Vr-konsernia uhkaa pirstominen ja viipalointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vr-konsernia uhkaa pirstominen ja viipalointi"

Transkriptio

1 2/2008 Vr-konsernia uhkaa pirstominen ja viipalointi Positiivisia ajatuksia Kylmälahti valmis Pilkit ja kaukalopallot paremmuusjärjestyksessä

2 Pääkirjoitus Helsingissä 15. päivänä toukokuuta 2008 VR-KONSERNIA UHKAA PIRSTOMINEN JA VIIPALOINTI Liikenne- ja viestintäministeriön ja valtioneuvoston omistajaohjausosaston yhteinen työryhmä on löytänyt yhteisen sävelen, jonka päämääränä on nykyisen VR-konsernin pilkkominen ja viipalointi. Nuottiviivastoon on ensinnäkin kirjoitettu Oy VR Rata Ab:n irrottaminen VR-konsernista siten, että ratayhtiöstä muodostettaisiin VR:stä erillään oleva valtionyhtiö. Sen tehtävänä olisi kilpailla yhdessä muiden maanrakentajien kanssa Ratahallintokeskuksen isännöimistä rataurakoista. Oy VR Rata Ab:n omistamat ratatyökoneet sosialisoitaisiin ja niiden omistajaksi tulisi erityisen valtionyhtiön alainen ratatyökonepooli. Tähän yhtiöön sijoitettaisiin myös ratatyökoneiden käyttäjät. Rataurakkakilpailun voittanut yritys voisi vuokrata konepoolista tarvitsemiaan ratatyökoneita ja työntekijöitä. Työryhmä ei kuitenkaan tyydy ratayhtiön pirstomiseen, vaan esittää myös liikenteenohjauksen viipaloimista irralleen VR-konsernista. Aikomuksena on muodostaa erillinen liikenteenohjausyhtiö, joka toimisi Ratahallintokeskuksen alaisuudessa. Tämän toimenpiteen tarkoituksena on edistää rautatiekilpailua, sillä erillisen liikenteenohjausyhtiön katsotaan helpottavan uusien, yksityisten tavaraliikenneyhtiöiden tuloa rataverkolle. Liikenteenohjauksen eriyttämisellä tavoitellaan selkeästi myös henkilöliikenteen avaamista kilpailulle, vaikka tältä tavoitteelta nyt puuttuvatkin lainsäädännölliset edellytykset ja poliittiset päätökset. Työryhmä näyttää ottaneen tehtäväkseen esittää toimenpiteitä, joilla nopeutetaan rautatiekilpailun alkamista sekä viitoitetaan tietä nykyisen VR-konsernin toimintojen ainakin osittaiselle yksityistämiselle. Työryhmän toimenpide-esityksillä on toteutuessaan suuria vaikutuksia VR-konsernille ja sen henkilöstölle. Ratayhtiön ja liikenteenohjauksen erottaminen koskisi noin VR:n työntekijää. VRkonserni typistyisi Tynkä-VR:ksi, joka olisi alttiina muille pilkkomisille. Seuraava askel voisi olla henkilöliikenteen ja tavaraliikenteen eriyttäminen omiksi yhtiöikseen. Nykymuotoinen VR-konserni on monipuolinen rautatietoimintoihin erikoistunut kuljetus- ja ratayhtiö, jolla on yhtiöitä ja liiketoimintaa myös maantieliikenteessä. Eri toiminnot täydentävät toisiaan ja niillä on selkeitä yhteisvaikutusetuja. Pilkkominen romuttaisi nämä yhteisvaikutusedut ja nakertaisi sekä heikentäisi valtion omistaman rautatieyhtiön toimintaedellytyksiä. Ratayhtiön toiminta osana VR-konsernia on perusteltua myös rautatieliikenteen häiriöttömän ja turvallisen toiminnan kannalta. Radan kunnossapitoa tehdään rautatieliikenteen ehdoilla, jolloin turvallisuus on keskeinen vaatimus. Radanpidon pirstominen on selkeä uhka rautatieliikenteen turvallisuudelle, koska tuolloin kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa. Radanpito voi myös päätyä yksityisen monopolin omistukseen. Mikäli valtio päättäisi seuraavassa vaiheessa myydä erillisen ratayhtiönsä yksityisille markkinoille, niin ostaja saattaisi olla jokin vahva kotimainen tai kansainvälinen toimija, joka näin ottaisi yksinoikeudella ratamarkkinat haltuunsa. Viime kädessä tällaisen monopolikehityksen maksavat kohoavien kustannusten muodossa nykyisen VR konsernin omistajat, veronmaksajat. Näin on käynyt rautatietoimintojen ja muiden yhteiskunnan aiemmin harjoittamien toimintojen yksityistämisen mallimaassa Iso-Britanniassa. 2 Veturimies 2/2008

3 Liiton ajankohtaista 2 Pääkirjoitus: VR-KONSERNIA UHKAA PIRSTOMINEN JA VIIPALOINTI 4 Puheenjohtajan palsta: Omistajaohjausta 6 Valtuusto 8 Pääsihteerin päivyri: Työeläkeotteesta ei kannata nostaa verenpainetta 10 Pääluottamusmies: Radio-ohjausta ja uutta organisaatiota 20 Luukusta lukaali 24 Hallituksen kuulumisia Työsuojelu 12 Erityisvaltuutettu: Kallellaan kuin Galileon kellotorni 14 Viina vie viisi miljoonaa työpäivää vuodessa 16 Tutustuminen Malux ohjaamoradioon 18 Kunnossapitopalvelujen valtakunnallinen keskitetty ohjauspiste 19 Lämpöä ja viileyttä Uutta kalustoa suunnitellaan. Kuvassa Idän Pendon ohjaamon maketti. Asiasta lisää sivuilla Kylmälahden remontti on valmistunut. Sivut Hiihtoon ja ulkoiluun on keväthangilla paneuduttu. Sivut Hallitus on tehnyt päätöksen sijoittaa tunturiin, tämän Ylläs Saagan viereen rakennetaan meille omat huoneistot. Sivut Vapaa-aika 32 Kaukalopalloa Turussa 34 Monipuolinen hiihtoleiri Pyhällä 36 Pilkkikisa Ristikko 41 Veturimiesveteraanit tunturissa Kentältä 23 Jamalinen Pistelaskua vai mahalaskua 27 Laajalahti: Kotkan kevättä 28 Junamatka halki vehreän Irlannin 30 Nurminen: Positiivisia ajatuksia Veturimies-lehden seuraaavat ilmestymispäivät ovat: Aineiston on oltava toimittajalla: Numero 3 on samalla liiton juhlalehti. Julkaisija Veturimiesten liitto Toimitus: John Stenbergin ranta 6, Helsinki puh Päätoimittaja: Timo Tanner puh: , Toimittaja: Markku Vauhkonen GSM fax Toimitusneuvosto: Risto Elonen, Timo Tanner ja Markku Vauhkonen Koti os: Kesäkatu 6, Pieksämäki Tilaushinta vsk. 20 euroa Ilmoitushinnat 2008: 1/1 sivua 250 euroa 1/2 sivua 170 euroa pienemmät ilmoitukset, lisäväri ja 4-väri sopimuksen mukaan. ISSN Kehitys Oy, Pori Veturimies 2/2008 3

4 Risto Elonen Liiton ajankohtaista PUHEENJOHTAJAN PALSTA Omistajaohjausta VR Yhtymän omistajaohjaus siirtyi vuoden alusta Liikenne - ja viestintäministeriöstä valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle. Tänne on keskitetty kaikkien valtion omistamien ja markkinaehtoisesti toimivien yhtiöiden omistajaohjaus. Kevään aikana on ollut huomattavissa, että valtion omistajaohjaus on terävöitynyt VR Yhtymän ja VR konsernin osalta. VR Yhtymän osalta uusien toimintamallien sisäänajo näyttää alkaneen. Yhtymän hallintoneuvoston jäsenten lukumäärä puolitettiin ja yhtiöjärjestystä muutettiin siten, että hallintoneuvoston päätösvalta on käytännössä olematon. Tässä yhteydessä henkilöstön edustus Yhtymän hallintoneuvostossa lakkautettiin. Myös VR Yhtymän hallituksen kokoonpanoa uudistettiin rajusti ja uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Antti Lagerroos. Jää nähtäväksi, miten uuden omistajaohjauksella sekä uusilla henkilövalinnoilla halutaan VR:ä tulevaisuudessa kehittää. Vai halutaanko jotain aivan muuta? Radanpidon töiden toimintamallin kehittäminen Liikenne - ja viestintäministeriö asetti lokakuussa 2007 työryhmän selvittämään ja arvioimaan radanpidon töiden tilaamiseen ja markkinoiden kehittämiseen liittyviä seikkoja ja tekemään ehdotuksen tarvittavista rakenteellisista muutoksista. Työryhmä järjesti kuulemistilaisuuden työryhmän työssä esiin nousseista kehittämisehdotuksista. Työryhmän esityksiä esittelivät Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja ja työryhmän puheenjohtaja Juhani Tervala sekä ylijohtaja Pekka Timonen valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksesta. Varsinainen loppuraportti valmistuu toukokuun lopulla. Työryhmä kertoi esittävänsä VR Rata Oy:n irrottamista VR-konsernista, jolloin siitä muodostettaisiin uusi valtion omistama yhtiö. Samalla olisi tarkoitus perustaa konepooli, josta nykyisiä VR Rata Oy:n raskaita ratatyökoneita voidaan lainata koneenkäyttäjineen muiden urakoitsijoidenkin käyttöön. Tällä olisi työryhmän mielestä töitä tehostava vaikutus. On vaikeaa olla ihan samaa mieltä asiasta, koska radanrakentamisesta suurin osa tehdään muuten kuin näillä raskailla työkoneilla. Työryhmä ilmoittaa esittävänsä myös VR liikenteenohjauksen irrottamista VR Osakeyhtiöstä. Tätä varten perustettaisiin Ratahallintokeskuksen alaisuuteen erillinen liikenteenohjausyhtiö. On vaikea ymmärtää, miten tämä siirto liittyy radanpidon töiden toimintamalliin. Työryhmäkään ei sitä ole ilmeisesti keksinyt ja perustelee siksi tätä siirtoa valmistautumisella kohta alkavaan rautatiekilpailuun sekä uusien liikenneoperaattorien rataverkolle tulemiseen. Mikäli työryhmän esitykset toteutuvat, ne koskevat noin 2300 VR:läistä. Nykyisen VR:n organisaation pilkkominen ja ulkoistaminen muuttaa oleellisesti VR:n konsernirakennetta ja itse asiassa romuttaa sen hyvin perusteel- Työryhmä kertoi esittävänsä VR Rata Oy:n irrottamista VR-konsernista, jolloin siitä muodostettaisiin uusi valtion omistama yhtiö. Samalla olisi tarkoitus perustaa konepooli, josta nykyisiä VR Rata Oy:n raskaita ratatyökoneita voidaan lainata koneenkäyttäjineen muiden urakoitsijoidenkin käyttöön. Tällä olisi työryhmän mielestä töitä tehostava vaikutus. On vaikeaa olla ihan samaa mieltä asiasta, koska radanrakentamisesta suurin osa tehdään muuten kuin näillä raskailla työkoneilla. Kuvassa näkyvä talletusmuoto konepankkiin ei varmaan ole tarkoituksena, vaan parhaat vehkeet olisi saatavissa vuokralle kilpailun voittaneen urakoitsijan käytettäväksi. MV 4 Veturimies 2/2008

5 lisesti. Työryhmän esitykset eivät tällä kertaa perustukaan mihinkään ulkoa tulevaan pakottavaan tarpeeseen, kuten EU direktiiviin tai muuhun vastaavaan sääntelyyn. Suomessa on pantu toimeen kaikki EU:n antamat rautatiedirektiivit. Nykyinen radanpito ja liikenteenohjausmalli eivät ole mitenkään ristiriidassa EU:n säännösten kanssa. Voisi jopa väittää, että Suomessa asiat ovat aika paljon pidemmällä näiden seikkojen osalta kuin monessa muussa EU - maassa. On vaikea nähdä, että nyt esitetyillä toimenpiteillä olisi oleellista vaikutusta työryhmän toimeksiannon mukaiseen radanpidon markkinoiden todelliseen kehittämiseen. Tuntuu siltä, että nyt ollaan tekemisissä kokonaan toisenlaisten motiivien kanssa. Välittömästi herää kysymys seuraavaksi tehtävistä toimenpiteistä, mikäli esitykset toteutetaan työryhmän linjausten perusteella. Työryhmän loppuraportin valmistumisen jälkeen alkaa poliittisten kantojen muodostaminen toimenpide-esityksiin. Syksyllä tehdään asiaa koskevat päätökset poliitikkojen linjausten perusteella. Työryhmä lähtee siitä, että esitykset otettaisiin käyttöön hyvin nopealla aikataululla. Virastojen yhdistämiskaavailuja Liikenne - ja viestintäministeriössä on käynnistymässä hanke, jonka mukaan Liiton ajankohtaista ministeriön hallinnonalan nykyiset kuusi virastoa tai laitosta koottaisiin kahteen erilliseen virastoon. Hanke liittyy valtionhallinnon tuottavuusohjelmaan. Tarkoituksena on perustaa ensinnäkin uusi Liikennevirasto, johon kootaan Ratahallintokeskus, Tiehallinto ja Merenkulkulaitos. Toiseksi perustettaisiin Liikenneturvallisuusvirastoon, johon sulautetaan Ajoneuvohallintokeskus, Ilmailuhallinto ja Rautatievirasto. Selvitystyö asiasta tehdään vuoden 2009 maaliskuun loppuun mennessä ja uudet virastot aloittaisivat toimintansa vuosina LISÄKSI! Jopa 5 % Bonusta vakuutusmaksuista. Rekisteröidy if.fi Etuja ja turvaa helposti kokoamalla If palkitsee kaikki Keskittäjäasiakkaansa uudella ja mahtavalla alennusohjelmalla. Alennusten lisäksi Keskittäjät saavat myös useita muita rahanarvoisia etuja. Järjestöasiakkaana voit saada alennusta jopa 15 %! Lue lisää if.fi, soita tai tule lähimpään Ifiin. Lisäksi voit saada jopa 5 % Bonusta vakuutusmaksuista. Lisätietoja: Veturimies 2/2008 5

6 Liiton ajankohtaista Liiton ajankohta Työ jota teemme kuljettajina tuottaa ennätyksellistä tulosta. VR on julkistanut vuosikymmenen parhaimman tuloksen, vaikkakin vielä tavaraliikenteen tulos ei aivan kaikilta osin ollut riittävä. Uskallan sanoa, että voimme osaltamme työntekijöinä ottaa rohkeasti kiitoksen hyvästä menestyksestä, sanoo valtuuston puheenjohtaja Eero Kippola avauspuheenvuorossaan. 6 Veturimies 2/2008

7 ista Liiton ajankohtaista Valtuusto Kevään 2008 valtuuston kokous oli tämän valtuuston viimeinen sääntömääräinen kokous. Ensi keväänä valitaan uudet valtuutetut liiton ylimpään päätöksentekoelimeen. Kokous oli tavallista aikaisemmin, normaalisti huhtikuun loppupuolella kokoontunut valtuusto pohti nyt liiton asioita heti aprillipäivän jälkeen. Valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Eero Kippola jättää nyt tehtävänsä nuoremmille. Avajaispuheessaan hän toi esiin niitä myönteisiä näkökulmia joihin veturimiehet ovat vaikuttaneet. - Työ jota teemme kuljettajina tuottaa ennätyksellistä tulosta. VR on julkistanut vuosikymmenen parhaimman tuloksen, vaikkakin vielä tavaraliikenteen tulos ei aivan kaikilta osin ollut riittävä. Uskallan sanoa, että voimme osaltamme työntekijöinä ottaa rohkeasti kiitoksen hyvästä menestyksestä. Kippolan mielestä voimme olla tyytyväisiä myös ratojen kunnostuksen ja lisärakentamisen vauhtiin. Henkilöliikenteen kasvu ja tavaraliikenteen tulevaisuuden näkymät etenkin malmiliikenteessä ovat myös niitä positiivisia asioita joita Kippola toi esiin. Venäjän puutullikysymys on kuitenkin sellainen, joka tulee vaikuttamaan myös veturimiesten työn sijoittumiseen. Suuria haasteita saadaan myös kilpailun avautumisen myötä. - Olen ymmärtänyt, että ministeriössä virkamiehet puuhastelevat uusia avauksia rautatiekilpailun avaamiseen. Kun työnantajapuoli tiivistää logistiikkapuolta, antaa tämä meillekin liittona syyn pohtia erilaisia yhteistyömuotoja muiden kuljetusliittojen kanssa. Valtuuston rooli päätöksenteossa sai myös huomiota Kippolan puheessa. Viimeisin Tes sopimus laittoi valtuuston rahkeet tiukalle. - Mielestäni keskustelu osastoissa siitä miten valtuusto toimi sekä miksi ja miten päätökset tehtiin, opetti meille jokaiselle vastuun merkitystä. Se opetti myös sen kuinka tärkeää on ymmärtää tehty päätös. Eero Kippolan mielestä opimme myös sen miten tärkeää valtuutetun on osata avata osastoissa päätös ymmär- rettävästi ja seisoa ryhdikkäästi tehtyjen päätösten takana. - Uskon, että jokainen oli myrskyn silmässä. Puheensa lopuksi Eero Kippola kiitti pitkäaikaisena puheenjohtajana saamastaan luottamuksesta. Ikään kuin perintönään hän kehotti toimimaan siten, että seuraavaan valtuustoon valittaisiin nuoria, uusia veturimiesaktiiveja huolehtimaan tulevien vuosien edunvalvonnasta. Eero Kippolan mielestä veturimiesliitolla on tulevaisuudessakin kolme tehtävää: edunvalvonta edunvalvonta edunvalvonta Kokous meni rutiinilla läpi. Talouden kanssa ei tullut ongelmia, ylijäämä päätettiin sijoittaa rahastoihin. Ainoa isompi asia oli sääntömuutosesitys josta valtuusto äänesti. Hallituksen esittämä yhden paikan lisäys ei saanut äänestyksessä riittävää kannatusta ja näin jatketaan aikaisempien sääntöjen mukaisesti. Veturimies 2/2008 7

8 Timo Tanner Liiton ajankohtaista Pääsihteerin päivyri Työeläkeotteesta ei kannata nostaa verenpainetta - tarkista kuitenkin sen tiedot Toukokuun aikana veturimiehet ovat saaneet kotiinsa postitse VR Eläkesäätiön lähettämän työeläkeotteen. Yksityiset eläkevakuutuslaitokset ovat velvoitettuja lähettämään jokaiselle työeläkejärjestelmän piirissä olevalle ja Suomessa asuvalle vuotiaalle henkilölle työeläkeotteen, josta selviävät yksityisen sektorin työeläkkeeseen oikeuttavat ansiot (TEL - ja TyEL-ansiot). Myös VR Eläkesäätiö on tällainen yksityisen sektorin eläkelaitos. VR Eläkesäätiön lähettämän otteen saavat myös ne alle 63 -vuotiaat, jotka ovat VR Eläkesäätiön erityisen eläkeiän (55, 58, 60 vuotta) perusteella lisäeläketurvan mukaisella vanhuuseläkkeellä. Eläkeote lähetetään tulevaisuudessa vuosittain. Työeläkeotteelle on koottu tiedot yksityisen puolen työsuhteista ja yrittäjätoiminnasta sekä tiedot eläkettä kartuttavista palkattomista ajoista eli sosiaalietuustiedot. Otteessa näkyy yksityisen puolen työsuhteista edellisen vuoden loppuun mennessä karttuneen lakisääteisen eläkkeen määrä. Yli 50-vuotiaille henkilöille on arvioitu myös tuleva yksityisen puolen työeläkkeitä koskeva vanhuuseläkkeen määrä 63-, 65- ja 68 -vuoden iässä. VR Eläkesäätiön lähettämä eläkeote on kuitenkin epätäydellinen eikä siitä selviä todellinen VR:llä ansaittu eläketurva, koska työeläkeote koskee vain yksityisellä sektorilla ansaittua eläkettä. VR:stä muodostettiin osakeyhtiö, jolloin virkasuhteet muutettiin työsuhteiksi ja eläkkeissä siirryttiin yksityisen työeläkejärjestelmän piiriin. Työeläkeote koskee myös kaikkea muuta yksityisen puolen palvelua. Eläkeotteessa ovat siten tiedot myös sellaisesta muusta mahdollisesta yksityisen puolen työnteosta, jota veturimiehelle on voinut kertyä joko ennen VR:n yhtiöittämistä tai sen jälkeen. Veturimiesten eläketurvaan liittyy myös ennen suoritettu valtion palvelu ja siitä saatava VEL eläke. Työeläkeotteessa ei ole VEL eläkettä koskevia tietoja, koska valtion eläkkeistä huolehtiva valtiokonttori ei pysty niitä tässä vaiheessa toimittamaan. Sekä valtion että kuntien palveluksessa ansaituista eläkkeistä pystytään lähettämään eläkeotteet vasta vuonna Säätiöstä arvio Ennen palvelukseen tulleet veturimiehet ovat oikeutettuja myös VR Eläkesäätiön maksamaan lisäeläkkeeseen. Tiedot lisäeläkkeestä eivät ole mukana työeläkeotteella. Lisäturvasta ja lakisääteisistä eläkkeistä VR Eläkesäätiö antaa pyynnöstä eläkearvion noin vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä. Arviolaskelmissa on silloin huomioitu myös valtion eläkkeen osuus. Ns. uusille veturinkuljettajille ( jälkeen palvelukseen tulleille) eläkeote antaa selvityksen yksityisellä puolella jo karttuneista eläkkeistä. Jos heillä on valtion tai kunnan palvelua, niin myöskään heidän osaltaan tällainen palvelu ei ilmene eläkeotteesta Valtion eläkkeestä (vapaakirjasta) voi kuitenkin kysyä Valtiokonttorista. Mikäli henkilö on jäämässä eläkkeelle ennen vuotta 2011 tai hän tarvitsee muutoin valtion eläkkeestään tietoa, voi hän halutessaan pyytää rekisteritietonsa sekä arvion eläkkeensä määrästä joko puhelimitse numerosta tai sähköpostitse osoitteesta Kun eläkkeellä oleva veturimies lähestyy 63 vuotta, niin VR Eläkesäätiö lähettää hänelle eläkehakemuskaavakkeen vanhuuseläkkeen hakemista varten, sillä valtion ja yksityisen puolen vapaakirjat voidaan laukaista maksuun 63 vuoden iässä. Eläkkeensaajan on tuolloin VR Eläkesäätiön sääntöjen mukaisesti täytettävä kaavake ja haettava lakisääteistä vanhuuseläkettä. Jos eläkeläinen on eläkkeelle ollessaan töissä ja hänellä on voimassa oleva työsuhde, niin se on irtisanottava päättymään viimeistään 63 vuotiaana. Sääntö koskee myös osa-aikaista työtä. Jollei työsuhdetta lopeteta, niin vapaakirjat eivät laukea maksuun eikä eläkettä voida maksaa ennen kuin työnteko on päättynyt. Työsuhde voidaan kuitenkin solmia uudelleen ja aloittaa työskentely sen jälkeen, kun vanhuuseläkepäätös on selvä. Tarkista työeläkeotteesi tiedot Kun saat työeläkeotteen, tarkista heti tietojen oikeellisuus. Mikäli tiedot ovat oikein, ei tarvitse tehdä mitään. Jos tiedoissasi on korjattavaa, toimita korjatut tiedot VR Eläkesäätiöön ohjeiden mukaisesti. Eläkesäätiö selvittelee pyynnöstäsi työsuhteesi 10 vuoden ajalta. Tätä vanhempien työsuhteiden korjauspyyntöihin tulee liittää työtodistus ja palkkatodistus. Mikäli et ole saanut työeläkeotetta kesäkuun 10. päivään mennessä, ota yhteys VR Eläkesäätiöön. Säätiö selvittää, miksi otetta ei ole lähetetty. Syynä voi olla mm., että osoitetiedoissa on puutteita tai että Sinulla on eläkehakemus vireillä. Pääasia on, että tarkistat yksityisen puolen työsuhteittesi tietojen oikeellisuuden. Mikäli tiedot ovat oikein, Sinun ei siis tarvitse tehdä mitään. 8 Veturimies 2/2008

9 Liiton ajankohtaista Nordea Pankki Suomi Oyj Liitto MasterCard yksi kortti, monta etua euron luottolimiitti korotonta maksuaikaa keskimäärin 30 päivää käteisnostot sekä kotimaassa että ulkomailla Internet Ostoturva-vakuutus ja Kodinturva-vakuutus Avainasiakkaillemme kortti on maksuton Lisätietoja saat verkkopankista osoitteessa www. nordea.fi tai soittamalla Asiakaspalveluun (pvm/mpm) ma pe 8 20, josta voit myös varata ajan konttoriimme. Normaalihintaisen MasterCard -korttiluoton todellinen vuosikorko on 14,38%. Korko on laskettu käytössä olevalle euron luotolle ja siinä on huomioitu pääkortin vuosimaksu 50 (03/2008). Luoton myöntää Nordea Rahoitus Suomi Oy. Vakuutukset myöntää vakuutusyhtiö AIG Europe S.A. (sivuliike) Kasarmikatu 44, Helsinki. Veturimies 2/ Teemme sen mahdolliseksi

10 Ari Kostiainen Liiton ajankohtaista Radio-ohjausta ja uutta organisaatiota Radio-ohjauksesta on esitetty käyttöönottosuunnitelma. Suunnitelma pitää sisällään kaikki ratapihapäivystykset, joita rataverkollamme on. Suunnitelman tavoitteena on kaiken ratapihapäivystyksen suorittaminen radio-ohjauksella vuoden 2012 kesäkuuhun mennessä. Tavoite on kova, mutta kun tiedämme samaan aikaa poistuvan eläkkeelle käyttöönoton aikana lähes 650 veturinkuljettajaa, niin haastetta riittää kouluttamisessakin. Käyttöönotto alkaa tämän vuoden loppupuolella tai vuodenvaihteessa. Lopullinen päätös varmistunee ennen kesälomia ja paikat julkistetaan samaan aikaan. Tavoitteena on aloittaa paikoista, joissa ei tällä hetkellä ole vielä perinteistä ratapihapäivystystä. Asiasta kerrotaan enemmän luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen neuvottelupäivillä josta asia tulee tiedoksi paikallisiin osastoihin heidän toimestaan. Organisaatio uudistuu Organisaatio uudistuu aina jonkin ajan välein. Vanhemmat kuljettajat tuskin muistavat monesko uudistus on menossa ja vielä vaikeampaa on kertoa mikä oikein muuttuu veturinkuljettajan työn tekemisen näkökulmasta. Luottamustehtävissä olevat sen sijaan huomaavat muutokset selvemmin yhteistyökumppanin vaihtuessa vastapuolella ja jopa organisaatio on saattanut vaihtua kokonaan. Nyt tehtävä uudistus vie mennessään yhden tason Junaliikennöinnin Vetopalvelussa, eli Vetopalvelukeskukset. Uudistus on sinällään perusteltu veturinkuljettajan näkökulmasta, sillä asioiden (lue erimielisyyksien) käsittely nopeutuu ja organisaatio kevenee niin kuin on muuallakin toimintaympäristössämme tapahtunut. Vaikutukset kuitenkin veturimiehen työn tekemiseen on yksittäisen kuljettajan kannalta lähes huomaamattomat, sillä esimies pysyy samana lähes kaikilla kuljettajilla ja ne kenellä vaihtuu, se olisi vaihtunut muutenkin. GSMR ja GSM Radiopuheluliikenne tulee tulevaisuudessa siirtymään uuteen järjestelmään. Tuttu lause jo viime vuosituhannelta. Nyt kuitenkin on pakko ottaa käyttöön rataverkolla GSMR puhelimet, sillä uusin avattava rata on ainoastaan varustettu tällä järjestelmällä. Siis vihdoinkin. Siitä ei sen enempää, sillä Ojalan Kari on mukana veturimiesten edustajana kyseisessä hankkeessa ja kirjoittaa asiasta omalla palstallaan. Sen sijaan GSM puhelimet tultaneen työnantajan toimesta jakamaan kuljettajille työkaluksi. Puhelimet tulevat tämän hetken tiedon mukaan niille kuljettajille jotka työskentelevät linjalähi- tai ratapihaliikenteessä. Puhelimeen tulee samat ominaisuudet kuin on tällä hetkellä Sm 3 kalustossa kirjautumisen osalta ja sillä on tarkoitus antaa lisäinformaatiota liikennetilanteesta ja liikenteeseen vaikuttavista häiriöistä kuljettajalle reaaliaikaisesti. Lisäksi sillä on järjestelmän valmistuttua mahdollisuus antaa kaluston vikatiedot suoraan sähköiseen järjestelmään soittamalla viat kunnossapitoon. Kaluston ohjaus kunnossapitoon paranee ja kalustossa olevat viat tulee paremmin ilmoitettua. Samalla tulee poistumaan ilmaisnumerot sillä silloinhan kuljettajalla on väline jolla ottaa yhteyttä ja työnantaja vastaa kustannuksista. Käyttöönoton yhteydessä tulee ohje kuinka puhelinta käytetään ja velvollisuudesta pitää se työvuoroissa mukana. Ajojakoa Työtilanne tulee tulevana kesänä olemaan varsin mielenkiintoinen. Alkuvuodesta olemme tehneet ennätyksiä lisä- ja ylitöissä valtakunnallisesti, toki taas epätasaisesti, mutta kesällä ei ole näköpiirissä niin suurta pudotusta henkilö- ja lähiliikenteessä kuin joskus aiemmin ja tavaraliikennekin on kiitettävästi parantanut työllistämistään lisääntyneiden kuljetusmäärien osalta. Vaikka sanonkin aikaisemmin työn jakautumisesta epätasaisesti, niin tarkoitan silloin muutamia työpisteitä joiden työllistäminen on ollut hankalaa syystä tai toisesta. Nyt varmaankin saamme korjauksen niihin asioihin, sillä jokaisen työpanos tarvitaan tulevana kesänä koska käytettävissä olevien kuljettajien määrä putoaa usealla kymmenellä lomakaudella. Ajopaikkaverkoston simulointi 10 Veturimies 2/2008

11 ja siirtopankki Ajopaikkaverkoston muutospaineet tulevat nyt jotain muuta kautta kuin tehtävästä selvityksestä asian suhteen. Jos radio-ohjaus lopettaa ratapihapäivystyksen ja se on joillain paikoilla ainoa työ, niin sitä kautta voi tulla tarve päivittää ajopaikkaverkostoa. Tämä on ennenaikainen arvaus, sillä asiasta ei ole vielä edes aloitettu keskustelua. Viime palaverin jälkeen todettiin alustavasti nykyisen verkoston olevan kustannuksiltaan ja toiminnaltaan kohdallaan, eikä siitä aiheudu tarvetta tarkastella jonkin työpisteen töiden siirtoa muille paikoille. Asiasta tiedämme syksyllä enemmän työryhmän työn valmistuttua. Siirtopankista on sen aloittamisen jälkeen suoritettu useita kymmeniä siirtoja paikkakunnalta toiselle työntekijän toiveesta. Alun perin piti siirtää noin kymmenen vuodessa, mutta siirtoja on suoritettu yli kaksikertainen määrä. Siirtohalukkaita on siellä ollut yli sata ja taitaa vieläkin tulla lisää mutta rekrytointien alettua laajemmin on Liiton ajankohtaista siirtohalukkaiden määrä vähentynyt. Kun ajopaikkaverkoston simulointi on suoritettu, niin vielä siirtopankissa olevat veturinkuljettajat saavat alustavan arvion päivämäärästä milloin siirto suoritetaan. Lopuksi Toivotan oikein hyvää ja lämmintä kesää ja kesälomaa kaikille jäsenille perheineen. Nautitaan toivottavasti aurinkoisesta ja lämpimästä kesästä, joka jo tuntuu täällä etelässä alkaneen vappuna. Veturimies 2/

12 Työsuojelu Kari Ojala Kallellaan kuin Galileon kellotorni, mutta ei ainakaan Sm 6 maketti Pisan torni on todella kallellaan. Sen pääsivät omin silmin katsomaan Junaliikenteen edustajat, jotka olivat mukana Sm6 eli Nopeanjunan maketin katselmuksessa Pisassa Italiassa. Pisan torni sijaitsee samannimisessä italialaisessa kaupungissa. Torni voidaan lukea yhdeksi maailman kuuluisimmista nähtävyyksistä. 55- metrinen tuomiokirkon kellotorni on sinänsä näyttävä, mutta erikoiseksi sen tekee sen kalteva asento. Torni on noin neljä astetta kenossa kaakkoon päin. Huonosti tehty perusta ja epävakaa maa tornin alla alkoi antaa periksi jo rakennusvaiheessa vuonna 1173 ja torni kallistui. Perusta korjattiin, mutta torni valmistui vinoon vuonna 1370, kun urakassa oli pidetty parinsadan vuoden tuumaustauko. Tornin kallistuminen jatkui vuodesta toiseen ja lopulta vuonna 1990 se piti sulkea turisteilta, koska sen pelättiin kaatuvan kokonaan. Tornia oikaistiin ja korjattiin 28 miljoonalla eurolla ja avattiin yleisölle jälleen vuonna Mikko Tikkanen vek Hki, Jukka Immonen vek Hki, Timo Ahlroth vep Hki sekä allekirjoittanut eivät kuitenkaan päässeet tornin sisälle vaan joutuivat katsomaan sitä parina iltana pimeässä ja kaukaa. Alue oli hyvin tiukaan vartioitu iltaisin ja ilmeisesti myös yö aikana. Galileo Galilei kuitenkin aikoinaan torniin pääsi ja tiputteli sieltä erilaisia esineitä painonvoiman kiihtyvyyttä tutkiakseen. Tornin ympärillä on asukkaan kaupunki, joiden elämää leimaa ja vaurastuttaa turismi tornin juurella. Työmatka kimpussa Sniapin tehtaalla Livornissa. Mukana meidän lisäksemme olivat projektin päällikkövastaava Pekka Koivisto sekä Venla Laakkonen Karelian Trains yhtiöstä. Sniapin tehtaalla oli myös mukana yhdeksän hengen joukko venäläisiä, koska heidän RZD rautatieyhtiönsä omistaa puolet nopeajunayhtiöstä. Kahdeksan italialaista toimivat Alstomin edustajana. Venäläisten ajoon nopea juna tulee vuonna 2010 Vainikkala - Pietari välillä ja suomalaiset ajavat Helsinki - Vainikkala välin. Palaveri aloitettiin ensin esittelemällä mukana olleet sekä sen jälkeen kierrettiin Sniapin tehdas omistajan Loriano Salattin esittelemänä. Tehtaalla valmistetaan lasikuidusta niin ajopöytiä, Emme kuitenkaan päässeet nauttimaan kaupungin turisteille antamista eduista vaan ahkerasti ahersimme maketin Huonosti tehty perusta ja epävakaa maa tornin alla alkoi antaa periksi jo rakennusvaiheessa vuonna 1173 ja torni kallistui. 12 Veturimies 2/2008

13 Työsuojelu kaappeja kuin myös esim. metrojunien nokkarakenteita. Tehdas työllistää kolmisen kymmentä ja toisella paikkakunnalla vähän enempi. Lasikuidusta tehdään erilaisia rakenteita molemmissa tehtaissa. Maketin katselmus innostutti istumaan jokaisen mukana olijan kuljettajan penkkiin ja siitä katsottiin ajopöydän ympärille sijoitettuihin laitteisiin. Lähtökohtana on ollut Sm 3:n ajopöytä. Venäläisillä oli mukana terveydenhoidon edustajana tohtori ja lääkäri. he totesivat kuitenkin, etteivät halua hirveästi muuttaa jo käytössä olevaa ( Sm 3) pöydän sijoittelua. Ainoa muutos heidän puoleltaan tuli, että he halusivat siirtää oman KLUBI eli kulunvalvontalaitteensa näytön ajopöydän oikealle puolelle. Vastaavasti meidän JKV:n näyttö siirtyi vasemmalle, mutta ehkä mielestämme paremmin näkyväksi suhteessa nopeusmittarin ja matkanäyttöön. Oikealla kädellä oleva jarrukahva siirrettiin 5 cm vasemmalla jolloin kädenasento muuttui kahvaan nähden paremmaksi verrattuna nykyään käytössä olevaan. Tämä muutos oli molempien osapuolten hyväksymä. Nappulatekniikkaa siirrettiin hieman esitetyistä paikoista ja siinä ne suuremmat muutokset olivatkin. Kuljettajan tuolista käytiin keskustelua. Maketissa oleva nykyään Sr 2 käytössä oleva kuljettajan penkki oli sellainen, jota en hyväksynyt vaan ehdotin paineilmatyyppistä tuolia sen tilalle. Loppumetreillä tuli vielä kova keskustelu venäläisten vaatimuksesta jääkaapin suhteen, koska heidän ohjeissa se on oltava ohjaamotiloissa. Jääkaapin suhteen venäläiset ja Koiviston Pekka yrittävät parin kolmen viikon aikana kokouksesta löytää yhteisymmärrystä sen sijoituksesta tai tarpeellisuudesta. Italian työpäivä kului kokonaisuudessa tehtaalla. Nähtävyydet tai muut katselmukset jäivät väsyneitten miesten johdosta ainoastaan hotellihuoneen sängylle jo senkin takia, että seuraavana aamuna oli aikainen lähtö paluumatkalle kohti Suomea. Hidasta paluuta Paluumatka hidastui heti ensi alkuun Pisassa missä koneemme lähti kaksi ja puolituntia myöhässä ja sen jälkeen myöhästyimme jatkolennosta Pariisista Helsinkiin. Yhdeksän tunnin odotus Pariisin kentällä ei hirveästi mieliä nostattanut, kun vihdoin saimme paikat Hesan lentoon, oli sekin vielä aikataulusta tunnin myöhässä. Rautatieläisinä emme voi kuin ihmetellä näitä myöhästymisiä. Me kuitenkin rautatieliikenteessä puhumme 5-30 min myöhässä kulusta pääsääntöisesti. Kentällä ihmiset ovat tyytyväisiä kunhan jollain vain pääsevät joko jatkolennoille tai kotimaahansa. Matkailu avartaa sanotaan ja varsinkin lentokentät tulevat tutuiksi näiden myöhässä kulkemisen johdosta. ( Toim.huom. Juna ei voi olla kuin 24 tuntia myöhässä. Sitten tulee jo seuraavan päivän juna.) Venäläisten KLUBI eli kulunvalvontalaitteen näyttö halutaan ajopöydän oikealle puolelle. Vastaavasti meidän JKV:n näyttö siirtyisi vasemmalle, mutta ehkä mielestämme paremmin näkyväksi suhteessa nopeusmittarin ja matkanäyttöön. Oikealla kädellä oleva jarrukahva siirrettiin 5 cm vasemmalla jolloin kädenasento muuttui kahvaan nähden paremmaksi verrattuna nykyään käytössä olevaan. Tämä muutos oli molempien osapuolten hyväksymä. Veturimies 2/

14 Liiton ajankohtaista UP/MIKA PELTONEN KUVA: PEKKA SIPOLA Viina vie viisi miljoonaa työpäivää vuodessa Arto Nyberg hankkii liikuntapisteitä oluen nauttimiseen 14 Veturimies 2/2008

15 Liiton ajankohtaista Moni suomalainen aloittaa viinanjuonnin heti, kun kesäloma alkaa. Moni juo koko lomansa ja saattaa unohtaa palata sen jälkeen työpaikalleen. Suomessa jää vuosittain tekemättä viisi miljoonaa työpäivää alkoholin takia. Suunnittelija Jukka Sysilampi Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksesta suosittelee, että runsaasti alkoholia käyttävät laatisivat loma-aikataulun jo ennalta. On syytä tiedostaa, milloin työt alkavat ja milloin työpaikalle pitäisi palata työhaluisena ja työkykyisenä. Sysilammen mukaan loman päättymistä edeltävät päivät ovat kriittisintä aikaa. Jos mopo on karatakseen, niin silloin se karkaa. Sysilampi on mukana yliopiston Yrtti-hankkeessa, jolla selvitetään alkoholihaittoja ja niiden vähentämistä työelämässä. Esimiehellä on hoitoonohjausvelvollisuus ja vastuu varhaisesta puuttumisesta. Viime kädessä jokainen vastaa kuitenkin itsestään ja tekemisistään. Hoitoonohjaus on Sysilammen mukaan yleensä pahasti myöhässä. Ensimmäiset merkit alkoholiongelmista ovat havaittavissa yleensä jo noin seitsemän vuotta ennen hoitoonohjausta. Hoitoonohjaus on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla viime vuosina. Siitä puhutaan, mutta ei Sysilammen mielestä vielä tarpeeksi. Avoimuus on kuitenkin lisääntynyt. Aikaisemmin asioita piiloteltiin ja pyrittiin salailemaan. Vain liikunnan jälkeen TV-toimittaja ja talk show isäntä Arto Nyberg rakastaa olutta ja juo sitä toisinaan paljonkin. Koskaan hän ei kuitenkaan ole ollut poissa töistä alkoholin takia. Minulla on sääntö: niinä päivinä, jolloin en urheile, ei sovi ottaa olutta. Tänä aamuna olin kello kahdeksalta pallokentällä pelaamassa jalkapalloseura Zoomin kanssa ja siksi voin nyt ottaa myös olutta, Nyberg kertoo kantaravintolassaan St. Urhon pubissa Helsingissä. Jos huomenna en urheile, ei ole asiaa oluelle. Niin hauskaa kuin oluella istuminen onkin, siitä ei saa muodostua elämän pääsisältö. Minulla vastapainona on kunnon hikiurheilu. Olet olutihmisiä. Kuinka usein ja kuinka paljon juot? Varmasti juon usein. Joskus tulee monena päivänä peräkkäin piipahdettua kantapubissa. Käyn ehkä lukemassa päivän lehdet tai miettimässä olevaista ja silloin menee ehkä kaksi tuoppia, Nyberg kertoo. Joskus menee hyvässä seurassa lukuisia tuoppeja Välttelee kirkkaita Pidän oluesta paitsi maun vuoksi myös siksi, että sen päihdyttävä vaikutus on paljon heikompi kuin kirkkaiden viinojen. Minulla on niin huono viinapääkin, että siitä ei tulisi mitään, harvoin muuta kuin oluita juova Nyberg kertoo. Joskus hän juo viiniäkin, mutta harvemmin, koska sitä saattaa tulla juotua kuin olutta, vaikka se on vahvempaa. Myös belgialaisten yli kymmenprosenttisten oluiden kanssa hän pyrkii oleman varovainen. Niitä passaa juoda yksi tai kaksi. Jos juo enemmän, käy hassusti. Tule humalaan, älä känniin Harrastukset eivät saisi ikinä haitata työntekoa, eikä työnteko harrastuksia. Mutta en minä, hitto vieköön, ole kyllä mikään neuvomaan, Nyberg parahtaa. Se on veteen piirretty viiva, jos tällaista vertausta voi tässä yhteydessä käyttää. Eihän sitä joka päivä passaa juoda, ei ainakaan niin, että humalaan tulisi. Eikö joskus olisi kuitenkin kiva olla kännissä? Ajatus kiehtoo enemmän kuin itse olotila. Joku viihdetaiteilija on joskus käyttänyt sanaa terapiahumala. Kun painetaan pitkää päivää ja tehdään raskasta työtä pitkä tovi, sen jälkeen nollataan tilanne. Nyberg pyrkii olemaan niin, ettei ole koskaan humalassa. Tai en ainakaan kännissä. Viinasta tulee känniin, oluesta humalaan. Mielihyvää ja ongelmia Ihminen pystyy käyttämään alkoholia kohtuudella, jos haluaa, Nyberg sanoo. Mutta tämä on helvetin hankala yhtälö. Tuntuu hölmöltä puhua ylevästi asiasta, joka tuottaa niin paljon mielihyvää itselle, kun toisaalta tietää, kuinka paljon alkoholin käyttö aiheuttaa sosiaalisia ja muita ongelmia. Ajattelen oluesta samalla tavalla kuin ruuasta. Voitko sanoa käyneesi Kuopiossa, jos et ole samalla reissulla maistanut kalakukkoa? Voitko sanoa käyneesi Belgiassa, jos et ole maistanut belgialaisia oluita? Tie miehen sydämeen taitaa käydä maksan kautta, Nyberg hörähtää. Enemmän pubi- kuin olutihminen Nyberg sanoo olevansa enemmän pubiihminen kuin olutihminen. Eihän niitä tietysti voi toisistaan erottaa, mutta pubit ovat hauskoja paikkoja. Tänne voi tulla yhdelle, kuten me nyt, tai viettämään hippailtaa kaverien kanssa. Nyberg kertoo viihtyvänsä mainiosti lontoolaisissa pubeissa, mutta ei välttämättä oluen takia. Niiden historia menee satojen vuosien taakse. On järjettömän kiehtovaa miettiä esimerkiksi, montako sotaa on kokenut pubi, joka on pelastunut 1666 Lontoon palosta. Mitä kaikkea se on nähnyt, keitä siellä on käynyt. Veturimies 2/

16 Työsuojelu Kari Ojala ja Jukka Immonen Tutustuminen Malux ohjaamoradioon Suomessa on tulevaisuudessa käytössä RAILi radioverkko. Verkko on suunniteltu EIRENE:n asettamien vaatimustasojen mukaisesti 8W:n junaradiolle. Veturin ohjaamoon asennettava 8W ohjaamoradio on kiinteä, kun taas käsiradio voidaan asentaa autosarjalla. Käsiradion veturinkuljettaja voi ottaa tarvittaessa mukaansa joutuessaan poistumaan veturista ohjaamon ulkopuolella suoritettavien työtehtävien vuoksi. Vuosia olemme jo painineet tulevaisuuden radion kimpussa ja edelleen sen kehitys ohjaamopäätelaitteiden ja muiden osalta on polkenut paikoillaan. Hankintaa ei ole osattu tehdä ja syynä on ollut markkinoiden heikko tarjonta ja kehitys, mutta nyt olemme Vuosaaren tunnelin osalta siinä tilanteessa, että on saatava käyttöön r- pääte, koska tunnelissa ei ole valmiuksia nykyiselle radiojärjestelmälle. Vuosaarenliikenne alkaa 2008 lopulla ja silloin osaan Sr 1 vetureita on saatava r- päätteet. VR:n ja Corenetin edustajat kävivät tutustumassa Göteborgissa Malux:in toimittamaan 2W ohjaamoradion asennuksiin ja käyttöön Tutustumiskohteena oli Ruotsalaisen Västtrafik -yhtiön Regina -henkilöjuna, jossa oli käytössä Malux:in toimittama laite. Laitteen esittelivät Björn Paulsson ja Henrik Palmgren. Vierailun järjestäjänä oli Malux ja firman Ruotsin ja Suomen edustajia oli paikalla. Västtrafik on Ruotsin toiseksi suurin julkisia liikennepalveluja tuottava kuljetusyhtiö, jolla on junien lisäksi busseja raitiovaunuja, takseja ja lauttoja, yhteensä yli 1600 kuljetusvälinettä. Yhtiön Regina -junat ovat Bombardierin toimittamia ja niiden huollosta on sopimus Bombardierin kanssa. Bombardierilla on oma huoltohalli Göteborgin ratapihan eteläpuolella. Ajoimme junalla huoltovarikolle ja testasimme Malux:in radiota perillä huoltohallissa sekä ptp puheluilla että ryhmäpuheluilla. Menomatkalla näimme miten radiota käytetään mm. luvanpyyntötilanteessa. Ruotsin järjestelmä GSM-R käyttö junaliikenteessä Ruotsissa perustuu pelkästään liikenteenohjauksen viestintään. Samoin normaalitilanteissa käytetään ainoastaan kahdenvälisiä puheluita. Ryhmäpuheluista vain hätäpuhelu on käytössä. telineellä. Se tullaan sijoittamaan Vuosaaren- Tämä on Maluxin 2W GSM-R radio ns. auto- GSM-R:n palveluista ja teknisistä ominaisuuksista on vain pieni osa käytösvaiheessa. Hankitaan tarpeellinen määrä n. liikenteessä käytettäviin Sr1 vetureihin alkusä kpl tai 50kpl riippuen veturikierrosta. Ruotsissa on pitkä perinne yksilöpuheluissa, koska siellä käytettiin Jns-Kv. Testin tulos oli että kahden välinen tehtiin koekuuluvuustesti välillä Kv- NMT450 puhelimia 80 -luvulta aina viime vuodenvaihteeseen saakka. Kun ryhmäpuhelut ja hätäpuhelujen äänenlaatu puhelu onnistuu eli l-ohjaaja / kuljettaja, vuoden vaihteessa NMT verkko purettiin, kaikkiin juniin piti asentaa GSM-R Vikaa etsitään niin verkosta kuin mahdolli- heikko. puhelimet. Paikallinen viranomainen sesti päätelaitteesta. Maluxin edustaja esittelee veturin ohjaamoon sijoitettua GSM-R päätelaitetta. 16 Veturimies 2/2008

17 Työsuojelu on hankkinut laitteet ohjaamoihin ja niiden hankintaan eivät ruotsalaiset veturimiehet ole voineet vaikuttaa. Muussa toiminnassa, kuten jarrujen tarkastus tai junahenkilöstön viestintä junissa, käytetään edelleen joko analogisia puhelimia tai matkapuhelimia. Ruotsalaisilla kuljettajilla on ollut omat GSM kännykät käytössä neljä- viisi vuotta Malux 2W ohjaamoradion toiminta 2W versiota käytetään laajalti Ruotsin GSM-R verkossa. Kuljettajilla oli kokemusta vanhemmasta, Sagemin toimittamasta 2W OVK mallin puhelimesta. Sekin on alkuvaikeuksien (pidikkeen liittimet) jälkeen toiminut hyvin. Kaikissa asennuksissa on käytetty ulkoantennia ja kuuluvuus on ollut hyvä. Malux:in toimittamia laitteita on ollut käytössä vuodenvaihteesta lähtien n. 150 kpl. Nykyisessä versiossa ei vielä ole erillistä kuulopuhelinta, vaan siinä puhutaan joutsenkaulamikrofoniin ja puhelin on hands-free tilassa. Malux on päivittämässä kaikki laitteet ja niihin lisätään käyttäjien toivomuksesta kuulopuhelin. Jos Suomeen hankitaan ko. laiteet niin silloin niihin tulee kuulopuhelimet ja erillinen puhepainike ryhmäpuheluja varten. Yksilöpuheluissa kuuluvuus ja äänen laatu oli hyvä. Ryhmäpuhelun testauksessa oli aluksi hankaluuksia, koska ryhmiä ei normaalisti käytetä, eikä niitä ole ohjelmoitu verkkoon. Banverket sai kuitenkin nopeasti määriteltyä keskukseensa testausta varten tilapäisen ryhmäalueen. Radion oman puhepainikkeen käyttö radion sivusta ei tule kysymykseen, vaan tarvitaan erillinen puhepainike (kuten on suunniteltu). Suomessa ja Ruotsissa on sama GSM-R verkkotoimittaja (NSN). Suomessa ryhmäpuhelun puheen voimakkuus ja äänenlaatu olivat testattaessa selvästi heikompia kuin ptp puheluissa. Vastaavaa heikennystä ei nyt todettu Ruotsin GSM-R verkossa, vaan molemmat puhelut kuuluivat suunnilleen yhtä hyvin. Ruotsissa on ryhmäpuhelussa käytössä ns. 1,5 kanavan malli, kun taas Suomessa käytetään EIRENE:n mukaista 1. kanavan mallia. Vaikuttaa siltä, että äänenlaadun heikennys johtuu Suomessa käytetystä 1 kan. mallista. Asiasta on raportoitu RHK:lle ja Corenetille. Corenet teki kyselyn NSN:lle ja sitä käsitellään NSN:n ja operaattorin ylläpitopalaverissa. Veturimiesliiton hallitus on kokouksessaan todennut, että Malux:in 2W ratkaisu soveltuu siirtymävaiheen ( Vuosaaren toimintaan) ohjaamoradioksi kunhan ryhmäpuhelun puheenlaatu saadaan samalle tasolle kuin ptp puheluissa. Radion asennuksessa on huomioitava että laite tulee riittävän lähelle kuljettajaa koska pienestä näytöstä ja painikkeista ei saa aiheutua ongelmia. Hyvä VR:läinen, tervetuloa nauttimaan keväästä ja kesästä Vuokatinhoviin! Kevättarjous VR:läisille VR työikäiset 40 Eur/hlö/vrk VR eläkeläiset 45 Eur/hlö/vrk Hinta sisältää majoituksen saunallisessa loma-asunnossa Säätiön tuella (väh. 2 hlöä), aamiaisen ja päivällisen noutopöydästä, kuntosalin vapaan käytön, 2 tunnin kylpylälipun tai kävelysauvojen tai polkupyörän vuokran. Tarjous on voimassa saakka ja koskee vain uusia varauksia, paikkoja rajoitetusti. Varaukset puh tai Varatessa käytettävä viitettä VRkevät. Hinta edellyttää VR henkilökortin myös perheenjäseniltä. Perhepaketti VR:läisille VR työikäiset Eur/vrk VR eläkeläiset 71,50 Eur/vrk Hinta sis. majoituksen Säätiön tuella Vuokatinhovin saunallisessa loma-asunnossa (max 2 aikuista ja 1-3 alle 14 v. lasta), aamiaisen sekä kuntosalin vapaan käytön. Hinta voimassa ja koskee vain uusia varauksia. Mainitse varatessasi viite VRPerhe08. Muistathan myös Hiekkahovin ja Ylläsraudun palvelut, liikunnallisen Hoviloman ja virkistävät terveystreffit! Tutustu tarjouksiin: TERVETULOA VUOKATTIIN! Puh , fax , Vuokatinhovintie 15, Vuokatti Veturimies 2/

18 Työsuojelu Rauno Mäkinen Kunnossapitopalvelut Asiakaspäällikkö Vetokalusto Kunnossapitopalvelujen valtakunnallinen keskitetty ohjauspiste Jo monen vuoden ajan on nähty hyvinkin haastavana tavoitteena saada selkeyttä kaupallisten liikennekiertojen ja kunnossapitokiertojen yhteensovittamiseen. Syitä on varmastikin monia, mutta yksi selkeä puute on ollut täsmällisten vastuutaulukoiden aikaansaaminen. Siis kenen tehtävänä on toimia missäkin suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Jotta em. asia konkretisoituisi, nimettiin Kunnossapitopalvelujen yhdeksi kärkihankkeeksi vuonna 2007 S:n valtakunnallisen keskitetyn ohjauspisteen suunnitelman laatiminen VROn johtoryhmässä päätettiin, että edetään ehdotetun suunnitelman mukaisesti, mikä toteutetaan projektina. Projektipäälliköksi nimettiin Antti Nyberg, joka teki vuonna 2004 aihealueeseen liittyvän diplomityön S:lle. Suunnitelma jakaantuu kolmeen aihealueeseen: ohjauspisteen luominen, vikailmoitusten käsittely ja help call -apu häiriötilanteissa. Aikataulullisesti projekti valmistuu vuoden 2008 loppuun mennessä, jolloin koko ohjauspiste on toiminnassa. Kuitenkin vikailmoitus- ja help call -osat otetaan käyttöön jo mennessä. Vikailmoitusten käsittely on aina ollut tärkeä osa kaluston kunnossapitoa ja kehittämistä. Nykyisin ohjaamoissa olevien vikakirjojen hyödyntämistä mahdollisimman reaaliaikaisesti on pohdittu pitkään. Nyt kuitenkin tekniikka on kehittynyt siihen pisteeseen, että laajalla rintamalla käynnistetään vikojen ilmoittamismenettely puhelimella keskitettyyn vikojen vastaanottopisteeseen, jollainen on ollut käytössä jo henkilövaunukalustossa. Aloitettavalla toimintamallilla mahdollistetaan vikojen kirjautuminen heti kunnossapitojärjestelmään. Vikakirjamallissa on todettu puut- teita sekä vikojen kirjausten kuin myös korjausten palautusten osalta. Puhelinilmoituksissa odotetaan kynnyksen ilmoittamiselle madaltuvan. Uudessa mallissa on myöskin mahdollista vastauspäästä kysyä itsestään selviä asioita, kuten esim. mikä veturi, ohjaamo jne., jotka saattavat jopa helpostikin unohtua, vaikka ne ovat ohjaus- ja korjaustoiminnalle aivan välttämättömiä tietoja. Help call -avustustoiminta tulee jatkumaan tehostetusti yhdellä toimintamallilla ja linkitettynä myös vikailmoituksiin, koska juuri linjahäiriöt ovat asiakkaan kannalta niitä hankalimpia ja aiheuttavat täsmällisyyden alenemista. Näistä vioista pitää saada tietoa järjestelmiin. Projektin etenemisestä tulee informaatiota varmasti jo ennen tämän lehden ilmestymistä ja sen jälkeenkin. Asiaa on kehitetty yhdessä H:n ja J:n kanssa, joiden kalustoa projekti tällä hetkellä koskee. Lopuksi laitan kaaviokuvan esisuunnitteluvaiheessa tehdystä toimintamallista vikailmoitusten käsittelyn suhteen. Siinä näkyy yleisperiaate, minkälainen kierto vikailmoitukselle tulee sen tekemisestä vikojen katseluun saakka. Hyvää kesänjatkoa kunnossapidosta ja olkaa henkisesti valmiita modernimman vikailmoitusjärjestelmän käyttöönottoon. 18 Veturimies 2/2008

19 Työsuojelu Kevätauringon lämmöstä voi nyt nauttia niin ulkosalla kuin veturin ohjaamossakin. Kuljettajan työympäristön viihtyvyyteen vaikuttava tekijä on ohjaamon jäähdytys. Me puhumme paljon yhteistyöstä työnantajan kanssa ja varsinkin sen merkityksestä. Mielestäni yhtenä yhteistyön tuloksena on vetureiden ja junayksikköihin asennetut jäähdytyslaitteet. Yhteistyössä niitä on saatu asennettua yhteensä 400kpl viimeisten viiden - kuuden vuoden aikana. Tänä keväänä ohjaamon jäähdytyslaitteiden asennuksia on tehty yhteensä 550kpl. Dv sarjan saneeraus valmistuu kevään aikana, jolloin myös koko Dv sarjan ohjaamot on ilmastoitu. Laitteella saadaan kesäaikana ohjaamon työskentelylämpötila pysymään viileänä ja kuljettaja virkeänä työvuoron aikana. Uusissa kalustoissahan tämä laite on jo valmiiksi asennettu ja sen johdosta on toiminnallisesti hieman erilainen. Vetureihin ja junayksikköihin valittiin monien tutkimusvaiheiden jälkeen Lakeuden Kylmälaiteen tuote huollon ja asennuksen helppouden takia. Valintaan vaikutti myös VML vaatimus nopeasta asennuksesta. Varmaan moni ajattelee että miksi ei olisi mietitty jotain muuta kuin nykyistä. Kyllä varmaan tehtiin sitäkin, mutta vanhaan kalustoon näiden laitteiden asentaminen ei ole ihan helppoa ja kuitenkin tässä koko toiminnassa oli myös työnantajan kiinnostus omalla panoksellaan eli hankinnalla. Useasti kevään aikana tulee soittoja laitteiden toimimattomuudesta. Tämä kuuluu joka sarjan osalta kunnossapidon huoltotoimintaan kevään aikana. Puolen vuoden ajan toimimattomana ollut laite on saattanut hävittää nesteensä, jolloin jäähdytys heikkenee. Näistä ja muista vika-asioista on syytä kirjoittaa korjauskirjaan tai tulevaisuudessa soittaa puhelimella kunnossapidon numeroon, jossa ilmoitus otetaan vastaan. Asennukset eivät tietenkään tapahdu hetkessä, joten matkanpää on saavutettu ja nyt me voimme nauttia yhteisestä veturin ohjaamoon tehdystä onnistuneesta valinnasta ja parannuksesta. Toivottavasti paineilmapenkkien osalta saadaan samanlaista eteenpäin menoa. Kari Ojala Lämpöä ja viileyttä Sm 5 Juna edustaa sekä ulkonäön että sisustuksen osalta uutta sukupolvea ja Pääkaupunkiseudun Junakalusto on VR:n ja neljän YTV- kaupungin perustama helsinkiläinen junakalustoyhtiö. junaliikenteessä käytetyistä junista erottuu selvästi myös nykyisistä lähi- Se on hankkinut aluksi Stadlerin tehtaalta Sveitsistä 32 kpl nelivaunuisia Junayksikkö on kokonaan ilmastoi- (Sm1-, Sm2- ja Sm4 -junayksiköt). Flirtti- junia. VR omistaa osakeyhtiöstä 35%, Helsinki 34%,Vantaa 17%, Espoo kustamolle ja ohjaamoille tu ja siinä on omat järjestelmät mat- 12% ja Kauniainen 2%. Junat toimitetaan Suomeen taan riippumattomat ilmankierron ja Järjestelmät ovat erilliset ja toisis- Ensimmäinen Flirtti on tulossa Suomeen viikolla 46 ja se tuodaan viidellä Lämmitys hoidetaan integroidusti lämpötilojen säädön suhteen. rekalla. Kokoaminen tapahtuu Ilmalassa. Kasaamisen jälkeen aloitetaan timillä sekä puhaltamalla sisään lämmi- lämpöpaneeleilla, konvektiolämmit- testi- ajot. tettyä ilmaa. Konvektiolämmittimet Hankittavat junat liikennöivät kompensoivat korin lämpövuodot ja RHK:n rataverkossa YTV:n tilaamassa ilmalämmittimet huolehtivat tuoreilman lämmityksestä. Eteisalueilla on liikenteessä. Liikennöintialueeseen kuuluvat YTV-alueen kunnat: Helsinki, lattialämmittimet estämässä lumen ja jään kerääntymistä ulko-ovien läheisyyteen. Junayksikön pituus on noin 75 m. Tämä pituus mahdollistaa nykyisten laiturien tehokkaan käytön. Myös nykyisten huoltohallien käyttö on mahdollista. Uusien huoltotilojen suunnittelussa otetaan huomioon olemassa oleva ja hankittava kalusto. Matkustajalaituripituuksista johtuu, että yhteenkytkettyjen noin 75 metristen junayksiköiden (3 kpl) äärimmäisten Vantaa, Espoo ja Kauniainen. Lisäksi ovien väli tulee olla enintään n. 220 YTV:n tilaama liikenne ulottuu YTV-alueen ulkopuolelle pääradalla Keravalle Hieman teknillistä tietoa; sähkö- metriä. ja rantaradalla Kirkkonummelle. moottorijuna, 160km/h huippunopeus, paino 180t, leveys 2880mm, korke- Pääsääntöisesti hankittavat junat liikennöivät kaupunkiradoilla, jotka on us 3850mm ja teho on 2000kw sekä varattu vain YTV:n lähiliikennettä varten. Leppävaaran ja Espoon välinen lii- Odotetaan kiinnostuneena minkä- pyörästöjärjestys Bo 2' 2 2 Bo. kenne hoidetaan toistaiseksi radoilla, lainen uusi juna on!! joilla on myös muuta liikennettä Junayksikön perusvaatimuksena on Sm 6 ollut puoleensavetävä ja kiinnostava Pari koria on saatu valmiiksi seitsemän muotoilu sekä tarkoituksenmukainen yksikön junasta. Tällä hetkellä menossa telisuunnittelukatselmukset yhdes- layout. Muotoilu vastaa 2010-luvun vaatimuksia niin, että se on nykyaikainen, virtaviivainen ja teknisesti edis- ollaan mutta suuria viivytyksiä ei sovi sä venäläisten kanssa.. Aikataulussa tyksellinen ilmanvastuksen, turvallisuuden ja ympäristönäkökohtien kan- niin suomalaisten kuin venäläistenkin tulla eli yhteisymmärrystä pitää löytyä nalta. osalta. Veturimies 2/

20 Liiton ajankohtaista Markku Vauhkonen Kylmälahden remontti Luukusta lukaali Kylmälahden päärakennuksen remontti alkaa olla lopuillaan. Lehden ilmestymisen aikaan on menossa jo luovutuskokous ja viimeiset silaukset. Kuva on pari viikkoa aikaisemmin toukokuun puolivälissä otettu. Kylmälahden saneeraus on valmistumassa. Sen aikataulu on toukokuun loppu ja vielä tätä kirjottaessa työt olivat hyvällä mallilla, noin 80 % tehtynä. Pääurakoitsijan vastaava Niilo Saastamoinen totesi jo talvella, että aikataulu on haastava. Rakennusurakoitsija oli kyllä joutunut melko koville, sillä tällaisessa vanhan saneerauksessa on aina yllätyksiä. Kylmälahdessakin niitä löytyi. Suurimpina lisätöinä olivat alakerrassa tuvan ja keittiön lattiat ja alimmat hirsikerrat. Joku oli joskus aikoinaan nostanut hiekalla ja pikku valulla pinnan niin korkealle, että alimmat hirret olivat päässeet lahoamaan. Alun alkaen oli tarkoitus uudistaa vain yläkerta ja välieteinen kellareineen, mutta saneerattiinkin koko talo. Olisi se varmaan ollut aika moka jos alakertaa ei olisi nyt korjattu. Aikaisemmat rakennusvirheet on korjattu ja uudet lattiat, seinien alaosat, kaapistot ja muut keittiön tykötarpeet on uusittu. Samoin menivät alakerran majoituskammarit uusiksi pintojensa osalta. Taitaa ainoastaan ikkunat jäädä entiset. Lattiat hiotaan, seinät ja katto pinnoitetaan uusiksi. Kaapistot tulevat uudet, jokaiseen huoneeseen oma jääkaappi ja kaikki tekstiilit uusitaan. Huoneiden ja olotilojen huonekalut uusitaan. Ainoastaan tuvan pitkä pöytä penkkeineen jää. Sisustussuunnittelijat ovat tehneet koko rakennukseen yhtenäisen suunnitelman niin värityksen, sisustuksen kuin tekstiileidenkin osalta. Allergia-asiat on huomioitu monella tapaa: koneellinen ilmanvaihto suodattaa sisäilmaa koko talossa, keskuspölyimurin käyttö vie hiukkasetkin pois ja on näin allergiaystävällinen ja kaikkialla käytetään oikeanlaisia tekstiilejä ja pinnoitteita. Ulkopuoli Päärakennus näyttää uudessa kuosissaan muhkeammalta kuin ennen. Taloa on korotettu ja pihan puolelle tulee parveke kuistin katon päälle. Kuistin viereen lisättiin toinen sisäänkäynti, jossa on myös liikuntarajoitteiset huomioitu. Alakerran uusi kylpyhuone on kooltaan sellainen, että sinne pääsee pyörätuolilla. Vesikatto on nyt musta, konesaumattu peltikatto. Koska koko talon yläosa poistettiin ja rakennettiin kokonaan uusiksi, saatiin kattotiloihin laitettua kaikki ilmanvaihtoon liittyvät laitteistot. Talon yläosa on ulkovuoraukseltaan samanlainen kuin alhaallakin. Remontin päätteeksi koko talo maalataan. Yläkerran huoneet vaativat kunnolliset hätäpoistumisväylät ja ne on asennettu ikkunoiden kautta käytettäviksi. Sähköpääkeskus siirrettiin keittiöstä ulkoseinään, näin kaapistoja saatiin hieman paremmin sijoiteltua. Yläkerrassa on oma sähkökeskuksensa. Ulkopuolen remonttiin kuuluu myös uusittu jätevesijärjestelmä. Vanhan avo-ojaan johtaneen imeytyksen tilalla on nyt pienpuhdistamo. Se tuottaa vain murto-osan jätteisiin vietävää tavaraa aikaisempaan imeytyksen kautta vesistöönkin joutuneeseen verrattuna. Pienpuhdistamo vaatii jatkuvaa vedenkäyttöä, yli kahden viikon tauko vaikeuttaa sen toimintaa. Uskoisin kuitenkin Kylmälahden käytön nyt lisääntyvän talvellakin sen verran, että tavaraa 20 Veturimies 2/2008

21 Liiton ajankohtaista viemäriin riittää. Saunojen osalta jätevesiasiat laitettiin myös uusien vaatimusten mukaisiksi. Isolle saunalle tehtiin pesuvesien imeytyskenttä ja savusaunalle saostuspallo josta seisahtunut pesuvesi imeytyy maahan. Ulkovalaistus uusitaan myös asuntovaunualueen osalta. Tarkoitus on hoitaa ajastimella valojen päällä olo. Yläkerta Kokonaan uudelleen rakennettu yläkerta ei muistuta entisestä kuin ehkäpä palomuurin osalta. Portaat ovat uudet, valoisat ja avarammat. Yläkerran aulasta käydään viiteen ikkunalliseen huoneeseen. Huoneisiin tulevat samanlaiset kaapistot ja jääkaapit kuin alakerrassakin. Lämpö säädetään huonekohtaisesti. Lämmitysmuotona on suorasähkö koneellisen ilmanvaihdon yhteydessä lämmön talteen otolla. Ilmalämpöpumpun avulla otetaan lämpö talteen ja se siirretään käyttöveden lämmitykseen. Koska huoneita on kesäaikaan myös mahdollista jäähdyttää, saadaan kertynyt näin lämpö jälleen käyttöveteen. Lattioille tulevat muovimatot ja seiniin maalatut lasikuitutapetit. Yläkerrassa on myös kylpyhuone suihkuineen. Yläkerran oleskelutiloihin tulee pieni ruokailuryhmä ja televisionurkkaus Iso urakka Koko saneeraus on ollut iso rakennuskohde, kokonaan uutta tilaa tulee toistasataa neliötä. Alussa purkutöiden edistyessä havaittiin paljon sellaisia aikaisempia rakennusvirheitä, jotka piti poistaa. Aikaisemmat rakentajat eivät olleet huomioineet rakenteiden tuulettumista. Virheistä johtuen ilmanvaihto oli epäonnistunut yläkerrassa, alakerrassa kosteus johtui rakenteisiin kellarin kautta, muovia oli väärässä paikassa ja käytetty monta muuta hirsitalolle epämukavaa rakennuskonstia. No, niitä ei nyt kannata muistella. Näin se homma etenee. Vasen yläkuva: Purkutalkoissa vasemmalta Kylmalahden isäntä Jari Bunda, Karskiarska Kauhanen ja kiuaskonsulentti Kekäläinen. Keskikuvassa kaikki vanha on viety pois ja uutta on tilalla. Jopa välipohjan purutkin on putsattu pois. Oikealla ylhäällä on jo levytetty ja lattiat laitettu. Kuvassa on Kalle Hokkanen, saneerauksen pääsuunnittelija ja valvoja. Kuva vasemmalla antaa hieman selkoa siitä, millaiseksi tilat on muutettu. Kaikki kuvat on otettu samasta suunnasta eri aikaan remontin edistyessä. Vasemmalla: Tästä idyllistä lähdettiin liikkeelle. Makuukopit olivat ahtaita, ilmanvaihto kehno ja tilaa ei ollenkaan. Yläkerran aulatila oli olemassa, mutta sitä ei juuri kukaan käyttänyt. Oikealla: Jokaisessa huoneessa on ikkuna ja oma lämmityksen säätö. Huoneet ovat verrattavissa hotellitasoon. Kylpyhuone suihkuineen on aulatilassa. Yläkerran oleskelutiloissa on myös televisionurkkaus. Veturimies 2/

22 Liiton ajankohtaista Jätevesiasiat tulevat kuntoon uudella pienpuhdistamolla. Puhdistamo asennettiin entisen imeytyskentän kohdalle. Talon peruskorjauksen suunnittelusta, toteuttamisesta ja rakennustöiden valvonnasta on vastannut rakennusinsinööri Kalle Hokkanen. Hän on myös erikoistunut rakenteiden kosteusarviointeihin ja -mittauksiin. Rakennuksen pääurakoitsija on keiteleläinen rakennusalan yritys Rakennus-Pekka Oy. Vastaavana mestarina on ollut Niilo Saastamoinen. Sähköurakan on tehnyt Pielaveden Sähkötalo Oy ja LVI urakka on PeLVI Oy myös Pielavedeltä. Kalusteet tulevat Lapinlahdelta Nelko Oy:ltä, joka toimittaa myös kalusteisiin tulevat jääkapit. Kylmälahden isäntä Jari Bunda on joutunut tekemään tänä remonttikeväänä aikaisempaa enemmän hommia saneeraustyön takia. Tuleva käyttö Kylmälahdessa lomailu ei tule uusittujen tilojen myötä muuttumaan. Yhä edelleen sinne voi mennä ilman etukäteen varausta. Kylmälahti toimii edelleen samanlaisena omatoimilomailukohteena, jossa palveluja ei ole ostattavissa. Menet kuin omalle mökillesi, lakanat mukana, ruokatarpeet kassissa ja mieli keveänä. Tuleva kesä näyttää kuinka suosituksi Kylmälahti tulee ja onko ruuhkaa. Aikaisemmin on totuttu siihen, että kun tilasta rupeaa olemaan tiukkaa, niin kauemmin olleet antavat tilaa ja tuoreet matkalaiset pääsevät majoittumaan. Nyt on pakko kuullostella tuleva kesä, kuinka tämä toimii. Itselläni on sellainen kutina, että kysyntä kasvaa ja kiinnostus herää. Majoitustilaa on edelleen paljon. Päärakennuksessa on 19 vuodepaikkaa yhteensä 8 huoneessa. Aitoissa on 10 vuodepaikkaa yhteensä viidessä aitassa. Asuntovaunu- ja matkailuautoilijat kansoittavat oman parkkialueensa. Uusitussa keittiössä on huomioitu useamman perheen yhtäaikainen ruoanlaitto. Kahdella sähköliedellä ja yhdellä puulämmitteisellä pitäisi pystyä yhtäaikaakin puurot keittämään ja kalakukot paistamaan. Myöskään lomailun hintoja ei ole korotettu. Paikka aukeaa Kylmälahden remontti on ohi kesäkuun alussa ja sinne voi mennä lomailemaan heti. Toimitusajoista johtuen saattaa oleskelutilojen kalustus olla puutteellinen muutaman ensi viikon, mutta eiköhän Juhannuksena sohvat ole paikoillaan. Huoneiden vuoteet on heti kesäkuun alussa toimitettu. Omatoimiloma Kun tulet Kylmälahteen Sinulla on mukanasi omat lakanat ja pyyheliinat. Kun lähdet Kylmälahdesta olet itse siivonnut jälkesi seuraavaa lomailijaa varten. Näin majoitustilat pysyvät viihtyisinä. Kylmälahti ei tarjoa ostettavia palveluita, olet kuin omalla mökilläsi, ympärillä muita lomailijoita. Voit oleilla, saunoa savusaunassa, tai tavallisessa, ottaa aurinkoa, tehdä pikku puuhia pihalla, onkia, grillailla pihalla ja yleensä vain oleilla. Tervetuloa uuteen Kylmälahteen Keittiön vanha puuliesi on purettu ja paikalle on muurattu kokonaan uusi, hieman pienempi puuliesi. 22 Veturimies 2/2008

23 Kentältä Jari Jamalainen Tampereen turuilta Pistelaskua vai mahalaskua Tampereella TOP: työhön valittaessa ei aina ole noudatettu pistelaskujärjestelmää kun työnantajan taholta on keritty laittamaan koulutukseen sopivat. Pari kertaa on joustettu niin että menköön nyt mutta sitten katsotaan ensikerralla. Nyt kun taas oli valittu ohi ja tällä kertaa oli kysymyksessä ns. uusia kuljettajia tuli asiasta häly ja osaston kokous keskusteli asiasta kiivaasti. Oli jälleen vaakakupissa pitäisikö joustaa ja katsoa sitten ensikerralla vai viheltää nyt peli poikki. Moninaisten vaiheiden jälkeen TOP kurssille ei Tampereelta lähtenyt kukaan. Toivottavasti pelisäännöt nyt ovat selvät, ettei näitä nollakursseja tule enää lisää. Asian ilkeänä puolena on että nämä nuoret kuljettajat olivat vilpittömällä mielellä, hyvin motivoituneita ja opetukseen sopivia henkilöitä. Kuitenkin on aina puhuttu siitä että sitä hiljaisen tiedon siirtoa nuoremmille tulee pitää ensiarvoisena asiana. Toinen asia on se että järjestelmällistä pistelaskujärjestelmän polkemista ei voida hyväksyä ainakaan niin kauan kun se on osa TES:ta. Eri asia on jos jäsenistömme haluaa pistelaskujärjestelmästä eroon. Mekin kyseenalaistimme sen ja yötyön aikahyvityksen 80-luvun puolivälissä kun eteneminen pysähtyi, onneksi järki säilyi ja hoidimme hankalaa tilannetta muilla keinoilla. Varmaa on, että työnantaja on valmis siirtymään pistelaskusta lipaisuperiaatteeseen. Tampereella on ollut pyrkimyksenä, että kaikkea hyvää ja huonoa jaetaan mahdollisimman tasan, niin ettei se pisteissä jäljessä oleminen ole mikään elämän ja kuoleman kysymys. Nuorimmatkin kuljettajamme ovat päässeet niin hyviin vuoroihin kun se Tampereen töillä on mahdollista. Varmasti nuorista tullaan kouluttamaan lähiaikoina TOP kuljettajia, kunhan se hiljainen tieto mitä tarjolla on, saataisiin käyttöön, väkisinkin osa hukkuu matkalla. En puolusta pistelaskujärjestelmää sillä että se olisi minulle jotenkin edullinen vaan siksi, että se on järjestelmä eikä anarkia. Ei se täydellinen järjestelmä ole mutta hyviä puolia on varmasti monin kerroin enemmän kun huonoja. Mikä tärkeintä se on tietyllä tapaa tasapuolinen vaikka toiset osuvatkin parempaan saumaan kun toiset. Minun neuvoni nuoremmille on että: pitäkää ihmeessä kiinni pistelaskujärjestelmästä, jos siitä kerran luopuu, niin takaisin sitä ei saa. Meidän ongelmamme on, että meiltä puuttuu yksi sukupolvi välistä ja aina uusi sukupolvi ajattelee erilailla. Toki täytyy sanoa että nämä uudet ovat tosi fiksua ja oppivaista porukkaa mikä on pehmentänyt tätä ikäkuilua. Kuitenkin nyt olemme siinä tilanteessa, että heidän ajattelunsa ja mielipiteensä tulee tulla esiin, mutta perusteet miksi olemme tähän mennessä toimineet näin, olisi myös hyvä olla tiedossa. Missä ja miten sitä kanssakäymistä riittävästi voidaan hoitaa en minä vaan tiedä. Meillä uudet kuljettajat pitivät yhteisen saunaillan tutustuakseen toisiinsa, tosi hyvä juttu. Toivottavasti he aloittivat keskustelun myös Ay asioista. On paljon asioita, joilla ei meille vanhoille ole muuta merkitystä kuin että haluamme uusille veturimiespolville hyvän tulevaisuuden. Yksi tällainen on suuret yhteisliitot. Kuljetusliittojen yhteistyöselvitys valmistuu syksyyn mennessä ja siitä tulee tehdä ratkaisu. Tyypillinen asia mikä on meidän vanhojen käsissä mutta joka vaikutuksen kantavat nuoret kuljettajat. Toivon, että asiasta käytäisiin vilkas keskustelu jotta osaisimme tehdä hyvän päätöksen. Veturimiehet ovat aina osanneet hoitaa asiansa ja osaavat tulevaisuudessakin. Emme ole koskaan saaneet mitään selkävoittoja mutta herpaantumattomalla järjestelmällisyydellä olemme pystyneen pitämään etumme kohtuullisina. Eikä ne läheskään aina ole ristiriidassa työnantajan etuihin jos ei niistä tehdä ristiriitoja. Kyllä molemmille osapuolille olisi parasta kun noudatettaisiin YT lakia ja sopimuksia ja avoimella keskustelulla ratkaistaisiin asiat. Säästyisi sitä energiaa todellisiin ongelmiin ja lopputulos olisi kaikkia tyydyttävä. Toki täytyy sanoa, että jos kova kovaa vasten tarvitaan niin kyllä minulla ja muilla vanhemmilla kuljettajilla kestää kantti koviinkin toimiin, ei nuorempien tarvitse pelätä että lipeäisimme ruodusta. Ensisijainen asioiden hoito tulisi kuitenkin hoitaa järkevällä sopimuslinjalla, se tosin edellyttää että asioista pitää päästä keskustelemaan. Kaavoitusta Tässä maassa on rautateiden tulo synnyttänyt kaupunkeja vanhojen maakunnallisten keskusten ulkopuolille. Toisaalta on kaupunki, joka ei saanut rautatietä, niin se rakennutti sen itse ja kehittyi sitä kautta maan johtavaksi paperinvientisatamaksi. Rautateillä on ollut melkoinen vaikutus kaupunkien kehityksessä. Tampereella kaavoitusmonopolin saavuttanut YIT on jo useammin ilmaissut, että rautatie on liian kalliilla paikalla ja että pohjanmaan rata on siirrettävä kulkemaan Pirkkalasta Rajasalmesta Nokialle edelleen Ylöjärven kautta pohjanmaan rataan. Ratapiha tulisi siirtää lentokentän lähelle Pirkkalaan ja Lempäälään. Suunnitelman mukaan Tampereelle tulisi vain pistoraide. Amuri ja Pispala on kuulemma liian kallista maata ratapohjaksi. Automäärien yhä kasvaessa entisestään on Pyynikin harjun ali rakennettava tunneli. Erään kyseisen toimiston johtajan mukaan ei rataa enää voi Pispalassa olla kun kerran autotkin pakotetaan tunneliin. Kyllä kyseisen harjun molemmilla laidoilla ja päällä kadut kulkevat ja ottavat saman verran tilaa kuin ratakin. Jos vielä rakennetaan autotunneli, niin en käsitä miksei se rata voi sitten kulkea myös siellä samassa tunnelissa, jos kerran vanha paikka ei kelpaa. Rautateiden ongelma on se, ettei se tuota sijoittajille muuten kuin välillisesti. Kun äärimmäiseen ahneuteen jo tottuneet ja siihen myös korkeilta tahoilta yllyttetyt sijoittajat eivät saa kaikesta sitä maksimituottoa, niin he ovat valmiit edusmiehiensä kautta vaikka romuttamaan yhteiskuntarakenteen. Tietenkin Helsinki-Tampere akseli toimisi, mutta on sitä elämää ja kuljetustarvetta myös Tampereen pohjoispuolellakin. Varmasti samantapaisia asioita on muuallakin, toivoa vain sopii että valitsisimme sellaiset poliittiset päättäjät joilla on kykyä ja valmiutta ajatella asioita yhteiskunnan kehityksen kannalta, ja että rautatiet säilyttäisivät sen yhteiskuntaa rakentavan roolinsa. Energian hinnan kallistuessa rautateillä tulee olemaan tärkeä asema jos se saa siihen rehellisen mahdollisuuden. Hyvää kesää kaikille. Veturimies 2/

24 Liiton ajankohtaista Lomailuun hankitaan lisää mahdollisuuksia. Ylläksen parhaalle paikalle rakennetaan aivan uusi lomakohde. Kolme huoneistoa rinteiden juurella kävelymatkan päässä kaikista palveluista. Lomakohde valmistuu huhtikuussa Hallituksen kuulumisia Kevään korvalla hallitus keskittyi tulevan kesän uusiin haasteisiin. Tuleva kesä tuo mukanaan kiireitä junanajorintamalla. Tämä vuosi on vielä mieto eläkepoistuman suhteen. Seuraavina vuosina kiireet lisääntyvät ja kuinkahan niistä sitten selvitään. Ylityön määrä on kasvamassa edelleen. Veturinkuljettajakoulutuksen siirto opetusministeriön alaisuuteen on edelleen toteutumatta. VR maksaa 4 miljoonaa euroa koulutuksista. Veturinkuljettajakoulutuksen direktiivit eivät tunne ylioppilastutkintoa ja se on jäämässä pois perusvaatimuksista. Tämä toisi yli puolelle hakijoista esteen päästä veturinkuljettajaksi. Direktiivi ei ole vielä lopullinen ja se on vasta tulossa. Liiton tulevaisuus Hallitus pohdiskeli liiton tulevaisuutta ja mahdollista kuljetusliittofuusiota. Paikalla oli selvitystyötä tekevä sosiologian professori professori Harri Melin Turun yliopistosta. Melinin loppuraportti valmistuu syksyllä ja alustavasti on sovittu, että sen esittely tehdään kaikkien liittojen hallinnoille yhtaikaa. Selvitysraportti jaetaan kuitenkin osallistujille ennen sitä. Mielipiteitä asiasta kirjattiin paljon. Yleisin mielipide oli, että halutaan tehdä yhteistyötä eri liittojen välillä paljonkin, mutta itsenäinen, omaa erityisalaa valvova liitto on säilytettävä myös tulevaisuudessa. Edunvalvonnan tärkein osa on ansiotason ylläpitäminen. Myös kilpailutuksen yhteydessä veturimiesten omien etujen ylläpito ja hallinta on pystyttävä hoitamaan. Tes-sopimuksen yleissitovuus on näin tärkeä säilyttää. Hallituksen mielestä tuleva sukupolven vaihdoksen jälkeinen toiminta saatava kestävälle pohjalle. Hallinnon nuorentamisesta on pystyttävä huolehtimaan ja edunvalvontatiedon siirto nuoremmille on saatava onnistumaan. Sijoitus Hallitus päätti ostaa Ylläkseltä lomailutilaa. Ensi vuoden puolella valmistuu kolme huoneistoa parhaalle paikalle, läheltä rinteitä ja muita palveluita. Ylläs Saaga hotelli on vieressä ja hiihtohissin ala-asema toisella puolella. Omaa autoa ei välttämättä tarvitse, lomalle voi lähteä junalla. Lomakohde on valmis huhtikuussa Veturimies 2/2008

25 Liiton ajankohtaista Harri Melin, sosiologian professori Turun yliopistosta kartoittaa kuljetusliittojen yhteistyön kehittämistä. Hallituksen kokous antoi omat eväänsä selvitystyöhön. Jukka Lepistö on uusi hallituksen edustaja Seinäjoelta. Olli Elmeranta siirtyi eläkekaartiin. Kevään hallitus sai onnitella uusinta 50 vuotta täyttänyttä jäsentään merkkipäivän johdosta. Veturimies 2/

26 Liiton ajankohtaista Veturimiesten Liiton jalkapalloturnaus Kuopiossa Keskuskentän Magnumareenalla (keinonurmi). Majoitus Hotelli Puijonsarvi Varaus numerosta ja klo 16. jälkeen Hinta 2 hh 98 euroa ka 1 hh 090 euroa Ilmottautuminen mennessä. P Jalkapalloareenoilta kuuluisa Bubi sattui istumaan kuljetusliittojen saunatilojen katolle. Viereen pyrähti melko hölmistynyt pulu, joka ei vaarasta ymmärtänyt mitään. Taisi huuhkaja olla sen verran kylläinen ettei edes silmäänsä räpäyttänyt. Olisikohan Kuopiossa joku huuhkaja liiton jalkapallomestaruuskisoissa mukana? Sen tarina kertoo vasta syksyn lehdissä. 26 Veturimies 2/2008

27 Kentältä Antti Laajalahti Kotkan kevättä Tänä vuonna talviloma sattui huonoon aikaan kun se oli toukokuussa. Ei päässyt hiihtämään ja lämpökin kohosi parhaillaan yli 23 asteen. Selkänahka paloi auringossa mikä nyt ei ole normaalia talvilomalla meidän seutuvilla. On toki tapahtunut muutakin oli Kotkassa tutkimus Dv12 veturin ergonomian soveltuvuudesta vaihtotyöhön. Paikallisen henkilöstön lisäksi paikalla oli pari työnantajan asettamaa ergonomiatutkijaa, Kotkan työpisteen terveyshuollon edustaja, Kouvolasta työnantajan ja veturimiesten edustaja sekä VML:n edustaja. Ergonomiaa tutkittiin teoriassa ja käytännössä Mussalon ratapihalla. Tutkimuksesta ei ole vielä tietoa saatavissa mutta tulee varmaan aikanaan. Yhteishenkeä lisää Huhtikuun loppupuolella pidettiin illanistujaiset johon osallistui Kotkan ja Haminan veturimiehiä sekä Kotkan ja Haminan VR Carcon henkilöstöä. Illan teemana oli muutamat Kotkassa henkilöstöryhmien väliä hiertäneet asi- TIEDOTE at, kuten Dr16, Dr14 veturin istuimien käyttö, tähystäminen vaihtotyössä, tässä muutama aihe mainittuna. Kokoontumisen tarkoituksena oli ilmapiirin puhdistaminen ja uskon että siinä onnistuttiin aika hyvin. Kiitos Kotkan Cargon pojille hyvän ja tarpeellisen tilaisuuden järjestämisestä. Toivon ettei tilaisuus jäänyt ainoaksi. Eläkekertymä Työeläkeyhtiö muisti postilla kai kaikkia suomalaisia. Oli vain kovin pieni summa paperin alareunassa. Tässä oli sopiva muistutus siitä että omakin parempaan vuoroon pääsy lähenee ja kuinka taloudellinen puoli sitten toimii. Kysyin muutamalta jo eläkkeellä olevalta kollegalta mitä suuruusluokkaa todellinen eläke on. Erot ovat aika suuria, vuorojen ja paikkakuntien välillä on huomattavia eroja. Jos suurinta kuulemaani verrataan pienimpään on ero n.20% mutta toisinpäin 25%. Onko nyt niin, että jos olet ollut työstä pois jostakin syystä ja silloin eläkkeesi on yli 20% pienempi niin tämä on hyväksyttävä syy eläkkeen korjaukseen mutta jos olet ollut työssä ja saanut koko ajan niin paljon huonompaa palkkaa paikkakunnasta, vuorosta, viikonlopputöistä tms. johtuen; tämäpä ei olekaan hyväksyttävä syy. Kuitenkin kuljettajat ovat tehneet periaatteessa samaa työtä koko työuransa, siirtäneet junalla ihmisiä tai tavaroita oikeisiin paikkoihin. Jo työssäoloaikana syntyi eroja palkassa ja nyt erot jatkuvat eläkkeellä. Toisia rangaistaan siitä että ovat tehneet työnsä väärällä paikkakunnalla ja toiset väärässä vuorossa. Löytyy ikuisia väliinputoajia. Eläkeläisten mahdollisuudet asioittensa korjaamiseen ovat aika huonot. Jos uhkaat eläkelakolla, se tuskin tuntuu kovin vaikuttavalta keinolta. Kyllä se asia pitää hoitaa kuntoon vielä työssä olevien toimesta. Vuodet vierivät nopeaan tahtiin ja yks kaks huomaat, että ne tilit joilla pitäisi pärjätä eläkkeelle saakka, ovatkin aika vähissä. Hyvää alkavaa kesää kaikille. Työeläkeote pienistäkin kertymistä Eläketurvakeskus lähettää työeläkeotteita sellaisillekin henkilöille, joilla ei ole lainkaan työansioita. Nämäkin henkilöt ovat saattaneet olla työssä, jota ei ole syystä tai toisesta rekisteröity. Otteen tarkoitus on siis varmistaa eläketurvan kertyminen. Joillekin kertymät saattavat vaikuttaa hyvin pieniltä, mutta niillä on kuitenkin oma merkityksensä eläketurvan kokonaisuudessa. Eläketurvakeskus lähettää työeläkeotteen niillekin, jotka eivät rekisteritietojen mukaan ole olleet ansiotyössä tai jotka täyttävät tänä vuonna 18 vuotta eivätkä ole ehtineet ansaita vaadittua euroa. Tällaisia tyhjiä työeläkeotteita on lähetetty tähän mennessä Otteessa voi olla merkintä pelkästään palkattomilta jaksoilta, kuten opiskelusta tai eräiden sosiaalivakuutusetujen perusteella kertyneestä eläketurvasta. Eläketurvakeskus lähettää lähiaikoina tällaisia otteita noin henkilölle. Osa heistä on voinut työskennellä pelkästään julkisen työnantajan palveluksessa. Työeläkeote auttaa varmistamaan, että kaikki yksityisaloilla tehty työ on vakuutettu ja kerryttää eläkettä. Useimmiten tiedot pitävät paikkansa, jolloin kirjeen vastaanottajan ei tarvitse tehdä mitään. Jos virheitä tai puutteita kuitenkin esiintyy, on korjaus järkevää laittaa vireille mahdollisimman joutuisasti, koska ajan myötä tietojen oikeellisuudesta vastaa jokainen itse. Vuodesta 2013 lähtien eläkelaitoksilla on velvollisuus korjata työeläkeotteella olevia virheitä tai puutteita vain työeläkeotteen lähettämistä edeltäviltä viideltä vuodelta. Yksityisten alojen palkansaajat ja yrittäjät saavat oman työeläkeotteensa postitse kotiin tänä vuonna. Julkisella puolella, kuten kunnalla ja valtiolla tehty työ ei ole mukana työeläkeotteessa. Työeläkeyhtiöt ja -laitokset sekä Eläketurvakeskus lähettävät työeläkeotteita kirjepostissa lähes kaikille Suomessa asuville vuotiaille. Otekirjeitä lähetetään noin 3 miljoonaa kappaletta. Lisätietoja: Johtaja Riitta Korpiluoma puh tai Tiedottaja Taina Hedman puh tai Veturimies 2/

28 Kentältä Teksti ja kuvat Riikka Siipainen ja Hannu Siippainen Dublin-Galway-Dublin Junamatka halki vehreän Irlannin Lähdimme talvisesta Kuopiosta viikon matkalle Irlantiin. Vuokrasimme asunnon Dublinin keskustan tuntumasta, mutta halusimme nähdä muutakin, kuin pelkän pääkaupungin vilskeen. Dublin oli kaupunkina leppoisa ja mukava, eikä liian suuri. Kävellen pääsi hyvin paikasta A paikkaan B, mutta busseista oli apua, joten ei tarvinnut rasittaa jalkoja. Mietimme eri vaihtoehtojen välillä, mihin kaupunkiin tekisimme päivän junamatkan. Vaihtoehtoina olivat paikat, joissa voisi käydä ilman yöpymistä: Belfast, Limerick, Cork ja Galway. Valitsimme Galwayn, koska halusimme nähdä Atlantin. Maanantaiaamuna kävelimme Dublinin Heuston Station -asemalle. Ostimme junaliput asemalta. Jos palasi takaisin samana päivänä, sai meno-paluulipun samaan hintaan. Aikuisten päivän meno-paluu maksoi 31,50 euroa ja matkaa Dublinista Galwayhin oli hieman yli 200 km. Lasten lipun hinta oli puolet aikuisten lipusta ja opiskelijalippu vain noin kolme euroa halvempi kuin aikuisten lippu. Ennen junaan nousua meidät laitettiin jonoon asemalaiturille kaiteen taakse ja liput tarkistettiin ennen junaan nousua. Liput tarkistettiin toiseen kertaan vielä junassa, muutaman aseman jälkeen. Juna oli vanhanaikainen, suoraan 60-luvulta. Galwayhin ei matkannut uusimmat Inter Cityt, vaikka meidänkin juna oli Inter City. Vaunussa penkit olivat aina vastakkain ja välissä oli pöytä. Seinät ja pöydät olivat ruskeita, penkit olivat päällystetyt tummanvihreällä samettikankaalla. Suomen juniin verrattuna tavaroita ei missään vaiheessa voinut jättää yksin. Ei edes vessaan mennessä. Ravintolavaunusta oli mahdollista tietysti ostaa Guinnesia ja muita oluttuotteita. Oluttölkit laitettiin paperipusseihin ja niitä ei tarvinnut juoda ravintolavaunussa, vaan ne sai viedä omalle paikalle. Irlannin vehreät niityt Kun pääsimme Dublinin ulkopuolelle, alkoivat maaseutumaisemat. Oli helmikuun 11. päivä, mutta Irlanti oli ja pysyi vihreänä. Vihreitä peltoja ja niittyjä kiviaitoineen, joilla laidunti lampaita ja lehmiä. Erikoisia pensaita ja puita oli joka puolella. Matkalla Galwayhin ei ollut vuoristoa, joten emme menneet tunneleista. Matkan varrella pysähdyimme vain pienillä paikkakunnilla, sillä Dublinin ja Galwayn välillä ei ole suurkaupunkeja. Asemarakennukset olivat pieniä ja asemalaiturit kapeita. Vehreät niityt toivat mieleen Sydämen asialla -tv-sarjan maisemat. Suomalaiselle junamatkailijalle oli outoa se, että emme matkustaneet ollenkaan metsien keskellä, vaan junan ikkunasta avautui lähes koko ajan aavat maisemat. Galwayta tutkimassa Saavuimme Galwayhin ajallaan. Etsimme turisti-infopisteen ja kysyimme, missä kannattaisi käydä. Galwayn alueelle olisi ollut paljon hienoja bussikierroksia ja opastettuja retkiä, mutta koska meillä oli rajoitetusti aikaa, päätimme tutkia vain kaupungin keskustaa ja merenrannikkoa. Neuvontapisteestä saimme kartan, ja opas suositteli meille ravintoloita, missä on hyvää ruokaa. Katsoimme kartasta myös 28 Veturimies 2/2008

29 Kentältä tien merenrannalle. Kun pääsimme Atlantin rannalle, oli laskuvesi. Siinä se sitten oli; aava meri edessä. Meri tuoksui ja jalkojen alla rapisi hiekan ja kiven sekainen merenpohja. Otimme matkamuistoksi muutaman simpukan ja paljon valokuvia. Veturimiehen näkökulma Irlantilaisten veturimiesten pukeutuminen ei paljon eronnut suomalaisista kuljettajista, he pukeutuivat mustaan fleasetakkiin ja pipoon. Irlantilaisten kuljettajien loma-aika on suurin piirtein puolet suomalaisen kuljettajan lomasta, ja heillä oli kahdeksan tunnin työaika. Veturit olivat dieselsähköisiä ja todella vanhanaikaisia ja meluisia, koska kuljettajilla oli kuulosuojaimet päässä. Irishrail -nettisivuston mukaan veturi oli rakennettu vuonna 1976 ja siinä oli hevosvoimia Lisätietoa vetureista ja muista kuljetuskalustosta: fleet_information/locomotives.asp Kuopiolainen veturinkuljettaja Hannu Siippainen ihmettelee veturia Internet sivustolta löytyy myös mielenkiintoinen kertomus, kuinka ylität vartioimattoman tasoristeyksen turvallisesti. Vasemmalla yllä: Intercity vaunun sisältä Veturinkuljettaja Galwayssa Vasemmalla alla: Dublin Heuston Station Aukeaman taitto on Riikka Siippaisen harjoitustyö, hän opiskelee Kuopion Muotoiluakatemiassa graafista viestintää. Veturimies 2/

30 Kentältä Teppo Nurminen Positiivisia ajatuksia Jalat ratkaisevat Paha kellohan se kauimmas kuuluisi, mutta nyt on kyllä ollut ilmassa hyviäkin uutisia, joten ensin niistä. Päällimmäisenä on mielessä VR:n hyvä taloudellinen tulos. 90-luvun lamavuodet opettivat työläiskansalle kantapään kautta, että paras saavutettu etu on palkanmaksukykyinen työnantaja. Tämä puoli näyttää meillä nyt olevan kunnossa. Muistelen, että joskus vanhoina hyvinä aikoina tavaraliikenne tuotti liikevaihdosta kaksi kolmasosaa, mutta nyt henkilöliikenne antaakin koko kakusta jo yli puolet. Vaikka palvelun tasosta, junien siisteydestä, myöhästymisistä ym. on pidetty julkisuudessa kovaakin meteliä, niin matkustajien jalat ovat silti äänestäneet junakyydin suuntaan, ja sehän se lopulta ratkaisee, niin että pulinat pois. Tämä siirtymä ei ihan sellaisenaan näy veturinkuljettajien työmäärissä, nopeasta sukkuloinnista kun ei työtunteja aina paljoa kerry. Tilanne kertoo varmaan osittain siitäkin, mistä katetta on kovassa kilpailutilanteessa helpommin otettavissa. Suureen yleisöön saattaa vielä purra mielikuvamainonta, mutta tavarapuolella voi neuvottelupöydässä vastaan tulla kivimiestäkin tiukempi kovanaama. Kuljetettavasta ei sielläkään heti näytä tulevan pulaa. Venäjän puu alkaa korvautua kotimaisella, Talvivaaran potti tuli kotiin, autokuljetuksia Venäjälle suunnitellaan ja mahdolliset kilpailijat kaivelevat vielä lähtökuoppiaan. Kolarin suunnalla heräilevä kaivostoiminta saattaa aiheuttaa sen, että jonain päivänä Suomen vilkkaimmin liikennöity rataosa löytyy napapiirin korkeudelta. Uusien veturimiesten sijoituspaikkoja ollaan taas miettimässä vähän pidemmällä tähtäimellä, eipä ole helppo tehtävä näissä muuttuvissa olosuhteissa, mutta tämähän on ns. positiivinen ongelma. Työmiehen pörssi Tipahtihan sieltä suuresta säkistä henkilöstörahastoonkin pieni pesämuna, eli 3,5 miljoonaa euroa. Ei kannata kuitenkaan ottaa kalkulaattoria käteen, sillä eri yhtiöiden erilaisista tavoitteista ja mittareista johtuen summa ei jakaudu kaikille tasan. Eläkettä lähivuosina odotteleville ei sieltä tällä menolla kovin kummoisia summia ehdi kertyä, mutta uransa alkupuolella olevat saattavat maltillisella varojen nostopolitiikalla kerryttää itselleen isompaakin pottia ja vielä verohelpotusten siivittämänä. Kaikki tämä riippuu tietysti VR:n talouden kehityksestä ja rahaston tekemien sijoitusten onnistumisesta. Valtuustoaloitteista päätellen nuoremman veturimiespolven edunvalvontavaistot tuntuvat olevan heräilemässä, ehkä tämä rahasto nyt antaa edes lievää lohtua. Kokeneempien kuljettajien sanonta Pienillä palkoilla mekin aikanaan aloiteltiin ei tunnu sitä antavan. Matkamies maan Joudun nykyään työasioissa matkustelemaan silloin tällöin Helsingissä, niinpä olin siellä taas kerran reppu selässä erään majoitusliikkeen tiskillä pyrkimässä sisään. Oli rauhallinen iltahetki ja ehdin siinä tulomuodollisuuksien lomassa vaihtaa respahenkilön kanssa muutaman sanan. Hän ihan kiitteli minua, kun pystyin oikein kirjallisena esittämään oikean laskutusosoitteen viitteineen kaikkineen. Kyseinen hotelli majoittaa runsaasti VRKK:n kurssilaisia, ja sain kuulla että hotelli saa tehdä paljon turhaa työtä, koska majoittuvilla ei yleensä ole laskutusasioista mitään tietoa, eikä aina omasta yhtiöstä tai yksiköstäkään. Se tiedetään, että VR:ltä ollaan ja tänne on yöksi käsketty. Eräänlaista yrityskuvaa se on tämäkin. Jos talomme aikoo joskus muuttaa nimeään dynaamisempaan suuntaan, niin nuo kaksi kirjainta on ainakin jossain muodossa syytä säilyttää, muuten matkustavat työntekijämme ovat maailmalla aivan hukassa. Kuka säästää, kuka ei Ecodrive on päivän sana. Pääsin eräänä iltana ajamaan raskasta tavarajunaa Joensuusta Imatralle ja yritin noudattaa uusia talousajo-oppeja parhaani mukaan. Intoni lopahti kuitenkin, kuin huomasin junasta puolet olevan matkalla Simpeleelle. Jouduin siis antamaan näille tavaroille mäkisessä maastossa turhaa kyytiä yli 40 kilometriä ohi määränpäänsä, jotta joku saisi huomenna kiskoa ne sinne takaisin. Siinä Simpeleen mäen päällä valojen vilkkuessa, hiekan pöllytessä ja vauhdin hiipuessa tunsin kerrankin tekeväni ainakin osittain turhaa työtä. Virtamittarit saivat olla punaisella alueella jonkun aikaa. Eipä taida koko organisaatio puhaltaa täysillä yhteen hiileen näissä energiansäästöasioissa. En jaksanut työvuoron lopussa sammuttaa sosiaalitilojen valoja, tuntui jotenkin turhalta. Option maksimointi Näin positiivisessa lehtijutussa pitäisi kai mainita jotain hyvää radio-ohjatusta veturistakin. Mitäköhän oikein keksisin? No ainakin sen, että käyttö ei ole aivan vielä alkamassa. Laitteiden tilaaminen ja asentaminen ottaa oman aikansa, VRKK vasta suunnittelee käyttäjien koulutusohjelmaa ja rautatievirasto pohdiskelee, että miten tällaista operointia pitäisi turvallisuusnormistossa säädellä. Asiat eivät siis olleet kovinkaan hyvin valmisteltuja, pikemminkin tuntuu, että hypättiin jonkinlaiseen mustaan aukkoon. Paikallistason näkemyksiä ei ole ehditty 30 Veturimies 2/2008

31 asialle paljoa pehmitellä ja nyt asenteet eivät lupaa jatkossa mitään hyvää. Mehän ei sitä niille tankkailla eikä passailla, paitsi että aamulla pannaan kyllä ovet lukkoon. Että siitä vaan sitten viemään projektia eteenpäin. Ensi vuonna kuitenkin jo nyljetään ensimmäiset kuljettajien päänahat. Päätavoite on, että kaikki ratapihapäivystys on radio-ohjattua v Vappu, työn juhla Joustaahan työelämässä pitää, joten tulin töihin myös vappupäivänä, vaikka se olisikin ollut heittomiehen vapaapäivä. Hämmästyin, kun tallilla oli vilkasta kuin seurahuoneella. Selvisi, että juhlapyhän liikenteestä laadittu kirjallinen suunnitelma ei ollut eksynyt työtä jakavien pöydälle, joten linjavuoron miehiä tipahteli töihin kuin arki- Kentältä päivänä ikään, vaikka suuri osa junista oli peruutettu. Imatralla on paljon uusia työntekijöitä, joten oli hyvä, että meillä oli kerrankin aikaa seurustella keskenämme ja tutustua toisiimme kaikessa rauhassa. Tällaisia työpaikan sosiaalisuutta edistäviä tapahtumia pitäisi järjestää useamminkin. Ecodrive on päivän sana. Pääsin eräänä iltana ajamaan raskasta tavarajunaa Joensuusta Imatralle ja yritin noudattaa uusia talousajo-oppeja parhaani mukaan. Intoni lopahti kuitenkin, kuin huomasin junasta puolet olevan matkalla Simpeleelle. Jouduin siis antamaan näille tavaroille mäkisessä maastossa turhaa kyytiä yli 40 kilometriä ohi määränpäänsä, jotta joku saisi huomenna kiskoa ne sinne takaisin. Tämän möhkäleen kautta veturimiehet käyttävät paljon energiaa. Energian säästäminen on mahdollista: ajotyyli, maaston hyväksikäyttö, turha kiire pois ja niin edelleen. Ecodrive - laitteen avulla näkee energian kulutuksen monella eri tavalla. Jo pelkästään silmien edessä vaihtelevat numerot aiheuttavat alitajuisesti tarpeen säästävämpään ajotyyliin. Toimittaja on saanut kuulla, että muutamat kuljettajat ovat jopa pitäneet pikku kisoja aiheesta. On sovittu joku juna, sille vakio kokoonpano, aikataulussa pysyminen ja määräväli. Sitten on katsottu Sr 2 veturin energiankulutusmittarista paljonko sitä vihreää energiaa oikein kuluukaan. Tuloksia olisi hauska joskus vertailla, jos niitä on pantu ylös. Energian säästämiseen annetaan muutamissa sarjoissa vielä lisämahdollisuus. Sr 2 ja Pendo palauttavat sähköjarrun tuottaman energian takaisin muuhun käyttöön. Kunhan sähköjarrua vain käytetään. MV Veturimies 2/

32 Vapaa-aika Teksti ja kuvat: Timo Satomaa Kaukalopalloa Turussa Turun osaston järjestämänä kaukalopallomestaruuskisat pelattiin Varissuon tekojäähallissa. Itse asiassa kysymyksessä ei ollut mikään halli, vaan luola lienee osuvampi nimi, jäänpinnasta nimittäin oli matkaa maanpintaan neljäkymmentäkaksi metriä suoraan ylöspäin. Ei silti pelipaikasta mitään moitteen sanaa, kahdella kentällä pelattiin ja olosuhteet oli erinomaiset. Kisajärjestelyistä vastasi Yrjö Wilen, apunaan ryhmä aktiivisia osaston jäseniä, työssä käyviä sekä eläkeläisiä. Kisat olivat onnistuneet, järjestelyt ja tulospalvelu toimivat kuin Sveitsiläinen kello. Joukkueita osallistui turnaukseen seitsemän, joissa pelaajia oli yhdestätoista osastosta. Kouvola joutui peru- maan osallistumisensa viime hetkellä sairastumisien takia. Kouvolan joukkue olisi ollut vajaa lukuisenakin erittäin tervetullut ja odotettu mukaan turnaukseen. Kontiomäki/Iisalmikin nimittäin tuli maalivahdilla ja neljällä pelaajalla, paikanpäällä olisi vajaat joukkueet voitu yhdistää. Pelaajien vähyys ei toki estänyt Kontiomäki/Iisalmen pelaamista, vaan joka peliin löytyi muista porukoista vahvistuksia, niin että vaihtoonkin pääsivät välillä huilaamaan. Ensimmäinen päivä Pelit pelattiin kahdessa lohkossa joihin joukkueet oli jaettu edellisen vuoden sijoitusten perusteella. Lohko 1:ssä pelasivat Jyväskylä/Pieksämäki, Imatra, Tampere ja Iisalmi/Kontiomäki. Lohko 2:ssa Oulu/Turku, Helsinki ja Riihimäki. Kakkoslohkon joukkueet selvisivät ensimmäisestä päivästä kahdella pelillä Kouvolan pois jäännin vuoksi, kun ykköslohkossa pelejä tuli kolme joukkuetta kohti. Lohkovoittajiksi selvisivät ykköslohkosta Tampere ja kakkosesta Helsinki. Tampere tuli kylläkin tasapisteisiin Jyväskylä/Pieksämäen kanssa, vielä tehtyjen ja päästettyjen maalien eronkin ollessa tasan, järjestys ratkaistiin sääntöjen mukaan tehdyillä maaleilla ja Tampereella niitä oli 28 kun Jyväskylä/Pieksämäellä 25. Helsinki selvitti ensimmäisen päivän suvereenisti voittaen molemmat vastustajansa selvin lukemin. Finaaliottelussa Tampereen Mikko Majaniemi vetämässä vaparia. Muurissa Jyväskylän Jorma Putkonen (vas.) ja Timo Halonen. Majaniemi palkittiin turnauksen parhaana maalintekijänä ja Putkonen pistepörssin parhaana. Oikealla: Vuoden 2008 mestarit. 32 Veturimies 2/2008

33 Vapaa-aika Ensimmäisen päivän tulokset: Toisen päivän tulokset: LOHKO 1 LOHKO 2 Jy/Pm Imr 7-3 Ol/Tku Hki 3 14 Tpe Ilm/Kon 11 4 Ri Ol/Tku 4 7 Tpe Jy/Pm 5 5 Hki Ri 12 4 Ilm/Kon Imr 6 5 Jy/Pm Ilm/Kon 13 2 Imr Tpe 4 12 LOHKOJÄRJESTYS ja pisteet LOHKO 1 LOHKO 2 Tampere 5 Helsinki 4 Jyväskylä/Pieksämäki 5 Oulu/Turku 2 Iisalmi/Kontiomäki 2 Riihimäki 0 Imatra 0 Toinen päivä Toisen päivän aloittivat lohkojen kolmoset ja nelonen, selvittämällä keskinäisen järjestyksen sijoista 5 7. Riihimäki ja Imatra olivat ensin jumbofinaalissa vastakkain, siitä Riihimäki jatkoi niukalla voitolla Iisalmi/Kontiomäkeä vastaan pelaaman sijoista 5 ja 6. Tästä ottelussa vuorossa olikin sitten tappio ja sijoitukseksi kuudes sija, kun Iisalmi/Kontiomäki voitti varsin selvin lukemin 9 3. Mitaleista taistelevat lohko voittajat ja kakkoset pelasivat ensin välierät, lohkovoittajat vastassaan toisen lohkon kakkoset. Tampere sai vastaansa Oulu/Turun, tiukan pelin jälkeen Tampere kuitenkin voitti lopulta selvin lukemin 8 3 ja jatkoi taistelemaan kullasta. Toisesta kaukalosta vastustajaksi Tampereelle finaaliin selvitti tiensä hallitseva mestari Jyväskylä/Pieksämäki. Pronssi ottelussa vastakkain asettuivat Oulu/Turku ja Helsinki, Helsinki hallitsi peliä nuorella joukkueella, mutta Oulun maalivahti piti joukkueensa pelissä mukana ja kovan yrityksen jälkeen Oulu/Turku nousikin 5-2 tappio tilanteesta maalin päähän, mutta ei enää onnistunut rutistamaan tasoitukseen asti. Helsinki voitti pronssia tuloksella 5 4. Finaali pelissä Tampere otti heti pelin haltuunsa eikä antanut hallitsevalle mestarille juurikaan mahdollisuuksia. Pelin ratkaisijana voi pi- Ri - Imr 8-7 (B3-A4) Ilm/Kon - Ri 9-3 (sijat 5-6) Tpe - Ol/Tku 8-3 (A1-B2) Hki - Jy/Pm 4-7 (B1-A2) Ol/Tku - Hki 4-5 (sijat 3-4) Tpe - Jy/Pm 9-3 (sijat1-2) Lopulliset sijoitukset: 1. Tampere 2. Jyväskylä/Pieksämäki 3. Helsinki 4. Oulu/Turku 5. Iisalmi/Kontiomäki 6. Riihimäki 7. Imatra tää Tampereen nro 20 Mikko Majaniemeä, joka tehtaili maaleja toinen toisensa jälkeen. Tampere joutui välillä pelaamaan pari minuuttia kolmella viittä vastaan kun pari miestä mietti syntyjä syviä jäähypenkillä, mutta sen pari minuuttia palloa piti melkein yksin hallussaan samainen Majaniemi, eikä antanut näin vastustajalle mitään mahdollisuuksia. Tampere voitti lukemin 9-3 ja vei vuoden 2008 mestaruuden. Turnauksen pistepörssin parhaana palkittiin Jyväskylän Jorma Putkonen(16+7) ja parhaana maalintekijänä Tampereen Mikko Majaniemi(17+4). Vuoden 08 kisat järjestää Tampere. Veturimies 2/

34 Vapaa-aika Teksti: Eero Kippola Kuvat: leiriläiset Monipuolinen hiihtoleiri Pyhällä Hiihtoleirille osallistui tänä vuonna 42 kuljettajaa. Lasketteluvetäjänä toimi professional of skiing Kari Mustonen ja maastohiihdon veti vankalla kokemuksella Vesa Tikkakoski. Ensikertalaisia oli noin puolet ja nuorempi polvikin on löytänyt kiitettävästi tämän liiton järjestämän mahdollisuuden. Pyhätunturin paikoin metrinen lumipeite antoi hienot puitteet talviseen harrastamiseen ja yhdessäoloon. Ilmat vaihtelivat muutamasta pakkasasteesta kovaan lumisateeseen. Leirin viimeisinä päivinä oli jo vesisadetta, joten ilmat olivat mukavan haasteiset. Monipuolinen leiriohjelma tarjosi mielenkiintoista liikuntaa koko viikoksi. Tupauunoksi ei jäänyt yhtään osallistujaa. Yksi innokas pilkkijäkin mahtui mukaan. Ilkka kävi kalassa joka päivä. Antoiko Pyhäjärvi mitään sitä tarina ei kerro! Leiri aloitettiin keskiviikkona tuloinfolla, jossa käytiin läpi viikon ohjelma ja pelisäännöt. Majoitustilojen osalta syntyi pieniä haasteita mutta huumorimausteisella selvittelyllä nekin ratkesivat ja kaikki saatiin katon alle. että sauvat jäivät rinteeseen ja loppumatka tuli pyllymäkeä turvallisesti alas. Perjantaina oli upea aurinkoinen päivä. Simo Pallaspuron vetämälle kelkkasafarille lähti 11 miestä vaikka kukin maksoi omat bensat ja kelkan vuokran. Teimme tuntureiden ympäriajon. Aurinkoisella kelillä ajohaalarin sisällä hiki irtosi. Reissulla käytiin keittämässä Simon kämpällä nokipannukahvit. Ensikertalaiselle kelkan sarvet ovat mielenkiintoinen kokemus. Keijo kellahti kyljelleen 90 asteen kurvissa, mutta siitä selvittiin pelkällä säikähdyksellä. Irronnut kelkan peili jäi sinne jonnekin muistuttamaan käynnistä. Hiihtäjät kiersivät hienossa säässä Pyhätunturin ympärihiihdon n.35 km. Mäkiporukka nautti aurinkoisista rinteistä ja tarinoista päätellen after skiitä myös tuli opeteltua. Isokurun nousu umpihangessa jää mieleen. Lauantaina laskettelurinteessä opeteltiin helppoja käännöksiä vaikeissa olosuhteissa. Tehtiin laskuharjoituksia pariharjoittelulla. Rekilaskussa takana tuleva pitää kiinni edellä laskevan sauvoista ja jarruttaa menoa kanttauksia tehden. Rinneharjoittelussa opeteltiin laskettelun niksejä tasa- Torstaina hiihdettiin Pyhän luontokeskukseen katsomaan hieno diaesitys Pyhän alueesta eri vuodenaikoina. Päivällä hiihdettiin porukalla 20 km:n Isonkurun lenkki. Lunta oli satanut koko edellisyön ja koko ajan tuli uutta lunta. Lenkki oli rankkaa umpihankihiihtoa ja tamppaushiihto palautti mieliin lapsuuden ajamattomat hiihtoladut. Hikiset nousut antoivat vastinta kovakuntoisillekin ja varmasti jäivät lähtemättömästi mieliin. Vaativan päivän hienot hiihtokokemukset kerrattiin vielä illalla monessa mökkisaunassa. Pyhän rinteillä laskettelijat kaarsivat aktiivisesti koko torstaipäivän. Boksihyppyri oli todella haastava ja mielenkiintoisen alastulon teki Toni Bode Heiskanen. Kertoivat, että Kauppisen Matti yritti mäessä niin tosissaan, Menestyksekkäästi sunnuntain Suomi-Slalom kisaan osallistunut veturimiesjoukkue. Osa lumikenkäporukasta tuulisella Soutajatunturin huipulla. 34 Veturimies 2/2008

35 Vapaa-aika painoharjoitteita, painonsiirtoa ja kanttauksia. Nykyiset sukset ovat sivuleikkaavia tiimalasisuksia, joiden ominaisuuksia opeteltiin käyttämään hyväksi. Lauantaipäivän spesiaali oli lumikenkäkävely Soutajatunturin huipulle. Huipulla kävi ankara 20 metrin tuuli ja näkyvyys oli alle 100 metriä. Äkkiä valokuvat ja viima pakotti kävelijät pikavauhtia metsään tuulensuojaan. Lumikengät kasvattavat suosiotaan vauhdilla. Osallistujien mielipide lumikengistä olikin, että helppo liikuntamuoto lumessa ja yhtä hyvä hiki tulee kuin hiihtäessä. Sunnuntaina hiihdettiin Simon kämpälle. Päivälämpötila oli +4 astetta. Yöllä ja aamulla satanut vesi muutti kelin raskaaksi. Suksiin tarttui järkyttävästi paakkuja, tierat pohjissa olivat kymmensenttisiä ja itse asiassa reissu oli kävelyhiihtoa kelistä johtuen. Rinteessä laskettelijat osallistuivat isolla joukkueella menestyksekkäästi valtakunnalliseen Suomi-Slamon osakilpailuun. Iltapäivällä mentiin yhteissaunaan ja illalla kokoonnuttiin liiton iltaan Astelin pihakotaan. Liiton iltaan osallistui porukkaa mukavasti. Siellä oli lupa puhua työasioista reippaasti ja vähän inttääkin. Kippolan Eero kertoi muutamista ajankohtaisista asioista veturimiesten näkökulmasta. Liiton tarjoamien lettujen ja juomien viihdyttämänä porukka viihtyi kodassa yllättävän pitkään. Simo näytti kuvatykillä Alaskan rautatieltä kuvakoosteen ja katsoimme motoristien viime kesän Afrikan reissukuvia. Ihailimme myös vähän syvällisiä aforismikuviakin. Loppuilta laulettiin karaokea oikein sydämen kyllyydestä. Maanantaipäivä otettiin kevyemmin. Hiihdimme lähimaastossa pikku lenkkejä ja laskettelijat opettelivat lumilautailua. Oppi meni perille, koska Torron Hannu totesi illalla tyytyväisenä, että kyllä se vain oli hienoa itse selvitä laudalla pari kertaa alas asti. Tiistaina hiihtoleirin mestaruuskisoissa oli 19 osallistujaa. Lämmin pilvipoutainen plussakeli sai runsaimmin kisailijoita maastohiihtosarjaan. Pujottelurata oli Tajukankaalla. Leikkimielinen tasamaan pujottelukisa potkittiin yhdellä suksella. Lumilauta ja telemark sarjoihin odotetaan tulevina vuosina runsaampaa osanottoa. Päälle päätteeksi juotiin liiton tarjoamat mitalikahvit Huttu-Uulassa. Palkintoseremoniat pidettiin Astelissa lerin päätöstilaisuuden yhteydessä. Palkintoja lahjoittivat VML, RMY, VR, VRU ja Asteli. Kiitos lahjoittajille! Vetäjät kiittävät leiriläisiä mukavasta ja tosi nopeasti kuluneesta viikosta ja erityiskiitos Astelin väelle todella maistuvasta ruoasta ja mukavasta palvelusta tiistain VML:n hiihtoleirin mestaruuskisojen sarjojen kolme parasta Maastohiihto 1. Kari Hyttinen Joensuu 2. Matti Eskelinen Iisalmi 3. Paavo Kämäräinen Helsinki Laskettelu 1. Toni Bode Heiskanen Kontiomäki 2. Pekka Hupponen Turku 3. Kari Mustonen Joensuu Lumilauta 1. Petri Ilvesviita Helsinki Telemark 1. Jukka Häkä Virta Helsinki Kunnon baana ja aurinkoinen sää houkuttelevat hiihtämään. Veturimies 2/

36 36 Veturimies 2/2008 Vapaa-aika

37 Vapaa-aika Teksti ja kuvat Timo satomaa Pilkkikisa 2008 Tampereen osaston järjestämät liiton pilkkikisat pidettiin Roineen-vesillä, Kangasalla. Kisojen järjestelyistä vastasi Pekka Välkki yhdessä osaston aktiivien kanssa. Kisakeskuksena toimi Mobilia auto- ja tiemuseo. Kaikki muistavat millainen viime talvi oli ilmojen puolesta ja jännittämistä riitti aivan viime päiville, että voidaanko kisat jäätilanteen vuoksi järjestää. Kaikki meni kuitenkin mainiosti ja kisa saatiin vietyä loistavissa olosuhteissa. Aurinko paistoi pilvien raosta ja lämpötila oli nollan pinnassa. Jäätä oli noin parinkymmenen sentin luokkaa, virtapaikat ja ojansuut oli järjestäjien toimesta havutettu, niin että kukaan ei vahingossa eksy petolliselle jäälle. Aivan kaikki ei kuitenkaan selvinnyt kuivin jaloin, kisakeskuksen rannan tuntumassa oli virta syönyt jään niin ohueksi, että siinä pari järjestäneen osaston talkoolaista kasteli kumisaappaansa ja housunlahkeensa, onneksi ei ollut sen syvempää. Kisoihin osallistui 75 kilpailijaa, 46 yleiseen, 12 eläkeläisten (yli 55v.) ja 17 veteraanien (yli 65v.) sarjaan. Kilpailukala oli perinteisesti ahven, jota nousi jään alta neljän tunnin aikana yhteensä 168,110 kg. Tulokset Yleisensarjan voiton vei Tampereen Pekka Välkki 7,490 kg saaliillaan. Eläkeläistensarjan Kouvolan Risto Reponen 4,100 kg. Veteraanisarjan Kouvolan Antero Salminen 4,730kg. Joukkuekisan Tampere1 18,490kg. Tampereen voittoisassa ykkösjoukkueessa pilkkivät Pekka Välkki, Juha Pekka Kuusisto sekä Ari Sipiläinen. Yleismestarin tittelin suurimmalla saaliilla vei Pekka Välkki, hän oli tyly isäntä ja korjasi lähes kaiken mahdollisen, suurinta kalaa hän ei saanut. Suurimman, 620g:n ahvenen sai Iisalmen veteraani Osmo Rossi. Ensi vuonna kisat järjestää Imatra, tämän kesän rantaongintakilpailu on Kuopiossa. Yllä: Voittajajoukkueesta palkintojaan hakemassa vas. Kuusiston Juha Pekka ja Välkin Pekka, kolmantena joukkueessa onki Sipiläinen Ari. Edellinen aukeama: Suurimman kalan onki Iisalmen veteraani Osmo Rossi, painoa ahvenella oli 620g. Yleinen Sija Nimi Osasto Saalis 1 Välkki Pekka Tpe 7490g 2 Toppinen Jouni Ilm 7240g 3 Kuusisto Juha P Tpe 7030g 4 Mattila Kauko Kv 6660g 5 Perttunen Juha Kv 5370g 6 Väkevä Hemmo Kv 4965g 7 Markkanen Jukka Pm 4810g 8 Paganus Jari Sk 4780g 9 Latvala Antti K 4055g 10 Sipiläinen Ari Tpe 3970g 11 Häkkinen Teuvo Pm 3775g 12 Poikolainen Ari Pm 3495g 13 Siloaho Seppo Ol 3405g 14 Pulkkinen Vesa Tpe 3300g 15 Taikina-aho Heikki Ol 3040g 16 Laakkonen Markku Kuo 2945g 17 Virtanen Timo Jy 2840g 18 Lantta Mikko Kv 2630g 19 Härkönen Esa Kv 2390g 20 Pitkänen Veijo Tpe 2385g 21 Taivalantti Heikki Pm 2290g 22 Nousiainen Juhani Ilm 2245g 23 Törmälä Risto Jy 2240g 24 Lahtinen Terho Kv 2105g 25 Nurmi Pentti Pm 2000g 26 Savolainen Jukka Lr 1785g 27 Niemivirta Juha Imr 1760g 28 Lintukangas Eero Kv 1630g 29 Salminen Matti Jy 1550g 30 Puranen Teemu Kv 1355g 31 Olli Timo Lr 1325g 32 Rintamäenpää Teuvo Sk 1140g 33 Laamanen Yrjö Tku 1085g 34 Salo Vesa Hma 1055g 35 Ketola Jorma Tku 1045g 36 Vaajamo Harri Pr 1020g 37 Parviainen Seppo Imr 945g 38 Sammela Tuomo Roi 915g 39 Toivanen Ari Kuo 910g 40 Eliala Mauri Pm 765g 41 Juntunen Jukka Ilm 655g 42 Juopperi Seppo Roi 610g 43 Kunnari Eero Roi 605g 44 Reijola Markku Kv 595g 45 Viljanen Reijo Sk 500g 46 Skippari Jyrki Hma 160g Yhteispaino g Veturimies 2/

38 Vapaa-aika Eläkeläiset Joukkue Sija Nimi Osasto Saalis Sija Joukkue Nimet Saalis 1 Reponen Risto Kv 4100g 2 Mettälä Keijo Kv 3605g 3 Tolonen Ilpo Kuo 3330g 4 Arola Urpo Kv 2390g 5 Saren Jukka Kuo 1415g 6 Airaksinen Matti Ilm 1015g 7 Lappalainen Risto Jns 710g 8 Kemppainen Juhani Kuo 475g 9 Prinkkilä Seppo Tku 340g 10 Mäyränen Kyösti Hki 320g 11 Pöntinen Osmo Tku 195g 12 Koski Aarre Roi 40g Yhteispaino g Veteraanit Sija Nimi Osasto Saalis 1 Salminen Antero Kv 4730g 2 Saarela Teuvo Kv 3815g 3 Pärssinen Eino Tpe 3555g 4 Pehkonen Voitto Ilm 3235g 5 Rossi Osmo Ilm 2845g 6 Pekonen Veikko Kv 2790g 7 Partanen Seppo Ilm 2095g 8 Marttila Ossi Kv 2030g 9 Anttila Antti Pr 1495g 10 Vironmäki Keijo Jy 1315g 11 Juvonen Leo Jy 895g 12 Kuustonen Raimo Hki 745g 13 Kinnunen Tapio Jy 680g 14 Soronen Tauno Hma 395g 15 Merjokari Juhani Hki 320g 16 Laulainen Reijo Hma 185g 17 Laitinen Tapani Hki 185g Yhteispaino g 1. Tpe1 Välkki Pekka 18490g Kuusisto Juha Pekka Sipiläinen Ari 2. Kv1 Mattila Kauko 16995g Perttunen Juha Väkevä Hemmo 3. Ilm1 Toppinen Jouni 12570g Pehkonen Voitto Partanen Seppo 4. Pm1 Markkanen Jukka 12080g Häkkinen Teuvo Poikolainen Ari 5. Kv3 Salminen Antero 10575g Saarela Teuvo Marttila Ossi 6. Kv4 Reponen Risto 10095g Mettälä Keijo Härkönen Esa 7. Tpe2 Pärssinen Eino 9240g Pulkkinen Vesa Pitkänen Veijo 8. Kv2 Latvala Antti 8550g Arola Urpo Lahtinen Terho 9. Kuo1 Tolonen Ilpo 7185g Laakkonen Markku Toivanen Ari 10. Kv5 Pekonen Veikko 7050g Lantta Mikko Lintukangas Eero 11. Jy2 Virtanen Timo 6630g Törmälä Risto Salminen Matti 12. Ol1 Siloaho Seppo 6485g Taikina-aho Heikki Koski Aarre Kalastusjaosto piti kokouksensa kisojen jälkeen, puheenjohtaja Jorma Ketola keskellä ruutupaidassa ja slipoverissä. Kisakeskuksena toimi auto- ja tiemuseo Mobilia, aiheeseen liittyvää rekvisiittaa näkyy taustalla. 38 Veturimies 2/2008

39 Vapaa-aika Nimi Osoite Ristikko sai edellisessä lehdessä ennätysmäisen vastausmäärän. Liekö tehtävä ollut tällä kertaa helpompi vai onko pikkuinen pulmapalsta löydetty, sen aika näyttää. Veturimieslehti Ristikko Markku Vauhkonen Kesäkatu Pieksämäki Tämän lehden ristikon vastaukset tulee lähettää mennessä toimittajalle osoitteella: Palkinnoksi arvotaan kaksi liiton logolla varustettua selkäreppua. Edellisen ristikon ratkaisu. Kellon voittivat: Juha Seppäläinen, Imatra Martti Laukkanen, Niittylahti Veturimies 2/

40 Vapaa-aika Astelin kevättalkoot Perinteiset kevättalkoot Pyhän Astelissa. Siivousta, rakentamista, korjaamista yms. Tule nauttimaan alkukesän huimasta Lapin luonnosta pienen puuhastelun merkeissä. Talkoot alkavat keskiviikkona ja päättyvät sunnuntaina. Mukaan tarvitset työvaatteet ja reipasta mieltä. Talo tarjoaa ylläpidon. Ilmoittaudu sähköpostilla tai puhelimella Lisätietoja Simo Pallaspuro Tervetuloa! Astelin kävijöiden ruskaviikko Lomakeskus Asteli järjestää huikean ruskaviikon Pyhätunturilla syyskuun lopulla. Viikon aikana retkeillään tunturissa ja tehdään marja- ja sieniretkiä. Melotaan Pyhäjoella ja tehdään päiväretki lähikohteisiin. Päivän päätteeksi saunotaan ja nautitaan talon antimista. Iltaisin ohjelmassa mm. tanssia, karaokea, lättyilta ym. mukavaa. Viikko alkaa tulolounaalla ja infolla lauantaina ja päättyy viikon päästä aamiaiseen. Hinnat alkaen 239,- ja 263,- / hlö ( tuesta riippuen ). Hintaan sisältyy majoitus puolihoidolla. Aktiviteettivälineet, kalaluvat sekä kaikki viikon ohjelmat ja oppaiden palvelut sisältyvät myös hintaan. Nämä hinnat vain konsernin edun saajille. Varaa paikkasi ajoissa ja ilmoittaudu Pyhän Asteliin sähköpostilla tai puhelimella Paluupostissa saat tarkemman ohjelman ja ennakkolaskun. Tervetuloa kaikki Astelin Ystävät nauttimaan ruskasta ja mukavasta yhdessä olosta! 40 Veturimies 2/2008

41 Vapaa-aika Markku Hannola Veturimiesveteraanit tunturissa Heti aprillipäivän jälkeen 2. huhtikuuta kokoontui reipas joukko ( 37 ) liiton eläkeläisjäseniä Pyhän Asteliin viettämään toista kertaa järjestettyä veteraanien hiihtoleiriä. Viettäminen on hieman väärä sana, sillä niin oli aktiivinen joukkue, että ei juuri matkatavaroita ehditty tulopäivänä purkaa, kun oli porukka jo ladulla. Toki sitä ennen oli syöty tulolounas ja pidetty leirin informaatiotilaisuus toisiimme tutustuen ja leiriohjelmasta kertoen. Koposen Risto hiihtovetäjänä kertoili viikon hiihtoreiteistä ja ohjelmasta, joka sitten joka aamu ilmestyi ravintolan fläppitaululle päiväkohtaisena ohjelmana. Joka aamu kello 10 starttasikin reipas joukko Riston perässä valloittamaan tunturilatuja, jotka hiihtoryhmällä tulikin kierrettyä monipuolisesti viikon aikana. Leirin pelisääntöihin kuului, että jokainen osallistuu kuntonsa mukaisesti hiihtoretkiin. Näin taattiin miellyttävä leirikokemus vähemmän hiihtäneille, kuin myös niille jotka kovan kuntonsa voimin halusivat käyttää viikon mittavien kilometrimäärien aikaansaamiseen. Kovakuntoisimmat pyyhkäisivätkin yli kolmensadan kilometrin matkan viikon aikana. Hyvä suoritus eläkeläisiltä. Mutkamäkeäkään ei leirillä unohdettu. Kolmen miehen voimin mentiin mäkeen päivittäin. Kaksi ammattilaista laski tyylillä mitä jyrkempää sitä kovempaa alas ja yksi koetti selvitä karvareilla alas luitaan katkomatta. Mukavaa se oli sekin. Ay asioistakin saatiin leirillä kuulla puheenjohtaja Risto Elosen poikettua leirillä ns. liiton illassa kertomassa ajankohtaisista asioista. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli liiton ja säätiön lomakeskuspalvelut ja niiden tulevaisuus. Veteraanileiriläiset saivat ajankoh- taista tietoa liiton omista lomakohdehankkeista kuin myös säätiön erityisesti Pyhän Astelin tulevaisuuden näkymistä. Liitolle leiriläiset antoivat kiittävää palautetta veteraanileirin järjestämisestä ja taloudellisesta tukemisesta. Koimme saavamme kerralla palvelujäsenmaksulle laadukasta palautetta. Leiriläisten toiveena olikin että tämänkaltaiset leirit saisivat jatkoa liiton toimesta ja että liiton lomakohteet olisivat jatkossakin palvelujäsenmaksun maksaneiden eläkeläisjäsenten tavoitettavissa. Omasta puolestani haluan kiittää Risto Koposta ammattitaitoisesta tehtävän hoidosta, kuin myös kaikkia leirille osallistuneita erittäin hyvähenkistä ja miellyttävästä leiriviikosta. Hyvää kesää toivotellen! Hyvinkään Oppilaskoulu kurssi 23 v 1962 Olisiko halukkuutta kokoontua kurssitapaamiseen pitkän tauon jälkeen.? Otamme esityksiä vastaan, ajasta ja paikasta. Emme ole varanneet mitään, olisiko Hyvinkää/risteily. Ehdotuksia: Matti Koivisto Esa Vatka Veturimies 2/

42 Vapaa-aika IX Riihimäen Asemajuoksu Riihimäen asema-aukiolla järjestetään syyskuussa perinteinen koko perheen asematapahtuma. Tilaisuus koostuu useista esiintymisistä ja tapahtumista ja niihin on vapaa pääsy. Lähdöt: Nuorten lähtö klo Muut sarjat lähtö klo Sarjat: M, M45, M55, M60 n. 11 km N, N45, N55, N60 n.11 km Kuntosarja 11 km Nuoret (1.5 km) P/T 11, P/T 13 Ilmoittautumiset: Ennakkoilmoittaumiset Faksi Heikki Piipponen sähköposti: Jälki-ilmoittumiset 1,5 h ennen lähtöä Joukkuekilpailu yritysjoukkueille. Joukkuetuloksen muodostaa kahden juoksijan yhteisaika 11 km matkalla. Kolme parasta joukkuetta palkitaan. Voittajajoukkue saa vuodeksi haltuunsa kiertopalkinnon, jonka saa omaksi kolmesta kiinnityksestä. Palkinto on tänä vuonna katkolla. Kilpasarjojen kolme parasta palkitaan, osanottomitali kaikille ja 11 km osallistujille Asemajuoksu T-paita sekä lisäksi arvontapalkintoja. Reittiennätyksistä M- ja N - yleisissä sarjoissa yllätyspalkinto. Osallistumismaksut: Ennakkoon 3.9 mennessä aikuiset 10 euroa, VR kortilla 8 euroa, nuorten sarjat 3 euroa. Jälki-ilmoittautumiset: 14 euroa/ 5 euroa. VR kortilla 12 euroa. Joukkuekilpailuun ei erillistä maksua. Muista mainita ilmoittautuessa että on VR-kortti. Kaikki osallistumismaksut maksetaan vasta kilpailupaikalla. Reitit kulkevat asfaltti- ja hiekkatietä. P/T- sarjoilla asfalttipintainen kevyenliikenteen väylä. Juoma-asemat sijaitsevat reitin puolivälissä ja maalissa. Pesutilat ovat käytettävissä juoksun jälkeen. Järjestää: VRU Riihimäki, Riihimäen Kiista-Veikot & Riihimäen Kisko Heikki Piipponen, kilpailun johtaja faksi Veturimies 2/2008

43 Vapaa-aika Veturimiesten beach volley -kisa Kouvolassa Käyrälammella Perinteinen veturimiesten biitsi -kisat järjestetään keskiviikkona Kouvolan Käyrälammen Beach Volley areenalla kts. Tällä kertaa ratkaistaan henkilökohtainen sekä osastojen mestaruus. Ilmoittautuminen paikan päällä klo ja pelit alkavat klo Henkilökohtainen kisa: Ottelut pelataan ns. King of the Beach -systeemillä. Kisa on henkilökohtainen ja jokainen pelaaja kerää pisteitä voitetuista peleistä eri parin kanssa. Lähtökohta on se, että pelaajat jaetaan neljän pelaajan ryhmiin. Ryhmä voi olla myös suurempi, jolloin arpa ratkaisee ketä vastaan kulloinkin joutuu pelaamaan kuitenkin niin, että jokaisen kanssa on pelattava yksi ottelu. Noudatetaan Beach Volleyn harrastepelisääntöjä (=sallitaan sormilyönti ensimmäisenä kosketuksena, mutta sormilyönti verkon yli on vastaavasti kielletty). Tuomaritehtäviin on syytä myös varautua. Erillistä naistensarjaa ei järjestetä. 2. Osastojen välinen kisa: Kuva Hangon Sm -kisoista Pelit pelataan sisälentopallosäännöin kuitenkin siten, että pelaajien minimimäärä on 2. Joukkue voi sisältää sekä mies- että naispelaajia. Jos voimia riittää vielä kisan jälkeen, niin pelejä voi jatkaa illalla paikallissarjan iltapeleissä Käyrälammella klo alkaen Lisätietoja: Hannu Mykkänen puh , Arto Alve , Huhmarissa majoitut mukavasti. Valittavanasi on kolme erityyppistä hotellitasoista 1-8 henkilön lomamökkiä. Majoitushinnat sisältävät aamiaisen, Vesimaailma- kylpylän käyttöoikeuden sekä sisäänpääsyn ravintolaan tanssiiltoina. Myös telttailu on mahdollista. Veturimiesmotoristi varaukset mennessä suoraan Huhmarin respasta. Puh. (013) ( Lisätietoa laajasti mm. ajo-ohje Hotellitasoisessa paikassa on mahdollisuus mm. nauttia lounasta/päivällistä lisähintaan (hinnat netissä). Rantasauna on varattu käyttöömme pe ja la klo Kesemmällä lähetämme osastoille lisää tietoa viikonlopun ohjelmasta. Lisätietoja: Terho Sorsa Jussi Sinkkonen VML Joensuun motoristit p p Veturimies 2/

44 Vapaa-aika VML:n Tampereen osaston KESÄJUHLA Kesäjuhla pidetään Kaukajärven Kristillassa (Osoite: Kangasalantie 92; bussit 8 ja 17) klo Tervetuloa nuoret ja vanhat veturimiehet sekä eläkeläiset. Ohjelmassa on mm. ruokailua, saunomista sekä PERINTEINEN SAUNAKILPAILU ja ennen kaikkea mukavaa yhdessäoloa. Ilmoittautumiset Raimo Niemiselle mennessä puh tai Vml:n Helsingin osaston ELÄKELÄISTEN- JA TYÖSSÄ OLEVIEN JÄSENTEN VIRKISTYSPÄIVÄ VML:n Helsingin osaston eläkeläisten - ja työssä olevien jäsenten virkistäytymispäivää vietetään perinteiseen tapaan Villingissä elokuun ensimmäisenä lauantaina Kuljetus Hakaniemestä Villinkiin lähtee 2.8. klo Kuljetus Villingistä Hakaniemeen lähtee klo Kuljetukset Vatorilta sopimuksen mukaan. Tervetuloa viihtymään toimikunta 44 Veturimies 2/2008

45 Vapaa-aika Veturimiesten liiton Turun osaston VUOSIJUHLA Vietetään Leppälässä Lauantaina Klo. 15:00 alkaen. Ohjelmassa mm. Eläkkeelle siirtyneiden kepitys ruokailua, kevyttä iltaohjelmaa, tanssia Ilmoittautumiset mennessä: ESA LINDEN: JORMA KETOLA Kuljetukset Leppälään: Lähtö Turun Rautatieasemalta klo. 14:15 Paluukuljetus Juhlan jälkeen samaan paikkaan. Muistathan kertoa kuljetus tarpeestasi ilmoittautumisen yhteydessä! Tervetuloa! Veturimiesten liiton Turun osasto ry. Hyvinkään oppilaskoulukurssi vuotiskurssitapaaminen ulkomailla Lähtö Tallinnaan klo Tallink Superstarilla Helsingin Länsisatamasta. Perillä klo Satamasta kuljetus Kartingcenteriin. Kisan jälkeen kuljetus hotelli Viruun. Loppupäivä vapaata oleskelua. Seuraavana päivänä järjestetty myös ohjelmaa. Paluu Tallinnasta 4.9 klo ja Helsingissä olemme klo Hinta 165euroa. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautuminen Tero Hannula Maksu tilille Nordea viimeistään HUOM! Passi tai uudenmallinen henkilötodistus mukaan! Veturimies 2/

46 Muistamme In memoriam Veikko Korhonen VML Jyväskylä Jaakko Jokiniemi VML Riihimäki Hannu Haapanen VML Vilppula Lauri Pitkänen VML Joensuu Väinö Tamminen VML Helsinki Olavi Salminen VML Karjaa Lauri Jyrkkävuori VML Helsinki Kari Koikkalainen VML Helsinki Pentti Perttula VML Kouvola Jaakko Pynnönen VML Hamina Arto Airola VML Riihimäki Hiljaa voimat uupui, lähdön hetki läheni. Väistyi vaiva, tuli rauha, uni kaunis ikuinen. (Eino Leino) -lehden osoitteenmuutos Nimi Vanha lähiosoite Vanha postitoimipaikka Uusi lähiosoite Uusi postitoimipaikka Lähetä lipuke: Veturimiesten liitto John Stenbergin ranta Helsinki 46 Veturimies 2/2008

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.03.2016 Sivu 1 / 1 863/2016 02.05.05 92 VR-Yhtymä Oy:n omistamien Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n osakkeiden lunastaminen Valmistelijat / lisätiedot: Eva Elston-Hämäläinen, puh.

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2011. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2011 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr16 10 Dr14 11 Dv12 12 Dm12 13 Dm7 14 Muu museokalusto Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2012. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2012 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm6 4 Sm5 5 Sm4 6 Sm3 7 Sm2 8 Sm1 9 Dr35 10 Dr16 11 Dr14 12 Dv12 13 Dm12 14 Dieselkäyttöinen museokalusto 15 Höyrykäyttöinen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön

PINS MasterCard -koulutusmateriaali. Vain myyjän käyttöön PINS MasterCard -koulutusmateriaali Vain myyjän käyttöön 2 PINS MasterCard PINS-ohjelman lippulaiva! Pinssejä kahdesti, kun asiakas maksaa PINS MasterCard -kortilla! PINS-kumppanin myöntämät pinssit Lisäksi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4

Sisältö. LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) 17.3.2016 LIVI/1686/07.01.00/2016 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 LIIKENNEVIRASTO Ohje 2 (8) Sisältö 1 MÄÄRITELMIÄ... 3 2 SOVELTAMISALA... 4 3 VIESTIN ANTAMINEN... 4 3.2 Viestinnässä käytettävät nimet ja tunnukset... 5 3.3 Lähtölupien antaminen/vastaanottaminen tekstiviesteinä...

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö

Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö Joulupukin työpaja leipomalla piparkakkutaikinasta kolmen kurssin yhteinen harjoitustyö TkT Kari Kisko TkT Juha Lindfors Oulun yliopisto Itä-Suomen yliopisto Tuotantotalouden Kansanterveystiede ja kliininen

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta

Päivämäärä Datum. 10 vuoden ajan kyseisestä mybhedstä järjestelysta ELÄKETURVAKESKUS PENSIONSSKYDDSCENTRALEN Osasto/käsi:telijä Abdeinlng/handl&are su/vesa Ronkainen YLEISKIRJE B 1/93 1 Päivämäärä Datum 16.4.1993 Ty6eldkelaitoksille VALTION ELAXERAHACTOON SUORITETTAVAN

Lisätiedot

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen

Helppo, Tuottoisa, Turvallinen Oletko mökkiomistaja? Haluaisitko vuokrata mökkisi venäläisille turisteille? Helposti Tuottoisasti Turvallisesti Me tarjoamme keinon! majapaikka.fi kallista.ru Se on Helppo Tuottoisa Turvallinen Me tarjoamme

Lisätiedot

Lisää tehoa kommunikointiin

Lisää tehoa kommunikointiin Lisää tehoa kommunikointiin We accept the challenge! presented by Rauno Nousiainen Lisää tehoa kommunikointiin Rauno Nousiainen Manager, IT Infrastructure services Andritz Oy 2 Lisää tehoa kommunikointiin

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013

Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 Työelämän trendit, jotka muuttavat maailmaa Laatupäivät 23.5.2013 KIRSI PIHA Vanhemmat ihmiset tappavat itsensä työntekoon. Työpäivät ovat 13-tuntisia, lisäksi pitää hoitaa lapset ja viikonloputkin mietitään

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät?

YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? YRITYKSEN TOIMITILOJEN KAIKKEIN TÄRKEIN OMINAISUUS ON... Saammeko esitellä talon, jonka tärkein ominaisuus on tyytyväiset käyttäjät? Tervetuloa! Atomitie 5, pitäjänmäki Suomalainen Mirasys Oy on kansainvälisesti

Lisätiedot

Doodle helppoa aikatauluttamista

Doodle helppoa aikatauluttamista Doodle helppoa aikatauluttamista Kuinka käytän Doodlea? -vaiheittainen opas käyttöön ja aikataulukyselyn luomiseen http://www.doodle.com/ Doodle on ohjelma joka auttaa sinua aikatauluttamaan kokouksia

Lisätiedot

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011

Sisällysluettelo LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) 31.10.2011 Dnro 4258/005/2011 LIIKENNEVIRASTO OHJE 2 (7) Sisällysluettelo 1 VARAUTUMISSUUNNITTELU... 3 1.1 Säädösperusta... 3 1.2 Varautumistoiminnan tavoite... 3 2 VARAUTUMISSUUNNITELMIEN LAADINTA... 4 2.1 Varautumistoiminnan hierarkia...

Lisätiedot

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala

Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat Matti Peurala Hätäpoistumistikkaat 1½ kerroksisista rakennuksista Etelä-Pohjanmaalla on vuoden 2010 aikana 11 henkilöä menehtynyt tulipaloissa. Osassa kohteissa ei muistettu hätäpoistumistikkaiden

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Irja Kivistö, sihteeri

Irja Kivistö, sihteeri Seurakuntaneuvosto 15.3.2010 Seurakuntakoti 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3. Pöytäkirjan allekirjoittaminen 4. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisestä päättäminen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 23.08.2010, kello 13:00 16:00 Paikka TIEKE, Salomonkatu 17 A, 10.krs Paikalla Poissa Vesa Kotilainen Pirjo Ilola Taru Rastas Martti From Kristiina Seppälä Michael Burman

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500

Asiakkaat ilman sähköä, koko asiakasmäärä 17500 Tapaninpäivän myrskytuhojen selvittämiseen liittyvät tiedotteet Tapaninpäivän poikkeuksellisen voimakas myrsky aiheutti ennen kokemattoman määrän vikoja yhtiömme jakeluverkolla. Kotisivuillamme julkaisimme

Lisätiedot

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset -esiselvitys Niko Setälä, 6.9.2013 Ympäristösi parhaat tekijät 2 Selvityksen sisältö Liikenteellinen tarkastelu Mahdolliset liikennöintimallit ja kapasiteettitarpeet

Lisätiedot

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry

Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä. Suomen Kiinteistöliitto ry Vastuun jakautuminen osakkeenomistajan ja yhtiön välillä Kuka pitää kunnossa? Huoneiston ja muiden tilojen kunnossapitovastuusta yhtiön ja osakkaan välillä voi olla määräyksiä yhtiöjärjestyksessä Kunnossapitovastuun

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Aurinkopaneelin toimintaperiaate

Aurinkopaneelin toimintaperiaate 2 Aurinkopaneelin toimintaperiaate Auringon säde/ valo osuu paneelin pinnalle joka osaltaan tuottaa aurinkoenergia. Sähkö muunnetaan vaihtovirraksi invertterissä ja liitetään talon ryhmäkeskukseen. DC

Lisätiedot

Suomen veturit ja moottorijunat 2003. Koonnut: Henri Hovi

Suomen veturit ja moottorijunat 2003. Koonnut: Henri Hovi Suomen veturit ja moottorijunat 2003 Koonnut: Henri Hovi Sisällysluettelo: 1 Sr2 2 Sr1 3 Sm4 4 Sm3 5 Sm2 6 Sm1 7 Dr16 8 Dr14 9 Dv16 10 Dv15 11 Dv12 12 Dm7 13 Tka8 14 Tka7 15 Tve5 16 Tve4 Dokumentissä esitellään

Lisätiedot

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu

Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010. Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu Tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy 17.11.2010 Kuva 1980-luvulta, useita rakennuksia on jo purettu TAMRUn senioreilla oli onnistunut tutustumiskäynti Cargotec Finland Oy:n toimintaan ja tiloihin Härmälässä.

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat

Bosch-lämpöpumput. Takuu antaa lisäturvaa. Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-lämpöpumput Takuu antaa lisäturvaa Uudella Bosch-lämpöpumpullasi on tehdastakuu, joka kattaa kaikki lämmityslaitteeseen kuuluvat Bosch-osat. Laatua kautta linjan Meille Boschilla laatu on pääosassa

Lisätiedot

Useimmin kysytyt kysymykset

Useimmin kysytyt kysymykset Useimmin kysytyt kysymykset Versio 1.1 1 1. Mikä mobiilikortti on? Mobiilikortti on matkapuhelimessa toimiva sovellus ja www.mobiilikortti.com osoitteessa oleva palvelu. Sovelluksen avulla voit siirtää

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

KIERTOKIRJE KOKOELMA

KIERTOKIRJE KOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJE KOKOELMA 1954 N:o 29-30 N :o 29. Kiertokirje kovan rahan lähettämisestä Suomen Pankin pää- ja haarakonttoreihin. Tiliohjesäännön 50 :n 2. kohdan määräysten mukaan

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015

PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 PÖYTÄKIRJA HÄMÄLÄIS OSAKUNNAN HELMIKUUN YLEISKOKOUKSESTA 2015 Aika 24.02.2015 klo 17.00 Paikka HO / Osakuntabaari Paikalla: Petri Pellikka Pekka Hassinen Maija Häkkinen Taneli Laine Ville Timonen inspehtori

Lisätiedot

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE!

OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! OHJEET KUNTOSALIN KÄYTTÄJILLE! 8.2.2016 Kuntosali sijaitsee Monitoimitalolla, os. Kristiinantie 17 A, 64900 Isojoki Kuntosalille päästäksesi tarvitset oman poletin Kuntosalin käyttövuorot ovat luettavissa

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Ilma sakeana kysymyksiä Ajotila. Työtila. Kirjasto. n.12 m. pitkä pari metriä leveä tuubi miten asiakasvirrat kulkevat kuinka toimitaan ryhmätilanteissa Miten ergonomia pelaa Voiko hyllyt irrottaa Akkulaturi

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy

Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä. Aki Antman / Sulava Oy Sosiaalinen teknologia mullistaa työryhmätyöskentelyn pilvessä Aki Antman / Sulava Oy Vapaa-ajalla kaikki palvelut käytössä Sovellukset ladataan kaikille päätelaitteille Palvelut vapaasti käytössä tarpeen

Lisätiedot

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella

Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Senaatti-kiinteistöjen työympäristöratkaisu Lintulahdella Tutkimuslaitosseminaari #244206 Tu o m m e t i l a l l e r a t k a i s u t Senaatti-kiinteistöt elää niin kuin opettaa Projektin tarkoitus Projektin

Lisätiedot

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos

Referenssi FRIISILÄNTIE 33, ESPOO. Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Ripeää toimintaa ja upea lopputulos Talomme katto on rakennettu vuonna 1986. Tiilet olivat tulleet huokoiseksi ja sammalta kertynyt, joten huoltoa kaivattiin, kertoo talon omistaja. Referenssi FRIISILÄNTIE

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 1 PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 2014 HALLITUKSEN JA VALIOKUNNAN JÄSENTEN PALKKIOT JA MUUT TALOUDELLISET ETUUDET Periaatteet ja päätöksentekojärjestys Aspo Oyj:n varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu?

EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? EU:n uusi sosiaaliturva-asetus - Eläketurvakeskuksen tehtävät toimeenpanossa mikä muuttuu? 13.9.2010 Jaana Rissanen Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA Asetus 883/2004 ja sen täytäntöönpanoasetus

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä

Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä suunnitteluprosessin hallinta Heidi Mäenpää 24.9.2015 Liikennevirasto vastaa osaltaan Suomen liikenne-järjestelmästä Mahdollistamme toimivat, tehokkaat ja turvalliset matkat ja kuljetukset. Vastaamme Suomen

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy GSM-R / EIS 15.04.2010/E.H.

rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy GSM-R / EIS 15.04.2010/E.H. GSM-R R järjestelmj rjestelmä (RAILI) Esko Huovinen Corenet Oy Vanha VHF linjaradioverkko on ollut käytk ytössä yli 50 vuotta GSM-R R käyttk yttö rautateillä perustuu EU direktiiviin LM tiedote: 03.07.2002

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet

Kuntayhtymän omaisuus sekä vastuut ja velvoitteet Kunnanhallitus 332 25.08.2014 Kunnanvaltuusto 79 01.09.2014 EVTEK-kuntayhtymän purkaminen 379/00.04.02/2013 Kunnanhallitus 25.08.2014 332 Selostus EVTEK-kuntayhtymä Kuntayhtymän jäsenkunnat sekä osuudet

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta

Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Työntekijät ja ansiot: tietopaketti työeläkevakuuttamisesta Helena Alkula-Stening Arja Iisakkala Maija Leinonen Mikko Metsäruusi Lea Tikka Tästä puhumme TyEL-vakuuttamisen perusteet Milloin ja kenet vakuutetaan

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

www.lionsverkkokauppa.fi

www.lionsverkkokauppa.fi 1 www.lionsverkkokauppa.fi Tervetuloa tilaamaan verkkokaupan kautta joulukortteja tilaamalla maailma muuttuu askeleen paremmaksi. OHJEEN SISÄLTÖ 2 OHJEEN SISÄLTÖ 2 MUUTAMA HUOMIOITAVA ASIA 3 KIRJAUTUMINEN

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1.

10.11.2011 LVM/1707/08/2011. liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä 1.1. ;: ft II 1/11 \\1\ "~" Liikenne- ja viestintäministeriö 10.11.2011 LVM/1707/08/2011 VR-Yhtymä Oy liikenne- ja viestintäministeriön päätös VR-Yhtymä Oy:lle asetetun liikennöintivelvoitteen täsmennyksestä

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014

Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 Jalkapallojaoston tiedote 2/2014 1 SISÄLTÖ 1) Uudet seura-asut 3 2) Yhteistyösopimus Aito Säästöpankin kanssa 3 3) Perjantaipalaverit 4 4) Varainhankintaa 5 5) Ajankohtaiset pelaaja- ja joukkueasiat 5

Lisätiedot

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy

Korjausrakentamisen asukasviestintä. Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Korjausrakentamisen asukasviestintä Taloyhtiötapahtuma 24.4.2008 Riikka Laitala, Avara Suomi Oy Agenda Miten korjausrakentamisen viestintä poikkeaa muusta viestinnästä? Korjausrakentamisen viestinnän eteneminen

Lisätiedot

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano

Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Arvopaperikeskusasetuksen kansallinen täytäntöönpano Muutoslait selkeyttävät oikeustilaa Asetus tuli voimaan 17.9.2014. Asetus on sellaisenaan sovellettavaa oikeutta. Ei tarvitse panna täytäntöön kuten

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

40. Ratahallintokeskus

40. Ratahallintokeskus 40. Ratahallintokeskus S e l v i t y s o s a : Radanpidon tavoitteena on edistää rautatieliikenteen toimintaedellytyksiä tehokkaana, turvallisena ja ympäristöystävällisenä liikennemuotona niin kotimaassa

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.

Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan

Lisätiedot

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet

Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Autokunto-ohjelmiston käyttöohjeet Koskilinjat Oy Panu Toropainen SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...I 1. TÖIHIN SISÄÄN JA ULOS KIRJAUTUMINEN...1 1.1. Työlle kirjautuminen...2 1.2. Vikailmoituksen tekeminen...5

Lisätiedot

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014

Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarin kysely: Miten Venäjä-pakotteet vaikuttavat suomalaisiin yrityksiin? 14.8.2014 Kauppakamarien kysely Venäjä-pakotteista Kohderyhmä: Suomen 19 kauppakamarin jäsenyritykset Kysely lähetetty:

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot