Suomen maksutase. Vuosikatsaus /I II

Transkriptio

1 Suomen maksutase Vuosikatsaus /I II Ulkomainen nettovarallisuus Ulkomainen nettovarallisuus ilman suorien sijoitusten omaa pääomaa ja arvopaperisijoitusten osakkeita ja osuuksia % BKT:stä Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Viimeinen havainto Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastoyksikkö

2 Sisällys 1 Vaihtotase selvästi alijäämäinen vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla 1.1 Tavarakaupan kasvu hidastui kesää kohden 1.2 Palveluista ei vetoapua vaihtotaseelle Pääomakorvaukset kasvoivat vuonna Suomen läpi virtaava pääoma kasvatti suoria sijoituksia vuonna Sijoitusvirrat poikkeuksellisen suuria Suorien sijoitusten tuotot kasvoivat vuoden 29 notkahduksen jälkeen Suomen läpi virtaavan pääoman osuus on kasvanut 2-luvulla 11 Kehikko 1. Suorien sijoitusten toimialakohtaisissa erittelyissä otettiin käyttöön uusi toimialaluokitus TOL Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille 13 3 Arvopaperisijoitusten pääomavirrat edelleen runsaat Pääomanliikkeet elpyneet vuoden 28 finanssikriisin jälkeen Arvopapereiden hintojen halpeneminen vaikutti tuntuvasti sijoituskantojen markkina-arvoihin alkuvuonna Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen 17 4 Suomalaisten rahalaitosten ulkomaiset nettosaamiset vaihtuneet nettoveloiksi Suomalaiset rahalaitokset kansainvälisillä pankkimarkkinoilla Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkakirjat ja sijoitukset arvopapereihin 2 Kehikko 2. Maksutaseen virheellisten ja tunnistamattomien erien selvittäminen etenee Maksutaseen kirjaukset sekä virheellisten ja tunnistamattomien erien synty Suomen maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät 23 Liite 1. Kuviot 2 Päätoimittaja Elina Somervuori Työryhmä Airi Heikkilä Pasi Ikonen Jarmo Kariluoto Eeva Korhonen Jussi Pajunen Jaakko Suni ISSN ISSN Tiedustelut Anne Turkkila maksutase@bof.fi Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

3 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomen tavarakaupan arvonmuutos edellisvuotisesta vuosina /I II Kuvio 2. Suomen tavaranviennin ja -tuonnin 12 kuukauden liukuva summa vuosina /I II 6 Kuvio 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen matkailun tulot vuosina /I II 6 Kuvio 4. Palveluiden rakenne puolivuosittain /I-II 7 Kuvio. Pääomakorvaukset sijoituslajeittain vuosina /I II 8 Kuvio 6. Suorien sijoitusten nettopääomavirta vuosina Kuvio 7. Suorien sijoitusten tuotot vuosina Kuvio 8. Suorien sijoitusten kanta vuosina Kuvio 9. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen: kanta toimialoittain vuosina Kuvio 1. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille: kanta toimialoittain vuosina Kuvio 11. Arvopaperisijoitusten kumulatiiviset nettopääomavirrat neljännesvuosittain 2/I 211/II 14 Kuvio 12. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille: kumulatiiviset nettopääomavirrat sijoittajan sektorin mukaan 2/I 211/II (4 neljänneksen liukuvia summia) 1 Kuvio 13. Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen: kumulatiiviset nettopääomavirrat liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan 2/I 211/II (4 neljänneksen liukuvia summia) 1 Kuvio 14. Arvopaperisijoitusten kanta neljännesvuosittain 2/I 211/II 16 Kuvio 1. Suomen rahalaitosten ulkomaiset bruttosaamiset ja -velat vuosina Kuvio 16. Suomen rahalaitosten muihin sijoituksiin liittyvät saamiset ja velat vuosina Kuvio 17. Suomen rahalaitosten lainat ja talletukset ulkomaisissa rahalaitoksissa vuosina Kuvio 18. Suomen rahalaitosten ulkomaisten velkapapereiden liikkeeseenlaskut ja hallussaan pitämät ulkomaiset velkakirjasijoitukset vuosina Kuvio 19. Suomen rahalaitosten saamiset ns. GIIPS-maista vuosina Kuvio 2. Suomen maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät vuosina 2 211/I II 23 Kuvio 21. Suomen vaihtotase, rahoitustase sekä maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät vuosina 2 211/I II 23 Kuvio 22. Suomen maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät verrattuna ensimmäiseen julkaistuun versioon vuosina 2 211/I II 24 Kuvio 23. Vaihtotase vuosina /I II 2 Kuvio 24. Tulojen ja menojen jakauma vaihtotaseessa vuosina Kuvio 2. Palvelutase vuosina 21 21: palveluiden tuonnin ja viennin jakauma 2 Kuvio 26. Suomen tavaranvienti suurimpaan kohdemaahan vuosina /I II 2 Kuvio 27. Suomesta ulkomaille suuntautuneen matkailun menot vuosina /I II 2 Kuvio 28. Pääomanliikkeet sijoituslajeittain vuosina Kuvio 29. Pääomanliikkeet sektoreittain vuosina Kuvio 3. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema sektoreittain vuosina Kuvio 31. Suomen ulkomainen nettovarallisuusasema (saamiset velat) /II 26 Kuvio 32. Suorien sijoitusten nettopääomavirta vuosina Kuvio 33. Suorien sijoitusten kanta vuosina Kuvio 34. Suorien sijoitusten tuotot vuosina Kuvio 3. Arvopaperisijoitukset Suomeen vuosina

4 Kuvio 36. Arvopaperisijoitukset Suomesta vuosina Kuvio 37. Arvopaperisijoitukset Suomeen liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan: sijoituskanta Kuvio 38. Arvopaperisijoitukset ulkomaille sektoreittain: sijoituskanta Kuvio 39. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille maittain: sijoituskanta Kuvio 4. Arvopaperisijoitukset, osakkeiden ja rahasto-osuuksien kanta ja osingot vuosina Kuvio 41. Arvopaperisijoitukset, velkapapereiden kanta ja korot vuosina Taulukkoluettelo Taulukko 1. Suomen vaihtotase vuosina /I II 7 Taulukko 2. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla 16 Postiosoite Käyntiosoite Snellmaninaukio Sähköposti Swift SPFB FI HH PL 16 Puhelin etunimi.sukunimi@bof.fi Y-tunnus HELSINKI Faksi (9) Kotipaikka Helsinki

5 1 Vaihtotase selvästi alijäämäinen vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla Vaihtotaseen alijäämä kasvoi lähes 1,7 mrd. euroon vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla. Se on 1,2 mrd. euroa enemmän kuin vuosi sitten. Eniten alijäämää kasvatti alkuvuoden heikko kauppatase 1, mutta myös palveluiden ja tuotannontekijäkorvausten alijäämä lisääntyi vuoden 21 vastaavaan ajankohtaan nähden. Kauppataseen heikentymisen taustalla on mm. energiatuotteiden hinnan nousu, joka on kasvattanut tavarantuonnin arvoa suhteessa enemmän kuin viennin. 1.1 Tavarakaupan kasvu hidastui kesää kohden Suomen tavaranviennin arvo kasvoi vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla lähes 29 mrd. euroon eli noin 19 % suuremmaksi kuin vuoden 21 vastaavana ajankohtana. Kasvua siivitti vuoden 21 alusta alkanut talouden elpyminen, joka jatkui vuoden 211 ensimmäiselle neljännekselle. Kesää kohti kasvu alkoi 1 Maksutasetilastoissa tavarakaupan tiedot eroavat Tullihallituksen julkaisemista ulkomaankaupantilastoista rahti- ja vakuutuskorjauksen vuoksi. Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston tavarantuonnin cif-arvosta vähennetään maksutasetilastossa ulkomaisten tavarankuljettajien ja -vakuuttajien osuus, joka siirretään kuljetus- ja vakuutuspalvelumenoihin. kuitenkin hidastua, ja kesäkuussa se putosi lähes nollaan. Vuoden 211 alkupuoliskolla Ruotsi oli Suomen tärkein vientimaa yli 12 prosentin osuudella kokonaisviennistä. Muita tärkeitä vientimaita olivat Saksa, Venäjä ja Alankomaat. Vienti Venäjälle on kasvanut vuoden alkupuoliskolla voimakkaimmin, lähes 27 % vuodentakaiseen nähden. Kuvio 1. Suomen tavarakaupan arvonmuutos edellisvuotisesta vuosina /I II Vienti Tuonti % Lähde: Suomen Pankki ja Tullihallitus. Maksutaseen mukaisen tavarantuonnin arvo kasvoi vuoden 211 alkupuoliskolla lähes viennin tasolle, 29 mrd. euroon, eli 23 % suuremmaksi kuin vuotta aiemmin. Tavarantuonnin arvon kasvuun on vaikuttanut vahvasti mm. energiatuotteiden, kuten öljyn, hinnan nousu. Tämä näkyy myös selvästi siinä, että Venäjä on Suomen tärkein tuontimaa 2 lähes 19 prosentin osuudella kokonaistuonnista vuoden 211 alkupuoliskolla. 2 Maksutaseessa maittain jaotellut tuontitiedot kirjataan EU-alueelta lähetysmaan mukaan ja EU:n ulkopuolelta alkuperämaan mukaan. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II

6 Lisäksi tuonti Norjasta on kasvanut yli kaksikertaiseksi vuoden alkupuoliskolla vuoden 21 tilanteeseen nähden. Venäjän jälkeen Ruotsi ja Saksa ovat seuraavaksi tärkeimmät tuontimaat. Kuvio 2. Suomen tavaranviennin ja -tuonnin 12 kuukauden liukuva summa vuosina /I II Vienti Tuonti Lähde: Suomen Pankki ja Tullihallitus. Tavaranviennin vuositaso on noussut vasta kesän 26 tasolle 12 kuukauden liukuvan summan perusteella. Tavarantuonnissa kesäkuun 211 loppuun mennessä kertynyt 12 kuukauden liukuva summa on lähes vuoden 27 lopun tasolla. Näin ollen perinteinen runsas kauppataseen ylijäämä on alkanut hävitä. Vuoden 211 alkupuoliskolla kauppataseen ylijäämää kertyi vajaat 1 milj. euroa, kun vastaavana ajankohtana vuonna 21 sitä oli kertynyt lähes 9 milj. euroa. 1.2 Palveluista ei vetoapua vaihtotaseelle Palvelutase oli yli 6 milj. euroa alijäämäinen vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla. Vuotta aiempaan nähden se heikkeni lähes 4 milj. euroa. Eniten palvelutaseen heikentymiseen vaikuttivat muiden palveluiden viennin supistuminen sekä kuljetusmenojen lisääntyminen. Kuljetuspalveluiden tase oli reilut miljardi euroa alijäämäinen vuoden 211 alkupuoliskolla. Se on lähes 2 milj. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kuljetuspalvelut sisältävät mm. meri-, lento- ja tieliikennerahdin. Suurin osa kuljetuspalveluista koostuu merirahdista, mutta myös lentorahtien osuus on kasvanut viime vuosina. Merirahti on ollut perinteisesti hyvin alijäämäinen palveluerä, koska suurin osa tavarantuonnista Suomeen hoidetaan meriteitse. Kuvio 3. Ulkomailta Suomeen suuntautuneen matkailun tulot vuosina /I II /I II 8 Milj. euroa Venäjä Ruotsi Saksa Iso- Viro Yhdysvallat Norja Britannia Lähteet: Suomen Pankki ja Tilastokeskus. Matkailupalveluiden tase oli lähes 4 milj. euroa alijäämäinen vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla. Vuotta aiempaan verrattuna se parani reilut 1 milj. euroa. Matkailutulot lisääntyivät vuoden 211 ensimmäisellä neljänneksellä yli 12 milj. euroa viime vuoden vastaavasta. Eniten matkailutuloja saatiin venäläisiltä turisteilta, joiden tuomat tulot muodostivat yli puolet Suomen matkailutuloista ensimmäisellä neljänneksellä. Suomalaisten matkailumenot lisääntyivät vuoden 211 toisella neljänneksellä lähes 14 milj. euroa. Eniten suosiotaan lomakohteena kasvattivat Espanja, Iso-Britannia ja Viro. 6 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

7 Kuvio 4. Palveluiden rakenne puolivuosittain /I-II Kuljetus Matkailu Muut palvelut Palvelutase Suurin osa palveluiden viennistä ja tuonnista sisältyy ns. muihin palveluihin, jotka käsittävät liike-elämän palveluita, kuten mm. rakennus-, tietotekniikka- ja informaatio-, rojalti- ja lisenssipalvelut sekä muut liike-elämän palvelut 3. Muiden palveluiden tase oli vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla reilut 8 milj. euroa ylijäämäinen. Se on kuitenkin 3 milj. euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Sen lisäksi, että taseen ylijäämä on supistunut, ovat muiden palveluiden tulot ja menot pienentyneet yli 2 % vuodentakaiseen verrattuna. Finanssikriisiä seurannut taantuma ei juuri näkynyt palveluiden viennissä ja tuonnissa vuosina 29 ja 21, mutta vuoden 211 aikana muutos on ollut selvä. Selvimmin tämä tulojen ja menojen pieneneminen näkyy muissa liike-elämän palveluissa, joihin kuuluvat mm. välityskauppa-, mainonta- ja markkinointipalvelut, tutkimus- ja kehityspalvelut sekä muualla luokittelemattomat konsernien sisäiset palvelut. Vuoden 211 alkupuoliskolla tulot muista liike-elämän palveluista olivat noin 2,3 mrd. euroa. Se on lähes 1, mrd. euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Menoissa saman erän arvo vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla oli lähes 3 Sisältää mm. mainonta- ja markkinointipalvelut, tutkimus- ja kehittämispalvelut, välityskaupan sekä muualla erittelemättömät konsernien sisäiset palvelut. Tulot Netto Menot 3,4 mrd. euroa, mikä on noin miljardi euroa vähemmän kuin vuosi sitten. Taulukko 1. Suomen vaihtotase vuosina /I II Milj. euroa Tammi kesäkuu 211 Vaihtotase Netto Tavarat Netto Tulot Menot Palvelut Netto Tulot Menot Tuotannontekijä- Netto korvaukset Tulot Menot Tulonsiirrot Netto Tulot Menot Pääomakorvaukset kasvoivat vuonna 21 Vuonna 21 suomalaiset saivat pääomakorvauksia nettomääräisesti noin 4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 29. Pääomakorvaustulot kasvoivat yhteensä noin 2,8 mrd. euroa ja -menot noin 2,4 mrd. euroa. Suomalaisten sijoittajien ulkomailta saamat suorien sijoitusten tuotot kasvoivat vuonna 21 noin 2,2 mrd. euroa (yhteensä 8,3 mrd. euroa vuonna 21) edellisvuotisesta. Ulkomaisille sijoittajille Suomesta maksetut tuotot kasvoivat noin 2,3 mrd. euroa (yhteensä 4,1 mrd. euroa vuonna 21) edellisvuotisesta. (Suorien sijoitusten tuotoista tarkemmin luvussa 2.) Arvopaperisijoituksista suomalaiset saivat korkoina ja osinkoina vuonna 21 lähes 1,2 mrd. euroa edellisvuotista enemmän. Ulkomaisille sijoittajille maksetut osinko- ja korkomenot kasvoivat noin milj. euroa. Muihin sijoituksiin (lainat, talletukset ja kauppaluotot) liittyvät korkotulot ja -menot supistuvat vuonna 21 edellisvuotiseen verrattuna. Tulot vähenivät yli milj. euroa ja menot yli 3 milj. euroa. Vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla pääomakorvauksia on maksettu ulkomaille lähes 8 milj. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 7

8 euroa enemmän kuin niitä oli saatu Suomeen. Suorien sijoitusten arvioidut nettotuotot olivat vajaat 2 milj. euroa pienemmät kuin vuoden 21 vastaavalla ajanjaksolla. Suorista sijoituksista on vuodelta 211 käytettävissä vain ennakkotietoja, ja ne perustuvat pääosin vuoden 21 toteutuneisiin lukuihin. Arvopaperisijoituksissa maksettiin vuoden 211 alkupuoliskolla ulkomaille korkoina ja osinkoina 2, mrd. euroa enemmän kuin saatiin Suomeen. Tämä johtuu siitä, että suomalaisten yritysten osinkojenmaksukuukaudet keskittyvät maalis-toukokuuhun, kun taas ulkomaiset yritykset maksavat osinkoja tasaisemmin ympäri vuoden. Osinkoja maksettiin vuoden 211 alkupuoliskolla lähes 3 milj. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomalaiset saivat vajaat 2 milj. euroa edellisvuotista enemmän osinkotuloja ulkomailta. Kuvio. Pääomakorvaukset sijoituslajeittain vuosina /I II Suorat sijoitukset Arvopaperisijoitukset Muut pääomakorvaukset /I II Tulot Menot 8 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

9 2 Suomen läpi virtaava pääoma kasvatti suoria sijoituksia vuonna 21 Vuonna 21 suorat sijoitukset 4 sekä Suomesta ulkomaille että ulkomailta Suomeen olivat merkittävästi suuremmat kuin edeltävänä vuonna. Suomalaisten sijoituskohteiden läpi takaisin ulkomaille virranneet ulkomaisten sijoittajien sijoitukset kasvattivat poikkeuksellisen paljon sijoitusvirtoja. 2.1 Sijoitusvirrat poikkeuksellisen suuria Vuonna 21 ulkomaiset sijoittajat toivat pääomaa suorina sijoituksina Suomeen,2 mrd. euroa. Vuosien sijoituksiin verrattuna pääoman tuonti kasvoi poikkeuksellisen suureksi. Arviolta noin 3,7 mrd. euroa vuoden 21 sijoituksista oli ulkomaisten sijoittajien Suomeen sijoittamaa pääomaa, jonka suomalaiskohteet sijoittivat edelleen suorina sijoituksina takaisin ulkomaille. Toisin sanoen ulkomaiset konsernit kanavoivat pääomaa ulkomaisilta konserniyhtiöiltä 4 Sijoittajan ja toisessa maassa sijaitsevan yrityksen välillä on suoran sijoituksen suhde, kun sijoittajalla on yrityksessä määräysvalta (yli % osakeyhtiön äänivallasta) tai vaikutusvalta (vähintään 1 % ja enintään % osakeyhtiön äänivallasta). Sijoituksen suunta (joko ulkomailta Suomeen tai Suomesta ulkomaille) määräytyy tilastossa osapuolten välisen määräys-/vaikutusvallan suunnan perusteella. Suoriksi sijoituksiksi kutsutaan suoran sijoituksen suhteessa olevien välisiä rahoitustoimia. suomalaisten konserniyhtiöiden kautta toisille ulkomaisille konserniyhtiöille. Vuonna 21 ulkomailta Suomeen suuntautuneista sijoituksista sijoituskohteiden Suomessa harjoittaman liiketoiminnan rahoittamiseen jäi arviolta noin 1, mrd. euroa. Tämä oli lähinnä ulkomaisten sijoittajien jo aiempina vuosina ostamilleen kohdeyrityksille antamaa lisärahoitusta. Maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena kansainvälisiä yrityskauppoja on tehty vähän aina vuodesta 28 alkaen, eivätkä yrityskaupat selitä vuoden 21 sijoitusvirtojenkaan kasvua. Suomalaisten sijoituskohteiden tulokset kohenivat vuoden 29 tuloksiin verrattuna, ja osinkojen jälkeisestä tuloksesta jäi,7 mrd. euroa voittovaroja kasvattamaan ulkomaalaisten sijoituksia Suomessa. Vuonna 29 kumuloituneet voittovarat suomalaiskohteissa olivat supistuneet peräti 2,1 mrd. eurolla. Kuvio 6. Suorien sijoitusten nettopääomavirta vuosina Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille Pääoman nettomääräinen vienti 1 9,1 8 7,9 6,3 6,1 6,3,2 4 3,8 3, 2,3-2 -, Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 9

10 Vuonna 21 suomalaiset sijoittajat veivät pääomaa ulkomaille suorina sijoituksina 7,9 mrd. euroa. Edellisvuotiseen verrattuna pääoman vienti kasvoi 4,4 mrd. eurolla. Vuoden 21 sijoituksista arviolta 3,7 mrd. euroa oli Suomen läpi virtaavaa pääomaa, joka ulkomaisiin konserneihin kuuluvien suomalaisten sijoituskohteiden kautta vietiin ulkomaisiin konserniyhtiöihin. Tämän lisäksi suomalaiset sijoittajat kasvattivat sijoituksiaan ulkomailla kumuloimalla kohdeyrityksiin voittovaroja 2,6 mrd. euroa ja antamalla niille muuta lisärahoitusta 1,6 mrd. euroa. Verrattaessa Suomeen ja ulkomaille suuntautuneita sijoitusvirtoja suomalaiset sijoittajat ovat vuodesta 28 alkaen tehneet suoria sijoituksia ulkomaille enemmän kuin ulkomaiset sijoittajat ovat tehneet suoria sijoituksia Suomeen. Siten suorien sijoitusten pääomaa on nettomääräisesti viety Suomesta ulkomaille. 2.2 Suorien sijoitusten tuotot kasvoivat vuoden 29 notkahduksen jälkeen Kuvio 7. Suorien sijoitusten tuotot vuosina Ulkomaalaisten Suomeen tekemien sijoitusten tuotot Suomalaisten ulkomaille tekemien sijoitusten tuotot 9 8, 8,3 8 7,4 7,2 7,3 7 6,2 6,3, 4, , Tästä oman pääoman tuottojen osuus oli 3,4 mrd. euroa ja muun pääoman korkojen,7 mrd. euroa. Oman pääoman tuotoista,7 mrd. euroa jätettiin sijoituksina suomalaisiin sijoituskohteisiin ja 2,7 mrd. euroa jaettiin osinkoina ulkomaisille sijoittajille. Vuonna 29 ulkomaisten sijoittajien Suomesta saamat tuotot supistuivat rajusti eli 3, mrd. eurolla ja olivat ainoastaan 1,8 mrd. euroa. Muutamien yksittäisten kohdeyritysten tuloksen heikkeneminen aiheutti tämän suuren muutoksen. Vaikka vuoden 21 tuotot kasvoivatkin vuoden 29 tuottoihin verrattuna, kohdeyritysten yhteenlaskettu tulos ei kuitenkaan palannut vuoden 28 tasolle. Tuotto suhteessa keskimääräiseen sijoituskantaan oli 6,7 %. Suomalaisten sijoittajien ulkomaille tekemien suorien sijoitusten tuotto oli 8,3 mrd. euroa. Tästä oman pääoman tuottojen osuus oli 8 mrd. euroa ja muun pääoman korkojen,3 mrd. euroa. Oman pääoman tuotoista 2,6 mrd. euroa jätettiin sijoituksina ulkomaisiin sijoituskohteisiin ja,4 mrd. euroa jaettiin osinkoina suomalaisille sijoittajille. Suomalaisten sijoittajien ulkomailta saamat tuotot kasvoivat vuoden 29 notkahduksen jälkeen jopa lähes samansuuruisiksi kuin vuonna 27, jolloin ne ovat absoluuttisesti olleet suurimmillaan. Tuotto suhteessa keskimääräiseen sijoituskantaan oli 8,7 %. Tämä jäi hieman alle vuoden 28 keskimääräisen 9 prosentin tuoton ja selvästi alle vuoden 27 ennätyksellisen 11,2 prosentin tuoton. Ulkomaisten sijoittajien Suomeen tekemien suorien sijoitusten tuotto vuonna 21 oli 4,1 mrd. euroa. Suorien sijoitusten oman pääoman tuotto kuvaa sijoittajan osuutta kohdeyrityksen tuloksesta. 1 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

11 2.3 Suomen läpi virtaavan pääoman osuus on kasvanut 2-luvulla Kuvio 8. Suorien sijoitusten kanta vuosina Suomessa (vasen asteikko) Ulkomailla (vasen asteikko) Suomen läpi virtaava pääoma (vasen asteikko) Suomen läpi virtaava pääoma, % sijoituskannasta Suomessa (oikea asteikko) Suomen läpi virtaava pääoma, % sijoituskannasta ulkomailla (oikea asteikko) Mrd.euroa 14 % 28 Ulkomailta Suomeen tehtyjen suorien sijoitusten pääomakanta oli vuoden 21 lopussa 64 mrd. euroa. Tästä oman pääoman osuus oli 4 mrd. euroa ja muun pääoman 1 mrd. euroa. Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten pääomakanta oli vuoden 21 lopussa 12 mrd. euroa. Tästä oman pääoman osuus oli 98 mrd. euroa ja muun pääoman 4 mrd. euroa. Vuoden 21 lopun suorien sijoitusten pääomakannoista arviolta 6 vajaat 17 mrd. euroa oli Suomen läpi virtaavaa pääomaa. Tämä oli 26 % ulkomailta Suomeen tehtyjen suorien sijoitusten pääomakannasta ja 16 % Suomesta ulkomaille tehtyjen suorien sijoitusten pääomakannasta. 2-luvun alkuvuosiin verrattuna Suomen läpi virtaavan pääoman määrä on kolminkertaistunut. 6 Suomen läpi virtaava pääoma on arvioitu analysoimalla niitä suomalaiskonserneja, joihin on ulkomailta tehty suoria sijoituksia ja jotka myös itse ovat tehneet suoria sijoituksia ulkomaille. Jos ulkomailta suomalaiskonserniin sijoitettu pääoma on pienempi kuin konsernin Suomesta ulkomaille sijoittama pääoma, Suomen läpi virtaavaksi pääomaksi on määritelty ulkomailta Suomeen sijoitettu pääoma. Jos vastaavasti ulkomailta suomalaiskonserniin sijoitettu pääoma on suurempi kuin konsernin Suomesta ulkomaille sijoittama pääoma, Suomen läpi virtaavaksi pääomaksi on määritelty Suomesta ulkomaille sijoitettu pääoma Perinteisesti ulkomaisten sijoittajien Suomeen tekemien suorien sijoitusten muutosten on katsottu kuvastavan ulkomaisessa omistuksessa olevan liiketoiminnan laajuuden muutoksia Suomessa. Vastaavasti suomalaisten sijoittajien ulkomaille tekemien suorien sijoitusten muutosten on katsottu heijastavan suomalaisessa omistuksessa olevan liiketoiminnan laajuuden muutoksia ulkomailla. Kansainväliset konsernit kuitenkin minimoivat konsernitason kustannuksia entistä enemmän hyödyntämällä maailmanlaajuisesti eri maiden tarjoamia vero- ja rahoitusetuja. Tämän toteuttamiseksi konserneihin on perustettu erityisyksiköitä, jotka eivät sijaintimaassaan harjoita taloudellista toimintaa, mutta joiden kautta rahoitusta kanavoidaan konsernin sisällä. Tätä rahoituksen välitystä harjoittavat myös sellaiset konserniyhtiöt, joilla on todellista taloudellista toimintaa. Koska nämäkin konsernin sisäiset rahoitusliiketapahtumat tilastoidaan suoriin sijoituksiin, kaikki sijoitukset eivät näy ulkomaisessa omistuksessa olevan liiketoiminnan laajuuden muutoksina. Osa ulkomaisista sijoituksista vain virtaa maan läpi. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 11

12 Kehikko 1. Suorien sijoitusten toimialakohtaisissa erittelyissä otettiin käyttöön uusi toimialaluokitus TOL 28 Teollisuuden ja palvelualojen prosenttiosuudet suorien sijoitusten pääomakannoista vuosina muuttuivat vain muutaman prosenttiyksikön verran, kun tilastoinnissa siirryttiin soveltamaan uutta toimialaluokitusta TOL 28 vanhan TOL 22 -luokitusstandardin sijaan. Suorien sijoitusten toimialoittaisissa virtojen, tuottojen ja pääomakantojen erittelyissä on otettu käyttöön uudistettu Suomen kansallinen toimialaluokitus TOL 28 vuoden 28 tiedoista lähtien. Toimialaluokitus TOL 28 perustuu Euroopan unionin toimialaluokitukseen NACE Rev.2. Toimialaluokitus TOL 28 korvaa vanhan TOL 22 -luokitusstandardin. Vuosien 28 ja 29 suorien sijoitusten toimialoittaiset erittelyt on tehty sekä TOL 22- että TOL 28 -luokitusstandardin mukaisina. Vuodesta 21 lähtien tiedot ovat ainoastaan TOL 28 -toimialaluokituksen mukaisina. Suorien sijoitusten toimialoittaiset erittelyt julkaistaan Suomen Pankin kotisivulla. 7 Uudistettuun toimialaluokitukseen on siirrytty Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston Eurostatin suorien sijoitusten tilastoja koskevien ohjeiden mukaisesti. Suorien sijoitusten tilastossa toimialoittaiset erittelyt tehdään Suomessa sijaitsevan yhteisön toimialan mukaan. Yhteisöjen toimialaluokat perustuvat Tilastokeskuksen yritysrekisterin tietoihin. Tilastokeskuksen kotisivulla on tarkempaa tietoa TOL 28- ja TOL 22 -luokitusstandardeista ja niiden eroista Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen Toimialoittain tarkasteltuna ulkomaisten sijoittajien suomalaisiin palvelualan yrityksiin tekemien sijoitusten arvo on aina 2-luvun alusta lähtien ollut teollisuusyrityksiin tehtyjä sijoituksia suurempi. Vuoden 21 lopun 64 mrd. euron pääomakannasta palvelualojen osuus oli 41 mrd. euroa eli 64 %. Teollisuuden osuus oli 21 mrd. euroa eli 33 %. Palvelualoista eniten on tehty sijoituksia rahoitusja vakuutustoimintaan, jonka osuus pääomakannasta oli 21 mrd. euroa. Muita merkittäviä olivat informaatio- ja viestintäala, 7 mrd. euroa, sekä tukku- ja vähittäiskauppa, 6 mrd. euroa. Teollisuudessa metalliteollisuuden osuus oli 1 mrd. euroa ja kemianteollisuuden 7 mrd. euroa. 7 Suomen Pankin suorien sijoitusten toimialoittaiset tiedot, ks. x. 8 Tilastokeskuksen TOL 28 -luokitusstandardi, ks Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

13 Kuvio 9. Suorat sijoitukset ulkomailta Suomeen: kanta toimialoittain vuosina Teollisuus TOL 22 Palvelut TOL 22 Muut TOL 22 Teollisuus TOL 28 Palvelut TOL 28 Muut TOL Vertailtaessa TOL 28 -luokitusstandardin mukaisia palveluiden ja teollisuuden pääomakantoja vuosina TOL 22 -luokitusstandardin mukaisiin vastaaviin tietoihin erot eivät ole huomattavia. Palveluiden pääomakanta supistui ja vastaavasti teollisuuden pääomakanta kasvoi noin 2 mrd. eurolla. Toimialojen prosenttiosuudet pääomakannoista muuttuivat 3 4 prosenttiyksiköllä. Teollisuustoimialoista metalliteollisuuden pääomakanta kasvoi reilulla miljardilla eurolla. 1.2 Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille Suomesta ulkomaille suuntautuneissa suorissa sijoituksissa suomalaisten teollisuusyritysten sijoitusten osuus on kautta aikojen ollut huomattavasti muiden toimialojen sijoituksia suurempi. Teollisuuden osuus vuoden 21 lopun pääomakannasta oli 7 mrd. euroa Suomalaisten palvelualan yritysten ulkomaisten sijoitusten arvo vuoden 21 lopussa oli 29 mrd. euroa eli 28 % pääomakannasta. Rahoitus- ja vakuutusalan sijoitukset olivat 16 mrd. euroa, informaatio- ja viestintäalan 6 mrd. euroa sekä tukku- ja vähittäiskaupan 3 mrd. euroa. Muiden toimialojen sijoitusten arvo vuoden lopussa oli 16 mrd. euroa. Merkittävimpinä sijoittajina olivat sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto sekä rakentaminen. Kuvio 1. Suorat sijoitukset Suomesta ulkomaille: kanta toimialoittain vuosina Teollisuus TOL22 Palvelut TOL22 Muut TOL22 Teollisuus TOL28 Palvelut TOL28 Muut TOL TOL 28 -luokitusstandardin mukaiset teollisuuden ja palveluiden vuosien pääomakannat pysyivät suuruudeltaan melkein samanarvoisina verrattuna vanhan TOL 22 -luokitusstandardin mukaisiin tietoihin. Teollisuuden pääomakanta supistui, ja vastaavasti palveluiden pääomakanta kasvoi noin miljardilla eurolla. Toimialojen prosenttiosuudet pääomakannoista muuttuivat 1 2 prosenttiyksiköllä. Palveluissa rahoitus- ja vakuutusalan sijoittajien pääomakanta kasvoi noin 4 mrd. eurolla. eli 6 %. Metalliteollisuuden sijoitukset olivat 3 mrd. euroa, metsäteollisuuden 12 mrd. euroa ja kemianteollisuuden 9 mrd. euroa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 13

14 3 Arvopaperisijoitusten pääomavirrat edelleen runsaat Pääomaa virtasi vuonna 21 arvopaperisijoituksina edelleen runsaasti Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen, mutta edellisvuotiseen verrattuna sijoitusvirrat supistuivat hieman. Sijoitusten nettovirta suuntautui voimakkaasti Suomesta ulkomaille. Pääomanliikkeet ovat jatkuneet pitkälti samantyyppisinä vuoden 29 loppupuolelta lähtien, ja niiden nykyinen kehitys vastaa yleispiirteissään tilannetta, joka vallitsi myös 2-luvulla ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä. Tammikesäkuussa 211 suomalaisten osakkeiden hinnat alenivat, mikä pudotti merkittävästi ulkomailta Suomeen tehtyjen arvopaperisijoitusten markkina-arvoa. 3.1 Pääomanliikkeet elpyneet vuoden 28 finanssikriisin jälkeen Vuonna 21 suomalaiset sijoittajat hankkivat haltuunsa ulkomaisia arvopapereita nettomääräisesti kaikkiaan 21,8 mrd. euron arvosta. Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät vastaavasti sijoituksiaan suomalaisiin arvopapereihin 1, mrd. eurolla. Arvopaperisijoituksina vietiin maasta vuonna 21 siten nettomääräisesti pääomaa ulkomaille 6,8 mrd. euroa. Vuoden 29 vastaaviin sijoituksiin verrattuna Suomesta ulkomaille suuntautunut nettopääomavirta supistui hieman. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna arvopaperisijoitusten pääomanliikkeiden kokonaiskehitys on suurelta osin palautunut ennen vuonna 28 alkanutta maailmanlaajuista finanssikriisiä vallinneen tilanteen mukaiseksi (kuvio 11). Pääomaa sekä viedään että tuodaan suhteellisen vilkkaasti. Sijoitusvirta ulkomaisiin arvopapereihin on kuitenkin jonkin verran suurempi kuin vastaava virta suomalaisiin arvopapereihin, joten nettomääräinen sijoitusvirta suuntautuu säännöllisesti Suomesta ulkomaille. Analysoitaessa pääomanliikkeitä liukuvina summina vuosineljänneksittäin havaitaan, että pääomaa vietiin vuoden 21 ensimmäisellä neljänneksellä nettomääräisesti lähes 1 mrd. euron edestä. Vuositasolla tämä ylitti jo finanssikriisiä edeltäneen, vuoden 2 toisella neljänneksellä toteutuneen pääomanviennin aikaisemman ennätyksellisen tason (n. 14 mrd. euroa). Kuvio 11. Arvopaperisijoitusten kumulatiiviset nettopääomavirrat neljännesvuosittain 2/I 211/II Suomesta ulkomaille, 4 neljänneksen liukuva summa Ulkomailta Suomeen, 4 neljänneksen liukuva summa Netto (ulkomailta Suomeen Suomesta ulkomaille) Vaikka pääomanliikkeet ovatkin aggregaatteina elpyneet pitkälti ennalleen, sektoreittaisessa rakenteessa on havaittavissa eroavuuksia kriisiä edeltäneeseen ajan- 14 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

15 jaksoon verrattuna. Suomesta ulkomaille tehdyissä arvopaperisijoituksissa selkeästi suurimmaksi kotimaiseksi sijoittajasektoriksi ovat erityisesti loppuvuodesta 21 lähtien nousseet rahalaitokset 9 (kuvio12). Julkisyhteisöjen 1 pääomanvienti vilkastui loppuvuonna 29, mutta lähes tyrehtyi vuoden 21 loppuun mennessä. Samoin muiden sijoittajasektoreiden 11 yhteenlaskettu pääomanvienti on tuntuvasti supistunut vuoden 21 puolivälin jälkeen. Ennen kriisiä eri sijoittajasektoreiden osuudet olivat lähes samansuuruisia ja säilyivät suhteellisen vakaina useita peräkkäisiä periodeja. Kuvio 12. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille: kumulatiiviset nettopääomavirrat sijoittajan sektorin mukaan 2/I 211/II (4 neljänneksen liukuvia summia) Julkisyhteisöt Muut sektorit Rahalaitokset Yhteensä Kuvio 13. Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen: kumulatiiviset nettopääomavirrat liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan 2/I 211/II (4 neljänneksen liukuvia summia) Julkisyhteisöt Muut sektorit Rahalaitokset Yhteensä Arvopapereiden hintojen halpeneminen vaikutti tuntuvasti sijoituskantojen markkina-arvoihin alkuvuonna Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille Vuoden 211 alkupuoliskolla Suomesta virtasi pääomaa ulkomaisiin arvopapereihin yhteensä,3 mrd. euroa (taulukko 2). Suomalaisten sijoittajien alkuvuonna tekemistä arvopaperisijoituksista pääosa kohdistui ulkomaille rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahasto-osuuksiin, joihin sijoitettiin noin, mrd. euroa. Ulkomaisia joukkovelkakirjoja hankittiin nettomääräisesti 3,2 mrd. eurolla. Sen sijaan osakesijoituksia supistettiin 1, mrd. eurolla samoin kuin sijoituksia rahamarkkinapapereihin 1,8 mrd. eurolla. Sijoittajasektoreittain tarkasteltuna julkisyhteisöistä työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot kasvattivat ulkomaisia sijoituksiaan 4,3 mrd. eurolla. Valtio sitä vastoin vähensi sijoituksiaan 2,2 mrd. eurolla. Rahalaitosten pääomanvienti ylsi 2,6 mrd. euroon. Liikkeeseenlaskijan sektorin mukaan tarkasteltuna ulkomailta Suomeen suuntautuneet sijoitukset ovat vuodesta 29 lähtien kohdistuneet suurimmalta osin julkisyhteisöjen käytännössä Suomen valtion arvopapereihin (kuvio 13). Ennen vuotta 28 ulkomaiset sijoittajat hankkivat haltuunsa pääasiassa suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemia arvopapereita ja valtio kuoletti ulkomaisia arvopaperivelkojaan useiden periodien ajan. Vuoden 211 alkupuolella rahalaitosten osuus pääomantuonnissa on jälleen korostunut. 9 Ml. Suomen Pankki ja rahamarkkinarahastot. 1 Suomen valtio, työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä kunnat. 11 Yritykset, muut rahoituslaitokset (ml. sijoitusrahastot ja vakuutusyhtiöt) sekä kotitaloudet ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 1

16 Taulukko 2. Arvopaperisijoitukset Suomesta ulkomaille ja ulkomailta Suomeen sijoituslajeittain vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla Milj. euroa Sijoitukset Suomesta ulkomaille Sijoituskanta Nettopääomavirta tammi-kesäkuu 211 Kurssien ja muiden arvostuerien muutos, tammikesäkuu 211 Sijoituskanta Korot ja osingot tammikesäkuu 211 Osakkeet Rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Yhteensä Sijoitukset ulkomailta Suomeen Osakkeet ja rahasto-osuudet Joukkolainat Rahamarkkinapaperit Yhteensä Suomen ulkomaisten arvopaperisijoitusten markkinaarvo oli kesäkuun 211 lopussa kaikkiaan 212,2 mrd. euroa. Markkina-arvo jäi lähes samalle tasolle kuin vuoden 21 lopussa (taulukko 2 ja kuvio 14). Sijoituskannan kasvu jäi pääomanviennistä huolimatta vähäiseksi siitä syystä, että kantaan vaikuttivat pääomanviennin ohella lähes samansuuruiset mutta vastakkaissuuntaiset arvonmuutokset, jotka supistivat markkina-arvoa tammi-kesäkuussa yhteensä,2 mrd. eurolla. Arvonmuutokset aiheutuivat sekä ulkomaisten osakkeiden ja rahasto-osuuksien hintojen alentumisesta että euron kurssin vahvistumisesta lähinnä Yhdysvaltain dollariin nähden. Kuvio 14. Arvopaperisijoitusten kanta neljännesvuosittain 2/I 211/II Suomessa Ulkomailla Ulkomaisesta sijoituskannasta oli kesäkuun 211 lopussa työeläkelaitosten ja muiden sosiaaliturvarahastojen hallussa 86,4 mrd. euroa eli 41 % sijoitusten kokonaisarvosta. Tästä yli puolet eli 43,4 mrd. euroa oli sijoitettuna ulkomaisten sijoitusrahastojen rahastoosuuksiin. Rahalaitosten osuus sijoituskannasta kasvoi 16 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

17 6,2 mrd. euroon (27 prosenttiin). Rahalaitosten sijoituskanta kohdistui puolestaan lähes pelkästään ulkomaisiin joukkolainoihin, joita näillä laitoksilla oli hallussaan 2,2 mrd. euron arvosta. Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen osuus kokonaiskannasta oli 18 % ja vakuutusyhtiöiden 12 % Arvopaperisijoitukset ulkomailta Suomeen Ulkomailta virtasi pääomaa suomalaisiin arvopapereihin tammi-kesäkuussa 211 kaikkiaan 6,8 mrd. euroa. Ulkomaisten sijoittajien hankkimista arvopapereista valtaosan muodostivat rahalaitosten liikkeeseen laskemat joukkolainat, joita myytiin ulkomaille nettomääräisesti 6,7 mrd. eurolla. Suomen valtion liikkeeseen laskemien joukkolainojen nettomyynnit ulkomaille kasvoivat 4,7 mrd. euroon. Tästä huolimatta valtion ulkomainen arvopaperivelka väheni pääomanliikkeiden kautta alkuvuonna yhteensä,8 mrd. euroa, sillä valtio kuoletti huomattavassa määrin,,6 mrd. euroa, lyhytaikaisia velkasitoumuksiaan. Suomalaisten osakkeiden nettomyynnit ulkomaille jäivät,6 mrd. euroon. Ulkomaiset sijoittajat vähensivät sijoituksiaan Suomeen rekisteröityjen sijoitusrahastojen rahastoosuuksiin,3 mrd. euroa. Ulkomailta Suomeen tehtyjen arvopaperisijoitusten eli arvopaperivelkojen markkina-arvo supistui kesäkuun 211 lopussa 219,7 mrd. euroon vuoden 21 lopun 226, mrd. eurosta. Sijoituskantaan vaikuttivat voimakkaasti pääomantuontia huomattavasti suuremmat vastakkaismerkkiset arvonmuutokset, jotka supistivat velkojen markkina-arvoa kaikkiaan 13,1 mrd. eurolla. Negatiivisten arvomuutosten pääasiallisena syynä oli puolestaan ulkomaalaisten hallussa olleiden suomalaisten osakkeiden halventuminen. OMX Helsinki -indeksi laski alkuvuonna hieman yli 12 %. Arvopaperivelkojen liikkeeseenlaskijoista suurin kesäkuun 211 lopussa oli alkuvuoden nettokuoletuksistaan huolimatta Suomen valtio, jonka osuus markkina-arvoisesta velkakannasta oli hieman vajaa kolmasosa. Valtion papereista ulkomailla asuvien hallussa oli eniten joukkolainoja, 6,8 mrd. euroa. Yrityssektorin osuus velkakannasta oli noin 3 % ja koostui pääosin osakkeista. Rahalaitosten osuus kasvoi runsaiden joukkolainaemissioiden vuoksi jo lähelle yrityssektorin osuutta ja oli vajaat 29 %. Ulkomaisia joukkolainavelkoja rahalaitoksilla oli kesäkuun 211 lopussa kaikkiaan jo 43,2 mrd. euroa. Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 17

18 4 Suomalaisten rahalaitosten ulkomaiset nettosaamiset vaihtuneet nettoveloiksi Suomen rahalaitosten ulkomaisten bruttosaamisten ja -velkojen kasvu on kiihtynyt vuoden 21 loppupuolelta lähtien. Muihin sijoituksiin liittyvät nettosaamiset vähenivät merkittävästi, mikä johtui siitä, että velkaantuminen ulkomaisille rahalaitoksille lisääntyi. Suomen rahalaitosten yhteenlasketut saamiset Kreikasta, Irlannista, Italiasta, Portugalista ja Espanjasta vähenivät. Suomalaisten rahalaitosten ulkomaiset bruttosaamiset ja -velat ilman oman pääoman eriä ja johdannaisia jatkoivat kasvuaan vuonna 21 ja vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla. Koko 2-luvun jatkunut kasvu kiihtyi vuoden 21 loppupuolella. Kesäkuun 211 lopussa suomalaisten rahalaitosten ulkomaiset bruttosaamiset olivat 16 mrd. euroa ja bruttovelat 26 mrd. euroa. Rahalaitosten ulkomaisten saamisten ja velkojen välinen ero on kasvanut vuodesta 28 lähtien (kuvio 1). Kesäkuussa 211 rahalaitosten nettovelat olivat kasvaneet jo 41 mrd. euroon rahalaitoksilla oli siis enemmän velkaa ulkomaille kuin saamisia ulkomailta. Kuvio 1. Suomen rahalaitosten ulkomaiset bruttosaamiset ja -velat vuosina Ulkomaisten bruttosaamisten ja -velkojen erotus Rahalaitosten ulkomaiset bruttosaamiset Rahalaitosten ulkomaiset bruttovelat Bruttosaamisista 73 % muodostui muihin sijoituksiin liittyvistä saamisista ja 27 % rahalaitosten hallussa pitämistä ulkomaisista arvopapereista. Ulkomaisista bruttoveloista 7 % oli muihin sijoituksiin liittyviä velkoja ja 3 % rahalaitosten liikkeeseen laskemiin arvopapereihin liittyvää velkaa. Rahaa hallussa pitävän ulkomaisen yleisön 12 talletus- ja lainakannat ovat merkitykseltään vähäiset suomalaisten rahalaitosten taseissa. Esimerkiksi ulkomaisilla euroalueen kotitalouksilla ja yrityksillä oli Suomen rahalaitoksissa kesäkuussa 211 lainoja 1,6 mrd. euroa ja talletuksia 1,4 mrd. euroa. Suomen rahalaitosten johdannaissopimuksissa on vastapuoli ulkomainen miltei kaikissa tapauksissa. Näin ollen johdannaisten bruttomääräiset tasearvot 12 Rahaa hallussaan pitävä yleisö sisältää yritykset, rahoitus- ja vakuutuslaitokset (pl. pankit), julkisyhteisöt (pl. valtio), voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja kotitaloudet. 18 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

19 ovat suuria eriä maksutasetilaston näkökulmasta. Rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin kasvu kaksinkertaisti rahalaitosten taseissa olevien johdannaisten bruttomääräisen arvon vuoden 21 ensimmäisen puoliskon aikana: elokuussa 21 rahalaitoksilla oli ulkomaisia johdannaissaamisia 1 mrd. euroa ja johdannaisiin liittyviä ulkomaisia velkoja 11 mrd. euroa. Seuraavan puolen vuoden aikana johdannaisarvostukset kuitenkin pienenivät merkittävästi, ja kesäkuussa 211 johdannaissaamisia oli 84 mrd. euroa ja johdannaisvelkoja 82 mrd. euroa. Johdannaisista suurin osa on suojaustarkoituksiin hankittuja korko- ja valuuttajohdannaisia. 4.1 Suomalaiset rahalaitokset kansainvälisillä pankkimarkkinoilla Kesäkuussa 211 suomalaisilla rahalaitoksilla oli muihin sijoituksiin liittyviä saamisia 146 mrd. euroa ja muihin sijoituksiin liittyviä velkoja 121 mrd. euroa. Vuoden 21 alusta rahalaitosten muihin sijoituksiin liittyvien saamisten kanta on kasvanut 47 mrd. euroa ja velkojen kanta 69 mrd. euroa. Vuodesta 23 lähtien ulkomaisiin muihin sijoituksiin liittyneet nettosaamiset (kuvio 16) vaihtuivat vuoden 21 aikana nettoveloiksi bruttovelkojen nopeamman kasvun myötä. Kesäkuussa 211 rahalaitoksilla oli muihin sijoituksiin liittyviä nettovelkoja 2 mrd. euroa. Kuvio 16. Suomen rahalaitosten muihin sijoituksiin liittyvät saamiset ja velat vuosina Muihin sijoituksiin liittyvien saamisten ja velkojen erotus Ulkomaisiin muihin sijoituksiin liittyvät rahalaitosten saamiset Ulkomaisiin muihin sijoituksiin liittyvät rahalaitosten velat Suomalaiset rahalaitokset ovat kansainvälistyneet 2-luvun aikana vauhdilla osin pankkeihin virranneen ulkomaisen sijoituspääoman myötä. Erityisesti pohjoismainen rahalaitosintegraatio on muokannut kotimaista rahoitussektoria voimakkaasti. Merkittävän osan muiden sijoitusten kannoista taseen saamis- sekä velkapuolella muodostavat pankkien välisillä rahan tukkumarkkinoilla suoritettavat rahamarkkinasijoitukset ja -talletukset. Rahan tukkumarkkinoiden tarkoituksena on mm. helpottaa pankkien maksuvalmiuden hallintaa lyhyellä aikavälillä. Pankkien välisillä markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien instrumenttien tyypillinen sijoitusaika vaihtelee yön yli -talletuksista muutamaan viikkoon, mikä tekee rahalaitosten välisestä muiden sijoitusten erästä erittäin volatiilin. Kesäkuussa 211 suomalaiset rahalaitokset olivat talletuksina velkaa ulkomaisille rahalaitoksille 97 mrd. euroa ja olivat lainanneet näille 72 mrd. euroa. Viimeisen kahden vuoden aikana Suomen rahalaitokset ovat nettomääräisesti velkaantuneet ulkomaisille rahalaitoksille (kuvio 17). Tammikuusta 21 kesäkuuhun 211 rahalaitosten bruttovelat ulkomaisille rahalaitoksille kasvoivat 3 mrd. euroa, kun taas bruttosaamiset suurenivat vain 7 mrd. euroa. Vuodesta 23 lähtien suomalaisilla pankeilla on ollut nettosaamisia ulkomailta, mutta kesäkuussa 211 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 19

20 nämä saamiset vaihtuivat 24 mrd. euron nettoveloiksi. Näin ollen suomalaiset pankit ovat velkaantuneet ulkomaisille rahalaitoksille enemmän kuin ovat lainanneet niille. Kuvio 17. Suomen rahalaitosten lainat ja talletukset ulkomaisissa rahalaitoksissa vuosina Nettosaamiset (oikea asteikko) Saamiset ulkomaisilta rahalaitoksilta (vasen asteikko) Velat ulkomaisille rahalaitoksille (vasen asteikko) Suomen rahalaitosten ulkomaisista pankkien välisistä talletus- ja lainakannoista vain murto-osa on peräisin euroalueelta. Kesäkuussa 211 lainakannasta oli muun euroalueen rahalaitoksilta 3,8 mrd. euroa ( % ulkomaisista rahalaitoslainoista) ja talletuskannasta 7,1 mrd. euroa (7 % ulkomaisista rahalaitostalletuksista). Rahoitussektorin 2-luvun kansainvälistymisestä huolimatta suomalaisten rahalaitosten integroituminen euroalueen rahalaitoksiin on kaikkiaan jäänyt suhteellisen vähäiseksi niin rahalaitossektorin kuin yleisönkin osalta. Yksi ulkomaisten rahalaitoslainojen ja -talletusten 2-luvun kasvua selittävä tekijä on pohjoismainen, euroalueen ulkopuolinen, rahalaitosten integraatio. Lainoista ulkomaisille rahalaitoksille yhteensä 43 mrd. euroa (9 % ulkomaisista rahalaitoslainoista) on myönnetty Ruotsiin ja Tanskaan. Lopuista lainoista 16 mrd. euroa (22 %) on myönnetty muihin kuin EUmaihin ja 8 mrd. euroa (11 %) muihin rahaliittoon kuulumattomiin EU-maihin. Rahalaitostalletuksista on taas tullut Ruotsista ja Tanskasta yhteensä 4 mrd. euroa (42 % ulkomaisista rahalaitostalletuksista). Muista kuin EU-maista talletuksia on 42 mrd. euroa (43 %) ja Isosta-Britanniasta 6 mrd. euroa (7 %). Huomionarvoista on, että rahalaitosten ulkomaisista pankkien välisistä talletus- ja lainakannoista merkittävä osa on monikansallisten pankkikonsernien sisäisiä eriä. 4.2 Rahalaitosten liikkeeseen laskemat velkakirjat ja sijoitukset arvopapereihin Velkakirjojen liikkeeseenlasku on rahalaitosten toiseksi tärkein varainhankinnan muoto yleisötalletusten jälkeen. Suomalaisten rahalaitosten liikkeeseen laskemiin velkakirjoihin sijoittavat nykyään pääasiassa kansainväliset sijoittajat, joten suuri osa liikkeeseenlaskuistakin on siirtynyt ulkomaille. Vuoden 211 ensimmäisellä puoliskolla Suomen rahalaitosten kotimaassa liikkeeseen laskemien velkakirjojen bruttomääräisten emissioiden ja kuoletusten erotus oli 4 milj. euroa, kun samaan aikaan ulkomailla liikkeeseen laskettujen velkakirjojen vastaava erotus oli 7 mrd. euroa. Kesäkuun 211 lopussa rahalaitoksilla oli velkapaperimuotoista velkaa ulkomaille 6 mrd. euron arvosta. Tästä 17 mrd. euroa liittyi lyhytaikaisiin rahamarkkinapapereihin. Rahalaitokset olivat puolestaan sijoittaneet ulkomaisiin velkakirjoihin 44 mrd. euroa, mistä sijoitukset rahamarkkinapapereihin olivat 2 mrd. euroa. Vuoden 21 alusta saakka rahalaitosten ulkomailla liikkeeseen laskemien velkakirjojen kanta on kasvanut 9 mrd. euroa ja samaan aikaan velkakirjoihin liittyvät rahalaitosten saamiset ovat kasvaneet 16 mrd. euroa (kuvio 18), joten nettovelat ovat vähentyneet vuoden 21 jälkeen. 2 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank

21 Kuvio 18. Suomen rahalaitosten ulkomaisten velkapapereiden liikkeeseenlaskut ja hallussaan pitämät ulkomaiset velkakirjasijoitukset vuosina Rahamarkkinapaperit Joukkolainat Nettosaamiset ulkomaisista velkakirjoista 2 Saamiset -2 - Velat Suomalaisten rahalaitosten saamiset Euroopan finanssikriisin koettelemista Kreikasta, Irlannista, Italiasta, Portugalista ja Espanjasta (ns. GIIPS-maat) ovat vähentyneet vuoden 21 puolivälin jälkeen. Kaiken kaikkiaan rahalaitoksilla oli kesäkuun 211 lopussa saamisia näistä maista 4,6 mrd. euroa (kuvio 19). Saamisia oli eniten Espanjasta (2, mrd. euroa) ja Italiasta (1, mrd. euroa), ja pääosa oli sijoituksia näiden maiden velkapapereihin. Saamiset Kreikasta supistuivat 111 milj. eurosta 36 milj. euroon kesäkuusta 21 kesäkuuhun 211. Arvopaperisijoituksia suomalaisilla rahalaitoksilla oli ns. GIIPS-maissa 3,1 mrd. euron edestä, muita sijoituksia,3 mrd. euron edestä ja johdannaisia 1,2 mrd. euron edestä. Kuvio 19. Suomen rahalaitosten saamiset ns. GIIPS-maista vuosina Espanja Kreikka Irlanti Italia Portugali /6 21/9 21/12 211/3 211/6 Suomen Pankki Finlands Bank Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Vuosikatsaus /I II 21

22 Kehikko 2. Maksutaseen virheellisten ja tunnistamattomien erien selvittäminen etenee Maksutasetilastossa esitetään systemaattisesti tietyn maan ja ulkomaiden väliset taloustoimet tietyllä aikavälillä. Maksutase koostuu vaihtotaseesta, pääomataseesta, rahoitustaseesta sekä virheellisistä ja tunnistamattomista eristä. 2.1 Maksutaseen kirjaukset sekä virheellisten ja tunnistamattomien erien synty Maksutasetilastossa jokaiseen ulkomaiseen taloustoimeen liittyy kaksi kirjausta: debet ( ) ja kredit (+). Kredit-kirjaukset liittyvät vientiin, ulkomaisten velkojen kasvuun tai ulkomaisten saamisten vähenemiseen. Vastaavasti debet-kirjaukset liittyvät tuontiin, ulkomaisten saamisten kasvuun tai ulkomaisten velkojen vähenemiseen. Kun esimerkiksi suomalainen yritys ostaa Saksasta teollisuuskoneen, tehdään vaihtotaseen tavarantuontiin debet-kirjaus. Tähän samaan taloustoimeen liittyvä kredit-kirjaus voidaan tehdä monella tavalla. Tyypillisesti kirjaus tehdään rahoitustaseessa esitettävien Suomessa sijaitsevien liikepankkien ulkomaisten talletusvelkojen lisääntymisenä, mikäli suomalainen tuoja maksaa teollisuuskoneen saksalaisen myyjän Suomessa sijaitsevassa liikepankissa olevalle tilille. Toinen yleinen tapa on liittää kredit-kirjaus rahoitustaseeseen kuuluvan Suomen Pankin Targetvelan kasvuun. Näin toimitaan, mikäli suomalainen tuoja siirtää rahat Suomessa sijaitsevassa pankissa olevalta tililtään saksalaisen myyjän Saksassa sijaitsevassa pankissa olevalle tilille. Vastaavasti esimerkiksi suomalaisen teollisuusyrityksen myydessä Brasiliaan erän matkapuhelimia ja saadessa rahat Brasilian realin määräisinä tehdään vaihtotaseen tavaranvientiin kreditkirjaus. Tähän taloustoimeen liittyvä debet-kirjaus tehdään usein rahoitustaseessa esitettävien suomalaisten yritysten ulkomaisten talletussaamisten kasvuna, mikäli brasilialainen tuoja maksaa matkapuhelinerän suomalaisen myyjän Brasiliassa sijaitsevassa pankissa olevalle tilille. Toinen yleinen tapa on näyttää debetkirjaus rahoitustaseeseen kuuluvan Suomen Pankin valuuttavarannon lisääntymisenä. Näin tehdään, jos brasilialainen tuoja siirtää rahat Brasiliassa sijaitsevassa pankissa olevalta tililtään suomalaisen myyjän tilille, joka on Suomessa sijaitsevassa pankissa. Maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät eli ns. virhetermi koostuvat tiedoista, joita ei ole pystytty kohdentamaan muualle maksutaseeseen, virheellisesti kirjautuneista tiedoista sekä muista puutteista ja epätarkkuuksista. Virhetermi korvaa debet- tai kredit-kirjausten puuttumisen tai toimii liiallisten debet- tai kredit-kirjausten vastakirjauksena. Jos kreditkirjauksia on enemmän kuin debet-kirjauksia, syntyy negatiivinen virhetermi. Vastaavasti jos debetkirjauksia on enemmän kuin kredit-kirjauksia, syntyy positiivinen virhetermi. Mikäli debet- ja kreditkirjauksia puuttuu yhtä paljon tai on yhtä paljon liikaa, virhetermiä ei kuitenkaan synny. Koska jokaiseen ulkomaiseen taloustoimeen, joka kirjataan maksutaseeseen, liittyy kaksi vastakkaismerkkistä kirjausta, on maksutase eli maksutaseen 22 Vuosikatsaus /I II Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Finlands Bank