Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen"

Transkriptio

1 Taiteellinen prosessi ja sen sanallistaminen Taidekasvatuksen seminaarityö Jari Vesterinen TaiK, TKO

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO PROSESSIN SANALLISTAMISEN TUTKIMINEN HUUMAANTUMINEN EPÄVARMUUS JA SUKELLUS TIEDOSTAMATTOMAAN LÄSNÄOLO SILMÄ, HAVAINTO JA MIELIKUVA VUOROVAIKUTUS JA VIESTI YHTEENVETO JA LOPPUARVIOINTI LÄHTEET KIRJALLISUUTTA... 16

3 1 Johdanto Visuaalinen taide esitellään katsojalle ja kokijalle useimmiten ilman sanallista selitystä, ilman kielellistä pohjustusta tekoprosessista ja taiteen sisällöstä. Luova, taiteellinen prosessi on kuitenkin luonnollisesti välttämätön ja erottamaton osa taiteen tekemisen kokonaisuutta. Taiteen tekeminen on mielenkiintoinen tapahtumasarja tietoista ajattelua, alitajuista intuitiota, tunnetta ja fyysistä toimintaa. Mutta miten taiteen tekemisen prosessi välittyy esiteltävässä teoksessa? Miten taiteellista prosessia voidaan kuvata sanallisesti? Taiteellisen prosessin kuvaaminen sanallisesti ei ole helppoa. Kuvaukset liikkuvat usein niin käsitteellisellä ja henkilökohtaisella tasolla, että pelkän kirjallisen raportin perusteella ei saa käsitystä siitä, mitä kirjoittaja on ajatellut ja millainen on ollut prosessi. Henkilökohtaiset tekstit eivät auta lukijaa hahmottamaan kirjoittajan saati sitten lukijan omaa taiteellista ajattelua ja prosessia. Sekä oman kokemuksen että oman taiteellisen filosofian ja sanoman sanallinen välittäminen toiselle ihmiselle on siis haasteellista. Tässä seminaarityössä pyrin selvittämään, miten taiteellista prosessia on käsitelty ja miten siitä on kirjoitettu kirjallisuudessa, erityisesti visuaalisen taiteen alan väitöskirjoissa. Tavoitteena on taiteellisen prosessin sanallistaminen, jäsentäminen ja ymmärtäminen. 2 Prosessin sanallistamisen tutkiminen Tutkimusongelmani on taiteellinen prosessi ja sen kuvaaminen sanallisesti. Tutkimukseni tavoitteena on selvittää taiteellisen prosessin luonnetta. Pääkysymys on, millainen on taiteilijan taiteellinen prosessi. Tätä täydentää lisäkysymys, miten taiteellista prosessia kuvataan sanoin, kielen ja käsitteiden avulla. Näkökulma on taiteilijan: Miten taiteilija hahmottaa omaa prosessiaan? Katsojan tai kokijan tulkitsema prosessi tulee esiin vain paikoin, täydentämässä prosessin ymmärrystä. Olen siis rajannut pois pohdinnan siitä, miten prosessi välittyy vastaanottajalle, taiteen kokijalle. Tutkin taiteilijoiden omia kokemuksia ja kuvauksia heidän omasta taiteellisesta työskentelystään. Pääasiallisena lähdeaineistona ovat neljä väitöskirjaa: Maarit Mäkelän, Mari Krappalan ja Soile Niiniskorven väitöskirjat Taideteolliseen korkeakoulussa ja Tarja Pitkänen-Walterin Kuvataideakatemiassa. Työn yhtenä tavoitteena on tutustua taiteen alan tutkimuksiin väitöskirjojen kautta. Tämä antaa käsityksen siitä, mitä on taiteen alan tutkimus tällä hetkellä, ja mitä ja miten taiteesta ja taiteen filosofiasta kirjoitetaan. Väitöskirjoja täydentävät muutamat muut teokset, joissa taiteellista kokemusta kuvataan sanoin, samaan aikaan tarkoin käsittein ja runollista kuvailevaa kieltä käyttäen. Näitä ovat muun muassa Gaston Bachelardin Tilan poetiikka ja Maurice Merleau-Pontyn Silmä ja mieli. 1

4 Maarit Mäkelän (2003) tutkimuksen viitekehys on selkeästi naistutkimus. Keskiössä on työn tekijän henkilökohtaiseen kokemusmaailmaan liittyvä tieto, jota käsitellään keramiikkataiteen ja nykytaiteen keinoin. Tutkimuksen metodia Mäkelä kutsuu retrospektiiviseksi katseeksi, missä taiteilija-tutkija tarkastelee ja analysoi omaa, intuitiivista työskentelyprosessiaan jälkikäteen. Metodi on Mäkelän mukaan ehdotus siitä, miten taiteilija voi tehdä näkyväksi henkilökohtaisen luomisprosessinsa (Mäkelä 2003, 19, ) Mäkelän tutkimus siis kuvaa tutkijan omaa taiteellista prosessia, mikä on oman tutkimukseni kannalta mielenkiintoista. Vähemmälle huomiolle jätän naiseuden ja sukupuolierojen pohdinnat. Tarja Pitkänen-Walter (2006) kuvailee ja perustelee, miksi taiteen tekemisen prosessi on itsessään tärkeä. Monet modernismin jälkeiset taidesuuntaukset ovat korostaneet juuri taiteen prosessimaisuutta ja taidetta tapahtumana fyysisen objektin tai illuusion tuottamisen sijaan. Tämä ei sulje pois fyysisen materiaalin ja objektin tärkeyttä, mutta korostaa taideteosta, kuten maalausta, prosessina. (Pitkänen-Walter 2006, 16.) Pitkänen-Walterin mieltymyksen psykoanalyysiin ja kiinnittymisen äitiyteen ja sikiöajan ja varhaislapsuuden kehityspsykologiaan jätän tutkimuksessani vähemmälle. Soile Niiniskorven (2009) väitöstyössä yksi haastattelututkimuksen aiheista on taiteilijan ja kuvataideopettajan roolien yhdistäminen. Olen ottanut omaan työhöni opettajataiteilijoiden ajatuksia nimenomaan taiteen tekemisestä. Tässä työssä mukana ovat Jouko Kivimäki, Maria Huhmarniemi, Eva Perman, Anna Metsävainion ja Minna Suoniemi. Opettajuuteen liittyvää aineistoa en käsittele lainkaan tässä tutkimuksessa. Mari Krappalan (1999) väitöksessä tutkija tarkkailee ja käy vuoropuhelua taiteilijan kanssa. Olen käyttänyt teosta hyvin vähän, koska Krappalan käsittelyssä ei niinkään ole prosessi vaan teosten sisällön runollinen kuvaaminen ja katsojan taidekokemuksen määrittely. Työ koostuu tarinoista eikä pyri ymmärtämään taiteilijan toimintaa. Se ei näin ollen selkeytä oman tutkimukseni näkökulmaa. Tutkimusmenetelmäni perustana on fenomenologia. Juha Varton mukaan fenomenologia käsittelee kokemustietoa. Kokemus on sitä, miten olen ja millainen on suhteeni maailman kanssa. Kyse on maailmassa olemisesta. Fenomenologi tutkii toisten kokemuksia omien kokemustensa kautta. Tärkeää on se, miten asioita kuvataan, mitä peitetään ja mitä paljastetaan. Fenomenologisessa tutkimuksessa kieli, kielen läpinäkyvyys ja sanojen ymmärtäminen on keskeisiä. Sanojen avulla kuvataan se, minkä ymmärtää täysin, ilman teoreettisia termejä. Tästä syntyy ajatusmuodostelma, jolla päästään kiinni käsitteisiin. Kielen merkitys korostuu alkuvaiheessa, kun esitietoa ja tutkimusaihetta kuvaillaan. Tutkimuksen avulla yritetään löytää jotain, mikä täydentää esitietoa. (Varto ) Olen keraamikko. Oma taiteellinen työskentelyni on hyvin projekti- ja prosessipainotteista. Työskentely on hidasta oman ajanhallinnan, materiaalin ja prosessiin kuuluvien polttotapahtumien vuoksi. Olen työskennellyt koko seminaarityön kirjoittamisen ajan omien keraamisten veistosteni parissa. Veistoksista kokoan yksityisnäyttelyn pian tä- 2

5 män seminaarityön valmistumisen jälkeen. Tässä kirjoitustyössä pyrin siis määrittelemään taiteellisen prosessin luonnetta ja hahmottamaan samalla omaa prosessiani. Tutkimuksessani kuvaan siis toisten kokemuksia omien kokemusteni kautta. Tekstini perustuu lähteiden ja oman ajatteluni väliseen yhteyteen. Pyrin ymmärtämään kirjoittajan ajatuksia ja kommentoimaan niitä lukupäiväkirjaa kirjoittamalla. Rakenne on pääosin se, että lähteen viittaustietojen jälkeen ovat omat kommenttini, jotka jäsentävät omaa ajatteluani. Viittaukset siis päättävät toisen kirjoittajan osuuden. Tämä vaatii lukijalta huolellisuutta, jos haluaa eritellä lähdetekstin ja raportin tekijän ajatukset. Seminaarityön otsikointi noudattaa omaa esitietoani ja sitä oletusta, mitä vaiheita odotan löytäväni lähdeteoksistani. Taustalla ovat oma kokemukseni taiteellisesta prosessista ja alustava tutustuminen kirjallisuuteen, siihen, mitä ja miten taiteellisesta prosessista, ja myös taiteen kokemisesta, on kirjoitettu. Jokainen otsikko nostaa esille yhden selkeästi muista erotettavan prosessin osa-alueen. Lähteisiin nojautuen pyrin selvittämään, nousevatko otsikoiden aiheet esillä visuaalisen taiteen tutkimuksissa, ja mikä on näiden osa-alueiden merkitys prosessissa. 3 Huumaantuminen Taiteelliselle prosessille tyypillistä tuntuu olevan tunnetila, johon tekijä uppoutuu. Taiteen tekeminen täyttää mielen ja muut asiat sekä fyysisessä ympäristössä että ajatuksissa ovat toissijaisia. Prosessi huumaa tekijänsä kuin kaunis kevätsää erilaisine aistiärsykkeineen ja mielleyhtymineen. Merleau-Pontyn mukaan maalari elää kuin lumouksen vallassa. Hänen mukaansa taiteen tekemisen teot syntyvät kuin itsestään. Tästä johtuu taiteilijoiden kuvaama tila, jossa maailma ikään kuin katsoo maalaria eikä maalari maailmaa. Maailma läpäisee maalarin. Taiteilijan inspiraatio on hengitystä, toimintaa ja intohimoa. (Merleau-Ponty 1993, ) Huumaantumista voisi kuvata siis lumouksen ja intohimon tilana, jossa ympäröivä maailma koetaan erilaisena kuin muulloin. Maailmassa oleminen tuntuu huumaantumisen aikana vahvemmalta ja syvemmältä, kuin olisi olemisen alkulähteillä, maailman sylissä. Bachelard kirjoittaa poetiikan fenomenologiasta lähinnä vastaanottajan, runouden lukijan näkökulmasta. Tilan poetiikan kääntäjän Tarja Roinilan mukaan Bachelard häivyttää kuitenkin eron taideteoksen vastaanottajan ja tekijän välillä. Molemmat toimivat saman poeettisen kuvittelun varassa, jossa tärkeässä osassa on eletyn kuvan kajahtelu ja haltioituminen kuvien äärellä. Taideteoksen tarkastelu on kuollutta ilman haltioitumista. (Roinila 2003, ) Bachelardin kieli on runollista mutta osuvaa ja tarttuvaa. Vaikka Tilan poetiikassa tilaa käsitellään runouden kautta, vahvat kuvaukset kokemisen tunteesta voi siirtää myös tilan ja hetken omakohtaiseen kohtaamiseen. Haltioituminen on hyvä kuvaus taiteen todelliseen kokemiseen, mutta myös taiteen intohimoiseen tekemiseen. 3

6 Pitkänen-Walter kuvailee, kuinka taiteellinen työskentelytapahtuma, kuten maalaus, on suuri nautinto ja eräänlainen itsestä irtautumisen kokemus. Tämä tunne on voimakas etenkin silloin, kun työ tuntuu luovan itse itseään. Irtaantumisen tunne on nautinto ja perustelee taiteilijalle työn tekemisen mielekkyyttä. (Pitkänen-Walter 2006, 17.) Tämä kuvaa hyvin juuri huumaantumisen tunnetta, joka syntyy täydellisestä uppoutumisesta ja innostumisesta. Irtaantuminen, kaiken ulkopuolisen unohtaminen, mahdollistaa täydellisen keskittymisen työn tekemiseen. Pitkänen-Walterin taiteellisessa työskentelyssä olennaista on halun aktivoituminen, halu työskennellä ja halun kanssa työskentely. Halun ilmaantuminen on nautinto ja palkinto, osoitus inspiraatiosta ja merkki siitä, että työ vie tekijäänsä ennalta arvaamattomaan suuntaan. (Pitkänen-Walter 2006, 121.) Pitkänen-Walterilla huumaantumiseen liittyvä tunne on myös halu. Se kuvaa antautumista nautintoon, palavaa halua toteuttaa se, mikä on tulossa. Halu on taiteilijan perinteisen, jopa kliseisen, inspiraation perusta. Halu ja nautinto lähestyvät pakkoa, pakonomaista tarvetta tehdä. Mihaly Csikszentmihalyi (1997) on tutkinut flow-ilmiötä, joka kuvaukseltaan vastaa huumaantumista. Flow on luovan prosessin subjektiivinen, miellyttävä kokemustila, jossa asiat tuntuvat sujuvan kuin itsestään. Tekijä uppoutuu tekemiseensä ja kaikki muut, prosessin ulkopuoliset asiat, tuntuvat menettävän merkityksensä (Majava- Seikkula 2009, 5). Flow, samoin kuin Bachelardin haltioituminen, liittyvät laajemmin kykyyn antautua aistien, kokemusten ja tunteiden valtaan. Saman huumaantumisen tunteen voi kokea monessa erilaisessa yhteydessä, yhtä hyvin taideteoksen, luovan toiminnan tai luonnon äärellä. Taiteilijalla on kuitenkin kyky suunnata huumaantuminen aktiivisesti taiteen tekemiseen, osaksi taiteellista prosessia. 4 Epävarmuus ja sukellus tiedostamattomaan Taide ja etenkin maalaustaide imevät voimansa siitä alkumerkitysten kerrostumasta, jossa toimintaan tähtäävä ajattelu ei haluaisi tietää mitään. (Merleau-Ponty 1993, 16.) Merleau-Pontyn mukaan maalari on ainoa, jolla on oikeus katsoa maailmaa asettamatta asioita arvojärjestykseen. Taiteilijan, toisin kuin tieteenharjoittajan ja jopa filosofin kohdalla, tietäminen menettää merkityksensä. Merleau-Pontyn (1993, 29) mukaan maalaustaiteen esittämät kysymykset kohdistuvat ruumiissamme tapahtuvaan salattuun ja kuumeiseen asioiden syntyyn. Me emme esitä kysymyksiä, vaan ne syntyvät meissä. Ne ovat tietämättömän kysymyksiä näkemiselle. (Merleau-Ponty 1993, 16, ) Merleau-Ponty nostaa esille näkemisen, joka toimii itsenäisesti ilman analysoivaa ajattelua. Taiteilijalle annetaan lupa tiedostamattomaan työskentelyyn. Näkeminen ja kokeminen tuottavat tietoa, joka tulee esille teoksessa, mutta jolle on miltei mahdotonta antaa sanallista kuvausta ja vastinetta. Taiteilija luottaa omaan tietämättömyyteensä ja epävarmuuteensa. Taiteellinen prosessi syntyy siitä, että taiteilija ei tiedä, mitä on edessä. Voiko taiteellinen prosessi edes olla täysin hallittu, analysoitu ja tietoisen rationaalisesti etenevä? 4

7 Taidemaalari Jean Lescuren mukaan maalaustaiteessa menestykset eivät perustu tietoon ja taitoon, vaan tietämyksen rinnalla tarvitaan suurta kykyä unohtaa tietämys. Tietämättömyys on taiteilijalle vaikea teko, jossa tieto ylitetään. Bachelardin mielestä esimerkiksi runollisen kuvan, tai kuvittelun, voima ja elämä ovat ns. leimahduksessa, jossa aistihavainnot ylitetään. (Bachelard 2003, ) Itse huomaan tämän leimahduksen, tietynlaisen tiedostamattoman intuition, sekä taiteen kokijana että tekijänä. Kokijana en pyri löytämään rationaalista selitystä tai reaalimaailman vastaavuutta teoksesta, vaan luotan siihen tunteeseen, jonka teos tai kokemus välittää, ikään kuin ajattelematta. Tekijänä luotan samaan tiedostamattomaan tunteeseen siitä, miten teos elää omaa elämäänsä, mahdollisesti kauaksikin alkuperäisestä ajatuksesta, joka työhön on johdattanut ja josta työ on alkanut. Bachelard korostaa uneksimisen tärkeyttä. Ajatusten ja kokemusten lisäksi uneksintaan liittyy itsenäisiä arvoja, jotka leimaavat ihmisen koko syvyyttä. (Bachelard 2003, ) Bachelard käyttää useita runollisia termejä, kuten juuri uneksinta, jotka aluksi kuulostavat epämääräisiltä, mutta itse asiassa kuvaavat ihmisen mielen toimintaa hyvin. Uneksiminen on osa tiedostamatonta, koska uneksinta ei etene selkeästi, järjestelmällisesti, ns. tosiasioihin tukeutuen. Uneksinta on tiedostamattoman esiintuomaa ja itsessään arvokasta. Taiteen tekijälle taito uneksia on, ei vain tärkeää, vaan täysin välttämätöntä. Sekä Mäkelä että Pitkänen-Walter kuvailevat monin paikoin omaa prosessiaan niin voimakkaaksi luomisen tunnetilaksi, että sen aikana järkevä, analysoiva suhtautuminen ei ole mahdollista. Mäkelä (2003, 21 28) tarkastelee ja tulkitsee omaa tekemistään ja omia teoksiaan jälkikäteen, jolloin prosessin aikana nimeämättömät ja erittelemättömät asiat saavat jälkikäteen tarkasteltuna merkityksiä ja erilaisia painotuksia. Pitkänen-Walter (2006) puolestaan heittäytyy ja luottaa tiedostamattomaan alitajuntaan, joka johdattaa uusiin oivalluksiin ja uusiin teoksiin ja joiden merkityksiä hän on jälkikäteen pohtinut muun muassa psykoanalyytikon kanssa. Mielestäni edellisistä seuraa se, että prosessi itsessään, sen aikaiset tunnetilat, mielen liikahdukset ja ajatusten hahmottumiset, perustelevat taiteellisen työskentelyn sisäisen merkityksen, pakon tehdä. Jälkikäteen analysoiminen voi antaa uutta tietoa toiminnasta, mutta ei muuta itse prosessia, ainoastaan sen tulkintaa. Pitkänen-Walter kuvaa omaa taiteellista työskentelyään metodisesti työskentelynä intuition varassa, tiedostamattomaan nojautuen. Hän ymmärtää tiedostamattoman kehollisena ja aistimuksellisena maailman hahmottamisena, ja tämän hahmottamisen voimavarana. Hän kuitenkin toteaa, että postmodernina aikana intuitiivisesta tietämisestä saatetaan puhua varovaisesti, jopa hieman häpeillen. Taideteoreetikko ja kriitikko Gertrud Sandqvistin mukaan intuitio on hiljaista tietoa, kertynyttä kokemusta, jota ei voi suoraan ilmaista kielen ja sanojen avulla, mutta joka vaikuttaa tietoisuuteemme. Intuitiivinen valinta on näin ollen yhtä tietoinen kuin harkittu valinta. Intuitiivista valintaa ei voi sanoa, mutta sen voi näyttää. (Pitkänen-Walter 2006, 18, ) Itse emme aina edes tiedosta, että toimimme intuition varassa. Intuitio nousee kokemuksesta ja erityisesti fyysisestä, aisteja virittävästä muistista. Juuri moniaistinen elämyk- 5

8 sellisyys on tärkeää, jotta pystymme ja uskallamme luottaa ja nojata tiedostamattomaan. Pitkänen-Walter kuvaa tiedostamattomaan heittäytymistä myös antautumisena, mikä tapahtuu pysähtyneisyyden ja liikkumattomuuden avulla. Prosessiin liittyy antautumisen tapahtuma, mahdollisuus syventyä taiteelliseen prosessiin ilman taiteen usein sisältämiä koodauksia ja arvolatauksia, kuten tietoa tilasta, saavutuksista ja odotuksista. Taiteellinen prosessi johdattaa tekijänsä merkityksettömyyteen ja juonettomuuteen. Pitkänen-Walterin näkökulma prosessiin perustuu käsin kosketeltavan, fyysisen ja muokkautuvan materiaalin ja tekijän väliseen vuoropuheluun. Tämä suorastaan houkuttelee odottamattomiin juonesta poikkeamiin. (Pitkänen-Walter 2006, 16, 77.) Tämä tarkoittaa taiteilijan kannalta siis toimimista ilman selkeää tavoitetta, tiedostamattoman vietävänä, kohti tuntematonta. Mikäli taiteilijana lähtee työskentelemään erilaisten ulkopuolisten odotusten mukaisesti tai niiden ohjaamana, menettää hän antautumisen ja heittäytymisen mahdollisuuden, mahdollisuuden löytää elämästä uusia näkökulmia ja kokemuksia. Tekeminen ja luominen ovat osa olemassaoloa, tekijälle perustava, jopa välttämätön osa elämää. Pitkänen-Walter kirjoittaa myös eriytymättömästä suhteesta ympäröivään maailmaan. Hän määrittelee eriytymättömän suhteen haluttomuudeksi ja jopa mahdottomuudeksi analysoida prosessissa muotoutuvaa ajatusta tai mielikuvaa. Se tarkoittaa myös oman identiteettinsä rajoille menemistä ja etenemistä tiedostamattoman kuljettamana. Prosessiin kuuluvat tyhjyyden ja merkityksettömyyden kokemukset. Nämä tunteet liittyvät identiteetin kyseenalaistamiseen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita merkityksen poissaoloa vaan toisenlaista merkitystä. Tämä toinen merkitys liittyy voimakkaaseen aistimukselliseen tapahtumaan, joka ikään kuin pakenee tietoista käsitteellistämistä. Maalauksen prosessi alkaa vaikenemisella ja sanojen kaikkoamisella. Tekijä kokee hapertuvansa ja kuvan luojana antavansa tilaa kuin itsestään muotoutuvalle kuvalle. (Pitkänen-Walter 2006, 17,135.) Oman kokemukseni mukaan tiedostamattomaan, luovaan toimintaan kuuluvat juuri epävarmuus, hämmennys, eksyminen ja yllätyksellisyys. Prosessi suorastaan vaatii epäröintiä ja hapuilua. Se on etsimistä. On luotettava prosessiin ja annettava sen viedä. Jouko Kivimäki kertoo löytäneensä omista teoksistaan uusia ulottuvuuksia ja teoksia yhdistäviä tekijöitä vasta katsoessaan niitä näyttelyissä. Ihminen kuljettaa mukanaan paljon asioita, jotka pysyvät piilossa. Valmisteilla olevan teoksen suunta voi hetkessä muuttua, jos tekeminen herättää uinuvia mielikuvia muistista. (Niiniskorpi 2009, ) Tiedostamaton teema voi jäädä siis huomaamatta jopa taiteilijalta itseltään, jopa teoksen valmistumisen ja esittämisen jälkeen. Taiteilija luottaa alitajuntaan ja tiedostamattoman, sanattoman, kuin vaiston, johdatukseen. Työskentely materiaalin äärellä ruokkii kuvittelua ja tuo esille aiheita ja asioita, joita tekijä ei tunnista. Suomalaisessa keramiikassa on jo 1900-luvun alusta alkaen ollut vahva henkisyyden, mystisyyden ja intuition vaikutus ja läsnäolo taiteen luomisprosessissa ja arvostusperusteissa. Vahvana on elänyt myös materiaalisuuden, materiaalin omien ehtojen, fyysisyyden ja ruumiillisuuden korostaminen. Tämä oli paljolti lähtöisin japanilaisesta 6

9 zen-buddhalaisuudesta, jolle luonteenomaista on epätäydellisyyden estetiikka ja nöyryys materiaalin ja tekniikan edessä sekä taiteilijan aktiivisen panoksen häivyttäminen. Mäkelä tunnistaa työskentelyssään edellisten lisäksi vahvan naiseuden ja taiteellisen ilmaisun yhteen nivoutumisen, joka alkoi suomalaisessa keramiikassa jo 1930-luvulla uuden naissukupolven noustessa taiteenalan eturintamaan. (Kalha 1996, 41 47; Mäkelä 2003, ) Tämä kaikki on niin tuttua keraamikoille. Työprosessi korostuu materiaalisuuden kautta. Materiaali, sattuma, henkisyys ja salaperäisyys ovat keraamikoille usein riittäviä ehtoja, jotta voidaan puhua taiteesta ja taiteellisesta prosessista. Mutta henkisyys ja mystisyys eivät saa olla taiteen ainoita kriteerejä. Eikä näin ainakaan Mäkelän töissä olekaan. 5 Läsnäolo Taiteen tekeminen vaatii intensiivistä syventymistä aiheeseen koko prosessin ajan. Läsnäolo viittaa siihen, miten taiteilija omalla persoonallaan ja omalla paneutumisellaan vie eteenpäin taiteellista prosessiaan ja tutkii aihettaan. Ajatus on selvästi lomittainen, osittain päällekkäinen prosessin aikaisen tiedostamattoman työskentelyn kanssa. Läsnäolo välittyy parhaassa tapauksessa myös katsojalle tai kokijalle. Lauri Rauhalan holistisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on ainutkertainen kokonaisuus, jonka perusmuodot ovat tajunnallisuus, kehollisuus ja situationaalisuus. Tajunnallisuus on henkis-psyykkinen kokemuksellisuus, joka muodostuu koettujen merkitysten kokonaisuudesta. Kehollisuus on olemassaoloa maailmassa, orgaanisena tapahtumisena. Kaikki fyysinen toiminta tapahtuu kehollisuudessa tai sen kautta. Situationaalisuus tarkoittaa yksilön ainutkertaista elämäntilannetta eli suhdetta todellisuuteen. (Niiniskorpi 2009, ) Rauhalan ihmiskäsityksen kautta pääsee käsiksi läsnäoloon, johon vaaditaan ihminen kokonaisuutena: henkinen ja fyysinen keskittyminen ja paikallaolo ajassa ja paikassa, omassa persoonassa ja omassa tilanteessa. Pitkänen-Walter hahmottaa maalaamista amodaaliseen, yksittäisten aistien väliset rajat ylittävään, aistimiseen perustuvana ymmärtämisen tapana. Materiaalit, värit ja muodot hahmottuvat moniaistiseksi kokonaisuudeksi, johon liittyy myös kehollinen aistiminen. Se, mitä taiteilija on maalauksen tekovaiheessa luomassa, ikään kuin keksimässä, ei välttämättä ole tekijälle käsitteellisesti selvää. Vasta kun teos on valmis, tai jopa paljon myöhemmin, tekijä voi sanallistaa teoksensa kertomuksen ja sisällön. Taiteilijasta saattaa jopa tuntua, että materiaalit, kuten Pitkänen-Walter kuvaa, käyttäytyvät uppiniskaisen itsepäisesti eivätkä alistu käsitteellisen idean toteuttamiseen. (Pitkänen-Walter 2006, 7-11.) Moniaistinen kokeminen ja eläminen tilanteessa ovat tärkeä osa läsnäoloa. Toiset työstävät tarkan suunnitelman ja etenevät määrätietoisesti loogisen ajattelun avulla ja järkeen luottaen kohti tavoitetta. Oma työskentelyni alkaa mielikuvan, luonnosten ja suunnitelmien innoittamana, mutta prosessin edetessä luotan tunteeseen, sattumaan, materiaalin itsepäisyyteen ja intuition kaltaiseen havahtumiseen. Tämä vaatii aikaa ja läsnäoloa. Pitkänen-Walter (2006,11) kirjoittaa kauniisti: Ilman rakastamisen kaltaista, ajatuksistaan unohtunutta, keskittynyttä läsnäoloa materiaali ei voi kääntyä ihmeeksi. 7

10 Läsnäoloon liittyy Pitkänen-Walterin väite, että maalauksen prosessissa, siis taiteen tekemisen prosessissa, tapahtuu antautumisen, liukenemisen ja kamppailun toiminnot. Hän lainaa taiteentutkija Laura Marksia (2004), jonka mukaan liukeneminen viittaa sellaiseen haptisen visuaalisuuden kokemukseen, jossa katsoja ja katsottu, subjekti ja objekti, samaistuvat, liukenevat toisiinsa. Tällöin katsoja antautuu teokselle. Jokin teoksessa kamppailee tullakseen ilmaistuksi. Pitkänen-Walter väittää siis, että samanlainen liukeneminen tapahtuu myös tekijän ja työn alla olevan teoksen välillä. Tässä kamppailussa jokin liian hauras kuvaksi pyrkii tulemaan esille. (Pitkänen-Walter 2006, 18.) Pitkänen-Walter käyttää liikaa heittomerkkejä epämääräisten sanontojen tai käsitteiden kohdalla, ikään kuin -merkit antaisivat luvan kirjoittaa epäselvästi. Mitä tarkoittaa liian hauras kuvaksi? Antautuminen, liukeneminen ja kamppailu kuvaavat hyvin intensiivistä prosessia. Onko siis kuva hauras siksi, että sen synnyttäminen on vaikeaa, suurten taistelujen takana? Prosessi itsessään voi jo tuhota sen, joka oli syntymässä. Mäkelän prosessissa voimakasta läsnäoloa, sitoutumista ja uppoutumista työprosessiin kuvastaa ruumiin eritteiden, kuten kuukautisveren, käyttäminen yhdessä keraamisten materiaalien kanssa. Marilyn-aiheen kautta taitelija työstää omaa naiseuskäsitystään ja kyseenalaistaa sosiaalisen ja seksuaalisen identiteettinsä rajat. Kuukautisveri symboloi naiseuden voimaa, jonka hän normeja uhmaten ottaa käyttöön. (Mäkelä 2003, ) Voin itse kuvitella sen transsimaisen tilan, jota Mäkelä on tavoitellut työtavassaan. Liitän sen läsnäolon ajatukseen. Hänellä on ollut voimakas halu olla läsnä teoksessa ei-sanallisesti, fyysisesti ja elimellisesti. Vaikka eritteiden käyttäminen ja esille nostaminen on taiteessa jo moneen kertaan kaluttu rajojen rikkomisen keino, se kertoo vahvasta suhteesta prosessiin. Mäkelä nostaa keraamikkona esille myös materiaalin ja työtavan merkityksen. Saven kanssa työskentely edustaa hyvin ruumiillista, konkreettista, kokonaisvaltaista ja kokemuksellista suhdetta maailmaan. Intuitiivinen työprosessi on myös tietämisen prosessi, jossa tiedostamaton ajatus tehdään tietoiseksi antamalla sille muoto. Sosiologi Susan Krieger kuvaa tekijän ja teoksen suhdetta pueblo-intiaanien perinteessä, jossa jopa raja teoksen ja tekijän välillä on epäselvä. Keraaminen astia kantaa sisällään myös osan tekijänsä ajatuksista, tunteista ja hengestä. Mäkelän omassa prosessissa fyysinen hidas materiaalien valmistus ja työstäminen on kuin siirtymäriitti ajattelun loogiselta tasolta intuitiiviseen ja fyysiseen työskentelyyn. Materiaalin muokkaamisen rytmi ja kosketus vievät tekijän syvemmälle omaan alitajuntaan ja lähelle kollektiivista muistia. (Mäkelä 2003, ) Nimenomaan vahvan fyysisyyden ja ruumiillisuuden vuoksi ajattelen tässä kohdin läsnäoloa. On oltava läsnä materiaalin kanssa, jotta prosessi etenee. On löydettävä oikea rytmi, oman ruumiin rytmi. Soile Niiniskorpi pohtii työssään läsnäolon ja kehollisuuden suhdetta. Kehollisuus toteuttaa ajattelua aistittavaan, yhteisesti koettavaan muotoon. Taiteilijalle kyse on myös taidosta siirtää ajatuksia kehollisuuden kautta. Tästä syystä suora kontakti materiaaliin ja tekemisen fyysisyys ovat keskeisiä taiteen tekemiseen kuuluvia asioita. Yhtä tärkeä on myös ihmisen suhde ympäristöön, elämään ja maailmaan. Situaatio, elämäntilanne, 8

11 on kaikkea sitä, mihin ihminen on suhteessa ja mitä hän kokee. Maria Huhmarniemi jopa pohtii, onko ympäristötaiteen tekemisessä kyse halusta tehdä taidetta vai halusta olla luonnossa. (Niiniskorpi 2009, 67, 186.) Läsnäolo on nimenomaan fyysisyyttä ja kehollisuutta, yhteyttä materiaaliin ja toimintaan. Samaan aikaan läsnäolo on suhde ympäristöön, olemassaoloa ja elämistä tässä hetkessä. 6 Silmä, havainto ja mielikuva Merleau-Pontyn mukaan maalari maalaa, koska maailma on ainakin kerran uurtanut häneen näkyvät kuviot. Näkemisen kautta syntyvät ne visuaaliset kuvat, jotka siirtyvät itse teokseen. Näkeminen on kuin kohtaamista tienristeyksessä. Paul Klee on kuvaillut silmän kautta siirtyvää ja käden kautta syntyvää jälkeä liekin leimahtamisena, joka purkautuu paperille ja tiivistyy tahdon ja idean keskipisteeseen. Tässä kehässä on mahdotonta sanoa, missä luonto loppuu ja ihmisen ilmaisu alkaa. (Merleau-Ponty 1993, 28, 70.) Ihminen on havaintojensa kautta yhteydessä maailmaan. Hän muodostaa havaintojensa ja ajatustensa avulla asioista omia mielikuvia. Taiteilijan on saavutettava yhteys oman mielensä ja aistihavaintoihin perustuvan fyysisen muodon välillä. Hänen on tuotava ajatuksensa esille havaittavassa, jonkinlaisessa fyysisessä olomuodossa ja materiaalissa. Pitkänen-Walter kuvailee työskentelyään vuoropuheluksi materiaalin kanssa, minkä seurauksena muodostuu mielikuva. Hän pohtii myös teoksissaan itse maalauksen tapahtumaa. Maalaamisessa on kyse hitaasti katsomisesta. Hitaasti katsominen muuttuu olemiseksi. Taiteilijan on antauduttava tuijottajaksi, pysähtyjäksi ja ajatuksistaan unohtuneeksi. Tuijottamisen pyhyys, kuten kirjoittaja kuvaa, syntyy, kun tekijä antaa aikaa ja tilaa tuijotukselle. Hän löytää itsestään pyhyyden, joka on samalla kykyä olla läsnä ja elää ympäröivässä maailmassa. (Pitkänen-Walter 2006, 50, ) Katsominen ja havaitseminen palautuvat läsnäoloon ja eläytymiseen, eikä niinkään itsenäisenä, erillisenä subjektina ja toimijana tapahtuvaan näkemiseen. Toisinaan tuntuu, että mielikuva hallitsee maailman hahmottamista siinä määrin, että todellisuuden kohtaaminen suorastaan häiriintyy (Pitkänen-Walter 2006, 75). Tällä kirjoittaja tarkoittaa sitä, että toistuvat kuvalliset ja sanalliset ilmaisut muodostuvat todellisuuden hallitseviksi tulkinnoiksi. Kysymykseksi nousee, miten ruumiillinen koettu todellisuus suhteutuu tietoiseen käsitteillä hallittuun todellisuuteen. (Pitkänen- Walter 2006, ) Jos en taiteilijana ja tekijänä pysty ylittämään jo olemassa olevia mielikuvia ja pääsemään käsitteellisen tietoisuuden toiselle puolelle, pääsenkö edes huumaantumisen tasolle. Ehkä pääsen, mutta kestänkö epävarmuutta ja uskallanko luottaa tiedostamattomaan, olla läsnä ja muodostaa uusia, ennalta arvaamattomia mielikuvia. Mielikuvat ovat kuvia, jotka voi nähdä, mutta jotka itsessään eivät tarvitse konkreettista ilmaisua. Mielikuvan ensivaikutelma on tärkeä ja ehdottoman subjektiivinen, itse koettu. (Niiniskorpi 2009, ) Minkälainen yhteys on mielikuvalla ja tiedostamattomalla ja ennakoimattomalla heittäytymisellä työprosessiin. Taiteilija voi lähteä 9

12 liikkeelle mielikuvansa varassa, mutta työskentelyssä mukaan liittyy ennalta arvaamattomia asioita: tunteita, muistoja ja oivalluksia. Mielikuva on myös tavoite, johon tekijä pyrkii. Mielikuva sisältää aina jotain koettua, aiempia kuvia, jotka prosessin aikana muuttuvat ja elävät kuin omaa elämäänsä. Mielikuva häipyy, kun konkreettinen kuva alkaa syntyä ja syrjäyttää sen, tai häivyttää sen taustalle. Eva Perman kuvaa prosessia mielikuvien ja maalaamalla syntyvien kuvien vuorovaikutukseksi. Mielikuva muuttuu maalaamisen aikana ja tilalle tulee uusia mielikuvia. (Niiniskorpi 2009, 111, ) Mielikuvalla on tärkeä rooli työn aloittamisessa. Prosessi alkaa sen varassa ja sen innoittamana. Mielikuvat ovat usein muuttuvia ja epäselviä. Taiteilija etsii mielikuville vastinetta konkreettisessa, aistittavassa kuvassa. Mielikuvan säilymisellä ei ole merkitystä lopputuloksen kannalta. Oma kokemukseni on, että toisinaan olen tyytyväinen, että teos vastaa hyvin suunnitelmaa ja alkukuvaa, toisinaan olen tyytyväinen, että tuo alkuperäinen ajatuskuva muuttui. Minna Suoniemi kuvailee, että hän tekee teoksensa mielikuvan kautta. Aiheen työstäminen alkaa aina mielikuvista. Ne ovat kaiken pohja ja lähtökohta, se mitä asiasta ajattelee. Mielikuvat nousevat eletystä ja koetusta elämästä, muistista. Muistikuvat ovat tilanteita, joihin on kiintynyt ja joiden pohjalta lähtee miettimään teosta. Mielikuvat ovat kuin ennakkokäsityksiä jostakin. (Niiniskorpi 2009, 147.) Tuo ennakkokäsitys on hyvä, tutkimukseen vertautuva termi. Aivan kuten tutkija pohtii esitietoaan ja hypoteesia tutkimukselle, taiteilijalla on esitietona mielikuva. Niiniskorven mukaan kuva ilmentää kuvantekijän ajattelutapaa ja käsityksiä kuvataiteesta. Kuva on aina ajattelun aikaansaamaa, sekä tekemisen että vastaanottamisen osalta. Kuvataideteosta voi pitää kuvallisena ajatuksena ja ajattelemista välittävänä tekijänä. Maria Huhmarniemi tiivistää, että teos on tekijänsä näkyväksi tehtyjä ajatuksia, ja samalla myös tekijän ja katsojan ajatusten kohtaamispaikka, kosketuspinta. Taide on ajattelemisen ja pohtimisen, asioiden jäsentämisen ja maailman hahmottamisen väline. (Niiniskorpi 2009, 72 74, 184.) Ajattelun kautta mielikuvat, ajatellut kuvat, ovat aina taiteen tekemisen perustana ja lähtökohtana. Ajatukset on tuotava esille muiden havaittavaksi. Teoksen kautta taiteilija välittää ajatuksia muodossa, jonka toinen ihminen voi aistein havaita ja näin jatkaa ajattelun ketjua. Taideteoksen avulla kuvallisesta ajattelusta tulee vuorovaikutusta ja dialogista keskustelua ihmisten välillä. 7 Vuorovaikutus ja viesti Taiteeseen liittyy vuorovaikutus tekijän ja yleisön välillä. Taiteilijalla on jokin viesti, sanoma, jonka hän haluaa välittää, tai tarve keskusteluun. Tämä viestin välittäminen ja ihmisten välinen vuorovaikutus on läsnä taiteellisessa prosessissa Postmodernin taidekäsityksen mukaan taide osallistuu aktiivisesti todellisuuden ja todellisuuskäsitysten rakentamiseen. Ohjaamalla havaintoa, katsetta ja läsnäoloa taiteilija pyrkii aina vaikuttamaan toisiin ihmisiin. Taide on siis aina lähtökohdiltaan poliittista. Se korostaa erilaisuutta ja pyrkii kyseenalaistamaan kulttuurisia koodeja. Teok- 10

13 sen merkitys ei ole kiinni vain taiteilijan intentiosta, vaan katsojan asema tulkitsijana on oleellinen osa teosta. Kyse on merkitysjatkumosta, erilaisista, kerroksellisista tulkinnoista ja jatkuvasta muutoksesta, missä myös taiteilija löytää omista teoksistaan uusia merkityksiä. (Mäkelä 2003, ) Postmoderni käsitys tukee prosessin tärkeyttä. Teos ei ole perinteisessä mielessä valmis, koska se saa jatkuvasti uusia merkityksiä niin tekijän kuin kokijoidenkin taholta. Nämä merkitykset ja tulkinnat ovat osa teoksen todellisuutta. Pitkänen-Walterin mukaan kuvan tekeminen on samalla sekä olemassaolon kuvaamista että todellisuuden luomista, siis itse olemassaoloa. Taiteellinen työskentelyn luonne on monien näkökulmien päällekkäisyyttä. Se kertoo siis myös mahdottomuudesta ottaa taiteellinen työskentely haltuun diskursiivisella tasolla. (Pitkänen-Walter 2006, 21.) Tekeekö näkökulmien moninaisuus ja päällekkäisyys diskursiivisuuden mahdottomaksi. Ehkä taiteen tekeminen rikkoo yhden selvän diskurssin, puhetavan, periaatetta vastaan, mutta voidaanhan ajatella diskurssi, jossa nimenomaan yhden, hallitsevan diskurssin periaate kyseenalaistetaan. Voidaanko? Kuvittelen, että ajatuksen takana on pakeneminen määrittelyjä, luokituksia ja käsitteellistämistä. Pitkänen-Walter (2006, 69) kirjoittaa, että taiteilija tietää diskursiivisen tiedon sijaan erityisesti näkemisen ja muun aistienvaraiseen kokemiseen tukeutuen. Tämä siis selittää diskursiivisuuden kritiikkiä ja saattaa hankaloittaa viestin muotoilua. Maarit Mäkelän taiteen perustana on vahva feministinen ajatusmalli. Tämä ohjaa taiteilijan koko työskentelyä ja vaikuttaa siihen, minkälaisen muodon itse teokset saavat. Mäkelä kirjoittaa, miten väitöksensä ensimmäisen näyttelyn työt syntyivät intuitiivisesti vailla teoreettisia päämääriä. Viestin sanallistaminen ja teoretisoiminen tapahtui vasta vuosia myöhemmin. Teoreettinen keskustelu antoi taiteilijalle avaimet omien töidensä tulkintaan. Samalla teoreettinen kehikko pakottaa taiteellisen prosessin tiettyihin raameihin ja loitontavat taiteilijaa itse prosessista. Luomisprosessiin liittyy kiinteästi märittelemättömyyttä ja häilyvyyttä, mistä jotain keskeistä kadotetaan auki kirjoittamisen myötä. (Mäkelä 2003, ) Tässä on jatkuva ristiriita. Toisaalta on halu avata teoksen taustoja ja merkityksiä, sisältöä ja viestiä sekä itselle että katsojalle. Toisaalta taiteen olemukseen kuuluu monitasoiset, erilaiset tulkinnat ja selkiytymättömät oletukset taiteen lähtökohdista ja yksilöidyistä tavoitteista. Tunnen itse tämän ristiriidan vahvana. Haluan molemmat: selkeän, määritellyn artikulaation ja monien tulkintojen mahdollisuuden, jopa salaperäisyyden verhon. Mäkelä pohtii, miten voi yhdistää esteettisen ja kantaaottavan taiteen. Taiteelliset keinot ovat sekä ruumiillisuuteen että tilallisuuteen paikantuvia keinoja ja käytäntöjä. Toisaalta naisruumis kiinnittyy osaksi taiteellista prosessia, toisaalta tilalliset ratkaisut ja käytännöt astuvat esiin, kun teokset asetetaan esille näyttelytilaan. (Mäkelä 2003, ) Onko teoreettinen, feministinen käsittely vain tulosta väitöstyöstä, jonka tavoitteena on tehdä taiteellista tutkimusta? Väitöskirjan teksti näyttäytyy suurena prosessina, mutta näyttäytyisikö se samoin, avautuisiko filosofinen pohdinta ilman kirjallista raportointia. Itse en pidä Mäkelän tekstien lukemista välttämättömänä, ehkä en jopa suotavana tai suositeltavana lähestymistapana hänen teoksiinsa. Teokset avau- 11

14 tuvat, myös yksittäisinä vaikkapa ryhmänäyttelyissä, kauniina, syvinä, filosofisina ja lämpimän pohdiskelevina ilman feminististä kontekstia. Mäkelä on kerännyt palautetta näyttelyistään, joka osoittaa, että prosessin aikainen naiseuden pohdinta välittyy myös katsojille. Tämä on taiteilijalle hyvää palautetta siitä, että viesti välittyy eteenpäin, yhä katsojien edelleen muokattavaksi. Mäkelä on teoksillaan koskettanut kävijöitä, joista eräs kirjoittaa: Ensivaikutelmani tai tunteeni oli: herkkää ja kaunista. Sitten: tuskallista, riipaisevaa, paljastavaa. Näiden kuvien edessä paljastun itsekin, jos uskallan katsoa. (Mäkelä 2003, 79.) Intensiivinen ja aito taiteellinen prosessi näyttäytyy katsojalle viestin välittymisenä, kokemuksena ja taideelämyksenä. Mikä synnyttää katsojalle tämän tunteen? Miksi viesti välittyi niin monille niin vahvana? Aihe, yleisö, ennakkokäsitys, esitystapa, -aika ja -paikka; syitä on tietysti monia, mutta prosessin syvyydellä on varmasti osansa. Mäkelä pohtii, miten hänen käyttämänsä keraamiset materiaalit tuovat esille taiteilijan eettistä ja filosofista suhdetta maailmaan. Ja miten materiaalit viittaavat sosiaalisesti ja kulttuurisesti määrittyneeseen naiseuteen ja naisruumiiseen. Hänen mukaansa esteettinen, eettinen ja ekologinen kauneus on luettavissa käytetyistä materiaaleista ja työtavoista. (Mäkelä 2003, 109.) Ilmaisutapa on taiteilijalle keskeinen, mutta se on tärkeä myös vastaanottajalle. Materiaali ja viesti tukevat Mäkelän tapauksessa toisiaan ja helpottavat sanoman välittymistä. Itselleni materiaalin valinta on tietoinen viesti juuri omasta estetiikasta, etiikasta ja ekologiasta. Pitkänen-Walter kuvailee viestin välittämisen hankaluutta. Sana ja kuva kietoutuvat yhteen. Sanallinen kuvaus on kuin hankalasti sovitettava rajaus. On mahdollista, että teos valmistuttuaan osoittautuu lähtökohtana olleiden ideoiden ja tavoitteiden vastaiseksi. (Pitkänen-Walter 2006, ) Teoksen sanoman tiivistäminen sanalliseksi ei useinkaan ole mahdollista, tai ei ainakaan järkevää ja mielekästä. Esiteltävään teokseen liittyy taiteilijan näkökulmasta koko prosessi ja sen aikana tapahtuneet ennalta arvaamattomatkin käänteet. Pitkänen-Walter purkaa sanallistamisen ongelmaa psykoanalyysin toimintatapojen kautta yhdessä psykoanalyytikon kanssa. Vaikka tämä on selvästi ollut tärkeää taiteilijalle, itse en koe tätä lukijana mielenkiintoiseksi enkä taiteen kokijana tarpeelliseksi. Itsensä toteuttaminen on yksi taiteilijan käyttövoimia. Taiteeseen liittyy kuitenkin ehdottomasti halu vuorovaikutukseen ja sanoman välittämiseen. Maria Huhmarniemen mielestä oman teoksen kannalta ei ole tärkeää se, että katsoja löytää juuri samat ajatukset kuin, mitä taiteilija on ajatellut. Tärkeämpää on, että teos jollakin tavalla puhuttelee ja koskettaa katsojaa. Näin taide toimii vuorovaikutuksen välineenä ja taiteilijan ajatukset muuntuvat katsojan omiksi kokemuksiksi. Anna Metsävainion mukaan sekä tieteellisessä tutkimuksessa että ihmissuhteissa on samanlaisia luovia piirteitä kuin kuvataiteen tekemisessä. Tutkimukseen kuuluu olennaisesti luonnostelu, keskustelu, oivallus ja esittäminen ja siitä saatava palaute. Ihmissuhteisiin kuuluu myös luova vuorovaikutus, joka on osa ihmisenä olemista. (Niiniskorpi 2009, 67, 101, 113.) Juuri taiteen tekeminen ja taiteen kautta tapahtuva vuorovaikutus on taiteilijalle ihmisenä olemista. On siis mahdotonta erottaa ihmissuhteet ja taide. Taidehan on juuri ihmisten 12

15 välistä keskustelua, jossa ytimenä ovat ihmisten väliset suhteet ja ihmisenä oleminen ja sen vaikeus. Minna Suonniemi joutui Kuvataideakatemiasta valmistuttuaan kysymään, miksi itse tekee taidetta: Miettiä sitä, miksi pitää koko ajan miettiä ja todistella itselleen omaa taiteen tekemistään, kun ei siinä mitään järkeä oikeastaan ole. Pelkkä taidealan koulutus ei ole riittävä eikä itsestään selvä syy taiteen tekemiseen. Olennaisinta on sisäinen tekemisen ja kuvalla ilmaisemisen tarve. Jokainen teos on perusteltava erikseen ja sillä on oltava syy tulla tehdyksi. (Niiniskorpi 2009, 145.) Syy voi olla tekijän sisäinen ilmaisun tarve tai tekijän halu keskustella ja olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Yleensä syynä ovat nämä molemmat yhdessä. Mutta se syy ja perustelu on löydettävä aina uudestaan. Psykoanalyytikko Pirkko Siltalan sanoin taiteilijalla on suuri tarve kommunikoida, mutta myös tarve jättää teostensa tulkinta avoimeksi, kuvan ilmaisun ja toisaalta katsojan varaan. Hänen mukaansa verbalisointi voi jopa rikkoa omaa taiteellista työtä. Jos taiteilija ei sanallista, selitä ja selosta teoksiaan, kyse on toisaalta auki jättämisestä toisaalta myös taiteellisen työskentelyn ja tekijän persoonan suojaamisesta. (Pitkänen- Walter 2006, 34.) Siltala nostaa hyvin esille sen, että yhtä lailla kuin teoksen halutaan tuovan jotain esille, taiteen avulla voidaan myös piilottaa. Monimerkityksellisyys on luonnollisesti taiteen voima. Sanoilla ja kuvilla, käsitteellisellä kielellä ja sanattomalla aistimuksella on erilaiset tehtävät ja mahdollisuudet. 8 Yhteenveto ja loppuarviointi Taiteilijan taiteellista prosessia voidaan kuvata sanallisesti useilla päällekkäisillä ja eritasoisilla vaiheilla ja käsitteillä. Tässä työssä olen pyrkinyt käsittelemään tällaisia, mielestäni tärkeitä prosessiin kuuluvia osia. Huumaantuminen on prosessin alulle paneva ja myös usein käynnissä pitävä taiteilijan tunnetaso ja henkinen tila, jossa hän toimii prosessin aikana. Epävarmuus kuuluu prosessiin luovan ajattelun osana, mikä mahdollistaa uusien polkujen ja syvänteiden kartoittamisen. Sukellus tiedostamattomaan vertautuu intuitioon. Se on taiteilijalle kuin tekniikka, jolla saadaan alitajunta toimimaan ja työstämään alkuaiheita. Se on tapa tutkia maailmassa oloa ja asioita, joita tekijä taiteilijana ei osaa, ainakaan aluksi, sanallistaa. Läsnäolo on sekä henkistä että fyysistä keskittymistä ja paikallaoloa, elämistä taiteen ja työn alla olevan teoksen kanssa. Aistiminen, havainnointi ja mielikuvien synnyttäminen ovat taiteilijan perustaitoja ja -kykyjä. Ihminen saa tietonsa maailmasta aistiensa kautta havainnoimalla. Mielikuvien kautta tuntemukset voidaan muuttaa taiteeksi. Prosessissa ovat läsnä myös taiteen viesti ja vuorovaikutussuhde. Taiteilija välittää aina viestiä ja on taiteensa kautta vuorovaikutuksessa ympäristönsä, muiden ihmisten kanssa. Tässä työssä nojauduin vahvasti siihen esitietoon, mikä minulle oli syntynyt oman taiteellisen työskentelyn ja lähdekirjallisuuden alustavan lukemisen kautta viimeksi kuluneen vuoden aikana. Olen poiminut tutkimuksista omaa ennakkotietämystäni tukevia käsityksiä. Olen jättänyt huomiotta monia Maarit Mäkelän ja Tarja Pitkänen- 13

16 Walterin väitöksissä esiintyviä polkuja, muun muassa Mäkelän feministisen naistutkimuksen kontekstin ja pohjavireen ja Pitkänen-Walterin mieltymyksen psykoanalyysiin ja kiinnittymisen äitiyteen ja sikiöajan ja varhaislapsuuden kehityspsykologiaan. Olenko siis poiminut vain ne ajatukset, jotka sopivat omaan ajatusmalliini? Olen poiminut ne asiat, jotka liittyvät taiteelliseen prosessiin, ja jotka ovat mielestäni auttaneet prosessin ymmärtämistä ja sanallistamista. Esitietoon perustuva otsikointi tuntuu edelleen toimivalta. Taiteellista prosessia voi varmasti jäsentää toisellakin tavalla, mutta oma käsittelytapani antaa hyvän vastauksen tutkimuskysymykseeni: Millainen on taiteilijan taiteellinen prosessi? Ensilukemisella sekä Mäkelä ja Pitkänen-Walter tuntuivat kertovan enemmän taiteellisesta prosessista. Lukiessani enemmän ja uudelleen näitä teoksia, olin melkeinpä yllättynyt, että prosessin kuvaus olikin niin vähäistä. Päällimmäiseksi nousivat Mäkelällä feministinen viitekehys naiseuteen ja Pitkänen-Walterilla äitiyden problematiikka ja psykoanalyyttiset tulkinnat. Olenko valinnut väärät lähteet? Yksi tavoitteeni oli tutustua väitöskirjoihin, mikä onnistui erittäin hyvin. Tulkitsen oman ajatteluni muutoksen niin, että esitietoni on täydentynyt. Olen jo vaatimassa lisätietoa aiheestani, mihin lähteeni eivät enää riitä. Olen siis siirtynyt hermeneuttisella kehällä uusille kierroksille. Oliko tämä fenomenologiaa vai vain tekstien lukemista ja niiden kommentointia? Oma ajatteluni on ollut vahvasti sidoksissa omaan taiteelliseen prosessiini. Olen pyrkinyt vertailemaan toisten tekijöiden kirjaamia ajatuksia ja omia kokemuksiani. Toivottavasti tämä pohdinta välittyy myös lukijalle. Tarja Pitkänen-Walter kuvaa hyvin taiteellista prosessia juuri tekijän kannalta. Tekstin ymmärtämistä vaikeuttaa kirjoittajan tyyli käyttää huomattavan paljon heittomerkkejä, yksinkertaistenkin käsitteiden ja kuvausten yhteydessä. Kun tavoitteena on ymmärtää sanallista kuvausta taiteen prosessista, tämä sumentaa sanojen merkitystä ja kirjoittajan välittämää viestiä. Taiteilija Timo Vartiainen matkustaa eri puolilla maailmaa, elää ja aistii, dokumentoi ja kerää mitä erilaisimpia asioita. Näyttelyissä esiteltävät työt ovat dokumentteja matkan varrelta. (Pitkänen-Walter 2006, ) Toimiiko pohdintani taiteellisesta prosessista tällaisen nykytaiteen kohdalla? Mielestäni toimii pääosin, ja yllättävänkin hyvin. Ongelma ei ole fyysinen teos tai tuotos vaan enemmänkin pitkäkestoisen prosessin hahmottaminen. Kyllä vaikkapa huumaantuminen ja läsnäolo ovat osa myös Vartiaisen työskentelyä. Tutkimani taiteellista prosessia käsittelevät tekstit ovat suomalaisten naisten kirjoittamia. Taiteilijat ammentavat paljon aineksia omasta elämästään; sekä Mäkelä että Pitkänen-Walter nostavat äitiyden ja naiseuden pohtimisen taiteensa tärkeäksi viestiksi. Olisi mielenkiintoista lukea myös miestaiteilijoiden prosesseista. Tulisiko esiin erilaisia painotuksia? Vai olisiko ero, kuten arvelen, lähinnä taiteen lähtökohdissa ja viestissä? 14

17 Onko taiteellisen prosessin sanallistamisesta mitään hyötyä? Olen syventynyt taiteellisen prosessin olemukseen aika prosessi sekin. Ehkäpä ymmärrykseni taiteesta ja sen olemuksesta on ottanut askeleen, ehkä jopa eteenpäin. Tämä tutkimus täytti sille itse asettamani tehtävän: Olen perehtynyt taiteelliseen prosessiin, siihen, mitä se tarkoittaa ja miten siitä on kirjoitettu, ja olen lukenut aiheeseen liittyvät väitöskirjat. Vastasin kysymykseeni. Etsin ja löysin vahvistusta omalle taiteelliselle prosessilleni. Claes Anderssonin (2004, 46 47) mukaan luovaa prosessia ei pidä mystifioida ja tehdä liian monimutkaiseksi, vaikka sitä onkin vaikea selittää ja analysoida: Se ei ole älyllinen, rationaalinen prosessi, vaan päinvastoin monessa mielessä epärationaalinen, järjen ulottumattomissa oleva tapahtumasarja, eräänlainen puoliautistinen, unenomainen ja epätodellinen (tai hyper-todellinen!) mielenlaatu. 15

18 Lähteet Andersson, Claes Luova mieli. Kirjoittamisen vimma ja vastus. Helsinki: Kirjapaja. Bachelard, Gaston Tilan poetiikka. Helsinki: Nemo. Kalha, Harri Elsa Eleniuksen aika Teoksessa Kalha, H. & Leppänen, H. (toim.) Ruukuntekijästä multimediataiteilijaan. Suomalaisen keraamikon ammatillinen ja taiteellinen identiteetti Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, Krappala, Mari Burning (of) Ethics of the Passions. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Majava-Seikkula, Carita Heittäytyminen. Taideteollinen korkeakoulu. Taidekasvatuksen osasto. Seminaarityö. Merleau-Ponty, Maurice Silmä ja Mieli. Helsinki: Taide. Mäkelä, Maarit Saveen piirtyviä muistoja. Subjektiivisen luomisprosessin ja sukupuolen representaatioita. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Niiniskorpi, Soile Käsityksiä kuvataiteesta. Kuvataideopettaja taiteen tekijänä ja kokijana. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu. Pitkänen-Walter, Tarja Liian haurasta kuvaksi maalauksen aistillisuudesta. Helsinki: Like. Roinila, Tarja 2003.Gaston Bachelard, tilan ja poetiikan filosofi. Teoksessa Bachelard, G. Tilan poetiikka. Helsinki: Nemo, Varto, Juha Hermeneutiikka ja fenomenologia. Luento Kirjallisuutta Csikszentmihalyi, Mihaly Flow. The psychology of Optimal Experience. New York: HarperCollins Publishers. Csikszentmihalyi, Mihaly Creativity. Flow and the Psychology of discovery and invention. New York: HarperCollins Publishers. Marks, Laura Haptic Visuality: Touching with the Eyes. Framework 2/2004, Sandqvist, Gertrud On Intuition; Om intuition. 16

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?

VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi

KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Holistinen ihmiskäsitys

Holistinen ihmiskäsitys Holistinen ihmiskäsitys Lauri Rauhalan mukaan Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Lauri Rauhala (1914-) Psykiatri; taustalla humanistinen psykologia (Rogers, Maslow) Filosofi; painopiste

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE

7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 7.3.7. KUVATAIDE VALINNAISAINE 301 LUOKKA 8 2 h / viikko n. 76 h / vuosi LUOKKA 9 2 h / viikko n. 76 h / vuosi Opetuksessa painotetaan kuvan merkitystä ilmaisun ja viestinnän välineenä, kuvallisen ilmaisun

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia

Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Mustikasta maalaukseksi Vauvojen värikylpy työskentelyn mahdollisuuksia Kuva: Anu-Maarit Moilanen. 2007. Anu-Maarit Moilanen 2010 Värikylvyn historia Pori 2003: Porin lasten kulttuurikeskus ja Satakunnan

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Tutkintovaatimukset 2015-2020

Tutkintovaatimukset 2015-2020 TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulu Tanssinopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Teatteriopettajan maisteriohjelman opettajan pedagogiset opinnot (60 op) Erilliset opettajan pedagogiset

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010

Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö. Eeva Vermas 2010 Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden ja lastenpsykiatrian poliklinikan yhteistyö Eeva Vermas 2010 Itäinen perhekeskus Sörnäisten lastenpsykiatrian poliklinikka Lastensuojelu on sosiaaliviraston lapsiperheiden

Lisätiedot

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi

Tarja Pääjoki, JY. Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Tarja Pääjoki, JY Kuva Hanna Nyman, Vantaan taikalamppukekus Pessi Taikalampun strategia, laadittu 2009 10 Kuva Lastenkulttuurikeskus Lastu Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi näkee kaiken uutena; hän

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko

Nonprofit-organisaation markkinointi. Dosentti Pirjo Vuokko Nonprofit-organisaation markkinointi Dosentti Pirjo Vuokko Markkinoinnin lähtökohdat Markkinoinnin lähtökohdat Peruskysymys: Mitä me haluamme olla ja kenelle? Miten tämä saavutetaan? Tärkeää: Kohderyhmälähtöisyys

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa

Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Konsultaatiotyö on sovellettua dramaturgiaa Organisaatiodramaturgia (OD) tuomassa organisaatioon/konsultaatioon prosessien ymmärrystä -tragediassa siirtymä tapahtuu kriisin kautta, komediassa vastakohdat

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015

LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 LogoArt- Työväline muutoksen tekemiseen taiteen menetelmin 10.06.2015 Hyvinvoiva Perhe HYPE -hanke (2014-2017) Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry:n hallinnoima Rayn rahoittama hanke, joka on mukana

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu)

Määräykset ja ohjeet 2010: 13. ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Lukiodiplomi Kuvataide 2010 2011 Määräykset ja ohjeet 2010: 13 ISSN-L 1798 887X ISSN 1798 8888 (verkkojulkaisu) Kuvataiteen lukiodiplomin sisältö 1 Lukiodiplomin muoto, rakenne ja laajuus 3 2 Lukiodiplomikurssi

Lisätiedot

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie:

Kuvat Web-sivuilla. Keskitie: Kuvat Web-sivuilla Nielsen: Web-sivun kuvitus on pyrittävä minimoimaan vasteajan takia. Kaikki perusteeton kuvitus on karsittava. Yksi kuva vastaa tuhatta sanaa vs Latausajassa yksi kuva vastaa kahta tuhatta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja!

Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! Ihminen ensin tukea, apua ja ratkaisuja! 41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.-11.4.2013 Aikuiskouluttaja Raine Manninen www.rainemanninen.fi Uskotko itsesi kehittämiseen, vai kuluuko aikasi itsesi

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS

PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS PIENTEN LASTEN KUVATAITEELLINEN KEHITYS Osaava-hanke: varhaisiän taidekasvatuksen kehittäminen kuvataidekouluissa Sinikka Rusanen, Porvoo 2014 TAIDE JA KULTTUURI Lapsen visuaalinen / kuvallinen / kuvataiteellinen

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3

LUENTO 3. 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 LUENTO 3 1) Käyttäjän kokemus 2) Emootiot ja motivaatio 3) Käyttäjäryhmät 4) Käyttäjien tarpeet ja niiden kartoittaminen 5) Luentotehtävä 3 KÄYTTÄJÄN KOKEMUS -USER EXPERIENCE Käyttäjäkokemus -User Experience

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET

PALUUMUUTTAJAN HAASTEET PALUUMUUTTAJAN HAASTEET YKSI PERHE MONTA KULTTUURIA Siirtolaisuusinstituutti, Turku 16.-17.11.2010 Päivi Oksi-Walter psykologi Tampereen kaupungin perheneuvola Monikulttuurisuus kasvava pääoma Suomessa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski

TIEDEPOSTERI. - Viestinnän välineenä. Marisa Rakennuskoski TIEDEPOSTERI - Viestinnän välineenä Marisa Rakennuskoski POSTERILAJIT Mainosposteri(pääpaino kuvilla ja visuaalisuudella) Ammatillinenposteri(vapaamuotoinen, esim. jonkin projektin tapahtumia kuvaava,

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie

Opettajan materiaali. Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011. Luova tie Opettajan materiaali Kaija Hinkula Taiteilija koulussa-hanke 2011 Luova tie Maalaamaan voi oppia monin tavoin. Monet lähestymistavat ovat tarpeellisia, niin tarkat, tiettyyn teoriaan tai tekniikkaan pohjautuvat

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista

Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista Räjäytetään taidemarkkinat! Seminaaritehtävien avainlöydökset: esimerkkejä ja yhteenvetoa keskusteluista ? Miten saada tavalliset suomalaiset ostamaan arvokkaampia teoksia kuin nykyään? Kerro entistä paremmin

Lisätiedot

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus

Laulajan ilmaisu ja kuuntelijan kokemus Esitelmä 29.3.2008 / Powerpoint -esityksen tekstit Musiikki ja tutkimus 2008 Esitys, kuulija ja musiikin välittyminen -symposium. Tampereen yliopisto, Musiikintutkimuksen laitos. Anne Tarvainen Tampereen

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta

Syyslukukauden 2012 opintotarjonta Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut

Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Kokemuksen tutkimus suomalaisessa yliopistojärjestelmässä niin kuin sen olen kokenut Prof. Juha Perttula (LaY) Kokemuksen tutkimus seminaari, Oulu, 14.4.2011 (1) Perusta 1983-1989 Psykologian peruskoulutus

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Kehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila

Kehollinen oppiminen. Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Kehollinen oppiminen Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Eeva Anttila Teoreettisia ja filosofisia lähtökohtia Holistinen ihmiskäsitys Situationaalinen oppimiskäsitys Yhteisöllisyys, dialogisuus

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot