HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Huoltoupseerit Sveitsissä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTOUPSEERI. Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti. H Huoltoupseerit Sveitsissä"

Transkriptio

1 HUOLTOUPSEERI Huoltoupseeriyhdistys r.y:n jäsenlehti H Yhdistys sai uuden puheenjohtajan, syyskokous 2013 H Huoltoupseerit Sveitsissä

2 TÄYTTÄ OLUTTA.

3 Sotilashallinnollisen aikakauslehden perinteiden jatkaja Huoltoupseeriyhdistys r.y:n JÄSENLEHTI 4/2013 Päätoimittaja EV evp Risto Gabrielsson Kalevi 109 B Tartto, Viro Toimittajat Hans Gabrielsson Luuvantie 6 B 4, Espoo Ilmoitusmarkkinointi Juha Halminen (09) Huoltoupseeriyhdistys r.y. Valtuuskunta Pj Harri Juhani Koponen Vpj Heikki Härtsiä Hallitus Pj EV Risto Kosonen Vpj KAPT res Caj Lövegren Jäsenet EVL Aarne Veijalainen EVL evp Matti Paasivaara LTN res Hans Gabrielsson EV Timo Saarinen KAPT res Olli Happonen MAJ Lauri Rissanen MAJ Juha Ponto MAJ Juha Lemminki Osoitteiden muutokset, jäsenmaksuja sekä jäsenrekisteriä koskevat tiedustelut ja laskutusasiat pyydetään lähettämään KIRJALLISESTI osoitteella Huoltoupseeriyhdistys r.y. /co Tarja Takala Sepäntie 15 A TUUSULA tai sähköpostilla Kokousasiat, jäsenhakemukset ja aluetoimintaa koskevat tukipyynnöt Sihteeri KAPT Jere Perkiökangas Maanpuolustuskorkeakoulu PL 7, HELSINKI Kansikuva: Prikaatikenraali Timo Rotonen luovuttaa huollon ansioristin VT Olli Happoselle. Kuva: Hans Gabrielsson ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) AO-PAINO 2013 Teollisuuskatu 9, Mikkeli, Vähemmällä saatava enemmän aikaan Yhdistyksen puheenjohtajan tehtävät kohta jättävä Risto Kosonen on rohkeasti lähtenyt uudistamaan yhdistyksen nimeä Huoltoupseeriyhdistyksestä Logistiikkaupseerit ry:ksi. Kevätkokous päättänee asiasta. Nimen lisäksi on myös tärkeää, että puolustuvoimien logistiikkakin kehittyy. Resurssien vähetessä on toimintojen tehokkuutta lisättävä. Yhdysvallat lähti ensimmäiseen Persianlahden sotaansa 1990 vielä vanhalla Kylmän Sodan aikaisella logistiikkakonseptilla. Sen mukaisesti materiaalia varattiin operaatioon niin paljon, että se varmasti riittäisi pidempäänkin kestäviin sotatoimiin. Itse operaatio Desert Sword menestyikin suunnitelmien mukaisesti, mutta materiaalinen varautuminen sai jälkikäteen runsaastikin kritiikkiä. Sodan opetuksista viisatuneena asevoimissa alettiin kehittää niin kutsutun Rumsfeldin doktriinin mukaista operaatiokonseptia. Sen mukaisesti Operation Iraqi Freedom in (2003) maasotatoimet aloitettiinkin heti kun ensimmäinen yhtymä, tässä tapauksessa 3. Jalkaväkidivisioona, saapui alueelle muiden vielä ollessa matkalla. Logistiikassa pyrittiin ottamaan mallia kaupallisesta toimintatapamallista Just in Time JIT. Enää ei operaatioalueelle kuormattu kahden kuukauden materiaaleja, kuten ensimmäisessä sodassa, vaan varastot olivat toimitusketjussa ja suorituskyvyn ylläpidossa luotettiin jatkuviin toimituksiin. Kritiikitttä ei selviytynyt tämäkään konsepti. Logistiikan tilannekuva ei muodostunut ja toiminut toivotulla tavalla eikä täydennysten toimitusketju suoriutunut sille suunntellusta Tässä numerossa: tehtävästä kelvollisesti. Operaation lyhytkestoisuus ilmeisesti pelasti joukot suuremmilta puutteilta. Prikaatikenraali evp. Tom Foulkes, jolla on pitkä logistiikkaura sotilaalliselta ja kaupalliselta puolelta takanaan, kritisoikin käytettyä JITtoimintatapamallia voimakkaasti The Royal United Services Instituutin (RUSI) julkaisussa The Trouble with JIT (2004). Hänen mukaansa JIT ei voi toimia sotatilanteessa, koska poiketen kaupallisesta toimintaympäristöstä sotilaalllisissa operaatioissa korostuvat muun muassa tilanteen epävarmuustekijät, tilannevaihtelut, inhimilliset virheet, jatkuva ad hoc -suunnittelu ja improvisaatio sekä vihollisen toiminta. Kaupallisia konsepteja ei varmasti ihan sellaisinaan voi soveltaa omien puolustusvoimiemme suorituskyvyn ylläpitoon, mutta niistä löytyy varmasti paljon aineksia, joita voidaan meilläkin soveltaa sodan ajan logistiikan kehittämisessä. Resurssien väheneminen tuntuu olevan enemmän tai vähemmän jatkuvaa, siksi toimintatapamallien jatkuvalla kehittämisellä on saatava aikaan lisää tehokkuutta. Huoltoupseeri toivottaa kaikille yhdistyksen jäsenille sekä yhteistyöosapuolille Hauskaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2014! Pääkirjoitus... 3 Puheenjohtajan kynästä... 4 Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ... 5 Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa... 6 Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen toimintajärjestelmä Huoltorykmentistä Logistiikkarykmentiksi Taktista hurjastelua EurOMA-konferenssi juhlisti 20-vuotiasta taivaltaan Dublinissa Liiketoimintamallit ja kilpailukyky Logistiikkaa ja alushuoltoa The Tall Ships Race 13 -tapahtumassa Huoltoupseeriyhdistyksen matka Sveitsiin Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous Mistä huoltojoukoille perinteet autojoukkokiltojen liitto ry 50 vuotta Panssariseminaari Huoltoupseeriyhdistyksen kutsu kevätkokoukseen

4 Puheenjohtajan kynästä Suunnitelmallisesti tulevaisuuteen Puolustusvoimauudistuksen suurin muutos, Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän uudistaminen etenee aikataulussa. Uuden logistiikkajärjestelmän rakenteet ovat selvillä niin pääesikunnissa, puolustushaaroissa, kun tulevassa Puolustusvoimien logistiikkalaitoksessakin. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan ja prosesseja yhdenmukaistetaan. Muutokset tehdään nykyjärjestelmässä olevia vahvuuksia hyödyntäen. Sotilasläänin esikuntien lakkauttaminen lisää joukko-osastojen aluevastuita ja viranomaisyhteistyötä, mikä tulee näkymään myös joukko-osaston huollon ja alueellisen logistiikkarykmentin välisessä yhteistyössä. Johdonmukaisesti kehitetty huollon joukkotuotantokoneisto saa uuden tärkeän lenkin, kun Porin Prikaatiinkin perustetaan huoltopataljoona. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä tulee olemaan nykyistä selkeämpi ja toimivampi! Nyt tehtävät muutokset tuovat säästöjä ja mahdollistavat tehtävien hoitamisen ja edelleen kehittämisen. Pysyvien tuloksien saaminen edellyttää toki vielä monien prosessien tarkastamista ja testaamista yksityiskohtia myöten. Rajapinnat tulevien organisaatioiden välillä tulee olla selvät ja toiminnat ovat suoraviivaisia. Yhtälailla strategisten kumppaneidenkin on kehitettävä omaa toimintaansa ja liikevoitot tulee pitää nykyistä maltillisempana, koska pienevissä resursseissa lisäkustannukset ovat pois vain ydintoiminnasta valmiudesta ja koulutuksesta. Logistiikan suurin muutos on kuitenkin yksilötasolla. Jokaisen on omaksuttava uudet prosessit ja toiminnan asiakaslähtöisyys viimeistään jo ensi vuoden aikana. Luottamus niin palvelun tuottajan, kun asiakkaan välillä tulee kyetä luomaan ja ylläpitämään. Suurin yksittäinen avoin kysymys on maa- ja merivoimien sotavarusteiden kunnossapidon kumppanuuden mahdollinen laajentaminen tai/ja toimintojen kehittäminen puolustusvoimien omana toimintana. Tätä niin sanottua KUPI15-päätöstä voittanee odottaa heti ensi vuoden alussa. Tulevan päätöksen osumatarkkuus tulee olemaan haasteellinen, koska jo pelkästään logistiikkajärjestelmän uudelleen organisointi ja PVLOGL:n perustaminen on mittava kokonaisuus. Samaan vaiheeseen kun vielä ajoittuu muitakin isoja muutoksia kuten uusien teknisten järjestelmien hankinnat, vanhojen poistuminen käytöstä, joukkotuotannon muutokset, poikkeusolojen joukkojen ja taktiikan uudistuminen sekä iso joukko ammattiosaajia siirtyy muihin tehtäviin ja reserviin. Tärkeää on edelleen säilyttää riittävä kenttähuolto ja osto-osaaminen. Varmaa kuitenkin on, että nykyistä järjestelmäalaa ja kunnossapitotoimintaa on kokonaisuutena kehittävä. Lopultakin on aika siirtyä tuntien tekemisestä tulosten tekemiseen käytettävyyspohjaiseen kunnossapitoon. Huoltoupseeriyhdistyksen syyskokous saatiin taas pidettyä. Kokouksen merkittävin linjaus oli yhdistyksen nimen muuttaminen tulevaisuutta paremmin palvelevaksi Logistiikkaupseerit ry:ksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään yhdistyksen kevätkokouksessa, johon hallitus valmistelee tarvittavat sääntömuutokset ja tuo ne hyväksyttäväksi. Toinen keskeinen päätös oli uuden puheenjohtajan valinta. Päätöksen perusteella voin hyvillä mielin luovuttaa puheenjohtajan nuijan ensivuoden alusta hyvälle ystävälleni eversti Timo Saariselle. Timo on aivan erinomainen ja laajakatseinen logistiikkaupseeri, joten voimme olla varmoja, että tulevaa Logistiikkaupseeri ry:tä johdetaan johdonmukaisesti ja tuloksellisesti. Hyvät logistiikkaupseerit Olen saanut johtaa Huoltoupseeriyhdistystä kohta neljä vuotta. On aika vaihtaa vetovastuuta. Tähän ajanjaksoon on sattunut huoltoupseerikoulutuksen ja yhdistyksen 85-vuotisjuhla, sveitsiläisten huoltoupseereiden vierailu Suomessa ja meidän vierailu Sveitsissä sekä vuosittaiset seminaarit, kokoukset ja huoltotapahtumat. Kiitän teitä kaikkia saamastani tuesta! Erityisesti haluan kiittää kunniajäseniä Seppo Laaloa ja Arvo Arvosta heidän yhdistykselle ja allekirjoittaneelle antamasta tuesta ja neuvoista. Edelleen haluan kiittää nykyistä logistiikkajohtoa. Herrat kenraalit ovat selkeästi osoittaneet, että yhdistystämme tarvitaan! Kiitokset kuuluvat myös hallitukselle, taloudenhoitajalle, toiminnantarkastajille ja erityisesti lehden monivuotiselle toimittajakaksikolle Ristolle ja Hansille. Ilman teitä, aktiivisia jäseniä, yhdistys ei toimisi näin hyvin! Yhdistyksen nimen muutos, nuorten upseereiden entistä aktiivisempi osallistuminen ja logistiikkajohdon ja valtuuskunnan tuki mahdollistavat varmasti tasokkaan toiminnan jatkossakin. Toivotan kaikille lehden lukijoille Hyvää ja Rauhaisaa Joulua läheisten parissa ja Hyvää Uutta Vuotta! 4

5 Jouluyö, juhlayö, päättynyt kaikk on työ Vuoden kiertoon kuuluu arjen ja juhlan vuorottelu. Arkisen työn tekijä jaksaa painaa eteenpäin, kun hän tietää, että edessä oleva juhla katkaisee työnteon. Elämä ei ole loputonta raadantaa. Ihmiselle on suotu jo Raamatun alkulehdillä mahdollisuus lepopäivän viettoon, työn ja levon vuorotteluun. Joulu on säilyttänyt asemansa vuodenkierron tärkeimpänä juhlana. Joulun sanomassa on viesti tauottoman työn tekijöille. Laumoja vartioivat paimenet saivat ensimmäisenä kuulla ilouutisen: Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja. Tämä Vapahtaja ei ole vain onnellisia ja hyvinvoivia ihmisiä varten. Hän tulee pimeyden ja kovan työn keskelle tuomaan toivon valon. Raskaat kuormat nostetaan harteilta. Pahan valta päättyy. Jeesus tuo mukanaan sisimmän rauhan. Vietin ensimmäistä joulua kenttäpiispana vuosi sitten. Vanha perinne on jouluhartaus aattoillan hämärtyessä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Kenraalit tulevat silloin vartiovuoroon Marsalkka Mannerheimin haudalle puolustusvoimien komentajan johdolla. Mieskuoro laulaa tutun virren ja tervapatojen rätisevät liekit valaisevat lumisia hautausmaan käytäviä ja paikalle kerääntyneitä ihmisiä. Tunnelma on vaikuttavan harras. Monille se muistuttaa menneistä jouluista. Samankaltaisia hartaustilaisuuksia on eri puolilla Suomea sankarihautausmailla. Totesin tuolloin: Tänäänkin Joulun sanoma kantaa haudan taakse ja yhdistää sukupolvia ja sukuja. Joulun ilo ja valo täyttävät mielen. Pimeyden valta väistyy. Seimen lapsi on Vapahtajamme, joka tulee jokaista häntä kaipaavaa ja tarvitsevaa lähelle. Jouluaamun profetiassa Jesaja kirjoittaa: Kansa joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella. (Jes 9:1-6). Juuri tätä ihmisen sisin odottaa ja kaipaa kaikkina aikoina. Kuoleman varjon maahan loistaa kirkkaus. Pahan lopullinen valta on voitettu. Sen tekee Jumalan rakkaus, joka on tullut näkyväksi Jeesuksen syntymässä. Jumala lähetti poikansa maailmaan, lähelle kärsiviä, apua tarvitsevia, pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville. Enkelien ylistys paimenten kedolla kantaa tähän päivään. Kunnia Jumalalle korkeuksissa, maassa rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Tästä on tiivistetysti kysymys kristityn elämässä. On suurta, kun voimme nöyrinä kiittää Jumalaa hänen kaikista lahjoistaan ja samalla elää rauhassa keskenämme, olemmehan kaikki hänen luomiaan ja rakastamiaan. Rukous: Anna joulun valon koskettaa sielumme ikävää. Kiitos siitä, että toivo on syttynyt maailman pimeälle taivaalle ja saamme Pojassasi sen, mitä kaipaamme: armon ja vapahduksen. Tuo hänet sydämeemme joulun ilosanomassa. Siunaa joulun viettomme kodeissa ja kaikissa Suomen varuskunnissa, aluksilla, rajavartioasemilla sekä kriisialueilla. Anna rauha maan päälle ja ihmisille hyvä tahto. Aamen. Toivotan teille, Huoltoupseerilehden lehden lukijat, ja teidän läheisillenne rauhallista joulun aikaa ja Jumalan siunausta alkavalle vuodelle Pekka Särkiö kenttäpiispa 5

6 Kauppa palvelee asiakkaita ja yhteiskuntaa 6 Kauppa on seurannaiselinkeino. Kaikki, mitä Suomen kansantaloudessa ja meidän suomalaisten taloudessa tapahtuu, näkyy varsin pian myös kauppojen kassoilla. Kauppa on elinkeinoelämän suurin työllistäjä Suomessa työllistäen yli kaupan ammattilaista. Vähittäiskaupalla on erityisen suuri rooli nuorten työllistämisessä ja vähittäiskauppa onkin Suomen nuorison suurin työllistäjä. Kaupan ala on myös Suomen suurin yhteisöverotuottojen maksaja yli 20 %:n osuudellaan. Yksityinen kulutus on ollut Suomen talouden veturi viime vuosina. Yksityisen kulutukseen vaikuttaa eniten ostovoiman kehittyminen. Kuluttajien ostovoiman kehittymiseen vaikuttaa puolestaan eniten työllisyyden, palkkojen ja verojen kehitys. Arvioiden mukaan suomalaisten ostovoima laskee kuluvana ja ensi vuonna noin yhden prosentin verran vuodessa johtuen ennen kaikkea työttömyyden sekä verojen ja veroluonteisten maksujen noususta. Kaupan alalta hävisi viime vuonna noin 5000 työpaikkaa ja viime vuosi oli kaupalle vielä varsin kohtuullinen. Tänä vuonna vähittäiskaupan myynnin volyymi ei kasva, mikä on johtanut lisääntyvään kaupan alan työpaikkojen häviämiseen. Ostovoiman maltillisen kehityksen lisäksi perinteistä kauppaa haastaa myös voimakkaasti kasvava verkkokauppa. Luonnollisesti verkkokauppa on kaupalle myös suuri mahdollisuus palvella asiakkaitaan entistäkin paremmin. Käyttötavarakaupassa verkkokaupan osuuden arvioidaan nyt olevan noin % ja sen ennustetaan nousevan %:in seuraavan kymmenen vuoden aikana. Hyvän asiakaspalvelun lisäksi verkkokauppa on kaupalle myös uusia kustannuksia aiheuttava logistinen palvelujärjestelmä. Ostovoiman maltillisen kehityksen ja verkkokaupan kasvun yhteisvaikutuksesta voidaan todeta, että kaupan ala on erittäin suuressa murroksessa. Käynnissä olevan murroksen eräänä seurauksena saattaa olla se, että hyvät liikepaikat vahvistuvat ja vastaavasti heikommille liiketiloille saatetaan joutua etsimään uusia käyttötarkoituksia. Vallitsevassa murroksessa kauppa pyrkii eri tavoin kehittämään mm. logistista tehokkuuttaan. S-ryhmä on rakentanut Sipooseen ja ottanut käyttöön hyvin pitkälle automatisoidun käyttötavarakaupan logistiikkakeskuksen. Uuden logistiikkakeskuksen tärkeimpinä tavoitteina on ollut tavaravirran merkittävä ohentaminen ja tuotteiden esikäsittelyn (mm. tuoteinformaation ja varashälyttimien kiinnittäminen sekä hengaroittaminen) tekeminen mahdollisimman tehokkaasti jo logistiikkakeskuksessa. Uuden logistiikkakeskuksen myötä toiminta S-ryhmän S-marketeissa, Prismoissa ja Sokoksissa on merkittävästi tehostunut ja ohentuneen ja nopeutuneen tavaravirran ansiosta mm. osa taustatiloista on voitu ottaa asiakaspalvelukäyttöön. Rauhallista joulua Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaen, Harri Koponen valtuuskunnan pj.

7 Luotettava kumppani. HAUSKAA JOULUA Huoltoupseeri-lehden lukijoille toivottaa 7

8 Maavoimien ohjelmoitavien suorituskykyjen huoltaminen Järjestelmäintegrointi ja yhteensopivuuden testaaminen Maavoimien suorituskyvyt ovat kehittymässä keskinäisriippuvuuteen aselajien ja toimijoiden kesken. Yhteistoiminnan ja suorituskykyjen kehittymisen ydintä ovat ohjelmoitavan elektroniikan kehittyminen osaksi kaikkia aselajeja ja ulottuen komentoketjussa partiotasolle. Ohjelmoitavalla elektroniikalla mahdollistetaan muutos joukkojen ja suorituskykyjen tiedon ja toiminnallisuuksien yhdistämiseksi operatiivisen toiminnan terävimmästä kärjestä taustatuen sisäisiin ja ulkoisiin tukitoimijoihin 5. sukupolven taistelujärjestelmä. Suorituskykyä tuotetaan lisää Maavoimille yhdistämällä tietoa ja toimintaa ylitse joukko- ja aselajitoimintojen. Kehittyvät toiminnallisuudet nostavat Maavoimien suorituskykyä merkittävästi ja mahdollistavat Maavoimien taistelun Tässä artikkelissa keskitytään tarkastelemaan johtamisjärjestelmien integrointi- ja yhteensopivuustestaamista. Huomioitavaa on, että Maavoimiin jää edelleen kokonaan tai osin suljettuja järjestelmiä, joihin ei suoranaisesti tässä artikkelissa esitettyjä periaatteita ole tarkoitus soveltaa. Aluksi kuitenkin käydään läpi ohjelmoitavan elektroniikan näkökulmasta Puolustusvoimissa muutoksen alla olevat ilmiöt. Maavoimat on tilanteessa, jossa Maavoimien sisäisiltä ja ulkoisilta toimijoilta suljettujen järjestelmien aika on ohi. Maavoimien taistelu 2015 edellyttää kehitettäviltä ja hankittavilta suorituskyvyiltä tuotannossa järjestelmien välistä saumattomampaa yhteistoimintaa järjestelmien ja toimintatapojen osalta. Ylläpidossa ohjelmoitavat suorituskyvyt tulee hallita ja valvoa jatkuvaaikaisesti sisäisten toiminnallisten sekä ulkoisen teollisuuden teknisten muutosten tahdittamana. Ohjelmallisia suorituskykykomponentteja sisältävät suorituskyvyt sitovat Maavoimat toimimaan teollisuuden muutosten tahdissa, eikä suorituskykyjä voida perinteiseen tapaan jäädyttää suorituskyvyn elinkaaren ajaksi 30 vuodeksi. Kehitettävät ohjelmalliset suorituskyvyt antavat nykyisin noin kuukauden suorituskyvyllisen etumatkan ja tulevaisuudessa 2020 luvulla taistelukentällä etumatka lyhenee edelleen päivän tasolle. Hallittavaksi muodostuvat muuttuvat elementit ovat ohjelmoitavan elektroniikan laitetekniset, ohjelmalliset tai toiminnalliset muutokset. Kaikkien muutostyyppien osalta edellytetään muutoksen vaikutusten tarkastelua ja hallintaa ennen tuotantoon siirtämistä, jotta hallitusti voidaan toimia ympäröivän maailman muutosten ja sisäisten muutostarpeiden rytmittämänä. Maavoimien ohjelmoitavan elektroniikan ensivaiheen haasteita ovat järjestelmien hallitseminen teknisesti ja resurssillisesti Maavoimien suorituskykyjen osatekijöinä sekä kouluttaminen joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Näiden haasteiden hallinta edellyttää suorituskykyjen tuottamiseen ja ylläpitoon osallistuvien toimijoiden yhteistoimintaa verkostona. Johtamisjärjestelmien ylläpitämisen ja kehittämisen näkökulmasta uusina yhteistoimintaa edellyttävinä tekijöinä on hallittava ohjelmoitavan elektroniikan kehittäminen, hankinta, logistiikka ja ylläpito elinkaarihallinnassa. Hallinta edellyttää tilaus-toimitus -ajattelun edelleen kehittämistä palvelutuotannolla, josta Maavoimissa vastaa Maavoimien operatiivisen järjestelmäryhmä (MAAVOJK). Maavoimien huollon näkökulmasta on huolehdittava suorituskykyjen ylläpidon kustannustehokkuudesta ja erityisesti kustannusten hallinnasta sekä järjestelmien ja toimintatapojen kouluttamisesta joukkotuotettaville ja kantahenkilöstölle. Ohjelmoitavan elektroniikan kehityksen ja ylläpidon haasteena ovat kustannusten hallitsematon nouseminen, materiaalihankinnan haasteet sekä osaamisen puutteesta johtuva suorituskyvyllinen romahtaminen tai tavoitteiden saavuttamattomuus. Ohjelmoitavan elektroniikan materiaalin ja immateriaalin testaaminen materiaalilogistiikassa Ohjelmoitavan elektroniikan hankintaan ja logistiseen toimittamiseen liittyy kaksi periaatteellista eroa perinteisiin suorituskykytekijöihin nähden. Ensimmäinen Teksti: Harri Haavikko

9 on ohjelmoitavien elektronisten komponenttien hankkiminen kehityksessä ja ylläpidossa varmistuen yhteensopivuudesta tuotantoympäristöön. Toinen on ohjelmallisen suorituskykytekijän toimittaminen materiaalin kanssa synkronoidusti tuotantoon. Ohjelmoitavan elektroniikan hankinnassa tekniset vaatimusmäärittelyt eivät riitä takamaan ohjelmallista toimivuutta hankitussa raudassa. Toimivuuden varmistaminen edellyttää hallittua testaamista ja todentamista logistisen tilaaja-tuottaja -ketjun ulkopuolella, mutta osana prosessia Maavoimien referenssiympäristössä. Ohjelmoitavan elektroniikan kotiuttamisessa on tilaaja-tuottaja -ketjussa koordinoitava rautaan asennettavat ohjelmistot yhteistoiminnassa palvelutuottajan MAAVOJK:n kanssa. Keskeistä on sopia vastuista suorituskykyjen tuottamiseksi tuotantoon rautana ja siihen asennettavana ja ylläpidettävänä ohjelmistona. Kokonaisuutta voidaan kutsua palveluhallinnaksi, jossa logistiikasta saadaan käyttöön sopivaa rautaa ja palvelutuotanto vastaa rautaan ja käyttöön sopivan ohjelmiston tuottamisesta sekä toimittamisesta sotilasjohtamisen tarpei- den mukaisesti. Pohjimmiltaan kyse on kahdesta rinnakkaisesta toimitusvuosta, materiaalinen ja ohjelmallinen vuo, jotka on synkronoitava jokaisessa solmukohdassa - kehitys, hankinta, toimitus, tuotanto, ylläpito. Synkronoinnin keskeisin osa on integrointi ja integrointitestaaminen referenssiympäristössä. Maavoimien referenssiympäristö Suorituskykyjen yhteensovittaminen ja kehityksen sekä tuotannon muodostaman verkoston yhteistoiminta ohjelmoitavan elektroniikan osalta mahdollistetaan tuotantoympäristöstä irrallaan olevassa Maavoimien referenssiympäristössä. Referenssinympäristössä todennetaan ja etsitään tuotantoon soveltuvat laiteja ohjelmistokonfiguraatiot osana teknistä- ja käyttöhyväksyntäprosessia sekä tuetaan MAAVOJK:n tuotannon tapahtuma- ja ongelmahallintaprosesseja. Referenssitoiminnalla varmistetaan ohjelmoitavan elektroniikan hankinnan, logistiikan sekä ylläpidon toiminnallisuudet ja yhteensopivuus. Maavoimien referenssiympäristö on Puolustusvoimien uudistuksen myötä muodostuvan Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen (PV- LOGL) omistama laboratorioympäristö Riihimäellä. Ympäristön ylläpidosta ja operoinnista vastaa MILLOG Oy ja referenssiympäristön toimintaa ohjaavat PEJOJÄOS, MAAVEJOJÄOS (MAAVO- JK) yhteistoiminnassa PVLOGL:n kanssa. Ympäristössä testataan mallinnettuja ja tuotteistettuja tuotteita. Ympäristö ei ole kehityksen kokeilutoiminnan alusta, vaan ympäristössä suoritetaan määrämuotoiset testit kehityksen tai ylläpidon muutosten sopivuuden testaamiseksi tuotannossa olevaa TSTOS:n johtamisjärjestelmä kokonaisuutta vasten. Suoritettavat testit liittyvät ensisijaisesti kehityksen ja ylläpidon tuote sekä ohjelmistotestaukseen sekä toissijaisesti tuotannon tapahtuma-/ ongelmahallinnan tukitoimintaan. Kehityksen ja ylläpidon tuote- sekä ohjelmistotestauksella varmennetaan tuotantoon hankittavan raudan ja ohjelmistojen sekä näihin tulevien päivitysten tai muutosten yhteensopivuus tuotannossa olevan ympäristön kanssa. Testaamalla voidaan todentaa raudan ja ohjelmistojen yhteentoimivuus todellista käyttöympäristöä vastaavissa teknisissä olosuhteissa. Todentamisella pois suljetaan suurimmat ja suurin osa tuotantoon viennin haasteista. Testauksella mahdollistetaan tuote- ja ohjelmistovalinnat hankkeiden ja ylläpidon hankintoihin liittyen sekä määritetään peruskonfiguraatio eli perusteet ja ohjeet käytölle. Testaaminen periaatteellisesti vastaa koeammuntaa johtamisjärjestelmällä. Koeampumalla varmistutaan raudan ja ohjelmistojen toimivuudesta, turvallisuudesta ja käytettävyydestä määriteltyjen käyttäjätapausten ja toiminnallisten kuvausten sekä suorituskykyvaatimusten mukaisesti. 9

10 Peruskofiguraatio vastaa johtamisjärjestelmän ampumataulukkoja. Referenssiympäristötestaaminen ei korvaa kenttätestaamista, vaan mahdollistaa tehokkaan ja turvallisen tavan siirtyä kenttä- ja pilottitesteihin. Referenssitestaaminen edustaa yhteensopivuuden ja toimivuuden todentamista kenttätestien toteuttamiseksi. Referenssitestien etuna on kustannustehokkuus, nopeus ja toistettavuus. Hallittu testaaminen tuottaa luotettavaa tietoa, joka on aikaisemman ymmärryksen ja tulosten kanssa vertailukelpoista. Testitoiminta Maavoimien referenssiympäristössä Maavoimien suorituskykyjen ylläpidon ja kehityksen ratkaisuiden ja tuotteiden testaaminen toteutetaan identtisillä prosesseilla, kuten tuotantoon siirto ja ylläpito. Maavoimien referenssiympäristö on integrointipiste, josta eteenpäin kehityksen, ylläpidon ja eri aselajien ja toimijoiden ohjelmoitavan elektroniikan komponentit ja ohjelmistot yhdistyvät suorituskykyjen siirtämiseksi tuotantoon. Yhtäältä tapahtuma- ja ongelmahallinnassa referenssiympäristö on verkoston toimijoiden koolle kutsumispaikka tuotannossa ilmenneiden ja siellä ratkaisemattomien haasteiden ratkaisemiseksi. Tuotannon ja ylläpitotoimijoiden näkökulmasta ylläpito ja kehitys ovat yksi ja sama asia, mutta vain toimijat ovat erit. Referenssiympäristö tarjoaa yhteistoiminnalle fasiliteetit integrointipisteen. Muutosten hallitseminen ja todentaminen vaikutusten osalta suoritetaan testaamalla ne osana muutos- ja ylläpitoprosessia, jonka läpi kehityksen ja ylläpidon muutokset tarkastellaan ja siirretään tuotantokäyttöön. Testausprosessi on vaiheistettu siten, että prosessissa saavutetaan käyttöturvallisuus, luotettavuus, eheys ja normien mukaiset järjestelmähyväksynnät. Kehityksen ja ylläpidon testaustarpeet jakautuvat kahteen osaan, rautaan ja ohjelmistoon, joista ensinnä käsitellään ohjelmistopäivitykset ja -muutokset. Maavoimien tekninen- ja käyttöhyväksymisnormien ja ohjeiden mukaisen tahtotilan toteuttaminen tuotannon aikana edellyttää ohjelmoitavan elektroniikan osalta, erityisten ohjelmistojen, hyväksyntä ja ylläpitomenetelmien tarkentamista. Tavoite hyväksyntätoiminnalla on varmistua käytettävien ja käyttöön tulevien suorituskykyjen teknisestä toiminnasta ja käyttöturvallisuudesta. Voimassa olevat hyväksyntäprosessit ovat laadittu perinteisten suorituskykytekijöiden hyväksymiseksi ja toimintaturvallisuuden takaamiseksi, joiden osalta muutokset tapahtuvat harvakseltaan. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistojen muutokset muodostuvat tiheimmillään päivien ja viikkojen sykleissä tarkoittaen sitä, että hyväksytyllä järjestelmällä ei käytännössä ehditä aloittaa kouluttamista ennen seuraavan muutoksen tulemista. Palvelutuotannon eli MAAVOJK:n tehtävänä on ylläpitää tuotannon aikainen hyväksyntäprosessi hallinnassa ja rekisteröitynä. Palvelutuotantoprosessi on legitimoitava edustamaan hyväksyntäprosessia ylläpidon ja hallinnan tuottamiseksi tuotannon aikana. Joukkotuotannon aikana tehdyt muutokset voidaan hyväksyä takautuvasti teknisen- ja käyttöönhyväksyntäprosesseissa joukkotuotannon saapumiserien vaihtojen kohdalla ajoittuvina ajankohtina. Ohjelmoitavan elektroniikan ohjelmistotestaaminen referenssiympäristössä vakioi järjestelmien käytön yhdenmukaistamalla toimintatavat sekä käytössä olevat ja palvelutuotannon tukemat ohjelmistokonfiguraatiot. Referenssiympäristössä testatut ja edelleen MAAVOJK:n hyväksymät ohjelmistopaketit sekä niihin liittyvät ohjeet/ vast. jaetaan (MIRADORE) hallitusti joukkoosastojen operatiivisten järjestelmäryhmien (J-OS OJR) asennettavaksi ja käyttöönotettavaksi tuotannossa. MAAVOJK:n ylläpitämän valvonnan, hallinnan ja ylläpidon tuottamisen edellytyksenä ovat yhteiset järjestelmät ja yhtenäinen toimintatapa. Määritetystä konfiguraatiosta poikkeaville järjestelmille ei anneta tukea tuotannossa. Toisena kehityksen ja ylläpidon testaustarpeena referenssiympäristössä on raudan muutosten testaaminen teollisen kehityksen tahdissa kuukautta. Vuosittaisia merkittäviä testauksen tarpeita ovat muun muassa Puolustusvoimien puitesopimusten ohjelmoitavien suorituskykyjen tekniset tuotteet sekä hankkeiden uusien suorituskykyjen laitetarpeet. Erityisen merkittäviä hankintoja tulevat olemaan ylläpidon vuosittaiset massahankinnat ohjelmoitavan elektroniikan lyhyiden elinkaarten johdosta. Testatut tuotteet ja tuotesarjat päivitetään Maavoimien palveluluettelolle, joka palvelee Maavoimien ympäristöissä toimivien tarpeita ylitse puolustushaararajojen. Palveluluettelolta tilattavat tuotteet ovat tuotantoympäristöön yhteensopivia, tavoitellun suorituskyvyn tuottavia. Lisäksi järjestelmässä ylläpitäjällä, MAAVOJK:lla on määritetyt konfiguraatiot kyseisten laitteiden ja ohjelmistojen käyttöönottoon olemassa sekä tarpeen tullen tietämys tukea käyttäjää ongelmatilanteissa. Materiaalin tilausten kotiinkutsut logistisesti ohjaa MAAVOJK Logistics Controls (LOGCON) toimivaltaa soveltaen. Ohjelmistojen jakelusta ja ylläpidosta vastaa MAAVOJK. Koordinaattorina MAAVOJK varmistaa materiaalin ja ohjelmiston synkronoidun etenemisen tuotantoon. Ennakoiva testaustoiminta Maavoimien referenssiympäristössä tuottaa järjestelmien hallittavuuden suorituskyvyn ja resurssien suhteen Suunnitelmallisuus ja johdonmukaisuus ovat Puolustusvoimien hyveitä. Ohjelmoitavan elektroniikan lisääntyminen edellyttää suunnitelmallisuuden laa- 10

11 jentamista yksittäisistä järjestelmistä järjestelmien välisiin kokonaisuuksiin. Maavoimien referenssiympäristössä on tavoitteena kuvata kaikkien aselajien järjestelmät osana Maavoimien taistelujärjestelmää siten, että aselajien järjestelmien kehityksen tai ylläpitotoimenpiteiden vaikutukset voidaan tarkastella järjestelmän sisäisten ja järjestelmien keskinäisen toimivuuden osalta. Suunnitelmallisuutta lisää laboratorioolosuhteissa tehtävät toiminnallisuuksien testaukset. Referenssitestaaminen edesauttaa onnistuneiden kenttä- ja pilottitestejen tekemistä, kun tekninen toteutus ja perusteet käytölle on todennettu sekä määritetty. Kenttä- ja pilottitestit palvelevat silloin taistelutoiminnan, taisteluympäristön ja käyttäjien vaikutusten tarkastelua. Johdonmukainen toiminta suunnitelmien ja vakioprosessien mukaisesti edesauttaa hallitsemaan hallitsemattomia tai vaikeasti hallittavia elementtejä, kuten teollisuuden teknistä muuttumista ja taistelukentän toiminnallisten tarpeiden kehittymistä. Johdonmukaisuutta, eli laajempaa suunnitelmallisuutta, vaaditaan ylläpidon ja kehityksen hankkeiden ohjaukseen. Saamaan tarkoitukseen tulee käyttää samaa tuotetta samoilla perusteilla. Hankekoordinaatiolle referenssi tarjoaa koordinoinnin ja ohjauksen työkalun. Suorituskykyjen kehityksessä ja elinjaksohallinnassa hankkeiden ja hankekoordinaation johdonmukaisuus tulee ulottaa aktiiviseen valmistautumiseen hankinnoissa. Aktiivinen valmistautuminen tarkoittaa proaktiivisuutta siten, että ohjelmoitavan elektroniikan tuotteet testataan Maavoimien referenssiympäristössä hankkeiden suorituskykyvaatimusten lähtökohdista ja tarjotaan tuotantoon soveltuvat tuotteet ja ohjelmistot maavoimien palveluluettelolla hankkeiden ja ylläpidon tarpeisiin. Tällöin kehityshankkeiden uudet suorituskyvyt tulee kehittää osaksi maavoimien palveluluetteloa ennen massatilausten aloittamista. Taistelujärjestelmän johtamisjärjestelmien kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää johtamisen ja organisoitumisen kehittymistä. Linjaorganisaation siiloissa toimivien ja funktiokeskeisten prosessien on avauduttava toimimaan matriisissa. Ensisijaiset yhteistoimintaa ja koordinaatiota vaativat osapuolet ovat operatiivisen, materiaali-, huolto- ja johtamisjärjestelmäalan sekä hankkeiden toimijat. Toimijoiden tuottamien suorituskykyosatekijöiden hyväksyntä ja todentaminen tulee toteutua yhdessä pisteessä yhdellä prosessilla ja keskinäisriippuvuudessa. Suorituskykyjen hallinta ja kehittäminen edellyttää merkittävästi holistisempaa ajattelu- ja toimintatapaa Puolustusvoimissa. 11

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä.

Kaikkiaan kokoukseen osallistui 39 yhdistyksen jäsentä. HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY PÖYTÄKIRJA Helsinki.10.2009 HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SYYSKOKOUS 12.10.2009 AIKA: 12.10.2009 klo 17.30 PAIKKA: LÄSNÄ: Valio OY Yhdistyksen kunniajäsenistä: - teollisuusneuvos

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY. Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015. Marika Kilpivuori ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatujärjestelmät yrityksen toiminnan tehostajana 4.3.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKSI OMAVALVONTA EI AINA

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE

ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE ISA-AUKTORISOINNIN HYÖDYT ISÄNNÖINTIYRITYKSILLE TALOYHTIÖ 2015 15.4.2015 TOIMITUSJOHTAJA IIRO MÄHÖNEN (AIT FMA) ISÄNNÖINTIVERKKO OY ISA ISÄNNÖINTIVERKKO OY LIIKEVAIHTO N. 5,5 MILJ EUROA TARJOAA TYÖPAIKAN

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy

Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä. Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Testauspalvelu laadunvarmistajana Arekin monitoimittajaympäristössä Satu Koskinen Teknologiajohtaja, Arek Oy Agenda Arek yrityksenä Testauspalvelun uudelleen järjestelyt 2014 Vastuut ja käytännön työnjako

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia

Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä. Rakennuttajan kokemuksia Julkisen ja yksityisen yhteistyö maankäytössä Rakennuttajan kokemuksia ASUNTOSÄÄTIÖ - Perustettiin vuonna 1951 rakennuttamaan Tapiola Perustajajärjestöt Väestöliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto SAK

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke

Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Näin me sen teimme, Reumasäätiön sairaalan järjestelmäuudistus TOIMI-hanke Hankkeen hallinta hankejohtaja, johdon konsultti Jyrki Etelämäki Pivotal Consulting Oy Terveydenhuollon atk-päivät 19.-20.5.2008

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä

Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä TALONRAKENNUSTEOLLISUUS RY ITÄ-SUOMI Rakennustyömaan laadunhallinnan koulutus Käytännön kokemuksia laatujärjestelmistä Osaamispaja HMQ Ky, Heikki Munukka, 7.4.2015 KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSISTA KOOTTUJA OHJEITA,

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy

TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET. 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy TEKNISTEN PALVELUJEN KILPAILUTTAMISEN HAASTEET 17.02.2012 Markku Teppo Deveco Oy Kunnan teknisen toimen palvelut ovat tärkeitä asukkaille Kiristyneessä kuntataloudessa kunnilla on ollut vaikeuksia teknisen

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Missä toimimme? Mitä teemme?

Missä toimimme? Mitä teemme? Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03

Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista. Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Tietoisku ISO 14001:n ja OHSAS 18001:n tulevista muutoksista Tuulikki Lammi Versio1,0 2014-09-03 Uutta Yhteinen rakenne Rakenne ja termit ovat harmonisoitu Uusitut ISO 14001 ja ISO 45001 tulevat olemaan

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki

Kokonaisarkkitehtuuri. Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri Kankaanpään kaupunki Kokonaisarkkitehtuuri johtamisvälineenä Kankaanpään strategia 2015 Avoimmuus Edistävä johtajuus Luovuus Jatkuva kehittyminen Tehokkuus Vetovoimaisuus Kilpailukyky

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg

Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012. Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg Puolustusvoimien logistiikan uudistaminen Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 Sotataloupäällikkö Kenraaliluutnantti Jarmo Lindberg 25. syyskuuta 2012 1 Sisältö Logistiikkajärjestelmä Miksi muutos Mitä

Lisätiedot

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015

Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1 (6) Porvoon kaupungin sisäisen tarkastuksen toiminta- ja arviointisuunnitelma vuodelle 2015 1. Toimintasuunnitelman tausta Kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO

Tehoa toimintaan. Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO Tehoa toimintaan Aditron laadukkailla HR-palveluilla HR-VAKIO / PALKKAVAKIO / MATKAVAKIO HR-tehtävistä 2/3 on perusrutiineja Ulkoistamalla henkilöstöhallinnon rutiinit voitte merkittävästi parantaa yrityksenne

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

TIETOTURVAPOLITIIKKA

TIETOTURVAPOLITIIKKA TIETOTURVAPOLITIIKKA Lapin ammattikorkeakoulun rehtori on hyväksynyt tietoturvapolitiikan 18.3.2014. Voimassa toistaiseksi. 2 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 1.1 Tietoturvallisuuden kolme ulottuvuutta...

Lisätiedot

Kriteeristön esittely

Kriteeristön esittely Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin aikataulu ja käytännön järjestelyt Kriteeristön esittely Sari Mikkola Koulutuskeskus Salpaus Laadunhallintajärjestelmien itsearviointi 2015 Lähtökohta Itsearviointi

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP

G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,

Lisätiedot

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011

AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto

KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto KEHTO kuntainfran kehittämisen haltuunotto Toimintaympäristön muutokset Asiakkaiden ja julkisen vallan käyttäjien asettamat vaatimukset kasvavat. Urbanisoituminen muuttaa palvelutarpeita ja yhdyskuntarakennetta.

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen

Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston. kysyntäennusteita hyödyntäen. Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Pohjoismaisen JMIhankintaverkoston kehittäminen kysyntäennusteita hyödyntäen Eglo-seminaari Helsinki, 30.5.2006 Heli Laurikkala ja Tero Kankkunen Sisällys Lähtökohta Osallistujat Tavoitteet Aikataulu Toimenpiteet

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia Kirsi Rontu Infra-alasta tuottavampi yhteistyöllä 2 Kirsi Rontu 1 Julkiset hankkijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg

Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin. Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Laadunhallinnan viralliset tasot Katsaus laadun todentamiseen ja virallisiin vaatimuksiin Technopolis Linnanmaa 19.2.2015 Kaj von Weissenberg Johtamisjärjestelmä Näkemyksiä laadun hallintaan, sisältä ja

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus

Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus Pohjois-Suomen logistiikkakoulutus Marika Tuomela-Pyykkönen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys Pohjoinen piiri Logistiikkafoorumi 29.1.2014 Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY on Suomen suurin hankinnan

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

Ulkoistamisen hallittu prosessi. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Ulkoistamisen hallittu prosessi Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Muutos ja tietoturvallisuus -ohje Korvaa Vahti-ohjeen 2/1999 ja laajentaa sen tarkastelunäkökulmaa Työryhmänä jaosto, konsulttina WM-data

Lisätiedot

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010

Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Miten tietojärjestelmät saadaan tukemaan rakennemuutosta? FT Sari Vesiluoma tietohallintojohtaja, EPSHP 25.5.2010 Sisältö Toimialan rakennemuutos Tietojärjestelmät Haasteita ja ratkaisuja? Yhteenveto TOIMIALAN

Lisätiedot

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa

Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa 1 Logistiikan tilanne Suomessa Logistiikkaselvitys 2012 -raportin valossa Logistiikka-Kuljetus 2012, Helsinki Erikoistutkija Tomi Solakivi 10.5.2012 LOGISTIIKKASELVITYS 2012 2 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET OULUNKAAREN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Sisällys SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET... 3 RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 4 1. Johdanto... 4 2. Riskienhallinnan määritelmä ja toteuttamisen

Lisätiedot

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen

Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Toimivaa laadunhallintaa ammatilliseen koulutukseen Keskustelu- ja kuulemistilaisuus 11.2.2013 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen laatustrategian toteuttaminen Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa

Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa Tietoturva- ja tietosuojariskien hallinta tietojärjestelmäkilpailutuksessa 13.05.2015 Terveydenhuollon ATK-päivät Tampere-talo Yleistä Riskienhallintaan löytyy viitekehyksiä/standardeja kuten ISO 31000

Lisätiedot

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt

Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Keskitetyn integraatiotoiminnon hyödyt Janne Kangasluoma / Chief Enterprise Architect, Ilmarinen Teemu O. Virtanen / Director, Information Logistics, Digia 2013 IBM Corporation HUOLEHDIMME NOIN 900 000

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus

Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Perehdytystilaisuus -toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukevan järjestelmän itsearviointi Vaasa 31.10.2014 Kriteerien yleisesittely ja itsearvioinnin toteutus Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Ohjattua suorituskykyä.

Ohjattua suorituskykyä. Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot