Luonnonsuojelija. Phoca Mining valtasi Kolin uraanikaivokset valtaavat Suomea s /06. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luonnonsuojelija. Phoca Mining valtasi Kolin uraanikaivokset valtaavat Suomea s. 4 5 2/06. Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti"

Transkriptio

1 Luonnonsuojelija 2/06 Phoca Mining valtasi Kolin uraanikaivokset valtaavat Suomea s. 4 5 Tunturikasvi- kurssille tai vaellukselle kesällä? Luonnonharrastuskurssit ja leirit s Luontomatkailu- professori Liisa Tyrväinen mittaa luonnon aineettomia hyötyjä s Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti Elokuvaohjaaja Kaisa Rastimo arvostaa lasten herkkyyttä epäkohdille s. 15. Irtonumero 2 euroa

2 2 Linjan veto H5N1 Pääkirjoitus Lintuinfluenssaa on Suomessa. On aina ollut. Se, että lintuinfluenssan ihmiselle vaaralliseksi osoittautuneen H5N1-virustyypin pelko läpäisi uutiskynnyksen koetussa mittakaavassa, on mahdollisesti vahingollisempaa kuin itse tauti. Mielikuvamme linnuista ja luonnosta likaantui. Se saattaa olla tämän tapauksen merkittävimpiä seuraamuksia. Viime vuonna ei peloista huolimatta kuitenkaan kukaan kuollut Suomessa suden hampaisiin tai kyyn puremaan. Sen sijaan Tilastokeskuksen mukaan väestöämme verotti esimerkiksi melanooma (144) ja moottorikelkka- ja maastoajo-onnettomuudet (12). Aivan omaa kertaluokkaansa on menehtymisemme elintapasairauksiin. Järkevienkin suomalaisten pelkokerroin on heilahtanut kohtuuttomasti, osalla ahdistukseen asti. Samaan viittasi Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan Lintuinfluenssa on jo mielenterveysuhka (12.3.). Viranomaisten, tiedotusvälineiden ja kaikkien suomalaisten tulee välttää tarpeetonta pelon lietsomista. Erityisesti lasten mieltä tulee varjella. On järkevää varautua pandemian riskiin, mutta on yhtä tarpeen erottaa vallitseva tilanne etupäässä median välittämistä uhkakuvista. Lintuinfluenssa ei ole muuntunut ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi. Näin voi käydä, mutta ei ole käynyt. Esimerkiksi SARS-epidemiaa odotettiin aikanaan Suomeen, turhaan. Saattaa olla, että pandemia aikanaan tulee. Ilmaston lämpeneminen lisää tällaistakin riskiä. Ihminen myös aiheutti itse tämän ongelman, eivät linnut. Virus siirtyi Kauko-Idästä Eurooppaan siipikarjan teollisissa kuljetuksissa. Suomessa ja Euroopassa on asiantuntemusta ja kykyä suojella kansalaisia tarpeen tullen. EU:n komissio on varautunut asiaan hyvin itse asiassa paremmin kuin mihinkään vastaavaan tilanteeseen. Mielikuvamme epäilyksenalaisista linnuista hälvenee vasta pitkän ajan kuluttua. Keväisessä sulassa levähtävä kansallislintumme laulujoutsenkin nähdään tänä keväänä potentiaalisena uhkana, ei puhtauden vertauskuvana. Kahvilan varpuset ja uimarannoilla viihtyvät hanhet saavat huomata viimeistään kesällä eron suhtautumisessamme. Suurin seuraamus H5N1-viruksella saattaa hyvinkin olla se, että suomalaiset etääntyvät taas piirun verran luonnosta. Se on ehdottomasti vaarallista. MATTI NIEMINEN Luonnonsuojelija 2/ vuosikerta nro 2/maaliskuu ISSN Luonnonsuojelija on Suomen luonnonsuojeluliiton jäsenlehti. Lehti kuuluu Aikakauslehtien liittoon. luonnonsuojelija TOIMITUS Matti Nieminen, päätoimittaja p. (09) Reetta Harmaja, toimittaja, (virkavapaalla ) p. (09) , TOIMITUSNEUVOSTO Eero Yrjö-Koskinen, Tapani Veistola, Tarja Ketola, Jorma Laurila, Laura Manninen. AVUSTAJAT tässä numerossa: Liisa Hulkko, Maura Ryömä VÄRIEROTTELUT Jyrki Heimonen, Aarnipaja Ky PALSTALOGOT Henna Lepistö PAINOPAIKKA Art-Print Oy, Kokkola 2006 TILAUSHINTA 2006 Jäsenmaksu on 28 euroa ja se sisältää Luonnonsuojelijan vuosikerran. Erikseen tilattuna tilaushinta 12 kk on 35 euroa. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET arkisin klo Irma Kaitosaari, rekisterinhoitaja, puh. (09) , Ks. palvelukortti s. 23. ILMOITUSHINNAT 1/1 sivu 3100 euroa, 1/2 sivu 1550 euroa, 1/4 sivu 820 euroa, 1/8 sivu 420 euroa tai 1,9 euroa/ palstamillimetri. Ilmoitukset toimitetaan sähköisesti lopullisessa pdf-formaatissa. ILMESTYMINEN Luonnonsuojelija ilmestyy vuonna 2006 kuusi kertaa (suluissa aineiston viimeinen toimituspäivä): (24.5.) 4.9. (16.8.) (27.9.) 4.12 (15.11.) KANNEN KUVA Hanna Kaisa Hellsten Kaivoksista Mielikuvilla on näissä kysymyksissä valtava voima. Uraanikaivos näyttäytyy mielikuvissa yhtenä pahimmista ympäristömöröistä. Toinen asia on, miten asiat oikeasti ovat. Helposti tulee mieleen analogia lintuinfluenssan kanssa. Kari Ojanperä Tekniikka & Talous tonnin uraanirikasteen tuottamisesta syntyy radioaktiivinen jäteläjä, jonka koko vastaa 150 eduskunnan lisärakennusta. Risto Sepponen, Helsingin Sanomat mielipide Huteja ja osumia Kaavoituksesta Kaavaa suunniteltaessa on otettava huomioon jokamiehenoikeudet, ne kuuluvat myös kerrostaloasukkaille. Uimaranta, myös talviuintia varten, sopii erinomaisesti Tokoinrantaan, sinne on helppo tulla eri suunnista, kävellen tai julkisilla kulkuneuvoilla. Sirkka Söderlund Siltasaari mielipide Jätteistä On vaikea uskoa, että nykyihmiset voisivat toteuttaa elämäntapamuutoksen, joka johtaisi jätteiden synnyn vähenemiseen. Kasui Oy:n toimitusjohtaja Juha Kaila Presso Energiasta Thaimaan-matkaan energiaa hupenee noin 4000 kwh. Sillä energiamäärällä polttaisi 40 watin hehkulamppua tuntia. Siis runsaat 11 vuotta! Hanna Kaukopuro Demari Simpansseista ja ihmisistä Simpanssi ei näe vaivaa toisen simpanssin auttamiseksi, jos siitä ei koidu hyötyä sille itselleen. Ihmislapsi käyttäytyy toisin jo 3 5 vuoden iässä. Ehkä juuri tämä ominaisuus selittää ihmislajin menestyksen. Emeritusprofessori Jouko Tuomisto Helsingin Sanomat Kulutuksesta Unelmakoti syntyy tavaralla. Talouselämä-lehden otsikko Ruoantuotannosta Tällä hetkellä ainoa maa, jossa nälkä todella vähenee, on Kiina. Mielenkiintoista on, ettei siellä ole demokratiaa. Mitähän nykydemokratiasta pitäisi tämän perusteella päätellä? Maatalouden ja kauppapolitiikan tutkija Devindar Sharma Vihreä Lanka Rikkaan lännen aktivistit tuputtavat kehitysmaiden pienviljelijöille elämäntehtävää museon vahtimestarina. Eko romantiikka vaatii köyhien raatavan yhä vain heikkotuottoisten lajikkeiden varassa, terveytensä ja koskemattoman luonnon kustannnuksella. Dosentti Jussa Tammisola Kansan Uutiset

3 Uutiset 3 HANNU HAUTALA/LUONTOKUVAT Pohjois-Suomen metsille viimein suojelupäätös N euvottelut Pohjois-Suomen valtionmetsien suojelun täydentämiseksi saatiin viimein päätökseen helmikuussa Päätös ei kuitenkaan ole kattava. Neuvotteluita suojelujärjestöjen ja Metsähallituksen välillä käytiin vuosina Luonnonsuojeluliitto panosti neuvotteluihin voimakkaasti, kunnes Metsähallitus asetti lopputulokselle hehtaarikaton kesällä WWF jatkoi neuvotteluita. Kaikkein laajimmat suojelemattomat luonnonmetsät jäivät odottamaan suojelupäätöstä. Epäselvää on myös se, millaisen statuksen suojeltavat alueet saavat. Lakisääteinen suojelu olisi selkein ratkaisu suojelualueisiin rajautuville alueille. Tärkeää on myös, ettei vanhoja suojelupäätöksiä vastaavasti pureta. Suojeltavat alueet Suojeltavien alueiden yhteispinta-alasta vanhaa metsää on noin hehtaaria. Pohjois-Pohjanmaalta suojellaan noin 6000, Kainuusta , Länsi-Lapista ja Itä-Lapista hehtaaria vanhoja valtionmetsiä. Suuri osa näistäkin alueista oli kuitenkin ennestään suojeltu. Tämän lisäksi suojellaan kitu- ja joutomaita. Metsähallituksen hakkuumäärät Pohjois- Suomessa kasvavat edelleen. Itä- ja Länsi- Lapin luonnonvarasuunnitelmissa hakkuutavoitteita kasvatetaan yhteensä kuutiolla vuodessa. Työpaikkamenetykset jäävät siis olemattomiksi. Ylä-Lapin metsäkiista ratkaisematta Nyt tehty suojeluratkaisu ei koske koko Lappia. Metsähallituksen ja WWF:n saavuttamassa ratkaisussa Metsä-Lapin pohjoisosien laajimmat suojelemattomat vanhat metsät jäivät ratkaisun ulkopuolelle. Inarin alueen metsät eivät missään vaiheessa olleet näiden neuvotteluiden kohteena. Samoin Lounais-Lappi kuuluu edelleen Metso-ohjelman toimenpiteiden piiriin. METSÄHALLITUS Kartassa suojeluun tulevat Pohjois-Suomen metsät on merkitty tummennettuina. Nyt saavutettu neuvotteluratkaisu koskee aluetta nro 1. Metsä-Lapissa (nro 2) on edelleen suuria suojelemattomia alueita. Oulun läänin länsiosassa ja Lounais-Lapissa jatketaan Metso-ohjelman toteuttamista. Käytännössä siis keskustelu Inarin sekä Sodankylän, Kittilän, Sallan ja Savukosken pohjoisosien luonnonmetsien suojelusta jatkuu. Jälkimmäisiin kohteisiin lukeutuvat mm. Sodankylän Peurakairan alue, Kittilässä Puljun erämaa-alueeseen rajautuvat metsät sekä Sallan Pimiäselkä. Muiden metsien käsittely kovenee? Metsähallituksen tulostavoitetta on päätetty korottaa 10 milj. eurolla vuoteen 2010 mennessä. Tämä tulee väistämättä näkymään valtionmetsien kovenevana käsittelynä, niin metsäluonnon kuin metsien monikäytön ja matkailunkin näkökulmasta. Kainuussa on parhaillaan käynnissä keskustelu maakunnan metsien käsittelyperiaatteista. Sen käynnisti sadan maakunnan vaikuttajan vetoomus metsien kevyemmästä käsittelystä. Luonnonsuojeluliiton mielestä myös monikäytön ja matkailun tarpeet tulee turvata metsätaloudessa. HARRI HÖLTTÄ Puheenvuoro: PALA PALALTA PAREMPI MAAILMA? Metsäsektorilla ei nyt mene hyvin. UPM:n irtisanomisten jälkeen on lupailtu lisää pahaenteisiä ennustuksia koko alaa koskien. Kaukana markkina-alueista on vanhoin konstein hankala tehdä osakkeenomistajia miellyttävää tulosta, kun paperinkulutuskin yskii. Eipä siis ihmekään, että alkavan kevään suurimpia keskustelunaiheita on ollut liito-oravien suojelu! Kun samaan aikaan kerrotaan kannan taantuneen mutta toisaalta kerrotaan sen nyt olevan suurempi kuin aiemmin luultiin, on näiden kahden asian ymmärtäminen yllättävän vaikeaa. Luulo ei kuitenkaan ole tiedon väärti ja lajin taantuma sotien jälkeen on myös tutkimuksin osoitettu. Kotimaista metsäpolitiikkaa ohjaava Kansallinen metsäohjelma pitäisi päivittää ensi vuonna. Toivottavasti risut, männynkävyt, liito-oravat ja globalisaatio saadaan sitä ennen tärkeysjärjestykseen. Järjestykseen tulee luonnollisesti saada myös metsäluonnon suojelu: Pohjois- Suomessa otettiin juuri suuri harppaus siihen suuntaan, seuraavaksi on Etelä- Suomen vuoro! HARRI HÖLTTÄ Tässä lehdessä Muuttolintujen tappaminen, pesien hävittäminen ja kosteikkojen kuivattaminen ovat kyseenalaisia keinoja torjua lintuinfluenssaa s.15. ASKO HÄMÄLÄINEN/LUONTOKUVAT Jos on lämmintä ja aurinkoista, voi ensimmäisiä ruostesiiven toukkia nähdä hangella. Silloin on myös pieni mahdollisuus nähdä ensimmäiset nokkos-, neito- ja sitruunaperhoset. Luonto-Liiton kevätseuranta s. 16. HEIKKI PESU Taneli Mäkelä lupaa liimata veneensä kylkeen Puhtaan meren puolesta -tarran heti, kun pääsee käymään telakalla. s. 9. EDEL RECORDS

4 4 Uutiset Uraanikaivoshankkeet yllättivät Kansainvälisten uraaniyhtiöiden kaivossuunnitelmat yllättivät asukkaat useilla paikkakunnilla. Itä-Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa paikalliset ovat alkaneet järjestäytyä kansanliikkeeksi. K aivosprosesseista tiedotettiin vasta vuoden alussa, vaikka tietoa varauksista on ollut jo viime vuoden toukokuusta lähtien. Nykyisin voimassa oleva kaivoslaki on vuodelta 1965, eikä siihen ole sisällytetty samanlaista tiedottamis- tai kuulemisvelvollisuutta kuin muuhun ympäristölainsäädäntöön. Lausuntoja pyydetään ainoastaan kunnalta ja maanomistajalta. Pahimmillaan oman asuinalueen kaivoshankkeista on voinut saada tietoa vain sattuman kautta kunnanvaltuuston esityslistoista tai televisiodokumenteista. Kaivosvaltaus voi kuitenkin nykyisen lain mukaan ulottua jopa 50 metrin päähän oman asuintalon nurkasta. Kaivoksen perustaminen voi kestää vuosia Varsinaisen kaivostoiminnan aloittaminen vaatii ympäristölainsäädännön mukaisia lupia, ja sitä kautta kansalaisia ja ympäristöjärjestöjä kuullaan mutta vasta kaivosprosessin viimeisessä vaiheessa. Mikäli alueella tehdään pienimuotoista koelouhintaa valtausvaiheessa, voidaan asukkaita kuulla ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kautta jo aiemmin. Kuitenkin jo pelkät suunnitel- Uraanin louhinnasta syntyy runsaasti kaivosjätettä: yksi kilo uraanirikastetta tuottaa keskimäärin 2000 kiloa radioaktiivista jätekiveä ja lietettä. Liete varastoidaan patoaltaisiin. Kuva Virosta Sillanmäen jätealueelta. mat kaivostoiminnan aloittamiseksi vaikuttavat kaivosalueella asuvien ihmisten elämään. Suunnitellut hankkeet laskevat alueen arvoa, ja uusien asukkaiden houkutteleminen vaikeutuu. Uraanikaivosvarauksia ja -valtauksia on tehty Itä-Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Kaikki kaivostoimintaa tavoittelevat yhtiöt ovat ulkomaalaisia. Syynä uraani-innostukseen on uraanin maailmanmarkkinahinnan nousu. Viidennen ydinreaktorihankkeen lisäksi Suomen uraanipisteitä nostavat ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelmat, joissa ei muualla maailmassa ole päästy yhtä pitkälle. Uraanikaivokset aiheuttavat terveysriskejä Uraani on paitsi radioaktiivinen aine myös kemiallisilta ominaisuuksiltaan myrkyllinen. Louhinnan sivutuotteina syntyy haitallisia raskasmetalleja. Uraanin louhinnasta syntyvä jäte on ongelmallista, sillä vaarallisten aineiden pääsemistä ympäristöön on vaikeaa estää. Uraanin louhinnasta syntyy runsaasti kaivosjätettä: yksi kilo uraanirikastetta tuottaa keskimäärin 2000 kiloa radioaktiivista jätekiveä ja lietettä. Liete varastoidaan patoaltaisiin, joiden kuivuminen, murtuminen tai vuotaminen levittävät haitallisia aineita ympäristöön. Kuivunut jätepöly voi levitä tuulen mukana kilometrien päähän, ja pohjaveteen päässyt jäteliete leviää nopeasti ekosysteemiin. Patovuotoja tapahtuu kaikkialla, missä kaivostoimintaa harjoitetaan myös Kanadan kaltaisessa länsimaassa. Uraanikaivosten ympäristöriskit eivät myöskään katoa kaivostoiminnan loppumisen myötä, sillä alueilta saattaa joutua vaarallisia aineita pohjaveteen vielä vuosienkin jälkeen. KAIVOSHANKE ETENEE VARAUKSESTA VALTAUKSEEN Kaivoshanke etenee kolmessa vaiheessa: kaivosvaraus on voimassa vuoden, jonka jälkeen varaaja voi jättää kauppa- ja teollisuusministeriölle hakemuksen kaivosvaltauksesta. Kaivosvaltaus on voimassa viisi vuotta, ja siihen voi hakea kolmen vuoden jatkoaikaa. Valtauksen jälkeen prosessi etenee varsinainen kaivostoiminnan aloittamiseen eli kaivospiirin perustamiseen. Uraania rikastetaan muualla Suomeen ydinvoimaloihin tuodaan tällä hetkellä uraania Kanadasta, Australiasta, Venäjältä, Uzbekistanista ja Nigeristä. Polttoaineen tuominen ulkomailta hälventää käsitystä ydinvoiman koko elinkaaren aiheuttamista ympäristöongelmista. Kun riskit lähestyvät omaa takapihaa, niihin suhtaudutaan vakavammin. Uraanin rikastaminen polttoaineeksi ei ole Suomessa mahdollista ydinsulkusopimuksen vuoksi, joten osa jalostuksesta olisikin tehtävä ulkomaisissa ydinasevalloissa. Polttoaineen kuljetukseen liittyy aina riskejä turvallisuuden suhteen. Matkalta katoava uraani voi väärissä käsissä aiheuttaa varsin äkillisiä ja voimakkaita ympäristöhaittoja. HANNA KAISA HELLSTEN Lisätietoja kansanliikkeestä osoitteesta JARMO LEHTINEN/STUK Liikenteen päästövähennykset myötätuulessa Eduskunta käsittelee parhaillaan kansallista energia- ja ilmastoselontekoa, ja työ on määrä saada valmiiksi ennen kesätaukoa. Maaperä näyttää suotuisalta liikenteen biopolttoaineiden edistämiselle sekä vuosittain perittävälle ajoneuvoveron hiilidioksidiporrastukselle. Merkittäviä heikkouksia ovat kuitenkin edelleen kunnianhimottomuus ja lyhytjänteisyys. Strategia kattaa vain Kioton ilmastosopimuksen kauden Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen tulisi laatia suunnitelma, jolla vaarallisin ilmaston lämpeneminen saadaan torjuttua. Tällaisessa strategiassa tulisi tarkastella, mitä Suomen on tehtävä, kun ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä on leikattava teollisuusmaissa 30 % vuoteen 2020 ja 80 % vuoteen 2050 mennessä. Liitto on myös esittänyt, että turpeen poltosta luovuttaisiin vuoteen 2025 mennessä. KTM aikoo kuitenkin esittää turvelauhteelle ostovelvoitetta. Turvesähkön syöttötariffia koskeva lakiesitys on tulossa eduskuntaan ensi syksynä. ANITA NYKÄNEN Leinon tammi suojellaan Espoossa on taisteltu vanhan tammen puolesta. Leinon tammi on Uudenmaan hienoimpia onttoja, vanhoja jaloja lehtipuita. Se on Espoon vanhin puu, iältään vuotta. Tammessa elää monia uhanalaisia lajeja, kuten kovakuoriaisia ja jäkäliä. Espoon ympäristölautakunta päätti lakkauttaa puun rauhoituksen vuonna Puuta pidettiin huonokuntoisena ja vaarallisena. Leinon tammi Espoossa on iältään vuotta. Espoon ympäristöyhdistys valitti asiasta ensin hallinto-oikeuteen ja sitten korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO hyväksyi valituksen helmikuussa Tällä välillä puusta oli saatu uutta tutkimustietoa. Ympäristöhallitus suunnittelee nyt puun alueen ostamista. Espoon ympäristöyhdistys haluaa kiittää kaikkia tammen suojelun eteen töitä tehneitä asiantuuntijoita, ertityisesti Suomen ympäristökeskuksen ja Metsäntutkimuslaitoksen tutkijoita sekä toimittaja Niilo Karhua, metsätalousinsinööri Heikki Kiurua ja virolaista puututkija Henrik Relvettä, sanoo Veikko Solantie Espoon ympäristöyhdistyksestä.

5 Uutiset 5 Joensuun torilla jaettiin 3.3. tietoa uraanikaivauksista. Phoca Mining on Luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Maan Ystävien valistusprojektin nimi. Saimaanorpan latinankielinen nimi on Phoca hispida saimensis. LUONTO-LIITTO an Gold Prospecting AB, Agricola Resources Plc, Belvedere Resources Finland, Namura Finland... Phoca Mining ei kuitenkaan raiskaa luontoa. Se on Luonnonsuojeluliiton, Luonto-Liiton ja Maan Ystävien valistusprojekti. Ennen Kolia se herätteli kansaa tekemällä tutkimuksia Joensuun torilla. Samana iltana Joensuussa pidetyssä tilaisuudessa syntyi paikallinen kansanliike. Luonnonsuojelija ei voi kuitenkaan keksiä niin hullua hanketta, ettei sitä olisi joku muu aikaisemmin tosissaan kokeillut. Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Heikki Simola kertoo, että Kolillakin oli oikea uraanikaivosvaltaus jo 1990-luvulla. Sipoonkorvessa on jo reilusti yli kansallispuistoon vaadittavat tuhat hehtaaria valtion maita. Sipoonkorpeen kansallispuisto? TAPANI VEISTOLA Lisätietoja: Suomen luonnonsuojeluliitto sekä Natur och Miljö ovat tehneet ympäristöministeriölle esityksen kansallispuiston perustamisesta Sipoonkorpeen. Sipoonkorpi on pääkaupunkiseudun itäinen Nuuksio, sanoo Jyri Mikkola Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin metsäryhmästä. Alue on tärkeä sekä luonnolle että virkistyskäytölle. Sipoonkorvella on valtakunnan mittaan yltävää luonnonsuojeluarvoa. Sipoonkorven luonto on huomattavan monipuolista. Siellä elää runsaasti Etelä-Suomessa harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Esimerkiksi alueen linnusto ja sienilajisto ovat rikkaita. TAPANI VEISTOLA Tuhat hehtaaria on jo kasassa Muuttolinnut tulilinjalla Vanhentunut haittalintuajattelu elää yhä riistanhoitopiireissä. Ne ovat antaneet vuosittain satoja lupia yhteensä kymmenien tuhansien lintujen tappamiseen. Esimerkiksi räkättirastaita, harmaalokkeja ja variksia on ammuttu jopa kevätmuuton ja pesinnän aikana. EU:n lintudirektiivi edellyttää kuitenkin lintujen suojelua erityisesti näinä herkkinä ajanjaksoina. Marjatiloille on annettu lupia ampua räkättirastaita jo huhtikuussa kuukausia ennen mar- ja-aikaa. Hauleja tuhlataan silloin muualle matkaaviin muuttolintuihin. Varhaispesijätkin voivat saada poikasensa valmiiksi ja kauas pois ennen satokautta. Niiden tappamisesta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri, Helsingin seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ja Turun Lintutieteellinen Yhdistys valittivat viime vuonna haittalintujen tappoluvista Maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan. Se hylkäsi kaikki valitukset, mutta totesi monille lajeille annetun lupia liian aikaisin. Pelisääntökeskustelu jatkuu nyt korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Suomestako Euroopan kelkkailupuisto? Suomeen on rakenteilla maan kattava moottorikelkkareitistö. Uraja reittihankkeita tuetaan miljoonilla euroilla luontomatkailun nimissä. Maastoliikennelakia valvovan ympäristöministeriön kannanotot ovat olleet kelkkailua luontomatkailuna suosivia. Päästöt, melu, väylien luontoa pirstova vaikutus, kansalaisten ja maanomistajien vähäinen sananvalta on sivuutettu vähin äänin. Sipoonkorvessa on jo reilusti yli kansallispuistoon vaadittavat tuhat hehtaaria valtion maita. Kansallispuistoon voidaan myöhemmin liittää myös kuntien omistamia alueita ja vapaaehtoisin kaupoin myös yksityismaita. Liito-orava vähenee Ympäristöministeriön liito-oravatutkimuksen mukaan Suomessa on noin liito-oravanaarasta. Se ei ole paljon, koska liito-orava on taigametsän peruslaji. Tutkimusten mukaan kanta on vähentynyt 1940-luvulta lähtien. Seuranta-alueilla vähenemisvauhti on viimeisenä vuotena ollut alueesta ja ajasta riippuen prosenttia. Kannan laskun ei havaittu tasaantuneen yhdelläkään tutkimusalueella. Vähenemisen arvioidaan jatkuvan lähitulevaisuudessakin. Sipoonkorven säilyminen ei ole itsestään selvää. Jotkut poliitikot ja virkamiehet ovat vaatineet Sipoonkorven ja Talosaaren Östersundomin alueen rakentamista, itämetroa Helsingistä Söderkullaan, Länsi-Sipoon liittämistä Helsinkiin sekä koko Itä-Uudenmaan liittämistä Uudenmaan liittoon. Nuuksiota pienempi Myös kansallispuiston ulkopuolisten Sipoonkorven osien turvaaminen rakentamiselta on tärkeää. Sipoonkorpi on Nuuksiota pienempi, joten siitä ei ole varaa menettää palaakaan. Etelä-Sipoonkorven rakentaminen katkaisisi myös Sipoonkorven ja Mustavuori Östersundomin Natura-alueiden väliset tärkeät ekologiset yhteydet, Mikkola muistuttaa. TAPANI VEISTOLA Liito-oravakannassa ilmeni suuria aukkoja. Laji on runsain läntisessä pelto-suomessa ja harvempi itäisessä metsä-suomessa! Tutkimus murskasi vaatimukset poistaa liito-orava uhanalaisten luettelosta ja EU:n luontodirektiviistä. Lisätietoja ILPO K. HANSKI Tykkykuuset katsovat kummissaan, kun haalareihin ja kypäriin pukeunut osasto nousee Ukko-Kolin rinnettä. Kaira puree lumeen, hakku kilkattaa kansallismaisemassa. Phoca Miningin uraaninetsintäosasto on iskenyt Natura-luonnonsuojelualueelle. Suomen vanha ja vanhentunut kaivoslaki menee kaiken muun yli. Meillä lähes kuka tahansa voi etsiä malmia sekä varata ja vallata kaivosalueita melkein mistä vain. Maanomistajalle maksettavat korvaukset ovat halpoja, esimerkiksi varausvaiheessa 10 euroa/hehtaari ja kaivospiirissä 20 euroa/hehtaari. Nämä vuorimiesten etuoikeudet eivät koske vain suomalaisia. Ne koskevat myös ETA-maissa toimivia monikansallisia kaivosyhtiöitä. Uraanikaivoksia maassamme etsivät yhtiöt ovatkin jo nimeltään eksoottisia: Cogema, Scandinavi- HANNA KAISA HELLSTEN Phoca Mining valtasi Kolin

6 6 Näkökulma Maatilan emäntä puolustaa kotiseutunsa liito-oravia Tuija Pakkasmaa-Pietilän tilan läpi kulkee Turku Helsinki -moottoritien kiistelty linjaus. Maatilan emäntä on toiminut kotiseutunsa arvokkaiden ja runsaiden liito-oravaesiintymien puolesta Raatin kylässä Nummi-Pusulassa jo vuosikausia. Vastarannalta Museoitu Suomi on kylmä asua T uija Pakkasmaa-Pietilä ei vastusta moottoriteitä sinänsä: Teitäkin tarvitaan. Vastustin sitä tapaa, millä se tehtiin. Tie vedettiin lähes koskemattomaan luontoon ja koetettiin vähätellä luontoarvoja. Paikallisena hän tunsi kotiseutunsa luonnon arvokkuuden. Alueelta löydetyt liito-oravaesiintymät vahvistivat asian. Voitto se on pienikin voitto Kiista on ohitse ja moottoritietä rakennetaan. Turku-Helsinki -moottoritie on maamme ainoa hanke, joka sai liito-oravakohteiden hävittämis- ja heikentämisluvan. Pakkasmaa-Pietilä kokee kuitenkin, että vuosien uurastus kannatti. Moottoritien linjauksia jouduttiin tarkistamaan ja liito-oravakohdille piti tehdä kavennuksia. Hän uskoo myös, että kansalaisten aktiivisuuden ansiota on, että on saatu aikaan edes jonkinlaiset ohjeet metsänhakkuista ja kaavoituksesta. Riman ali Tuija Pakkasmaa-Pietilä julkisti liito-oravamerkin Nummi-Pusulassa osoittamaan, että elämässä täytyy olla huumoria kiistoissakin. Kansalaisten oikeus Viime vuosina liito-oravaesiintymät ovat hidastaneet monien hankkeiden toteutumista, joten kritiikkiä on alkanut nousta. Pakkasmaa-Pietilän mielestä näkökulma on väärä: Luontovaikutukset ja valitusmahdollisuus täytyy ottaa hankkeiden aikataulussa huomioon eikä sanoa, että valituksilla viivästytetään hankkeita. Muutoksenhaku on kansalaisten oikeus, ja turvaa sen, että päästään ympäristön kannalta parempiin ratkaisuihin. Järjestelmästä pitää kehittää sellainen, että jokainen pärjää oman pöydän ääressä mahdollisimman pitkään. Huumorimielellä Olin vähän päälle parikymppinen, kun suunnittelu alkoi ja nyt olen pian viisikymppinen. Tämä on vienyt paljon aikaa, mutta olen oppinut ja saanut uusia ystäviä. En vaihtaisi kokemusta pois. Pitkään jatkuneen kiistan päättyessä järjestettiin Raatin kylässä tilaisuus, johon kokoontuivat kiistan eri osapuolet. Samalla julkaistiin myös hupimielellä tehty liikennemerkki osoittamaan liitooravien tienylityspaikkaa pienellä mökkitiellä. Tilaisuudella haluttiin muistuttaa siitä, että vaikka asioista on riidelty, voivat ihmiset olla sovussa. On osattu laskea leikkiä ja myös nauraa näille asioille, kertoo Pakkasmaa-Pietilä hymyssä suin. LIISA HULKKO Riman yli Pohjois-Suomen metsäsopu: Vuosien neuvottelut valtionmetsien suojelusta saatiin viimein päätökseen helmikuussa Noin hehtaaria vanhoja metsiä suojellaan. TAPANI VEISTOLA Neuvostouraani halkeaa tuoden valkeaa, lauloi aikoinaan posket punaisina hehkuen vihreiden ex-puheenjohtaja ja exympäristöministeri Satu Hassi Tampereen Raatitorilla kipakassa lähes 30 asteen pakkasessa. Nyt ei ole Neuvostoliittoa ja samassa rytäkässä on ystäväni Satu Hassi muiden vihreiden kanssa siirtynyt vastustamaan lähes kaikkia talouden kasvun työkalujen rakentamisia maassamme. Se on valitettavaa. Sähköintensiivinen teollisuus on maahamme hyvinvoinnin luonut. Sähköintensiivisen teollisuutemme vientieuroilla hyvinvointipalvelumme myös jatkossa ylläpidetään. Vain vauras hyvinvointivaltio pystyy myös huolehtimaan ympäristöstään ja toteuttamaan sellaisia investointitoimia, joilla pystymme ympäristökysymykset ratkaisemaan ja tulevaisuuden turvaamaan nuorisollemme ja lapsenlapsillemme. UPM on nyt aloittanut oman äänestämisensä rekka-autoilla vieden tuotantoa rajojemme yli sellaisiin maihin, joissa on saatavana kansainvälisesti kilpailukykyiseen hintaan sähköä ja joissa raaka-ainehuoltoa ei ole rajoitettu ylisuurilla metsien suojeluohjelmilla. Pahimmassa tapauksessa tulee Kaivannaisteollisuuden toimintaedellytykset tulee jatkossa turvata aina uraanikaivoksia myöten. Voikkaan tehdas olemaan todella vihreää teollisuutta. Kun portit suljetaan niin jo ensi syksynä saattaa Voikkaan tehtaan piha olla vihreää niittyä. Se on liian kallis hinta yksittäisten Voikkaan tehtaan työntekijöiden ja koko Kuusankosken kaupungin kannalta liian vihertävästä politiikasta, jota maassamme on harjoitettu toistakymmentä vuotta. Mikäli luonnonsuojelijat aidosti haluavat huolehtia jatkossakin ympäristöstämme, olisi heidän määrätietoisesti ajettava lisäydinvoiman rakentamista maahamme. Myöskin kaivannaisteollisuuden toimintaedellytykset tulee jatkossa turvata aina uraanikaivoksia myöten. Onhan se ympäristön ja ihmisten kannalta paljon turvallisempaa, että suomalaisilla säännöksillä kaivetaan ja rikastetaan uraania maassamme, mikäli löydöt ovat pitoisuuksiltaan niin suuret, että se taloudellisesti kannattaa. Olen täysin vakuuttunut, että me pystymme yhdessä yhteensovittamaan uraanikaivannaisteollisuuden tarpeet, kansalaisten turvallisuuden ja asumisviihtyisyyden. Nyt ei pidä luoda mitään turhaa uraanihysteriaa. Jos Suomi kaikilla kielloilla ja suojelupäätöksillä museoidaan, on se todella kylmä maa asukkaiden kannalta asua. MATTI PUTKONEN Viestintäpäällikkö Metalliliitto Pohjois-Suomen metsäsopu: Suojelupäätös jätti laajimmat suojelemattomat metsät ja koko Ylä-Lapin alueen edelleen heitteille. KITI HAILA

7 7 Luonnonsuojelijassa (1/06) Tapani Veistola syyllistyy valheelliseen tiedottamiseen ja osoittaa samalla Luonnonsuojeluliiton ja BirdLifen puuhaväen toimineen kaiken rauhoittamisen -periaatteella. Tämä aatesuunta edustaa parhaimmillaan ymmärtämättömyyttä siitä, miten luonto toimii. Veistolan artikkelin aiheena oli vesilintujen kevätmetsästys (s. 3). Valheellista artikkelissa on se, että toimittaja on niputtanut yhteen Ahvenanmaan ja Manner- Suomen vesilintujen kevätmetsästyksen. Näin ei kuitenkaan ole. Ahvenanmaan metsästyslaki sallii vesilintujen kevätmetsästyksessä useiden eri lajien ja myös naaraslintujen ampumisen jo maaliskuulta alkaen. Manner-Suomessa vesilintujen kevätmetsästys on sallittua vasta 1.6. koskien ainoastaan uroshaahkaa eli kalkasta. On aivan selvää, että Ahvenanmaan metsästyslaki vaatii vesilintujen kevätmetsästyksen kohdalla muutosta, sillä on järjen vastaista, että ammutaan pääomaa eikä tuottoa eli ammutaan pesimään tulevia naaraslintuja. Manner-Suomessa kalkkaan kevätmetsästys on luonnon kannalta kestävintä metsästystä. Uroshaahkat ovat tehtävänsä tehneet, erehtymisen vaaraa muihin vesilintuihin ei ole ja metsästys tapahtuu pääasiassa aivan merialueemme ulkoluodoilla, joilla ei pesiviä lintuja juurikaan ole. Näin metsästys ei aiheuta häiriötä pesimälinnuille, saalis on erittäin pieni ku- Lukijoilta Lähetä tekstit (max. pituus 2000 merkkiä): Näkökulma Vesilintujen kevätmetsästyksestä ten myös metsästäjäjoukko. Kaikki järjestömme Suomessa aikaansaamat metsästysrajoitukset lisäävät Suomessa pesivien vesilintujen kantaa. Tämä puolestaan merkitsee sitä, että keskieurooppalaisilla metsästäjillä on huomattavasti enemmän metsästettävää. Suomi on yksi vesilintujen tärkeimpiä lisääntymisalueita ja suhteutettuna vesilintujen tuottoon ja suomalaisten vesilintumetsästäjien määrään, ovat saalismäärät meillä pieniä. Suurin osa suomalaisista vesilinnusta ammutaan Keski-Euroopassa. Vielä on hyvä muistaa se, että moni Suomessa rauhoitettu ja vähälukuinen lintulaji on Keski- Euroopassa sallittua riistaa. Monivuotisen tiedotuskampanjan ja PIIRROKSET: MATTI LIIMATAINEN yhteistyön avulla on yhä useampi suomalainen maanviljelijä ymmärtänyt töyhtöhyyppien ja kuovien pesien suojelemisen maatalouskoneiden aiheuttamilta tuhoilta. Näin saatu kannankasvu suomessa valuu niin kauan hukkaan, kun lisääntynyt poikastuotto nautitaan keskieurooppalaisissa pöydissä hyvän viinin ja mukavan seuran kera. JARMO MURRO Satakunta MTK pilaa maanomistajien maineen Luonnonsuojelijan 1/06:n kolumnissa johtaja Markku Tornberg MTK:sta kyselee miksi luonnonsuojelu on tehty näin vaikeaksi. Vastaus on yksinkertainen: jo 40 vuoden ajan MTK on enimmäkseen vastustanut kaikkea luonnonsuojelun kehittämistä, yksistään luonnonsuojelulain uudistamista järjestö pystyi viivyttämään 30 vuotta. Tukensa järjestö on antanut vain kolme vuotta sitten aloitetulle eteläisen Suomen metsien suojelun kehittämisohjelmalle, jonka toteuttaminen eri kokeiluhankkeiden kautta on vasta alkutaipaleella ja tulokset jää nähtäväksi tasolla. Ei luonnonsuojelutahoilla tietenkään ole koskaan vastustettu maanomistajien vapaaehtoisia suojeluhankkeita päinvastoin. Mutta on syytä asiallisesti tarkastella mitä tätä kautta on saatu aikaiseksi. Jo vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki on koko ajan tehnyt mahdolliseksi suojelualueiden perustamisen yksityismaille maanomistajan aloitteesta. Vuoden 1981 lopussa näitä yksityismaiden suojelualueita oli koko maassa ha ja vuoden 2005 alussa siis yli 80 vuotta lain voimaan astumisesta määrä oli ha. Suuri osa näistäkin suojelualueista on toteutunut yksittäisten luonnonharrastajien, luontojärjestöjen tai ympäristöviranomaisten aloitteesta ja avustuksella. Tulokset ovat siis kovin vaatimattomia kun todetaan, että samana ajanjaksona vuoden 2005 alussa suojeluun tulevien alueiden pinta-ala Suomessa oli n. 3,8 milj.ha ja EU:n Natura-ohjelmaan kuului yhteensä n. 4,8 milj.ha. Ei edustavaa suojelualueiden verkostoa saada odottamalla, että yksittäiset maanomistajat suojelevat heille sopivia kohteita. Tarvitaan luonnontieteellisiin tosiasioihin pohjautuvaa kohteiden valintaa. MTK on käynyt omaa sotaansa Natura-ohjelmaa vastaan mutta turpiin on tullut kaikissa käsittelyvaiheissa ja oikeusasteissa. Viimeksi MTK:n apupoikana Natura-änkyröinnissä häärinyt kansanedustaja Hannu Hoskonen (kesk.) kärsi eduskunnassa murskatappion äänin 162 5, kun oikeuskansleri Paavo Nikula yritettiin ristiinnaulita toimistaan Natura-ohjelman eri käsittelyvaiheissa. Nyt MTK on ilmoittanut antavansa valtiolle aikaa vuoden 2007 loppuun asti vanhojen suojeluohjelmien toteuttamiseksi. Entä sitten, aikooko järjestö mennä lakkoon, järjestää yhteenottoja ympäristöviranomaisten kanssa vai mitä? Todennäköisesti valtaosa maanomistajista haluaisi kuitenkin jo ryhtyä laadittavien hoito- ja käyttösuunnitelmien mukaisesti kehittämään ja hyödyntämään Naturankin suojelukohteita, mihin on saatavissa myös EU-rahaa. Kehittyvä maatila- ja luontomatkailu tarvitsee tuekseen vetovoimaisia tutustumiskohteita luonnossa. MTK:ssa elävä maaseutu on sitä, kun koneet jyrisevät maisemassa yötä päivää, metsä kaatuu ryskyen korjuukoneen edestä ja sianpaska lentää kaarena levityslaitteen perästä. ESKO JOUTSAMO Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja ja pääsihteeri VASTAUS JARMO MURROLLE EI vain Ahvenanmaalla! Jarmo Murron kirjoitus perustuu väärinkäsitykseen. En tarkoittanut kevätmetsästyksellä Suomessa 1.6. alkavaa haahkakoiraan yleistä metsästysaikaa. Vastoin Murron käsitystä kevätmetsästystä kun on huhti-toukokuussa myös Suomen rannoilla, ei vain Ahvenanmaalla. Asiaa koskeva säädös on Suomen metsästysasetuksen 29. Se löytyy osoitteesta Suomen puolella metsästysaika on Lupia voivat saada Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistanhoitopiirien alueella merialueeseen rajoittuvien kuntien vakituiset asukkaat. Lajit ovat alli (molemmat sukupuolet) sekä haahkan, telkän, tukkakoskelon ja isokoskelon urokset. Väärinkäsitystä selittänee, että Satakunnassa kevätmetsästyslupien antaminen lopetettiin jo vuosia sitten. Toivottavasti Uusimaan ja Varsinais-Suomen metsästäjät seuraaavat esimerkkiä, ellei hallitus saa muutettua asetusta. Järjestöt ja Komissio ovat kysyneet hallitukselta mihin toimiin se on ryhtynyt kevätmetsästyksen lopettamiseksi. Tämän lehden painoon mennessä ratkaisuja ei kuitenkaan vielä tehty. Kevätmetsästyksen loppuminen hyödyttää eniten meitä suomalaisia. Meidän muuttolintumme joutuvat nimittäin lentämään muiden EU-maiden yli. Mitä paremmin kansainvälinen lintujensuojelu onnistuu, sitä enemmän meillä on lintuja myös metsästettäväksi! TAPANI VEISTOLA VASTAUS PEKKA JOKISELLE Millainen on suomalainen luonnontilainen metsä? Niin ovat luonnontilaiset metsät eteläiseltä Suomenniemeltä kadonneet ja tykkänään pois hakatut, ettei edes metsänhoitaja (Luonnonsuojelija 1/06) tiedä millaisia olivat Suomen metsät siihen aikaan kun isä moottorisahan osti. Edelleen ponnahtaa esiin harhaluulo, että luonnontilaan jätetty vanha metsä on niin synkkää, rämettynyttä ja vaikeakulkuista, ettei sinne tee ihmisen mieli mennä. Eikä siellä kasva marjanvarpuakaan. Voi voi, voisiko totuus olla kauempana edellä kuvatusta. Mutta kuvaus sopii mainiosti huonosti hoidettuihin talousmetsiin, joista uudistushakkuun ja metsänistutuksen jälkeen ovat kaikki harvennustyöt jääneet tekemättä. Sinne tänne Suomenniemelle on talousmetsien keskelle jäänyt pienen pieniä hehtaarin tai muutaman laajuisia metsälöitä, joissa luonnontilaisen metsän piirteet ovat säilyneet. Kangasmetsä on kasvanut mainiosti vuosituhansia ilman metsänhoitoakin, ja luonnontilainen metsä osaa itse harventaa itsensä. Siellä on monenikäistä ja kuollutta puuta, lehtipuutakin, kosteita notkelmia, toisaalla taas tuulen kaatamia aukkoja. Näissä metsissä on mukava marjastaa ja retkeillä. Poissa ovat talousmetsien läpitunkemattomat vesaikot ja kuusitiheiköt. On alkanut aikakausi, jolloin luonnontilaista metsää tulee Etelä-Suomessa olemaan ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Mutta hyvä että edes siellä. JANNE LAMPOLAHTI Luvia

8 Maailmalta 8 Voisimmeko ottaa oppia Etelästä? Nuukuusviikolla pohditaan länsimaalaisen kulutuksen mielekkyyttä. Etelän maissa ympäristöä vähemmän tuhlaava kuluttaminen osataan paremmin, mistä Etelä-Afrikan muovikassivero on hyvä esimerkki. K un puhutaan kulutuksesta ja luonnonvarojen käytöstä, on meillä länsimaalaisilla vielä opittavaa. Maapallon luonnonvarojen käyttö jakautuu epätasaisesti: länsimaiden asukkaat eli viidennes väestöstä käyttää 80 prosenttia maailman luonnonvaroista. Ajattelemmepa maapallon kantokykyä tai Etelän köyhien perustarpeiden tyydyttämistä, tulisi länsimaiden vähentää luonnonvarojen kulutusta huomattavasti nykyisestä. Mikä on tarpeeksi? Mutta mikä tai kuka määrää sen, mikä on kenellekin tarpeeksi? Rajatonta kulutusoikeutta ja -halukkuutta pidetään nykyään itsestään selvyytenä, ja kulutuksen tahti tuntuu koko ajan kiihtyvän. Kuluttaminen liitetään usein hyvinvointiin ja kysymykseen, millaista hyvinvointia voimme ja haluamme tavoitella? Esimerkiksi Etelä-Afrikassa ohuesta muovista valmistetut muovikassit kiellettiin kokonaan lailla vuonna Silloin 44 miljoonan asukkaan maassa kulutettiin noin 8 miljardia muovikassia vuodessa. Paksumpia muovikasseja alettiin verottaa ja ihmisiä on kannustettu ottamaan omia kasseja kauppaan mukaan. Lain vaikutus näkyi heti: muovikassien käyttö laski 90 prosenttia ensimmäisen vuoden aikana. Earthlife Africa -järjestön mukaan veron vaikutus näkyy myös Etelä-Afrikan kaupunkien katukuvassa, joka on siistiytynyt huomattavasti. Muovikasseja on ryhdytty kieltämään tai verottamaan Etelä-Afrikan lisäksi myös ainakin Ruandassa ja Intiassa. Milloinkohan Suomessa otetaan oppia tässä pieneltä tuntuvassa mutta merkittävässä asiassa? SATU LÄHTEENOJA Onnelliset ghanalaiset Useat tutkimukset osoittavat, että onnellisuus ja taloudellinen vauraus eivät kulje käsi kädessä. Esimerkiksi filippiiniläiset, bangladeshilaiset ja ghanalaiset ovat tutkimusten mukaan yhtä onnellisia kuin japanilaiset ja ranskalaiset. Kohtuullisuuteen perustuva elämäntapa voi olla esimerkiksi arkielämän mittakaavan pienentämistä, monimutkaisuuden vähentämistä ja mukavuuden säilyttämistä. ANNA RUOTSALAINEN Edistyksellinen verotus Monissa Etelän maissa ympäristöä vähemmän tuhlaava kuluttaminen ja uusiokäyttö osataan tehokkaammin kuin meillä, vaikka käytettävissä oleva teknologia ei olisikaan yhtä korkeatasoista. NUUKUUSVIIKKO 2006 Nuukuusviikkoa vietetään tänä vuonna Teemana on Oppia Etelästä. Viikon aikana järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtuma järjestetään Helsingin rautatieasemalla ja Elielinaukiolla perjantaina klo Lisätietoa tapahtumista ja teemasta sekä toimintaideoita löytyy Nuukuusviikon osoitteesta Myös oman yhdistyksen tapahtumista ehtii vielä ilmoittamaan projektisihteerille, satu. Nuukuusviikolla pohditaan, mitä opittavaa meillä on Etelästä luonnonvarojen kestävän käytön suhteen. Kanadan Brittiläisessä Kolumbiassa on saatu päätökseen vuosia kestäneet neuvottelut. Kaksi miljoonaa hehtaaria vanhaa metsää suojellaan Great Bear Rainforest -nimisellä alueella. Kanadan länsirannikolla sijaitseva metsä kuuluu hyvin harvinaisiin lauhkean vyöhykkeen sademetsiin. Se on useiden karhulajien, maakotkien ja susien koti, ja kuuluisa jättimäisistä seetripuista. Viime vuosina kiihtyvät hak- Amazonin uusi suojelualue kuut vauhdittivat kansainvälisiä protesteja. Ympäristöjärjestöt, alkuperäiskansat, tutkijat ja teollisuus päätyivät pitkän neuvottelun jälkeen kompromissiin, jonka mukaan Great Bear Rainforestin pinta-alasta suojellaan 33 prosenttia. Muilla alueilla harjoitetaan luonnonmukaisia hakkuumenetelmiä, kunnes mahdollisesta lisäsuojelusta päätetään vuonna SINI HARKKI Vanhaa metsää Kanadassa Great Bear Rainforest suojelualueella. GREENPEACE / VISSER Suojelutekoja Kanadassa Brasilian presidentti Lula da Silva on allekirjoittanut lain, jolla suojellaan 6,4 miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää. Alue on kaksi kertaa Belgian kokoinen. Osalla alueesta voi suojelun jälkeenkin harjoittaa metsätaloutta, mutta metsää ei saa hävittää tai muuttaa maatalousalueeksi. Ympäristöjärjestöt luonnehtivat päätöstä voitoksi, mutta muistuttavat, että se on vain kaksi prosent- tia koko Brasilian Amazonin sademetsistä. Yli kaksi miljoonaa hehtaaria Amazonin sademetsää tuhotaan joka vuosi hakkuilla ja muuttamalla sitä soijaplantaaseiksi tai karjalaitumiksi. Järjestöjen mukaan nyt suojeltu alue olisi pian muutettu soijapelloksi ilman presidentin päätöstä. Suojelupäätös tehtiin nunna Dorothy Stangin murhan vuosipäivänä. Vuosia Amazonin alkuperäiskansoja ja sademetsiä suojellut nunna murhattiin viime vuonna hakkuumafian toimesta. SINI HARKKI

9 Askeleet 9 Uusia työntekijöitä Jouni vastaa ympäristönsuojelusta EDEL RECORDS Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Jouni Nissinen, 35, aloittaa Luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelukoordinaattorina toukokuun alussa. Toimenkuvaan kuuluu energia- ja ilmastokysymyksiin vaikuttaminen kotimaassa ja EU:ssa sekä kestävän kulutuksen edistäminen vaikuttamalla vero- ja jätepolitiikkaan. Liiton toimijaverkoston laajentaminen tulee olemaan osa Jounin taktiikkaa. Toimenkuvaan kun liittyy paljon hallintoja edustustehtäviä, eikä yhden ihmisen työaika millään riitä kaikkeen. Tulevaisuudessa voisi nostaa esiin myös liikenneasioita sekä herättää keskustelua geenimuuntelun riskeistä, Jouni visioi. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksessa syksystä 2002 alkaen vaikuttanut Jouni on työskennellyt aiemmin mm. Luonto-Liiton pääsihteerinä, Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen Shell-kampanjassa sekä viimeksi Taiga Rescue Networkin johdossa. Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Jouni ilmoittaa nykyiseksi harrastuksekseen ratsastuksen. Vapaa-aika kuluu yhdessä vaimon kanssa. Jounin tavoittaa 1.5. alkaen SLL:n vaihteen kautta (09) tai osoitteesta jouni. MAURA RYÖMÄ Mies saariston Karulla saarella sieluun tarttuu lämpö rantakallion. Sitä ei voi selittää siellä vasta selviää, miltä tuntuu lumous ulkosaariston. Näin näyttelijä-laulaja Taneli Mäkelä kertoo sanoituksessaan. Kuinka tie ulkosaaristoon löytyi? Kipinä syttyi 40 vuotta sitten ja siitä se tie on pikku hiljaa löytynyt. Veneilemme nykyään perheen kanssa Saaristomerellä, lähinnä Ahvenmaan saaristossa. Moottorivene vai purjevene? Minulla on moottorivene, mutta en pidä mahdottomana, että se joskus vielä vaihtuisi purjeveneeseen tai ainakin välimuotoon. Mikä on hienoin hetki merellä? Ei merellä ole kuin hienoja hetkiä, paha niitä on panna järjestykseen. Hetket, jotka jäävät mieleen erityisinä ovat aikaiset aamut ja myöhäiset iltahetket. Onhan auringonnousu älyttömän upea. Septitankki on täynnä, kaikki pidättelee ja vieressä on luonnonsuojelusaari. Miten toimitte? Kyllä täytyy ämpäri kaivaa, ei siinä muu auta. Tuollaista tilannetta ei pitäisi päästää syntymään. Sehän on omaa hölmöyttä, jos septiä ei ole tyhjentänyt satamissa, missä se on mahdollista. Tosin tyhjennyslaitteita on erilaisia ja eritasoisia, joissain saa minuuttikaupalla pumpata eikä mitään ole tapahtunut, jotkut imaisee minuutissa tankin tyhjäksi. Usein tyhjennyspisteet ovat huoltoasemien yhteydessä eikä niistä ole asemille lisähyötyä, joten palvelu on halutonta. Miten Itämerelle käy? Ymmärtääkseni meri voi vielä parantua, ei ole muuta mahdollisuutta kuin uskoa, että ihmiset ymmärtäisivät, minkälainen aarre tässä on tuhoutumassa, jos ei laiteta korteamme kekoon. Itselleni hyväksi henkilökohtaiseksi motiiviksi riittää se, että vaikka en itse elinaikanani tule puhtaassa Itämeressä uimaan eivätkä ehkä lapsenikaan mutta lapsenlapsillani on mahdollisuus nähdä meri sellaisena kuin se on ollut. Mikä muu luonnossa kolahtaa kuin meri? Kai joku sellainen vaistonvarainen tunne siitä, että ihminen on osa sitä kokonaisuutta, että siihen kuuluu. Lapin luonto on aika huikea, paljon samanlaisia elementtejä kuin meressä eli karuutta, hiljaisuutta, aavaa silmän kantamattomiin. Kuoren alta Työparisi Pirkka-Pekka Petelius bongaa lintuja, sinä merta. Puhutteko luonnosta ja luonnonsuojelusta yhdessä? Kyllä me aika paljon puhutaan meille tärkeistä ja läheisistä asioista, kuinka luonto on se virtaa antava elementti, luovuuden ja elämisen kannalta ihan elintärkeä juttu. Havaintotietojakin tulee vaihdettua. Mikä on hienoin merestä tehty laulu? Voi, voi, merestä on tehty niin paljon hienoja lauluja. Ehkä läheisin tällä hetkellä on Markku Johanssonin ja Juha Vainion Mies itäsaariston. Siinä on kokonaisvaltainen tunnelma, kauhean koskettavaa. Joko teidän veneen kyljestä löytyy Puhtaan meren puolesta tarra? Ei vielä löydy, vene on telakalla. Kunhan pääsen telakalle käymään, niin liimaan tarran veneeseen. REETTA HARMAJA Puhtaan meren puolesta -tarrakampanja on SLL:n, Natur och Miljön sekä suomalaisten purjehtijoiden ja veneilijöiden vesiensuojeluhanke. Voit tukea kampanjaa hankkimalla tarran (20 euroa). Tilaukset: tai p Uudenmaan uusi piirisihteeri Potkua yhdistystoimintaan Luonnonsuojeluliitto, Luonto-Liitto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu ovat aloittaneet yhteisen paikallisyhdistysten kehittämishankkeen. Hankkeella on tarkoitus saada potkua yhdistysten toimintaan, lisää aktiivisia toimijoita ja uusia jäseniä sekä tietouden lisäämistä paikallisella tasolla. Mukana ovat Itä-Hämeen Luonnonsuojeluyhdistys, Pohjan Luonto sekä Asikkalan Luonnonystävät. Maatalous- ja metsätieteiden yo Ursula Immonen, 42, aloitti tammikuussa Uudenmaan piirisihteerinä. Tehtävää aiemmin hoitanut Hanna-Kaisa Hellsten siirtyi Luonto-Liiton ympäristöpoliittiseksi sihteeriksi. Ympäristönsuojelutiedettä Helsingin yliopistossa opiskelevan Ursulan järjestöura alkoi jo kouluaikoina. Kokemusta on ehtinyt kertyä muun muassa Sammatin vapaan kyläkoulun kannatusyhdistyksen johtokunnassa sekä Helsingin kestävän kehityksen toimintaryhmissä. Piirisihteerin työaika kuluu pitkälti asiakirjojen laatimiseen ja talousasioiden hoitoon sekä kokousten valmisteluun ja muuhun taustatyöhön. Ursulan toiveena on, että aikaa jäisi silti myös piirin toiminnan kehittämiseen. Etenkin valistustyö olisi tärkeää. Vähemmälläkin tavaramäärällä pärjättäisiin, ei se onni kulutuksesta löydy, Ursula pohtii. Helsingin Vuosaaressa asuva Ursula viettää vapaa-aikaansa mieluiten lastensa ja ystäviensä kanssa sekä lähiluonnosta ja sen merimaisemista nauttien. Ursulan tavoittaa numerosta (09) tai osoitteesta MAURA RYÖMÄ Ongelmat ovat monille yhteisiä: aktiivisia toimijoita on kourallinen ja ikärakenne on vanhemman puoleinen. Hankkeen alussa yhdistysten toimintaa analysoidaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Seuraavaksi päätetään mihin satsataan, jäsenistön aktivointiin vai kenties perhetoiminnan tukemiseen. MARJUT NIEMELÄ-PYNTTÄRI

10 10 Tulevaa Luonnonsuojeluliiton LUONNONHARRASTUSKURSSIT 2006 passi ja viisumi. Oppaina Oleg Zelensky ja eräopas Janne Ollikainen. Info: Hinta: jäsenet 360 e, muut 400 e (sis. kuljetukset ja yksi yöpyminen lomakylässä ruokailuineen). Ilmoittautuminen: mennessä. Retki PAANAJÄRVEN KANSALLISPUISTOON VIA KALEVALAN KYLÄ (ma su) Lähdemme Kuhmon linja-autoasemalta klo 10, pysähdymme Kostamuksen torilla. Matka jatkuu Karjalan kylien Jyskyjärven ja Kalevalan kautta kohti Paanajärven kansallispuistoa. Kylissä elämä tuntuu pysähtyneen 1940-luvulle. Pysähdymme kuuluisien Kis Kis -kukkuloiden muistomerkillä. Ihailemme maisemia Kivakkatunturin päältä sekä Kivakkakönkäältä. Leiriydymme Paanajärven rannalle telttoihimme ja valmistamme itse eväämme. Oppaina Elena Bugor ja eräopas Janne Ollikainen. Info: Hinta: jäsenet 440 e, muut 480 e (sis. kuljetukset, puistomaksut ja yöpymisen Kalevalassa ruokailuineen). Ilmoittautuminen: mennessä. SIPOONKORVEN vaellus (pe su) Retki SOOMAALLE, VIROON (to ma) Retki on toukokuussa, tulvien ja kevätmuuttolintujen juuri häipyessä. Liikumme bussilla silloin kun tarpeellista. Päivä kumiveneessä ja melanvarressa ei saisi myöskään matkalaista kauhistuttaa. Mukana virolaiset asiantuntijat Erik Sikk ja Peeter Hussar, matkanjohtajana Tuovi Kurttio. Lisätietoja alueesta: Hinta: jäsenet 370 e, muut 410 e (sis. majoituksen retkeilymajoissa täysihoidolla, laivamatkat, kuljetukset, pääsyliput). Ilmoittautuminen: 4.4. mennessä. Kertokaa erikoisruokavalionne ilmoittautumisen yhteydessä! Lisätietoja: tuovi. tai p (iltaisin), (päivisin). si liikkuminen voi tapahtua kuorma-auton lavalla tai junalla. Retken erikoisuus on Mohnin saari, jonne retkeilemme sään salliessa (www. pbase.com/kristinan/mohni_saar). Virolaiset asiantuntijat Erik Sikk ja Peeter Hussar mukana. Hinta: jäsenet 370 e, muut 410 e (sis. majoitus retkeilymajoissa täysihoidolla, laivamatkat, kuljetukset, pääsyliput). Ilmoittautuminen: mennessä. Kertokaa erikoisruokavalionne ilmoittautumisen yhteydessä! Lisätiedot: tuovi. tai p (iltaisin), (päivisin). Kesävaellus REISADALENIN LAAKSOON (su ma) Kilpisjärvellä tutustutaan tunturikasvillisuuteen. Emme edellytä aiempaa kasvien tuntemusta. Teemme retkiä lähituntureille kuten Saanalle, Mallalle ja Jeahkatsille. Käymme kolmen valtakunnan rajalla ja Jäämeren rannassa tai Norjan Guollasjärvellä tunturikasveja tutkimassa. Kerromme myös alueen luonnon erityispiirteistä. Tukikohtana Kilpisjärven biologinen asema ja vetäjinä Rauni Partanen ja Aino Hämäläinen. Hinta: jäsenet 330 e, muut 370 e (sis. majoitus kahden hengen huoneissa täysihoidolla sekä retkikuljetukset). Ilmoittautuminen: mennessä. Vaelluksemme alkaa Norjan Kautokeinon takaa Raisjärven kohdalta. Kuljemme Reisan upeassa kansallispuistossa, laskeudumme tunturiylängöltä jylhään Reisadalenin kanjoniin, jonka nähtävyyksiä ovat mm. Imofossenin ja Mollisfossenin (269 m) putoukset. Nousemme Guolasjärvelle, Halti-tunturin juurelle. Jatkamme autolla Kilpisjärvelle, jossa yövymme biologisella asemalla. Ajankohta sijoittuu tunturikasvien parhaaseen kukkimisaikaan. Vaelluksen pituus on n. 80 km. Mukaan mahtuu 14 väh. 15-vuotiasta vaeltajaa. Vetäjinä Aino Hämäläinen ja Eeva Kaisa Hyry. Valmistamme itse ruokamme sekä yövymme teltoissa ja kerran Nedrefosshytan tunturituvassa. Hinta: jäsenet 280 e, muut 320 e (sis. bussikuljetukset Oulusta ja takaisin, menomatkalla lounas, yksi tunturitupayö ja paluumatkalla päivällinen, sauna ja majoitus). Ilmoittautuminen: 2.6. mennessä. Talkooleirit KOLIN KANSALLISPUISTOSSA (ma ma) ja (ke ke) Laivaretki NUORTTIJÄRVELLE JA VAELLUS TSIULTALDILLE (ma ma) Tunturikasvikurssi KILPISJÄRVELLÄ (la la) Perinnebiotooppien; ahojen, niittyjen ja kaskimetsien; suojelu edellyttää hoito- ja kunnostustöitä. Suuren suosion vuoksi pidetään kaksi viikon leiriä. Leirillä hoidetaan Herajärven rannalla sijaitsevan Lakkalan ja viereisen Seppälän pientilojen pihapiirejä heinätöitä tekemällä. Ohjelmassa on myös kasken polttoa sekä riukuaidan tekoa. Työnteon lisäksi retkeillään mm. pirunkirkon ja Repouuron luolissa ja Kolin korkeimmilla vaaroilla, ja tutustutaan ahojen ja kaskimetsien kasvillisuuteen sekä Kolin alueen geologiaan. Majoittuminen teltoissa tai sisämajoituksessa Seppälässä. Molemmille leireille otetaan 12 osallistujaa. Leiri on maksuton (sis. myös kuljetukset Joensuu-Kajaani-valtatieltä Kolille sekä ruokahuolto). Leirit järjestetään yhteistyössä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Leirin vetäjänä toimii Hilpi Liimatainen. Ilmoittautuminen: mennessä. Retki VIRON POHJOISRANNIKON SAARILLE (to ma) Kaksi yötä ollaan Lahemaan kansallispuistossa Viinistussa ja kaksi tarunhohtoisella Naissaarella (www.tallinna.net/naissaari.htm). Sotilaskäytössä olleelta Naissaarelta löytyy niin ketoja, dyynejä kuin reheviä metsiäkin... mausteena hiukan miinojakin. Jalkapatikan lisäk- Ivalon linja-autoasemalta matka jatkuu Ylä-Tulomalle ja laivamatkalle Nuorttijärveä pitkin Tsiultaldille. Tunturialue sijaitsee Venäjän puolen Saariselän ja Lapin luonnonpuiston välissä. Viime retkellämme näimme ahman, karhuja ja tunturipeuroja. Tunturit kohoavat 900 metriin ja jäkälämatot hohtavat valkoisina. Hyvällä säällä huiputamme Tsiultaldin, jonka päältä näemme Elgoraksen (997 m). Tällä alueella jutasivat ja metsästivät Nuorttijärven koltat. Majoitumme telttoihin sekä valmistamme itse eväämme. Mukaan retkeilyvälineet, eväät sekä Telttavaelluksella Sipoonkorpeen matkat eivät ole pitkiä, mutta aikaa kuluu vaihtelevan maaston vuoksi. Nautimme yhteisen juhla-aterian ja vaellus päättyy Kuusijärven ulkoilukeskuksen saunan löylyihin. Retkeilyvälineet ja eväät mukaan. Välineitä voi myös vuokrata vaelluksen vetäjältä Raija Hentmanilta. Vaellus toteutetaan yhteistyössä Helsingin Seudun Lapinkävijöiden (HSL) kanssa. Hinta: SLL:n ja HSL:n jäsenet 45 e, muut 75 e. Ilmoittautuminen: mennessä. RÖMPPÄVIIKKO (la la) Kilpisjärven biologinen asema tarjoaa upeat puitteet retkeilyyn Suomen, Norjan ja Ruotsin tuntureilla. Vaikka syksyn ruska on ohi, löytyy tuntureilta kaunista katseltavaa. Lähiseudun tunturit, kuten Jeahkats (960 m), Saana (1029 m) ja Malla (738) tulevat tutuiksi. Päiväohjelmissa opastetut retket, saunat, ruokailut (myös Norjan vaelluksen ruoat), venyttelyt ja iltaohjelmat. Lisäksi menemme M/S Malla-laivalla Ruotsin puolelle Kolttalahteen, josta vaellamme Kolmen valtakunnan rajapyykin kautta Norjan Gåldahytalle. Yövymme mökissä ja palaamme takaisin biologiselle asemalle Mallan luonnonpuiston kautta. Voimme vierailla myös Norjan Skibotnissa. Viikon vetäjinä Aino Hämäläinen ja Eeva-Kaisa Hyry. Hinta: jäsenet 340 e, muut 380 e (sis. majoitus kahden hengen huoneissa täysihoidolla sekä retkikuljetukset). Ilmoittautuminen: 1.8. mennessä Kilpisjärven biologiselle asemalle: tai p. (016) Kaamosviikko KILPISJÄRVELLÄ (la la) Kurssi järjestetään yhteistyössä Kilpisjärven biologisen aseman kanssa. Tarkemmat tiedot 4.9. ilmestyvässä Luonnonsuojelijassa sekä liiton verkkosivuilla. KURSSEILLE ILMOITTAUTUMINEN Ilmoittaudu Luonnonsuojeluliiton kurssisihteeri Susanna Kirkkolalle, p. (09) , fax (09) (Römppäviikon ilmoittautumiset suoraan Kilpisjärven biologiselle asemalle, kts. ilmoitus). Osallistujille lähetetään yksityiskohtainen kurssikirje noin viisi viikkoa ennen kurssia. Ilmoittautumisen jälkeen toimitetaan 50 euron varauslasku maksettavaksi (alle 180 euroa maksavilla retkillä varausmaksu euroa). Ilmoittautuminen on sitova, kun varausmaksu on suoritettu eräpäivään mennessä. Loppulasku lähetetään 4 viikkoa ennen kurssia. Kurssinjärjestäjän peruutusehdot Jos kurssille ei ole kuukautta ennen ilmoittautunut vähintään minimimäärää osallistujia (vaihtelee kurssittain), kurssia ei järjestetä. Tällöin kaikki maksusuoritukset palautetaan tai kurssia voi vaihtaa. Asiakkaan peruutusehdot Mikäli peruutus tapahtuu - viimeistään 30 vrk ennen kurssin alkua, palautetaan varausmaksu - myöhemmin kuin 30 vrk, mutta viimeistään 14 vrk ennen kurssin alkua, veloitetaan varausmaksu - myöhemmin kuin 14 vrk, mutta viimeistään 48 h ennen kurssin alkua, peritään 50 % hinnasta - myöhemmin kuin 48 h ennen kurssin alkua tai jos asiakas ei saavu ajoissa lähtöpaikalle, kurssinjärjestäjällä on oikeus pidättää koko kurssin hinta. Kurssit toteutetaan yhteistyössä OK-Opintokeskuksen ja Opintotoiminnan keskusliiton kanssa (www.okry.fi). Kurssit löytyvät liiton verkkosivuilta

11 11 Tulevaa Luonto-Liiton KESÄLEIRIT LASTEN LEIRIT VILLA APTEEKIN PUUTALO, ESPOON KESKUS (ma pe, päiväleiri) vuotiaille klo (ma pe, päiväleiri) vuotiaille klo 9 17 Tutustutaan Kannusillanmäen lähiluontoon, retkeillään Nuuksiossa ja meren äärellä, pelataan, uidaan ja askarrellaan. Hinta: jäsenet 60 e, muut 80 e, sisaralennus 10 e (sis. lounas, välipala, materiaalit, retkimatkat ja vakuutus). Ilmoittautuminen: Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat, p. (09) tai PUTKILAHDEN KYLÄTALO, KORPILAHTI (ma pe) 7 12-vuotiaille (ma pe) 7 12-vuotiaille Luvassa seikkailuja, kädentaitoja, pelejä, saunomista, uimista, iltanuotioita sekä paljon uusia kavereita. Hinta: jäsenet 80 e, muut 100 e, sisarusalennus 10 e ja alennus vähävaraisuuden vuoksi (sis. ruokailut, telttamajoitus, vakuutus ja materiaalit). Mahdollisuus sisämajoitukseen. Ilmoittautuminen: viim Keski-Suomen luontopiiri, Jaana Kuorelahti p , LEMI, VANTAA (ma la) 7 12-vuotiaille (la to) 7 12-vuotiaille Tutustutaan luonnon ihmeisiin ja nautitaan leirielämästä niin ulkona retkeillen kuin sisätiloissakin askartelun ja leikkien merkeissä. Hinta: jäsenet 110 e, muut 130 e (sis. kuljetukset, ruokailut, vakuutus). Ilmoittautuminen: Aikataulu: tai soita p. (09) SÄRKIJÄRVI (su pe) vuotiaille Särkijärvi sijaitsee noin 20 km Kuopiosta. Retkeilyä kasvien, kalojen ja pikkuötököiden tutkailua, lintujen tiirailua, uintia, saunomista ja seikkailuja. Hinta: jäsenet 75 e, muut 95 e (sis. ruokailut ja vakuutukset). Majoitus teltoissa, käytettävissä sisätilat. Ilmoittautuminen: p (arkisin klo 10-18) tai MUSTASAARI, VAASAN LÄHELLÄ (ma pe) 7-12-vuotiaille Sommarö sijaitsee meren rannalla. Luvassa tutkimista, retkiä, leikkejä, uimista ja telttamajoitus. Hinta: jäsenet 90 e, muut 110 e. Ilmoittautuminen: Pohjanmaan luontopiiriin tai Minna Ertimo p. (09) virka-aikaan. LAVAJÄRVI, HÄMEENKYRÖ (su to) 7 12-vuotiaille (ma pe) 7 12-vuotiaille Metsän keskellä, Lavajärven rannalla tutustut hämäläiseen luontoon. Luvassa kiipeilyä, saunomista ja touhuamista ötököiden parissa. Hinta: jäsenet 70 e, muut 85 e (sis. ruokailut, telttamajoitus, materiaalit, vakuutus). Ilmoittautuminen: viim Hämeen luontopiiriin arkisin klo 18 jälk. p Kummallekin leirille otetaan 25 leiriläistä, ilmoittaudu ajoissa! PETRINLAHDEN LEIRIKESKUS, JOENSUU (ma pe) Ilmoittautuminen: kaupungin leiri-ilmoittautumislomakkeella. BENGTSÅR, HANKO Lasten luontoleirit 8-12-vuotiaille: 1) (ma la) 2) (ma la) 3) (la to) 4) (ma la) 5) (ma la) 6) (ma la) 7) (ma la) Seikkaillaan, tutustutaan luonnon ihmeisiin, uidaan, saunotaan ja nukutaan teltoissa. Leirille on bussikuljetus Helsingistä Rautatientorilta. Hinta: jäsenet 120 e, muut 140 e, sisaralennus 10 e (sis. täysihoito, kuljetukset Helsingistä, materiaalit ja vakuutus). Ilmoittautuminen: Uudenmaan piirin p. (09) tai NUUKSION KATTILAJÄRVI, ESPOO (ma pe) 8 12-vuotiaille Tutustutaan Kattilajärven ympäristöön, pelataan, saunotaan, uidaan, lauletaan iltanuotiolla ja melotaan sekä askarrellaan. Hinta: jäsenet 80 e, muut 60 e (sis. ruoka, telttamajoitus, materiaali, kimppataksi Espoon keskuksesta sekä vakuutus). Ilmoittautuminen: Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat p. (09) tai NUORTEN LUONTOTALO, HELSINKI (ma pe, päiväleiri) 8 12-vuotiaille (ma pe, päiväleiri) 8 12-vuotiaille Päiväleirillä ohjelma on samanlaista kuin perinteisillä lastenleireillä. Hinta: jäsenet 40 e, muut 60 e. Sisaralennus 10 e. (sis. lounas ja välipala) Ilmoittautuminen: Uudenmaan piiriin p. (09) , VILLA ELFVIKIN LUONTOTALO, ESPOO (ma-pe, päiväleiri) 3 6-luokkalaisille noin klo Retkeillään Laajalahden alueella ja tutkitaan alueen ympäristöä. Hinta: jäsenet 50 e, muut 70 e, sisaralennus 5 e (sis. lounas, ohjelma, materiaalt ja vakuutus). Ilmoittautuminen: Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat p. (09) tai NUORTEN LEIRIT SEITSEMISEN KANSALLISPUISTO, HÄME Hinta: jäsenet 80 e, muut 100 e, sisaralennus 10 e ja alennus vähävaraisuuden vuoksi (sis. ruokailut, telttamajoitus, vakuutus ja materiaalit). Mahdollisuus sisämajoitukseen. Ilmoittautuminen: Viim Jaana Kuorelahti, p MUSTASAARI, VAASAN LÄHELLÄ (ma pe) nuorille Miten voisin vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen? Pitääkö sutta suojella? Miten voi Itämeri? Ympäristöleirillä haetaan vastauksia ympäristökysymyksiin. Leiri on kaksikielinen (suomi-ruotsi). Ei haittaa vaikkei molemmat olisi hallussa. Telttamajoitus. Hinta: jäsenet 80 e, muut 95 e. Ilmoittautuminen: tai Sami Säynevirta (09) virka-aikaan, Pohjanmaan luontopiiri. SÄRKIJÄRVI (su pe) vuotiaille Särkijärvi sijaitsee noin 20 km Kuopiosta. Seikkailuja, kädentaitoja, maailmanparannusta, ympäristötaiteilua, retkiä öiseen metsään, kasveja ja ötököitä, kysymyksiä ja vastauksia maailman tilasta. Hinta: jäsenet 75 e, muut 95 e (sis. ruoat, vakuutukset). Majoitus teltoissa, käytettävissä sisätilat. Ilmoittautuminen: p (arkisin klo 10-18), PETRINLAHDEN LEIRIKESKUS, JOENSUU (su pe) nuorille Ilmoittautuminen: kaupungin leiri-ilmoittautumislomakkeella. BENGTSÅR, HANKO 1) Ympäristötaideleiri (la la) vuotiaille 2) Luonnonharrastusleiri (la la) vuotiaille Seikkaillaan, tutustutaan luonnon ihmeisiin, uidaan, saunotaan ja nukutaan teltoissa. Hinta: jäsenet 100 e, muut 120 e, sisaralennus 10 e (sis. täysihoito, kuljetukset Helsingistä Rautatientorilta, materiaalit ja vakuutus). Ilmoittautuminen: Luonto-Liiton Uudenmaan piiriin, p. (09) tai PERHELEIRIT MUSTASAARI, VAASAN LÄHELLÄ (ma pe) vuotiaille Viikko metsän keskellä, mitä tapahtuukaan? Opetellaan perusretkeilytaitoja, keskustellaan, näytellään ja tutkitaan ympäristönsuojelukysymyksiä. Tehdään käsitöitä metsästä löytyvistä materiaaleista ja istutaan iltaa nuotiolla! Tukikohtana on Kortesalon eräkämppä. Hinta: jäsenet 70 e, muut 85 e. Ilmoittautuminen: viim Leirille otetaan 20 leiriläistä. tai p (iltaisin), Hämeen luontopiiri (pe su) Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura ja Natur och Miljö järjestävät kaksikielisen perheleirin meren rannalla. Paikalle voi saapua vasta la-aamunakin. Luontoretkeilyä, ympäristötaidetta, luontoleikkejä ja iltanuotion lumoa. Telttamajoitus, joitakin sisäpaikkojakin on. Hinta: jäsenille aikuiset 20 e, lapset 13 e, muille aikuiset 25 e ja lapset 18 e. Ilmoittautuminen: tai Minna Ertimo p. (09) virka-aikaan. TELTTALEIRI KANSALLLISPUISTOSSA KATTILAJÄRVI, NUUKSIO Vantaan Luonnonystävät järjestää noin viikon mittaisen leirin vuotiaille heinäkuussa. Paikka sijaitsee jossain eteläisen Suomen kansallispuistossa ja leiriläiset majoittuvat telttoihin. PUTKILAHDEN KYLÄTALO, KORPILAHTI (ma pe) yli 13-vuotiaille Luvassa erätaitoja, seikkailua, luonnontuntemuksen kartuttamista, retki Vaarunvuorelle, kädentaitoja, pelejä, saunomista, uimista, iltanuotioita (ke su) Perheleirillä retkeillään, pelataan, saunotaan, lauletaan iltanuotiolla, soudetaan ja melotaan, tehdään erilaisia askarteluja ja käden töitä. Mahdollisuus olla vain kaksi yötä, eli ke-pe tai pe-su. Hinta: 5 e/vrk alle 7-v., 10 e/vrk 7-12-v. ja 15 e/vrk yli 12-v., jäsenille 20 e alennus telttakunnalta (sis. ruoka, telttamajoitus, materiaali, kimppataksi Espoon keskuksesta sekä vakuutus). Ilmoittautuminen: Espoon Nuoret Ympäristönsuojelijat p. (09) tai

12 12 Tekijä & näkijä Liisa Tyrväinen peilaa luontoa ihmisen kautta Aineettomien hyötyjen puolestapuhuja K un luontomatkailuprofessori Liisa Tyrväinen luettelee tieteenalansa tutkimustarpeita, on lista pitkä. Ala on nuori. Omaksi tutkimusalakseen se tunnistettiin vasta vajaat viisitoista vuotta sitten. Luontomatkailun alalla tehtävä tutkimus onkin usein uraa uurtavaa. Tyrväinen mainitsee esimerkkinä uudesta aluevaltauksesta parhaillaan meneillään olevan tutkimushankkeen, jossa selvitetään sitä, millä tavalla luonto vaikuttaa ihmisen mielenterveyteen ja terveyteen. Tutkimusta tehdään yhteistyössä Tampereen yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Metsien ja ihmisten psyykkisen ja fyysisen terveyden yhteys on eurooppalaisittain tullut entistä tärkeämmäksi, Tyrväinen sanoo. Tämä tulee korostumaan myös matkailussa. Suomen Akatemian rahoittaman Luonto ja ihmisen hyvinvointi -tutkimuksen tuloksia voidaan odottaa tämän vuoden syksyllä. Metsäekologin valinta Tyrväinen on taustaltaan metsäekologi, joka teki koulutukseensa nähden ehkä hieman epätavallisen valinnan ja ryhtyi tutkimaan ihmisen luontosuhdetta, asenteita ja arvostuksia. Tyrväinen halusi ottaa selvää siitä, mikä luonnossa oikein ihmisiä kiinnostaa ja mitä luonto ihmisille ja ihmisten hyvinvoinnille merkitsee. Tärkeä asia luontomatkailuprofessorille on ollut myös lähiluonnon säilyttäminen ihmisiä varten. Tutkimusaiheeni ovat vähän vaihdelleet, mutta olen aina yrittänyt etsiä sellaista näkökulmaa, joka konkretisoisi luonnon ja metsän aineettomia hyötyjä mahdollisimman hyvin keskustelua ja päätöksentekoa varten. Mutta jos mennään aivan tutkijanuran alkuun. Silloin Tyrväinen tutki maisemaa. Sitä, miten ihminen maiseman kokee ja miten metsätalous vaikuttaa maisemaan. Tyrväinen selvitti muun muassa sitä, miten paikallisväestön ja asukkaiden mielipiteet saataisiin mukaan maankäytön suunnitteluun. Varsinaisen luontomatkailututkimuksen alalle Tyrväinen siirtyi ryhtyessään tutkimaan luontomatkailuyritysten asiakkaiden ympäristömieltymyksiä ja -odotuksia sekä sitä, millaisista luontomatkailupalveluista oltaisiin valmiita maksamaan ja tuntevatko matkailuyrittäjät asiakkaidensa luonto- Olisi saatava myös mittareita, joilla pystyttäisiin mittaamaan sitä, minkä tyyppinen luontomatkailutuote on kestävä ja kuinka paljon se kuluttaa luontoa. Näitä meillä ei vielä ole. SARI SIVULA

13 Syntynyt: 1963 Varkaudessa Puoliso: Heikki Prokkola Lapset: Ella 9 v. ja Aleksi 5 v. Asuinpaikka: Helsinki Opinnot: Maatalous- ja metsätieteiden maisteri 1988, Helsingin yliopisto, Maatalous- ja metsätieteiden tohtori 1999, Joensuun yliopisto Työhistoria: metsien monikäytön yliassistentti, Joensuun yliopisto , luontomatkailuun ja maisemansuunnitteluun liittyviä tutkimusprojekteja Helsingin ja Joensuun yliopistoissa , luontomatkailun professori, Metsäntutkimuslaitoksen Rovaniemen tutkimusasema 2005 Tutkimusintressejä: luontomatkailun kehittämismahdollisuudet, luonnon merkitys ihmisen hyvinvoinnille Meneillään olevia tutkimushankkeita: Luonto ja ihmisen hyvinvointi ja Matkailu osana luonnon- ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä Mielimaisemat: hiljainen maisema, avarat kaukonäkymät, vanhat metsät matkailuympäristöjen laatuun kohdistamia odotuksia. Mitä luontomatkailu on? Metsätalouden tulevaisuusfoorumin työryhmässä vuonna 2005 luontomatkailutoiminnoiksi listattiin yli neljäkymmentä aktiviteettia. Skaala on laaja lintujen tarkkailusta vesiskootterilla ajoon, erävaelluksista lasketteluun, luontoleireistä kuntosuunnistukseen. Tyrväinen myöntää, että luontomatkailu -termi voi helposti johtaa harhaan ja synnyttää mielikuvan toiminnasta, jossa otettaisiin tavanomaista matkailua paremmin huomioon luonto- ja ympäristönäkökohdat. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Laadun ja ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden arviointi ovat erillinen kysymys, Tyrväinen toteaa. Luontomatkailututkimuksen piirissä luontomatkailulla tarkoitetaan kaikkea luontoon tukeutuvaa matkailua. Kyselytutkimuksissa luontomatkailuksi on määritelty luontoon suuntautuva matka, joka sisältää vähintään yhden yöpymisen ja jonka matkustusmotiivit liittyvät keskeisesti ulkoiluharrastuksiin. Luontomatkailu kasvaa World Tourism Organization arvioi luontomatkailun kasvavan pitkällä aikavälillä keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa. Ympäristöministeriön VILMAT-ohjelma, ohjelma luonnon virkistyskäytön ja matkailun kehittämisestä, sekä siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös vuodelta 2003 ovat asettaneet tavoitteeksi kaksinkertaistaa luontomatkailun työpaikat vuoteen 2010 mennessä. Tavoitteena on muun muassa lisätä suojelualueiden matkailukäyttöä 4 prosenttia. Paikallisesti suojelualueiden matkailukäytön lisäystavoite on voitu määrittää paljon korkeammaksikin. Antaako luontomatkailututkimus sitten välineitä luonnonsuojelualueiden ja erämaiden kestävän luontomatkailukäytön suunnittelulle? Minun käsitykseni on, että ei anna vielä riittävästi. Syynä on se, että meillä on nuori tutkimusala, joka joutuu vielä osittain perustelemaan olemassaoloaan, Tyrväinen sanoo. Meillä on pitkä lista tutkimustarpeita, ja pitäisi pystyä visioimaan tämän alan merkitys tulevaisuudessa. Ottaen huomioon luontomatkailun kasvavan taloudellisen merkityksen pitäisi myös tutkimuspuolelle saada merkittävästi aiempaa enemmän resursseja. Kestävyyden arviointiin tarvittaisiin tietoa ja välineitä Luontomatkailun ympäristövaikutusten arviointi konkretisoituu lähinnä maankäytön suunnittelussa, jossa sekä ympäristövaikutusten että sosiaalisten vaikutusten arviointia edellytetään. Eri asia on sitten se, minkälaiseen tietoon nämä arvioinnit pohjautuvat. Ne varmastikin tehdään olemassa olevan tiedon ja työkalujen avulla. Mutta käsitykseni on, että lisää tutkimustietoa kaivattaisiin, jotta näitä vaikutuksia pystyttäisiin arvioimaan. Tarvittaisiin esimerkiksi äänen leviämismalleja motorisoidun liikkumisen ympäristövaikutuksien arvioimiseksi eli miten ääni liikkuu ja miten laajalti ympäristö häiriintyy. Motorisoidun liikkumisen laajenemisen myötä luontomatkailun sosiaalinen kestävyys saattaa joutua koetteelle, kun konflikteja alkaa syntyä eri luontomatkailijoiden välille. Toisen elämys häiriintyy merkittävästi melusta. Meillä ei ole tällä hetkellä sellaisia työkaluja, joiden avulla voisimme arvioida melun määrää ja koettua hiljaisuutta. Olisi saatava myös mittareita, joilla pystyttäisiin mittaamaan sitä, minkä tyyppinen luontomatkailutuote on kestävä ja kuinka paljon se kuluttaa luontoa. Näitä meillä ei vielä ole. Millaiseen ympäristöön luontomatkailijat haluavat? Luonnon hiljaisuus ja rauha sekä kauniit maisemat ja mahdollisuus luonnon kokemiseen ovat tutkimuksen mukaan tärkeimpiä matkailijoiden matkakohdevalintoihin vaikuttavia vetovoimatekijöitä. Vesistöjä ja luonnonmukaisia metsäalueita arvostetaan. Luontoympäristön laatua arvioidaan pitkälti maiseman kautta. Voimakkaasti maisemaa muuttavien uudistushakkuiden hyväksyttävyys tulee yleisesti vähenemään. Maisemanhoito ei kuulu metsätalouden vahvuusalueisiin. Siihen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota, Tyrväinen sanoo. Pienipiirteisesti suunnitellut hakkuut voisivat mahdollistaa sen, että sekä matkailu että metsätalous sopisivat samoille alueille. Tämä on minusta sellainen tavoite, mitä pitäisi viedä eteenpäin, jotta rinnakkaiselo olisi mahdollinen. Maisemanhoitonäkökohtien huomioon ottaminen on metsätaloudelle myös imagokysymys. SARI SIVULA Luontomatkailuprofessorin viikko Liisa Tyrväisen työviikosta suuri osa kuluu näyttöpäätteen äärellä. Vapaa-ajalla professorin perheen mieluisimmat luontoaktiviteetit ovat hiihto ja patikoiminen, kesällä purjehdus. MAANANTAI Lähtö kotoa Tapaninvainiosta Helsingistä päiväkotiin klo 8:30 Käynti Viikissä metsäekologian laitoksella viimeistelemässä tutkimusprojektin väliraporttia ja talousselvitystä. Puoliltapäivin lento Rovaniemelle Iltapäivällä sähköpostien lukua ja gradutyön kommentointia Illalla virkaanastujaisesitelmän viimeistelyä Nukkumaan klo 23:30 TIISTAI Herätys klo 7:00 Lähtö yliopistolle klo 8:30 Virkaanastujaisesitelmä klo 9:15 Yhteinen lounas rehtorin ja muiden professorien kanssa Iltapäivällä sähköpostien lukemista ja kevään opetuksen suunnittelua Kahvitilaisuus ja musisointia koko tutkimusaseman väelle virkaanastumisen kunniaksi klo 14:00 Loppupäivä Akatemian tutkimushankkeiden työn organisointia Illallisella puolison kanssa KESKIVIIKKO Herätys klo 7:00 Aamupäivällä juoksevien asioiden hoitoa Metlalla Luontomatkailugradun arviointia ja lausunnon kirjoittamista Palaveri uuden tutkimusohjelman valmistelusta klo 13:00 Tapaaminen toimittajan kanssa klo 14:00 SARI SIVULA LIISA TYRVÄINEN 13 Tekijä & näkijä Gradulausunnon viimeistelyä klo 15:00 eteenpäin Illalla tieteellisen artikkelin referointia Paluu Helsinkiin iltayöstä Nukkumaan klo 00:30 TORSTAI Herätys klo 6:30 Aamutoimet lasten kanssa Lähtö junalla Tieteiden talolle Metsäalan tulevaisuusfoorumin seminaariin klo 8:00 Metlaan Unioninkadulle, jossa Metsäsektorin tulevaisuuskatsauksen luontomatkailun ja virkistyskäytön skenaarioiden valmistelua yhdessä muiden tutkijoiden kanssa klo 13:00 Junalla päiväkodin kautta kotiin, ruuanlaittoa yhdessä lasten kanssa Illalla sähköpostien lukua Saunan lämmitys ja sauna PERJANTAI Herätys klo 6:30 Aamutoimet lasten kanssa Aamupäivällä Liikkuminen luonnossa -kurssin luentopäiväkirjojen arviointi ja tulosten lähettäminen Lapin yliopistoon Luontomatkailun tulevaisuusskenaarioista -esityksen valmistelua Käynti Viikissä, työhuoneen tavaroiden pakkaamista muuttoa varten Sähköpostien lukemista ja graduun liittyvän kyselytutkimuksen kommentointia Kaupan ja päiväkodin kautta kotiin Liisa Tyrväinen astui virkaansa Virallista ohjelmaa seurasi lounas Rovaniemen yliopiston rehtorin ja muiden professoreiden kanssa. Kurhilan kylä on valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa Päijät-Hämeessä. Kuvassa vanha maalaistalo, jossa Michael Lettenmeier perheineen asuu. PENTTI VITIKKA

14 14 Tätä rataa MERIKOTKA, JARI PELTOMÄKI/LUONTOKUVAT Muuttolinnut lintuinfluenssan uhreina Lintuinfluenssa saattaa verottaa petolintuja ja muita lintukantoja. Suurempi vaara linnuille voi jälleen kerran olla ihminen. Lintuinfluenssan torjumiseksi on ehdotettu jopa muuttolintujen ampumista niiden saapuessa Suomeen. I nfluenssat ovat suhteellisen tavallisia niin linnuilla kuin ihmisilläkin. Linnuista tunnetaan ainakin 144 eri influenssavirustyyppiä. Suurin osa näistä aiheuttaa vain vähäisiä oireita siipikarjalla. H5N1-tyypin lintuinfluenssa sen sijaan on linnuille vaarallinen. Ei tiedetä, miten laajalti se vaikuttaa esimerkiksi petolintukantoihin, kuten merikotkaan. Haaskoilla käyvinä ne kuuluvat riskiryhmään. Siipikarjan massatuotanto Luonnonvaraiset linnut eivät ole ensisijaisia syypäitä taudin syntyyn tai leviämiseen. Vakavimpia H5- ja H7-tyypin viruksia, joihin kyseinen lintuinfluenssavirus kuuluu, ei normaalisti edes esiinny luonnonvaraisissa linnuissa. Lintuinfluenssan syntyyn ovat sen sijaan merkittävästi vaikuttaneet ylikansallinen siipikarjateollisuus ja siihen liittyvät markkinaverkostot. Ne ovat epähygieenisen massatuotannon myötä luoneet otolliset olosuhteet H5N1- tyypin lintuinfluenssan kaltaisen viruksen synnylle. Esimerkiksi Laosissa siipikarjasta 90 prosenttia tuotetaan pientiloilla, mutta vain suurtilojen läheisyydessä sijaitseville tiloilla on ilmennyt tartuntoja. Nyt leviävä korkeapatogeeninen virus on siis syntynyt ihmisen toiminnan seurauksena. Helpoiten lintuinfluenssa leviää siipikarjan ja lemmikkilintujen laillisten tai laittomien kuljetusten mukana. Muuttolintujen merkitystä influenssan leviämisessä ei tarkasti tiedetä. Syntipukkeina muuttolinnut Lintuinfluenssan torjuntaan on esitetty monia kyseenalaisia keinoja. Muuttolintujen tappaminen, pesien hävittäminen ja kosteikkojen kuivattaminen ovat linnuille ja muulle luonnolle uhka, mutta eivät estä lintuinfluenssaa leviämästä. Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Esko Eela on esittänyt, että muuttolintuja tulisi ryhtyä laajamittaisesti ampumaan niiden saapuessa (Maaseudun Tulevaisuus ). Samaan suunnitelmaan on päätynyt Vladimir Zhirinovski Venäjällä. Lintujen ampuminen tai hätistely ampumalla eivät kuitenkaan tuo ratkaisua ongelmaan, päinvastoin. Linnut siirtyvät toiselle alueelle ampumisen takia ja mahdolliset tartunnan saaneet yksilöt saattavat levittää tautia uuden alueen lintuihin. WHO ja FAO ovat suositelleet, että lintujen metsästämistä ei käytetä lintuinfluenssan torjunnassa, pikemminkin metsästystä voi olla tarpeen rajoittaa. HARRI HÖLTTÄ Kääntyykö villilohen kurssi? Luonnonsuojeluliiton vuoden 2006 laji on lohi (Salmo salar). Viime vuoden nimikkolaji saimaannorppa sai näin seuraajakseen uhanalaisen vedeneläjän. SLL liittyi vuoden alussa Lohirahastoon, joka ostaa rauhoitusaikaa viimeisten kutujokien edustalta. Ammattikalastajat saavat siis rahaa siitä, etteivät kalasta. Näin lohi ehtii nousta rauhassa synnyinjokeensa lisääntymään. Itämeren villilohen kanta on säilynyt vain kahdessa paikassa: Simojoessa ja Tornionjoen-Muonionjoen alueella. Kalojen kuningas Muuttolintuja suojellaan Euroopan unionin alueella yhä paremmin. Miksei uhanalaisia kalojakin? Lohi ei ole vain ruokaa. Se on Suomen uljaimpia eläinlajeja, kalojen kuningas. Laji, jonka varaan ihmiset ovat rakentaneet paljon Suomen historiassa. Esimerkiksi Helsinki perustettiin lohikosken rannalle. Rannikkokulttuurimme on paljossa velkaa lohelle. Nyt olisi mahdollisuus takaisinmaksuun. Lohirahastoa voivat tukea niin kunnat, kaveriporukat, työpaikat kuin yksityiset henkilöt: katso tarkemmin Lohi nyt Luonnonsuojelijan ilmestyessä on enemmistö aikuisista luonnonlohista syönnöksellä eteläisellä ja keskisellä Itämerellä. Lohi on kuitenkin tehnyt päätöksensä: juuri näihin aikoihin moni jämerä leuka kääntyy kohti Perämerta. MATTI NIEMINEN PERTTI TURUNEN/LUONTOKUVAT OIKAISU: Jutussa Jäte lämpönä vesistöihin (Luonnonsuojelija 1/06, s. 20) kaupan keskusvarastoa esittävässä kuvassa ei ollut kuvatekstin mukaisesti uudelleen käytettävää metallista rullakkoa ja sinistä muovilaatikkoa. Sen sijaan kuvassa olleet sininen kuormalava ja vihreät muovilaatikot ovat uudelleenkäytettäviä.

15 Kasvukausi 15 Bongaa perhonen! Perhosia tarkkailemalla voi nähdä omin silmin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jo Suomessa. I narilaiset saattoivat viime elokuussa hieraista silmiään: tuossahan on ihan neitoperhosen näköinen siivekäs. Perhoskirjan mukaan kyseinen laji on vakinaisena vain Ahvenanmaalla, josta se vaeltaa usein Suomen lounaiskolkkaan, joskus Vaasan korkeudelle asti. Mutta neitoperhonen Inarissa? Perhoset lämpimän perässä Vanhojen, 1970-luvun perhosoppaiden levinneisyyskartoilla voi nykyään heittää vesilintua, siitä on ilmastonmuutos pitänyt huolen. Suomen perhoslajisto on muuttunut rajusti etenkin viimeisen viiden vuoden aikana. Lajimäärä on kasvanut erityisen voimakkaasti Kaakkois- ja Itä-Suomessa. Useiden lajien levinneisyyden pohjoisraja on siirtynyt satoja kilometrejä pohjoisemmaksi. Perhoset menestyvät todennäköisesti paremmin siksi, että kesäyöt ovat lämmenneet 3 4 astetta ja kasvukausi on pidentynyt. Toukat syövät riittävän lämpimällä säällä myös öisin, joten ne ovat saaneet lisää aktiivisia tunteja. Kaikki lajit eivät kuitenkaan hyödy ilmastonmuutoksesta: boreaalisista ympäristöistä, esimerkiksi soista ja taigametsistä, riippuvaiset perhoset menettävät elintilaa kasvillisuuden muuttuessa. Kevään ensimmäiset Neitoperhonen on yksi niistä lajeista, joita tarkkaillaan Luonto-Liiton tämän vuoden perhosteemaisessa kevätseurannassa. Mitenköhän pohjoisessa neitoperhonen tänä vuonna nähdään? Muut kevätseurantaperhoset ovat kangasperhonen, lanttuperhonen, nokkosperhonen, paatsamasinisiipi, ruostesiiven toukka, sitruunaperhonen ja tyttöperhonen. Ruostesiiven toukan voi nähdä jo maaliskuussa, kun se ryömii hangella koteloitumispaikkaa etsimässä. Myös tyttöperhonen, nokkosperhonen ja sitruunaperhonen ovat varhaisia lajeja, joiden aika JUHA LAAKSONEN HEIKKI PESU koittaa yleensä huhti-toukokuussa. Houkuttele perhoset baariin Kevään ensimmäiset perhoset löytyvät sieltä, missä aikuisille talvehtijoille on tarjolla esimerkiksi leskenlehden ja pajun kukintoja ravinnoksi. Parhaita paikkoja perhosten bongaamiseen ovat aurinkoiset kedot ja niityt. Perhosia voi houkutella omalle pihalle suosimalla mesikukkia parturoidun nurmikon sijasta ja jättämällä reunoille hallitun hoitamattomia alueita toukkia varten. Käymistuotteille persoja lajeja voi kutsua perhosbaariin tarjoamalla liinaan imeytettyä punaviiniä, johon on lisätty runsaasti sokeria. Kevätseuranta on helppoa ja hauskaa Luonto-Liiton valtakunnallinen kevätseuranta on ollut jokavuotinen perinne vuodesta Kevätseurannassa tarkkaillaan kevään edistymistä seuraamalla 39 kasvi- ja eläinlajin ensihavaintoja ja runsastumista. Lapsille on oma Kevättuuli, jossa seurataan 12 tuttua ja helppoa kevätlajia. Kevään 2006 teemana on perhoset. Kevätseuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen Perhostutkijain Seuran sekä Yleisradion Aamu-tv:n kanssa. Tiedot talletetaan Luonnontieteelliseen keskusmuseoon. Kuka tahansa luonnosta kiinnostunut voi ilmoittaa havaintoja netissä, sähköpostilla, tekstiviestillä tai paperilomakkeella. Lomaketta voi tilata maksutta Luonto-Liitosta. Muut ohjeet sekä kuvaukset kaikista lajeista löytyvät netistä: LAURA MANNINEN Vasemmalla neitoperhonen, ylhäällä paatsamasinisiipi. Hyvää yötä maailman eläimet Suunnitteluvaiheessa oleva elokuvani Myrsky kertoo tarinan siitä, miten 1900-luvun Euroopan poliittinen koneisto käänsi ihmisen parhaan ystävän, koiran, ihmistä vastaan. Kaukasianpaimenkoira on suojellut Kaukasus-vuoristossa paimenia suurpedoilta vuosisatoja luvulla Stalin valjasti tämän karhunkokoisen koiran vartiointivietin puna-armeijan käyttöön. Kaukasianpaimenkoirasta tuli Stalinin leirien vartija, ja 1960-luvulla näitä koiria siirrettiin Moskovasta Berliiniin muuria vartiomaan. Vuonna 1989 Berliinin muuri murtuu muuria vartioinutta kaukasianpaimenkoiraa jää työttömäksi. Suurin osa koirista tapetaan, ja niiden pentuja annetaan kenelle hyvänsä. Tästä alkaa elokuvani. Suomalainen perheenisä löytää Berliinistä oudon koiranpennun ja vie sen lemmikiksi Suomeen kahdelle tyttärelleen Murulle 7v. ja Mintulle 13v. Elokuvani ilmeisenä sanomana on ihmisen vastuu luonnosta. Halusin kuitenkin syventää tätä sanomaa elokuvan lapsihenkilöiden kautta. Lapsi käsittää eri tavalla ihmisen vastuun luonnosta kuin aikuinen luvulla suomalaisia alettiin valistaa luonnonsuojelun tärkeydestä. Muistan 8-vuotiaana ihmetelleeni äitini järkytystä tv-ohjelmasta, joka kertoi vesistöjen saastumisesta. Lapselle saastuminen oli tuntematon käsite. Sen sijaan pieni sisilisko, jonka pikkuveljeni tappoi perheemme metsäretkellä, herätti myötätuntoni luontoa kohtaan. Vanhempani ihmettelivät herkkyyttäni, kun itkin lohduttomana kuollutta sisiliskoa. Oma lapseni on vielä herkempi eläinten kärsimyksille kuin minä aikoinaan. Meillä ei syödä possua ja härkää. Meillä syödään ruokaa, joiden nimissä ei ole mitään eläimeen viittaavaa kuten kinkkua ja jauhelihaa. Kuolleista eläimistä tulee lapseni mukaan tähtiä taivaalle, ja niille on toivotettava joka ilta hyvää yötä. Jotta kaikki luojan luomat tulisivat varmasti huomioiduksi, toivottaa lapseni Takku-kissan, päästäisen ja Heikki-kärpäsen jälkeen hyvää yötä vielä kaikille maailman kuolleille eläimille. Niinpä elokuvani päähenkilö Muru toivottaa myös joka ilta hyvää yötä kaikille maailman kuolleille eläimille, mm. niille 7000 koiralle Berliinin muurilla. Todellisuudesta eikä mielikuvituksesta johtuu myös, että elokuvani lapset eivät nouse perinteisten eläinelokuvien tapaan pahaa metsästäjää vaan koko yhteiskuntaa vastaan. Minttu ja hänen punkkaripoikaystävänsä Romppu lähtevät yhdessä barrikadeille Myrsky-koiran kanssa. Koiran selkään on kiinnitetty lakana, jossa lukee: Alas turhat eläinkokeet! Myrskyn lapsihenkilöt säestävät elokuvan luonnonsuojelullista teemaa puolustamalla eläintenoikeuksia. Tätä saatetaan pitää pinnallisena. Luonnonsuojelijoita arvostetaan, mutta eläinten suojelijat mielletään söpöistä karvaturreista tykkääviksi pikkutytöiksi. Haluaisin puolustaa pikkutyttöjen oikeutta tuntea myötätuntoa heikompiaan eli eläimiä kohtaan. Tällaisella terveellä oikeudentunnolla varustetut lapset tulevat vartuttuaan huomaamaan, että eläinten lisäksi myös muu luonto ihmistä heikompana tarvitsee heidän suojeluaan. KAISA RASTIMO Kirjoittaja on jaaja ja elokuvaoh- -käsikirjoittaja Kolumni Luonnonsuojelijoita arvostetaan, mutta eläinten suojelijat mielletään söpöistä karvaturreista tykkääviksi pikkutytöiksi.

16 16 Tulevaa Suomen luonnonsuojeluliitto ry Norpan menot Lähetä ilmoitukset: ETELÄ-HÄME Hämeenlinnan seudun luonnonsuojeluyhdistys: Ylimääräinen vuosikokous ti klo 18 Aulankokeskuksessa, luontokoulun tiloissa. Asialistalla tilien hyväksymisen lisäksi päätös perinnemaisemahankkeesta ja sen lainasta (5000 e) sekä liiton lahjoittajajäsenyyden hyväksyminen. Tervetuloa! Janakkalan Luonto ja Ympäristö: Kevätretki Laitilaan to Kohteet: Untamalan arkeologiakeskus (opastettu kierros), Poukan talo (Heli Laaksosen ideoima näyttely Pali muni ), ruokailu Louhenlinnassa (elämyspitoja järjestävä tilausravintola), Otajärven lintutorni (kulku tornille helppokulkuisia pitkoksia pitkin). Lähtö klo 8 Lehdon Liikenteen autolla Turengin seurakuntatalolta. Paluu n. klo 20. Sitovat ilmoittautumiset 1.5. mennessä Eija Stenroth p Hinta: e/aikuinen ja noin e/lapsi, osallistujamäärästä riippuen (sis. ruokailun). Retki Isojärven kansallispuistoon, Kuhmoisiin pe su Lähtö klo 7 Lehdon Liikenteen autolla Turengin seurakuntatalolta. Paluu su n. klo 20. Tutustuminen Huhtalan Torppaan, puiston opas esittelee torpan. Majoittuminen Lortikan metsäkämpässä tai omissa teltoissa. Sauna ja uintimahdollisuus. Omat eväät. Muista kunnon jalkineet. Ilmoittautumiset 31.5 mennessä, Ari p Hinta: jäsenet 25 e, muut 35 e. Ketoprojekti alkaa Laurinmäen museoalueen luontopolun reunamilla (entisen kievarin kohdalla). Yhdistys järjestää alueella talkoita (raivausta, niittoa). Yhteistyötä tehdään Janakkalan kunnan ympäristötoimen kanssa. Projektista tiedotetaan paikallislehdessä. Yhdyshenkilö: Ari Lehtinen p Salpausselän Luonnonystävät: Kevätkokous ti klo Lahdessa ravintola Wanhassa Herrassa, Laaksokatu 17. Matkanjohtaja Markku Sakari Meriluoto esittelee kesäretken kohteita Laatokan Karjalassa Sortavalan lehtokeskuksen alueella ja kertoo retkijärjestelyistä. Ilmoittaudu retkelle kokouksessa tai p ! Tervetuloa! ETELÄ-KARJALA Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys Vuoksen kevätretki la Tapaaminen klo 10 Varpasaaren kalastuspuistossa, kulku kävellen. Yhdistyksen kokoama näyttely luonto-, ympäristö- ja nuukuusviikolla Imatran pääkirjastossa. Kirjanvaihtotori la Pääkirjaston 2. kerroksessa klo Tornien taisto la 6.5. yhdistyksen joukkue osallistuu, paikka vielä avoin. Kuokkalammen lintutornin avajaiset to klo 19. Siistimistalkoita järjestetään tornin ympäristössä keväällä. KAINUU Kainuun luonnonsuojelupiiri: Pohjoisten piirien piiripäivät la su Perinteikäs luontotapaaminen Kuhmon Vartiuksessa, Wild Brown Bearissa. Teemana suurpedot. Petotutkimuksen asiantuntijoita, laadukkaita luontokuvaesityksiä ja tutustumista suurpetojen hyödyntämiseen elinkeinona. Vesistöprojektin työntekijä Jaana Marttila SLL:stä kertoo vesiasioista. Keskustellaan myös metsäasioista. Talvivaaran kaivoshankkeen edustaja esittelee Sotkamon kaivoshanketta ja pohditaan luontomatkailun tulevaisuutta. Hinta täyshoidolla n. 46 e, lapsilta alempi. Jäsenille luonnonkatseluyö karhukojussa 40 e (sis. opastuksen ja eväät). Piiripäiville osallistumista tuetaan. Toteutus OK-keskuksen kanssa. Vapaita paikkoja voi kysellä Virpiltä, Merjalta tai Tuulalta. Kainuun piirin kevätkokous su 9.4. klo 11 Vartiuksen Wild Brown Bearissa. Heinäkuussa perinnemaiseman hoitotalkoot Onnelassa. Paltamon Luonto: Tornien taisto la 6.5. klo Paltamon Luonnon joukkue Matalasuon lintutornilla Iso-Melasella. Keskustelu Miesharju-Saarijärvenharjun suojelualoitteesta ti Kainuun Opistolla, Paltamon Mieslahdessa. Alueen hoito, käyttö ja suojelu. Järjestäjänä maanomistaja UPM-Kymmene. Mukana Greenpeacen ja SLL:n edustajat. Lisätietoja: Virpi, p Muita tapahtumia: Retkeily Miesharjuille kesäkuun alussa. Yleisölle avoimet Melalahden ketotalkoot. Niittäjiä tarvitaan Jussilanhaassa heinäkuun lopussa. Yleisölinturetki Otamäen lintualtaille ja suolle, hinta ei-jäsenille 15 e, omat eväät ja kiikarit, oppaat ja kaukoputket järjestäjien puolesta. KESKI-SUOMI Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätretki Tarvaalan Kirkkoniemeen la 1.4. Laukaan luonnonsuojeluyhdistyksen kanssa. Bussikyyti tilausajolaiturista klo 10 ja klo 10.30, myös mahdollisuus päästä kyytiin Laukaan linja-autoasemalta. Kaupunkilaisille kyyti 5 e (lapset 2 e), laukaalaisille tarjoamme kyydin. Perillä parin kilometrin patikointi. Nähdään joutsenia ja ehkä saukkojakin. Tulentekomahdollisuus laavulla, varatkaa makkaraa ja muuta evästä mukaan. Parin tunnin kuluttua takaisin. Ilmoittautumiset ma mennessä Asta Häkkiselle p KYMENLAAKSO Kymenlaakson luonnonsuojelupiiri: Kevätkokous ma klo 18. Paikkana ABC-Koria, Suviojantie 19. Linnunpönttötalkoot aprillipäivänä la 1.4. Pekka Raukolla Anjalankoskella klo Korventie 68, Ummeljoki. Ilmoittautumiset: p. (05) Kirjastoviikon näyttely Kouvolan maakuntakirjastossa. Toteuttajina piiri paikallisyhdistyksineen ja Kouvolan seudun Agenda 21 sekä ympäristötoimi. Arktika-retki la Itäisen Suomenlahden kansallispuistoon Ulko-Tammioon. Sopii koko perheelle! Mukana lintuoppaita ja ohjelmaa lapsille. Lapset (7 17 v) 10 e, aikuiset 20 e. Ilmoittautumiset: p. (05) Yölaulajaretki la Kuusankosken Saksanaholle. Lähtö Ahlmannintien sorsien syöttöpaikalla klo 23. Lisätietoja: opas Petri Parkko p sekä Hanna Majander, p. (05) Uhanalaistalkooleiri Haminassa elokuussa, 2 pv. Tule mukaan kunnostamaan kaupunkiluontokohteita! Luvassa tietoa mm. uhanalaisista perhosista. Ilmoittautumiset: p. (05) Mustaviirin niittytalkoot Itäisen Suomenlahden kansallispuistossa pe la Tule mukaan talkoilemaan luonnonkauniiseen saareen! Lisätietoja Luontotoimistolta p. (05) Kotkan Luonto: Kevätkokous ke klo 18 Cafe Wilhelmiina ja Mauritz, Keskusk. 8. Tervetuloa! Luonto- ja ympäristöviikko sekä nuukuusviikko Yhdistys kokoaa teemaan sopivan näyttelyn Kotkan pääkirjastoon. Siivoustalkoot ke 3.5. klo 17 Metsähallituksen kanssa Langinkosken luonnonsuojelualueen ympäristössä. Arktika-retki la Kymenlaakson ls-piirin kanssa Ulko-Tammioon. Ilmoittautumiset: p. (05) Luonnonkukkien päivän kasviretki la Tarkemmat tiedot retkestä myöh. Lisää tietoa tapahtumista jäsenkirjeessä, paikallislehtien järjestöpalstoilla ja yhdistyksen nettisivuilla LAPPI Lapin luonnonsuojelupiiri: Pohjoisten piirien piiripäivät la su (ks. Kainuun luonnonsuojelupiiri) PIRKANMAA Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri: Susilähettiläskoulutus pe su Oriveden opistolla. Kurssilla annetaan eväitä asiallisen susitiedon välittämiseen. Kurssi järjestetään yhdessä Luonto-Liiton kanssa. Tied. Anu Salminen, p Tiedotustilaisuus: petohaittojen torjunta ma klo Oriveden opistolla. Tied. Aulikki Laine, p Retki Porin lintukohteille la 6.5. Lähtö klo 8 Vanhan Kirkon turistipysäkiltä. Hinta: jäsenet 25 e, muut 30 e (sis. matkat, opastuksen ja ruoan. Oppaana Peter Uppstu. Talkooleiri pe su Seitsemisen kansallispuistossa Metsähallituksen Länsi-Suomen luontopalvelujen kanssa. Jatkamme Koveron kruununtorpan ympäristön kunnostusta ja riukuaitojen uusimista. Perheleiri Helvetinjärvellä pe su Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa. 5. kerran toteutettavan perheleirin teemana luontotaidot: suunnistus sekä yöpyminen ja ruokahuolto leiriolosuhteissa. Kaikki ilmoittautumiset: p. (03) , Kaija Helle, p Nokian Luonto: Nokian lintukoulun toimintaa, tapahtumat ovat kaikille avoimia. Koko päivän pohjansirkku-retki to Haukkamaalle. Lähtö klo 6 Vihnus- TULE MUKAAN ENERGIA- JA ILMASTOTYÖHÖN! Luonnonsuojeluliiton energia- ja ilmastovaliokunta valmistelee kannanottoja ja suunnittelee aiheeseen liittyvää toimintaa. Mikäli sinulla on jo hieman kokemusta energia- ja ilmastoasioista ja vapaaehtoistyö kiinnostaa, hae mukaan valiokuntaan! Lähetä vapaamuotoinen esittely itsestäsi ja osaamisalueistasi valiokunnan sihteerille p ) 9.4. mennessä. SLL PÄIVITTÄÄ METSÄSTRATEGIANSA Liitto on laatinut metsätoimintaa linjaavia ohjelmia harvakseltaan, viimeksi 1980-luvulla. Strategia on avoimen valmistelun jälkeen tarkoitus hyväksyä liittovaltuustossa syksyllä Lisätietoja metsäasiantuntija Harri Höltältä, p. (09) tai Tulossa helmi-huhtikuussa 2006 YMPÄRISTÖHALLINNOSSA JA MINISTERIÖISSÄ Koloveden ja Petkeljärven kansallispuistojen laajennuksista päätetään. Yva-asetuksen muutos. Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam on luvannut lisätä uraanikaivoshankkeet hankkeisiin, joista pitää tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Suomen biodiversiteettiohjelmaa ( valmistellaan). Valtioneuvosto päättää siitä, miten luonnon monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään. EDUSKUNNAN käsittelyssä Valtiontalouden kehyksistä ( ) sovitaan. Paljonko rahaa tulee ympäristölle lähivuosina? Ilmasto- ja energiaselonteko käsittely valiokunnissa päättyy. Saadaanko Suomen hiilidioksidipäästöjen kasvu taitettua? Aletaanko autoja verottaa ilmastopäästöjen mukaan? Tuetaanko uusiutuvia vai turvetta? TAPAHTUMIA Suomen Sosiaalifoorumi Helsingissä. Pääteemana Tilana Suojelijan kalenteri Eurooppa, rajana ympäristö, tavoitteena globaali hyvinvointiyhteisö. Lisätietoja: Matkalla ekotehokkaaseen liikenteeseen? Luonnonsuojeluliiton FIN-MIPS Liikenne -hankkeen päätösseminaari 3.4. klo Helsingissä (ympäristöministeriön auditorio Kuukkeli, Kasarminkatu 25). Lisätietoja: Nuukuusviikkoa vietetään tänä vuonna Teemana on Oppia Etelästä. Viikon aikana järjestetään näyttelyitä ja tapahtumia eri puolilla Suomea. Päätapahtuma Helsingin rautatieasemalla ja Elielinaukiolla klo Listätietoja: Kirjastoviikolla Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistykset ja piirit näkyvät kirjastoissa eri puolilla Suomea. ULKOMAILLA EU:n metsätoimintaohjelman uusitaan. Saadaanko eri jäsenmaiden ristiriitaiset odotukset sovitettua yhteen? YK:n kestävän kehityksen toimikunnan vuosikokous New Yorkissa

17 Tulevaa 17 järven P-paikalta. Kimppakyydit. Yölaulajaretki la Suviyön pyöräily Nokialta Hämeenkyröön la 8.7. Lähtöpaikka ja -aika selviävät myöhemmin. Paluu Purimolaivalla Hämeenkyröstä Siuroon! Melonta- ja souturetki Kuloveden Isosaareen su 6.8., lähtö klo 8 Siuron Saunan satamasta. Ilmoittautumiset: Anne Viitalaakso-Kaasalainen p , anni. Pirkkalan ympäristöyhdistys: Kevätretki la Lähtö ABC-asemalta klo 7.30 kävellen. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys: Hallituksen kokoukset ma ja ma klo 18 piirin toimistolla, os. Varastok. 3. Avoimia kaikille kiinnostuneille! Mikäli haluat jonkin asian hallituksen käsittelyyn, ota hyvissä ajoin yhteyttä: Minna Santaoja, p , Tampereen seudun luonto -lehti ilmestyy huhtikuun lopulla. Aineistoa ja toivomuksia juttuaiheista voi toimittaa. Tampere sinun kaupunkisi -luentosarja tarjoaa käytännöllistä perustietoa kaupungin päätöksentekoprosessista ja siihen vaikuttamisesta. Ajatuksena on tukea rakentavaa vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupungin välillä. To klo Osallistumisen tavat ja kanavat. To klo Kaavoitus ja maankäyttö. To 6.4. klo Liikenne ja kaupunkisuunnittelu. To klo Ryteikköä vai talousmetsää? Kaupungin metsät ja puistot sekä asuinalueiden siistiminen. To klo Retki maastoon - ryteikkö- ja metsäillan teemat livenä! Tutustumiskohteena Kauppi-Niihama. Järjestäjät Tampereen työväenopisto, Ympäristötietokeskus Moreenia ja Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys. Paikka: Moreenia, os. Satakunnankatu 13 b (paitsi 27.4.) Pilvi Pulma ja asiantuntijoita 10 t, 10 e. Ilmoittautuminen: p. (020) , Kevätretki la Hyytiälän metsäasemalle Juupajoelle. Lähtö keskustorilta klo 9, paluu illansuussa. Siivoustalkoot ke klo 18 Vaakkolammin luonnonsuojelualueella. Lisätietoja: Juha Lehmusnotko, p Ketotalkoot la Teiskon Viitapohjassa ja Iso-Murrossa. Yhdistyksen esittely luonnonsuojelupiirin ja Luonto-Liiton Hämeen piirin kanssa Tampereen yliopiston ympäristöpäivillä ti 28.3., puutarhamessuilla pe su ja Mahdollisuuksien torilla to Lisää tietoa tapahtumista seuraavassa Tampereen seudun luonto -lehdessä. Valkeakosken seudun luonnonsuojeluyhdistys: Luonnonkukkaretki su 4.6. Lähtö klo 13 Laiskan notko. Retkenjohtajana Heikki Heino, p. (03) Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys: Tule mukaan auttamaan! Keräämme koko vuoden vaatteita, kodintarvikkeita, leluja, pelejä, kirjoja, huonekaluja ja urheiluvälineitä Suomeen ja Venäjälle. Tavarat tulee pakata puhtaina ja ehjinä jätesäkkeihin tai laatikoihin ja toimittaa keräyspisteisiimme. Venäjälle tavaraa toimitetaan noin 6 krt. vuodessa, noin 5 päivän matkoille voi lähteä mukaan. Hankithan viisumin. Matkan (70 e) maksamalla tuet rahtikustannuksia. Lisätietoja: Marianne Kortesoja, p , com. POHJANMAA Pohjanmaan piiri: Piiritoimisto on muuttanut 3.1. Vaasasta Seinäjoelle. Rautatieaseman talo, 3. krs. Yhteystiedot: Teemu Tuovinen, Valtionkatu 1, Poste restante, SEINÄJOKI. p. (06) , Tapahtuma Räyringin kylässä, Vetelissä pe-la Julkuneva myös tulevien sukupolvien iloksi! Vetelin Räyrinkiseura, Liiton puheenjohtaja Heikki Susiluoma ja piirin hallitus kutsuvat kaikki jäsenet mukaan. Paikallisten luontomatkailuyrittäjien järjestämiä retkiä upealle Julkunevalle ja Räyringin lehtoon, ruokaa ja keskusteluja mm. luontomatkailuyrittämisestä ja soidensuojelusta. Lauantain ohjelma koko perheelle, jolloin järjestetty kuljetus Seinäjoelta, paluu samana iltana. Majoitus Räyringin koululla tai leirissä. Ilmoittautumiset: p Lastenretki la Puolen Hehtaarin metsään Kurikan keskustan tuntumassa. Järjestäjinä piiri yhdessä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kurikan yhdistyksen kanssa. Perillä kurkistamme mm. pöllön kotiin ja kanin koloon ja syömme eväitä. Lisätietoja paikallislehdestä ja Terhiltä p Jalasjärven luontoyhdistys Luhurikka: Koko perheen luonto- ja historiaaiheinen päiväretki la 10.6 Karvialle Alkkianvuoren komeisiin maisemiin. Retkeläisille tarjotaan eväät. Yhteiskuljetus kunnantalolta. Lisätietoja: Jussi Paulasaari, p. (06) Vaasan ympäristöseura: Kaksikielinen perheleiri Mustasaaressa pe-su Järjestäjinä Luonto-Liiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura ja Natur och Miljö. Leiripaikka sijaitsee meren rannalla. Paikalle voi saapua vasta la-aamunakin. Ohjelmassa luontoretkeilyä, ympäristötaidetta, luontoleikkejä, iltanuotion lumoa ja muuta mukavaa. Leirillä on telttamajoitus, mutta joitakin sisäpaikkojakin löytyy. Hinta: 20 e aikuiset ja 10 e lapset Luonto-Liiton, SLL:n tai Natur och Miljön jäsenille, muille 25 e aikuiset ja 15 e lapset. Ilmoittautuminen: tai Minna Ertimo p. (09) virka-aikaan. POHJOIS-KARJALA Joensuun seudun luonnonystävät: Lintujen muuton teemaviikonloppu la su Lauantaina Kino Montussa (Niskakatu 16 A, sisäänkäynti Kerubin kuppilan kautta) Kimmo Mäenpään esitelmä kalasääsken rengastuksesta ja muutosta klo 14. Sen jälkeen elokuva Siivekäs muutto. Elokuvan hinta: jäsenet 3 e, muut 6 e. Sunnuntaina retki Noljakan lintutornille. Etsitään järvilähettiläitä, jotka vierailevat lähiseudun yläkouluilla kertomassa järvistä ja järvien suojelusta. Koulutus ja opetusmateriaali sekä käytännön vinkkejä oppituntien pitoon. Järvilähetiläiden koulutusviikonloppu la su Joensuussa. Matkakulut koulutukseen korvataan ja tunneista maksetaan pieni korvaus (5 e). Lähettiläiltä vaaditaan perustiedot järvien ekologiasta sekä kiinnostus järviensuojeluun. Mikäli haluaisit osallistua kurssille, niin kirjoita itsestäsi ja taustastasi: (Ursula Strandberg). POHJOIS-POHJAN- MAA Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri: Pohjoisten piirien piiripäivät la su (ks. Kainuun luonnnonsuojelupiiri) Luonto lumoaa taidenäyttelyssä P ohjoismaiden tunnetuimpiin maisemamaalauksiin ( ) voi ensimmäistä kertaa tutustua saman katon alla Helsingin Ateneumissa tulevana keväänä. Luonnon Lumo -näyttelyssä Skandinavian kansallisgalleriat ovat yhdistäneet voimansa. Ainutlaatuista on, että keskitytään vain yhteen teemaan ja vielä niin, että kuvan kohteen täytyy olla myös pohjoismainen. Useinhan 1800-luvun taitelijat opiskelivat ulkomailla ja aiheetkin olivat muualta kuin kotimaasta, Ateneumin intendentti Leena Ahtola-Moorhouse kertoo luvun puolessa välissä elettiin pohjoisen maiseman nousukautta. Romantiikka toi taiteeseen pohjoisen jylhyyden ja ylevyyden. Tunnelmointia Näyttelyn taulut on jaettu viiteen teemaan, joista laajin on tunnelmamaisema. Tunnelmamaisemassa on valikoitunut se, mitä katsotaan ja miltä korkeudelta. Usein on joko ilta tai aamu, tunnelma on mietiskelevä ja viipyvä. Kohde voi olla luminen jokiuoma tai keväinen kukkakenttä, Ahtola-Moorhouse kuvailee. Tuhansien järvien maa Ahtola-Moorhouse nostaa suomalaisten suosimaksi maisemaksi veneen järven rannassa. Tällaisia maalauksia ei näyttelyssä juuri nähdä, sillä ne tulivat suosituiksi vasta 1900-luvulla. Mikä on tyypillistä, vaihtelee ajankohtien mukaan. Mutta kyllä vesi jossakin muodossa oli se Kempeleen-Oulunsalon luonnonsuojeluyhdistys ry: Perheluontokerho joka toinen viikko Kempeleessä Kokkokankaan päiväkodilla (Haukkakaarto 13). Tutustutaan luontoon puuhastellen, leikkien ja retkeillen. Kerho toimii lasten ehdoilla, mutta tarjoaa myös aikuisille oivan tilaisuuden oppia uutta luonnosta. Lisätietoja vetäjältä: Tommi Sulkala, p Luonto- ja ympäristöviikko Tornien Taisto la 6.5., yhdistyksen joukkue on mukana. Kaikki ovat tervetulleita Oulunsalon Akionlahden lintutornille klo 5-13 havainnoimaan ja kannustamaan. Luonnonkukkien päivän kasviretki su Kempeleessä ja/tai Oulunsalossa. Tapahtumista seuraavassa jäsenkirjeessä ja yhdistyksen nettisivuilta: Sivut ovat vielä keskeneräiset, mutta niitä päivitetään lähiaikoina. Kuusamon luonnonystävät Näyttely yhdistyksen toiminnasta kirjaston huhtikuun ajan. Osallistu kyselyyn ja samalla retkeilyaiheisten palkintojen arvontaan! Oulun luonnonsuojeluyhdistys: Vuosikokous ti klo 18 Luonnonsuojelukeskuksessa, Kajaaninkatu 13. Retkikerhon uusi ohjelma: Holmbergin kadonnut maisema Werner Holmbergin mestariteos Maantie Hämeessä kuvaa kadonnutta tienvarsimaisemaa. Kivinen ja kuoppainen tie mutkittelee metsässä, jossa valtavat aihkimännyt ja maapuut luovat voimakasta ikimetsän tuntua. Tänä päivänä ehkä vain Pyhä-Häkin kansallispuistossa voi kokea jotain samaa. Tuon ajan pohjoismaalaisille maalareille oli tyypillistä kuvata jonkinlaista mieltä ylevöittävää maisemaa ja samalla luoda kasvoja omalle kotimaalleen. Näiden kasvojen säilymisestä jo 1800-luvulla alkanut kina jatkuu edelleen. Olli Turunen sitten järveä, jokea tai merta kuuluu suomalaisiin maisemiin. Entä kuka on intendentin mielestä pohjoismaiden merkittävin aarniometsämaalari? Voi, tähän on niin vaikea vastata. Ehkä kuitenkin Akseli Gallen-Kallela, joka meni ehdoin tahdoin tutkimaan ikimetsiä Pohjois- ja Vienan-Karjalaan. Esimerkiksi Paanajärven Palokärjessä näkyy mahtavasti pohjoinen aarniometsä. REETTA HARMAJA Luonnon Lumo -näyttely on esillä Ateneumissa Luonnonsuojeluliitto osallistuu oheistapahtuman järjestämiseen. Liiton jäsenet saavat itselleen ja ystävälleen euron alennuksen pääsymaksusta näyttämällä jäsenkorttiaan. Lisätietoja: fi/olsy/retki.html. p POHJOIS-SAVO ATENEUM Ilmoittautuminen Pohjois-Savon luonnonsuojelupiiri: Kaikille avoin valokuvakilpailu Savolainen lempimaisemani asti. Lisätietoja: Pekka Tenhunen, p. (017) , Tornipäivystys Iisalmen Kihlovirran katselulavalla ti klo Oppaana Jarmo Yliluoma p Järj. PSLTY-Kuikka. Yleisöretki Maaningalle su Kevätmuutto on käynnistynyt, kierrellään su-

18 18 lat ja lintujärvet. Lähtö kimppakyydein Kuopion linja-autoasemalta klo 8. Eväät ja riittävä varustus mukaan. Paluu n. klo 14. Lisätietoja: Asta Lähdesmäki, p Järj. PSLTY-Kuikka. Yleisölinturetki Iisalmeen su Lähtö kimppakyydein klo 7 luontomuseon edestä. Eväät ja riittävä vaatetus mukaan. Paluu n. klo 13. Oppaana Jarmo Yliluoma p Järj. PSL- TY-Kuikka. Tornipäivystys Riistaveden Keskimmäisellä ti klo Oppaina Riitta Rajala p ja Jaakko Kettunen p Tornipäivystys ja retki Lapinlahdella la Lähtö tornilta klo 7. Oppaina Juha Koponen p ja Armi Riikonen p Kuopion luonnonystäväin yhdistys: Pohjois-Savon Sieniseuran kevätkokous ma 3.4. Kuopion museolla (Kauppakatu 23, käynti pihan puolelta). Kokouksen jälkeen dosentti Seppo Huhtisen luento Kotelosienet. Tervetuloa! Stipendienjakokokous pe 5.5. klo 18 Kuopion museolla (ks. ed.). Stipendiaattiesitelmä. Ennen kokousta kunniakäynti Betty Väänäsen haudalla, lähtö ison hautausmaan portilta klo 17 (linjaautoasemaa vastapäätä). Varkauden luonnonystävät: Kevätkokous ke Varkauden kirjaston auditoriossa klo Kokouksen jälkeen klo 18. Anja Venäläisen kuvaesitys Luonto puhuu. Tervetuloa! Mulajärven lintutornin tervaustalkoot huhtikuun lopulla. Lisätietoja: Hannu Räsänen p Lintutorniopastusta la ja la 6.5. klo 9 12 Varkaudessa Ruokojärven lintutornilla. Nuotiokahvit ja makkaranpaistoa! Osmajoen melontaretki kesäkuussa. Tiedustelut Anne Törn p Lisätietoja tapahtumista nettisivuilta SATAKUNTA Porin seudun ympäristöseura: Kevätkokous ke klo 18 Karhulinnassa (Steinerkoulu), Tasavallankatu 2. Kahvi- ja teetarjoilu. Lepakkoesitelmä kokouksen jälkeen (varauksin). Tervetuloa! UUSIMAA Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri: Esitelmä perinnebiotooppien sienistä ke klo 18 Nuorten luontotalolla (Mechelininkatu 36). Stefan Jakobsson esittelee kuvin n. 70 sienilajia. Arvokkain sienilajisto on todettu kalkkialueiden niityillä, vanhoilla niittoniityillä sekä pitkään yhtäjaksoisesti laidunnetuilla niittyalueilla. Tervetuloa! Esitelmä päiväperhosista to klo 18 Nuorten luontotalolla (Mechelininkatu 36). Perhostutkijat Janne Heliölä ja Juho Paukkunen Suomen ympäristökeskuksesta esittelevät yleisimmät päivällä lentävät perhoslajimme ja opastavat niiden tunnistamisessa. Tervetuloa! Järjestäjänä piirin perinnemaisemaryhmä. Lisätietoja ryhmän vetäjä Katja Raatikaiselta, p Espoon ympäristöyhdistys: Linturetki la 6.5. klo Röylän/Punametsän alueelle, oppaana vpj V. Solantie. Lähtö Röyläntien ja Punametsän risteyksestä (ENIROn sivu 77/ CX-88). Paikalle busseilla 86 (Espoon keskus) ja 29 (Leppävaaran asema). Nokkosen hyötykäytön esittelyä maastossa ke klo , oppaana Neiti Nokkonen Merja Lönnqvist (www.neitinokkonen.com). Lähtö Pirttimäen ulkoilumajan pihassa Kunnarlantie 110 (ENIROn sivu 76/CT-86) Bussi 86 Espoon keskuksesta. Luonnonkukkien päivän kasviretki su klo Bodominjärven tuntumassa, oppaana V. Solantie. Lähtö Pirttimäen ulkoilumajalta Kunnarlant Lisätietoja p. (09) (ma pe klo 9 15), Tapahtumat ovat maksuttomia. Hallituksen kokoukset to ja ke toimistolla Villa Apteekissa (Pappilantie 5) klo 18. Tilaisuudet avoimia koko jäsenistölle. Tervetuloa! Kahvi-, mehu- ja piirakkatarjoilu. Tulevaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistys: Ellei toisin mainita, tapahtumat ovat maksuttomia, ilmoittautumista ei tarvita ja lisätietoja saa Helsyn toimistosta puh. tstoaikaan ( ) tai yhdistyksen nettisivuilta Kuvaesitys Tasmanian metsistä ti klo Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6), sali 505. Kevätkokous ti 4.4. klo 18 Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6), sali 309. Aluksi Harri Kuosa kertoo ja näyttää kuvia Antarktiksen luonnosta. Kahvitarjoilu. Torpan pääsiäistulet la Kokko syttyy klo 19. Evästä mukaan, makkaranpaistomahdollisuus! Lisätiedot: Tiina Raivikko, p Linturetki ti 2.5. klo Espoon Finnoolle. Lähtö Kalastajankujan ja Kalastajantien risteyksestä. Kaksikielinen/ tvåspråkig. Tornien taisto la 6.5. klo Tule kannustamaan Helsyn joukkuetta Kivinokan lintulavalle! Kevätkasviretki Aulangolle yms. su 7.5. klo Bussiretki, hinta 10 euroa. Ilmoittautuminen Helsyn tstoon, ks. yllä. Jäkäläretki ke klo Mustavuorelle. Lähtö Mustavuoren P-paikalta Itäväylän varresta. Villivihanneskurssi la klo Torpalla. Opi tuntemaan luonnonantimia ja käyttämään niitä ruuanvalmistuksessa! Teoriatiedon lisäksi valmistamme ja nautimme aterian itsekerätyistä villivihanneksista. Kurssin hinta 10 euroa. Enintään 12 osallistujaa. Yhteiskuljetus metrolta järjestetään tarvittaessa. Ilmoittautuminen Helsyn tstoon, ks. yllä. Järjestetään yhteistyössä OK-opintokeskuksen kanssa. Geologinen & biologinen luontoretki ma klo Lauttasaareen. Lähtö Lauttasaaren kirkon pihalta (Myllykallionrinne 1). Kaksikielinen/tvåspråkig. Linturetki to klo Porkkalaan. Bussiretki, hinta 10 euroa. Huom, maasto paikoin vaikeakulkuista! Ilmoittautuminen Helsyn tstoon, ks. yllä. Kaksikielinen/tvåspråkig. Luontoretki pyöräillen ti klo Vantaanjokivarteen. Lähtö Tekniikan museon portilta (Viikintie 1). Kasviretki to 1.6. klo Santahaminaan. Lähtö bussin 86 päätepysäkiltä Santahaminasta. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Helsyn tstoon (ks. yllä) viim !! Bussiretki la 3.6. klo 9 17 Karkalin luonnonpuistoon. Hinta 10 euroa. Ilmoittautuminen Helsyn tstoon, ks. yllä. Langanvärjäyskurssi su 4.6. klo Torpalla. Hinta 15 euroa (sisältää materiaalit). Enintään 10 osallistujaa. Ilmoittautuminen viim. ma Antti Tanskaselle, puh Geologinen & biologinen luontoretki to 8.6. klo Laajasaloon, Koirasaarentien metsäalueelle. Lähtö Koirasaarentien ja Henrik Borgströmin tien risteyksestä, metsän puolelta. Torpan 20-vuotisjuhlat la klo Tietoa Torpan historiasta, kesäisiä luontoelämyksiä sekä pikkupurtavaa (omaakin evästä kannattaa varata). Yhteiskuljetus klo 9.30 Mikonkadun pysäkiltä, johon paluu klo 18. Kuljetuksen hinta 5 euroa ja kuljetukseen ilmoittautuminen Helsyn tstoon, ks. yllä. Hyönteisretki ma klo Haltialaan. Lähtö Kuninkaantammentien länsipäästä Niskalan arboretumin P- paikalta. Hyvinkään ympäristönsuojeluyhdistys: Yhdistyksen näyttely nuukuusviikolla (vko 17) Hyvinkään kirjastossa. Joutsenretki Ridasjärvelle ma Yhdistyksen edustaja on oppaana lintutornilla klo Perille pääsee pyöräteitä myöten. Yhdistys mukana Mahdollisuuksien torilla to Maailman ympäristöpäivänä ma 5.6. erityistä huomiota paikalliseen ympäristönsuojeluun. Hyvinkää-Seuran Vaiveron Myllytilan kesäpäivät su su Luontopolku, luontokuvanäyttely ja Luontoilta ma klo 16 18, jossa asiantuntijat vastaavat luontoaiheisiin kysymyksiin dosentti Matti Helmisen johdolla. Kesäiltoina opastettuja kävelyretkiä lähiluontoon. Sydänkesällä ketopäivä, jolloin talkoovoimin niitetään pieni ketoalue Uudenmaan maaseutuopistolla. Toiset talkoot Sahanmäen teollisuusradan varressa harvinaistuvan masmalokasvuston hoitamiseksi. Elokuussa le- Piirrä kukka kalenteriisi! Suomen suurinta kasvitapahtumaa, pohjoismaista Luonnonkukkien päivää vietetään sunnuntaina Eri puolilla maata järjestetään kasviretkiä, joiden aikana tutustutaan tavallisimpiin kasveihin sekä niiden kasvuympäristöihin. Parituntiset retket ovat oiva tapa tutustua kasviharrastukseen ja lisätä luonnontuntemustaan. Viime vuonna yli 80 retkellä oli luontoelämyksiä hankkimassa noin 2600 ihmistä. Retket ovat pääsääntöisesti ilmaisia. Tarkempia tietoja järjestettävistä retkistä päivitetään kevään mittaan osoitteeseen Sivusto on paras paikka seurata retkitarjontaa. Retkiesittelyt julkaistaan myös seuraavassa Luonnonsuojelijassa. Huomio, kasvien tuntija! Jos haluat opastaa kasviretken, ota yhteyttä Luonnonsuojeluliitton kurssisihteeri Susanna Kirkkolaan, p. (09) , Taas Ruotsi on parempi Norppaluodolta Naapurimaassamme kaikki näyttää olevan paremmin ainakin mitä tulee ympäristöasioihin (ja jääkiekkoon). Ruotsi julkisti viime joulukuussa pyrkivänsä kokonaan eroon fossiilienergiasta vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena on myös luopua ydinvoimasta. Tukholmassa käyttöön otettu ruuhkamaksukokeilukin näyttää purevan, sillä ensitietojen mukaan autoliikenne on vähentynyt kaupungin keskustassa noin prosenttia. Kaiken lisäksi Ruotsin ilmastonmuutosta kiihdyttävät hiilidioksidipäästöt ovat reilusti alle Kioton sopimuksen tavoitteen. Ruotsin rohkean ympäristöpolitiikan vastakohtana on Euroopan unionin ja Suomen jarruttelu. Esimerkiksi komission joulukuinen esitys kestävän kehityksen strategiaksi on monelta osin riman alitus. Strategiasta puuttuu visionäärisyys, kunnianhimo, konkreettiset tavoitteet ja aikataulut. Tämän myötä EU on menettämässä johtavaa asemaansa kestävän kehityksen kansainvälisessä politiikassa. Komission esityksestä loistaa poissaolollaan esimerkiksi periaate turvata maapallon toimintakyky ylläpitää elämän monimuotoisuutta, vaikka EU on toisaalla sitoutunut puolittamaan biodiversiteetin heikentymisen vuoteen 2010 mennessä. Kansalaisten osallistumismahdollisuuksista ei puhuta mitään. Aivan kuin kaikki tehtävissä oleva olisi jo EU:ssa tehty. Uusia aloitteita ei yksinkertaisesti ole. Suomi valmistelee parhaillaan omaa Ruotsin edistyksellisen politiikan takana kansallista kestävän kehityksen strategiaansa. Nähtäväksi jää, mitä keinoja saattaa olla kestävän kehityksen ministeriön Suomi tarjoaa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja luonnon perustaminen. monimuotoisuuden säilyttämiseen. Vaikka Suomi on selvityksissä rankattu kestävän kehityksen mallimaaksi, näyttää ensimmäisten luonnosten perusteella siltä, että myös meillä on vallalla sama kunnianhimottomuus kuin EU:lla. Kilpailukyvyn nimissä ympäristönsuojelutavoitteita kyykytetään entistä voimakkaammin. Tehtävää riittäisi paljonkin. Mikäli kaikki eläisivät ja kuluttaisivat luonnonvaroja kuten suomalaiset, tarvittaisiin yhteensä neljä maapalloa. Suomen hiilidioksipäästöt ovat henkeä kohden maailman huippuluokkaa, ja Kioton tavoite näyttää karkaavan käsistä. Ruotsin edistyksellisen kestävän kehityksen politiikan takana saattaa olla yhtenä osatekijänä kestävän kehityksen ministeriön perustaminen. Ehkä Suomessakin olisi aika tuulettaa hallinnon luutuneiden ajatusten lisäksi myös rakenteita. LEO STRANIUS Luonnonsuojeluliiton hallituksen jäsen Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtaja RIKU CAJANDER

19 Tulevaa 19 pakkoilta, jossa asiantuntija ja havainnointia. Järvenpään ympäristöyhdistys: Lemmenlaakso-ilta ma klo 19 Järvenpää-talon 2. kerroksen Kabinetissa. Asiantuntijat näyttävät kuvia Järvenpään luonnonsuojelualueelta. Näyttely fossiileista Järvenpään kirjastossa. Tule selvittämään, mitä olioita löytyy lattialaatoista! Helatorstairetki Fiskarsiin. Ilmoittautuminen: com, p Mäntsälän luonnonsuojeluyhdistys: Äitienpäivätapahtuma su Kotojärven laavulla. Luontopolku Naturaalueella. Tarvitset pitkävartiset, vedenpitävät jalkineet. Tervetuloa! Muusta ohjelmasta tietoja kunnan www-sivujen tapahtumissa ja paikallislehdissä. Kysellä voi p VARSINAIS-SUOMI Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri: Kevään kuvailta ti 4.4. klo Turun Ammattikorkeakoulu, Lemminkäisenkatu 30, Auditorio Lemminkäinen. Liput: 4 e, ja opiskelijat 3 e. Esiintymässä Ritva Kovalainen: Puiden Kansa ja Heikki Willamo: Hirvi. Hetkiä kaupunkiluonnossa Rauli Karasen ja Pirjo Kahloksen luontokuvia asti Turussa Luonnonsuojelukeskuksessa, Martinkatu 5, arkisin klo 9 11 ja Varmista p. (02) Näyttelyssä on kolmekymmentä valokuvaa Turun seudun luonnonmaisemista, linnuista, nisäkkäistä ja kasveista. Vapaa pääsy. Talkooleirit Saaristomeren kansallispuistossa. Iniön Salmiksessa raivaus- ja kevätsiivousleiri pe su (telttamajoitus). Jungfruskärin niittoleiri ma su Ruokailut leirin puolesta. Ilmoittautuminen: p. (02) , Martinkatu 5. Paimion seudun ympäristöyhdistys: Paimionjokilaakson Askalan ketoleiri tisu Ohjelmassa niittoa, raivausta, laidunaitojen kunnostusta, leiritalon kohennusta, kyökkipiikana toimimista ym. Leiripaikka sijaitsee Paimiossa. Työnjohdosta vastaa Risto Murtsi Murto. Ilmoittautumiset: Viri Teppo-Pärnä, p , tai Marjukka Kulmala p , marjukka. Turun luonnonsuojeluyhdistys: Kevätkokous ke klo 18, paikkana luonnonsuojelukeskus. Esitelmöitsijänä biologi Pekka Käär. Aiheesta tietoa myöhemmin turku. Kahvitarjoilu. Tervetuloa! VANTAAN LUONTO- KOULU Kaikki vuoden kurssit ja kevään kahvilat: Ilmoittautumiset: p. (09) , Kurssit ovat Luontokoululla Sotungissa, Itä-Vantaalla, Sotungintie 25, ellei toisin ilmoiteta. Tulo-ohjeet nettisivuiltamme. Metsämörriohjaajan jatkokurssi la su Uusia taitoja ja vinkkejä mörritoimintaan päiväkodeille, perhepäivähoitajille ja muille metsämörritoiminnasta kiinnostuneille. Jatkokurssille ehtona 6 viikon toiminta metsämörriohjaajana. Ohjaajana Gunilla Cavonius. Hinta 105 e, vantaalaisten päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle 90 e (sis. opetuksen, materiaalit, lounaat, kahvit.) Luontoleikkikurssi to 6.4. klo Opetellaan kokeillen leikkejä, joiden avulla voi opettaa luonnon ilmiöitä sekä pitää hauskaa. Saat ideoita ympäristökasvatukseen ja vaikka metsäretkille lasten kanssa. Ohjaajana luontokoulunopettaja Saara Susiluoma. Kurssi on maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle, muille 10 e (sis. kahvitarjoilun). Materiaalina Luonto-Liiton Luontoleikit -kirjanen (6 e). Perhekahvila ma Pääsiäistulet klo Pannukahvia nuotiolla, luontopolku, kevätseurantaa. Koko perheen luontokahvila su klo Tarjolla kahvia ja pullaa. Matikkaa ulkona pelaten ja leikkien! To klo Tutustutaan koulunkäyntiin ulkona konkreettisesti itse tehden. Matematiikan harjoitteet on sovellettavissa kaikille ala-asteen luokille ja ideoita saa myös ylemmille luokille. Materiaalina kirja Att lära in matematik ute. Lisätietoja se. Kouluttajina luontokoulunopettajat Saara Susiluoma ja Tiia Katajainen-Hakala. Kurssi on ilmainen, tarjolla kahvia ja pientä purtavaa. Kokemuksellinen draaman työkalupakki teatteria ja draamaa opetuksessa pe klo ja la klo Tutustutaan teatterin ja draaman eri menetelmiin. Pe tehdään ryhmäytymisharjoituksia ja tutustutaan teatterin ja draaman työtapoihin. La työstetään kerättyä materiaalia teatterillisempaan ja esityksellisempään suuntaan teatteri ILMIÖ:n tiloissa Vallilassa. Kouluttajina teatteri-ilmaisun ohjaajat Anne Korhonen ja Merja Pennanen. Tarjolla kahvit ja pientä purtavaa. Kurssi on ilmainen. Kurssi on osa Vantaan Luontokoulun toteuttamaa, Urban II -ohjelman rahoittamaa Lähiluonto-hanketta. Lintukurssi opettajille ja päivähoitoväelle to 4.5. klo Kurssi antaa eväitä tavallisimpien lintujen, etenkin värikkäiden ja kookkaiden vesilintujen tunnistukseen ja neuvoo hyviä retkikohteita. Ohjaajana luontokouluopettaja Olli Viding. Ota mukaan lämmin vaatetus ja eväät. Kurssi on maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle, muille 10 e. Paikkana Kallvik Helsingissä. Tapaamme Kallahden peruskoulun viereisellä parkkipaikalla Kallahdenraitti 1, ellei toisin ilmoiteta. Leskenlehdestä koiranputkeen -kasvien opiskelu lasten kanssa ti 9.5. klo Tutustutaan tuttuihin koulupihan ja lähimetsän kasveihin. Käydään läpi kasvien kerääminen niin kuivaksi prässäämällä kuin valokuvaamalla. Kokeillaan toiminnallisia pelejä ja leikkejä kasvien opiskeluun. Materiaalina mm. Vantaan kasvit cd-rom (5 e). Ohjaajina luontokoulunopettajat Saara Susiluoma ja Olli Viding. Kurssi on maksuton vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle, muille 10 e. Tarjolla välipalaa. Ympäristötaidetta lasten kanssa to klo Tutustutaan ympäristötaiteen menetelmiin teoriassa ja käytännössä. Menetelmät on valittu lapsille ja nuorille sopiviksi, mutta niitä voidaan käyttää myös aikuisten kanssa. Ohjaajina luontokoulunopettaja Saara Susiluoma ja kuvataideopettaja Tea Warinowski-Kallio. Kurssin hinta 12 e, Vantaalaisille opettajille ja päiväkotihenkilökunnalle 7 e, sis. kahvitarjoilun. Yrtti-iltapäivä ti 6.6. klo Villiyrttejä keräämällä saa maukkaita salaatteja, yrttijuomia tai vaikka nokkoslettuja. Yrttituntija Marja Caloniuksen johdolla tutustutaan tärkeimpiin ravinto- ja lääkeyrtteihin. Sopii kaikille, myös opettajille antamaan virikkeitä luonto-opetukseen! Oma kori yrttien keräykseen. Hinta 10 e, sis. yrttipitoisen iltapalan. Koko perheen luontoleiri pe su Luontopuuhailua, retkeilyä ja rentoa yhdessäoloa eteläisen Sipoonkorven kainalossa. Järjestäjänä Vantaan Luontokoulun Lähiluonto-hanke ja Vantaan Luonnonystävät. Hanketta rahoittaa EU:n Urban II -yhteisöaloiteohjelma, joten leiri on ilmainen! Leirillä monipuolinen ohjelma, materiaalit, ruokailu, telttamajoitus ja vakuutus sekä kuljetus Hakunilan keskustasta leiripaikalle. Mukaan mahtuu 25 leiriläistä. Lisätietoja ja sitova ilmoittautuminen p LUONTO-LIITTO Ympäristötoiminnan kurssi pe la Turussa. Käytännönläheistä ympäristövaikuttamista vasta-alkajille ja edistyneille. Ilmoittautumiset: p. (09) Leiriohjaaja- ja johtajakurssi to ma Helsingin Meriharjussa. Tietoa ja käytännön vinkkejä luontoleirin Lepakoita harrastamaan! Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen (SLTY) ja Luonnonsuojeluliiton yhteisessä hankkeessa levitetään myönteistä tietoa lepakoista ja tarjotaan mahdollisuus oppia lepakkoharrastuksen perusteet. Lepakkoinnostuksen nostattamiseksi järjestetään esitelmien ja kurssien sarja kevään ja kesän 2006 aikana eri puolilla Suomea. Osallistujat saavat rautaisannoksen lepakkotietämystä ja harrastusvinkkejä. Tarkemmat tiedot tapahtumista löydät osoitteista ja Tule mukaan lepakoiden jännittävään maailmaan! suunnittelusta, vetämisestä, menetelmistä ja materiaaleista. Tarkoitettu uusille luontoleirien ohjaajille ja johtajille. Kurssin käymisestä on etua jos haluaa leirityöntekijäksi Luonto-Liiton talvi- tai kesäleireille. Ohjelmassa: luontoleirien tavoitteet ja erityispiirteet, leirin tekijät (johtajuus/ohjaaminen), lasten kohtelu ja yhteistoiminta, leirin turvallisuus. Käsitellään ympäristökasvatusta, suunnistusta ja luontoleikkejä, suunnitellaan luontoleiriohjelmia ja tutustutaan erilaisiin menetelmiin. Materiaalina Luonto-Liiton Leka opas luontoleirin järjestäjälle kansio. Hinta: jäsenet 40 e, muut 60 e (sis. ohjelma, materiaalit, ruuat ja majoitus). Ilmoittautumiset: p. (09) Itämerilähettiläskoulutus la su Turussa. Lähde kertomaan Itämerestämme oppilaitoksiin! Käymme läpi Itämeritietoa, uutta lähettiläsmateriaalia sekä tutustumme Luonto-Liiton Itämerioppaaseen. Koulutuspaikkana Aurinkolahden kurssikeskus. Ilmoittautumiset: p. (09) Vainupäivät la 6.5. Helsingissä. Lasten ja lapsiperheiden satuseikkailu Suomenlinnassa. Lisätietoja: Luonto-Liiton Uudenmaan piiri, p. (09) , Hämeen piiri: Kevättuuli soi Lasten luonto- & musiikkitapahtuma la 1.4 klo työväenopisto Sampolan liikuntasalissa Tampereella. Esiintymässä Mikko Perkoila, Flamma ja Laulava pupujussi. Luontotouhuilua, kevätseurantaa, kasvomaalausta, piirustuspöytä, mehutarjoilu ym. Tuotot HLP:n luontokerhoille ja leireille. Liput 5 e/lapsi (jäsenet 4 e), aikuiset lapsen kanssa ilmaiseksi. Ohjelma sisältyy sisäänpääsymaksuun. Ennakkolippujen varaus: p. (03) Kevätretki la Tampereen yliopiston ympäristöjaoston kanssa. Lähtö Tampereen Keskustorin Vanhan kirkon pysäkiltä klo 7. Havainnoidaan lintujen ja kevään saapumista. Oppaana Peter Uppstu (Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys). Omat eväät. Hinta jäsenet ja opiskelijat 7 e, muut 10 e. Ilmoittautuminen viim , p. (03) Luontopiirin kokoukset su 23.4 klo 17 ja ke 10.5 klo 17. Kokoukset pidetään piirin toimistolla ja ne ovat avoimia kaikille toiminnasta kiinnostuneille! Kirjaston luonto- ja ympäristöviikko ma pe Haluaisitko lukea Sieppoa lapsille kirjaston satutunneilla? Ota yhteyttä: p. (03) Kevättuuli-koulukiertue huhti-toukokuussa alakoululaisille. Lähde mukaan! Lisätietoja: p. (03) Satutunti to klo 10 Tampereen pääkirjasto Metson Satuhuoneessa kirjastojen luonto- ja ympäristöviikolla. Lisätietoja: p. (03) Luonto-Liiton Hämeen piirin ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin yhteinen perheleiri pe su Helvetinjärven kansallispuistossa. Lisätietoja: EEVA-MARIA KYHERÖINEN Osallistu talkoisiin haastamalla tuttavasi jäseniksi! Yhdestä haasteesta saat norppa-aiheisen rintamerkin (arvo 3 euroa). Kolmesta haasteesta saat lisäksi Luonnon marjat ja hedelmät värikuvina -oppaan (arvo 11,50 euroa). Viidestä tai useammasta haasteesta saat edellisten lisäksi perinteisen luontoaiheisen seinäkalenterin (arvo 12 euroa). Kirjoita tuttaviesi yhteystiedot oheiseen lomakkeeseen. Muista kuitenkin ensin kysyä lupa (henkilörekisterilain 5 ). Haastamasi henkilön ei tarvitse välttämättä liittyä jäseneksi. Palkinnon saamista varten riittää, että saamme vietyä haasteesi perille eli nimet ja puhelinnumerot ovat oikein ja haastettava myös muistaa sinut. Kaikki uudet jäsenet saavat norppa-aiheisen rintamerkin (arvo 3 euroa). Suomen luonnonsuojeluliitto ry JÄSENHANKINTATALKOOT 2006 Haastan seuraavat henkilöt Suomen luonnonsuojeluliiton jäseniksi: Nimi: Puhelin kotiin tai matkapuhelin: 1. ( ) 2. ( ) 3. ( ) 4. ( ) 5. ( ) Haastajan nimi: Osoite: Postinumero ja toimipaikka: Mikäli haluat haastaa useampia kuin viisi henkilöä, kopioi tämä palvelukortti. Suomen luonnonsuojeluliitto Kotkankatu 9, Helsinki VASTAUSLÄHETYS Tunnus Postimaksu maksettu. Halutessasi voit tukea Luonnonsuojeluliittoa maksamalla itse postimaksun HELSINKI

20 20 Tulevaa Keski-Suomen piiri: Kevätkokous ti klo 18 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1. Lisätietoja: Aili Pihlajamäki, p Ympäristöpoliittinen opintopiiri to klo 18. Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, tilassa Happi. Aiheena Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojelutoiminta. Alustajana kaupungin ympäristönsuojelusihteeri Heikki Sihvonen. Lisätietoja: Aili Pihlajamäki, jyu.fi, p Kevätseurantaretki su 2.4. Keljonlahdelle kaavaillun voimalan maisemiin. Lisätietoja: ja www. luontoliitto.fi/kessu. Ympäristöpoliittinen opintopiiri to klo 18 Sepänkeskuksessa, Kyllikinkatu 1, tilassa Happi. Aiheena Rantojensuojeluohjelman aiheuttamat konfliktit. Alustajana sosiologi Matti Nieminen. Lisätietoja: Aili Pihlajamäki, p Kevätseurantaretki la koko perheelle. Liikumme pyörillä ja vierailemme Kuokkalan seudun lintutorneilla. Lähtö klo 11 Lutakon satama-kioskin parkkipaikalta. Eväät mukaan Lisätietoja: Hannu Laakkonen, p Ympäristöpoliittinen opintopiiri to 4.5. klo 18 Sepänkeskuksessa, Kyllikink. 1, tilassa Happi. Aiheena ympäristöliikkeet. Alustajana sosiologian professori Esa Konttinen. Lisätietoja: Aili Pihlajamäki, p Kevätseurantaretki la Helvetinjärven kansallispuistoon. Koko perheen retkellä tutkimme kevään merkkejä, istumme nuotiolla ja nautimme olostamme. Lähtö tilausbussilla klo 9 Harjukadun tilausajolaiturista ja Jyväskylään palaamme noin klo 19. Hinta: jäsenet 8 e, muut 10 e (sis. matkan). Ilmoittautumiset viim Jaana Kuorelahti, p tai fi. Perhosilta ti klo 18 Sepänkeskuksessa Elektroni-luokassa, Kyllikink. 1. Opittuja tietoja voit hyödyntää perhosteemaisella kevätseurantaretkellä su Lisätietoja: Vainupäivät to Haukanniemessä. Koko perheen luontotapahtuma. Lisätietoja myöhemmin Jaanalta, Kevätseurantaretki su Perhosteema. Lisätietoja: Savo-Karjalan luontopiiri: Kuopion ympäristöryhmä ke klo 18 Pesällä (Kirkkokatu 35). Ke klo 17 puhumassa ympäristöfilosofi Markku Oksanen. Päivitetyt tapahtumatiedot: Milla Martikainen, p , Joensuun ympäristöryhmä kokoontuu joka pariton torstai klo 18. Dyykkausruoanlaittoa to Lähtö torilla klo 18 ja jatketaan matkaa kaupungin parhaita dyykkaysapajia (tai pahimpia ruoan haaskaajia) ihmettelemään. Laitetaan ruokaa Katrin luona Vanamokadulla. Vaatteiden korjausvinkkejä ja kierrätysideoita to Lähtö ortodoksikirkolta klo 18 ja jatketaan Katrin luo Vanamokadulle. Ota mukaan korjausta kaipaavia vaatteita ja halutessasi myös korjaustarpeita: tilkkuja, nappeja, ehjiä Kysymys ja vastaus?kysymys: Miksi Luonnonsuojeluliitto vastustaa jätteenpolttoa? Eikö se olisi ratkaisu kasvaviin kaatopaikkoihin? vetoketjua, lankaa jne. Käytössämme on ompelukone, saumuri ja muita tarpeellisia välineitä. Kevätseurantaretki to Tapaaminen Kauppahallin torin puoleisella sivulla klo 16. Ota pyörä mukaan! Joensuun nuorten ympäristöryhmä vuotiaille. Käsitellään erilaisia ympäristöteemoja ja tehdään vierailuja kiinnostaviin kohteisiin. Tule mukaan! Tarkemmat kokoontumisajat ja -paikat: Minttu Massinen, fi, p Lasten toimintaryhmä aloittaa Sa- Kassa. Perehdytään ympäristökasvatukseen, ideoidaan uusia toiminnan muotoja ja kehitetään vanhoja. Osallistu toukokuisen lastentapahtuman järjestämiseen. Lisätietoja kokoontumisista: p Talkooleiri Kuopion Karhonsaaressa elokuun alussa. Ruokapalkka! Leirillä korjataan vanhaa puuhuvilaa. Tarkempi aika ja ohjelma myöh. Leirin lopuksi järjestettäneen SaKan 30-vuotisjuhlat. Vainupäivät la Joensuun Kuhasalossa. Satumetsässä kaikki ei ole ennallaan. Puut kuiskivat ja sammakot kurnuttavat, että jokin on vialla. Tule selvittämään, mitä on tapahtunut ja auta palauttamaan metsän rauha! Hinta: 3 e (sis. välipalan). Ilmoittautumiset viim. 22.5, p Uudenmaan piiri: Torstai-illat klo Nuorten Luontotalolla (Pauligin huvila), Mechelinink. 36 yli 13 -vuotiaille nuorille. Ei tarvitse ilmoittautua etukäteen Tavaranvaihtopäivän suunnitteluilta klo 17 ja Metsäilta klo 18.30, Muurahaisilta, Draamailta, 6.4. Ilmasto- ja energiailta, Pääsiäisretki, ei to-iltaa, Kulutuskriittinen ilta, Tavaranvaihtopäivä, 4.5. Muuttolintuilta, Ulkoleikkejä, Niittotalkoot, kevätkauden päättäjäiset. Pääsiäisretki pe-ma nuorille. Lisätietoja: Sofia Virtanen: sofia_ Vantaan Luonnonystävät: VaLuRAUTAA -klubi pe 7.4. kulutuskriittinen musiikkitapahtuma Vernissassa Tikkurilassa. Esiintyjät: Lapko, Keuhkot, 500 kg lihaa ja Strom. etc. Hinta: 7 e / 6 e (ennakkoon ostettuna, L-L:n ja Velmun jäsenille myös ovelta). Keikka on K18. Lippujen ennakkomyynti: p. (09) , Juotikasilta ti klo 18 Tonttulassa. IIK, iilimatoja! Tule kuulemaan totta ja tarua juotikkaista saatat yllättyä! Vapaa pääsy, tarjolla pientä iltapalaa. Laajalahden linturetki su Laaja ruovikkoalue, rantaniitty, tervaleppälehto, puronotkelma, jykevät kuusikot ja kalliomänniköt lampareineen ja mäyränkoloineen tarjoavat hyvät puitteet retkelle. Lähtö klo 10 Villa Elfvik (os. Elfvikintie 4, Laajalahti). Paikalle pääsee Helsingin keskustasta klo 9.21 lähtevällä bussilla 106 Kampin linja-autoasemalta. Retki on maksuton, mutta ilmoittautuminen VaLun toimistoon viim Varaa mukaasi eväät, säänmukaiset vaatteet, aurinkolasit- ja voide sekä juotavaa. Vastaus: Puheenjohtaja Heikki Susiluoma: Poltto ei ole ratkaisu tavoiteltaessa kestäävää materiaalitaloutta. Edullisin tonni on aina syntymättä jäänyt tonni. Jätelaki perustuu hierarkiaan, jossa jätteen synnyn ehkäisy on ykkösenä, sen jälkeen tulee kierrätys ja sitten poltto. Suomessa on julkista rahaa suunnattu moninkertaisesti jätteen polton tutkimiseen ja kehittämiseen verrattuna ehkäisyyn. Kevätretki Torronsuolle la Etelä- Suomen suurimman keidassuon keskellä on lukuisia pieniä, mäntyä kasvavia metsäsaarekkeita. Sitä reunustavat metsät, harjut, kalliojyrkänteet ja näköalakalliot. Suoalueet ovat säilyneet lähes luonnontilaisena huolimatta sijainnistaan. Reitti on noin 7 km, joten se ei sovellu kaikkein pienimmille. Lähtö Tikkurilasta klo 8 ja Myyrmäestä klo Retki päättyy n. klo 17. Hinta: 12 e / 15 e. Mukaan eväät, juotavaa sekä säänmukaiset vaatteet ja kumisaappaat. Myös kiikareista ja tunnistusoppaista on iloa. Ilmoittautuminen VaLun toimistoon viim Kehrääjäretki Nuuksioon pe su Kehrääjää on vaikea nähdä, mutta sen erikoinen ääni keskellä yötä on kokemisen arvoinen. Voimme havainnoida myös muita yön kulkijoita, kuten pöllöjä ja lepakoita. Yövalinta riippuu säästä. Toisen retkipäivän ohjelma riippuu retkeläisistä. Mukaan makuupussi ja -alusta sekä retkeilyyn sopivat vaatteet ja kengät. Telttoja saa tarvittaessa lainaksi. VaLu tarjoaa aamupuurot, muut ruuat ostetaan ja valmistetaan yhdessä. Lähtö pe iltapäivällä. Tarkempi aikataulu sovitaan retkeläisten kanssa. Ilmoittautuminen viim VaLun toimistolle. Retkelle mahtuu 10 ilmoittautunutta. Etusijalla jäsenet, mutta muutkin ovat tervetulleita. Retkeä ei suositella alle 14-vuotiaille. Ruokia ja bussilippuja lukuun ottamatta retki on maksuton. Säävaraus. Maailma Kylässä la su VaLu jakaa festivaalipöydän yhdessä Susiryhmän ja Enyn kanssa. Mukaan tarvitaan ihmisiä pöydän takana päivystämään. Tule myös tutustumaan materiaaliimme tai kysymään toiminnastamme. Lepakko- ja yölaulajaretki pe 9.6. Lähde kokemaan kesäyö, lepakot ja yölaulajat! Retki tapahtuu yöaikaan, aikataulu, hinta ja ohjelma tarkentuvat myöh. Varaa mukaasi lämmintä juotavaa, lämpimät vaatteet ja eväät. Lintuoppaasta ja kiikareistakin voi olla iloa. Mukanamme lepakko- ja lintuopas. Metsäryhmä: Metsäkoulutusviikonloppu pe su Vesalassa, Jyväskylän lähistöllä. Viikonloppu tarjoaa tietoja metsiensuojelusta sekä antaa konkreettisia eväitä metsiensuojeluun ja metsätoiminnan (mm. inventoinnit) aloittamiseen. Opetus tapahtuu sekä maastossa että sisätiloissa. Kurssi alkaa pe klo 18 ja päättyy su klo 18. Kyyditys Jyväskylän keskustan ja kurssipaikan välillä järjestyy. Hinta: jäsenet 15 e, muut 20 e (sis. majoitus, ruokailut sekä kyyditys retkikohteisiin). Ilmoittautuminen: Sini Eräjää, p MUUT KURSSIT Tunturikasvien tunnistamiskurssi ma 15.5., ke ja ma klo Helsingin yliopiston kasvimuseon yliintendentti Henry Väreen johdolla. Järjestäjänä Helsingin Seudun Lapinkävijät yhteistyössä SLL:n kanssa. Kurssimaksu on HSL:n ja SLL:n jäsenille 10 e, muille 20 e. Ilmoittautumiset: viim Raija Hentman, p. (09) , raija. Ympäristöviranomaiset ovat lähes poikkeuksetta nostaneet kätensä pystyyn ongelman edessä ja haluavat edistää polttoa, koska sillä ongelma saadaan kätevästi pois päiväjärjestyksestä. Sitoutumalla polttoon moni kunnallinen ja seutukunnalinen organisaatio käytännössä lopettaa panostamisen jätteen synnyn ehkäisyyn pahimmillaan koko polttolaitoksen eliniäksi (20 30v). The Kuusamo I love Hannu Hautala: Onnen maa, Land of My Happiness, Im Land meines Glucks. 136 s., Articmedia Hannu Hautala asettui Kuusamoon vuonna Hautalan 34. kirja on läpileikkaus maineikkaan alkuperäisluonnon kuvaajan Kuusamon vuosista. Kuusamo on Hautalalle sama kuin Pariisi taidemaalarille, toimittaja Jorma Blomqvist kirjoitti Onnen maa on paljon muutakin kuin oodi Kuusamolle. Se on Hannun oma juttu ; hän on saanut tehdä siitä juuri haluamansa näköisen. Kuvat ovat retkiltä, joiden ääripäät ovat pohjoisessa Posion Korouoma ja etelässä Kuhmo. Noin 250 kuvan joukossa ei ole ainuttakaan helppoa heittolaukausta. Kaikki ovat vaatineet työtä ja taitoa. Onnikaan ei ole pahitteeksi, jos ketun ja maakotkan haluaa samaan ruutuun. Etelä-Suomen metsiensuojelu sai omat nettisivut etelasuomen- metsat.fi Kuinka paljon metsiä pitää la ja kuka suojelun maksaa? Muun suojel- muassa näihin kysymyksiin löydät vastauksen uusilta Etelä-Suomen metsiensuojelulle omistetuilta sivuilta. Sivuilta heijastuu huoli Etelä- Suomen metsistä, joista on suojeltu vain vajaa kaksi prosenttia. Se ei riitä edes hidastamaan metsälajien uhanalaistumista. Samaan aikaan metsiin kohdistuvat käyttöpaineet ovat etelässä suuret. Sivut on tarkoitettu tavallisille kansalaislle. Anu Lampinen, 27, Arviot Kuvien saattamisessa kirjaksi Hannua on auttanut arkkitehti (!) Raimo Ahonen, jonka käsialaa on Onnen maan graafinen suunnittelu. Kukin aukeama kertoo tarinan; joskus yhdellä kuvalla, useimmin kuvasarjalla. Tarinat seuraavat vuodenkiertoa ja ne syntyvät kuvista ja kuvateksteistä, jotka ovat tasaveroisesti kolmella kielellä. Mitä olisi voinut tehdä toisin? Teokseen Hannu on valinnut parhaat palat viimeisiltä vuosilta. Valinta on onnistunut; korkeintaan lentokuva haarahaukasta on päässyt mukaan ensi sijassa lajin harvinaisuuden ansiosta. Koillismaata markkinoidaan nykyisin osana Lappia! Jos olisin kuusamolainen matkailunedistäjä, ottaisin yhteyttä Articmedian Lassi Rautiaiseen. Onnen maan seuraavan painoksen kansien esilehdille painattaisin Koillismaan kartan. Yleisluontoisessa kartassa olisivat tärkeimmät paikannimet, mutta ei esimerkiksi kuvauspaikkoja. Kartta tekisi teoksesta täydellisen matkamuiston, jota voisi myöhemmin kotona selata ja esitellä ystävilleen missä päin maailmaa tahansa. Koillismaa-nimen unohtaisin kokonaan ja puhuisin vain Kuusamosta, mutta se on jo toinen juttu. TERHO POUTANEN ei ennestään tuntenut metsiensuojelua, mutta pitää sivujen sisältöä mielenkiintoisena. Myös teksti on ymmärrettävää ja rakenne on looginen. Lampisen mielestä sivut ovat kuitenkin hieman liikaa oppikirjamaiset internetsivuiksi: Mieleeni tulee itsepintaisesti yläasteen bilsantunnit. Kaipasin enemmän sitä konkreettista infoa ja kuvitusta prosenttien ja pitkien tekstien lomaan. Sivuilla esitellään myös 17 suojelematonta, mutta luonto- tai virkistysarvoltaan tärkeää metsäkohdetta. Sivuilla kävijä voi vedota näiden kohteiden säilyttämisen puolesta niiden omistajiin. Esimerkkikohteet olivat Anu Lampisen mielestä hyvä lisä sivustolla. Nettisivut ovat koonneet Suomen luonnonsuojeluliitto, BirdLife Suomi, Natur och Miljö, Luonto-Liitto, Greenpeace sekä Maan ystävät. Sivut ovat osoitteessa www. etelasuomenmetsat.fi. LIISA HULKKO

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puutarhakalusteita tropiikista?

Puutarhakalusteita tropiikista? Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua

Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:

Lisätiedot

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa

Naurulokki. Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset. Elää lähes koko Suomessa Naurulokin pesintä Naurulokki Valkoinen lintu, jolla on harmaa selkä ja tummanruskea huppu päässä Jalat ja nokka punaiset Elää lähes koko Suomessa Missä naurulokit ovat talvella? Ulkomailta löydetyt suomalaiset

Lisätiedot

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet

Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Uraanihankkeet, kaivoslain uudistus ja kansalaisten mahdollisuudet Luonnonsuojelusihteeri Tapani Veistola Suomen luonnonsuojeluliitto Kuhmon uraani-ilta 4.9.2008 Kajaanin uraani-ilta 5.9.2008 Esityksen

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi

Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta. Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelu maanomistajan näkökulmasta Suoseminaari Seinäjoki 25.11.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Soidensuojelun täydennysohjelma SSTO alun perin Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen!

Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Hei, sinä vuoden 2016 rippikoululainen! Tuntuuko siltä, että rippikouluusi on vielä valovuoden mittainen matka? Todellisuudessa rippikoulusi alkuun ei ole kovinkaan pitkä aika. Kaikki rippikouluryhmät

Lisätiedot

Turun hallinto-oikeuden päätös

Turun hallinto-oikeuden päätös Turun hallinto-oikeuden päätös Antopäivä Päätösnumero 22.9.2015 15/0466/3 1 (5) Diaarinumero 00262/15/7305 Asia Metsästyslain mukaista poikkeuslupaa koskeva valitus Valittaja Luonnonsuojeluyhdistys Tapiola

Lisätiedot

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!

STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016

Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue. Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot Natura 2000-alue Hoito- ja käyttösuunnitelman laatiminen 2016 Oriveden Pyhäselän saaristot SUUNNITTELUALUE: Pinta-ala:16 080 ha, josta vettä n. 15 000 ha Kunnat: Savonlinna,

Lisätiedot

Soidensuojelu Suomessa

Soidensuojelu Suomessa Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 15.2.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b 7 LAUSUNTO PORVARINLAHDEN ETELÄRANNAN LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESITYKSESTÄ SEKÄ HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMASTA Kslk 2007-56, Ylk 2 9.1.2007 Karttaruudut L6,

Lisätiedot

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia

Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piiri ry:n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n Tiedotuksia Suomen Metsästäjäliiton :n jäsentiedote. Julkaisija: Piiritoimisto, osoite: 04600 Mäntsälä Puhelin 019 6871 300 Numero 10 / 2014 3.11.2014 Jäsenyhdistykset voivat

Lisätiedot

Ilmoittaudu ja tule mukaan!

Ilmoittaudu ja tule mukaan! Suomen Ladun 54. Leiripäivät Vantaan Hakunilassa Ilmoittaudu ja tule mukaan! Tule hetkeksi, päiväksi tai koko viikonlopuksi pelaamaan, kisaamaan, osallistumaan ja rentoutumaan, tule lauantai-iltana tanssimaan

Lisätiedot

METSO-ohjelma 2008 2025:

METSO-ohjelma 2008 2025: METSO-ohjelma 2008 2025: vapaaehtoisen suojelun onnistumiset ja haasteet Kimmo Syrjänen 1, Saija Kuusela 1, Susanna Anttila 1, Mirja Rantala 2 ja Terhi Koskela 2 1 Suomen ympäristökeskus ja 2 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin

Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Väritystehtävä VESILINTUJA Kesä tulee muuttolinnun siivin Suurin osa Lapin linnuista on muuttolintuja. Kaukaisimmat muuttolinnut viettävät talvensa tuhansien kilometrien päässä, Afrikassa tai Intiassa

Lisätiedot

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä

Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Kokemuksia kansallispuistokäynneistä Lataa luontoa seminaari Hyvinkää, Hyria 24.9.2015 Martti Aarnio, erikoissuunnittelija Metsähallitus, luontopalvelut Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa

Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Metsien suojelun nykytila ja haasteet Suomessa Kehityspäällikkö, Yritysyhteistyö Kati Malmelin Metsäasiantuntija Panu Kunttu WWF/Päivi Rosqvist Metsäluonnon monimuotoisuus Metsäluonnon monimuotoisuudella

Lisätiedot

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön?

Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Miten yhteisen kansallisomaisuuden hallinnointi on hoidettu muualla EU:ssa ja miten uusi laki vaikuttaa ympäristöön? Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja Esimerkkejä eri maista

Lisätiedot

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana

Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012

Tiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista jauhelihaa... Ei lintusilppureita Siipyyhyn Ihmisen

Lisätiedot

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin?

1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? 1. Mitä seuraavista voit laittaa biojäteastiaan tai kompostiin? a) maitotölkki b) suodatinpussi ja kahvinporot c) lasinsirut d) ruuanjätteet muovipussissa KOMPOSTI 2. Hyötispiste on paikka johon voit viedä

Lisätiedot

Tutkimuksen tulokset:

Tutkimuksen tulokset: Autoliiton kotimaan matkailututkimus 2012 Autoliitto tutki kesän 2012 aikana Suomessa lomailevien autoilijoiden ja motoristien matkailutottumuksia. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi TourNet. Autoliitto

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa Kehitysjohtaja Arto Ahokumpu Vapaaehtoistoiminnan tulevaisuus seminaari Vanha ylioppilastalo 28.11.2012 1 Esityksen sisältö Mikä on

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Kairankutsun lintubongausretket

Kairankutsun lintubongausretket Kairankutsun lintubongausretket Luonnon ja lintujen tarkkailu retkeilymuodossa on yksi parhaista rentoutumiskeinoista kiireisen maailmanmenon keskellä. Tähän Pyhä-Luoston kansallispuisto ja Itä-Lapin lumoava

Lisätiedot

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014

Kaivosmanifesti. Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Kaivosmanifesti Tuomo Tormulainen, Helsinki 26.4.2014 Lähtökohtia Suomen värimineraalien omistusoikeus on selvitettävä Mineraalistrategia uusiksi Oleellinen kysymys? Millainen kaivostoiminta on mahdollista

Lisätiedot

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi

TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Monimuotoisuuden suojelu

Monimuotoisuuden suojelu Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Onni on rajaton Sähköinen versio löytyy www.4v.fi/julkaisut Aiheet: Mitä onni on? Happy Planet Index BKT & onnellisuus Hyvän elämän osatekijät Mikä lisää onnellisuutta? Kestävä kulutus - rajat on Vastuulliset

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) Jonkerin ranta-asemakaavan ehdotus J.Isoherranen 18.11. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET VASTINEINEEN 1 (4) KUHMON KAUPUNKI JONKERIN RANTA-ASEMAKAAVA, EHDOTUKSEN TOINEN NÄHTÄVILLÄOLO 1.10-31.10.2013 Kaavaehdotuksesta saatiin 5 lausuntoa

Lisätiedot

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm

Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA. 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retket BARNLEK 2014 Islanti 5. - 13. HEINÄKUUTA 2013-9-30 Jorgen Bendt Pedersen Katarina Westerholm Retki nro 1. Reykjavík - pääkaupungin kiertoajelu Opastettu kierros Reykjavikissa. Retken pituus n. 2,5

Lisätiedot

Piirrä kuvasi tauluun.

Piirrä kuvasi tauluun. Linus ja Ismenia haluaisivat tutustua sinuun. Piirrä kuvasi tauluun. Artikla 7. Jokaisella lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen. Mikä on sinun nimesi ja kansalaisuutesi? On hauska tutustua uusiin

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset

Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset Talvivaara & co. Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset FM Lily Laine 2 Kuva: Talvivaara FM Lily Laine 3 Sisältö Kaivostoiminta Suomessa Kaivoksen elinkaari Kaivostoiminnan vaikutuksia Alkuaineet, yhdisteet

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö,

oppimateriaali maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 hyvä yhteyshenkilö, maailman kuvalehti kumppani nro 9/2010 oppimateriaali oppimateriaali sisältää kysymykset oppilaille tai opettajalle ideoinnin tueksi. hyvä yhteyshenkilö, Ohessa Maailman Kuvalehti Kumppaniin liittyviä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA. Ohjausryhmä 4.4.2011 KUUSAMON KULTAKAIVOSHANKE YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA Ohjausryhmä 4.4.2011 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) tarkoituksena on varmistaa, että ympäristövaikutukset

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi

Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Karhukuvauksesta Elämysmatkailutuotteeksi Vuoden luontokuva 2007 on tehnyt suurpetomatkailua tunnetuksi ja herättänyt ihmetystä susien ja karhujen välisestä käyttäytymisestä myös ulkomailla Aloittaessani

Lisätiedot

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin

Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Uraani talteen Talvivaara hyödyntää sivutuotteena saatavan uraanin Talvivaaran alueella esiintyy luonnonuraania pieninä pitoisuuksina Luonnonuraani ei säteile merkittävästi - alueen taustasäteily ei poikkea

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Saaristomeren biosfäärialue

Saaristomeren biosfäärialue Suojelu- ja kehittämistoiminta yhteensovitettuna! Saaristomeren biosfäärialue 25.5.2012 Korpoström Katja Bonnevier, koordinaattori www.saaristomerenbiosfaarialue.fi Mitä tarkoittaa biosfäärialue? Mikael

Lisätiedot

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne

Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Alueelliset erityispiirteet ja metsiensuojelun nykytilanne Metso-seminaari Ke 11.3. 29 Seinäjoki ESA Koskenniemi Länsi-Suomen ympäristökeskus 1 Luonnonvaran uusarviointi Luonnonvaroja ei ole vaan niitä

Lisätiedot

Maastoliikenteen perusteita

Maastoliikenteen perusteita Maastoliikenteen perusteita Mitä on maastoliikenne? Maastoliikenne tarkoittaa moottoriajoneuvolla ajamista maastossa eli tavallisten teiden ulkopuolella. Lain mukaan maasto on maa-alue ja jääpeitteinen

Lisätiedot

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen

Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Monikäyttönäkökulma metsähallituslakiluonnokseen Metsähallituslaki uudistuu ke 16.1.2014 kello 10.00-12.30, Arktikum auditorio, Rovaniemi Tarja Pasma Toiminnanjohtaja Puh. 040 823 2443 Sähköp: lappi@sll.fi

Lisätiedot

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry

Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen. Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoiman linnustovaikutukset ja vaikutusten vähentäminen Teemu Lehtiniemi BirdLife Suomi ry Tuulivoimalat ja linnut ovat otsikoissa Tuulivoimalat jauhavat linnut kuoliaiksi... Roottorit tekevät linnuista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle

Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015. Malliyhdistys Ry. Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Toimintasuunnitelma TOIMINTAVUOSI 2015 Hallituksen ehdotus hyväksyttäväksi yhdistyksen vuosikokoukselle Malliyhdistys Ry Puh. 040 123 4567 Y-tunnus 12345-6 Tiekatu 23 A 15 00120 PAIKKAKUNTA www.malliyhdistys.fi

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

1 of 6 11.8.2010 10:29

1 of 6 11.8.2010 10:29 1 of 6 11.8.2010 10:29 Subject: Vuosanka_Hallintopakot_metsanhakkuut_090810 From: Ylä-Vieksin kyläyhdistys Date: Mon, 09 Aug 2010 10:01:13 +0300 To: kirjaamo.kainuu@ely-keskus.fi,

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi

Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Kainuun luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liitto, Mustarinda-seura ja Nature Point Paljakka Esitys Vaara-Kainuun kansallispuistoksi Näkymä Paljakanvaaran näkötornilta Mustakummun, Säkkisenlatvansuon ja Peuravaaran

Lisätiedot

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA

SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.10.2013 SALO, RAMSÖ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2013 Järvenpään seurakunta Sisällys LASTEN PÄIVÄLEIRIT I & II Leiriniemessä 06 08 syntyneet tytöt ja pojat LASTEN PÄIVÄLEIRI III Leiriniemessä 04 06 syntyneet tytöt ja pojat LASTEN YÖLEIRIT

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle

Uuden koulu nimi. Mansikka-ahon koulu 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen. Lasten- ja nuorten lautakunnalle 7.2.2014 Rehtori Pekka Lipiäinen Lasten- ja nuorten lautakunnalle Uuden koulu nimi Mansikka-ahon ja Tornionmäen koulut yhdistyvät ja koulutyö jatkuu uudessa koulurakennuksessa syksyllä 2014. Kouluun tulee

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot