Aikuissosiaalityö. muutakin kuin aktivointia. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Sosiaalipalvelut ja liiketoiminta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikuissosiaalityö. muutakin kuin aktivointia. sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Sosiaalipalvelut ja liiketoiminta"

Transkriptio

1 sosiaalialan riippumaton ammattilehti Mitä osaamiskeskuksille tapahtuu? Sosiaalipalvelut ja liiketoiminta Köyhyyspolitiikka varkain vieraalla maalla? Julkisuuskuva paremmaksi markkinointiviestinnällä Aikuissosiaalityö muutakin kuin aktivointia

2 Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalihuollon Huoltaja-säätiö vaikuttaja. Säätiö toimii pitkäjänteisesti kunnallisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa sosiaalialan ammattilaisten sekä päättäjien osaamis- ja tietopohjaa. isännistön puheenjohtaja Maija Perho varapuheenjohtaja Vuokko Niiranen Hallitus Aulikki Kananoja, puheenjohtaja Alpo Komminaho, varapuheenjohtaja Päivi Ahonen Heikki Hiilamo Harri Jokiranta toiminnanjohtaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) Julkaisija Huoltaja-säätiö Sosiaaliturva-lehti on sosiaalialan riippumaton ammattilehti. Perustettu 1912, 96. vuosikerta. Ilmestyy vuonna kertaa, joista yksi on kaksoisnumero. Mannerheimintie 31 A 3, Helsinki puh. (09) faksi (09) vastaava päätoimittaja Ulla Salonen-Soulié puh. (09) päätoimittaja Merja Moilanen vapaalla toimitussihteeri Erja Saarinen puh. (09) toimitussihteeri Lea Suoninen-Erhiö puh. (09) toimittaja Minna Tarvainen puh. (09) Toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten eikä kuvien säilytyksestä eikä palauttamisesta. Taitto Workshop Pälviä Oy Kannen kuva Heikki Pälviä Huoltaja-säätiö Ilmoitukset, tilaukset ja osoitteenmuutokset Anne-Mari Salminen puh. (09) faksi (09) Tilaushinnat euroa/vuosi, kestotilaus 51 euroa/vuosi, opiskelijatilaus 28 euroa/vuosi Sosiaaliturva-lehden irtonumerot myytävänä toimituksessa 4,50 euroa/kpl, yli 10 kappaleen tilauksista alennus 25 % Mediakortti osoitteessa Kirjapaino Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN Sosiaaliturva 3/08 3 pääkirjoitus Raskas on yksin taakkaansa kantaa Lea Suoninen-Erhiö 4 6 ajankohtaiset hyvinvointipolitiikka löytyykö paras 6 7 laina ja palaute Osaamiskeskusten tehtävät arvioidaan uudelleen Matti Heikkilä Yhteistä kehittämistä sosiaali- ja terveysalalle Petri Kinnunen Henkilökohtainen sitoumus asialliseen asiakastietojen käsittelyyn Birgitta Gran 8 17 Kärkiteema Unohtuiko sosiaalityöstä huolenpito? Lea Suoninen-Erhiö Muutakin kuin toimeentulotukea Lea Suoninen-Erhiö Toimiva tehtävärakenne antaa tilaa sosiaalityölle Lea Suoninen-Erhiö Aikuissosiaalityön kehittäjillä valtakunnallinen verkosto Anne Valppu-Vanhainen elämä ei kulje kuin normilaskelma Tuija Nummela seuraavassa numerossa 4/08 Kärkiteemana Yhteisösosiaalityö näkökulma kolumni jos minulta kysytään lukijalta pinnan alta yksityistäminen Yksityinen palvelutuotanto ei murenna hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita Mia Hemming viestintä Markkinointiviestinnällä voidaan parantaa julkisuuskuvaa Petri Rikkinen juristin nurkkaus Sijoitetulla lapsella on oikeus riittäviin terveydenhuollon palveluihin Tapio Räty tutkimusta käytäntöön Ikääntyvän omaisena Jari Salonen oma ura 3/08 Paikallinen yhteisöllisyys on voimissaan, mutta se tarvitsee syntyäkseen tekijöitä. Riittääkö kunnissa rohkeutta rahoittaa toimintaa, joka ei asetu tuloslaskelmien sisälle, kysyvät Helsingissä, Vuosaaren kaupunginosassa yhdyskuntatyötä tekevät Hannele Åberg (vas.), Seija Välimäki- Adie ja Jaana Pylkkänen. kuva: Futureimagebank

3 Pääkirjoitus 11. maaliskuuta 2008 Kannessa Onko aikuissosiaalityö toimeentulotukityötä, asiakkaiden aktivointia vai jotain ihan muuta? Minne sosiaalityöstä unohtui huolenpito? Imatralla toimiva tehtävärakenne antaa tilaa sosiaalityölle. Kuopiossa sosiaalityöntekijöiden työaika menee toimeentulotukityöhön. Entä minkälaisia kokemuksia aikuissosiaalityön asiakkailla on? sivut 8 17 kuva: Heikki Pälviä Raskas on yksin taakkaansa kantaa Ohi syyskuun, läpi repaleisen lokakuun, kaipuun kaljakori kilisee, laulaa Heikki Salo Miljoonasateen vanhassa kappaleessa ja päätyy marraskuuhun: Voi yksinäisen miehen viedä marraskuu. Laulussa tiivistyy olennainen: kaikkein heikoimmassa asemassa ovat yksinäiset, päihdeongelmaiset miehet. Heidän tilanteensa on viime vuosina pahentunut entisestään. Siitä kertoo karua kieltään erityisesti yli 50-vuotiaiden miesten päihdekuolemien lisääntyminen. Osa porukasta on jo pudonnut palveluiden ulkopuolelle. Kuntien päihdetyön vähät rahat käytetään nuorten ja lapsiperheiden sekä vielä työelämässä olevien auttamiseen. Sosiaalitoimistoissakin ammatillinen sosiaalityö kohdennetaan mieluummin niihin, jotka ovat vielä aktivoitavissa takaisin työelämään. Toimeentulotukityössä pitkäaikaisessa köyhyys- ja huono-osaisuuskierteessä olevat siirretään helposti etuuskäsittelijöiden asiakkaiksi ammatillisen sosiaalityön ulkopuolelle. On ymmärrettävää, että sosiaalityössä muutostyön asiakkaiksi valikoituvat ne, jotka ovat vielä suhteellisen vähällä puuttumisella autettavissa. Tämä ei saisi kuitenkaan merkitä sitä, että muut jätetään vaille ammatillista apua. Vaikka näköpiirissä ei olisikaan ihmisen kuntoutuminen, ilman huolenpitoa hänen tilanteensa helposti vain huononee. On puhuttu yksityisen ja julkisen vastuun rajojen uudelleen määrittämisestä. Tätäkö se käytännössä on? Kun voimavarat ovat rajalliset, asiat pitää laittaa tärkeysjärjestykseen. Tämän pitäisi kuitenkin tapahtua avoimesti ja julkisesti, oli linjaus mikä tahansa. Ja tämä tehtävä kuuluu poliittisille päättäjille, sitä ei saa jättää yksittäisten työntekijöiden kontolle. Nyt panostetaan kannustavaan ja aktivoivaan politiikkaan. Tämä koskee erityisesti sosiaalityön asiakkaina olevia aikuisia, kuten professori Kirsi Juhila kuvaa tuonnempana tässä lehdessä. Kun yksilön vastuuta korostetaan, ongelmatkin helposti yksilöllistetään. Sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, rikollisuutta tai päihdeongelmia, tarkastellaan yksilölähtöisesti. Vika on ihmisessä itsessään, jos hän ei kannustamisen ja aktivoimisen avullakaan pääse eroon ongelmistaan. Yksilön vastuun korostaminen on lisännyt eriarvoistumista ja samalla tavallaan oikeuttanut sen. Siksi tarvitaan vastapuhetta ja sosiaalipoliittisesti kestäviä linjauksia. Vielä takavuosina korostettiin sitä, että eriarvoisuus on hyväksyttävää vain silloin, kun se on huono-osaisten hyväksi. kuva: Minna Tarvainen Lea Suoninen-Erhiö toimitussihteeri Kun yksilön vastuuta korostetaan, ongelmatkin helposti yksilöllistetään. Sosionomit sosiaalityön kentällä Nurmossa ja Seinäjoella Miksi kaikkea pitää arvioida? Tohtoreita tiheässä Turun ammattikorkeakoulun hyvinvointipalveluiden tulosalueella on väitelty vilkkaasti. Tohtoreita ryhmäkuvassa eturivissä Harri Jalonen (vas.) ja Kari Salonen; takarivissä T&K-päällikkö Esko Ovaska (vas.), Outi Linnossuo ja koulutusjohtaja Marjut Putkinen. Sosiaaliturva 4/08 postitetaan lukijoille 8. huhtikuuta Siihen aiottujen työpaikka- ja koulutusilmoitusten on oltava toimituksessa viimeistään Ilmoitukset voi laittaa myös verkkosivuille Sosiaaliturva 3/08 3

4 ajankohtaiset HYVINVOINTIPOLITIIKKA Millainen on urbaani hyvinvointikunta ja mitä sen rakentamisessa pitää ottaa huomioon? Toinen Hyvinvointikunta-foorumi kokosi Helsinkiin 14. helmikuuta satakunta osallistujaa keskustelemaan aiheesta. Mukana oli sosiaali- ja terveydenhuollon väen lisäksi yhdyskuntasuunnittelijoita ja kuntapäättäjiä. Kun sosiaalialalla korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja asukasdemokratiaa, kaavoittajat varoittavat vahvojen diktatuurista. Hyvinvointikunta-foorumi tukee hyvinvoinnin tekijöiden, päättäjien ja tutkijoiden verkottumista ja keskustelua. Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetyn foorumin taustalla ovat Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti, Huoltaja-säätiö ja Sosiaaliturva-lehti sekä Sosiaalialan osaamiskeskukset. Foorumin seuraava sessio pidetään syksyn Kuntamarkkinoilla. Oulu valittiin vuoden 2008 urbaaniksi hyvinvointikunnaksi Oulu sai eniten ääniä Hyvinvointikunta-foorumin nettiäänestyksessä, jossa sai ehdottaa Suomen parasta urbaania hyvinvointikuntaa. Valintaa perusteltiin muun muassa näin: Oulussa yhdyskuntarakennetta kehitetään pitkäjänteisesti ihmisten asumisen, liikkumisen, palvelujen ja tuotantoelämän tarpeiden mukaan. Oulu on myös kuntalaistensa vahva sosiaalinen yhteisö. Hyvä kunta on syntynyt vahvalla yhteisellä puoluerajat ylittävällä tahtotilalla. Seudun kuntien ja muiden alueellisten toimijoiden yhteistyönä myös Oulun seutua kehitetään kokonaisuutena. Äänestykseen osallistuneiden ja yhteystietonsa jättäneiden joukosta onnetar suosi Anu Hapulia Joroisista: hän saa Kuntalehden ja Sosiaaliturvan vuosikerrat itselleen. Uutisia lyhyesti Suomi on Euroopan harvaan asutuin maa. Tämä koskee myös pääkaupunkiseutua. Mikään muu Euroopan metropolialue ei ole niin harvaan asuttu kuin se. Urbaania hyvinvointikuntaa ei synny ilman kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, totesi yliarkkitehti Ritva Laine Kuntaliitosta. Joukkoliikenne tarvitsee joukkoja, hän tiivisti. Samoilla linjoilla oli Helsingin elinkeinojohtaja Eero Holstila: Nurmijärvi-ilmiö on pysäytettävä. Yhdyskuntarakenteen hajoaminen pääkaupunkiseudun kehyskuntien pelloille tulee liian kalliiksi sekä ekologisesti että sosiaalisesti. Jo yksin ilmastopolitiikka edellyttää tiivistä yhdyskuntarakennetta. Sama sävel oli dosentti Liisa Horellilla Teknillisen korkeakoulun yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta: hyvinvointi syntyy kodin, koulun ja työpaikan bermudan kolmiossa. Jos arki menee paikasta toiseen matkustamiseen, aikaa ei jää muuhun. Aika on voimavara siinä missä rahakin. Kaupunkisuunnittelussa asukkaat, virkamiehet, poliitikot ja yrittäjät pitää saada yhdessä tarkastelemaan asumista, liikkumista, palveluja ja työtä. Tarvitaan PPP-kumppanuuksia, Horelli esitti. Tämä liike-elämänkin viljelemä slogan tulee sanoista: public (julkinen), private (yksityinen) ja people (ihmiset). Vai viekö asukkaiden osallistuminen sittenkin harhaan? Ketkä tulevat paikalle, kun kuntalaisille järjestetään keskustelutilaisuuksia vaikkapa asuinalueen kaavasuunnitelmista? Yleensä ne hyväosaiset, joilla on asiassa oma etu ajettavanaan, totesi Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan tietopalvelujohtaja Irma Karjalainen, joka aiemmin työskenteli Espoon yleiskaavapäällikkönä. Ryhmäpäällikkö Janne Antikainen työ- ja elinkeinoministeriöstä uskoi virtuaalimaailman mahdollisuuksiin: lapset ja nuoret saadaan sitä kautta osallistumaan. Pitää keksiä uudenlaisia tapoja vaikuttaa 70-luvun setti ei enää toimi. Nyt puhutaan käyttäjälähtöisestä kehittämisestä. Esimerkiksi asumisen innovaatioista 50 prosenttia on syntynyt sitä kautta. Irma Karjalainen totesi, ettei hän ainakaan laittaisi yhdyskuntarakenteesta päättämistä nettiäänestykseen. Sitä varten on valittu poliittiset päättäjät: vastuu pitää panna sinne, minne se kuuluu. Eero Holstila liputti valistuneen itsevaltiuden puolesta. Se on paras tie, jos yhteistä hyvää haetaan: ilman sitä ei synny yhteisvastuullista asuntopolitiikkaa. Vain näin voidaan välttää asuinalueiden eriytyminen ja yleensäkin segregaatio. Ei pidä myöskään toistaa muiden maiden virheitä, joissa maahanmuuttajat keskittyvät joillekin alueille. Kulttuurien välisyys edellyttää ennen kaikkea yhteisiä kouluja maahanmuuttajien ja kantaväestön lapsille. Hollannin kokemukset osoittavat, että kun koulussa yli puolet on maahanmuuttajien lapsia, kantaväestö ottaa lapsensa näistä kouluista pois. Joku ihmetteli, miksi elinkeinojohtaja kantoi huolta sosiaalisesta eheydestä? Eikö tärkeintä ole se, että bisnes pyörii? Työvoimapula on tässä hyvä konsultti. Kilpailukykypolitiikka ja sosiaalipolitiikka kulkevat käsi kädessä, Holstila huomautti. Ikäihmisten palvelujen uusi laatusuositus on valmistunut. Siitä vastaavat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto. Se on tarkoitettu kunnille palvelujen kehittämisen ja arvioinnin välineeksi. Suositus sisältää palvelujen eettiset periaatteet. Suositus koskee ikääntyneiden säännöllisesti käyttämiä palveluja, kuten kotihoitoa, omaishoidon tukea, pitkäaikaista hoivaa ja hoitoa tehostetun palveluasumisen yksiköissä ja laitoksissa, sekä laajemmin ikäihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistäviä toimia. Palveluille on asetettu valtakunnalliset määrälliset ja laadulliset tavoitteet, joiden pohjalta kunnat asettavat omat tavoitteensa ottaen huomioon paikalliset tarpeet. > Julkaisut 4 Sosiaaliturva 3/08 Helsinki kokeilee vanhusten palvelukeskuksissa uudenlaista hyvinvointikeskustoimintaa. Neuvontapalvelut laajenevat koskemaan sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalveluja. Keskuksissa aloittavat omatoimista terveydenhoitoa tukevat ITE-pisteet. Tarjolla on tietoa ja niissä voi itse mitata esimerkiksi verenpaineensa. Keskuksiin perustetaan muun muassa liikuntaryhmiä ja ystäväpiirejä. Toimintaa järjestää sosiaalivirasto yhteistyössä terveyskeskuksen, kaupunginkirjaston, työväenopiston ja liikuntaviraston sekä usean järjestön kanssa.

5 kuva: Lea Suoninen-Erhiö Harri Jokiranta (vas.), Kristiina Ruuskanen ja Juho Suortti puivat Hyvinvointikunta-foorumissa kunnallista sosiaalipolitiikkaa. Osallisuus vaatii avoimuutta Mitä hyvä kunnallinen sosiaalipolitiikka edellyttää? Huoltaja-säätiön Kunnallisen sosiaalipolitiikan asiantuntijaryhmän teesit sisältävät sujuvaa arkea, osallisuutta, heikoista huolehtimista, yhteisvastuuta, laaja-alaisuutta, kokonaisvaltaisuutta ja asiantuntemuksen arvostamista. Näiden takana seisomme, sanoi Seinäjoen apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta, ryhmän tuore puheenjohtaja. Jyväskylän yliopiston sosiaalityön opiskelijat Kristiina Ruuskanen ja Juho Suortti peräsivät Hyvinvointikunta-foorumissa konkretiaa teesien rinnalle: kauniita asioita, mutta miten ne saadaan todeksi? Kunnallinen sosiaalipolitiikka vaatii sektorirajojen yli hyppimistä, mutta kuka siitä vastaa? Ruuskasen ja Suortin kirjoitus hyvästä hyvinvointiyhteiskunnasta valittiin Sosiaaliturva-lehden 95-vuotisjuhlanumerossa 17/07 julkaistuista opiskelijoiden kirjoituksista parhaaksi lehden verkkoäänestyksessä. Hyvinvointikunta-foorumissa he haastoivat vanhat parrat. Ei osallisuutta synny ilman avoimuutta ja siitä ei teeseissä mainita sanaakaan. Avoimuus on kaiken A ja O, Ruuskanen huomautti. Ja Suortti täsmensi: avoimuus liittyy inkluusioon kaikkien mukaan ottamiseen, vaikkapa maahanmuuttajien kotouttamiseen ja esteettömään ympäristöön. Ilman avoimuutta ei synny myöskään innovaatioita ei edes sosiaalisia innovaatioita. Hyvän kunnallisen sosiaalipolitiikan teesit verkossa: > Kunnallinen sosiaalipolitiikka Lea Suoninen-Erhiö Terveydenhoito ja vanhusten hoito huolettavat kuntapäättäjiä, selviää Aluebarometrista Kuntien yleiset kehitysnäkymät ovat kuitenkin valoisat. Merkittävä muutos on maakuntien välisten kehityserojen kaventuminen. Maakuntien sisäiset erot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Aluebarometri on sisäministeriön ja Kuntaliiton kyselytutkimus, jota on tehty syksystä 1991 lähtien. > Julkaisut Löytyykö Paras? Palstalla seurataan kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä eri puolilla Suomea. Saila-Maarit Laitinen Sammatin kunnan perusturvajohtaja Miten Paras on toteutunut Sammatin kunnassa? Uudenmaan läänin pienin kunta, Sammatti, päätti kuntaliitosneuvottelujen jälkeen palvelujen järjestämissopimuksen hyväksymisestä elokuussa 2007 ja samalla liittymisestä Lohjan kaupunkiin alkaen. Tätä ennen Hiiden alueen seitsemän kunnan yhteistyö ja ponnistelut Hiita-hankkeessa yhteisen perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja vanhusten palvelujen järjestämisestä olivat kariutuneet, ja alue jakautui kahtia. Nummi-Pusula, Karkkila ja Vihti päätyivät muodostamaan perusturvan kuntayhtymän, Karviaisen. Lohjan kaupunki neuvotteli Sammatin ja Karjalohjan kanssa kuntaliitoksesta ja aloitti lähes samanaikaisesti yhteistoiminta-alueen muodostamisen Siuntion kunnan kanssa Losthankkeena. Nyttemmin yhteistoiminta-alueeseen on tulossa myös Inkoon kunta. Millaiseen malliin on päädytty? Sammatti ulkoisti muutama vuosi sitten perusterveydenhuollon yksityiselle palvelutuottajalle. Muutoinkin olemme pienessä, asukkaan kunnassa ostaneet palveluita. Muun muassa sosiaalityöntekijän palvelut on ostettu yksityiseltä palvelutuottajalta vuodesta 2002 alkaen. Lisäksi olemme olleet koko ajan tiiviissä ostopalveluyhteistyössä Lohjan kanssa. Paras-lainsäädännön tultua voimaan ja Hiitahankkeen jakaannuttua kahtia aloitettiin neuvottelut kuntaliitoksesta ja palvelujen järjestämisestä. Neuvottelut sujuivat hyvässä hengessä. Liitospäätös ei ole juuri aiheuttanut kuntalaiskeskustelua. Sammatin kunta sopi Lohjan kaupungin kanssa tietyn palvelutason säilyttämisestä liitoksen jälkeen. Peruspalveluiden järjestämisestä on erityisesti sovittu, muun muassa vanhusten- ja lasten- sekä terveyspalvelut säilyvät lähipalveluina. Lisäksi on sovittu, että yhteispalvelupiste säilyy lähipalveluna tiettynä viikonpäivänä. Muutoin sosiaalihuollon palvelut siirtyvät Lohjan kaupunkiin, missä valmistellaan uutta organisaatiota ja toimintamallia yhteistyössä Losthankkeessa. Niistä päätetään ennen kesää. Kuinka yhteistyö kuntien ja hallintokuntien kesken on sujunut? Sammatilla on pitkät perinteet yhteistyöstä Lohjan kanssa. Yhteistyö on sujuvaa ja mutkatonta. Losthanke asettaa kuitenkin yhteistyölle uuden ulottuvuuden ja vaatimustason. Pienen kunnan liittymisjärjestelyjen sijaan olemmekin mukana kuviossa, jossa kaksi pienehköä kuntaa muodostaa samanaikaisesti Lohjan kaupungin perusturvan kanssa yhteistoiminta-alueen. Pelkästään Siuntion ja Inkoon perusturvan henkilöstön määrän siirtyminen Lohjan palvelukseen on huomattavasti suurempi urakka kuin koko Sammatin henkilöstön siirtyminen Lohjan kaupungin työntekijöiksi. Olemme keskustelleet tilanteesta ja yhteistyöllä löytynevät hyvät ratkaisut, jotta Sammatin palveluiden järjestämissopimuksen tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Miltä perusturvan tulevaisuus Sammatissa näyttää? Sammatin kunta on alkaen Lohjan kaupunginosa. Uskon, että sammattilaisten tulevaisuus on valoisa ja perusturvan palvelut saatavilla myös lähipalveluina. Sammatin väestö on viime vuosina kasvanut: E18 tielinjaus sivuaa lähempää Sammatin keskustaa, ja se on jo nyt tuonut lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta. Vielä tämän vuoden aikana tulee uusia tontteja myyntiin. Lohjan kaupunki joutuu jatkossa ottamaan tämän huomioon suunnittelussa ja palveluiden tuotannossa. Sosiaaliturva 3/08 5 kuva: Minna Tarvainen

6 laina ja palaute KEHITTÄMISTOIMINTA Sosiaalialan osaamiskeskusten arvioinnin pohjaksi Net Effect Oy on tehnyt esiselvityksen. Sitä varten on haastateltu keskusten henkilöstöä sekä niiden hallitusten ja valtakunnallisen osaamiskeskusneuvottelukunnan jäseniä. Osaamiskeskusten asemaan puuttuvat myös sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten tulevaisuutta pohtineet selvityshenkilöt Jussi Huttunen ja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. Net Effect Oy: Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan arvioinnin esiselvitys, joulukuu 2007 Selvityksen mukaan tarvitaan linjanvetoja osaamiskeskusten roolista: -- onko sen päätehtävä olla kuntien tukena, kehittämässä kunnallista sosiaalihuoltoa vai astetta laajemmalla toimintakentällä ja korkeammalla oleva toimija, joka tuottaa aktiivisesti luotettavaa tutkimustietoa ja pyrkii kokonaisvaltaisempaan kehittämiseen. Niukoilla resursseilla ei voida kehittää kaikkea ja osaamiskeskustoimijoilta tullaan vaatimaan myös uudenlaista näkemystä suhteessa muihin kuin perinteisiin yhteistyökumppaneihin. Sosiaali- ja terveysministeriön alaisten virastojen ja laitosten voimavarojen uudelleen suuntaaminen, Selvityshenkilöiden raportti STM 2007 Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät ja organisatorinen asema arvioidaan uudelleen. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ovat siirtäminen uuden hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskuksen, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen osaksi. Osaamiskeskusten tehtävät arvioidaan uudelleen Matti Heikkilä, ylijohtaja, Stakes, Valtakunnallisen sosiaalialan osaamiskeskusneuvottelukunnan puheenjohtaja Tapanani on puhua osaamiskeskusten soihdunkantajan tehtävästä. Net Effectin selvityksessä mainittu osaamiskeskusten tehtävä toimia kuntien tukena ja toisaalta vaihtoehtona mainittu laajempi tutkimus- ja kehittämistehtävä ovat kaksi hieman erilaista tehtävää. Tämä astetta laajemmalla toimintakentällä on mielestäni jo valtiollinen tehtävä. Tapanani on puhua osaamiskeskusten soihdunkantajan tehtävästä. Ne olisivat jonkinlaisia sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman, Kasteen evankeliumin viejiä kuntakenttään. Sosiaalialan osaamiskeskusten tehtävät ja organisatorinen asema arvioidaan uudelleen - lause on kirjattu valtioneuvoston tammikuun Yhteistä kehittämistä sosiaali- ja terveysalalle Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat jo muuttaneet toimintaansa. Ne profiloituvat esimerkiksi yhä enemmän kehittämistyön asiantuntijoiksi, kun sisällöllisen työn kehittäminen siirtyy kehittämisyksiköihin. Muutoksia tulee lisää ja ne ovat välttämättömiä. Erityisesti ratkaisua odottaa se, miten sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämistoiminta yhteistoimintana ratkaistaan alueellisesti. Osaamiskeskustoiminta on organisoitu alueellisista tarpeista lähtien, ja siksi keskukset ovat organisointitavoiltaan erilaisia. Yksinään ne ovat pieniä ja ns. kriittinen massa on riittämätön. Pohjois-Suomessa osaamiskeskus on verkostoitunut sopimuspohjaisesti vahvasti Lapin yliopiston, erityisesti sosiaalityön tutkimuksen ja opetuksen ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun kanssa. Nyt sopimuspohjaa laajennetaan koskemaan Oulun yliopistoa, erityisesti varhaiskasvatusta ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulua. Ilman kiinteää yhteyttä ammattikorkeakouluihin ja sosiaalityön tutkimuksesta ja koulutuksesta huolehtiviin yliopistoihin toiminta ei ole kestävällä pohjalla. Osaamiskeskusten tehtävä on perusluonteeltaan alueellinen. Ne toimivat yhteistyössä kuntien ja sosiaalipalveluista vastaavien kuntayhtymien kanssa. Ne ovat määrätietoisesti luoneet ja Petri Kinnunen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Posken Pohjois- Pohjanmaan toimintayksikön johtaja Osaamiskeskusten tehtävä on perusluonteeltaan alueellinen. kuva: Erja Saarinen lisänneet kuntien välistä yhteistyötä hankkeiden ja nyt erityisesti kehittämisyksiköiden perustamisen kautta. Tämä luo edellytyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistukselle ja kehittää uusia toimintatapoja maakunnallisesti ja seudullisesti. Osaamiskeskukset ovat saaneet lyhyessä ajassa varsin vahvan aseman suhteessa muihin sosiaalialan kehittäjäorganisaatioihin. 6 Sosiaaliturva 3/08

7 Henkilökohtainen sitoumus asialliseen asiakastietojen käsittelyyn viimeisenä päivänä hyväksymään Kaste-ohjelmaan eli tehtävä uudelleen arvioinnista on nyt annettu. Selvitysmiehet esittävät osaamiskeskusten siirtämistä joko uuden hyvinvoinnin ja terveyden tutkimuskeskuksen, yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen osaksi. Näistä ehdotuksista yksikään ei ole järkevä. Tätä mieltä ovat olleet lausunnossaan sekä Stakes että valtakunnallinen osaamiskeskusneuvottelukunta. Suhde Stakesiin ei ole ongelma. Stakes on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa osaamiskeskukset ovat monenlaisessa yhteistyössä. Oleellisempi kysymys on kehittämis- ja tutkimustoiminnan kytkeminen yhteen sosiaali- ja terveysalalla miten tämä tapahtuu seudullisesti ja maakunnallisesti. Pohjois-Suomeen rakennetaan työnimellä Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskusta. Sen toimijoina olisivat Poske, sosiaalialan kehittämisyksiköt, kolme pohjoisen ammattikorkeakoulua ja Lapin ja Oulun yliopistot sekä alueen sairaanhoitopiirit. Tällainen organisaatio poistaisi selvityshenkilöiden mainitseman kriittisen massan pienuuden, joka kaikilla toimijoilla on yksinään. Yhdistämällä alueellisia voimavaroja saadaan alueen tarpeisiin vastaavaa kehittämis- ja tutkimustoimintaa. Tilanteet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Myös kehittämis- ja tutkimustoiminnassa tulisi pyrkiä alueellisesti mielekkäisiin ratkaisuihin. Eurooppa on ennen muuta alueiden Eurooppa myös sosiaali- ja terveyspalveluissa. Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaa ei voida johtaa keskitetysti myöskään uudistetusta hyvinvoinnin ja terveyden tutkimus- ja kehittämiskeskuksesta. TIETOSUOJA Kuopiossa sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen pisti paperinkeräysastiaan salassa pidettäviä, muun muassa lastensuojelua ja toimeentulotukea, koskevia asiakirjoja. Kaupungin sosiaali- ja terveystoimi ei ole antanut luottamushenkilöilleen tarkkoja ohjeita tällaisten asiakirjojen säilytyksestä kotona. Kuopion sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Meriläinen Helsingin Sanomat Alkuperäiset asiakirjat pysyvät virastossa, mutta luottamusmiehet saavat ennen kokouksia koonnin käsiteltävistä asioista kotiinsa. Menettelystä ei ole aiheutunut aiemmin ongelmia. Nyt ohjeistusta on ilman muuta tarkennettava. Birgitta Gran, Hangon, Inkoon, Karjaan, Kirkkonummen, Pohjan, Siuntion ja Tammisaaren sosiaaliasiamies, Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmän, Sohvin jäsen Kun asiaan sitoutuu allekirjoituksellaan, sen muistaa paremmin. Tällaisten tapahtumien välttämiseksi kunnissa pitää olla kunnollinen ohjeistus. Minusta hyvä käytäntö on esimerkiksi Tammisaaressa. Siellä yksilöasioiden käsittelyä varten lautakunnalla on oma jaostonsa näin ei ole kaikissa kunnissa. Luottamuksellisten asiakirjojen levikki on rajoitettu vain varsinaisiin jäseniin eikä papereita saa viedä pois virastolta. Luottamushenkilöille järjestetään asiasta koulutusta, mutta sama informaatio annetaan myös kirjallisena. Luottamushenkilöt myös allekirjoittavat paperin, jossa he sitoutuvat käsittelemään salassa pidettävää tietoa asianmukaisesti. Sitoumuksesta toinen kappale jää kunnalle ja toinen luottamushenkilölle. Kun asiaan sitoutuu allekirjoituksellaan, sen muistaa paremmin. Se, mikä on toiselle itsestään selvää, ei todellakaan ole sitä toiselle. Luottamushenkilöille salassapitoasiat eivät ole samalla tavalla sisäistyneet selkäytimeen kuin virkamiehille, vaikka niiden pitäisi olla. Olen toiminut kuusi vuotta sosiaaliasiamiehenä, mutta yksikään asiakas ei ole ottanut yhteyttä siksi, että hänen asiakirjansa olisivat joutuneet väärään paikkaan tai salassapitovelvollisuutta olisi muuten rikottu. Asiakkaiden on lähinnä hankalaa saada nähtäväkseen itseään koskevia asiakirjoja tai korjattua niiden virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Olen tietosuojavaltuutetun toimiston sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmässä Sohvissa sosiaaliasiamiesten edustajana. Ryhmän kautta olen saanut paljon hyödyllistä tietoa näistä asioista, jotka voivat olla monimutkaisia, vaikka pääperiaatteet ovat selviä. Haasteena on tiedon välittäminen koko kentälle. Nyt on otollinen aika nostaa esille tietosuoja-asiat, kun monet kunnat yhdistyvät tai muodostavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueita. Vaikka tässä on haasteita, uudistukset antavat kuitenkin mahdollisuuden uuteen alkuun. Uusissa rakenteissa voidaan luoda alusta pitäen hyviä käytäntöjä ilman vanhoja painolasteja. Sosiaalihuollon tietosuojan ohjausryhmä Sohvi järjestää Helsingissä sosiaalihuollon tietosuojaseminaarin Lisätietoja > Tapahtumat ja koulutus Sosiaaliturva 3/08 7

8 kärkiteema kuva: Heikki Pälviä Lea Suoninen-Erhiö Aikuissosiaalityössä painottuu asiakkaiden aktivointi, mutta tilaa ja aikaa pitäisi olla myös huolenpidolliselle sosiaalityölle, sanoo sosiaalityön professori Kirsi Juhila. Ai miksi? Riittäisikö perusteluksi vaikka jokaisen ihmisarvon kunnioittaminen. Unohtuiko sosiaalityöstä huolenpito? Kunnissa on alettu puhua aikuissosiaalityöstä viime vuosina, vaikka työtä aikuisten parissa on tehty koko sosiaalityön historian ajan. Kirsi Juhilan mukaan tämä johtuu osin siitä, että sosiaalipalveluja on alettu organisoida elämänkaarimallin mukaisesti: lasten, nuorten, aikuisten ja vanhusten palvelut on eriytetty toisistaan. Lastensuojelu on perinteisesti ollut sosiaalityön vahva alue. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on myös kehitetty gerontologista sosiaalityötä. Niiden väliin jäävälle sosiaalityölle on nyt alettu etsiä omaa sisältöä ja profiilia. Ongelma, tavoite, väline Kuntien verkkosivuilla aikuissosiaalityö määritellään usein kolmen elementin kautta: ongelman, tavoitteiden ja välineiden. Tästä kolminaisuudesta ammatillisen sosiaalityön ajatellaan yleensäkin rakentuvan, Juhila sanoo. Verkkosivujen palvelukuvauksia hän alkoi tutkia, koska palveluista viestitään kansalaisille nykyään pitkälti niiden kautta. Aikuissosiaalityössä painottuu suunnitelmallinen ote, joka perustuu huolelliseen tilanteen arviointiin, sen pohjalta asetettuihin muutostavoitteisiin ja tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavien välineiden valintaan. Kyse on yksilö- tai perhelähtöisestä, ei paikallisyhteisöistä liikkeelle lähtevästä tai rakenteellisesta sosiaalityöstä. Juhilan mukaan päällimmäisenä aikuissosiaalityön sisältönä näyttää olevan sosiaalinen kuntouttaminen. Arviointi, suunnitelma ja kuntouttaminen muodostavat yhdessä loogisen muutostyön ketjun. Lisäksi sosiaalityössä on kehitetty palveluohjausta. Sen voi ymmärtää osaksi tilannearvion, suunnitelman ja kuntouttamisen ketjua, mutta sillä on myös itsenäisempi paikkansa aikuissosiaalityön työmenetelmien kokonaisuudessa. Palveluohjausta tarvitaan asiakkaiden luotsaamisessa palvelujärjestelmän viidakossa. Palvelut kootaan asiakkaan tueksi ja näin lievennetään järjestelmän hajanaisuuden haittoja. Nyt korostetaan yksityistä vastuuta Aikuissosiaalityön määrittyminen yksilölähtöiseksi muutostyöksi on Juhilan mielestä linjassa vallitsevan yhteiskuntapolitiikan kanssa. Nythän käydään ideologisia keskusteluja siitä, mihin päättyy yhteiskunnan ja mistä alkaa yksittäisen kansalaisen tai laajemman kansalaisyhteiskunnan vastuu. Kun korostetaan 8 Sosiaaliturva 3/08

9 Kirsi Juhila l Sosiaalityön professori Tampereen yliopistossa vuodesta 2004 l Perehtynyt muun muassa sosiaalityön käytäntöihin, kasvokkaiseen vuorovaikutukseen sosiaalityössä, marginalisaatioon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen l Tutkinut aikuisten parissa tehtävää sosiaalityötä Suomen Akatemian varttuneen tutkijan määrärahalla Aihepiiriin liittyy myös Suomen Akatemian rahoittama vuosina toteutettu Tuen ja kontrollin dilemma sosiaalityön käytännöissä -tutkimusprojekti Tampereen yliopistossa yhdessä Riikka Haahtelan, Arja Jokisen, Suvi Krokin, Suvi Raitakarin, Irene Roivaisen ja Outi Välimaan kanssa. Uusimmat julkaisut: Jokinen Arja, Juhila Kirsi (toim.): Sosiaalityö aikuisten parissa. Vastapaino Juhila Kirsi: Sosiaalityöntekijöinä ja asiakkaina. Sosiaalityön yhteiskunnalliset tehtävät ja paikat. Vastapaino Me kaikki tarvitsemme silloin tällöin huolenpitoa, ja joskus pitkiäkin aikoja. Siksi tarvitaan myös huolta pitävää sosiaalityötä, Kirsi Juhila korostaa. kuva: Lea Suoninen-Erhiö yksilöiden ja yhteisöjen vastuuta, katse kiinnittyy nimenomaan aikuisväestöön: aikuisten tulisi olla vastuunkantajia, toisin kuin lasten tai vanhusten. Kannustava ja aktivoiva politiikka osuu erityisesti aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön. Sosiaalityöntekijät ovat olennaisia toimijoita esimerkiksi kuntouttavassa työtoiminnassa. Samoin toimeentulotuen leikkaukset aktivointitoimista kieltäytymisen takia ovat sosiaalityöntekijöiden kontolla, Juhila kuvaa. Vuoden 2006 alussa voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus vahvisti aktivointipolitiikkaa entisestään. Passiivisena etuutena työmarkkinatukea 500 päivää saanut velvoitetaan hänelle tarjottuihin aktiivitoimiin. Jos hän ei niihin osallistu, työmarkkinatuki voidaan lakkauttaa ja ihminen putoaa toimeentulotuen varaan. ja aktivointia Juhila tähdentää, ettei yksityisen vastuun korostaminen ole tullut tyhjästä. Se perustuu uusliberalistisiin ja kommunitaristisiin yhteiskuntaideologioihin. Uusliberalismi korostaa, että ihmisten on parasta pärjätä omalla työllään. Omillaan pärjäämisessä keskeistä on markkinoiden ja markkinatoimijoiden mahdollisimman suuri vapaus, sillä ihmisten aloitteellisuuden nähdään viime kädessä pyörittävän maailmaa. Ihannekansalainen on tällöin aktiivinen ja vastuullinen. Sosiaalityön tehtäväkin määrittyy tätä kautta aktivoinniksi ja vastuullistamiseksi, ja sosiaalityöntekijöiden itsensä odotetaan myös olevan vastuullinen, vaikuttavia tuloksia aikaan saava ammattiryhmä. Tässä lähestymistavassa syntyy painetta keskittyä sellaisiin asiakkaisiin, joiden kanssa työskentelystä voidaan odottaa saavutettavan parhaita tuloksia. Kommunitarismissa taas korostuu yhteisön vastuu ja vapaaehtoistyö. Välillisesti se haastaa hyvinvointivaltion, jota voidaan syyttää juuri yhteisöllisten siteiden rapauttamisesta, kun vastuuta kansalaisten huolenpidosta on siirretty hyvinvointivaltiolle ja sen ammattilaisille, pois perheiltä ja muilta lähiyhteisöiltä. Uusliberalismi ja kommunitarismi yhdessä ovat huono yhdistelmä: kun uusliberalismi korostaa kilpailussa pärjäämistä ja siirtää vastuun yksilölle, kommunitarismi siirtää vastuun kilpailusta pudonneista lähiyhteisöille ja sosiaalisille verkostoille, Juhila tiivistää. Tämä ei kuitenkaan onnistu noin vain: yhteisöt ja verkostot vaativat syntyäkseen ja toimiakseen ammatillista työtä. Jos huolenpito jää pelkän vapaaehtoistyön tai ihmisten keskinäisen avunannon varaan, on suuri vaara, että heikot jäävät heitteille. Vika ihmisessä itsessään Kun yksilöllistä vastuuta korostetaan, ongelmatkin helposti yksilöllistetään. Sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, rikollisuutta tai päihdeongelmia, tarkastellaan yksilölähtöisesti. Vika on ihmisessä itsessään, jos hän ei kannustamisen ja aktivoimisen avullakaan pääse eroon ongelmistaan. Juhila huomauttaa, että yksilön vastuun korostamisen rinnalla on alkanut kuulua vastapuhetta: ongelmat nähdään myös rakenteellisina eli sosiaalisina ja yhteiskunnallisina. Meillä on todella eriarvoinen yhteiskunta: köyhyys on lisääntynyt ja tulo- ja hyvinvointierot kasvaneet. Huono-osaisimmat kansalaiset saavat heikkotasoisimmat palvelut. Samaan ongelmakimppuun kuuluu kunnallisen aikuissosiaalityön riittämättömyys ja asiakkaiden valikointi. Toimeentulotukityössä pitkäaikaisessa köyhyys- ja huono-osaisuuskierteessä olevat ihmiset siirretään helposti etuuskäsittelijöiden asiakkaiksi ammatillisen sosiaalityön ulkopuolelle. On aika pulmallista, jos tätä ei nähdä sosiaalityön arjessa. Sosiaalityöntekijän yksi tehtävähän on katsoa, ettei ihminen tule huonosti kohdelluksi palvelujärjestelmissä. Palveluohjaus sisältää myös asianajonäkökulman: työntekijän pitää olla asiakkaan etujen ajaja. Ammatillisen sosiaalityön ulkopuolelle ajautumisesta tai valikoivasta sosiaalityöstä on Juhilan mielestä kyse myös silloin, kun järjestöt ja kirkko toimivat viimesijaisina avun ja tuen tarjoajina. Monet matalan kynnyksen paikat ovat syntyneet auttamaan niitä huono-osaisimpia, usein asunnottomia ja päihdeongelmaisia, jotka eivät saa palveluja muualta. Niissä ei vaadita esimerkiksi sitoumuksia elämänmuutokseen. Tällaisia paikkoja tarvitaan, mutta myös kunnallisessa aikuissosiaalityössä pitäisi olla tilaa ja aikaa huolenpidolliselle sosiaalityölle ja erilaisille asiakasryhmille. Miten aikuisuus ymmärretään? Käytännön työssä ei juuri pysähdytä pohtimaan sitä, miten aikuisuus ymmärretään ja miten se vaikuttaa asiakkaisiin suhtautumiseen. Aikuisasiakkaat leimautuvat helposti avuttomiksi ja riippuvaisiksi. Lasten huolenpidon ja kasvatuksen pulmat kertovat vastuuttomas- Sosiaaliturva 3/08 9

10 Kannustava ja aktivoiva politiikka osuu erityisesti aikuisten parissa tehtävään sosiaalityöhön. ta vanhemmuudesta. Tästä näkökulmasta onnistunut sosiaalityö vahvistaa vastuullista aikuisuutta, tuottaa paremmin itse itsestään huolta pitäviä ja elämäänsä hallitsevia kansalaisia, Juhila sanoo. Tähän liittyvät myös selitykset siitä, miksi vastuullista aikuisuutta ei saavuteta. Ne voivat olla moralisoivia ja syyllistäviä; syynä pidetään esimerkiksi laiskuutta tai välinpitämättömyyttä. Selitykset voivat myös olla toimintaa ymmärtäviä. Tällöin syitä haetaan esimerkiksi sairauksiksi tulkittavista mielenterveys- ja päihdeongelmista. Syyllistävä ja moralisoiva tulkinta puoltaa kasvattamista, kuria ja kontrollia sosiaalityön menetelminä. Tällöin asiakkaan itsemääräämisoikeus voidaan riistää siksi, ettei tämä ole oman ei-aikuismaisen käytöksensä vuoksi ansainnut oikeutta puhua puolestaan ja tehdä valintoja omassa elämässään. Ymmärtävä tulkinta puolestaan perustelee hoidollisia ja huolenpidollisia otteita. Tällöin asiakkaan itsemääräämisoikeus voidaan riistää siksi, ettei asiakas sairautensa tai vammansa vuoksi kykene toimimaan omassa asiassaan itsensä kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Sosiaalityössä pitäisi kuitenkin kunnioittaa ihmisten itsemääräämisoikeutta korostetaanhan sitä tärkeänä eettisenä periaatteena, Juhila tähdentää. Ihmiset tulee kohdata yksilöinä, ei valmiiksi määriteltyjen kategorioiden edustajina, kuten keski-ikäisinä pitkäaikaistyöttöminä tai päihdeongelmaisina. Jokaisella on oma elämäntarinansa ja yksilöllinen tilanteensa, joiden kuulemisen ja ymmärtämisen varaan sosiaalityö räätälöidään. En aja sitä, että huonolla lapsuudella selitetään nykyinen kurjuus. Vaikka vaikeat lapsuuden tai aikuisuuden kokemukset eivät häviä, elämäntarinallinen lähestymistapa mahdollistaa sen, että ne saavat uuden merkityksen: antavat tuhoavuuden sijasta voimaa. Kaikki tarvitsevat huolenpitoa On harhaa kuvitella, että kukaan voisi olla täysin itseriittoinen: Aikuisuuteenkin kuuluu kyvyttömyyttä kantaa vastuuta paitsi itsestään myös läheisistään. Me kaikki tarvitsemme silloin tällöin huolenpitoa, ja joskus pitkiäkin aikoja. Siksi tarvitaan myös huolta pitävää sosiaalityötä, Juhila sanoo. Riippuvuudestamme huolimatta meillä kaikilla on oikeus itsemääräämiseen. Sen pitää voida toteutua silloinkin, kun asumme esimerkiksi laitoksessa tai toimeentulomme perustuu pitkälti yhteiskunnan viimesijaisiin etuuksiin. Riippuvuuden käsittäminen ihmisten universaaliksi ominaisuudeksi avaa tietä sellaisille yhteiskuntapoliittisille linjauksille, joissa oikeutta huolenpidon saamiseen ei tarvitse erikseen perustella eikä sen saamiselle aseteta ehtoja, vaan se on vastikkeetonta. Perusteluiksi riittävät esimerkiksi elämän inhimillisyyden korostaminen, ihmisten subjektiivisten kokemusten kunnioittaminen ja vielä suuremman kurjuuden ehkäiseminen, Juhila siteeraa Lasse Murtoa. TURVALLINEN ASUIN- JA HOITO- YMPÄRISTÖ PATINA-palvelurakennus on aina oikean kokoinen ja aina oikealla paikalla. PATINA on nykyaikainen, kodikas ja korkeatasoinen ratkaisu, kun hoitotiloja tarvitaan välikaikaisesti tai pysyvästi. Cramo Instant Oy on toimittanut jo tuhansia neliömetrejä palvelutiloja koko maahan. PATINA-palvelurakennus täyttää hoitolaitosten, vanhainkotien ja palvelukeskusten tekniset erityisvaatimukset. PATINA mukautuu palvelutarpeen tahdissa, kokoa pystytään muuttamaan tai rakennus voidaan siirtää. LISÄÄ NETISSÄ: KYSY LISÄÄ JUURI TEILLE SOPIVASTA PALVELUTALOSTA SOITA Karri Frisk Projektipäällikkö Puh GSM: POWERING YOUR BUSINESS 10 Sosiaaliturva 3/08

11 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö Sosiaalitoimiston sosiaalityö on valitettavasti ollut kuopiolaisten päättäjien priorisoinneissa jo vuosia häntäpäässä. Tarvitaan selkeää normiohjausta, lakisääteisiä velvoitteita ja vielä korvamerkittyjä rahoja, muuten ei homma toimi, sosiaalityöntekijät Minna Kaija ja Sanna Räsänen lataavat. kuva: Lea Suoninen-Erhiö Aikamoinen kaaos, voisi sanoa aikuissosiaalityön tilanteesta Kuopiossa. Asiakkaita virtaa työmarkkinatuelta toimeentulotuelle. Sosiaalityöntekijöiden työaika menee paljolti toimeentulotukihakemusten käsittelyyn. Ei siis ihme, että aikuissosiaalityön edellytyksiä yritetään parantaa toden teolla. Muutakin kuin toimeentulotukea Kuopio Suomen 8. suurin kaupunki, asukasta. Työttömyysaste keskimäärin 10,6 % vuonna Vuoden 2007 lopussa työmarkkinatukea sai kuopiolaista: heistä oli työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ja 26 kuntouttavassa työtoiminnassa. Toimeentulotukiasiakkaita % asukkaista, noin toimeentulotuen saajataloutta. Aikuissosiaalityössä 12 sosiaalityöntekijää, 2 päätoimista etuuskäsittelijä ja 12 toimistosihteeriä, joista 5-6 työnkuvaan etuuskäsittely osittain kuuluu. Yksi sosiaalityöntekijä vastaa asiakkaasta, joista valtaosa käytännössä etuuskäsittelyn asiakkaina. Sosiaalityö organisoitiin Kuopiossa vuosituhannen vaihteessa jakamalla asiakaskunta lapsiperheisiin ja lapsettomiin perheisiin. Toimeentulotuessa siirryttiin kirjalliseen etuuskäsittelyyn. Se kuuluu sosiaalityöntekijöiden työhön sekä lastensuojelussa että aikuissosiaalityössä. Koko kaupungissa on kaksi päätoimista etuuskäsittelijää. Aikuissosiaalityö on käytännössä ollut toimeentulotukityötä. Meillä on faktapohjaakin sille, miten väärin työmme on kohdentunut. Esimerkiksi aktivointi- ja palvelusuunnitelmia tehdään todella vähän valtakunnallisesti verrattuna, Itäisen perusturvayksikön sosiaalityöntekijä Sanna Räsänen kertoo. Hän on mukana Suunnitelmallinen ja kuntouttava sosiaalityö -projektin asiantuntijaryhmässä yhdeksän muun sosiaalityöntekijän kanssa. Lisäksi toimeentulotuen käsittelyajat ovat olleet liian pitkiä, viisikin viikkoa. Tästä on myös oikeusasiamies Kuopiota huomauttanut. Viime vuonna voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus paljasti tilanteen kaameuden: ihmiset ovat saattaneet pyöriä vuosia etuuskäsittelyn asiakkaina ilman, että heille olisi tarjottu minkäänlaista sosiaalityön tukea. Työmarkkinatuelta toimeentulotuelle pudonneilla asiakkailla on ollut akuuttia päihdeongelmaa ja mielenterveysongelmaa. Ongelmat ovat olleet sosiaalityöntekijöiltä piilossa, koska nämä asiakkaat ovat asioineet kirjallisesti etuuskäsittelyssä. Monella on niin akuuttia problematiikkaa, että jo ensi tapaamisella näkee, ettei asiakas ole välttämättä enää edes sosiaalityön keinoin tuettavissa takaisin työmarkkinoille, Räsänen kuvaa. Aikuissosiaalityön yksi kasvava asiakasryhmä ovatkin nämä ns. huolenpidolliset asiakkaat. Kelan julkaisema tuore työttömyysturvan kuntatilasto osoittaa, että viime vuonna työmarkkinatuen saajien määrä väheni Kuopiossa yli 10 prosenttia. Kaikki eivät työllistyneet, sillä työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena pitkäaikaistyöttömiä putoaa jatkuvana virtana toimeentulotuelle. Viime vuoden lopussa tulottomia, työmarkkinatuelta toimeentulotuelle pudonneita, oli Kuopiossa jo lähes 400. Nyt pystymme tekemään vain korjaavaa työtä ja monen kohdalla se on tarkoittanut eläkeselvittelyä. Ihmisiä ei juuri saada työhön tai opiskelemaan. Tilanne menee mahdottomaksi, jos emme pääse puuttumaan ajoissa, silloin, kun ihminen olisi autettavissa vielä pienellä väliintulolla. Organisaatio uusiksi On helppo uskoa, kun projektipäällikkö Minna Kaija sanoo, että aikuissosiaalityön kehittäminen ei ole Kuopiossa ulkoa annettu tehtävä vaan tarve on noussut sosiaalityöntekijöiltä. Mutta ennen kuin työtä voidaan tehdä toisin, se edellyttää muutosta sosiaalityöntekijöiden työnkuvaan. Ja tämä ei taas onnistu ilman töiden uudenlaista organisointia ja lisäresursseja, Kaija sanoo. Suunnitelmallinen ja kuntouttava sosiaalityö -projektia vetävä Kaija on aiemmin työskennellyt kaupungin perusturvayksikön sosiaalityöntekijänä. Hankkeen ajan hän on Sosiaaliturva 3/08 11

12 Suunnitelmallinen ja kuntouttava sosiaalityö Syksyllä 2006 alkaneessa ja juuri päättyvässä aikuissosiaalityön kehittämishankkeessa ovat olleet mukana Kuopio, Suonenjoki ja Iisalmi ja erityisesti niiden aikuissosiaalityötä tekevät sosiaalityöntekijät. Toteutettiin osana sosiaalialan kehittämishanketta. Hankkeen aikana on alettu uudistaa hankekuntien sosiaalitoimistojen organisaatioita. Mittavan koulutusohjelman avulla on kehitetty kuntouttavia ja asiakkaiden omatoimista suoriutumista tukevia työmenetelmiä. Koulutukseen on osallistunut kaikkien hankekuntien sosiaalityöntekijöitä. virkavapaalla Kuopion seudun työvoiman palvelukeskuksen sosiaalityöntekijän työstä. Samalla tavalla ongelma koskettaa työvoiman palvelukeskuksen työtä, koska myös Typissä tehdään toimeentulotukipäätöksiä. Kun aika menee laskujen maksuun ja muuhun toimeentulotukityöhön, ei pystytä tekemään palvelusuunnitelmia, ei aktivointisuunnitelmia sitä työtä, minkä näemme tärkeäksi. Lisää etuuskäsittelijöitä Töiden uudenlainen organisointi on osin toteutumassa tänä vuonna, kun Kuopio laittanee hakuun viiden uuden etuuskäsittelijän vakanssit. Projektissa määritelty vähimmäistarve oli tosin kahdeksan uutta vakanssia, mutta kaupungin taloudellisiin syihin vedoten määrää leikattiin. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät sosiaalityöntekijät vapaudu toimeentulotuen käsittelystä jatkossakaan. Yritämme nyt välttää muiden suurten kaupunkien virheet. Emme halua luoda etuuskäsittelystä ja aikuissosiaalityöstä kahta erillistä yksikköä vaan rakennamme tiimityötyyppistä mallia. Esimerkiksi Helsingissä on eriytetty etuuskäsittely ja sosiaalityö ja siellä tulee valituksia siitä, kun hakemuksia voi tehdä vain kirjallisesti eikä sosiaalityöntekijän juttusille tahdo päästä, Kaija kertoo. Aikuissosiaalityö on uudessa mallissa jakaantumassa kolmeen tiimiin: jokaisessa on neljä sosiaalityöntekijää ja 3 5 etuuskäsittelijää. Kuopiossa on kaavailtu, että etuuskäsittelijällekin voisi tarvittaessa varata ajan, vaikka toimeentulotukea haetaankin ensisijaisesti kirjallisesti. Aina on myös niitä, jotka eivät esimerkiksi kykene ilmaisemaan itseään siinä määrin kirjallisesti, että asia tulisi ymmärretyksi, Räsänen muistuttaa. Jokaisella on myös oltava mahdollisuus päästä sosiaalityöntekijän juttusille siihenhän velvoittaa nyt lakikin, Kaija lisää. Kuopio on sikäli poikkeuksellinen paikkakunta, että yliopistokaupungissa ei ole pulaa pätevistä sosiaalityöntekijöistä. Sen takia tehtävärakennetta ei olla muokkaamassa sosiaalityöntekijöiden ja sosionominen työnjakoa silmällä pitäen. Organisaatiomalliin on tosin piirretty kolmen palveluohjaajan toimet, jos joskus saamme vielä lisäresursseja. Jokaisessa aikuissosiaalityön tiimissä olisi yksi palveluohjaaja. Se olisi tärkeä lisäresurssi, Kaija tähdentää. Tavoitteena suunnitelmallinen työ Mitä sosiaalitoimiston aikuissosiaalityö sitten olisi? Kaikille asiakkaille tehtäisiin vähintään alkuarvio ja palvelusuunnitelma siitä, miten edetään. Alkuarviota varten olemme kehittäneet lomakkeen. Työskentely olisi intensiivisempää ja syvempää niiden kanssa, joilla on tarve muutostyöhön tai jotka hyötyisivät siitä, Räsänen sanoo. Suunnitelmallista työtä pitää tehdä myös niiden asiakkaiden kanssa, joilla ei ole valmiuksia muutostyöhön. Vaikka asiakas olisi etuuskäsittelyn asiakas, sosiaalityöntekijän väliintulo pitää olla jossain vaiheessa vaikka puolivuosittain. Kaija lisää, että perussosiaalityöstä ei voi muutenkaan tehdä pelkkää muutostyötä, sillä elävässä elämässä on aina myös kriisejä; tarvitaan neuvontaa ja ohjausta ja akuuttityötä. Häätöjen hoitoon ja muuhun akuuttiin hätään on pystyttävä vastaamaan. Tällaiselle työlle on myös oltava aikaa. Muissa kaupungeissa ongelmat ovat tulleet juuri siitä, että niissä on oltu liiaksi kiinni muutossosiaalityössä eikä ole pystytty vastaamaan akuutteihin ongelmiin. Kuopiossa kehitetään myös sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön ja Typissä tehtävän sosiaalityön työnjakoa ja yhteistyötä: ajatuksena muun muassa on, että Typpiin ohjataan intensiivisen muutostyön asiakkaita. Tätä varten on luotu lähetemalleja. Aikuissosiaalityön yhteistyötä terveydenhuoltoon ollaan myös tiivistämässä. Omalääkäreiden kanssa luodaan yhteistyömallia, joka mahdollistaisi asiakkaiden terveydentilan tutkimisen ja tarvittaessa eläkeselvittelyjen aloittamisen. Avuksi aikuissosiaalityön käsikirja Projektiin on sisältynyt monipuolinen koulutusohjelma. Koulutusta on ollut dialogisesta työotteesta sekä ratkaisu- ja voimavarakeskeisestä lähestymistavasta. On opiskeltu tulevaisuuden muistelua ja kuvastin -menetelmiä sekä päihdesosiaalityötä. Helsingin kaupungin käytäntöihin on käyty tutustumassa paikan päällä. Muiden muassa. Koulutuksista on muokattu aikuissosiaalityöhön soveltuvia työvälineitä. Ratkaisukeskeisen koulutuksen pohjalta on luotu haastattelurunkoa. Niin sanottua elämänpyörä -työvälinettä on kehitelty haastattelun tueksi ja asiakkaan osallisuuden lisäämiseksi asiakasprosessissa: Ideana siinä on, että asiakas katsoo elämäänsä taaksepäin, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Itsearvioinnin avulla hän tunnistaa muutostarpeitaan eri elämänalueilla. Päihteiden käyttöön puuttumiseksi aikuissosiaalityössä on opiskeltu muun muassa mini-intervention tekemistä sekä Audit-testiä, joka selvittää alkoholin riskikäyttöä. Hankkeen aikana kehitetyt lomakkeet, haastattelurungot ja aikuissosiaalityöhön muokatut työvälineet on koottu aikuissosiaalityön käsikirjaan. Se on tarkoitettu sosiaalityöntekijöiden apuvälineeksi, kun uusi organisaatio vihdoin mahdollistaa suunnitelmallisen työn. Projektipäällikkö Minna Kaijan panos aikuissosiaalityön kehittämiseksi palkittiin kunniakirjalla sosiaalityön itäsuomalaisesta maineteosta vuonna Sen myönsi Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus. 12 Sosiaaliturva 3/08

13 RAY:n tuotosta jaettavat avustukset vuodelle 2009 ovat haettavissa. Rahoitusta myönnetään sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöille ja säätiöille. RAY rahoittaa kansalaistoimintaa, joka Turvaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset Suomessa Edistää hyvinvointia tarjoamalla ihmisille osallistumismahdollisuuksia Ehkäisee merkittäviä kansanterveysongelmia Katkaisee sosiaalisen ja taloudellisen syrjäytymiskehityksen Auttaa muita heikommassa asemassa olevia väestöryhmiä Keskittyy palvelujen ja palvelujärjestelmien asiakaslähtöiseen kehittämiseen RAY edellyttää avustetulta toiminnalta tavoitteellisuutta ja yhteistyötä esimerkiksi kuntien, alan muiden järjestöjen ja yritysten kanssa. Avustusharkinnassa otetaan huomioon myös hankkeiden toteuttamiseksi käytettävissä oleva muu rahoitus. Yleisavustuksia (Ay) myönnetään järjestöjen sääntöjen mukaisesta toiminnasta aiheutuviin menoihin. Yleisavustuksia myönnettäessä otetaan huomioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys, toiminnan laatu, toiminnan laajuus sekä taloudenhoidon suunnitelmallisuus. Kohdennettuja toiminta-avustuksia (Ak) myönnetään järjestön toiminnan kokonaisuudesta erotetun toiminnon nettomenoihin. Kohdennettujen toiminta-avustusten myöntämisessä painotetaan palvelutuotannosta ja kuntien velvoitteista selkeästi erottuvaa kansalaisjärjestölähtöistä toimintaa. Investointiavustuksia (B) myönnetään järjestöjen toimitilojen tai erityisryhmien tukiasuntojen hankintoihin, peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeisiin sekä joihinkin toiminnallisesti perusteltuihin käyttöomaisuuden hankintoihin. Rahoituksen myöntämisessä painotetaan yhteistyöhankkeita sekä tilojen esteettömyyttä ja turvallisuutta. Kehittämisrahoitusta (C) myönnetään projekteille, joissa etsitään, kehitetään ja levitetään uusia toimintamuotoja ja menetelmiä. Projektirahoitus on määräaikaisen rahoituksen muoto. Rahoituksen myöntämisessä painotetaan hankkeiden innovaatiohakuisuutta, toimialalla jo toteutettujen hankkeiden tuntemusta, yhteistyötä ja verkostoitumista sekä suunnitelmallisuutta tulosten hyödyntämisessä ja levittämisessä. Maaliskuu. Uusia rakennushankkeita ja suurehkoja peruskorjauksia koskevien investointiavustusten hakuaika päättyy Myös muut uudet investointihakemukset voi jättää jo maaliskuussa (ks. syyskuun hakuaika). Toukokuu. Uusien kokeilu- ja kehittämishankkeiden hakuaika päättyy Syyskuu. Toiminta-avustusten, käyttöomaisuus- ja toimitilahankintojen, pienehköjen peruskorjausten sekä ohjeellisessa avustussuunnitelmassa jo olevien investointien ja projektien hakuaika päättyy Hakulomakkeet ja hakemiseen liittyvät tarkemmat ohjeet löytyvät RAY:n verkkosivuilta osoitteesta Ray.fi > Avustustoiminta > Hakeminen. Tiedusteluihin vastataan numerossa (09) ja osoitteessa Hakemukset lähetetään osoitteeseen: RAY Avustustoiminta PL ESPOO

14 kärkiteema Lea Suoninen-Erhiö kuva: Lea Suoninen-Erhiö Imatralla aikuissosiaalityötä tehdään sosiaalityöntekijän, sosiaaliohjaajan ja sosiaalietuuskäsittelijän tiimeissä. Toimeentulotuki nähdään selkeästi sosiaalityön välineenä eikä sitä ole haluttu irrottaa muusta sosiaalityöstä. Toimiva tehtävärakenne antaa tilaa sosiaalityölle Imatra asukasta Työttömyysaste keskimäärin 12,8 % vuonna Vuoden 2007 lopussa työmarkkinatukea sai imatralaista: heistä 731 oli työvoimapoliittisessa toimenpiteessä ja 101 kuntouttavassa työtoiminnassa. Vuonna 2007 toimeentulotukea sai noin 9 % asukkaista, toimeentulotuen saajataloutta. Aikuissosiaalityössä kolme asiakastyön tiimiä, joissa sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja ja sosiaalietuuskäsittelijä; sosiaalityöntekijä ohjaa tiimin toimintaa ja on sen vastuuhenkilö. Jokaisella tiimillä noin 300 asiakasta, joista etuuskäsittelijällä 150, sosiaalityöntekijällä 70 ja sosiaaliohjaajalla Sosiaaliturva 3/08 Imatralla sosiaalitoimiston sosiaalityö jaettiin aikuissosiaalityöhön ja lapsiperhesosiaalityöhön joitakin vuosia sitten. Lapsiperhepuolella hoidetaan lapsiperheiden toimeentulotukiasiat ja lastensuojelu. Aikuissosiaalityön asiakkaita ovat 18 vuotta täyttäneet ja sellaiset perheet, joissa ei ole alaikäisiä lapsia. Emme ole halunneet eriyttää etuuskäsittelyä omaksi työmuodokseen. Nimenomaan etuuskäsittelijän mukanaolo tiimissä on meillä koettu hyvänä asiana, sosiaalityöntekijä Tuula Kähäri tähdentää. Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja myöntävät toimeentulotuen omille asiakkailleen. Etuuskäsittelijä hoitaa vain kirjallisia hakemuksia, mutta niistäkin nousee säännöllisesti joko sosiaaliohjaajalle tai sosiaalityöntekijälle ohjattavia asiakkaita: Hälytyskellot alkavat soida, jos hakemuksesta käy vaikkapa ilmi, että opiskelija on keskeyttänyt opintonsa ja hänen opintotukietuutensa ovat katkenneet. Samoin käy, jos tiliotteelta näkyy, että asiakas on ottanut paljon pikaluottoja tai jos vuokrarästejä alkaa kertyä, sosiaalietuuskäsittelijä Sirja Pirttinen kuvaa. Viikoittaisissa tiimipalavereissa jokaisen asiakaslistat käydään läpi: minkä tyyppisiä asiakkaita listoilla on ja miten työtä olisi syytä kohdentaa. Asiakaslistoille työntekijät luokittelevat asiakkaat syyperusteisesti : opiskelija, opinnot keskeytyneet, koulut- tamaton, onko aktivointitoimien piirissä, 500-päivää työmarkkinatukea saaneet, työkyvyn arviota odottavat, eläkeselvittelyjä odottavat, eläkkeellä, asunnottomat, tulottomat jne. Järjestelmällinen luokittelu helpottaa kokonaiskuvan saamista asiakaskunnasta ja niistä ongelmista, joita ihmisillä on. Olemme todenneet tämän hyväksi välineeksi: se ohjaa työtä ja auttaa arvioimaan asiakkaiden palvelutarpeita, Kähäri sanoo. Tiimikokouksiin jokainen työntekijä voi myös viedä sellaiset asiat, joissa tarvitsee tai toivoo muiden näkemyksiä. Veteen piirretty viiva Monessa kunnassa halutaan erottaa toimeentulotuki muusta sosiaalityöstä. Kähäri on toisilla linjoilla: Rakenteellisen sosiaalityön tarve tulee esille juuri toimeentulotukiasioiden kautta, kun järjestelmän epäkohdat ja aukot paljastuvat. Myös sen erottaminen, mikä on puhtaasti etuuskäsittelyä ja mikä taas sosiaalityötä, on veteen piirretty viiva. Toimeentulotukityössä nousee raha-asioiden lisäksi esille monia muitakin asioita. Meillä ei ole myöskään laadittu tiukkaa ohjeistusta toimeentulotukeen. Ei ole eurorajaa siinä, paljonko voi myöntää harkinnanvaraista toimeentulotukea. Tässä luotetaan sosiaalityöntekijöiden ja -ohjaajien harkintakykyyn ja ammattitaitoon.

15 Sosiaaliohjaaja Leena Leppälampi (vas.), sosiaalityöntekijä Tuula Kähäri ja sosiaalietuuskäsittelijä Sirja Pirttinen kehuvat tiimityön sujuvan ja helpottavan kaikkien työtä ja koituvan asiakkaiden parhaaksi. Nuorten kanssa palveluohjaustyyppistä työtä Imatran mallissa alle 25-vuotiaat asiakkaat kuuluvat pääsääntöisesti sosiaaliohjaajalle ja yli 25-vuotiaat sosiaalityöntekijälle. Kaikki uudet asiakkaat asioivat aina henkilökohtaisesti joko sosiaaliohjaajan tai sosiaalityöntekijän kanssa. Työskentelyn tavoitteet ja keinot kirjataan ylös palvelu- tai aktivointisuunnitelmaan tai vaikkapa yhdessä koulun kanssa tehtävään henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan. Sosiaaliohjaaja Leena Leppälampi sanoo, että nuorten kanssa tehtävä työ on melko hallittu ja rajattu kokonaisuus. Keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat työvoimatoimiston ja palvelukeskuksen nuorisotiimit, ammattikoulun kuraattori ja terveydenhuollosta mielenterveys- ja päihdepuolen ammattilaiset. Työni on pitkälti palveluohjaustyyppistä: yritän arvioida, mitä asiakkuuden taustalla on ja pyrin ohjaamaan asiakkaan oikeisiin palveluihin, kuten päihde- tai mielenterveyspalveluihin. Ja eniten apua tarvitsevat nuoret voin aina ohjata sosiaalityöntekijälle. Sosiaalityöntekijälle ohjataan suoraan ne nuoret, jotka ovat siirtymässä lastensuojelusta aikuissosiaalityön asiakkaiksi sekä ne alle 25-vuotiaat, joilta on otettu lapsi huostaan. Ei vain muutostyötä Tuula Kähäri huomauttaa, että nuorten kohdalla voidaan yrittää heti tarttua siihen, mikä asiakkuutta aiheuttaa ja pienelläkin puuttumisella johtaa polkuja pois sosiaalitoimistosta. Jo pitkään toimeentulotukea saaneilla ongelmat ovat sen sijaan usein jo kroonistuneet. Ikäjako tekee näkyväksi sen, ettei sosiaalityö voi olla vain muutostyötä. On myös niitä asiakkaita, jotka eivät halua muutosta. Silloin pitää itseään muistutella sosiaalityön eettisistä toimintaperiaatteista. Itsemääräämisoikeus kuuluu myös sosiaalityön asiakkaille. Välillä se tuntuu tässä aktivointihuumassa unohtuvan. Tämä aika korostaa tehokkuutta ja taloudellisuutta. Työmarkkinauudistus ohjaa asiakkaiden aktivointiin. Työvoimahallinto kiristää koko ajan otettaan: aktivoimispolitiikka menee kautta linjan. Se on ihan hyväkin ja toimii monen kohdalla, mutta pitää muistaa sekin, etteivät kaikki kuitenkaan kykene töihin. Näiden ihmisten saaminen ruotuun ei ole sosiaalityön ensimmäinen asia. Sen porukan hirveän ahtaalle ajaminen ei ole eettisesti oikein. Aikuissosiaalityön kehittäjillä valtakunnallinen verkosto Aikuissosiaalityötä kehitetään eri puolilla maata sosiaalialan osaamiskeskuksissa, kehittämisyksiköissä ja erillisissä hankkeissa. Samoja kysymyksiä on mietitty eri puolilla toisista tietämättä. Valtakunnallinen aikuissosiaalityön kehittäjien foorumi kokoontui ensimmäistä kertaa Tampereella 31. tammikuuta parinkymmenen osanottajan voimin. Koollekutsujana oli Pikassos Oy, Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Satakunnassa toimiva sosiaalialan osaamiskeskus. Tarkoituksena oli kehittäjien ja aikuissosiaalityön hanketyöntekijöiden keskinäinen verkostoituminen ja yhteistyö. Teemana tapaamisessa oli sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön ammatti- ja tehtävärakenne aikuisille suunnatuissa palveluissa. Viime vuonna julkaistun sosiaali- ja terveysministeriön tehtävärakennesuosituksen tarkoituksena on selkiyttää sosiaalihuollon keskeisten ammattiryhmien työnjakoa ja muuttaa sosiaalialan tehtävärakennetta vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on hyödyntää täysimääräisesti sosiaalialan uudistuneen koulutuksen tuottamaa osaamista. Aikuissosiaalityössä erityisesti yliopistokoulutukseen perustuvan sosiaalityöntekijöiden työn ja ammattikorkeakoulutukseen pohjaavan sosiaaliohjauksen välille haetaan toimivaa työnjakoa. Aikuissosiaalityön kokonaisvaltainen kehittäminen on eräänlainen vastareaktio sosiaalityön ahdingolle. Uusi lastensuojelulaki lisäsi kuntien velvoitteita järjestää lastensuojelun sosiaalityötä. Kunnissa resursoidaan nyt lastensuojelun henkilöstöön. Sen sijaan aikuissosiaalityö on vaarassa marginalisoitua, ellei se profiloidu omana osaamisalueenaan ja lakisääteisenä toimintana. Foorumin keskusteluissa nousi esille kehittämistyön ja arkityön välinen kuilu. Kun sosiaalityössä on jatkuva kiire, työssä tapahtuvaan kehittämistyöhön ei ole aikaa eikä aina voimiakaan. Kehittämistyö siirtyy hankkeisiin, arkityön ulkopuolelle. Silloin on vaikea saada aitoa muutosta asiakastyöhön ja sen johtamiseen. Ongelmana pidettiin yleisesti johdon sitoutumattomuutta kehittämistyöhön. Aikuissosiaalityön kehittämiselle on suuri haaste myös kunta- ja palvelurakenneuudistus. Jos palvelut ja etuudet pirstoutuvat eri tahojen ja organisaatioiden vastuille ja hoidettaviksi, palveluiden kokonaisvaltainen järjestäminen ja palveluprosessien hallinta on entistä vaikeampaa. Palveluohjauksen kehittäminen asiakastyön tueksi on muuttuvassa toimintaympäristössä ajankohtaista. Tehtävärakennesuosituksessa palveluohjaus paikantuu sekä sosiaaliohjaajien että sosiaalityöntekijöiden työotteeksi ja menetelmäksi. Anne Valppu-Vanhainen, suunnittelija, aikuissosiaalityön hanke, Koske, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Valtakunnallisen aikuissosiaalityön kehittäjien verkoston seuraavat kokoontumiset: Tampereella Seinäjoella Vaasassa sosiaalialan osaamiskeskuspäivillä Lisätietoja tulevista kokoontumisista: Sosiaaliturva 3/08 15

16 kärkiteema Tuija Nummela Moni aikuissosiaalityön asiakas toivoo ainakin asiakassuhteensa aluksi tapaavansa työntekijän Elämä kasvotusten. Asiakas odottaa, että hänen elämänsä kokonaistilanne otetaan huomioon, sillä elämä ei kulje kuin normilaskelma. ei kulje kuin normilaskelma Luottamuksellinen suhde Asiakkaalle työntekijä on ihminen, joka hoitaa juuri hänen asiaansa eteenpäin. Henkilökohtainen kontakti työntekijään on tärkeä: se merkitsee sitä, että pääsee puhumaan asioistaan henkilökohtaisesti ja saa tarvittaessa yhteyden työntekijään. Omien asioiden selvittäminen puhelimessa tuntuu vaikealta. Kun pääsee henkilökohtaisesti keskustelemaan, asiat tulevat kerralla selviksi varsinkin, kun luottamus on saavutettu puolin ja toisin. Henkilökohtaisissa kohtaamisissa työntekijä kertoo asiakkaalle yleensä enemmän kuin pakolliset asiat. Tätä asiakas pitää merkityksellisenä. Hän saa myös neuvoja, miten kannattaa toimia elämän muissakin pulmissa. Ja kun työntekijä antaa suoraan palautetta esimerkiksi hyvin menneestä tilanteesta, se kannustaa eteenpäin. Kohtaamisessa on tärkeää se, etkuva: Lea Suoninen-Erhiö YTL Tuija Nummela on yliopettaja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Kirjoitus perustuu hänen tutkimukseensa, jossa hän selvitti aikuissosiaalityön asiakkaiden asiakaskokemuksia. Hän haastatteli 12 satunnaisesti valittua Lappeenrannan kaupungin aikuissosiaalityön asiakasta, jotka asioivat sosiaalitoimistossa sekä sosiaalityöntekijöiden että sosiaaliohjaajien asiakkaina. Kirjoitus kuvaa aikuissosiaalityöntekijöiden asiakkaiden ääntä, joka on harvoin läsnä sosiaalityöstä puhuttaessa. den toimittamiseen asiakkaat ovat tottuneet ja ymmärtävät sen kuuluvan toimeentulotuen luonteeseen. Päätöksistä on turha valittaa Toimeentulon ongelmat ovat tässä ja nyt. Sitä on hermostunut, jos vuokran tai sähkölaskun eräpäivä on mennyt. Etuuden odottamisen sijasta asiakas odottaa, että hän saa ajan työntekijälle ja rahat ovat tilillä nopeasti ja joustavasti. Toimeentulotuen myöntäminen tapahtuu yleensä asiakkaiden mielestä sujuvasti. Jokainen asiakas saa kirjallisen päätöksen ja heille selvitetään päätöksen perusteet. Useimmat tietävät jo toimeentulotukea hakiessaan, paljonko he tulevat sitä saamaan, varsinkin kun asiakkuus on kestänyt pitemmän aikaa. Tukipäätökseen liittyy myös valitusosoitus. Joidenkin mukaan sen merkitystä ei ole heille selvitetty. Suurin osa on sitä mieltä, että valitusosoituksella ei ole merkitystä, koska päätöksistä on turha valittaa. Heillä on riittävästi tekemistä selviytyäkseen elämässään, he eivät enää jaksa lähteä valittamaan. Pitää tietää ja osata kysyä Asiakkaalle työntekijä edustaa asiantuntijaa. Hän ei erottele työntekijöitä ammatin tai ammattinimikkeen mukaan vaan hänelle on tärkeämpää se, että hänen asiansa hoituu. Asiakkaan näkökulmasta toimeentulotukijärjestelmän pääongelma on tuen kaavamaisuus. Toimeen pitäisi tulla laskennallisilla tuloilla, mutta elävä elämä kulkee toisen kaavan mukaan. Ei tarvitse olla päihdeongelmaa tai suuria elämänkriisejä, mutta silti rahat saattavat loppua. Ylisuuret vuokrat, kodinkoneiden rikkoutuminen tai vaikkapa lasten harrastukset voivat tuottaa ongelmia. Toimeentulotuen normi on mitoitettu sellaiselle ihmiselle, jolle ei satu yllätyksiä. Asiakkaat toivovat, että heillä olisi edes pieni neuvottelumahdollisuus tuen suuruuteen. Lisäksi he toivovat, että heille kerrotaan oma-aloitteisesti heidän oikeuksistaan ja niistä palveluista, joita he voivat hakea. Nyt pitää itse tietää omat oikeutensa ja pitää osata kysyä. Eräs asiakas kuvasi tilannetta sanoen, että pitäisi osata kysyä sellaisesta, minkä olemassa olosta ei edes tiedä. Tämä koskee erityisesti täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Parhaiten tietoa saa toisilta asiakkailta. Toiset samassa asemassa olevat kertovat miten ja mihin tilanteisiin voi ja kannattaa hakea täydentävää tukea. Luottamus työtekijään rakentuu paitsi vuorovaikutuksen myös lupausten pitämisen kautta. Asiakkaalle merkitsee paljon tietoisuus siitä, että saa tarvittaessa yhteyden työntekijään puhelimitse. Yhtä tärkeää on se, Haastattelemani aikuissosiaalityön asiakkaat odottavat, että he voisivat hakea toimeentulotukea samoin kuin mitä tahansa sosiaalietuutta. Toimeentulotuesta tekee kuitenkin erilaisen se, että sitä hakiessa joutuu kertomaan omia yksityisasioitaan ja tuomaan tilitositteet. Asiakkaat toivovat, että heidän tarvitsisi selvittää yksityisasioitaan vain sen verran kuin on välttämätöntä. Yksityiselämästä kertominen on välillä kiusallista. Kuittien ja tilitositteiettä asiakkaan jättäessä soittopyynnön työntekijä soittaa takaisin tai hoitaa lupaamansa asian. Aikuissosiaalityön asiakkaat joutuvat odottamaan eri etuuksia ja työttömänä ollessaan työtä. He elävät jatkuvasti epävarmuudessa, tavallisen arjen pyörittämisessä on monta liikkuvaa osaa. Sen vuoksi on tärkeää, että viimesijainen turvaverkko pystyisi lunastamaan asiakkaan luottamuksen. 16 Sosiaaliturva 3/08

17 Toimeentulotuki l Viimesijainen toimeentuloturvan muoto l Tuen maksaminen perustuu toimeentulotuesta annettuun lakiin (1412/1997) l Kuntien lakisääteinen tehtävä l Toimeentulotukea hakevan on saatava sitä koskeva päätös seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen jättämisestä. l Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. l Toimeentulotukea hakevan on päästävä keskustelemaan henkilökohtaisesti kunnan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemän arkipäivän päästä siitä, kun hän on sitä pyytänyt. l Tuki muodostuu perustoimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi voidaan myöntää ehkäisevää toimeentulotukea. l Perustoimeentulotukeen sisältyy perusosa, jolla pitää lain mukaan kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisen puhtauden ja kodin puhtauden menot, paikallisliikenteen maksut, lehtitilaukset, televisioluvat ja puhelimen käyttö. Perusosa on yksin asuvalla ja yksinhuoltajalla 399,10 euroa kuukaudessa vuonna l Perustoimeentulotukea saa perusosan lisäksi asumistukilain 6 :n mukaisiin asumismenoihin, vähäistä suurempiin terveydenhuollon menoihin, taloussähkölaskuun ja kotivakuutusmaksuun. l Täydentävään toimeentulotukeen sisältyvät erityismenot, joita ovat lasten päivähoidon maksu, muut kuin perusmenoina hyväksyttävät asumismenot, kuten muutosta aiheutuvat kustannukset, sekä henkilön tai perheen erityisistä olosuhteista aiheutuvat menot. l Varsinaisen toimeentulotuen lisäksi kunnat myöntävät ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne itse päättävät. > Vastuualueet > Sosiaalihuolto > Toimeentulotuki tä työntekijä on aidosti läsnä. Asiakkaalle varattu aika on hänen aikaansa, silloin eivät soi puhelimet eikä työntekijä hoida muita asioita. Asiakas tarvitsee myös tietoa siitä, miten hänen asiansa etenee, mitkä ovat seuraavat askeleet. Työntekijän kannustus on asiakkaalle erittäin tärkeää. Kohteesta kumppaniksi Asiakkaiden pulmat ovat varsin moninaisia. Asiakkuus ei aina edellytä varsinaista toimeentulotukiasian käsittelyä. On tilanteita, jossa asiakkaan asiat hoituisivat eteenpäin, jos hän saisi ohjeen, neuvon tai tiedon seuraavasta askeleesta. Aikuissosiaalityöstä puuttuu asiakkaan näkökulmasta tällainen matalan kynnyksen neuvontapiste. Vaikka kaikki asiakkaat eivät tarvitse tai halua henkilökohtaista asioiden käsittelyä, monelle henkilökohtainen kontakti on tärkeä ja tarpeen. Yleensä henkilökohtaisesta asiakkuudesta päättävät työntekijät eikä asiakas voi siihen aina itse vaikuttaa. Varsinkin asiakassuhteen alkaessa on helpompi selvittää omaa elämäntilannettaan henkilökohtaisesti. Kun tiedot ovat vain paperilla, kaikki asiat eivät tule esille. Sosiaalityön asiakkaat kuvaavat itseään myös huonoiksi kynäilijöiksi. Asiakkaat haluavat keskustella asioistaan ja olla itse osallisina asiakkuudessaan. Oikeudesta toimeentulotukeen ja sen hakumenettelystä pitäisi asiakkaiden mielestä tiedottaa enemmän ja olla esitteitä saatavilla. Mutta ennen kaikkea asiakas odottaa, että hänet huomioitaisiin kokonaisvaltaisesti ihmisenä, jolla on omat verkostonsa ja lähiympäristönsä ja omat yksilölliset tuen tarpeensa. Hän ei odota, että kaikki hänen ongelmansa voidaan ratkaista ja hoitaa. Kuten eräs asiakas totesi: Toivon vain, että pääsen viettämään tavallista elämää, kun en oo muuta toivonutkaan. Stakesin julkaisuja Tilaukset ja puh. (09) klo 9-15 Toimitusmaksu 6 Pasi Moisio, Sakari Karvonen, Jussi Simpura ja Matti Heikkilä (toim.) SUOMALAISTEN HYVINVOINTI 2008 Julkaisu on järjestyksessä kolmas väestön hyvinvointiin ja elinoloihin keskittyvistä Stakesin katsauksista. Artikkeleissa tarkastellaan hyvinvoinnin kehitystä ja jakautumista, arvioidaan hyvinvointipolitiikkaa sekä pohditaan uusien sosiaalisten ongelmien esiinnousua. Tarkastelussa on tilastotietoihin yhdistetty valtakunnallisella kyselytutkimuksella kerättyjä tietoja hyvinvointipalvelujen käytöstä ja koetusta hyvinvoinnista. 2008, 328 sivua, 35, tilausnumero M253 Vappu Taipale ja Hannu Hämäläinen KERTOMUKSIA SOSIAALISISTA INNOVAATIOISTA Kirja on monipuolinen katsaus sosiaali- ja terveysalan toistaiseksi vähän kartoitettuun ydinalueeseen. Siinä arvioidaan alan innovaatioympäristöä, pohditaan tietoyhteiskuntakehitystä ja tarkastellaan julkisen sektorin, yritysten, järjestöjen sekä tutkimuksen ja kehityksen yhteistyötä. 2007, 227 sivua, 38, tilausnumero M247 Reija Heinola (toim.) ASIAKASLÄHTÖINEN KOTIHOITO Opas ikääntyneiden kotihoidon laatuun Kehittäjille ja suunnittelijoille tarkoitetun oppaan lähestymistapa on moninäkökulmainen. Laadun arvioinnin keskiössä on asiakas, mutta aihetta tarkastellaan myös työprosessien, moniammatillisen yhteistyön, johtamisen ja talouden näkökulmista. Opas soveltuu myös uusien työntekijöiden perehdyttämiseen sekä oppimateriaaliksi. 2007, 112 sivua, 23, tilausnumero Op70 Sosiaaliturva 3/08 17 sosiaaliturva308_90x248.indd :14:09

18 näkökulma jos minulta kysytään kolumni Teija Nuutinen on yhteiskuntatieteiden maisteri, joka viimeistelee kehittämistyötä käsittelevää lisensiaattitutkimustaan Joensuun yliopistossa. Projektipamausta odotellessa Kehittämisprojekteista näyttää tulleen megatrendi työelämässä, myös sosiaali- ja terveydenhuollossa. Taaskin eletään sitä aikaa vuodesta, jolloin kehittämistyöläiset odottelevat projektien rahoituspäätöksiä. Hankkeita on suunniteltu ja tavoitteita asetettu. Toiveissa siintävät visiot uusista toimintamalleista, kehittyneistä käytännöistä ja lujittuneista toimijaverkostoista ja edes parin vuoden yhtäjaksoisesta työpaikasta. Kehittäminen ja muutos liitetään usein yhteen, jopa synonyymeiksi. Kun kehittämistyötä ja projektimaailman käsitteitä lähtee tutkimaan, huomaa kuitenkin sen, kuinka hankalasti tavoitettava ilmiö kehittämistyö on. Edes kehittämistyöläiset itse eivät välttämättä pysty kuvaamaan toimintaansa tai työskentelytapojaan johdonmukaisesti. He kehittävät, erityisemmin pohtimatta työnsä perusteita, olemusta tai taustalla vaikuttavia tekijöitä sitä mitä kehittämistyö oikeastaan on. Usein unohtuu, että kehittyminen on aina prosessi. Se ei mahdu pelkästään projektin seurantalukuihin tai lopputulosten toteamiseen. Kehittämistyössä, myös projekteissa, onkin perusteltua kuljettaa kehittämisen, tutkimuksen ja arvioinnin osa-alueita yhtä aikaa, rinnakkain. Kehittämiseen kytketty tutkimus tuottaa uutta tietoa ja uusia menetelmiä työelämän tarpeisiin. Kehittäminen puolestaan tuo tutkimuksen keskelle työelämän arkea. Erityisesti on hyvä seurata kehittämistyön monivivahteisia prosesseja, arviointia ja dokumentointia. Prosessiarviointi tuottaa arvokasta tietoa, joka on hyödynnettävissä vielä jatkuvan projektin ohjaamisessa. Sillä voidaan myös jälkikäteen muodostaa kuvaa siitä, kuinka projekti toteutettiin, mitä opittiin tai mikä oikeasti muuttui. Parhaimmillaan toimintaprosesseja arvioidaan yhdessä projektin kohderyhmien kanssa, kollektiivisesti. Kehittyminenhän on mahdollista vain silloin, kun ihmiset itse siihen syttyvät ja sitoutuvat. kuva: Minna Tarvainen Heli Lindholm on perhekuntoutuksessa Urjalassa sijaitsevassa Toivokodissa kaksi ja puolivuotiaan poikansa kanssa. Perhekuntoutuskeskus Toivokoti Oy tuottaa erilaisia avo- ja laitospalveluita perheille ja juuri synnyttäneille teiniäideille. lukijalta Selkeyttä kehittämistoimintaan Sosiaaliala oli pitkään lapsipuolen asemassa tutkimus- ja kehitysrahoituksessa. Viimeisen vuosikymmenen aikana tilannetta on korjattu. Kiitettävästä kasvusta huolimatta tutkimus- ja kehittämistoimintaa on kokonaisuutena tarkasteltu varsin vähän. Toiminnasta on puuttunut selkeä koordinaatio. Kehittämisen kentästä on tullut viidakko, jossa hankkeet, ohjelmat, osaamiskeskukset ja kehittämisyksiköt kietoutuvat tiheiköiksi. Kun Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti sosiaali- ja terveysministeriön kehittämishankkeita, se kiinnitti huomiota kokonaiskoordinaation puutteeseen yksistään jo hanketoiminnan sisällä. Mutta juuri kun hanketoimijat alkoivat oppia uuden käytännön, järjestelmää alettiin muuttaa. Hankkeista siirryttiin kansalliseen kehittämisohjelmaan. Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta alkoi pysyvästi vuoden 2002 alusta. Yhdeksän osaamiskeskusta sai valtion rahoitusta. Niiden tavoitteena oli toimivan ja pysyvän yhteistyörakenteen luominen tutkimus- ja opetustoiminnan ja kuntien käytännön työn välille. Aiemmin maahan oli luotu ammattikorkeakoululaitos. Sen yhdeksi tehtäväksi oli asetettu tutkimus- ja kehitystoiminta. Ammattikorkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan yksiköissä oli tiedekorkeakoulujen kouluttamia tohtori-, 18 Sosiaaliturva 3/08

19 Palstalla sosiaalipalveluiden käyttäjät kertovat ajatuksiaan sosiaalipalveluista. Mitä palveluita olet käyttänyt äidiksi tulosi jälkeen? Menin Lahden ensikotiin suoraan synnytyslaitokselta, kun lapseni oli kaksiviikkoinen. Päätös ensikodista tehtiin lapsen isän, silloisen mieheni päihdetaustan takia, mutta myös siksi, että minulla on diabetes ja sokeritasapainoni meni synnytyksen jälkeen sekaisin. Olin ensikodissa vuoden ja kaksi kuukautta, ja siirryin sieltä päihdeongelmaisille perheille tarkoitettuun Puolimatkantaloon vanhemmuuden tukijaksolle. Lapsen isä oli tuolloin vapautunut vankilasta, ja hän oli myös siellä jonkin aikaa. Puolimatkantalon ja Toivokodin välissä olimme poikani kanssa turvakodissa pari viikkoa. Eräänä päivänä minulle sanottiin siellä, että sosiaalityöntekijäsi tulee hakemaan teitä ja menette perhekuntoutukseen. Ohoh, mikäs paikka se on? Otin vain vaatteita ja lapselle pari vaippaa. Sillä tiellä olemme edelleen. Aikarajaa ei ole annettu, vaan saan edetä omalla vauhdillani. Olen nyt kuntoutujan roolissa. Opiskelen oppisopimuksella elämän koulussa lapseni maailman parhaaksi äidiksi ja vanhemmaksi, hyväksi kansalaiseksi ja naiseksi. Millaista kohtelua olet saanut? Huostaanoton uhka on ollut taustalla lähes koko ajan. Siitä puhuttiin ensimmäisen kerran jo ennen kuin lapsi oli syntynytkään, kun neuvolan työntekijälle selvisi, että tulevan lapsen isä on käyttänyt päihteitä ja että hän on vankilassa. Eihän tuollaiseen perheeseen voi lasta laittaa, hän sanoi. Minuun jäi pelko. Puolimatkantalossa minulta melkein riistettiin äitiys. Olin silloin huonossa kunnossa, mutta viimeisillä voimillani sain sanottua loppuneuvottelussa, että lapselta on juuri lähtenyt isä, älkää viekö enää äitiä. Antakaa minulle vielä yksi mahdollisuus. Sosiaalitoimesta olen kuitenkin saanut hyvää palvelua. Sosiaalityöntekijäni on antanut minulle kolme hyvää mahdollisuutta. Olen siitä kiitollinen, sillä se ei ole ollut halpaa. Pääni ei olisi kasassa, jos lapseni olisi viety. Periaatteessa minut on pakotettu ja minua on revitty eri paikkoihin kaulapannasta, mutta se on ollut hyvä. Aluksi Toivokotikin tuntui epämiellyttävältä. Ensimmäisenä minulle sanottiin, että kännykkä pois. Otin myös kunnon matsin vastuuhoitajani kanssa ja haukuin hänet pystyyn, vaikka hän on osoittautunut ihanaksi ihmiseksi. Suutuin alussa jokaisessa ohjauskeskustelussa. En luottanut mihinkään. Mitä parannuksia toivoisit? Nyt tuntuu, että minulla on kaikki hyvin, ja voin keskittyä tärkeimpään lapseeni. Sokeritasapainoni, liikkumiseni ja lapsen kehitys menevät parempaan suuntaan kaiken aikaa. Oma ulkonäkönikin on parantunut jo niin, että entinen mieheni ei tunnistanut enää minua. Kun mietin taaksepäin, kuntoutuksen tarvetta olisi voitu harkita tarkemmin heti synnytyksen jälkeen. Olin huonovointinen äiti ja mahdottoman turvoksissa. Ensikoti ei ollut minulle oikea paikka, koska en ole mikään ryhmäihminen. Olisin tarvinnut heti henkilökohtaista ja yksilöllistä kuntoutusta ilman hälinää. Jos olisin päässyt suoraan Toivokotiin, olisin tällä hetkellä varmasti Suomen presidentti tai ainakin eläisin itsenäisesti lapseni kanssa. lisensiaatti- ja maisteritason tutkijoita ja kehittäjiä, joilla oli valmiina luontevia yliopistoyhteyksiä. Vain parilla alueella osaamiskeskukset ovat ammattikorkeakoulujen hallinnoimia. Niissä on oivallettu synergian edut ja osattu varoa päällekkäisten rakenteiden epämielekkyyttä. Osaamiskeskusten yhteys valtakunnalliseen Sosiaalija terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesiin ei ole ollut selkeä. Niinpä Stakes on alkanut kehittää omaa alueyksikkörakennettaan. Kolmesta alueyksiköstä vain yksi, Jyväskylä, on erikoistunut sosiaalipalveluihin. Tampereella ja Vaasassa pääpaino on terveydenhuollossa. Stakesin ja Kansanterveyslaitoksen mahdollinen yhdistäminen synnyttää sekä tarpeen että mahdollisuuden tarkastella toimintoja kokonaisuutena. Parhaillaan rakennetaan sosiaalialan kehittämisyksiköitä. Niiden on tarkoitus muodostaa kunnille tutkimusja kehittämistoiminnan pysyvä rakenne ja lisätä oman alueensa henkilöstön ammatillista osaamista. Kehittämisyksiköillekin on annettu tehtävä hakeutua yhteistyöhön muun muassa osaamiskeskusten kanssa! Yhteistyön määrä ja muodot tiede- ja ammattikorkeakoulujen kanssa vaihtelevat. Parhaillaan maahamme rakennetaan strategisen huippuosaamisen klustereita. Yksi näistä Shok-ohjelmista keskittyy hyvinvointikysymyksiin. Niissä taas yrityksille ja korkeakouluille tulee vahva asema. Tiede- ja ammattikorkeakouluilla on sosiaalialan kehittämis- ja tutkimusklinikoita sekä living lab -toimintoja. Esimerkiksi Laurea-ammattikorkeakoululla on hyvinvointiosaamisen kehittämiskeskus Well Life Center Espoossa ja Turun yliopistolla moniammatillinen opetus- ja tutkimusklinikka. Kuopion yliopisto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu ovat yhdessä kehittäneet sosiaalitaloutta. Valtion ja kuntien toiminnan rinnalla on sosiaali- ja terveysjärjestöjen tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Järjestöjen tehtävänä onkin toimia julkisen palvelun rinnalla siten, että ne luovat vaihtoehtoja ja tekevät uusia aloitteita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu on kunnilla. Eduskunta, valtioneuvosto ja sosiaali- ja terveysministeriö vastaavat palvelujen valtakunnallisesta ohjauksesta. Valtion vastuulla on pääosa kehittämistoiminnasta. Kun hallitus 2006 uudisti sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annettua lakia, se korosti alan ohjauksen merkitystä yhteiskunnan toimivuudelle ja kansalaisten hyvinvoinnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus kansantaloudesta on merkittävä. Ministeriövetoinen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma Kaste suo mahdollisuuden tarkastella sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoimia hankkeita ja kehittämistoimintaa. Koko alaa tulisi kuitenkin tarkastella kokonaisuutena yli ministeriörajojen. Pirstaleinen ja koordinoimaton tutkimus- ja kehittämistyö ei ole kenenkään etu. Sosiaalialan arkisen kehittämistyön, tutkintoon johtavan koulutuksen, lisä- ja täydennyskoulutuksen, tieteellisen tutkimuksen sekä soveltavan tutkimus- ja kehitystyön on muodostettava järkevä ja toimiva kokonaisuus. Tarvitaan sekä yhteistyötä että työnjakoa. Hajanaisessa kehittämiskokonaisuudessa jotkut osat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Paras-hanke on paljastanut, että sosiaalipalvelujen järjestelmäosaamisen tutkimus ja koulutus ovat jääneet syrjään. Palveluiden laaja uudelleenorganisointi edellyttää tietoa ja näkemystä niiden tarkoituksenmukaisesta organisoinnista ja johtamisesta. Kehittämistyön tulee olla myös asiakaslähtöistä. Mitä moninaisemmat ongelmat sitä laajempi poikkihallinnollinen yhteistyö muiden palveluiden kanssa on tarpeen. Tarvitaan myös kykyä puolustaa sosiaalisen omaleimaisuutta esimerkiksi laajuudeltaan ylivoimaisen terveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistoiminnan rinnalla. Jorma Niemelä, Diakonia-ammattikorkeakoulun rehtori, Jyväskylän yliopiston sosiaalityön dosentti Lisäaineistoa verkossa Katso Sosiaaliturvan verkkosivuilta, miltä kehittämistoiminnan viidakko näyttää kaaviona. > Sosiaaliturva-lehti Sosiaaliturva 3/08 19

20 näkökulma lukijalta Päihdepalveluja ei voi rakentaa vain mielenterveyspalvelujen varaan Päihde- ja mielenterveysongelmat on alettu niputtaa yhteen. Alkoholin ongelmakäyttäjistä prosentilla on todettu kliinisesti merkittävä depressio ja huumeiden ongelmakäyttäjistä yli puolella on jokin mielenterveyshäiriö. Vuoden 2003 päihdetapauslaskennassa havaittiin, että 37 prosentilla laskentaan osallistuneista esiintyi päihteistä riippumattomia mielenterveyshäiriöitä. Toisaalta myös mielenterveyden häiriöt altistavat päihdeongelmille. Psykiatrisilla potilailla eriasteista päihteiden ongelmakäyttöä on prosentilla. Erityisesti päihteitä ongelmallisesti käyttävistä nuorista jopa prosentilla on arvioitu olevan mielenterveyshäiriö. Päihdeongelmaa ei kuitenkaan voi pelkistää näidenkään lukujen perusteella ainoastaan mielenterveysongelmaksi. Ihminen on yhtä aikaa fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus, jolla on lisäksi henkisiä ja hengellisiä tarpeita. Päihteiden ongelmakäyttö ei juuri koskaan ole pelkästään riippuvuusongelma vaan siihen liittyy usein erilaisia muita liitännäisongelmia. Jos ihmisellä on samanaikaisia mielenterveys- ja päihdeongelmia, yleensä häntä on autettava myös monissa muissa sosiaalisissa ja terveydellisissä ongelmissa. Tavallisia ovat muut sairaudet, asunnottomuus tai muut asumisen ongelmat, toimeentulo-ongelmat ja velat, työhön, työttömyyteen tai opiskeluun liittyvät ongelmat sekä lastensuojelukysymykset ja erilaiset ihmissuhdeongelmat. Siksi päihdepalveluja ei voi rakentaa ainoastaan mielenterveyspalvelujen varaan. Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kiinteää ja joustavaa yhteistyötä tarvitaan silloin, kun päihdeongelmaisella ihmisellä on mielenterveysongelmia tai mielenterveysongelmista kärsivällä on päihdeongelmia. Yhteistyö on tärkeää, jotta voidaan varmistaa, että ihminen saa tarpeenmukaisen hoidon eikä häntä siirrellä paikasta toiseen. Samalla työntekijöidenkin ammattitaito sekä päihde- että mielenterveysongelmien hoitamisessa kasvaa. Päihdehuoltolaki korostaa sosiaalihuollossa hyväksyttyjen palveluperiaatteiden, vapaaehtoisuuden, valinnanvapauden, normaalisuuden ja oman osallistumisen periaatteen toteuttamista päihdehuollossa. Lain perusteluissa todetaan, että palvelujen tulee olla joustavia, toisiaan tukevia ja täydentäviä. Päihdepalveluissa tarvitaan erityisesti nopeasti ja helposti tavoitettavia peruspalveluja, joita tulisi olla saatavilla tasapuolisesti koko maassa. Näin voitaisiin varmistaa, että päihteiden käytöstä aiheutuviin pul- Kiitos mielenkiintoisista artikkeleista Sosiaaliturvassa 1/2008 kärkiteemalla Sosiokulttuurinen työ. Aiheeseen liittyen haluan tuoda esille Hämeen ammattikorkeakoulun ohjaustoiminnan koulutusohjelman, joka on ainoa laatuaan Suomessa ja Pohjoismaissakin. Kuulumme ammattikorkeakoulussa kulttuurialaan ja tarjoamme laajaa kirjoa kulttuurisista menetelmistä. Ne kattavat käsityön, sanallisen ja kuvallisen ilmaisun, draaman ja muun toiminnan sekä medialukijalta Kulttuurialalta löytyy koulutusta eri ryhmien ohjaustoimintaan perustaiset menetelmät. Meiltä valmistuneet sijoittuvat ohjaustyöhön eri asiakasryhmien kanssa, vauvoista vaareihin ja mummoihin sosiaali- ja terveysalalle, nuoriso-, kulttuurija sivistystoimeen, käsityökeskuksiin, työpajoille ja toimintakeskuksiin, yhdistysten ja järjestöjen palvelukseen. Myös luovan alan yrittäjyys kiinnostaa yhä useampia. Keskeisiä osaamisen alueita ovat erilaisten asiakkaiden ja asiakasryhmien kohtaaminen, yksilöiden ja ryhmiin voidaan vastata jo mahdollisimman varhain ja siten, että palvelut vastaavat myös kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tarpeisiin. Peruspalvelujen ohella on edelleen kehitettävä päihdehuollon erityispalveluja. Hoitoennuste ei kuitenkaan saa olla palvelujen saamisen ehto vaan palvelun tavoitteet laaditaan ja saavutetaan yhdessä asiakkaan kanssa hoidon aikana. Jos palvelun saanti edellyttää diagnoosia ja lähetettä, kynnys palveluihin kasvaa. Palveluihin on voitava tulla silloin, kun asiakas itse pitää sitä tarpeellisena. Hyvinvointi ohjelmassa painotetaan, että hyvinvointierojen ja huono-osaisuuden kasautumisen kasvaessa on pystyttävä vahvemmin määrittelemään se syrjäytymistä ehkäisevä suoja, josta julkisen vallan tulisi viime kädessä kantaa vastuunsa. Päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten palvelujen järjestäminen on tässä keskeistä. Heidän on saatava apua joustavasti ilman lähetettä tai ajanvarausta ja tarvittaessa virka-ajan ulkopuolella. Päihtymys ei saa olla este tarpeenmukaisten palvelujen saamiselle ja tästä sosiaali- ja terveysministeriö onkin antanut erilliset ohjeet. Palveluja annettaessa ja suunniteltaessa on otettava yksilöllisesti huomioon ihmisen fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset kysymykset ja tarpeet unohtamatta myöskään hänen läheistensä tarpeita. Roger Nordman, Kunnallinen Päihdehuoltoyhdistys ry mien ohjaaminen, palveluiden ja tuotteiden suunnittelu sekä kulttuuristen menetelmien soveltamiskyky. Toiminta on aina tavoitteellista. Tavoitteet määrittyvät oppimisen, kuntoutumisen, virkistymisen ja luovuuden edistämisestä käsin riippuen siitä, mikä kulloisessakin toimintaympäristössä ja kulloisenkin asiakasryhmän kanssa on keskeistä. Yhden ikkunan toimintaamme avaa verkkolehtemme jossa on myös tiivistelmiä opinnäytetöistä. Tällä hetkellä toteutamme erikoistumisopintoja Luovat menetelmät ohjauksessa. Paula Rantamaa, koulutusohjelmajohtaja, yliopettaja, Hämeen ammattikorkeakoulu, Ohjaustoiminnan koulutusohjelma 20 Sosiaaliturva 3/08

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA Sosiaali- ja terveysministeriön johdon, Huoltajasäätiön ja Sosiaalijohto ry:n tapaaminen 14-08-2014 Helsinki Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016

Kommenttipuheenvuoro. Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 Kommenttipuheenvuoro Sosiaalihuolto ja sen kehittäminen Lahti 2.5.2016 "sote-uudistuksessa on kyse siitä kuinka nopeasti sinne omalle terveyskeskuslääkärille pääsee... Vaiko jostain muustakin? Sosiaalihuolto

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle?

Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? 1 Mitä ehdittiin tehdä ja mitä jäi seuraavalle ohjelmakaudelle? Sosiaalialan kehittämishankkeen päätösseminaari Haminassa 15.11.2007 neuvotteleva virkamies Pirjo Marjamäki, STM 2 Yhteistyö kuntien ja valtion

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE

KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS = KOSKE Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Palveluohjaus vammaistyössä 28.9.07 Armi Mustakallio Projektipäällikkö, Vammaispalveluiden sosiaalityön ja verkostoituneen erityisosaamisen kehittäminen 5.10.2007

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus Peppi Saikku Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4.2011/ Helsinki Mitä tiedetään pitkäaikaistyöttömien kuntoutuksesta? Mitkä asiat selittävät nykyistä tilannetta? Millaisia

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014

Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Sosiaalinen kuntoutus Syyskuu 2014 Jaana Heinonen Työikäisten sosiaalipalvelupäällikkö Organisaatio Aikuisten sosiaalityö Johtava sosiaalityöntekijä Päivi Esala Velkaneuvonta Etuuskäsittely Aikuissosiaalityö

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö

Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä. 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Vantaan kaupungin kokemukset yhteistyöstä 10.9.2015 Virve Flinkkilä Palvelupäällikkö Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityö Miksi Kelan kanssa yhteistyöhön? Toimeentulotuen kasvavat asiakasmäärät (8-9 % vuosikasvu)

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN

RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN Avustustoiminta RAY:N RAHOITTAMAN TUTKIMUSTOIMINNAN AVUSTAMISEN periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo RAY:n rahoittaman tutkimustoiminnan avustamisen periaatteet...3 Tunnusmerkkejä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Tampereen yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Timo Tiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet

Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Kunnista kuultua Varsinais- Suomen tunnistetut kehittämisen tarpeet Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, www.vasso.fi Tapio Häyhtiö 15.1.2015 Vasso kehittäjäorganisaationa 11 lakisääteistä alueellista

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Työllisyyspalveluiden organisaatio

Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden organisaatio Työllisyyspalveluiden johtaja Hallinto- ja tukipalvelut Työllisyysyksikkö Työllisyyspäällikkö Työraide Projektipäällikkö Työvalmennusyksikkö Työvalmennuspäällikkö Työvoimanpalvelukeskus

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014

Foorumitoiminta Pirkkalassa. Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminta Pirkkalassa Pormestari Helena Rissanen 30.9.2014 Foorumitoiminnan taustaa Foorumitoiminnan taustalla oli Tekesin rahoittama perusturvapalveluiden kehittämishanke Terveellä järjellä parasta

Lisätiedot

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998

Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 Järjestöjen järjestö Perustettu 1998 SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JA YHTEISÖLLISYYS kotona asumisen tukeminen kansalaisaktiivisuuden edistäminen toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen työllistäminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015

Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö. Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Käytäntötutkimusaiheita Espoon aikuissosiaalityö Käytäntötutkimuspäivä 28.9.2015 Maahanmuuttajataustaisten nuorten verkostot Käytäntötutkimuksessa kartotetaan maahanmuuttajataustaisten nuorten asiakkaiden

Lisätiedot

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011

Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö. Asiakasraati 13.12.2011 Sosiaaliaseman aikuissosiaalityö Asiakasraati 13.12.2011 Aikuissosiaalityön ja perusturvan palveluyksikkö Aikuissosiaalityö Hannikaisenkadun sosiaaliasemalla Sosiaalinen luototus Keski-Suomen talous- ja

Lisätiedot

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia

Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia Taide, kulttuuri ja RAY:n avustusstrategia osastopäällikkö Mika Pyykkö Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma 2010 2014 tutuksi järjestöille 28.1.2011 Helsinki Mika Pyykkö, 27.1.2011 1

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö

Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Opiskelijan toimeentulotuki ja sosiaalityö Tampereen yliopisto 28.4.2016 Sosiaaliohjaajat Sanna Mäkipää ja Johanna Männikkö 28.4.2016 Toimeentulotuki Sosiaalipalvelut Kaupungin sosiaalipalvelut tukevat

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA

HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA HEIKKI WARIS -INSTITUUTIN TAUSTAA Käytännön, tutkimuksen ja opetuksen yhteistyön kehitysvaiheista: käytännön näkökulma Heikki Waris instituutin 10-vuotisjuhlaseminaari 09.09.2011 YM Aulikki Kananoja INSTITUUTTI

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR) Aikuissosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja kehittäjäasiantuntijoina kehittämisessä ja juurruttamisen varmistamisessa Kirsi Lehtipää ja Merja Kallio Valtaväylä- hankekokonaisuudesta

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014

2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2014 Toimintasuunnitelma, toteuma ajalta 1-8/2014 2.6 Sosiaalilautakunta 1 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; Sosiaalitoimen hallinto, Sosiaalityö, Vanhustyö/kotipalvelu sekä Vammais. Sitovuustasoihin

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki

Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki Toimeentulotuen määräajat ja ehkäisevä toimeentulotuki 1 Toimeentulotuki turvaa välttämättömän toimeentulon Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Jokaisella Suomen

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari 9.9.2015 Ellen Vogt Edellisen hallituskauden satoa - mikä kaikki on muuttumassa? Keskeisimmät meneillään

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa

Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Ajankohtaista RAY:n avustustoiminnassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät Vantaa, 30.10.2014 Sini Toikka 24.10.2014 1 MEIDÄN KAIKKIEN RAY Avustustoiminnan linjaukset vuosille 2016-2019 2

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010

Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia. Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometri 2010 - ajankohtaisia tuloksia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti 6.5.2010 Sosiaalibarometrin toteutus 20. vuotuinen Sosiaalibarometri (1991 alkaen) Sosiaali- ja terveysturvan

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot