Lisätiedot

Tampereen Naisyhdistyksen

Tampereen Naisyhdistyksen Tampereen Naisyhdistyksen Säännöt. i. Tampereen Naisyhdistyksen tarkoitus on työskennellä naisen kohottamiseksi tiedollisessa ja siveellisessä suhteessa sekä hänen taloudellisen ja yhteiskunnallisen asemansa

Lisätiedot

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?

Hyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? 1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914.

SÄÄNNÖT. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSEURAN SÄÄNNÖT. HÄMEENLÄÄNIN KUVERNÖÖRIN VAHVISTAMAT HELMIKUUN 17 P:NÄ 1914. HÄMEENLINNA 1914 0.-Y. HÄMEENLINNAN UUSI KIRJAPAINO HÄMEENLINNAN ELÄINSUOJELUSSELRAN SÄÄNNÖT HÄMEENLINNA

Lisätiedot

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ

MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ MAAILMANUSKONNON SISÄLTÖ Kristosofia on maailmanuskonnon ydin ja teosofia johdattaa meitä tämän ytimen luo. Mitä siis on teosofia ja mitä kristosofia? Entä maailmanuskonto? Vastaamme näin: Maailmanuskonto

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia.

Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. 7+ 4+ 60+ FI Pelin sisältö: Pelilauta, tiimalasi, 6 pelinappulaa ja 400 korttia. Selitä sanoja käyttäen eri sanoja, synonyymejä tai vastakohtia! Tarkoituksena on saada oma pelikumppani tai joukkue arvaamaan

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto Matematiikan ja tilastotieteen laitos Algebra I - Kesä 2009 Ratkaisuehdoituksia harjoituksiin 8 -Tehtävät 3-6 4 sivua Heikki Koivupalo ja Rami Luisto 3. Oletetaan, että kunnan K karakteristika on 3. Tutki,

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!

Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN

Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Pekka Sauramo. Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 TUTKIMUSLAITOS PALKANSAAJIEN Kuinka huono Suomen hintakilpailukyky oikein on? Vapaus Valita Toisin seminaari Helsinki 18.5. 2015 Pekka Sauramo Alustuksen tarkoituksena on Kommentoida suomalaisen kilpailukykykeskustelun tiettyjä piirteitä:

Lisätiedot

Tavaramerkkien erottamiskyky. Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa

Tavaramerkkien erottamiskyky. Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa Tavaramerkkien erottamiskyky Kolster Info -aamiaisseminaari 25.3.2014 Rake-Sali Joose Kilpimaa Rekisteröinnin yleiset edellytykset Sekoitettavuus Erottamiskyky Tavaramerkkilaki 2 luku 13 : Rekisteröitävän

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

SUOMEN TULEVAISUUS HENKISESTI NÄHTYNÄ

SUOMEN TULEVAISUUS HENKISESTI NÄHTYNÄ SUOMEN TULEVAISUUS HENKISESTI NÄHTYNÄ Pekka Ervastin esitelmä 7.10.1923 Nykyään puhutaan usein jumalaisesta suunnitelmasta, Jumalan suunnitelmasta ihmiskunnan, kansojen ja ihmisyksilöiden suhteen. Tällainen

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008

Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä. Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajat ja esimiestyö hyvässä työyhteisössä Riitta Wärn asiantuntija Elinkeinoelämän keskusliitto EK 7.2.2008 Maahanmuuttajia tarvitaan v. 2030 mennessä työikäisiä on 300 000 henkeä vähemmän kuin

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan tiedonottovelvollisuus 1 Sovellettava

Lisätiedot

JEESUS KRISTUS JA SOTA

JEESUS KRISTUS JA SOTA JEESUS KRISTUS JA SOTA RR huhtikuu 1970 nro 4 Muutamat Teosofisen Seuran jäsenet moittivat minua siitä, etten enää ole sama harras T. S:n presidentin kannattaja kuin ennen. Ennen oli Mrs. Besant korkein

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931

SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS. Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 SUOMEN HENKINEN ITSENÄISYYS Pekka Ervastin esitelmä 6.12.1931 Kun Suomi ns. Suomen sodan jälkeen v. 1809 erotettiin emämaastaan Ruotsista, niinkuin silloin sanottiin, ja liitettiin Venäjän suureen ja mahtavaan

Lisätiedot

Tieteellisiä havaintoja kännykällä

Tieteellisiä havaintoja kännykällä Tieteellisiä havaintoja kännykällä Havainto Arkipäivässäkin voi tehdä tieteellisiä havaintoja erilaisista luonnonilmiöistä. Tieteellisiin havaintoihin kuuluu havainnon dokumentointi ja erilaisten mittausten

Lisätiedot

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme.

Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Motto: Yleisön tunnollinen palveleminen koituu omaksi hyödyksemme. Lausumme Teidät tervetulleeksi. Autonne saa ammattitaitoista ja huolellista hoitoa. Rasvaa puristetaan rasvakuppeihin ja jousiin. Jarrut

Lisätiedot

AIKA, JOSSA ELÄMME. kaukoputkia on keksitty, sitä enemmän niitä

AIKA, JOSSA ELÄMME. kaukoputkia on keksitty, sitä enemmän niitä I AIKA, JOSSA ELÄMME Ei kukaan saata kieltää, etteikö nykyaika ole monessa suhteessa erikoinen. Ei tiedetä että koskaan aikaisemmin olisi saavutettu esim. sellaista tietoutta kuin tieteellisen tutkimustyön

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä

Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen ja kaksi debattia kapitalismin synnystä Tero Toivanen Helsingin yliopisto Talouden ja politiikan tutkimuksen laitos Niin sanottu alkuperäinen kasautuminen! Marxin

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN

ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh. 02954 63177)

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Hevoskaupan juridiikka

Hevoskaupan juridiikka Hevoskaupan juridiikka Yleistä Hevonen on irtain esine Virhe hevosessa vaikeampi nähdä kuin tavanomaisessa tavarassa (esim. auto) Myyjän tiedonantovelvollisuus Ostajan selonottovelvollisuus Sovellettava

Lisätiedot

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet

Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Plus500CY Ltd. Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet Eturistiriitoja koskevat toimintaperiaatteet 1. Johdanto 1.1. Tässä eturistiriitoja koskevassa käytännössä määritetään, kuinka Plus500CY Ltd.

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio

Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Suhteellisen edun periaate, kansainvälinen kauppa ja globalisaatio Juha Tarkka Tieteiden yö 13.01.2005 Suhteellisen edun periaate ulkomaankaupassa Yksinkertainen väite: vapaan kilpailun oloissa kunkin

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b } 0, jatkoa jatkoa 1 / 13 2 3 Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin

Lisätiedot

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch?

Mitä jos kukaan ei halua tehdä lounasta? Viime käden vastuu Klubitalon toiminnasta. Mark Glickman : Why If Nobody Wants to Make Lunch? Mark Glickman on työskennellyt Fountain Housen koulutuskoordinaattorina ja sen jälkeen San Diegossa Kaliforniassa. Aion käsitellä erästä myyttiä siitä, kuinka toimimme Klubitalona ja kuinka meidän pitäisi

Lisätiedot

AJATUKSEN VOIMA Pekka Ervastin esitelmä 13.2.1916

AJATUKSEN VOIMA Pekka Ervastin esitelmä 13.2.1916 AJATUKSEN VOIMA Pekka Ervastin esitelmä 13.2.1916 Se henkinen maailmankatsomus ja elämänymmärrys, joka meidän aikanamme voittaa yhä enemmän alaa ja jota meidän on tapana nimittää teosofiseksi maailmankatsomukseksi

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot