HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Huoltoupseerit Sveitsissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Huoltoupseerit Sveitsissä"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H Yhdistys sai uuden puheenjohtajan, syyskokous 2013 H Huoltoupseerit Sveitsissä

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: Prikaatikenraali Timo Rotonen luovuttaa huollon ansioristin VT Olli Happoselle. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Vähemmällä saatava enemmän aikaan Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät kohta jättävä Risto Kosonen on rohkeasti lähtenyt uudistamaan yhdistyksen nimeä Huoltoupseeriyhdistyksestä Logistiikkaupseerit ry:ksi. Kevätkokous päättänee asiasta. Nimen lisäksi on myös tärkeää, että puolustuvoimien logistiikkakin kehittyy. Resurssien vähetessä on toimintojen tehokkuutta lisättävä. Yhdysvallat lähti ensimmäiseen Persianlahden sotaansa 1990 vielä vanhalla Kylmän Sodan aikaisella logistiikkakonseptilla. Sen mukaisesti materiaalia varattiin operaatioon niin paljon, että se varmasti riittäisi pidempäänkin kestäviin sotatoimiin. Itse operaatio Desert Sword menestyikin suunnitelmien mukaisesti, mutta materiaalinen varautuminen sai jälkikäteen runsaastikin kritiikkiä. Sodan opetuksista viisatuneena asevoimissa alettiin kehittää niin kutsutun Rumsfeldin doktriinin mukaista operaatiokonseptia. Sen mukaisesti Operation Iraqi Freedom in (2003) maasotatoimet aloitettiinkin heti kun ensimmäinen yhtymä, tässä tapauksessa 3. Jalkaväkidivisioona, saapui alueelle muiden vielä ollessa matkalla. Logistiikassa pyrittiin ottamaan mallia kaupallisesta toimintatapamallista Just in Time JIT. Enää ei operaatioalueelle kuormattu kahden kuukauden materiaaleja, kuten ensimmäisessä sodassa, vaan varastot olivat toimitusketjussa ja suorituskyvyn ylläpidossa luotettiin jatkuviin toimituksiin. Kritiikitttä ei selviytynyt tämäkään konsepti. Logistiikan tilannekuva ei muodostunut ja toiminut toivotulla tavalla eikä täydennysten toimitusketju suoriutunut sille suunntellusta Tässä numerossa: tehtävästä kelvollisesti. Operaation lyhytkestoisuus ilmeisesti pelasti joukot suuremmilta puutteilta. Prikaatikenraali evp. Tom Foulkes, jolla on pitkä logistiikkaura sotilaalliselta ja kaupalliselta puolelta takanaan, kritisoikin käytettyä JITtoimintatapamallia voimakkaasti The Royal United Services Instituutin (RUSI) julkaisussa The Trouble with JIT (2004). Hänen mukaansa JIT ei voi toimia sotatilanteessa, koska poiketen kaupallisesta toimintaympäristöstä sotilaalllisissa operaatioissa korostuvat muun muassa tilanteen epävarmuustekijät, tilannevaihtelut, inhimilliset virheet, jatkuva ad hoc -suunnittelu ja improvisaatio sekä vihollisen toiminta. Kaupallisia konsepteja ei varmasti ihan sellaisinaan voi soveltaa omien puolustusvoimiemme suorituskyvyn ylläpitoon, mutta niistä löytyy varmasti paljon aineksia, joita voidaan meilläkin soveltaa sodan ajan logistiikan kehittämisessä. Resurssien väheneminen tuntuu olevan enemmän tai vähemmän jatkuvaa, siksi toimintatapamallien jatkuvalla kehittämisellä on saatava aikaan lisää tehokkuutta. Huoltoupseeri toivottaa kaikille yhdistyksen jäsenille sekä yhteistyöosapuolille Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 4 Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ... 5 Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa... 6 Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimintajärjestelmä Huoltorykmentistä Logistiikkarykmentiksi Taktista hurjastelua EurOMA-konferenssi juhlisti 20-vuotiasta taivaltaan Dublinissa Liiketoimintamallit ja kilpailukyky Logistiikkaa ja alushuoltoa The Tall Ships Race 13 -tapahtumassa Huoltoupseeriyhdistyksen matka Sveitsiin Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous Mistä huoltojoukoille perinteet autojoukkokiltojen liitto ry 50 vuotta Panssariseminaari Huoltoupseeriyhdistyksen kutsu kevätkokoukseen

4 Puheenjohtajan kynästä Suunnitelmallisesti tulevaisuuteen Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos, Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen etenee aikataulussa. Uuden logistiikkajärjestelmän rakenteet ovat selvillä niin pääesikunnissa, puolustushaaroissa, kun tulevassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessakin. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan ja prosesseja yhdenmukaistetaan. Muutokset tehdään nykyjärjestelmässä olevia vahvuuksia hyödyntäen. Sotilasläänin esikuntien lakkauttaminen lisää joukko-osastojen aluevastuita ja viranomaisyhteistyötä, mikä tulee näkymään myös joukko-osaston huollon ja alueellisen logistiikkarykmentin välisessä yhteistyössä. Johdonmukaisesti kehitetty huollon joukkotuotantokoneisto saa uuden tärkeän lenkin, kun Porin Prikaatiinkin perustetaan huoltopataljoona. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä tulee olemaan nykyistä selkeämpi ja toimivampi! Nyt tehtävät muutokset tuovat säästöjä ja mahdollistavat tehtävien hoitamisen ja edelleen kehittämisen. Pysyvien tuloksien saaminen edellyttää toki vielä monien prosessien tarkastamista ja testaamista yksityiskohtia myöten. Rajapinnat tulevien organisaatioiden välillä tulee olla selvät ja toiminnat ovat suoraviivaisia. Yhtälailla strategisten kumppaneidenkin on kehitettävä omaa toimintaansa ja liikevoitot tulee pitää nykyistä maltillisempana, koska pienevissä resursseissa lisäkustannukset ovat pois vain ydintoiminnasta valmiudesta ja koulutuksesta. Logistiikan suurin muutos on kuitenkin yksilötasolla. Jokaisen on omaksuttava uudet prosessit ja toiminnan asiakaslähtöisyys viimeistään jo ensi vuoden aikana. Luottamus niin palvelun tuottajan, kun asiakkaan välillä tulee kyetä luomaan ja ylläpitämään. Suurin yksittäinen avoin kysymys on maa- ja merivoimien sotavarusteiden kunnossapidon kumppanuuden mahdollinen laajentaminen tai/ja toimintojen kehittäminen puolustusvoimien omana toimintana. Tätä niin sanottua KUPI15-päätöstä voittanee odottaa heti ensi vuoden alussa. Tulevan päätöksen osumatarkkuus tulee olemaan haasteellinen, koska jo pelkästään logistiikkajärjestelmän uudelleen organisointi ja PVLOGL:n perustaminen on mittava kokonaisuus. Samaan vaiheeseen kun vielä ajoittuu muitakin isoja muutoksia kuten uusien teknisten järjestelmien hankinnat, vanhojen poistuminen käytöstä, joukkotuotannon muutokset, poikkeusolojen joukkojen ja taktiikan uudistuminen sekä iso joukko ammattiosaajia siirtyy muihin tehtäviin ja reserviin. Tärkeää on edelleen säilyttää riittävä kenttähuolto ja osto-osaaminen. Varmaa kuitenkin on, että nykyistä järjestelmäalaa ja kunnossapitotoimintaa on kokonaisuutena kehittävä. Lopultakin on aika siirtyä tuntien tekemisestä tulosten tekemiseen käytettävyyspohjaiseen kunnossapitoon. Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous saatiin taas pidettyä. Kokouksen merkittävin linjaus oli yhdistyksen nimen muuttaminen tulevaisuutta paremmin palvelevaksi Logistiikkaupseerit ry:ksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään yhdistyksen kevätkokouksessa, johon hallitus valmistelee tarvittavat sääntömuutokset ja tuo ne hyväksyttäväksi. Toinen keskeinen päätös oli uuden puheenjohtajan valinta. Päätöksen perusteella voin hyvillä mielin luovuttaa puheenjohtajan nuijan ensivuoden alusta hyvälle ystävälleni eversti Timo Saariselle. Timo on aivan erinomainen ja laajakatseinen logistiikkaupseeri, joten voimme olla varmoja, että tulevaa Logistiikkaupseeri ry:tä johdetaan johdonmukaisesti ja tuloksellisesti. Hyvät logistiikkaupseerit Olen saanut johtaa Huoltoupseeriyhdistystä kohta neljä vuotta. On aika vaihtaa vetovastuuta. Tähän ajanjaksoon on sattunut huoltoupseerikoulutuksen ja yhdistyksen 85-vuotisjuhla, sveitsiläisten huoltoupseereiden vierailu Suomessa ja meidän vierailu Sveitsissä sekä vuosittaiset seminaarit, kokoukset ja huoltotapahtumat. Kiitän teitä kaikkia saamastani tuesta! Erityisesti haluan kiittää kunniajäseniä Seppo Laaloa ja Arvo Arvosta heidän yhdistykselle ja allekirjoittaneelle antamasta tuesta ja neuvoista. Edelleen haluan kiittää nykyistä logistiikkajohtoa. Herrat kenraalit ovat selkeästi osoittaneet, että yhdistystämme tarvitaan! Kiitokset kuuluvat myös hallitukselle, taloudenhoitajalle, toiminnantarkastajille ja erityisesti lehden monivuotiselle toimittajakaksikolle Ristolle ja Hansille. Ilman teitä, aktiivisia jäseniä, yhdistys ei toimisi näin hyvin! Yhdistyksen nimen muutos, nuorten upseereiden entistä aktiivisempi osallistuminen ja logistiikkajohdon ja valtuuskunnan tuki mahdollistavat varmasti tasokkaan toiminnan jatkossakin. Toivotan kaikille lehden lukijoille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua läheisten parissa ja Hyvää Uutta Vuotta! 4

5 Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ Vuoden kiertoon kuuluu arjen ja juhlan vuorottelu. Arkisen työn tekijä jaksaa painaa eteenpäin, kun hän tietää, että edessä oleva juhla katkaisee työnteon. Elämä ei ole loputonta raadantaa. Ihmiselle on suotu jo Raamatun alkulehdillä mahdollisuus lepopäivän viettoon, työn ja levon vuorotteluun. Joulu on säilyttänyt asemansa vuodenkierron tärkeimpänä juhlana. Joulun sanomassa on viesti tauottoman työn tekijöille. Laumoja vartioivat paimenet saivat ensimmäisenä kuulla ilouutisen: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja. Tämä Vapahtaja ei ole vain onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä varten. Hän tulee pimeyden ja kovan työn keskelle tuomaan toivon valon. Raskaat kuormat nostetaan harteilta. Pahan valta päättyy. Jeesus tuo mukanaan sisimmän rauhan. Vietin ensimmäistä joulua kenttäpiispana vuosi sitten. Vanha perinne on jouluhartaus aattoillan hämärtyessä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kenraalit tulevat silloin vartiovuoroon Marsalkka Mannerheimin haudalle puolustusvoimien komentajan johdolla. Mieskuoro laulaa tutun virren ja tervapatojen rätisevät liekit valaisevat lumisia hautausmaan käytäviä ja paikalle kerääntyneitä ihmisiä. Tunnelma on vaikuttavan harras. Monille se muistuttaa menneistä jouluista. Samankaltaisia hartaustilaisuuksia on eri puolilla Suomea sankarihautausmailla. Totesin tuolloin: Tänäänkin Joulun sanoma kantaa haudan taakse ja yhdistää sukupolvia ja sukuja. Joulun ilo ja valo täyttävät mielen. Pimeyden valta väistyy. Seimen lapsi on Vapahtajamme, joka tulee jokaista häntä kaipaavaa ja tarvitsevaa lähelle. Jouluaamun profetiassa Jesaja kirjoittaa: Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella. (Jes 9:1-6). Juuri tätä ihmisen sisin odottaa ja kaipaa kaikkina aikoina. Kuoleman varjon maahan loistaa kirkkaus. Pahan lopullinen valta on voitettu. Sen tekee Jumalan rakkaus, joka on tullut näkyväksi Jeesuksen syntymässä. Jumala lähetti poikansa maailmaan, lähelle kärsiviä, apua tarvitsevia, pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville. Enkelien ylistys paimenten kedolla kantaa tähän päivään. Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Tästä on tiivistetysti kysymys kristityn elämässä. On suurta, kun voimme nöyrinä kiittää Jumalaa hänen kaikista lahjoistaan ja samalla elää rauhassa keskenämme, olemmehan kaikki hänen luomiaan ja rakastamiaan. Rukous: Anna joulun valon koskettaa sielumme ikävää. Kiitos siitä, että toivo on syttynyt maailman pimeälle taivaalle ja saamme Pojassasi sen, mitä kaipaamme: armon ja vapahduksen. Tuo hänet sydämeemme joulun ilosanomassa. Siunaa joulun viettomme kodeissa ja kaikissa Suomen varuskunnissa, aluksilla, rajavartioasemilla sekä kriisialueilla. Anna rauha maan päälle ja ihmisille hyvä tahto. Aamen. Toivotan teille, Huoltoupseerilehden lehden lukijat, ja teidän läheisillenne rauhallista joulun aikaa ja Jumalan siunausta alkavalle vuodelle Pekka Särkiö kenttäpiispa 5

6 Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa 6 Kauppa on seurannaiselinkeino. Kaikki, mitä Suomen kansantaloudessa ja meidän suomalaisten taloudessa tapahtuu, näkyy varsin pian myös kauppojen kassoilla. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä Suomessa työllistäen yli kaupan ammattilaista. Vähittäiskaupalla on erityisen suuri rooli nuorten työllistämisessä ja vähittäiskauppa onkin Suomen nuorison suurin työllistäjä. Kaupan ala on myös Suomen suurin yhteisöverotuottojen maksaja yli 20 %:n osuudellaan. Yksityinen kulutus on ollut Suomen talouden veturi viime vuosina. Yksityisen kulutukseen vaikuttaa eniten ostovoiman kehittyminen. Kuluttajien ostovoiman kehittymiseen vaikuttaa puolestaan eniten työllisyyden, palkkojen ja verojen kehitys. Arvioiden mukaan suomalaisten ostovoima laskee kuluvana ja ensi vuonna noin yhden prosentin verran vuodessa johtuen ennen kaikkea työttömyyden sekä verojen ja veroluonteisten maksujen noususta. Kaupan alalta hävisi viime vuonna noin 5000 työpaikkaa ja viime vuosi oli kaupalle vielä varsin kohtuullinen. Tänä vuonna vähittäiskaupan myynnin volyymi ei kasva, mikä on johtanut lisääntyvään kaupan alan työpaikkojen häviämiseen. Ostovoiman maltillisen kehityksen lisäksi perinteistä kauppaa haastaa myös voimakkaasti kasvava verkkokauppa. Luonnollisesti verkkokauppa on kaupalle myös suuri mahdollisuus palvella asiakkaitaan entistäkin paremmin. Käyttötavarakaupassa verkkokaupan osuuden arvioidaan nyt olevan noin % ja sen ennustetaan nousevan %:in seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvän asiakaspalvelun lisäksi verkkokauppa on kaupalle myös uusia kustannuksia aiheuttava logistinen palvelujärjestelmä. Ostovoiman maltillisen kehityksen ja verkkokaupan kasvun yhteisvaikutuksesta voidaan todeta, että kaupan ala on erittäin suuressa murroksessa. Käynnissä olevan murroksen eräänä seurauksena saattaa olla se, että hyvät liikepaikat vahvistuvat ja vastaavasti heikommille liiketiloille saatetaan joutua etsimään uusia käyttötarkoituksia. Vallitsevassa murroksessa kauppa pyrkii eri tavoin kehittämään mm. logistista tehokkuuttaan. S-ryhmä on rakentanut Sipooseen ja ottanut käyttöön hyvin pitkälle automatisoidun käyttötavarakaupan logistiikkakeskuksen. Uuden logistiikkakeskuksen tärkeimpinä tavoitteina on ollut tavaravirran merkittävä ohentaminen ja tuotteiden esikäsittelyn (mm. tuoteinformaation ja varashälyttimien kiinnittäminen sekä hengaroittaminen) tekeminen mahdollisimman tehokkaasti jo logistiikkakeskuksessa. Uuden logistiikkakeskuksen myötä toiminta S-ryhmän S-marketeissa, Prismoissa ja Sokoksissa on merkittävästi tehostunut ja ohentuneen ja nopeutuneen tavaravirran ansiosta mm. osa taustatiloista on voitu ottaa asiakaspalvelukäyttöön. Rauhallista joulua Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaen, Harri Koponen valtuuskunnan pj.

7 Luotettava kumppani. HAUSKAA JOULUA Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaa 7

8 Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen Järjestelmäintegrointi ja yhteensopivuuden testaaminen Maavoimien suorituskyvyt ovat kehittymässä keskinäisriippuvuuteen aselajien ja toimijoiden kesken. Yhteistoiminnan ja suorituskykyjen kehittymisen ydintä ovat ohjelmoitavan elektroniikan kehittyminen osaksi kaikkia aselajeja ja ulottuen komentoketjussa partiotasolle. Ohjelmoitavalla elektroniikalla mahdollistetaan muutos joukkojen ja suorituskykyjen tiedon ja toiminnallisuuksien yhdistämiseksi operatiivisen toiminnan terävimmästä kärjestä taustatuen sisäisiin ja ulkoisiin tukitoimijoihin 5. sukupolven taistelujärjestelmä. Suorituskykyä tuotetaan lisää Maavoimille yhdistämällä tietoa ja toimintaa ylitse joukko- ja aselajitoimintojen. Kehittyvät toiminnallisuudet nostavat Maavoimien suorituskykyä merkittävästi ja mahdollistavat Maavoimien taistelun Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan johtamisjärjestelmien integrointi- ja yhteensopivuustestaamista. Huomioitavaa on, että Maavoimiin jää edelleen kokonaan tai osin suljettuja järjestelmiä, joihin ei suoranaisesti tässä artikkelissa esitettyjä periaatteita ole tarkoitus soveltaa. Aluksi kuitenkin käydään läpi ohjelmoitavan elektroniikan näkökulmasta Puolustusvoimissa muutoksen alla olevat ilmiöt. Maavoimat on tilanteessa, jossa Maavoimien sisäisiltä ja ulkoisilta toimijoilta suljettujen järjestelmien aika on ohi. Maavoimien taistelu 2015 edellyttää kehitettäviltä ja hankittavilta suorituskyvyiltä tuotannossa järjestelmien välistä saumattomampaa yhteistoimintaa järjestelmien ja toimintatapojen osalta. Ylläpidossa ohjelmoitavat suorituskyvyt tulee hallita ja valvoa jatkuvaaikaisesti sisäisten toiminnallisten sekä ulkoisen teollisuuden teknisten muutosten tahdittamana. Ohjelmallisia suorituskykykomponentteja sisältävät suorituskyvyt sitovat Maavoimat toimimaan teollisuuden muutosten tahdissa, eikä suorituskykyjä voida perinteiseen tapaan jäädyttää suorituskyvyn elinkaaren ajaksi 30 vuodeksi. Kehitettävät ohjelmalliset suorituskyvyt antavat nykyisin noin kuukauden suorituskyvyllisen etumatkan ja tulevaisuudessa 2020 luvulla taistelukentällä etumatka lyhenee edelleen päivän tasolle. Hallittavaksi muodostuvat muuttuvat elementit ovat ohjelmoitavan elektroniikan laitetekniset, ohjelmalliset tai toiminnalliset muutokset. Kaikkien muutostyyppien osalta edellytetään muutoksen vaikutusten tarkastelua ja hallintaa ennen tuotantoon siirtämistä, jotta hallitusti voidaan toimia ympäröivän maailman muutosten ja sisäisten muutostarpeiden rytmittämänä. Maavoimien ohjelmoitavan elektroniikan ensivaiheen haasteita ovat järjestelmien hallitseminen teknisesti ja resurssillisesti Maavoimien suorituskykyjen osatekijöinä sekä kouluttaminen joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Näiden haasteiden hallinta edellyttää suorituskykyjen tuottamiseen ja ylläpitoon osallistuvien toimijoiden yhteistoimintaa verkostona. Johtamisjärjestelmien ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta uusina yhteistoimintaa edellyttävinä tekijöinä on hallittava ohjelmoitavan elektroniikan kehittäminen, hankinta, logistiikka ja ylläpito elinkaarihallinnassa. Hallinta edellyttää tilaus-toimitus -ajattelun edelleen kehittämistä palvelutuotannolla, josta Maavoimissa vastaa Maavoimien operatiivisen järjestelmäryhmä (MAAVOJK). Maavoimien huollon näkökulmasta on huolehdittava suorituskykyjen ylläpidon kustannustehokkuudesta ja erityisesti kustannusten hallinnasta sekä järjestelmien ja toimintatapojen kouluttamisesta joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Ohjelmoitavan elektroniikan kehityksen ja ylläpidon haasteena ovat kustannusten hallitsematon nouseminen, materiaalihankinnan haasteet sekä osaamisen puutteesta johtuva suorituskyvyllinen romahtaminen tai tavoitteiden saavuttamattomuus. Ohjelmoitavan elektroniikan materiaalin ja immateriaalin testaaminen materiaalilogistiikassa Ohjelmoitavan elektroniikan hankintaan ja logistiseen toimittamiseen liittyy kaksi periaatteellista eroa perinteisiin suorituskykytekijöihin nähden. Ensimmäinen Teksti: Harri Haavikko

9 on ohjelmoitavien elektronisten komponenttien hankkiminen kehityksessä ja ylläpidossa varmistuen yhteensopivuudesta tuotantoympäristöön. Toinen on ohjelmallisen suorituskykytekijän toimittaminen materiaalin kanssa synkronoidusti tuotantoon. Ohjelmoitavan elektroniikan hankinnassa tekniset vaatimusmäärittelyt eivät riitä takamaan ohjelmallista toimivuutta hankitussa raudassa. Toimivuuden varmistaminen edellyttää hallittua testaamista ja todentamista logistisen tilaaja-tuottaja -ketjun ulkopuolella, mutta osana prosessia Maavoimien referenssiympäristössä. Ohjelmoitavan elektroniikan kotiuttamisessa on tilaaja-tuottaja -ketjussa koordinoitava rautaan asennettavat ohjelmistot yhteistoiminnassa palvelutuottajan MAAVOJK:n kanssa. Keskeistä on sopia vastuista suorituskykyjen tuottamiseksi tuotantoon rautana ja siihen asennettavana ja ylläpidettävänä ohjelmistona. Kokonaisuutta voidaan kutsua palveluhallinnaksi, jossa logistiikasta saadaan käyttöön sopivaa rautaa ja palvelutuotanto vastaa rautaan ja käyttöön sopivan ohjelmiston tuottamisesta sekä toimittamisesta sotilasjohtamisen tarpei- den mukaisesti. Pohjimmiltaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta toimitusvuosta, materiaalinen ja ohjelmallinen vuo, jotka on synkronoitava jokaisessa solmukohdassa - kehitys, hankinta, toimitus, tuotanto, ylläpito. Synkronoinnin keskeisin osa on integrointi ja integrointitestaaminen referenssiympäristössä. Maavoimien referenssiympäristö Suorituskykyjen yhteensovittaminen ja kehityksen sekä tuotannon muodostaman verkoston yhteistoiminta ohjelmoitavan elektroniikan osalta mahdollistetaan tuotantoympäristöstä irrallaan olevassa Maavoimien referenssiympäristössä. Referenssinympäristössä todennetaan ja etsitään tuotantoon soveltuvat laiteja ohjelmistokonfiguraatiot osana teknistä- ja käyttöhyväksyntäprosessia sekä tuetaan MAAVOJK:n tuotannon tapahtuma- ja ongelmahallintaprosesseja. Referenssitoiminnalla varmistetaan ohjelmoitavan elektroniikan hankinnan, logistiikan sekä ylläpidon toiminnallisuudet ja yhteensopivuus. Maavoimien referenssiympäristö on Puolustusvoimien uudistuksen myötä muodostuvan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PV- LOGL) omistama laboratorioympäristö Riihimäellä. Ympäristön ylläpidosta ja operoinnista vastaa MILLOG Oy ja referenssiympäristön toimintaa ohjaavat PEJOJÄOS, MAAVEJOJÄOS (MAAVO- JK) yhteistoiminnassa PVLOGL:n kanssa. Ympäristössä testataan mallinnettuja ja tuotteistettuja tuotteita. Ympäristö ei ole kehityksen kokeilutoiminnan alusta, vaan ympäristössä suoritetaan määrämuotoiset testit kehityksen tai ylläpidon muutosten sopivuuden testaamiseksi tuotannossa olevaa TSTOS:n johtamisjärjestelmä kokonaisuutta vasten. Suoritettavat testit liittyvät ensisijaisesti kehityksen ja ylläpidon tuote sekä ohjelmistotestaukseen sekä toissijaisesti tuotannon tapahtuma-/ ongelmahallinnan tukitoimintaan. Kehityksen ja ylläpidon tuote- sekä ohjelmistotestauksella varmennetaan tuotantoon hankittavan raudan ja ohjelmistojen sekä näihin tulevien päivitysten tai muutosten yhteensopivuus tuotannossa olevan ympäristön kanssa. Testaamalla voidaan todentaa raudan ja ohjelmistojen yhteentoimivuus todellista käyttöympäristöä vastaavissa teknisissä olosuhteissa. Todentamisella pois suljetaan suurimmat ja suurin osa tuotantoon viennin haasteista. Testauksella mahdollistetaan tuote- ja ohjelmistovalinnat hankkeiden ja ylläpidon hankintoihin liittyen sekä määritetään peruskonfiguraatio eli perusteet ja ohjeet käytölle. Testaaminen periaatteellisesti vastaa koeammuntaa johtamisjärjestelmällä. Koeampumalla varmistutaan raudan ja ohjelmistojen toimivuudesta, turvallisuudesta ja käytettävyydestä määriteltyjen käyttäjätapausten ja toiminnallisten kuvausten sekä suorituskykyvaatimusten mukaisesti. 9

10 Peruskofiguraatio vastaa johtamisjärjestelmän ampumataulukkoja. Referenssiympäristötestaaminen ei korvaa kenttätestaamista, vaan mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen tavan siirtyä kenttä- ja pilottitesteihin. Referenssitestaaminen edustaa yhteensopivuuden ja toimivuuden todentamista kenttätestien toteuttamiseksi. Referenssitestien etuna on kustannustehokkuus, nopeus ja toistettavuus. Hallittu testaaminen tuottaa luotettavaa tietoa, joka on aikaisemman ymmärryksen ja tulosten kanssa vertailukelpoista. Testitoiminta Maavoimien referenssiympäristössä Maavoimien suorituskykyjen ylläpidon ja kehityksen ratkaisuiden ja tuotteiden testaaminen toteutetaan identtisillä prosesseilla, kuten tuotantoon siirto ja ylläpito. Maavoimien referenssiympäristö on integrointipiste, josta eteenpäin kehityksen, ylläpidon ja eri aselajien ja toimijoiden ohjelmoitavan elektroniikan komponentit ja ohjelmistot yhdistyvät suorituskykyjen siirtämiseksi tuotantoon. Yhtäältä tapahtuma- ja ongelmahallinnassa referenssiympäristö on verkoston toimijoiden koolle kutsumispaikka tuotannossa ilmenneiden ja siellä ratkaisemattomien haasteiden ratkaisemiseksi. Tuotannon ja ylläpitotoimijoiden näkökulmasta ylläpito ja kehitys ovat yksi ja sama asia, mutta vain toimijat ovat erit. Referenssiympäristö tarjoaa yhteistoiminnalle fasiliteetit integrointipisteen. Muutosten hallitseminen ja todentaminen vaikutusten osalta suoritetaan testaamalla ne osana muutos- ja ylläpitoprosessia, jonka läpi kehityksen ja ylläpidon muutokset tarkastellaan ja siirretään tuotantokäyttöön. Testausprosessi on vaiheistettu siten, että prosessissa saavutetaan käyttöturvallisuus, luotettavuus, eheys ja normien mukaiset järjestelmähyväksynnät. Kehityksen ja ylläpidon testaustarpeet jakautuvat kahteen osaan, rautaan ja ohjelmistoon, joista ensinnä käsitellään ohjelmistopäivitykset ja -muutokset. Maavoimien tekninen- ja käyttöhyväksymisnormien ja ohjeiden mukaisen tahtotilan toteuttaminen tuotannon aikana edellyttää ohjelmoitavan elektroniikan osalta, erityisten ohjelmistojen, hyväksyntä ja ylläpitomenetelmien tarkentamista. Tavoite hyväksyntätoiminnalla on varmistua käytettävien ja käyttöön tulevien suorituskykyjen teknisestä toiminnasta ja käyttöturvallisuudesta. Voimassa olevat hyväksyntäprosessit ovat laadittu perinteisten suorituskykytekijöiden hyväksymiseksi ja toimintaturvallisuuden takaamiseksi, joiden osalta muutokset tapahtuvat harvakseltaan. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistojen muutokset muodostuvat tiheimmillään päivien ja viikkojen sykleissä tarkoittaen sitä, että hyväksytyllä järjestelmällä ei käytännössä ehditä aloittaa kouluttamista ennen seuraavan muutoksen tulemista. Palvelutuotannon eli MAAVOJK:n tehtävänä on ylläpitää tuotannon aikainen hyväksyntäprosessi hallinnassa ja rekisteröitynä. Palvelutuotantoprosessi on legitimoitava edustamaan hyväksyntäprosessia ylläpidon ja hallinnan tuottamiseksi tuotannon aikana. Joukkotuotannon aikana tehdyt muutokset voidaan hyväksyä takautuvasti teknisen- ja käyttöönhyväksyntäprosesseissa joukkotuotannon saapumiserien vaihtojen kohdalla ajoittuvina ajankohtina. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistotestaaminen referenssiympäristössä vakioi järjestelmien käytön yhdenmukaistamalla toimintatavat sekä käytössä olevat ja palvelutuotannon tukemat ohjelmistokonfiguraatiot. Referenssiympäristössä testatut ja edelleen MAAVOJK:n hyväksymät ohjelmistopaketit sekä niihin liittyvät ohjeet/ vast. jaetaan (MIRADORE) hallitusti joukkoosastojen operatiivisten järjestelmäryhmien (J-OS OJR) asennettavaksi ja käyttöönotettavaksi tuotannossa. MAAVOJK:n ylläpitämän valvonnan, hallinnan ja ylläpidon tuottamisen edellytyksenä ovat yhteiset järjestelmät ja yhtenäinen toimintatapa. Määritetystä konfiguraatiosta poikkeaville järjestelmille ei anneta tukea tuotannossa. Toisena kehityksen ja ylläpidon testaustarpeena referenssiympäristössä on raudan muutosten testaaminen teollisen kehityksen tahdissa kuukautta. Vuosittaisia merkittäviä testauksen tarpeita ovat muun muassa Puolustusvoimien puitesopimusten ohjelmoitavien suorituskykyjen tekniset tuotteet sekä hankkeiden uusien suorituskykyjen laitetarpeet. Erityisen merkittäviä hankintoja tulevat olemaan ylläpidon vuosittaiset massahankinnat ohjelmoitavan elektroniikan lyhyiden elinkaarten johdosta. Testatut tuotteet ja tuotesarjat päivitetään Maavoimien palveluluettelolle, joka palvelee Maavoimien ympäristöissä toimivien tarpeita ylitse puolustushaararajojen. Palveluluettelolta tilattavat tuotteet ovat tuotantoympäristöön yhteensopivia, tavoitellun suorituskyvyn tuottavia. Lisäksi järjestelmässä ylläpitäjällä, MAAVOJK:lla on määritetyt konfiguraatiot kyseisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoon olemassa sekä tarpeen tullen tietämys tukea käyttäjää ongelmatilanteissa. Materiaalin tilausten kotiinkutsut logistisesti ohjaa MAAVOJK Logistics Controls (LOGCON) toimivaltaa soveltaen. Ohjelmistojen jakelusta ja ylläpidosta vastaa MAAVOJK. Koordinaattorina MAAVOJK varmistaa materiaalin ja ohjelmiston synkronoidun etenemisen tuotantoon. Ennakoiva testaustoiminta Maavoimien referenssiympäristössä tuottaa järjestelmien hallittavuuden suorituskyvyn ja resurssien suhteen Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus ovat Puolustusvoimien hyveitä. Ohjelmoitavan elektroniikan lisääntyminen edellyttää suunnitelmallisuuden laa- 10

11 jentamista yksittäisistä järjestelmistä järjestelmien välisiin kokonaisuuksiin. Maavoimien referenssiympäristössä on tavoitteena kuvata kaikkien aselajien järjestelmät osana Maavoimien taistelujärjestelmää siten, että aselajien järjestelmien kehityksen tai ylläpitotoimenpiteiden vaikutukset voidaan tarkastella järjestelmän sisäisten ja järjestelmien keskinäisen toimivuuden osalta. Suunnitelmallisuutta lisää laboratorioolosuhteissa tehtävät toiminnallisuuksien testaukset. Referenssitestaaminen edesauttaa onnistuneiden kenttä- ja pilottitestejen tekemistä, kun tekninen toteutus ja perusteet käytölle on todennettu sekä määritetty. Kenttä- ja pilottitestit palvelevat silloin taistelutoiminnan, taisteluympäristön ja käyttäjien vaikutusten tarkastelua. Johdonmukainen toiminta suunnitelmien ja vakioprosessien mukaisesti edesauttaa hallitsemaan hallitsemattomia tai vaikeasti hallittavia elementtejä, kuten teollisuuden teknistä muuttumista ja taistelukentän toiminnallisten tarpeiden kehittymistä. Johdonmukaisuutta, eli laajempaa suunnitelmallisuutta, vaaditaan ylläpidon ja kehityksen hankkeiden ohjaukseen. Saamaan tarkoitukseen tulee käyttää samaa tuotetta samoilla perusteilla. Hankekoordinaatiolle referenssi tarjoaa koordinoinnin ja ohjauksen työkalun. Suorituskykyjen kehityksessä ja elinjaksohallinnassa hankkeiden ja hankekoordinaation johdonmukaisuus tulee ulottaa aktiiviseen valmistautumiseen hankinnoissa. Aktiivinen valmistautuminen tarkoittaa proaktiivisuutta siten, että ohjelmoitavan elektroniikan tuotteet testataan Maavoimien referenssiympäristössä hankkeiden suorituskykyvaatimusten lähtökohdista ja tarjotaan tuotantoon soveltuvat tuotteet ja ohjelmistot maavoimien palveluluettelolla hankkeiden ja ylläpidon tarpeisiin. Tällöin kehityshankkeiden uudet suorituskyvyt tulee kehittää osaksi maavoimien palveluluetteloa ennen massatilausten aloittamista. Taistelujärjestelmän johtamisjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää johtamisen ja organisoitumisen kehittymistä. Linjaorganisaation siiloissa toimivien ja funktiokeskeisten prosessien on avauduttava toimimaan matriisissa. Ensisijaiset yhteistoimintaa ja koordinaatiota vaativat osapuolet ovat operatiivisen, materiaali-, huolto- ja johtamisjärjestelmäalan sekä hankkeiden toimijat. Toimijoiden tuottamien suorituskykyosatekijöiden hyväksyntä ja todentaminen tulee toteutua yhdessä pisteessä yhdellä prosessilla ja keskinäisriippuvuudessa. Suorituskykyjen hallinta ja kehittäminen edellyttää merkittävästi holistisempaa ajattelu- ja toimintatapaa Puolustusvoimissa. 11

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen

Arviointiraportti. Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 2016-06-16 1 (5) Arviointiraportti Patenttitoimisto Jaakko Väisänen 14. - 16.6.2016 Raportti nspecta Sertifiointi Oy Visiting address CN: 1065745-2 Group headquarters: nspecta Group Oy, Helsinki, 2016-06-16

Lisätiedot

Liikeidea. Etunimi Sukunimi

Liikeidea. Etunimi Sukunimi Liikeidea Funidata Oy on perustettu maaliskuussa 2016 Tampereen yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisen Opintohallinnon tietojärjestelmän modernisointi OTM-hankkeen

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen

KDK-asiakasliittymä linjauksia KDK-seminaari Kristiina Hormia-Poutanen KDK-asiakasliittymä linjauksia 2012 KDK-seminaari 21.3.2012 Kristiina Hormia-Poutanen Asiakasliittymä pohjustusta linjauksille KDK-johtoryhmä 9.12.2011 Kansalliskirjaston esitys: Puretaan Kansalliskirjaston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä?

Aloite Onko asioiden esittämistapa riittävän selkeä ja kieleltään ymmärrettävä? Aloite 08.02.2017 1 (3) VVC VM036:00/2015 Lausunto luonnoksesta valtion riskienhallintopolitiikkamalliksi Yleistä Onko aineistokokonaisuus, jossa on riskienhallinnan järjestämistä koskevia ohjeita,

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.

Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3. Tiedolla johtaminen vuoden 2017 laatupalkintokilpailun teemana Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 1.3.2017 Riikka Vacker opetusneuvos Tietojohtaminen Tietojohtaminen tarkoittaa

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Matkalla uuteen maakuntaan

Matkalla uuteen maakuntaan 1 Matkalla uuteen maakuntaan LAPIN MAAKUNTAUUDISTUKSEN ESIVALMISTELUN OHJAUSRYHMÄN KOKOUS Projektisuunnitelman toteutuminen ja tarkennukset Budjetti vuodelle 2017 ja muut rahoitushakemukset Valmistelutoimielin,

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT

LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT LOGISTIIKKAUPSEERIT RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Logistiikkaupseerit ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueeseen kuuluu Suomen valtakunnan

Lisätiedot

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen

Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Alueellisen ja valtakunnallisen arkkitehtuurin yhteensovittaminen Yrjö Koivusalo tietohallintapäällikkö Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kansallinen vs. alueellinen arkkitehtuuri Onko yhteensovittaminen

Lisätiedot

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi

Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä. Kari Wirman IT Valtakunnalliset IT-päivät Rovaniemi Häiriötilanteisiin varautuminen korkeakoulukentässä Kari Wirman IT2012 - Valtakunnalliset IT-päivät 31.10.2012 Rovaniemi Jatkuvuudenhallinta Jatkuvuudenhallinnalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimenpiteitä,

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä

Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä Potilasturvallisuuden adaptiivinen johtaminen 29.11.2012 Teemu Reiman, Elina Pietikäinen ja Jouko Heikkilä 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen on

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa

Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa Suorituskyky- ja riskiperusteinen toimintamalli Liikenteen turvallisuusvirastossa 17.9.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Suorituskyky- ja riskiperusteisen toimintamallin tavoitteet Uusi viranomaisuus,

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy.

Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta Heikki O. Penttinen Castilsec Oy. Tietoturvallisuuden kokonaisvaltainen hallinta 3.12.2015 Heikki O. Penttinen Castilsec Oy Tietoturvallisuuden päätavoitteet organisaatioissa Tietoturvallisuuden oikean tason varmistaminen kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg

Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa. Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Kaj von Weissenberg Laadunvarmistuksen merkitys toimitusketjussa Fingrid: Omaisuuden hallinnan teemapäivä Kaj von Weissenberg 19.5.2016 1 Lisää Inspectasta Luomme turvallisuutta, luotettavuutta ja kestävää kehitystä Pohjois-Euroopassa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio )

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) TYÖJÄRJESTYS 1 (5) Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston työjärjestys (Versio ) 1. Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ylintä päätösvaltaa käyttää pelastusjohtajien

Lisätiedot

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS

IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA LUONNOS 20.4.2015 IT2015 EKT ERITYISEHTOJA OHJELMISTOJEN TOIMITUKSISTA KETTERIEN MENETELMIEN PROJEKTEILLA 1 1.1 SOVELTAMINEN Näitä erityisehtoja sovelletaan ohjelmistojen tai niiden osien toimituksiin ketterien

Lisätiedot

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Ei näyttöä tai puheen tasolla Jyväskylän yliopisto 1(5) Dokumenteilla tarkoitetaan suuntaa ohjaavia asiakirjoja, strategioita ja linjauksia. Keskeisiä ovat vain ko. auditointikohdetta koskevat ja ohjaavat dokumentit. Dokumentit voivat

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jatkuvan parantamisen työkalut - Laatu- ja toiminnanohjausjärjestelmät 13.10.2016 Marika Kilpivuori Jatkuva parantaminen ISO 22000:2006, kappale 8.5.1 Jatkuva parantaminen:

Lisätiedot

Avaimet käytännön työlle

Avaimet käytännön työlle Asianhallinnan viitearkkitehtuuri Avaimet käytännön työlle 9.3.2016 Eira Isoniemi asianhallintapäällikkö Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Asianhallinta Asianhallinta tarkoittaa organisaation toimintaprosesseihin

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino

Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino Ajatuksia sote-integraatiosta Yhtymäjohtaja Juha Heino 24.11.2015 Väittämiä Organisaation strategia on pragmaattinen kuvaus tulevien vuosien keskeisistä linjauksista Sote-integraatio tuottaa nopeasti konkreettisia

Lisätiedot

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin

Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin 1 Uusi ratkaisumalli kuntakentän ICT-haasteisiin Vaatimukset kuntien palveluille kasvavat Kunnat kohtaavat lähivuosina merkittäviä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan uusia keinoja työn tuottavuuden

Lisätiedot

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola

- Hallintojohtaja Seppo Tuomola SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1997 Lahti, Kauppahotelli Grand - Hallintojohtaja Seppo Tuomola Helsingin kaupungin terveysvirasto Saumattomat hoitoketjut Terveydenhuollon

Lisätiedot

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori

Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Miten Valtori auttaa valtionhallinnon ICT-kustannustavoitteiden saavuttamisessa? Valtio Expo Toimitusjohtaja Kari Pessi, Valtori Mikä on Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori? Valtori tuottaa

Lisätiedot

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen

- Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info. Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen - Jotta liikkuisimme enemmän - Latua3!- info Laadunhallinnan toimeenpano urheiluopistojen arkeen 20.1.2017 Latua 3! pähkinän kuoressa Tiivistetyn hankekuvauksen pohjalta Tavoite1. Auditointiosaamisen jalkautus

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus

Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen. JulkICTLab-projektihakemus Kansallisen palveluväylän pilotoinnin tukeminen JulkICTLab-projektihakemus v0.4 2 (6) DOKUMENTINHALLINTA Laatinut Tarkastanut Hyväksynyt VERSION HALLINTA versionro mitä tehty pvm/henkilö v0.4 3 (6) Sisällysluettelo

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen

Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? Elina Pietikäinen Miten parantaa sosiaali- ja terveydenhuolto-organisaatioiden potilasturvallisuutta? 29.11.2012 Elina Pietikäinen 2 Potilasturvallisuudessa on ongelmia Potilasturvallisuuden järjestelmällinen kehittäminen

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä

Ympäristö- ja laatuosion tuloksista. Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä Ympäristö- ja laatuosion tuloksista Pk-yrittäjän turvetuotannon kehittäminen -hanke Loppuseminaari, Jyväskylä 14.11.2007 Katsaus osion tavoitteisiin ja toteutumiseen a) Ympäristölupamääräyksiä ja niiden

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua Sara Lukkarinen, Motiva Oy Alustuksen sisältö Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelmat eli SUMPit, mistä kyse? Mitä

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Paikkatiedon kehittämisohjelma

Paikkatiedon kehittämisohjelma Paikkatiedon kehittämisohjelma 2011-2014 Toimeenpanon toteutumisen tilannekatsaus, siht. Outi Hermans Tiivistelmä Strategiset päämäärät Missio: Kaupungin tehtävänä on palvella kuntalaisiaan ja alueellaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Tuulivoimaliittyjät ja VJV Antti Kuusela

Tuulivoimaliittyjät ja VJV Antti Kuusela Tuulivoimaliittyjät ja VJV2013 10.12.2014 Antti Kuusela Tuulivoimaliittyjät ja VJV2013 VJV:n tarkoitus Keskeiset uudistukset (VJV2013) Todentamisprosessi Kokemukset uusista VJV-vaatimuksista Haastavimmat

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot