S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T"

Transkriptio

1

2

3 EDUARD BERNSTEIN S O S I AL I S M I N E D E L LYTYKS E T JA S OS IALIDEMOKRATIAN TEHTÄVÄT

4 Sosialismin kirjasto IX ISBN x Sosialismi.net Tampere Alunperin julkaistu suomeksi S. ja A. Tarjanteen suomennoksena. Kieliasu on jätetty alkuperäiseen muotoonsa, ainoastaan selvät kirjoitusvirheet on korjattu.

5 SISÄLLYS ENSIMMÄINEN LUKU. MARXILAISEN SOSIALISMIN PERUSAATTEET. a) Marxilaisuuden tieteellinen aines b) Aineellinen historiankäsitys ja historiallinen välttämättömyys c) Marxilainen oppi luokkataistelusta ja kapitalin eli pääoman kehityksestä TOINEN LUKU. MARXILAISUUS JA HEGELILÄINEN DIALEKTIKKA. a) Hegeliläis-dialektisen keinon hirtto-silmukat b) Marxilaisuus ja blanquilaisuus KOLMAS LUKU. UUDENAIKAISEN YHTEISKUNNAN TALOUDELLINEN KEHITYS. a) Marx'in arvo-opin merkitys b) Tulojen jako uudenaikaisessa yhteiskunnassa c) Liikeyritysten suuruus ja yhteiskunnallisen rikkauden leveneminen d) Liikepulat ja nykyaikaisen talouden mukautumiskyky NELJÄS LUKU. SOSIALIDEMOKRATIAN TEHTÄVÄT JA MAHDOLLISUUDET. a) Sosialismin valtiolliset ja taloudelliset edellytykset b) Kooperativisten yhdistysten toimintakyky c) Demokratia ja sosialismi d) Sosialidemokratian lähimmät tehtävät LOPPUTARKOTUS JA LIIKE

6 ENSIMMÄINEN LUKU. MARXILAISEN SOSIALISMIN PERUSAATTEET. a) Marxilaisuuden tieteellinen aines.»niiden kanssa tuli sosialismi tieteeksi, jota nyt on itsenäisesti kehitettävä kaikissa sen yksityiskohdissa ja koko sen yhtenäisyydessä.» Engels,»Herrn Eugen Dührings Umwälzung der Wissenschaft». Saksalainen sosialidemokratia tunnustaa meidän päivinämme toimintansa tietopuoliseksi perustaksi Marx'in ja Engels'in kehittämän ja heidän tieteelliseksi sosialismiksi nimittämänsä yhteiskuntaopin. Se on, sosialidemokratia taistelevana puolueena edustaa määrättyjä harrastuksia ja tarkoituksia ja taistellen itsetietoisesti asetettujen päätarkoitusten puolesta seuraa näiden asettamiseen nähden lopulta käsitystä, joka voi antaa ulkokohtaisia, logikkaan ja kokemukseen perustuvia todistuksia. Mikä ei perustu näihin, ei ole enää tiedettä, vaan riippuu ainoastaan mieskohtaisista mielipiteistä, ainoastaan tahdosta ja olettamuksesta. Jokaisessa tieteessä voi erottaa tietopuolisen ja käytännöllisen osan (puhtaan ja sovelletun tieteen). Edellisen 6

7 muodostavat ne lopputulokset, jotka ovat saavutetut mahdollisimman laajan, samaan alaan kuuluvan kokemuksen perustalla, ja jotka sentähden pidetään yleispätevinä. Ne muodostavat tieteen olennaisen aineksen. Sovellettaessa näitä oppeja yksityis-ilmauksiin tai yksityistapauksiin syntyy käytännöllinen tiede. Tässä sovelluttamisessa voitetut tiedot, koottuina yhteen oppilauseiksi, ovat sovelletun tieteen periaatteita. Oppirakennuksessa muodostavat ne muuntuvan aineksen. Pysyvä ja muuntuva on tässä käsitettävä ehdollisesti. Myöskin puhtaan tieteen oppien on alistuminen muutoksiin, tavallisesti supistuksien muodossa. Tietovaraston lisääntyessä tunnustetaan sellaisia lauseita, joille ennen on omistettu ehdoton pätevyys, ainoastaan ehdollisiksi, niihin lisätään uusia lauseita, jotka supistavat edellisen pätevyyttä, mutta samalla laajentavat puhtaan tieteen alaa. Sovelletussa tieteessä sitävastoin säilyttävät erikoiset lauseet määrätyissä tapauksissa pysyvän pätevyytensä. Lause maanviljelyskemiasta tai sähköopista on aina, jos se ylipäänsä on tullut koetelluksi, oikea, niin pian kuin edellytykset, joihin se perustuu, jälleen ovat samat. Mutta edellytysten paljous ja erilaisten yhdistämistapojen mahdollisuus saattaa aikaan loppumattoman moninaisuuden tällaisia lauseita ja muuttelee alituiseen niiden keskenäisiä arvosuhteita. Käytäntö luo yhä aiheita uusille tiedoille sekä muuntaa kokonaiskuvan päivästä toiseen ja antaa sen, mikä aikanaan oli uusi voitto, käydä vanhentuneesta tavasta. Ei ole vielä yritetty marxilaisessa sosialismissa erottaa puhdasta tiedettä sovelletusta, vaikkakaan ei tärkeitä valmistavia töitä tähän nähden puutu. Marx'in tunnettu esitys 7

8 omasta historiankäsityksestään»zur Kritik der politischen Oekonomie» -teoksensa esipuheessa ja kolmas osa Engels'in teosta»die Entwickelung des Sozialismus von der Utopie zur Wissenschaft» ovat tällä alalla merkittävimmät julkaisut, jotka tässä voimme mainita. Mainitussa esipuheessaan esiintuo Marx verrattomalla tavalla lyhyissä, varmasti muodostetuissa lauseissa, jotka ovat vapaat kaikesta vetoamisesta yksityis-ilmiöihin ja -muotoihin, historia- ja yhteiskunta-filosofiansa yleiset peruspiirteet. Siitä ei puutu ainoatakaan marxilaiselle historiafilosofialle oleellista ajatusta. Engels'in teos on osaksi kansantajuisempaa esitystä, osaksi marxilaisten tieteis-oppien laajennusta. Engels ottaa tässä huomioon kehityksen erinäisiä ilmiöitä, erittäinkin tuon uudenaikaisen yhteiskunnan, jota Marx nimittää porvarilliseksi, ja hän kuvaa siinä yksityiskohtia myöten niiden kehitystä niin, että monin paikoin jo tässä voi puhua sovelletusta tieteestä. Perusajatuksen kärsimättä mitään vahinkoa voi yhtä ja toista ottaa siitä pois. Tärkeimmissä osissaan on esitys kuitenkin yleispätevä voidaksensa kuulua marxilaisen tieteen puhtaaseen osaan. Siihen oikeuttaa, jopa pakottaakin se seikka, että marxilaisuus tahtoo käydä enemmästä kuin abstraktisesta, s. o. ajatellusta historiallisesta teoriasta, opinkappaleesta. Se tahtoo sitäpaitsi olla opinkappale, jolla on pätevyys uudenaikaiseen yhteiskuntaan ja sen kehitykseen nähden. Jos tahtoo olla ankara, voi jo tämän osan marxilaista oppia nimittää sovelletuksi tieteeksi, mutta se on marxilaisuudelle siksi läpeensä oleellinen, että oppi sitä ilman kadottaisi merkityksensä valtiollisena tieteenä. Yleiset tai etevimmät lauseet näissä 8

9 uudenaikaisen yhteiskunnan esityksissä ovat siis jo pidettävät puhtaaseen marxilaisuuteen kuuluvina. Vaikkapa nykyinen yhteiskuntajärjestys, joka oikeudellisesti katsottuna nojautuu yksityisomaisuuteen ja vapaaseen kilpailuun, olisikin vain yksityistapaus ihmisen kehityshistoriassa, on se kuitenkin nykyisessä sivistyksessä yhteiskuntaelämän yleisenä ja nykyään pätevänä muotona. Tämän johdosta kuuluisi siis kaikki, mikä koskee Marxin porvarilliseksi nimittämää yhteiskuntaa ja sen kehityskulkua ja mikä vaatii itselleen ehdottoman, kansallisista ja paikallisista omituisuuksista riippumattoman pätevyyden, puhtaan tieteen alaan, kaikki, joka sitävastoin kohdistuu yksityis-ilmiöihin ja sovinnaisuuksiin, kaikki kehityksen erityismuodot kuuluisivat sovellettuun tieteeseen. Viime aikoina on käynyt uudenaikaiseksi saattaa sanalla skolastisuus pahaan huutoon jokaista perinpohjaisempaa eritteleväistä syventymistä marxilaiseen oppiin. Tuollaisia voimasanoja on mukava käyttää, ja pakottavat ne juuri senvuoksi mitä suurimpaan varovaisuuteen. Käsitteiden tarkastaminen, satunnaisen erottaminen pysyväisestä tulee aina olemaan välttämätöntä, jotteivät käsitteet kävisi mehuttomiksi, jotteivät loppupäätelmät kangistuisi puhtaiksi uskonlauseiksi. Skolastisuus ei ainoastaan harjoittanut sanansaivarrusta, se ei ainoastaan ollut puhdasoppisuuden apulainen, vaan vieläpä suuressa määrin auttamassa kirkon oppilauseiden kukistumista, selittäessään teologian oppeja ymmärrettävällä tavalla; se horjautti sen muurin, jonka ortodoksinen (oikeauskoinen) uskonoppi oli pystyttänyt vapaan ajatustieteen tutkimuksien tielle. Skolastisuuden hedelmöittämästä maasta kasvoi Descartes'in ja Spinoza'n 9

10 tapainen ajatustiede, filosofia. On eri lajia skolastisuutta: puolustava ja arvosteleva. Viimemainittu on kaikkina aikoina ollut pahennuksena ortodoksialle. Täten eritellessämme marxilaisen oppirakennuksen ainekset saavutamme varman mittakaavan, minkä mukaan arvostella erityislauseitten merkitystä kokonaisjärjestelmään nähden. Poistettaessa puhtaan tieteen jokin lause riistetään osa perustusta ja suuri osa rakennusta jääpi tukeansa vaille. Toisin on sovelletun tieteen lauseiden laita. Nämä voi poistaa, siltä vähimmässäkään määrin horjauttamatta perustusta. Voivatpa sovelletussa tieteessä monet lauseet kadottaa pätevyytensäkin, vetämättä siltä muita osia lankeemukseensa osallisiksi. On ainoastaan todistettava, että on menetelty virheellisesti todistuskappalten välimuotoja muodostettaessa. Missä sellaisia virheitä ei voida osottaa, tulisi välttämättömäksi lopputulokseksi se, että itse perustuksessa on virhe tai aukko. Ei kuulu tämän teoksen suunnitelmaan yksityiskohtaisesti ryhtyä tuollaiseen järjestelmälliseen jakoon, koska ei ole kysymyksessäkään tyhjentävästi esittää tai arvostella marxilaista oppia. Minun tarkoituksiini riittää, kun mainitsen, mikäli marxilaisen sosialismin tietopuolista oppirakennusta käsitän sen ydinkohtina, historiallisen aineellisuuden, siihen sisältyvän opin luokkataistelusta yleensä sekä luokkataistelusta porvariston ja köyhälistön välillä erikseen, liika-arvo-opin ja porvarillisen yhteiskunnan tuotantotavan sekä tämän yhteiskunnan siihen perustuvat kehitystarkoitukset. Samoin kuin lauseet sovelletussa tieteessä, ovat ne luonnollisesti puhtaassakin tieteessä järjestelmän kokonaisuuteen nähden keskenänsä eriarvoiset. 10

11 Ei kukaan kiellä, että marxilaisuuden tärkein peruslause, sen n. s. perustuslaki, joka käy koko järjestelmän läpi, on tuo erityinen historiallinen teoria, tieteisoppi, jota nimitetään materialistiseksi eli aineelliseksi historiankäsitykseksi. Tämän väitelmän mukana seisoo ja kaatuu oppi periaatteellisesti; mikäli sen on alistuminen supistuksiin, sikäli tulee muitten lauseiden suhde toisiinsa muuttumaan. Jokaisen tämän opin todellisuutta tarkoittavan tutkimuksen täytyy siis lähteä kysymyksestä, onko ja missä määrin tämä teoria pätevä. b) Aineellinen historiankäsitys ja historiallinen välttämättömyys.»vastustajiemme suhteen oli meillä merkittävänä tuo heidän kieltämänsä pääperiaate (taloudellinen puoli), ja silloin ei aina ollut aikaa, tilaa eikä tilaisuutta antaa muitten vuorovaikutuksista riippuvien kohtien tulla täyteen oikeuteensa.» Friedrich Engels'in kirje v:lta 1 890, julkaistu»soz. Akademiker»issä, lokakuulla Kysymys aineellisen historiankäsityksen pätevyydestä yhtyy kysymykseen historiallisesta välttämättömyydestä ja sen syistä. Aineellisuuden kannattaja johtaa kaikki tapahtumat aineen ulkonaisista liikkeistä. Aineellisuusopin mukaan tapahtuu aineen liikunto välttämättömästi koneellisena toimena, ei ole mitään tapahtumaa tai ilmiötä ilman omaa vaikutustaan, ei mitään kulumista ilman omaa aineellista syytänsä. Mutta koska aineen liikunto yksinomaan määrää aatteiden ja tahdonsuuntien muodostuksen, niin ovat nämäkin, ja siten kaikki, mitä tapahtuu meidän maailmassamme, 11

12 välttämättömät. Siis tulee aineellisuuden kannattajasta jumalaa vailla oleva kalvinisti. Vaikkei hän uskokaan jumalalliseen ennakkomääräykseen, uskoo hän kuitenkin ja hänen on uskominen, että oleva aines ja sen eri osien keskinäinen voimasuhde jo edeltäkäsin määrää, mitä mistäkin ajasta lähtien tapahtuu. Aineellisen käsitystavan käyttäminen historiaa selitettäessä puolustaa jo etukäteen jokaista historiallista tapahtumaa ja kehitystä. Aineellisuuden kannattaja kysyy siis ainoastaan, millä tapaa välttämättömyys tunkeutuu ihmiskunnan historian läpi, mikä voima tai mitkä voimatekijät siinä ovat ratkaisevina, mikä näiden eri voimatekijäin keskenäinen suhde on, mikä tehtävä historiassa tulee luonnon, talouden, oikeuslaitoksien, aatteiden osaksi. Ennen mainitussa paikassa vastaa Marx, että määräävinä tekijöinä hänen mielestään ovat ihmisten aineelliset tuotantovoimat ja tuotantosuhteet.»aineellisen elämän tuotantosuhteet määräävät ylipäänsä yhteiskunnallisen, valtiollisen ja henkisen elämäntoiminnan. Ihmisten tietoisuus ei määrää heidän olemassa-oloansa, vaan päinvastoin heidän yhteiskunnallinen olemassa-olonsa määrää heidän tietoisuutensa. Määrätyssä kohdassa heidän kehitystään joutuvat yhteiskunnan aineelliset tuotantovoimat ristiriitaan käsillä olevien tuotantosuhteiden kanssa tahi, lakitieteellisesti sanoen, joutuvat ristiriitaan niiden omistussuhteiden kanssa, joiden rajoissa he tähän asti ovat liikkuneet. Oltuansa tuotantovoimien kehitysmuotoja, muuttuvat nämä suhteet niitten kahleiksi. Yhteiskunnallisen vallankumouksen ajanjakso alkaa. Koko tuo suunnaton ylärakennus (oikeudelliset ja valtiolliset laitokset, joita vastaa yhteiskunnallisen tietoisuuden 12

13 määrätyt muodot) mullistuu hitaammin tai nopeammin taloudellisen perustuksen muuttuessa... Yhteiskuntamuoto ei kukistu ennenkuin kaikki siihen sisältyvät tuotantovoimat ovat saavuttaneet kehityksensä. Uusia, korkeampia tuotantosuhteita ei astu niiden sijaan ennenkuin niiden aineelliset ehdot ovat syntyneet vanhan yhteiskunnan omasta helmasta. Porvarilliset tuotantosuhteet ovat yhteiskunnallisen tuotantotoiminnan viimeinen itselleen vastakkainen muoto... mutta nuo porvarillisen yhteiskunnan helmasta kasvavat tuotantovoimat luovat samalla tämän ristiriidan ratkaisemiseksi aineelliset ehdot. Tähän yhteiskuntamuotoon päättyy siis inhimillisen yhteiskunnan esihistoria.» (»Zur Kritik der politischen Oekonomie» teoksen esipuhe.) Ohimennen voi muistuttaa, ettei saata todistaa loppulausetta eikä viimeisen edellisessä lauseessa esiintyvää sanaa»viimeinen», vaan ovat nämä ainoastaan enemmän tai vähemmän hyvin perusteltuja otaksumisia. Ne eivät kuitenkaan ole oleellisia itse opille, ne kuuluvat pikemmin käytännölliseen alaan ja ne voi siis tässä sivuuttaa. Jos tarkastetaan muita lauseita ottamatta lukuun sanoja»hitaammin tai nopeammin» (jotka tosin sisältävät paljon) kiintyy huomio niiden varmaan sommitteluun. Toisessa lainatussa lauseessa asetetaan tietoisuus ja oleminen niin jyrkästi vastakkain, jotta lopputuloksena voisi otaksua, että ihmisiä pidetään ainoastaan historiallisten voimien elävinä asiamiehinä, voimien, joiden tekoja he vastoin tietoaan ja vastoin tahtoaan tekevät. Ja tätä lievennetään ainoastaan osaksi eräässä seuraavassa, tästä epäoleellisena poistetussa lauseessa, missä pannaan paino sille välttämättömyydelle, että yhteiskunnallisissa mullistuksissa on ero- 13

14 tettava toisistaan tuotannon ehdoissa tapahtuvat aineelliset mullistukset ja»aateopilliset muodot»,» joiden kautta tämä ristiriita tulee ihmisten tietoisuuteen ja heidän taisteltavakseen. Yleisesti katsottuna tuntuu ihmisen tietoisuus ja tahto aineellisen liikkeen hyvin ala-arvoiselta tekijältä.»das Kapital» teoksen ensimmäisen nidoksen esipuheessa löydämme yhtä määritellysti sovitetun lauseen. Vedoten kapitalistisen tuotannon luonnonlakeihin sanotaan:»on kysymyksessä nuo tarkoitukset, jotka toimivat ja tunkeutuvat läpi rautaisella välttämättömyydellä». Missä vastikään oli puhe laista, siinä pujahtaa tämän ankaran käsitteen sijalle tuo taipuisampi tarkoituksellisuus. Ja seuraavalla sivulla luetaan usein mainittu lause, että yhteiskunta voi»lyhentää ja lieventää» luonnollisen kehityksen synnytystuskia. Ihmisen riippuvaisuus tuotantosuhteista esiintyy paljon enemmän ehdollisena Fr. Engels'in selityksessä historiallisesta aineellisuudesta, jonka hän jo Karl Marx'in aikana ja yhtäpitävästi tämän kanssa esittää toimittamassaan aikakauslehdessä Dühringiä vastaan. Siinä sanotaan, että»kaikkien yhteiskunnallisten muutosten ja valtiollisten mullistusten äärimmäiset syyt» eivät ole etsittävät ihmisten päissä, vaan»niissä muutoksissa, jotka tapahtuvat tuotanto- ja vaihtotavoissa». Mutta»viimeisiin syihin» sisältyy muunlaisia yhdyssyitä, syitä toisen ja kolmannen asteen j. n. e., ja on selvää, että kuta enemmän tällaisia syitä on, sitä enemmän rajoittuu äärimmäisten syiden määräävä voima sekä laadultaan että määrältään. Niiden vaikutus jääpi olemaan, mutta olioiden lopullinen muodostus ei riipu yksistään niistä. Vaikutusta, joka on tuloksena erilaisten voimien yhteistyöstä, voi arvioida ainoastaan silloin, kun kaikki voimat 14

15 ovat täsmälleen tunnetut ja laskelmissa otetut mukaan täyteen arvoonsa. Niinkuin jokainen suuretieteilijä tietää, voipi pienempiarvoisenkin voiman jättäminen huomioon ottamatta vaikuttaa mitä suurimpia eroavaisuuksia lopputulokseen. Myöhemmissä teoksissaan on Engels yhä rajoittanut tuotantosuhteitten määräävää voimaa. Jyrkimmin kahdessa kirjeessä, toisessa v:lta ja toisessa v:lta 1 894, painettuina lehteen»sozialistische Akademiker» lokakuussa Niissä luetellaan»oikeusmuotoja», valtiollisia, oikeustieteellisiä ja ajatustieteellisiä väitelmiä, uskonnollisia havaintoja eli uskonsääntöjä ilmiöinä, jotka vaikuttavat historiallisten taistelujen kulkuun ja monessa tapauksessa»pääasiallisesti määräävät niiden muodon».»on siis lukemattomia, ristiin käypiä voimia», sanotaan,»loppumaton sarja voimasuunnikkaita, joista lopputulokset historiallinen tapahtuma lähtevät. Tätä taas voi pitää tiedottomasti ja tahdottomasti toimivan voiman tuloksena. Sillä sitä, jota jokainen yksityisvoima tavoittaa, vastustavat kaikki muut voimat, eikä kukaan ole tahtonut sitä, mikä lopuksi tapahtuu.» (Kirje v ).»Valtiollinen, oikeudellinen, ajatustieteellinen, uskonnollinen, kirjallinen, taiteellinen kehitys on riippuva taloudellisesta kehityksestä. Mutta kaikki ne vaikuttavat takaisin toisiinsa ja myös taloudelliseen pohjaan.» (Kirje v ) Täytyy myöntää, että tämä kuulostaa toiselta, kuin edellä mainitut Marx'in sanat. En tietenkään aijo väittää, että Marx ja Engels milloinkaan ovat jättäneet huomioon ottamatta sitä tosiseikkaa, että tekijöillä, jotka eivät ole taloudellisia, on vaikutusvoimansa historian kulkuun. Sellaista otaksumaa vastaan voi osottaa monta kohtaa heidän vanhemmista kirjoituksis- 15

16 taan. Mutta tässä on kysymys määräsuhteista, ei siitä, annetaanko haaveellisille tekijöille tunnustus, vaan siitä, missä määrin niillä on vaikutusta ja mikä merkitys historiaan nähden niille on omistettava. Mutta tässä suhteessa ei voi kokonaan kieltää, että Marx ja Engels alkuaan myönsivät tekijöille, kun ne eivät olleet taloudellista laatua, paljoa pienemmän merkityksen yhteiskunnan kehitykseen sekä paljoa pienemmän vaikutuksen tuotantosuhteisiin kuin myöhemmissä kirjoituksissaan. Samoin on laita kunkin uuden opin luonnollisen kehityksen. Jokainen oppi esiintyy aina ensin aluksi jyrkän määritellyssä muodossa. Engels tunnustaa tämän julki siinä lauseessa, jonka olemme ottaneet tämän osaston tunnukseksi, ja muistuttaa sen lisäksi:»mutta on valitettavasti liian tavallista, että uskotaan täydellisesti ymmärrettävän ja ilman muuta voitavan käyttää uutta oppia niin pian kuin on omaksuttu sen periaatteet.» Se, joka meidän päivinämme käyttää hyväksensä alueellista historia-oppia, on velvoitettu käyttämään sitä sen korkeimmilleen kehittyneessä muodossa eikä sen alkuperäisessä, s. o. hänen on velvollisuus ottaa huomioon, paitsi tuotantovoimien ja tuotantosuhteitten kehitystä ja vaikutusta, myös oikeus- ja siveyskäsitteet, kaikkien aikojen historialliset ja uskonnolliset muistotiedot, maantieteellinen vaikutus sekä luonnon vaikutukset, joihin kuuluu myös ihmisen oma luonne ja hänen henkinen taipumuksensa. *) Tätä täytyy erittäin pitää sil- *) Herra Belfort-Bax on pitänyt muka välttämättömänä ruveta vastustamaan aineellisen eli materialistisen historiankäsityksen liiallisuuksia, jotka kuitenkin etupäässä ovat olemassa ainoastaan hänen omassa mielikuvituksessaan, ja hän on keksinyt uuden historiankäsityksen, jota hän sanoo syntetilliseksi (yhdisteelliseksi) historiankäsitykseksi. Tuon sanan, 16

17 mällä, kun ei enää ole kysymyksessä ainoastaan aikaisempien historiallisten ajanjaksojen tutkiminen, vaan tulevan kehityksen suunnitteleminen, jolloin aineellisen historiankäsityksen tulee olla oppaana. Niitä oppeja vastaan, jotka käsittelevät ihmisluonnetta aivan määrättynä, muuttumattomana, on sosialistinen arvostelu täydellä oikeudella osottanut niitä suuria muutoksia, joita inhimillisessä luonteessa aikojen kuluessa on tapahtunut, sitä mukautumiskykyä, jota jonkin määrätyn ajanjakson ihmiset näyttävät omaavansa, joutuessaan uusiin oloihin. Itse asiassa on ihmisen luonne hyvin venyväinen, kun on mukauduttava uusiin luonnonsuhteisiin ja uuteen yhteiskunnalliseen ympäristöön. Mutta erästä seikkaa ei saa unohtaa. Kun on kysymyksessä niin suuret joukot kuin uudenaikaiset kansat sekä heidän tuhatvuotisessa kehityksessä muodostuneet elämistapansa, voi sitä vähemmin odottaa ihmisluonteen nopeata muutosta suurimpienkaan omistussuhteiden alalla tapahtuneiden mullistusten johdosta, koska taloudelliset olot ovat ainoastaan osana ihmisluonteeseen määräävästi vaikuttavaa yhteiskunnallista ympäristöä. Tässäkin on koko joukko vaikuttimia otettava huomioon. Paitsi joka voi viekoitella liiallisuuksiin, on hän tässä korvannut toisella, täydesti merkitystä vailla olevalla sanalla. Syntetillinen yhdisteellinen ilmaisee ainoastaan puhtaan muodollisen menettelytavan, mutta ei ilmaise mitään tutkimuksen johtavasta näkökannasta. Kuten jo olemme osottaneet, sisältyy historialliseenkin aineellisuuteen yhdistettynä aineellisia ja aatteellisia voimia. Mutta jos Bax erehdyttävän lausumistavan asemesta käyttää merkityksetöntä ilmaisumuotoa, niin voittaa hänet toisaalta G. Plechanow, joka teoksessaan»beiträge zur Geschichte des Materialismus» vaatii, että marxilaista historiankäsitystä nimitetään»monistiseksi», yhdestä ainoasta alkusyystä johtavaksi. Miksi ei mieluummin»simplistiseksi», yksinkertaiseksi? 17

18 tuotanto- ja vaihtotapoja, joihin historiallinen aineellisuus panee pääpainon, on tähän laskettava alueelliset ryhmityssuhteet, s. o. väestön maantieteellinen jako ja kulkuyhdistys, jotka tosin ovat riippuvaiset edellisistä, mutta, kun kerran ovat olemassa, vaikuttavat omalla tavallaan takaisinpäin. Friedrich Engels on eräässä kirjeessä lokak. 27. p:ltä Conrad Schmidt'ille sattuvalla tavalla osottanut, miten yhteiskunnalliset laitokset, taloudellisen kehityksen tulokset, valmistuvat yhteiskunnallisiksi voimiksi omine voimamuodostuksineen, jotka omasta puolestaan taas vaikuttavat takaisin kehitykseen, edistävät sitä, ylläpitävät sitä tahi suuntaavat sen toisille urille. Etevimpänä esimerkkinä mainitsee hän valtiovallan. Hän laajentaa siinä etupäässä omaa laatimaansa määritelmää valtiosta, minkä mukaan valtio on luokkavallan ja sorron edustaja, osottamalla, että valtio on syntynyt yhteiskunnallisesta työnjaosta. *) Historiallinen aineellisuus ei siis kiellä valtiollisten eikä aatteellisten voimien liikuntokykyä, se epää vaan sen täydellisen riippumattomuuden ja näyttää että yhteiskuntaelämän perustuksen tuotantosuhteitten ja luokkajaon kehitys kaikissa tapauksissa vaikuttaa tuntuvammin näiden voimien toimintaan. Joka tapauksessa jääpi koko joukko tekijöitä, eikä ole suinkaan helppoa aivan tarkasti näyttää toteen niiden kes- *) Tosin»Ursprung der Familie»ssäkin osotetaan, miten yhteiskunnallinen työnjako teki valtion syntymisen välttämättömäksi. Mutta Engels sivuuttaa myöhemmin kokonaan tämän puolen valtion syntyperää ja käsittelee lopuksi valtiota, kuten»antidyhring»issä, ainoastaan valtiollisen sorron edustajana. 18

19 kinäistä yhteyttä sekä varmasti määrätä, mikä käyttövoima kussakin tapauksessa vaikuttaa voimakkaimmin. Puhtaasti taloudelliset vaikuttimet luovat ainoastaan edellytyksiä määrättyjen aatteiden hyväksymiseen, mutta mitenkä nämät aatteet syntyvät ja leviävät ja mihin muotoon ne pukeutuvat, se riippuu monien eri syiden myötävaikutuksesta. Historiallista aineellisuutta enemmän vahingoittaa kuin hyödyttää, jos etukäteen ylpeästi valikoiden, kuten eklektikot, kieltää panemasta painoa muuhun kuin puhtaasti taloudellisiin vaikuttimiin, sekä vastustaa muiden taloudellisten tosiseikkojen, paitsi tuotantokeinotaidon ja sen ennakolta aavistetun kehityksen, ottamista huomioon. Eklektisismi valikoima ilmiöiden erilaisia selityksiä ja menettelytapoja on usein ainoastaan luonnollinen vastavaikutus tuolle tieteisoppiselle tähtäykselle, joka johtaa kaiken samasta vaikuttimesta ja käsittelee kaikkia samalla tavalla. Niin pian kun tämä tähtäys on valtaan pääsemäisillään, on eklektinen valikoiva henki aina alkeellisella voimalla ilmestyvä. Se on turmeltumattoman järjen kapina jokaisen tieteisopin myötäsyntynyttä taipumusta vastaan»kahlehtia ajatusvapautta». *) Kuta voimakkaammin muut voimat, kuin puhtaasti taloudelliset, vaikuttavat yhteiskuntaelämään, sitä suurempia muutoksia tapahtuu n. s. historiallisen välttämättömyyden voimassa. Tässä suhteessa meidän on erottaminen kaksi suurta virtausta uudenaikaisessa yhteiskunnassa. Toisaalta *) Täten ei tietystikään kielletä eklektisismin hapuilevaa vaikutusta eikä myöskään toisaalta sitä suurta sekä tietopuolista että käytännöllistä arvoa, joka sisältyy pyrkimykseen käsittää olioita yhteydellisesti. Ilman tätä pyrkimystä ei ole olemassa tieteellistä ajattelua. Mutta elämä on jokaista oppia monipuolisempi, ja siten on lopulta tuon ankaran tieteisopin täytynyt alistua lainaamaan eklektisismiltä, tuolta kevytmieliseltä oliolta, 19

20 näyttäytyy kehityksen lakien, etenkin taloudellisen kehityksen lakien kasvava ymmärtäminen. Toisaalta näyttäytyy tämän ymmärtämisen yhteydessä, osaksi sen syynä, osaksi sen seurauksena, karttunut taito johtaa taloudellista kehitystä. Samassa määrin kuin ihminen oppii tuntemaan taloudellisen luonnonvoiman olemuksen, muuttuu tämä samoin kuin aineellinenkin luonnonvoima hänen palvelijakseen, oltuaan sitä ennen hänen hallitsijanansa. Tietopuolisesti katsottuna on siis yhteiskunta taloudellisen käyttövoiman suhteen vapaampi kuin milloinkaan, ja ainoastaan noiden eri harrastusten yksityis- ja joukkoharrastusten voimain vastakohtaisuus estää tätä tietopuolista vapautta täydellisesti siirtymästä käytännölliseksi vapaudeksi. Sillä välin yleisharrastuksen voima kasvaa yksityisharrastukseen nähden ja siinä määrin kuin se kasvaa sekä niillä aloilla, missä se tapahtuu, loppuu taloudellisten voimien alkeellinen ylivalta. Niiden kehitystä on ennakolta osattu arvata, ja se tapahtuu siis siten paljoa nopeammin ja helpommin. Yksilöiden ja kansojen onnistuu vapauttaa yhä suurempi osa elämätänsä tuosta joko vastoin heidän tahtoaan tai heidän tahtomattaan toimivasta välttämättömyydestä. Kun ihmiset luovat yhä suurempaa huomiota taloudellisiin tekijöihinsä, tulee helposti näyttämään siltä, ikäänkuin joka iloisesti liehuu sinne tänne elämän puutarhassa, ja sitte hyvittää tuo lainansa selittämällä, että se»aina itse asiassa on tarkoittanut samaa».»doch hat Genie und Herz vollbracht, Was Locke und Descartes nie gedacht, Sogleich wird auch von diesen Die Möglichkeit bewiesen.»»yhteiskunnallistieteen historia» antaa tästä hyvän esimerkin kertomuksessaan kooperativisen yhdistysliikkeen opista ja käytännöstä. 20

21 näillä meidän päivinämme olisi suurempi merkitys kuin entisaikoina. Niin ei ole kuitenkaan asian laita. Tuo harhaluulo syntyy ainoastaan siitä syystä, että taloudellinen aines meidän päivinämme esiintyy vapaana, kun se sitävastoin entisaikoina oli voimasuhteitten ja kaikenlaisten haaveellisuuksien tähden verhottuna hämäryyteen. Sellaista haaveellisuutta, jota ei määrää talous eikä taloudellisena voimana toimiva luonto, tavataan paljoa enemmän uudenaikaisessa yhteiskunnassa kuin aikaisemmissa yhteiskuntamuodoissa. *) Tiede, taide, koko joukko yhteiskunnallisia olosuhteita ovat meidän päivinämme paljoa vähemmän riippuvaisia taloudellisista vaikuttimista, kuin minään edellisenä aikana. Tahi, välttääksemme väärinkäsitystä, meidän *) Kenestä tämä tuntuu kummalliselta, hänen on muistaminen, että väestön lukuisin luokka yleensä vasta uudenaikaisessa yhteiskunnassa voi tulla kysymykseen, kun asia koskee yllämainitussa tarkoituksessa vapaata haaveellisuutta. Maalaisväestö ja työntekijät olivat aikaisemmissa yhteiskuntaoloissa osaksi oikeudellisesti sidotuita muutamiin taloudellisiin tarkoituksiin, osaksi riippuvaisia haaveellisuuksista, jotka kuvastivat luonnon valtaa ihmisen yli. Viimemainittu on, kuten tiedetään, peruspiirteenä luonnonkansojen haaveellisuuksissa (taikausko). Kun herra Belfort- Bax kirjoituksessaan»synthetische und materialistische Geschichtsauffassung» (Sosialistische Monatshefte, joulukuulla 1 897) sanoo myöntävänsä, että taloudelliset tekijät miltei aina ovat olleet ratkaisevaa laatua historian aikana, mutta että niillä sitävastoin esihistorian aikoina, jolloin»inhimillisen ajatus- ja havaintokyvyn peruslait» olivat määräävinä, oli vähemmän suoranaista vaikutusvaltaa mietiskelevään uskoon, niin hän puhtaasti ulkonaisten eroavaisuuksien perustuksella kääntää asiat kokonaan nurin. Esihistorian kansoille on heitä ympäröivä luonto määräävänä taloudellisena voimana ja sellaisena on sillä mitä suurin vaikutusvalta heidän ajatuksiinsa ja heidän havaintoihinsa. Bax'in arvostelu historiallisesta aineellisuudesta on miltei aina liioiteltua, m. m. siitäkin syystä, että hän on kiihko-oikeauskoinen juuri siinä kohdassa, jossa historiallinen aineellisuus ensimmäisessä esiintymisessään teki itsensä syypääksi mitä suurimpiin liioittelemisiin. 21

22 päivinämme saavutettu taloudellinen kehitys antaa haaveellisille ja etenkin siveellisille tekijöille suuremman vapauden itsenäiseen toimintaan, kuin mitä näillä milloinkaan ennen on ollut. Tämän johdosta käy teknillis-taloudellisen kehityksen ja muiden yhteiskunnallisten laitosten kehityksen välinen syysuhde yhä vähemmän välittömäksi, samalla kun edellinen tulee yhä vähemmän määräämään jälkimmäisen muodostusta.»raudankova täytymys» tulee siten rajoitetuksi, mikä rajoitus, olkoon se jo sanottuna, sosialidemokratian käytännölliselle toiminnalle ei ole supistamista, vaan yhteiskunnallisvaltiollisten tehtävien lajittelemista ja lisäämistä. Me näemme siis aineellisen historiankäsityksen meidän päivinämme pukeutuvan toiseen muotoon, kuin minkä se keksijöiltään sai. Jo itse keksijät antoivat sen sekä kehittyä että alkuperäiseen ehdottomaan selittelyynsä nähden supistua. Tämä on, kuten jo olemme sanoneet, jokaisen opin kohtalo. Olisi mitä suurin taka-askel hyljätä Engels'in käyttämä kypsä muoto, mikä sillä on hänen kirjeissään Conrad Schmidt'ille ja hänen»soz. Akademiker»issä julkaisemissa kirjoituksissaan, ja herättää uudestaan eloon vanhemmat määritelmät, jotta niiden perustuksella voisi antaa sille»monistisen», yhteen ainoaan alkusyyhyn perustuvan selvityksen. Mainittujen kirjeiden on päinvastoin täydennettävä ensimmäisiä määritelmiä. Opin perusajatus ei kadota siltä yhtenäisyyttään, mutta oppi itse voittaa tieteellisessä suhteessa. Nämä lisäykset vasta tekevät opin tieteelliselle historiantutkimukselle otolliseksi. Marxilaisen miehen kädessä olisi oppi ensimmäisessä muodossaan voinut tulla suuremmoisten historiallisten keksintöjen välikeinoksi, mutta hä- 22

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2. Uhanalaisuusluokat Lajien uhanalaisuusarviointi 2019 Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.2017 IUCN:n uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusarvioinnissa ja luokittelussa

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka

Nyt tämä vapaus on uhattuna, kaikki arvot, jotka V - 2-33 ten vaikutuksesta ulkopoliittisten vaatimusten toteuttamisessa, sillä sen ruvetessa tuntumaan ulkopoliittisen johdon merkitys vähenee, puolustusministerin vaikutus kasvaa. Mutta minä puhun eräästä

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas! 1907. Edusk. Väst Esitys N:o 14. Suomen Eduskunnan alamainen vastaus Keisarillisen Majesteetin armolliseen esitykseen, joka koskee lakia työstä leipomoissa. Suurivaltaisin, Armollisin Keisari ja Suuriruhtinas!

Lisätiedot

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos: 8 Kanta Tässä luvussa tarkastellaan aliavaruuden virittäjävektoreita, jotka muodostavat lineaarisesti riippumattoman jonon. Merkintöjen helpottamiseksi oletetaan luvussa koko ajan, että W on vektoreiden

Lisätiedot

1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet.

1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet. 1.5 Suljetulla välillä jatkuva funktio. Perusominaisuudet. Differentiaalilaskennassa on aika tavallinen tilanne päästä tutkimaan SULJETUL- LA VÄLILLÄ JATKUVAA FUNKTIOTA. Oletuksena on tällöin funktion

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta

Jokaisesta talletetusta Smk. 1,500: maksetaan. vana syistä, joiden yhtiö katsoo olevan hänen mää« Jokainen henkilö, joka on täyttänyt 21 vuotta >Ai,i4éfow f Vaikka yhtiö koettaa estää petoksia, ei se pidä itseään vastuunalaisena, jos maksu tapahtuu henkilöille, jotka esittävät tämän sopimuksen, vaikka eivät olekaan valtuutettuja siihen, ellei

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1 Määrittelyjä ja aputuloksia

1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1 Määrittelyjä ja aputuloksia 1.1 Supremum ja infimum Aluksi kerrataan pienimmän ylärajan (supremum) ja suurimman alarajan (infimum) perusominaisuuksia ja esitetään muutamia myöhemmissä todistuksissa tarvittavia

Lisätiedot

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y.

SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on SUOMEN SÄVELTÄJÄT r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 3 Yhdistyksen tarkoitus

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013

Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Jäämistöoikeuden laskennallisten ongelmien kurssi 2013 Loppukuulustelu I 29.4.2013 Mallivastaukset Tehtävä 1 Tapauksessa tuli ensin toimittaa ositus P:n perillisten ja L:n kesken. Siinä oli puolisoiden

Lisätiedot

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia T-35/01. Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia T-35/01 Shanghai Teraoka Electronic Co. Ltd vastaan Euroopan unionin neuvosto Polkumyynti Lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottaminen Kiinasta peräisin olevat elektroniset vaa'at Markkinatalouden

Lisätiedot

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015

Marx. Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Marx Pekka Sutela Oulun yliopisto 24.2.2015 Pekka Sutela 1 Adam Smithin kolme jälkeläistä 1800-luvun puoliväliin tultaessa Smithin perustalle oli kehittynyt kolme ajattelusuuntaa. Ne ovat eri muodoissa

Lisätiedot

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain

+ 3 2 5 } {{ } + 2 2 2 5 2. 2 kertaa jotain Jaollisuustestejä (matematiikan mestariluokka, 7.11.2009, ohjattujen harjoitusten lopputuloslappu) Huom! Nämä eivät tietenkään ole ainoita jaollisuussääntöjä; ovatpahan vain hyödyllisiä ja ainakin osittain

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas

Perhe- varallisuus- oikeus. Aulis Aarnio Urpo Kangas Perhe- varallisuus- oikeus Aulis Aarnio Urpo Kangas TALENTUM Helsinki 2010 2010 Talentum Media Oy ja Urpo Kangas Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1512-8

Lisätiedot

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta

4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta 4. Funktion arvioimisesta eli approksimoimisesta Vaikka nykyaikaiset laskimet osaavatkin melkein kaiken muun välttämättömän paitsi kahvinkeiton, niin joskus, milloin mistäkin syystä, löytää itsensä tilanteessa,

Lisätiedot

monivuotisen yhteistyön tulos

monivuotisen yhteistyön tulos MITÄ ON 9 Se on tieteen ja käytännöllisen kokemuksen monivuotisen yhteistyön tulos o HELSINGIN KAUPPAKIRJAPAINO Oy - 1936 Uusi menetelmä moottorisylinterien ja muitten kulutukselle alttiiden pintojen suojelemiseksi

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden

HE 28/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuntajakolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uuden kunnan valtuuston toimikautta ja järjestelytoimikunnan asettamista

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä?

Alusta loppuun vaiko olemassaolon pyörässä? Ilmestys (kr. Αποκαλυψις) tarkoittaa verhon pois ottamista. Emme näe verhottuja asioita ennen niiden paljastumista, ilmoittamista. Jumala on aina paljastanut omilleen sen, mikä on tarpeen tietää tulevaisuudesta.

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin

6 TARKASTELU. 6.1 Vastaukset tutkimusongelmiin 173 6 TARKASTELU Hahmottavassa lähestymistavassa (H-ryhmä) käsitteen muodostamisen lähtökohtana ovat havainnot ja kokeet, mallintavassa (M-ryhmä) käsitteet, teoriat sekä teoreettiset mallit. Edellinen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen

IHMISET, STRATEGIA JA SEURAKUNTA. ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi Kai Peltonen ESPOON HIIPPAKUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Kirkkonummi 2.4.2016 Kai Peltonen Miksi olet ryhtynyt seurakunnan luottamushenkilöksi? MIKÄ ON? Augsburgin tunnustus (1530): artikla V: Jotta saisimme

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA

RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ERI KANSAKUNNAT, YKSI KAIPAUS HENKEÄSALPAAVA AVAJAISSEREMONIA 2 RAPORTTI ISMMN KONFERENSSISTA 2014 ISMMN Johtajuuskonferenssi 2014 jumalan miehen, pastori Chrisin, kanssa oli historiallinen ja elämää muuttava. Se oli erityisen muutoksen ja Pyhän Hengen välittämisen

Lisätiedot

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( )

Königsbergin sillat. Königsberg 1700-luvulla. Leonhard Euler ( ) Königsbergin sillat 1700-luvun Königsbergin (nykyisen Kaliningradin) läpi virtasi joki, jonka ylitti seitsemän siltaa. Sanotaan, että kaupungin asukkaat yrittivät löytää reittiä, joka lähtisi heidän kotoaan,

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä.

Laki. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Lakivaliokunnan mietintö n:o 3 Suomen Kansanvaltunskunnan esityksen johdosta, joka sisältää ehdotuksen laiksi tieverosta ja sen käyttämisestä. Työväen Pääneuvosto lähetti Lakivaliokunnan valmisteltavaksi

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Reseptejä asiakassuhteisiin

Reseptejä asiakassuhteisiin Reseptejä asiakassuhteisiin Asiakasta ei jätetä! Mikko Ojanen TALENTUM Helsinki 2013 Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijä ISBN 978-952-14-1936-2 ISBN 978-952-14-1937-9 (sähkökirja) Kansi ja kuvat:

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke , 12:15 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.

T Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke , 12:15 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1. T-61.020 Luonnollisten kielten tilastollinen käsittely Vastaukset 11, ke 18.4.2007, 12:1 14:00 Puheentunnistus ja kielimallien evaluointi Versio 1.0 1. Käytämme siis jälleen viterbi-algoritmia todennäköisimmän

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014

KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) HEL 2014-004942 H009-14 Loponen 12.6.2014 KYSYMYKSET JA VASTAUKSET 1 (6) VASTAUKSET MÄÄRÄAIKAAN 5.6.2014 KLO 12.00 MENNESSÄ SAATUIHIN KYSYMYKSIIN KOSKIEN TARJOUSPYYNTÖÄ LÄÄKKEIDEN ANNOSJAKELUN JA TOIMITUSPALVELUN HANKINTA Huom! Samaa asiaa useammin

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

7A.2 Ylihienosilppouma

7A.2 Ylihienosilppouma 7A.2 Ylihienosilppouma Vetyatomin perustilan kentän fotoni on λ 0 = 91,12670537 nm, jonka taajuus on f o = 3,289841949. 10 15 1/s. Tämä spektriviiva on kaksoisviiva, joiden ero on taajuuksina mitattuna

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6. Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2015:6 Asia Hakija Tekijänoikeus kolmiulotteiseen tietokoneanimaatioon B Annettu 21.4.2015 Tiivistelmä Kolmiulotteiset tietokoneanimaatiokuvat voivat itsenäisenä ja omaperäisinä

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

KIERTO KIRJEKOKOELMA

KIERTO KIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTO KIRJEKOKOELMA 1968 No 159 N:o 159. Kiertokir j e muutoksista kansaneläkeosoitusten maksamisesta annettuihin ohjeisiin. Posti- ja lennätinhallitus on tänään istunnossa

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.10.2012 COM(2012) 591 final 2012/0285 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS kalavarojen säilyttämisestä teknisten toimenpiteiden avulla Itämeren, Belttien

Lisätiedot

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista

Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Täydentäviä muistiinpanoja laskennan rajoista Antti-Juhani Kaijanaho 10. joulukuuta 2015 1 Diagonaalikieli Diagonaalikieli on D = { k {0, 1} k L(M k ) }. Lause 1. Päätösongelma Onko k {0, 1} sellaisen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 Määrittelyjoukoista Tarkastellaan funktiota, jonka määrittelevä yhtälö on f(x) = x. Jos funktion lähtöjoukoksi määrittelee vaikkapa suljetun välin [0, 1], on funktio

Lisätiedot

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana

Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016. Kuolinpesä metsän omistajana Polvelta Toiselle - messut 6.5.2016 ja 14.5.2016 Kuolinpesä metsän omistajana Projektineuvoja Jorma Kyllönen Tietoinen metsänomistus -hanke 2 Kuolinpesä Puhekielessä perikunta Itsenäinen verotusobjekti,

Lisätiedot

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä.

Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Valkoisen Veljeskunnan toimesta tapahtunut ja yhä tapahtuva ihmiskunnan kasvatustyö on uskontojen avulla suoritettavaa valistustyötä. Veljeskunta lähettää keskuudestaan viisaan ihmisen, joka julistuksellaan

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006

PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJAN SELVITYS LIITTYEN SUOMEN SCHIPPERKEKERHO RY:N SYYSKOKOUKSEEN 11.11.2006 Kuten jo 8.12.2006 Suomen Schipperkekerho ry:n hallitukselle sekä yhdistyksen syyskokouksen 11.11.2006 puheenjohtajalle

Lisätiedot

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky:

Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: FI FI Lähentyminen Yhteisestä käytännöstä usein kysytyt kysymykset Lähentymisohjelma 3. Erottamiskyky: kuvailevia/erottamiskyvyttömiä sanoja sisältävät kuviomerkit A. YHTEINEN KÄYTÄNTÖ 1. Mitkä virastot

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA. N: o 188. Kiertokirj e POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1950 N:o 188 N: o 188. Kiertokirj e posti- ja lennätinlaitoksen palkannauttijoilta toimitettavista ennakkopidätyksistä sekä posti- ja lennätinlaitoksen

Lisätiedot

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko,

Olkoon seuraavaksi G 2 sellainen tasan n solmua sisältävä suunnattu verkko, Tehtävä 1 : 1 a) Olkoon G heikosti yhtenäinen suunnattu verkko, jossa on yhteensä n solmua. Määritelmän nojalla verkko G S on yhtenäinen, jolloin verkoksi T voidaan valita jokin verkon G S virittävä alipuu.

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK

Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC , Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen Toisaalta, Gilles

Lisätiedot

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja.

Alaikäisen puolesta puhevaltaa käyttää joko hänen huoltajansa, edunvalvojansa tai muu laillinen edustaja. .. ESITYS IHMISKAUPAN UHRIEN AUTTAMISJÄRJESTELMÄÄN ALAIKÄISET Ota aina yhteyttä auttamisjärjestelmään myös puhelimitse, kiireellistä palvelua vaativassa tapauksessa jo ennen esityksen lähettämistä. (Puh.

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

JEESUS KRISTUS JA SOTA

JEESUS KRISTUS JA SOTA JEESUS KRISTUS JA SOTA RR huhtikuu 1970 nro 4 Muutamat Teosofisen Seuran jäsenet moittivat minua siitä, etten enää ole sama harras T. S:n presidentin kannattaja kuin ennen. Ennen oli Mrs. Besant korkein

Lisätiedot

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut

Insinöörimatematiikka D, laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut Insinöörimatematiikka D, 29.3.2016 4. laskuharjoituksien esimerkkiratkaisut 1. Olkoon u (4,0,4,2) ja v ( 1,1,3,5) vektoreita vektoriavaruudessa R 4. Annetun sisätulon (x,y) indusoima normi on x (x,x) ja

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot