Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusohjelma vuosille
|
|
- Auvo Nurmi
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusohjelma vuosille Työryhmä: Professori Arja Isola Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen Ylihoitaja Merja Meriläinen Tutkimuskoordinaattori Reetta Saarnio
2 TIIVISTELMÄ Tutkimusohjelma kuvaa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusta Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat tutkimukselle ja lisätä hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä toteutetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimuksen visio on, että tutkimustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja arvostettua sekä vastaa alueen väestön muuttuviin terveystarpeisiin. Tulevaisuuden haasteena nähdään monitieteisten tutkimushankkeitten edelleen kehittäminen, joissa esimerkiksi hoitotieteen ja terveyshallintotieteen, lääketieteen sekä ravitsemustieteen tieto- ja tutkimusperinteen yhdistäminen mahdollistaa asiakkaan hoidon kokonaisvaltaisen kehittämisen. Tutkimus perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan, hoitotyön painopistealueisiin ja tutkimuksellisiin tarpeisiin sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kohdealueisiin. Sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet on kuvattu strategian mukaisesti eri näkökulmista; asiakas, prosessi, talous, henkilöstö, johtaminen ja uudistuminen. Työyksiköt laativat vuosittain oman konkreettisen hoitotyön toimintasuunnitelman, joka pohjautuu sairaanhoitopiirin strategiaan ja hoitotyön painopistealueisiin. Näin pyritään ohjaamaan tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaamaan yksiköiden tarpeisiin. Yksiköiden hoitotyötä kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen kanssa, jolloin yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa voidaan yhdistää tieteellisyys ja hoitotyön käytännön tarpeet. Tutkimuksen painopistealueita tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin, jotta ne vastaavat alueen väestön terveydellisiin tarpeisiin ottaen huomioon elämänkulun eri vaiheet. Tulevaisuudessa pyritään yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa korostamaan erityisesti asiakkaiden näkökulmaa. Terveystieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota seuraavien alueiden vahvistamiseen: 1) sydän- ja verisuonitautien ehkäisy ja hoito, 2) lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen, 3) ikääntyvän väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen, 4) tuotetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kliinisen vaikuttavuuden arviointi sekä 5) palvelujärjestelmään kohdistuva tutkimus. Tärkeäksi nähdään erityisvastuualueen keskussairaaloiden välisen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön edistäminen.
3 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ 1. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN OMINAISPIIRTEET TUTKIMUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITE 6 3. SAIRAANHOITOPIIRIN ARVOT TUTKIMUKSEN PERUSTANA HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VISIO JA PERIAATTEET HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET.8 6. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Tutkimustoiminnan organisointi Tutkimuslupamenettely Rahoitus Yhteistyötahot HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET OULUN YLIOPISTON KANSSA Kliinisen hoitotieteen tutkimus Hoitotyön opetukseen liittyvä tutkimus Hoitotyön johtamiseen liittyvä tutkimus HOITOTYÖHÖN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN, MUIDEN YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN KANSSA TULEVAISUUDEN HAASTEET...18 LÄHTEET..19 LIITTEET
4 4 1. POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN OMINAISPIIRTEET Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) on pohjoisin viidestä Suomen yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä. Siihen kuuluu 35 jäsenkuntaa, joiden väkiluku on yhteensä noin Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän ja - rakenteen kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Alueen suurimman ja pienimmän kunnan väestömäärän ero on noin asukasta (Oulu Hailuoto). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymällä on kolme sairaalaa: Oulun yliopistollinen sairaala, Oulaskankaan sairaala ja Visalan sairaala. Vuoden 2010 alusta sairaanhoitopiiriin liitettiin myös Pohjois-Pohjanmaan erityishuoltopiirin kuntayhtymän kehitysvammahuollon palvelut. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Pohjois- Pohjanmaalla suurimmaksi osaksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa. Oulun yliopistollisen sairaalan yhteydessä toimii 17 kunnan yhteinen päivystysyksikkö (Oulun seudun yhteispäivystys), joka vastaa jäsenkuntien perusterveydenhuollon ilta- ja viikonloppupäivystyksestä sekä erikoissairaanhoidon päivystyksestä kokonaan. Vuoden 2011 alusta sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön tulosalueisiin perustuva organisaatiorakenne, johon kuuluu seitsemän tulosaluetta ja tulosalueeseen rinnastettava yhtymähallinto. ( Sairaanhoitopiirin erityisvastuualue kattaa koko Pohjois-Suomen eli noin puolet Suomen pinta-alasta. Erityisvastuualueella asuu 14 % koko maan väestöstä eli noin henkilöä. Oulun yliopistollisen sairaalan lisäksi alueella sijaitsee neljä keskussairaalaa: Lapin keskussairaala, Länsi-Pohjan keskussairaala, Keski-Pohjanmaan keskussairaala ja Kainuun keskussairaala. (Parkkila 2012.) Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä miettii parhaillaan vaihtoehtoisia malleja julkisen Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaksi palvelurakenteeksi. Tässä keskustelussa on esitetty sairaanhoitopiirin lakkauttamista ja erityisvastuualueiden roolin selkeyttämistä.
5 5 PPSHP:n väestö ikääntyy ja työikäisten määrän ennustetaan vähenevän vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2009 demografinen huoltosuhde oli koko maassa 51.0 ja PPSHP:ssa Ennusteen mukaan vuonna 2030 koko maan väestöllinen huoltosuhde tulee olemaan 73.0 ja PPSHP:ssa Sairaanhoitopiirin väestön terveydentilaa voidaan tarkastella sairastavuusindeksin avulla. Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Vuonna 2009 väestön sairastavuusindeksin keskiarvo oli PPSHP:ssa ja koko maan kunnissa välillä Kansansairauksien summaindeksi Suomen kunnissa oli vuonna 2009 välillä PPSHP:ssa keskiarvo oli Kansansairauksien summaindeksi koostuu seuraavien sairausryhmien esiintyvyydestä alueella, suhteutettuna maan keskiarvoon: verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit. (Parkkila 2012.) PPSHP:n alueella summaindeksit sairausryhmien osalta ovat sydämen vajaatoiminta (200,2), sepelvaltimotauti (151,2), verenpainetauti (135,0), astma (132,0), psykoosit (123,4), nivelreuma (120.7) ja diabetes (109,3) (Kelan terveyspuntarin kansantaudit 2012). Väestön ikääntyessä myös muistisairauksien määrä tulee lisääntymään. Vuonna 2010 koko Manner-Suomessa arvioitiin olevan lievää, keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Vuonna 2020 kokonaismäärän arvioidaan olevan henkilöä. Pohjois- Suomessa vastaavat luvut ovat (v. 2010) ja (v. 2020). (Muistiliitto 2012.)
6 6 2. TUTKIMUSOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITE Tämä tutkimusohjelma kuvaa hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusta Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Tutkimusohjelman tarkoituksena on luoda suuntaviivat tutkimukselle ja lisätä hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen näkyvyyttä sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirissä toteutetun hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan kehittää asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimusohjelmassa kuvataan sairaanhoitopiirissä toteutettavaa hoitotieteellistä ja terveyshallintotieteellistä tutkimusta ohjaavat arvot ja periaatteet, tutkimuksen painopistealueet ja tutkimuksen toteuttamiseen liittyviä asioita. Lisäksi esitellään hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen yhteistyöhankkeet Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa ja näihin liittyvät väitöskirjatutkimukset. 3. SAIRAANHOITOPIIRIN ARVOT TUTKIMUKSEN PERUSTANA Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminta perustuu seuraaviin arvoihin ja eettisiin periaatteisiin: ihmisarvo, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja uusiutumiskyky sekä avoimuus (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia ) Näiden arvojen ja eettisten periaatteiden mukaisesti myös hoitotieteellisessä ja terveyshallintotieteellisessä tutkimustoiminnassa huomioidaan: Ihmisarvo. Tutkimuspotilaita on kohdeltava huomaavaisesti ja heidän yksityisyyttään ja henkilökohtaista vakaumustaan on kunnioitettava. Tutkimustyössä noudatetaan hyvän tutkimuksen käytäntöjä ja periaatteita. Vastuullisuus. Jokaisella tutkimusryhmän jäsenellä on vastuu omasta tehtävästään ja ryhmän toimivuudesta sekä toiminnan ja resurssien yhteensovittamisesta. Vastuullisuuden lähtökohtana on, että osaamista kehitetään jatkuvasti ja työssä jaksamisesta huolehditaan.
7 7 Oikeudenmukaisuus. Tutkimustoiminnan periaatteet sovitaan yhteisesti, jokaisen osaamista arvostetaan ja jokaisella on oikeus osallistua toiminnan kehittämiseen ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Uusiutumiskyky ja avoimuus. Toiminnan kehittämisessä arvostetaan innovatiivisuutta. Tiedon avoimuuden periaatetta sovelletaan myös tutkimustyöhön. 4. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN VISIO JA PERIAATTEET Tutkimuksen visio on, että tutkimustoiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoista ja arvostettua sekä vastaa alueen väestön muuttuviin terveystarpeisiin. Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimus ovat näkyvästi mukana monitieteisissä tutkimushankkeissa. Tulevaisuuden haasteena nähdäänkin monitieteisten tutkimushankkeitten virittäminen, joissa esimerkiksi hoitotieteen ja terveyshallintotieteen, lääketieteen sekä ravitsemustieteen tieto- ja tutkimusperinteen yhdistäminen mahdollistaa asiakkaan hoidon kokonaisvaltaisen kehittämisen. Sairaanhoitopiirin strategiassa mainitaan terveystieteellisen tutkimuksen avulla tuotettavan uutta tietoa ja osaamista, joiden avulla varmistetaan terveyspalveluiden vaikuttavuus ja ajanmukaisuus. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiede- ja tutkimusstrategiassa tutkimustyön eräänä visiona mainitaan, että terveydenhuollon palvelujärjestelmä-, vaikuttavuus- ja hoitotieteellinen tutkimus on nivottu kliiniseen tutkimukseen. (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tiede- ja tutkimusstrategia )
8 8 Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimustoiminta nojaa seuraaviin periaatteisiin: Tutkimustulosten avulla pyritään kehittämään asiakkaiden hoidon laatua. Tutkimustoiminta pohjautuu tulosalueiden ja vastuualueiden kehittämistarpeisiin ja -hankkeisiin. Tutkimuksesta vastaa hallintoylihoitaja yhdessä hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professoreiden, tutkimusylihoitajan sekä senioritutkijoiden kanssa. Hoitotyön tutkimusneuvoston tehtävänä on tutkimustoiminnan edistäminen ja yhtenäistäminen sairaalan eri tulosalueilla sekä tutkimustoimintaan liittyvän koulutuksen organisointi. Henkilöstön osallistumista tutkimustoimintaan tuetaan huolehtimalla resursseista ja tutkimuksellisten valmiuksien kehittämisestä ja ylläpitämisestä. Pyritään luomaan ja tukemaan sairaanhoitopiirin ja yliopiston sekä ammattikorkeakoulun yhteistyöhankkeita esimerkiksi nivomalla opiskelijoiden opinnäytetyöt laajempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. 5. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PAINOPISTEALUEET Tutkimus perustuu sairaanhoitopiirin strategiaan, hoitotyön painopistealueisiin ja tutkimuksellisiin tarpeisiin sekä Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kohdealueisiin. Sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet on kuvattu strategian mukaisesti eri näkökulmista; asiakas, prosessi, talous, henkilöstö, johtaminen ja uudistuminen. ( Vastuuyksiköt laativat vuosittain oman konkreettisen hoitotyön toimintasuunnitelman, joka pohjautuu sairaanhoitopiirin strategiaan ja hoitotyön painopistealueisiin. Näin
9 9 pyritään ohjaamaan tutkimus- ja kehittämistoiminta vastaamaan yksiköiden tarpeisiin. Yksiköiden hoitotyötä kehitetään yhteistyössä Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen kanssa, jolloin yhteisissä tutkimus- ja kehittämishankkeissa voidaan yhdistää tieteellisyys ja hoitotyön käytännön tarpeet. Tulevaisuudessa pyritään yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeissa korostamaan erityisesti asiakkaiden näkökulmaa. Oulun yliopiston terveystieteen laitoksen hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimuksen pääasialliset kohdealueet ovat kliinisen hoitotieteen tutkimus, hoitotyön opetuksen ja hoitotyön johtamisen tutkimus sekä hoitotieteen metodologiset kysymykset. Kliinisen hoitotieteen tutkimus kohdentuu pitkäaikaisesti sairaiden henkilöiden hoitoon sitoutumiseen ja potilasohjaukseen, lasten ja perheiden hyvinvointiin sekä ikääntyvän muistisairaan potilaan hoidon kehittämiseen. Hoitotyön opetuksen tutkimus kohdentuu terveysalan opettajan/opettajaopiskelijan, hoitotyön opiskelijan ja hoitohenkilökunnan osaamiseen. Hoitotyön johtamisen tutkimuksen sisältöalueet ovat johtaminen ja työhyvinvointi terveydenhuollossa, terveydenhuollon tuottavuus ja työelämän kulttuurisuus terveydenhuollossa. Oulun yliopistollinen sairaala on myös tutkimuskenttänä tieteenalojen metodologiaa kehitettäessä. Hoitotieteen metodologiset kysymykset tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää ja testata korkeatasoisia, hoitotieteellisiä teorioita ja mittareita hoitotyön käytännön ja tutkimuksen käyttöön. ( Sairaanhoitopiirin hoitotyön johtoryhmän ja Oulun yliopiston hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professoreiden välistä vuoropuhelua pyritään tiivistämään säännöllisin väliajoin tapahtuvaksi toiminnaksi. Näin mahdollistetaan sairaanhoitopiirin hoitotyön tutkimus- ja kehittämistarpeiden säännöllinen kartoitus ja voidaan arvioida mahdollisuuksia vastata niihin tutkimuksen keinoin.
10 10 6. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 6.1. Tutkimustoiminnan organisointi Hallintoylihoitaja johtaa sairaanhoitopiirin hoitotyöhön liittyvää tutkimustoimintaa sekä vastaa sen kehittämisestä. Tulos- ja vastuualueiden ylihoitajat vastaavat ja seuraavat tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteutumista omilla alueillaan. Hoitotieteen professori toimii ylihoitajan sivuvirassa kehittäen ja linjaten sairaanhoitopiirin hoitotieteellistä tutkimustoimintaa. Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen professorit ja senioritutkijat vastaavat omien tutkimushankkeittensa tieteellisestä tasosta. Hoitotyöhön liittyvä tutkimusten kehittäminen ja koordinointi on keskitetty tutkimusylihoitajalle. Hän toimii yhteistyössä hallintoylihoitajan, hoitotieteen professorin (sivuvirkainen ylihoitaja) ja tulosalueiden kanssa sekä toimii hoitotyön tutkimusneuvoston vetäjänä. Hoitotyön 13-jäsenisen tutkimusneuvoston ( tehtävänä on tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistäminen ja prosessien yhtenäistäminen sairaanhoitopiirin eri tulosalueilla. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi ja tulosten hyödynnettävyyden parantamiseksi on tulosalueille perustettu omia hoitotyön tutkimusja kehittämisryhmiä. Hyvän tutkimus- ja kehittämistyön edellytyksenä on tiivis yhteistyö yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa Tutkimuslupamenettely Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä kaikki tutkimustoiminta on luvanvaraista (Hallintokeskuksen tiedote 15/2009) rahoituslähteestä riippumatta. Sairaanhoitopiiriin tutkimuspalveluyksikkö tarjoaa tutkimukseen liittyviä hallinnointi-, neuvonta- ja koulutuspalveluja tutkijoille, tutkimusryhmille, tutkimusten toimeksiantajille ja muille Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella tutkimuksien parissa työskenteleville henkilöille. Ohjeet tutkimuslupamenettelyyn ja eettisen toimikunnan ohjeet löytyvät sairaanhoitopiirin internetsivustolta Tutkijoille -osiosta (
11 Rahoitus Sosiaali- ja terveysministeriö on jakanut valtion varoista yliopistosairaaloille vuosittain lääkärien koulutuksen ja terveystieteellisen tutkimuksen kustannuksiin ns. erityisvaltionosuutta (EVO). Terveydenhuoltolain mukaisesti erityisvaltionosuus tutkimusta varten korvautuu valtion tutkimusrahoituksella (VTR) vuoden 2013 alusta. Yliopistotasoinen terveyden tutkimuksen rahoitus jaetaan hallinnollisten tulosalueiden sijaan suoraan tutkimusryhmille alueellisten tutkimustoimikuntien toimesta hakemusten pohjalta. Tutkimustoimikuntia on viisi, yksi jokaisessa yliopistollisessa sairaanhoitopiirissä ja niiden tehtävänä on määritellä yhteistyössä STM:n kanssa tutkimuksen painoalueet ja tavoitteet ja päättää rahoituksen jakamisesta. (Yhtymähallinnon tiedote ) Erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on aloittanut toimintansa vuoden 2012 alustaja siinä on hoitotieteen edustus (professori Helvi Kyngäs). Alueellinen tutkimustoimikunta jakaa VTR -rahat hakemusten perusteella tutkimushankkeille. ( Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuudesta jaetaan pääosa (75 %) suoraan opetus- ja tutkimustoimintaa harjoittaville tulosalueille korvaamaan näistä toiminnoista aiheutuneita kustannuksia. Joitakin koulutus- ja tutkimustoiminnan kustannuksia (25 %) vähennetään erityisvaltionosuudesta suoraan. Näitä ovat mm. amanuenssien palkat, koe-eläinkeskuksen OYS:n osuus, kliinisen tutkimuksen yksikön (CRC) ylläpitokulut, tutkimustoiminnan tukipalvelut, kirjasto- ja informaatiopalvelut, tutkijavierailut, kannustinraha ulkopuoliselle rahoitukselle ja muut kliinisen tutkimuksen ja opetuksen yhteiset kulut sekä hammaslääkärikoulutus (Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuuden jakosuunnitelma vuodelle 2012). OYS:n ERVA -alueen tutkimusryhmät voivat hakea terveystieteelliseen tutkimustoimintaan saadun erityisvaltionosuuden ulkopuolisen rahoituksen perusteella ns. kannustinrahaa, jota voivat saada vain sellaiset ERVA -alueen tutkimusryhmät, joiden johto ja jäsenet toimivat ko. ERVA sairaalassa. Kannustinrahan myöntämisen perusteena on vuodelle 2012 saatu EVO:n ulkopuolinen rahoitus. Kannustinrahan hakijana toimii
12 12 tutkimusryhmän johtaja. PPSHP:n alueellinen tutkimustoimikunta päättää kannustinrahan saajista. (Yhtymähallinnon tiedote 4/2012). Hoitotieteelliseen ja terveyshallintotieteelliseen tutkimukseen haetaan lisäksi ulkopuolista tutkimusrahoitusta muun muassa säätiöiltä (Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry). MRC 6.4. Yhteistyötahot Hoitotieteellisiä ja terveyshallintotieteellisiä tutkimus- ja kehittämishankkeita toteutetaan yhteistyössä Oulun yliopiston, Oulun seudun ammattikorkeakoulun, muiden yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä terveydenhuollon palveluntuottajien kanssa. 7. HOITOTIETEELLISEN JA TERVEYSHALLINTOTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET OULUN YLIOPISTON KANSSA Seuraavassa kuvataan meneillään olevat tutkimushankkeet. Niihin liittyvät väitöskirjatutkimukset ovat nähtävillä liitteessä Kliinisen hoitotieteen tutkimus Kliinisen hoitotieteen tutkimus sisältää viisi osatutkimusta: 1. Ikääntyvä muistisairas, 2. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus, 3. Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen ja 4. Kriittisesti sairastuneen potilaan hoidon kehittäminen ja 5. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin erityiskysymykset.
13 13 Ikääntyvä muistisairas osatutkimus Tutkimushankkeen johtajat: professori Arja Isola, TtT Satu Elo ja TtT Reetta Saarnio Tutkimushankkeessa kehitetään iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa erikoissairaanhoidossa sekä medisiinisella että operatiivisella tulosalueella ja tuotetaan uutta tieteellistä tietoa muistisairaiden hoitotyössä toimivien pohjoissuomalaisten hoitajien työn tärkeistä osa-alueista sekä työhyvinvointia tukevista ja kuormittavista tekijöistä. Medisiinisella tulosalueella toimintaa kehitetään toimintatutkimuksen avulla, johon aktiivisesti osallistuu neljän osaston henkilökunta. Tutkimuksissa painottuvat sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden näkökulmat, sillä aineistoa kerätään potilailta, heidän läheisiltä, hoitohenkilökunnalta ja lääkäreiltä. Aineistonkeruumenetelminä käytetään kyselylomaketta sekä yksilö- ja ryhmähaastatteluita. Lisäksi analysoidaan Haipro-rekisteriin kerättyjä tietoja. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Ikääntyvä muistisairas osatutkimuksessa kehitetään iäkkään muistisairaan potilaan hoitoa muunmuassa toimintatutkimuksen avulla, jolloin voidaan esimerkiksi koulutuksen avulla vaikuttaa hoitohenkilökunnan tieto-taitotasoon ja käyttämiin hoitomenetelmiin kyseisen potilasryhmän kohdalla. Hoitohenkilökunnan omaksumien uusien hoitokäytäntöjen avulla voidaan vähentää esimerkiksi fyysisten rajoitteiden käyttöä hoidon aikana ja lisätä näin muistisairaiden potilaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus osatutkimus Tutkimushankkeen johtajat: professori Helvi Kyngäs, TtT Maria Kääriäinen ja TtT Satu Elo Tutkimushankkeessa arvioidaan potilasohjauksen vaikuttavuutta pitkäaikaisesti sairaiden ja sairauden riskissä olevien henkilöiden hoitoon/terveellisiin elintapoihin sitoutumiseen
14 14 ja potilasohjauksen laatuun sekä arvioidaan potilasohjauksen kehittämisinterventioiden ja tehostetun palveluohjauksen vaikuttavuutta. Osatutkimuksessa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä ja -asetelmia, kuten RCT, kvasikokeellinen, survey, rekisteritutkimus ja haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat potilaat, omaiset, hoitohenkilökunta ja lääkärit. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Terveyden edistäminen ja vaikuttava ohjaus osatutkimuksessa kehitetään erilaisia interventioita (sosiaalinen media, skype ohjaus, hoitohenkilökunnan koulutus, palveluohjaus malli), joiden vaikuttavuutta arvioidaan ohjauksen laatuun ja potilaiden omahoitoon sitoutumiseen ja miten omahoitoon sitoutuminen vaikuttaa painoon, verenpaineeseen ja kolesteroliarvoihin sekä fyysiseen aktiivisuuteen (mitataan Polarin aktiivisuusmittarilla). Lisäksi on kehitetty mallia vaikuttavasta ohjauksesta ja terveyttä tukevasta ympäristöstä. Tutkimukset toteutetaan sekä OYS:ssa että sen ERVA-alueella. Osatutkimuksessa kehitetään vaikuttavia ohjausmenetelmiä, joiden oletetaan kehittävän potilasohjauksen laatua ja edistävän pitkäaikaisesti sairaiden ja riskiryhmään kuuluvien potilaiden ja heidän omaistensa sitoutumista hoitoonsa ja terveelliseen elintapoihin. Tämä puolestaan edistää potilaiden ja heidän omaistensa terveyttä ja vähentää terveydenhuollon kustannuksia (esim. uusintakäynnit, lääkkeiden käyttö, sairaspoissaolot). Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimus Tutkimushankkeen johtaja: dosentti Maria Kääriäinen, professori Helvi Kyngäs ja professori Arja Isola Tutkimushankkeen tarkoituksena on arvioida koulutusinterventioiden vaikutusta terveysja sosiaalialan opiskelijoiden ja hoitohenkilöstön/terapeuttien osaamiseen ja selittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Lisäksi osatutkimuksessa selvitetään ammattiryhmien ja organisaatioiden välistä työnjakoa sairaanhoitopiirissä ja koko erityisvastuualueella (ERVA).
15 15 Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimuksessa kehitetty/kehitetään erilaisia interventioita (simulaatio-opetus, yhteistoiminnallinen, verkko-opetus), joiden vaikuttavuutta hoitohenkilöstön/terapeuttien ohjaamaan oppimiseen, opiskelijaohjaajien ohjausosaamiseen, sairaanhoitajaopiskelijoiden kliiniseen (erityisesti ei-tekninen tiimitoiminta) osaamiseen, tehohoidon henkilökunnan osaamiseen (esim. VAP) sekä sairaanhoitajien laskimonsisäisen neste- ja lääkehoidon osaamiseen. Lisäksi ammatillisella työnjakotutkimuksella selvitetään hoitohenkilöstön välistä työnjakoa sairaanhoitopiirin somaattisen aikuispuolen työyksiköissä. Tutkimukset toteutetaan sekä OYS:ssa että sen ERVA-alueella. Osatutkimuksessa käytetään sekä määrällisiä että laadullisia tutkimusmenetelmiä ja - asetelmia, kuten RCT, kvasikokeellinen, survey, havainnointi- ja haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat hoitohenkilökunta, terapeutit, lääkärit ja hoitotyön opiskelijat. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttujamenetelmillä sekä laadullisella sisällönanalyysillä. Terveys- ja sosiaalialan opetus ja osaaminen osatutkimuksessa lisätään hoitotyön opiskelijoiden, hoitohenkilökunnan ja terapeuttien osaamista esimerkiksi potilaiden ja opiskelijoiden ohjaukseen, VAP:n ennaltaehkäisyyn, tiimitoimintaan ja lääkehoitoon. Tavoitteena on, että hoitohenkilökunta/terapeutit osaavat toimia näyttöön perustuvan toiminnan mukaisesti ja siten edistää potilaiden terveyttä, omaisten jaksamista, jatkohoidon onnistumista sekä vähentää uusintakäyntejä ja yhteydenottoja. Kriittisesti sairastuneen potilaanhoidon kehittäminen osahanke Tutkimushankkeen johtaja: professori Helvi Kyngäs ja TtT Merja Meriläinen ja professori Tero Ala-Kokko Tutkimushankeen tarkoituksena on arvioida ja kehittää kriittisesti sairastuneen potilaan hoitoa hoitoprosessin eri vaiheissa. Tutkimuksen kohteena ovat kriittisesti sairastunut potilas ja tehohoitotyö. Tutkimuksessa arvioidaan ja kehitetään hoitoprosessia potilaan tehohoitoon joutumisesta jatkohoitoon ja kuntoutumiseen. Lisäksi tutkitaan
16 16 tehohoitotyötä, sen toteutumista, hoitohenkilökunnan sitoutumista, tietoja ja taitoja sekä hoitokertomusjärjestelmän sisältöä ja toimintaa. Tavoitteena on tutkia esimerkiksi tehohoidon aikaisten hoitotoimenpiteiden vaikutusta potilaan jatkohoitoon, kuntoutumiseen ja elämänlaatuun. Aineistot analysoidaan tilastollisilla perus- ja monimuuttuja sekä laadullisilla menetelmillä. Tavoitteena on, että kriittisesti sairastunut potilas tunnistetaan ajoissa ja että moniammatillinen hoitohenkilökunta toimii näyttöön perustuen ehkäisten tarpeetonta potilaan toimintakyvyn alenemista ja edistää potilaan nopeaa toipumista. Lasten ja perheiden hyvinvoinnin erityiskysymyksiä- osatutkimus Tutkimushankkeen johtaja: dosentti Tarja Pölkki Tutkimushankkeen tavoitteena on kehittää lasten kivun arviointia ja tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa kivunlievitysmenetelmien vaikuttavuudesta, kuvata lasten ja perheiden hyvinvointia pohjoisessa ja selittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä sekä arvioida ja kehittää lapsi- ja perhekeskeisiä hoito- ja tutkimusmenetelmiä Hoitotyön johtamiseen liittyvä tutkimus Johtaminen ja työhyvinvointi terveydenhuollossa Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on kuvata, arvioida ja kehittää sosiaali- ja terveysalan moniammatillista johtamista erityisesti henkilöstöjohtamisen, työhyvinvoinnin ja etiikan kysymyksinä. Terveydenhuollon tuottavuus
17 17 Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on tarkastella terveydenhuollon tuottavuuden parantamista prosessien ohjausjärjestelmien näkökulmasta. Työelämän kulttuurisuus terveydenhuollossa Tutkimushankkeen johtaja: professori Leena Paasivaara Tutkimushankkeen tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä työelämän kulttuurisuudesta. Hankkeessa yhdistyvät terveyshallintotieteellinen ja kulttuurintutkimuksellinen ote Hoitotieteen metodologiset kysymykset tutkimushanke Tutkimushankkeen johtaja: professori Helvi Kyngäs, TtT Maria Kääriäinen ja TtT Satu Elo Tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää ja testata korkeatasoisia, hoitotieteellisiä teorioita ja mittareita hoitotyön käytännön ja tutkimuksen käyttöön. 8. HOITOTYÖHÖN LIITTYVÄN TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖHANKKEET AMMATTIKORKEAKOULUJEN, MUIDEN YLIOPISTOJEN JA TUTKIMUSORGANISAATIOIDEN KANSSA Tavoitteena on, että tulos- ja vastuualueilla tehtävät opinnäytetyöt ovat osa yksiköiden tutkimus- ja kehittämishankkeita, ja näin ollen työelämälähtöisiä. Eriasteiset opinnäytetyöt toteutetaan yhteistyössä työyksiköiden kanssa, jotta käytetty hoitotyön asiantuntijatieto olisi mahdollisimman päivitettyä. Tulos- ja vastuualueilla opinnäytetöiden aiheista pidetään opinnäyteaihepankkia, jonka hallinta on kunkin alueen opetuskoordinaattorin vastuulla (Ohjeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön tekemiseen PPSHP:ssä 2012). Sairaanhoitopiiri ja Oulun seudun ammattikorkeakoulun eri yksiköt toimivat yhteistyössä uusien laajojen ulkopuolisella rahoituksella toteutettavien kehittämishankkeiden rakentamiseksi.
18 18 Sairaanhoitopiirin henkilöstö suorittaa terveystieteellisiä jatko-opintoja Oulun yliopiston lisäksi myös muissa yliopistoissa kuten Itä-Suomen yliopiston terveystieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimusorganisaatioista muun muassa Hoitotyön Tutkimussäätiö on yhteistyökumppani tutkimus- ja kehittämistyössä. Hoitotyön Tutkimussäätiö toimii JBIkeskuksen (Joanna Briggs Instituutti) isäntäorganisaationa ja Oulun yliopistollinen sairaala toimii JBI -keskuksen yhteistyöorganisaationa viiden muun organisaation kanssa. 9. TULEVAISUUDEN HAASTEET Tutkimuksen painopistealueita tarkastellaan ja arvioidaan säännöllisin väliajoin, jotta ne vastaavat alueen väestön terveydellisiin tarpeisiin ottaen huomioon elämänkulun eri vaiheet. Terveystieteellisessä tutkimuksessa on kiinnitettävä huomiota seuraavien alueiden vahvistamiseen Sydän- ja verisuonitautia ja diabetesta ehkäisevien terveellisten elintapojen ja terveellisen ympäristön edistäminen ja jo sairastuneiden terveyden ylläpitäminen ja edistäminen Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukeminen Ikääntyvän väestön terveydestä ja hyvinvoinnista huolehtiminen Pohjoisessa ympäristössä elävän yksilön terveyden vahvistaminen elämänkulun eri vaiheissa Hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimuksen kliinisen vaikuttavuuden arviointi Kehittyvän teknologian mahdollisuudet terveyden edistämisessä Palvelujärjestelmään kohdistuva tutkimus Hoitotieteellinen ja terveyshallintotieteellinen tutkimus ovat näkyvästi mukana monitieteisissä tutkimushankkeissa Erityisvastuualueen keskussairaaloiden välisen hoitotieteellisen ja terveyshallintotieteellisen tutkimus- ja kehittämisyhteistyön edistäminen
19 19 LÄHTEET Hoitotieteellinen tutkimus Oulun yliopiston terveystieteiden laitoksella. Hoitotyöhön liittyvä tutkimustoiminta. Kelan terveyspuntarin kansantaudit Ohjeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille opinnäytetyön tekemiseen PPSHP:ssä ankki_1_1_2012.pdf Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hoitotyön painopistealueet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin strategia Tavoitteena terveyttä. _ pdf Ppshp:n tutkimusten rekisteröinti- ja lupakäytännöt. Hallintokeskuksen tiedote 15/ en_tiedote_15_2009.pdf Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunta ry. Tietoa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toiminnasta. Tutkimuslupakäytännöt ja -ohjeet. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvaltionosuuden jakosuunnitelma vuodelle pdf
20 20 Terveystieteellisen tutkimustoiminnan kannustinrahan hakeminen OYS:n erityisvastuualueella (ERVA-alueella). Yhtymähallinnon tiedote 4/ stinraha_2012.doc Julkaisemattomat lähteet Muistiliitto Arvio keskivaikeiden ja vaikeiden muistisairauksien esiintyvyydestä sekä lievistä muistisairauksista Suomessa. Parkkila P Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Diaesitys Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Tiede- ja tutkimusstrategia
Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma
2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen
LisätiedotHOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET
HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotTutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimusrahoitus ja hankkeiden arviointi Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri, dos., emba Esityksen sisältö Tutkimusrahoituksen ja tutkimustoiminnan kehitys Terveydenhuoltolaki
LisätiedotNäyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!
Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Tervetuloa! Näyttö toimintana Parhaan saatavilla olevan ajantasaisen tiedon harkittua käyttöä terveydenhuollon asiakkaan hoidossa
LisätiedotTiede- ja tutkimusstrategia 2020
Tiede- ja tutkimusstrategia 2020 Johtajaylilääkäri Turkka Tunturi 26.4.2012 1 VSSHP:n strategia vuosille 2007-2015 Vahva yliopistollinen yhteistyö Vahvistetaan tutkimustoiminnan edellytyksiä Vaikutetaan
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE
HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen
LisätiedotYliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.
Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus - 2015 haku Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.2014 Paljonko jaetaan? Valtion rahoitus terveyden tutkimukseen n. 31
LisätiedotValtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen
Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme
LisätiedotTutkimusstrategia. Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI
Tutkimusstrategia Parasta terveyspalvelua tutkijoiden tuella POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ESIPUHE Teemme Kuopion yliopistollisessa sairaalassa tutkimusta hyvässä, myönteisessä ilmapiirissä. Tutkimustoiminnan
LisätiedotYliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015 Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS:n) erityisvastuualueella
VTR-hakuohjeet 2015 1 (6) Hakuaika päättyy: tutkimusryhmille 30.5.2014 klo 15.45 organisaatioille 22.8.2014 klo 15.45 Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoituksen hakeminen vuodelle 2015
LisätiedotKanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma
Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön
LisätiedotTerveyden edistämisen johtaminen sairaalassa
Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotInhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa?
Inhimillisesti vaikuttava hoitotyö kenen käsissä tulevaisuudessa? 4. - 5.11.2009 Oulun Yliopisto, Lääketieteellisen tiedekunnan päärakennuksen auditorio (Aapistie 5 A) Toisen kerran järjestettävien Pohjois-Suomen
LisätiedotMitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?
Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri
LisätiedotSTESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014
Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat
LisätiedotJoanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa
Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten
LisätiedotToiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.
Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa
LisätiedotLakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö
Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset
LisätiedotHOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI
HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus
LisätiedotVaikuttava terveydenhuolto
Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten
LisätiedotKehittämistoiminnan organisointi
Kehittämistoiminnan organisointi Tutkimus-, opetus- ja kehittämisteema työryhmän työskentelyä varten tehty esitys Elise Kosunen ja Kristiina Laiho 1 10.4.2017 Esityksen pohjana on Väli-Suomen kehittäjäryhmän
LisätiedotPotilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari
Hallintoylihoitaja Pirjo Kejonen 17.5.2011 POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Potilaan parhaaksi! Näyttöön perustuvan ohjauksen vahvistaminen-osahankkeen loppuseminaari Potilaan ohjaus Potilaan ja omaisten
LisätiedotLABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE
LABORATORIOKESKUKSEN OHJAUSTA JA JOHTAMISTA KOSKEVAT LAUSUNNOT VALMISTELUTOIMIKUNNALLE ERVA- SAIRAANHOITOPIIRIEN HALLINTOYLIHOITAJIEN, YLIHOITAJIEN JA LABORATORIOIDEN OSASTONHOITAJIEN KANNANOTTO ALUSTAVAAN
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
Lisätiedot28.2.2012 klo 13.00-15.58. Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340
PÖYTÄKIRJA 1/2012 Kokousaika Kokouspaikka Osallistujat klo 13.00-15.58 Yhtymähallinnon neuvotteluhuone G 340 Varsinaiset jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja, PPSHP Professori, ylilääkäri
LisätiedotTERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA
TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset
Lisätiedotkehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki
Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä
LisätiedotJorma Posio
Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)
LisätiedotAlueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen
Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen
LisätiedotRaija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos
Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %
KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75
LisätiedotRaportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet
Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)
KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu
LisätiedotPerusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet
Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,
LisätiedotVeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla
VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva 6.9.2011 Tampere-talolla 9.30 9.45 9.45 10.00 10.00 10.30 10.30 11.00 11.00 11.30 11.30 13.00 13.00 14.00 14.30 16.00 16.15 16.45 Päivän avaus Merja Miettinen,
LisätiedotKaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy
Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)
POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu
LisätiedotSuunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa
Suunnitelmia terveyden edistämisen osaamisen kehittämiseen PPSHP:ssa Leea Järvi Terveyden edistämisen koordinaattori Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, PTH-yksikkö Ammattihenkilökunnan tiedot ja Osaamisvajeet?
LisätiedotPohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030
POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotSISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina
SISÄLTÖ kirjoittajat 11 johdanto 17 I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina 1900 2015 23 Koulutuksen alkuvaiheet 1900 1960-luvuilla Carola Wärnå-Furu 23 Koulutuksen
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotTurun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen (TYKS-erva) hoitotieteellinen tutkimusohjelma vuosille 2011 2015
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen (TYKS-erva) hoitotieteellinen tutkimusohjelma vuosille 2011 2015 1 Tiivistelmä
LisätiedotSairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit. Osaamisen kuvaus
Sairaanhoitajan ammatilliset kompetenssit Osaamisen kuvaus Asiakaslähtöisyys - osaa kohdata asiakkaan/perheen/yhteisön jäsenen oman elämänsä asiantuntijana - saa hyödyntää asiakkaan kokemuksellista tietoa
LisätiedotLAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ
LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija
LisätiedotOpiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa
Opiskelijoiden kokemuksia moniammatillisesta terveysalan simulaatio-opetuksesta Kuopiossa Terhi Saaranen, dosentti, yliopistonlehtori, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Kirsimarja Metsävainio,
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu
SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu
LisätiedotSOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN
SOSIAALISEN MEDIAN OHJAUSINTERVENTIO YLIPAINOISTEN NUORTEN SITOUTUMISESSA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN Tari Koskela, Maria Kääriäinen, Jouni Markkula ja Kristiina Simojoki Tutkimuksen tausta Nuorten ylipainoisuus
LisätiedotNORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT. Tutkimus-EVO. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri Info
NORTHERN OSTROBOTHNIA HOSPITAL DISTRICT Tutkimus-EVO Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri Info 10.9.2012 Esityksen sisältö Kuka päättää? Paljonko jaetaan? Kuka voi hakea? Mihin rahoitusta voi käyttää? Miten
LisätiedotIhotautien hallinnon neuvotteluhuone N PPSHP:n hallituksen puheenjohtaja Kyösti Juujärvi PPSHP:n johtaja Hannu Leskinen
KOKOUSKUTSU 1/2013 Kokousaika Kokouspaikka Kokouksen osanottajat 15.1.2013 klo 13.00 Ihotautien hallinnon neuvotteluhuone N1 106 Varsinaiset jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja, PPSHP
LisätiedotHyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari Vuokatti
Hyvinvointityö kuntien vahvuudeksi -seminaari 28.9.2017 Vuokatti Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen maakunnan ja kunnan yhteisenä tehtävänä Saara Pikkarainen, erikoissuunnittelija, TtM Kainuun sote
LisätiedotLÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET
LÄHIHOITAJAN EETTISET OHJEET Tehtävän nimi (Raportti, Essee ) 31.5.2005 Oulun seudun ammattiopisto Kontinkankaan yksikkö Lähihoitajakoulutus STAP 39 T Tiina Opiskelija (opiskelijan nimi) Opettaja Onerva
Lisätiedot12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista
1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja
LisätiedotLUONNOS HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta. Esityksen pääasiallinen sisältö
1 LUONNOS 23.4.2013 HE laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa tapahtuvat
Lisätiedot2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)
KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä
LisätiedotTerveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta
Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa
Lisätiedot1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET
TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä
LisätiedotPalvelujen järjestämissopimus. OYS erva
Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä
LisätiedotPotilasinfokeskus T-sairaala 1 krs
Potilasinfokeskus T-sairaala 1 krs Päivi Ali-Raatikainen 15.11.2006 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT Mikä on Tietolähde? Potilasohjauskeskus, jossa on VSSHP:n hoitokäytäntöjen
LisätiedotTerveyden edistämisen. TULE parlamentti
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma l TULE parlamentti 4.12.2008 Miksi tarvitaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä? Terveys on arvo sinänsä Työllisyysaste on saatava nousuun terveyttä, työ- ja
LisätiedotKLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
KLIINISET HOITOTYÖN OPETTAJAT VARSINAIS - SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ ELLILÄ HEIKKI, ELORANTA SINI, FRANCK TEIJA, LAKANMAA RIITTA-LIISA, MYLLYMÄKI ANNUKKA, MÖRT SUSANNA, NUMMELIN MERJA JA WALTA LEENA TERVEYDENHUOLLON
LisätiedotLänsirannikon yhteiset näyttöön perustuvat kliiniset käytännöt: Tutkimusta ja toimintaa
Länsirannikon yhteiset näyttöön perustuvat kliiniset käytännöt: Tutkimusta ja toimintaa Helena Leino-Kilpi, ESH, THT Professori, Turun yliopisto Sivutoiminen ylihoitaja, VSSHP Turun yliopistollisen keskussairaalan
LisätiedotItä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke
1(5) Kohti parasta mahdollista ja vaikuttavaa toiminnan johtamista! Aika torstaina 16.9.2010 klo 8.40-16.00 Järjestäjä Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe Puheenjohtaja:
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotTutkimus ja opetus sotessa
Tutkimus ja opetus sotessa Palvelualuejohtaja, tutkimusjohtaja Esko Vanninen 12.5.2017 1 Tutkimus ja opetus on keskeinen osa KYSin toimintaa Perustuu terveydenhuoltolakiin ja valtion suoraan rahoitukseen
LisätiedotVeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa
VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,
LisätiedotViranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?
Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011
POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTISOPIMUS 2008-2011 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointisopimus 2008-2011 Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme ja tavoitteena on, että vuonna 2017 Olemme edelläkävijöitä
LisätiedotHOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla
HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia
LisätiedotHyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta
Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari 28.9.2017 Vuokatti, Katinkulta Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja, sote - ja maakuntauudistuksen valmisteluryhmän varapuheenjohtaja
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotHoitotyön näkökulma. Merja Miettinen hallintoylihoitaja
Hoitotyön näkökulma Merja Miettinen hallintoylihoitaja Hoitotyön palveluyksikön toiminta käynnistyi 1.1.2015 Kliinisten hoitopalvelujen alueella TAVOITTEET: Hoitohenkilöstön työn tuottavuuden lisääminen
LisätiedotKOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa
KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin
LisätiedotKehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?
Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000
LisätiedotIkäihmisten varhainen tuki ja palvelut
Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista
LisätiedotSTM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista. Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY
STM:n arviointiryhmän linjauksia tutkimuksen arvioinnista Seppo Nikkari, varajohtaja Lääketieteen yksikkö, TaY Valtakunnallinen terveyden tutkimuksen arviointiryhmä aloitti työnsä Sosiaali- ja terveysministeriö
LisätiedotLÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen
LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 81/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi terveydenhuoltolain 61 ja 79 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan terveydenhuoltolakia muutettavaksi siten, erityisvastuualuejaossa
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE Hoitoketju/palveluverkkotyö Pirkanmaalla Hoitoketjuja on tehty Pirkanmaalla vuodesta 2005 alkaen. Terveysportissa
LisätiedotIäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa
Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa Satu Karppanen TAVOITTEET Palvelut sovitetaan asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi Asukkaille sujuvia palveluja yhdenvertaisesti järkevin kustannuksin
LisätiedotVIDEOVÄLITTEINEN OPETUS
VIDEOVÄLITTEINEN OPETUS Anne Mohn, Tiina Tarr, VSSHP, TYKS Leena Salminen, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Minna Syrjäläinen-Lindberg, Yrkeshögskolan Novia Teija Franck, Turun AMK Terveydenhuollon
Lisätiedotyli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)
PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu
LisätiedotSosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus
Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen
LisätiedotHyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet
Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Enontekiö 1.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula
LisätiedotSAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE
SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE SOTE-SOPAN ALKUPALOJA JA KUNNON JÄLKKÄRIT MAAKUNNAN HYVINVOINTIOHJELMA LEIKKUULAUDALLA Suvi Helanen suunnittelija PPSHP Tellus Innovation Arena 14.04.2016, Oulun yliopisto Kansansairauksien
LisätiedotKuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia
Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä
LisätiedotKatsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta ( ) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen klo
Katsaus Sote-järjestämislakiluonnoksesta (22.12.2016) viittaukset opetukseen ja tutkimukseen 25.1.2017 klo 10.00-27.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi 2 luku 10 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisöalue Maakuntien
LisätiedotHYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009
HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011
Lisätiedotklo Ihotautien hallinnon neuvotteluhuone N1 106
PÖYTÄKIRJA 1/2013 Kokousaika Kokouspaikka Osallistujat klo 13.00 14.30 Ihotautien hallinnon neuvotteluhuone N1 106 Varsinaiset jäsenet Johtajaylilääkäri Aino-Liisa Oukka, puheenjohtaja, PPSHP Professori,
LisätiedotKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Jonot pois Enemmän ihmisille
KUNTAYHTYMÄN STRATEGIA 2017-2019 Jonot pois Enemmän ihmisille Kuntayhtymähallitus 29.11.2016 Kuntayhtymävaltuusto 16.12.2016 2 (5) Sisällysluettelo 1. LUKIJALLE... 3 2. SOSTERIN STRATEGIA... 4 2.1 MISSIO...
LisätiedotTulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko
LisätiedotVerkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen
Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:
LisätiedotTIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne
LisätiedotErva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012
Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen
LisätiedotOpetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa. Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke
Opetus, tutkimus ja kehittämistoiminta sosiaalihuollossa Marja Heikkilä Hankepäällikkö Keski-Suomen SOTE 2020 hanke Olemmeko jälleen kerran lähtöruudussa? Uusi sosiaalihuoltolakiesitys ei puhu opetuksesta,
LisätiedotHoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -
Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/
Lisätiedot