Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Tampere Klaus Ranta ylilää TAYS nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö
|
|
- Raimo Parviainen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Varhainen puuttuminen nuorten masennukseen ja ahdistuneisuuteen Tampere Klaus Ranta ylilää ääkäri TAYS nuorisopsykiatrian vastuuyksikkö
2 Nuoruusiän n masennus Vakavan masennuksen esiintyvyys kasvaa nuoruusiäss ssä lapsuusikää ään n verrattuna kaksin kolminkertaiseksi Esiintyvyys Suomi: 5 10 % (Aalto-Set Setälä 2002, Haarasilta 2003). Sukupuolijakauma: tytöt: t: pojat 2:1 Oirekuva alkaa vastata aikuisten vakavaa masennusta Oirekuva vaikeutuu nuoruusiäss ssä: toimintakyky laskee voimakasta ahdistuneisuutta käytöshäiriöitä alkavaa päihteenkp ihteenkäyttöä itsetuhoisuutta
3 Nuorten masennus: samanaikaiset sairaudet Samanaikaissairastavuus (komorbiditeetti) on nuorilla enemmän n sääs ääntö kuin poikkeus 40-80%:lla masennuksesta kärsivistk rsivistä nuorista on samanaikaisesti yksi tai useampi muu mielenterveyden häirih iriö. ahdistuneisuushäiri iriö (30-60 %:lla; alkaneet usein ennen) käytös- ja tarkkaavaisuushäiri iriö (30-80 %: lla; alkaneet usein ennen) päihteiden vääv äärinkäyttö (20-30 %:lla; kehittyminen samanaikaisesti) syömish mishäiriöihin ihin ja somaattisiin sairauksiin liittyy usein masennusta Jos masennukseen liittyy muita mielenterveyden häirih iriöitä, masennusjaksot uusiutuvat useammin, ovat kestoltaan pitempiä ja niihin liittyy useammin itsetuhoisuutta kuin pelkkää ään n masennukseen Monihäiri iriöisyys isyys johtaa useammin hoitokontaktiin kuin masennuksen esiintyminen yksinää ään - nuorten toimintataso jääj usein hoidon päättyessä alemmaksi kuin vain masennuksesta kärsineiden k nuorten
4 Nuoren depression oireet Ainakin kaksi viikkoa viisi oiretta vallitsee suuren osan ajasta / lähes l joka päivp ivä = vakava masennustila (kliininen diagnoosi) 1. Masentunut / ärtynyt mieliala * 2. Mielenkiinnon tai mielihyvän n väheneminen v * 3. Painon nousu/lasku (>5 %/kk) / selvä ruokahalun muutos 4. Unettomuus / liiallinen nukkuminen 5. Kiihtyneisyys / hitaus 6. Väsyneisyys V / voimattomuus 7. Syyllisyyden ja arvottomuuden tunteet 8. Keskittymiskyvyttömyys myys / pääp äättämättömyys 9. Toistuvat kuoleman ajatukset, itsemurha-ajatukset, ajatukset, -suunnitelmat, ja -yritykset *jompikumpi näistn istä on yksi viidestä oireesta
5 Nuorten masennus: Ikävaiheelle tyypilliset erityispiirteet Nuori ei tiedosta itse olevansa masentunut on ärtyisä,, kiukkuinen, vihainen; vaikeat riidat perheessä ja ystävien kanssa Voimakkaat mielialan vaihtelut ja pitkäkestoinen kestoinen ikävystyneisyys liittyy ikätovereista ja perheestä eristäytyminen Epämää ääräinen ruumiillinen oireilu vatsakivut, pääp äänsärky, lihasjännitys), tai jatkuva huoli terveydestä etenkin varhaisnuorilla ja tytöill illä.. Usein myös s ahdistuneisuushäiri iriöistä kärsivillä Jatkuva levottomuus nuori etsii aktiviteettia tai seuraa pitää ääkseen pahan olon poissa Varttuneemmilla nuorilla päihteiden p vääv äärinkäyttöä,, vieraantumista ja itsemurhayrityksiä,, erityisesti tytöill illä irrallisia seksisuhteita Pojilla aikaisempaan käytk ytökseen nähden n epätyypillist tyypillistä epäsosiaalista käyttäytymistä,, pikkurikollisuutta, tuhoamista ja hävitth vittämistä. Nuorilla depression oireet havaitaan usein koulussa. Nuoren suoriutuminen laskee perustasoon nähden, n poissaolot tai oppituntien häirintä Nuorisopsykiatrisessa avohoidossa olevista nuorista 85% :lla itsemurha emurha- ajatuksia ja 1/3 on yrittänyt itsemurhaa Epäsuora itsetuhoisuus välinpitämättömyys tai kyvyttömyys suojella itseää ään n vaaratilanteilta Koulukiusaamiseen osallisilla, sekä kiusaajilla että kiusatuilla, voi olla vakavia masennusoireita ja itsetuhoisia ajatuksia
6 Ahdistuneisuushäiri iriöt Pelko-oireiset oireiset häirih iriöt Määräkohtainen pelko (fobiat; korkeat paikat, veri, pimeä..) Sosiaalisten tilanteiden pelko (esiintyminen, tutustuminen) Julkisten paikkojen pelko (bussit, elokuvat, marketit) Paniikkihäiri iriö (tukehtuminen, pyörtyminen, kohtaus) Yleistynyt ahdistuneisuushäiri Pakko-oireinen oireinen häirih iriö (monet huolet, koulu, terveys..) iriö (jumittavat pakkoajatukset ja toiminnot; likaisuus, seksuaalisuus, uskonnollisuus, symmetrisyys, taikausko) Eroahdistushäiri iriö (eroon joutuminen) Traumaperäiset häirih iriöt Posttraumaattinen stressireaktio (järkytt rkyttävä kokemus, muistuminen) Äkillinen stressireaktio
7 Ahdistuneisuushäiri iriöt Ahdistuneisuushäiri iriöt t ryhmänä nuorten yleisimpiä mielenterveyden häirih iriöitä esiintyvyys on nuorilla noin 6 10 % Tytöt t kärsivk rsivät t poikia useammin useimmista ahdistuneisuushäiri iriöistä pakko-oireisen oireisen häirih iriön n ja sosiaalisten tilanteiden pelon esiintyvyys lisää ääntyy varhaisnuoruudesta alkaen puberteettikehityksen edetessä myös s paniikkihäiri iriön n esiintyvyys lisää ääntyy eroahdistushäiri iriötä ei nuorilla enää siinä määrin kuin lapsilla määräkohtaiset pelot alkavat usein lapsuusiäll llä ja osa niistä säilyy läpi l nuoruusiän n aikuisuuteen asti
8 Perinteinen työnjako Perusterveydenhuollon - erityisesti kouluterveydenhuollon tärket rkeä tehtävä on ollut tunnistaa ja seuloa nuorten hoitoa vaativaa psyykkistä oireilua. Kun ongelmien selvittely aloitetaan koulussa, voidaan samalla kartoittaa psyykkisen oireilun vakavuutta ja mahdollista konsultaation tai hoidon tarvetta. Usein jo muutamat (esim kertaa) selvittelevät t tapaamiset helpottavat tilannetta ja monia lieviä masennustilanteita voidaankin hyvin hoitaa perusterveydenhuollossa. -> > tutkimuksen hoidollisuus
9 Minkälainen nuorten masennus voitaisiin hoitaa kouluterveydenhuollossa? Taso 1): Ennaltaehkäisy ja depressio-oireet oireet ilman kliinistä masennustilaa (koulutaso -> > oppilaiden edukaatio; luokkataso -> ongelmien selvittelyt, perheen + muun tuen haku) Taso 2): Lievät t masennustilat reagoivat yksittäisen isen työntekij ntekijän n lyhyeen ja selvittelevää ään, tukea antavaan, hallintakeinoja ja psykoedukaatiota (oireista ja niiden yleisyydestä tiedottavaan) ja tuke< tarjoavaan hoitoon (kouluterveydenhoitaja, kuraattori, koulupsykologi)
10 Nuoren masennuksen vaikeustaso ja hoito perustasolla (1) Taso 1): Masennusalttius, masennus-/ahdistu /ahdistu- neisuusoireet + ennaltaehkäisy. Ei kliinistä masennustilaa Sovellettavissa nuorten ryhmissä tai luokkatasolla Luokka- ja ryhmäperusteiset ohjelmat koulussa FRIENDS; (Barrett ym. 2001) ahdistuneisuus ja masentuneisuus), CWD-A A (Clarke ym. 1990, masennusoireet) Tunteiden tunnistaminen, tunteiden ja ajatusten erottelu Sosiaaliset ja ongelmanratkaisutaidot Itsetunnon rakentaminen Oireiden hallintakeinot Rentoutustekniikat Aktiviteettien ohjelmointi (CWD-A); tai myönteisten mielikuvien / ajatusten käyttk yttö
11 Tapaus masennuksen Joni 14 vuotta vaikeustasolta 1) Keskittymisen puutteita ja vilkkautta jo lapsuudesta, mahdollisesti lieviä ADHD -oireita Koulun ryhmätilanteissa helposti epäonnistuu, toimii hätäisesti, sanoo jotain muiden mielestä tyhmää Tekee itsestää ään n pellen Itse koettuja huonommuuden tunteita en osaa mitää ään Lievää mielialan laskua, ahmii karkkia ja limsaa Saattaisi hyöty tyä kouluun suunnatusta ryhmämuotoisesta muotoisesta interventioista, normalisoinnista, ongelmanratkaisukykyjen opettamisesta
12 FRIENDS -ohjelma FRIENDS (Barrett ym. 2001): koululaisten ahdistuneisuus- ja masennusoireet) Työvälineet: sessiota viikoittain Kehitetää ään n käsittelytaitoja k ja tekniikoita elämäss ssä ilmenevien ahdistuneisuutta nostattavien tilanteiden kanssa selviämiseksi ja niiden hallitsemiseksi. ajatusten uudelleenmuotoilu rentoutumistekniikat tarkkaavuuden uudenlaisen suuntaamisen harjoittelu vanhemman kanssa toteutettavat altistusharjoitukset vanhempien, perheen ja ikätoverien tuen ja heiltä oppimisen aktivointi Laajemmat tavoitteet Tunnekestävyyden (resilience) kehittäminen Ahdistuneisuuden tunnekokemuksen normalisointi Itseluottamuksen kehittäminen vaikeissa tai ahdistuneisuutta herätt ttävissä tilanteissa tunteiden tunnistamisen, tunteiden ja ajatusten erottelun oppiminen Itsetunnon ja ongelmanratkaisutaitojen rakentaminen
13 Friends nuorille Nuorten ohjelma on suunnattu yläkoululaisille. Friends-tunnit sopivat pidettäväksi esimerkiksi terveystiedon, oppilaanohjauksen ja äidinkielen tunneilla. Vaihtoehtoisesti Friends-ohjelmaa voidaan hyödyntää 7-luokkalaisten ryhmäyttämiseen, luokanvalvojan tunnilla tai ohjelma voidaan toteuttaa valinnaisena kurssina. Myönteisiä kokemuksia ja hyvää palautetta olemme saaneet ohjelman toteuttamisesta seitsemänsissä luokissa. Ohjelma on koettu toimivaksi myös 10-luokilla. Koulujen johto-, opetusja oppilashuoltohenkilöstön lisäksi Friends-ohjaajiksi voivat kouluttautua myös kunnan ja seurakunnan nuorisotyöntekijät ja toimia opettajien työpareina luokissa. Kevääseen 2009 mennessä nuorten ohjelma on ollut käytössä 30 yläkoulussa ja 1300 oppilaalla eri puolilla Suomea.
14 Ohjelmaan osallistuneiden nuorten Friends-ohjelma oohjelman perusajatukset ofriends lapsille ofriends nuorille Friends ja opetussuunnitelma Koululaisen mielenterveys Friends ajankohtaista Koulutukset Kirjatilaukset Yhteistyökumppanit Uutisarkisto Yhteystiedot Extranet kommentteja: "Olen ajatellut enemmän n mitä teen." "Olen oppinut tuntemaan itseäni paremmin. Rentoutumaan, kun on huono, ärsyttävä ja surullinen fiilis." "Olen oppinut hillitsemää ään n paremmin itseni ja en suutu nykyää ään n niin helposti. Sosiaalisuuteni on parantunut ja suhtaudun paremmin erilaisiin ihmisiin." Ohjelmaan osallistuneiden ohjaajien kommentteja: "Oppilastuntemus kasvoi valtavasti, työparin kanssa työskentely oli palkitsevaa, opin uutta, aineisto hyvä." "Tehtävät t antoivat paljon oppilaille, tuntuivat auttavan oppilaiden ryhmää ääntymisessä ja keskinäisen isen luottamuksen syntymisessä.. Tehtävien kautta oppii itsestää ään, mutta samalla myös s tuntemaan luokkakaverinsa." Vanhempien kommentteja: "Lapseni on ollut todella kiinnostunut ja halukas osallistumaan tunteihin, hän n on puhunut asioista paljon myös s vapaa-aikana." aikana." "Hyvä idea, nykynuorissa paljon nuoria, jotka voivat tosi huonosti ja tarvitsevat kaiken mahdollisen avun ja ehkä "terveemmät" t" nuoret oppivat ymmärt rtämään erilaisuutta" "Lapseni urheiluharrastuksen myötä pelitappiot eivät ole tuntuneet niin pahoilta, koska pelistä on haettu positiivisia tapahtumia." Esimerkkejä Friends-teht tehtävistä: Mieti iltaisin ennen kuin menet nukkumaan, mitä
15 Nuoren masennuksen vaikeustaso ja hoito perustasolla (2) Taso 2): Lievät t masennustilat Sovellettavissa yksittäisen isen perus- ja (menetelmä) koulutetun työntekij ntekijän n vastaanotolla kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi, kuraattori, psykiatrinen sh). Ei itsetuhoisuutta, toimintakyvyn lasku Perheen tiedettävä hoidosta Menetelmät, t, jotka soveltuisivat opiskeltaviksi: Kognitiivis-behavioraaliset lyhytterapiamenetelmät Oirehallinta, ajattelun korjaaminen, psykoedukaatio, aktiviteettien lisää ääminen (esim. Clarke ym. 1999) Interpersoonallisen terapian menetelmät Psykoedukaatio ja depressioon liittyvien ihmissuhdeongelmien
16 Tapaus vaikeustasolta 2) Raisa 13 vuotta Läheisen isoäidin idin kuolema Tätä seuraa neljän n viikon jakso jolloin ensin surullinen, mutta mukaan alkaa liittyä myös s laajempaa haluttomuutta, kohtuuttomia syyllisyysajatuksia, unettomuutta Ei jaksa tulla kouluun viikon aikana, poissaolojakso - > alkaa tulla arvottomuus- ja syyllisyysajatusten pahenemista Reaktio irtoaa tavanomaisesta surureaktiosta = lievä masennustila Koulussa omissa ajatuksissaan, keskittyminen ei onnistu Parempi että olisin kuollut,, kaveriseura ei kiinnosta
17 Hoitomuotoesimerkki: interpersoonallinen terapia (IPT) 1) Käsikirjaksi muokattu ohjelma 12 viikolle (Mufson ym.2001) koulutetun terveydenhuollon työntekij ntekijän (koulupsykologi, terveydenhoitaja, kuraattori) opittavissa IPT: n periaatteet (sovellettavissa muutenkin) depressio ilmenee ihmissuhteissa, jotka voivat laukaista masennuksen tai vaikeuttaa sitä oireisiin suuntautuminen ja keskittyminen: vuorovaikutustapahtumien ja mielialan suhteen ymmärt rtäminen suhteiden parantaminen johtaa depressiosta
18 Ihmissuhteet ja masennus IPT- periaatteita; sovellettavissa muulloinkin Tunnistetaan ongelma-alue/alueet alue/alueet 1. Suru Potilaalle tärket rkeän n henkilön n kuolema 2. Roolimuutokset Elämänmuutokset myönteiset ja kielteiset 3. Henkilöiden iden väliset v ristiriidat Erimielisyydet tärkeisst rkeissä ihmissuhteissa kaverit, opettajat, vanhemmat, sisarukset) 4. Henkilöiden iden välinen v arkuus Yksinäisyys isyys ja sosiaalinen eristyneisyys Keskitytää ään n nykyisiin ihmissuhteisiin, ongelman vuorovaikutuk- selliseen luonteeseen, autetaan nuorta hallitsemaan masennuksen vuorovaikutuksellisia puolia
19 Nuoren masennuksen hoito perustasolla - edut Varhainen puuttuminen: Masennusjaksojen kesto lyhenee; liitänn nnäisongelmiin puuttuminen Aktivoidaan sosiaalinen ja perheen tuki oireilu huomattavaksi Nuoren hoitaminen normaalissa elämänkontekstissa Hoidosta koituvat ajalliset menetykset pienempiä esim. kouluun Stigmatisoitumisen vähenemisen v / ennaltaehkäisy ja oireiden hallinta luokkiin ja osaksi normaalia; miksei myös s itseä painavista asioista puhumisen kulttuuri? Verkostojen käyttk yttö lähellä nuorta ei tiedon, ei ajan hukkaa Uusia käytk ytäntöjä esim. koulun, perusterveydenhoidon, sosiaalitoimen, mahdollisesti jopa nuorisotoimen välille? v Nuoren oma hoito ja muu tarvittava tuki lähelll hellä
20 Nuoren masennuksen hoito perustasolla: haasteita Koulutukselliset haasteet Tunnistaminen: Depression tunnistaminen komorbiditeetin (erityisesti käytk ytös- ja päihdehp ihdehäiriöt) ohella ja vaikeusasteen ja hoitoisuuden arviointi Hoito: Psykososiaaliset ja lyhytterapeuttiset menetelmät Suomessa jopa erikoissairaanhoidossa alikäytettyj ytettyjä, perustasolla samoin Menetelmien yhdistäminen. Perhetyön onnistuminen vaatii usein työpareja / pieniä tiimejä työryhm ryhmän n kriittinen koko
21 Kiitokset tarkkavaisuudestanne!
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto
Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja
NUORTEN MASENNUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Kirsi Ylisaari Nuorisopsykiatrian ja yleislääketieteen erikoislääkäri Psykoterapeutti Nuorisopsykiatrian poliklinikka, EPSHP Diagnoosi ja kliininen
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMasentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori
Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,
LisätiedotMielenterveyden häiriöt
Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA
NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde
LisätiedotFriends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere
Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen
LisätiedotNUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET
NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten
LisätiedotElämyksi kehittämisseminaari
Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotKaksoisdiagnoosinuorten hoito
Kaksoisdiagnoosinuorten hoito Tiia Pirkola PsM, tutkija Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Nuorten mielenterveysyksikkö Nuorten päihdehp ihdehäiriöt t ja samanaikaiset muut
LisätiedotNUORTEN MASENNUS. Tietoa nuorille ja heidän perheilleen
NUORTEN MASENNUS Tietoa nuorille ja heidän perheilleen 1 LL Linnea Haarasilta Dos Mauri Marttunen Kansanterveyslaitos, Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto 2000 Kuvat: Jonna Vuokola 2 SISÄLLYSLUETTELO
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotLAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009
LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke 2008-2009 Pohtimolampi 25.9.2008 Marja-Sisko Tallavaara 1 Tavoitteiden toteutuminen 1. IP-videoneuvottelukokeiluja
LisätiedotPakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste Prevalenssilukuja Authors Number Age prevalence (%) M/F(% or n) Flament et al. 1988, USA 5596 14-18 1,9* 11M/9F Lewinsohn et
LisätiedotTunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus
Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat
LisätiedotYhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?
Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-
LisätiedotMASENNUS. Terveystieto. Anne Partala
MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa
LisätiedotPakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas
Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä
LisätiedotLasten ja nuorten hoito Juvalla
Lasten ja nuorten hoito Juvalla Juvan terveyskeskus Sairaalatie 3 51900 JUV Postiosoite: PL 33, 51901 JUV Puh: Vaihde (015) 7551 700 - terveyskeskuspsykologi 0400 718 896 - mtt:n sairaanhoitaja/psykoterapeutti
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotNUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi
NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Masennukseen liittyvät ilmiöt nuoruudessa Muutos lapsuuteen verrattuna Masennusoireet
LisätiedotMieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014. Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto
Mieliala AKVA kuntoutuksen tuloksellisuuden raportointikoulutus 27.10.2014 Tanja Laukkala Asiantuntijalääkäri Kelan terveysosasto Mielialan arviointi mittareiden avulla -taustaa Masennusoireilu on väestötasolla
Lisätiedot21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015
Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari MASENNUS Ensiapua annetaan ennen kuin lääketieteellistä apua on saatavilla 1 PÄÄMÄÄRÄT mitä masennus on, esim. suhteessa suruun miten masennus ilmenee masentuneen ensiapu 2 MASENNUKSEN VAIKEUSASTE
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotSyömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue
Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue 1 Alkavat yleensä nuoruusiässä Suurin osa sairastuu ennen 25v ikää Laihuushäiriö on kolmanneksi yleisin
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA
LASTEN JA NUORTEN PÄIHDEPOLIKLINIKKA LINNANKATU 28 p. 269 0974, 269 1185 Varhainen puuttuminen lasten ja nuorten päihdekokeiluihin sekä huolta-aiheuttavaan aiheuttavaan tai haitalliseen päihteiden p käyttk
LisätiedotKipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016
Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa
LisätiedotMaestro masennuksen ennaltaehkäisyä stressinhallintaa oppimalla
THL Opiskelijoiden terveys ja hyvinvointi: Mitä voimme tehdä yhdessä 5.6.2013 Riitta Pelkonen, osastonhoitaja HYKS nuorisopsykiatrian avohoidon klinikka 11.6.2013 1 Maestro masennuksen ennaltaehkäisyä
LisätiedotF R I E N D S - sinut itsensä kanssa
F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotMitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen
Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen Nuoren asumisen ajankohtaispäivä 2019 Marja Snellman-Aittola, Osaamiskeskus Vahvistamo, HELSINKI, 6.2.2019 Nuorisoalan Osaamiskeskus Vahvistamo Osaamiskeskukset
LisätiedotPIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA
PIETARSAAREN SEUDUN ALUEELLINEN -TOIMINTA MISTÄ LIIKKEELLE? NINNI-projekti psyykkisesti oireilevien vanhempien lasten huomioimiseksi v. 2005-> "esikuvana" Muumitarinoiden NäkymN kymätön n lapsi Ninni,
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen
Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,
LisätiedotLasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL
Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.
LisätiedotAHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä
AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen
LisätiedotIPC-menetelmä terveydenhoitajien työkaluna
IPC-menetelmä terveydenhoitajien työkaluna OPISKELUTERVEYSPÄIVÄ Klaus Ranta Linjajohtaja, dosentti HYKS nuorisopsykiatria Helsinki 15.11. 2018 Esityksen sisältö Nuorten mielenterveyden lähipalvelut ja
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotLT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus
LT Linnea Karlsson LT Prof Mauri Marttunen Nuorten masennus Tietoa nuorille ja heidän perheilleen Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 6/2007 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B6 / 2007 Publications of
LisätiedotMASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET
UNIVERSITY OF TURKU MASENNUSTILAT HOIDON KEHITTÄMISTARPEET Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilää ääkäri Turun yliopisto, yleislää ääketiede Turun yliopistollinen keskussairaala, yleislää ääketieteen yksikkö
LisätiedotLasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet. Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo
Lasten ja nuorten mielenterveystyön haasteet Heikki Ellilä,, ESH, TtM, FT, Yliopettaja, Turun AMK Terveysala, Salo WHO: EI TERVEYTTÄ ILMAN MIELENTERVEYTTÄ MIELENTERVEYS ON JOTAIN MUUTA KUIN SAIRAUDEN PUUTTUMINEN
LisätiedotVälähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)
(4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta
LisätiedotTraumat ja traumatisoituminen
Traumat ja traumatisoituminen Elina Ahvenus, psykiatrian erikoislääkäri Kidutettujen Kuntoutuskeskus Luennon runko Trauman käsitteestä Traumatisoitumiseen vaikuttavista tekijöistä Lapsuuden traumojen vaikutuksista
LisätiedotMasennus ja samanaikaissairastavuus
Masennus ja samanaikaissairastavuus nuorilla 1 Antti lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Kansankatu 9, 96100 Rovaniemi toimisto@lapinperheklinikka.fi www.lapinperheklinikka.fi
LisätiedotItsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotSÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.
SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotItsetuhoisuuden vakavuuden arviointi
Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on
LisätiedotFriends-ohjelma Elämäntaitoja lapsille ja nuorille Aseman Lapset ry. Esittely 6.11.2012 Minttu Oinonen
Friends-ohjelma Elämäntaitoja lapsille ja nuorille Aseman Lapset ry Esittely 6.11.2012 Minttu Oinonen Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotToivon tietoa sairaudestani
Liite 5 N1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille. Tämä kyselylomake
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotTunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut
Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Lasten ja nuorten liikapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy koulutus 1 Lähteet ja tukimateriaali 2 1 Pelihaittojen ehkäisy Aikuisen vastuu Vanhempien roolin
LisätiedotTERVETULOA VANHEMPAINILTAAN!
TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN! Laanilan lukio 15.8.2016 VANHEMPAINILLAN MENU Yhteinen osio (juhlasalissa noin 30 min) o o o Millainen on Laanilan lukio? o Opiskelijat Salla Huotari ja Konsta Parttimaa sekä
LisätiedotOpiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen. ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus
Opiskeluterveydenhuolto ja ammattiin opiskelevien jaksaminen ayl Paula-Maria Lehtipuu Skoopin koulutus 9.4.2019 Tampereen kaupungin opiskeluterveydenhuolto 10 300 toisen asteen ammatillista opiskelijaa
LisätiedotMielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi
Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne Repokari, Ranta, Holi Tausta: 2017 poikkeuksellinen lähetteiden määrän kasvu
LisätiedotTukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille
Tukea tunteiden ja vaikeiden kokemusten käsittelyyn: Tasapainovalmennusmalli maahanmuuttajille 24.4.2018 Suvi Piironen Asiantuntija Suomen Mielenterveysseura, SOS-kriisikeskus Maahanmuuttajataustaisille
LisätiedotLASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU
LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU Tampere, 12.4.2013 Atle Dyregrov, FT Johtaja, Kriisipsykologian keskus Fortunen 7, 5013 Bergen, Norja atle@krisepsyk.no www.krisepsyk.no www.childrenandwar.org
LisätiedotMiten Mieli 2015 toimii
Reijo Laitinen 28.1.2010 Miten Mieli 2015 toimii käytännön äihdetyössä? Mielenterveys- ja äihdesuunnitelma Kansanedustajien aloite mielenterveysohjelman laatimiseksi 2005 => STM sitoutui kansallisen mielenterveys-
LisätiedotLiite 11. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen!
Liite 11 N2 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan nuoren kyselylomake 2. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssin toiselle jaksolle.
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotRBDI Suomen oloihin kehitetty lyhyt masennusoireilun kysely
Vastauspäivämäärä Potilaan nimi Henkilötunnus Tiedustelemme tällä lomakkeella mielialan erilaisia piirteitä. Vastatkaa kuhunkin kysymykseen sillä tavalla millaiseksi tunnette itsenne tällä hetkellä. Rastittakaa
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotLUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA
LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.
LisätiedotTunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut
Tunnistamisen ja puheeksioton välineet, hoitopolut Työikäisten ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy koulutus 1 Lähteet ja tukimateriaali 2 1 Pelihaittojen ehkäisy Tiedon lisääminen Valmista materiaalia
LisätiedotVAATIVAN ERITYISEN TUEN LAPSET KOULUPOLULLA - ALVA-MALLI. Reija Laine, apulaisrehtori, sairaalakoulu, HUS
VAATIVAN ERITYISEN TUEN LAPSET KOULUPOLULLA - ALVA-MALLI Reija Laine, apulaisrehtori, sairaalakoulu, HUS ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus https://www.youtube.com/watch?v=riios5jk9so
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä
LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotMitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp
Kaksoisdiagnoosipotilaan hoito tänäät ään Kaksoisdiagnoosi: Epidemiologiaa ja merkitys hoidon kannalta PEKKA HEINÄLÄ Päihdelääketieteen yhdistyksen vuosikokousseminaari 9.-10.2006 Aulanko Mitä kaksoisdiagnoosilla
LisätiedotNUOREN DEPRESSIO Potilasopas. Linnea Haarasilta Mauri Marttunen
NUOREN DEPRESSIO Potilasopas Linnea Haarasilta Mauri Marttunen Sisältö sivu Johdanto 4 Mitä masennuksella tarkoitetaan? 5 Mistä masennuksen voi tunnistaa? 6 Mistä masennus johtuu? 9 Masennusta voidaan
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotKun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa
Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa
LisätiedotMiten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?
Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotTYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine
TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö
LisätiedotALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN
ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN
LisätiedotVPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?
VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat
LisätiedotNÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ
NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ MITÄ NÄET KUVASSA KUN MIETIT PÄIVÄN TEEMAA? KIUSAAMISEN KOKEMUKSIA NUORILTA MUT ON JÄTETTY YKSIN MUA ON LYÖTY NAAMAAN MUSTA ON SANOTTU PAHOJA
LisätiedotMielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa
Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa 4.6.2019 Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut / Mika Rautanen, oikeuspsykiatrian erikoislääkäri, vs. ylilääkäri 1 PSYKIATRINEN
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotTUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu
61 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Paula Jaatinen ja Tuulikki Leinonen, opiskelijat Metropolia ammattikorkeakoulu Kvartti-malli LAPSEN TUKEMINEN SIIRTYMÄVAIHEESSA Malli koostuu kahdesta osasta:
LisätiedotKOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI
KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista
LisätiedotART- ja stressinhallintaryhmät
ART- ja stressinhallintaryhmät Käytännön tarkoitus Tarkoituksena on edistää nuorten mielenterveyttä ennaltaehkäisemällä mielenterveyshäiriöiden syntymistä sekä auttaa lievistä mielenterveyshäiriöistä kärsiviä
LisätiedotVarhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä
Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotIKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - isyyksiä
IKÄ,, MASENNUS JA MUISTAMATTOMUUS - eroja ja yhtäläisyyksi isyyksiä Vaasassa 8.10.2009 Projektikoordinaattori Esa Aromaa Pohjanmaa-hanke hanke Minkälaiseksi ikää ääntynyt väestö (65-84v) kokee oman terveytensä
Lisätiedot