KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011

Transkriptio

1 Liite Val 1 KANGASALA TILINPÄÄTÖS 2011 Kh Val

2 Kangasala TP Kangasala aluekartta

3 Kangasala TP Kunnanjohtajan puheenvuoro Vuoden 2011 osalta yleistä talouskehitystä kuvaavat tiedot ovat eräiltä osin edellisvuosia heikompia. Erityisesti Suomen vienti on kehittynyt kilpailijamaihin verrattuna kovin heikosti. Vuoden 2008 taantuman seurauksena euromaiden vienti putosi %. Suomen osalta pudotus oli n. 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin tärkeiden kilpailijamaiden esimerkiksi Saksan. Suomen vienti on jäänyt alhaiselle tasolle, kun taas kilpailijamaat ovat ylittäneet viennissään vuoden 2008 tason. Seurauksena on ollut, että vaihtotase on pudonnut miinukselle, kun viennistä saadut tulot eivät ole riittäneet tuonnin maksamiseen. Suomen kustannuskehitys on ollut nopeampaa kuin muissa euromaissa. Tästä johtuen ilmeisesti juuri saksalaiset yritykset ovat saaneet sellaisia tilauksia, joita aikaisemmin tuli suomalaisille yrityksille. Maailmanmarkkinoiden virkistyminen ei siis ole tuonut Suomen talouteen vauhtia. Olemme nyt kotimaisen kysynnän kehittymisen varassa. Suurten vientiyritysten alihankkijoina toimiville kangasalalaisille yrityksille viennin alhainen taso on tuonut haasteita. Tämä epävarmuus vaikuttaa myös työllisyyteen. Kangasalla on paikallisen tason aktiviteetti ollut korkealla tasolla. Rakentaminen on erityisen vilkasta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Myös kotimarkkinoilla toimivien yritysten tilauskanta on pääosin hyvä. Myös toimitilarakentaminen on päässyt taas käyntiin Kallion alueen toteutuessa. Vuoden 2011 alussa toteutui Kangasalan ja Kuhmalahden kuntaliitos. Yhteistyö niin luottamushenkilöiden kuin henkilöstön kesken on ollut merkillepantavan myönteistä. Myös kuntalaisilta on tullut yhdistymisestä myönteistä palautetta. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen käynnistämiseen tuli ongelmia Oriveden ilmoitettua ryhtyvänsä neuvottelemaan Tampereen kanssa. Harmillista on ollut, että Kangasalan sosiaali- ja terveystoimen henkilökunta teki todella suuren työn yhteistoiminnan rakentamiseksi. Tämä työ valuu pääosin hukkaan. Suomen hallitus aloitti vuoden aikana hallitusohjelmaan pohjautuen suuren kuntauudistushankkeen. Uudistuksessa tarkoituksena on vähentää merkittävästi kuntien lukumäärää. Tampereen kaupunkiseudulla tämä tarkoittaisi kaikkien kehyskuntien yhdistämistä Tampereeseen. Uudistuksen tueksi esitetyissä laskelmissa ei ole osoitettu millaisia säästöjä tai toiminnan tehostamista hankkeen myötä olisi mahdollista saavuttaa. Myös juridiselta kannalta uudistusta on voimakkaasti kritisoitu. Erityisesti on kiinnitetty huomiota siihen, voiko hallitusohjelman poliittisella linjauksella sivuuttaa hyvän hallintotavan ja perustuslain kunnalliseen itsehallintoon kohdistuvat määräykset. Mikäli kuntauudistushanke etenee lainsäädännön ja kuntaliitosselvitysten asteelle, tulee se merkittävästi työllistämään myös Kangasalan kunnan toimijoita. Kangasalan kunnan talous parantui vuoden 2011 aikana. Kunnan lainamäärä pysyi hallinnassa ja suhteellinen velkaantuneisuus alentui. Kiitän kunnan henkilöstöön kuuluvia, jotka ovat olleet mukana yhteisesti kehittämässä kangasalan kuntaa ja turvaamassa toimintaamme. Kiitos yhteistyöstä. Kangasalan luottamushenkilöitä kiitän kunnan asukkaiden hyväksi tehdystä työstä Jukka Mäkelä Kunnanjohtaja.

4 Kangasala TP Kangasalan kunnan hallinto vuonna 2011 Valtuusto (puoluekanta sulkeissa) Kangasalan kunnan ylin päättävä toimielin on valtuusto. Valtuusto ohjaa päätöksillään koko kunnan kehittämistä. Kuhmalahden kunta liitettiin Kangasalan kuntaan alkaen valtuutettujen lukumäärä on 51. Valtuuston puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Raimo Kouhia (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Jorma Jussila (KD) ja toisena varapuheenjohtajana Heikki Lyytinen (Kok.). Valtuutetut Aarnio, Anja (SDP) Alanko, Pertti (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Bährend, Tuomas (Kesk.) Eskola, Eija (KANSIT) Haaparanta, Saila (SDP) Haavisto, Jussi (Kok.) Hackspik-Tuomisto, Merja (Kok.) Hagqvist, Jari (KD) Hakola, Paula (SDP) Hanweg, Harri (PS) Heinonen, Hanna (Kok.) Hirvonen, Hanna (Vihr.) Holma, Hanna (Kesk.) Häme-Sahinoja, Johanna (Vihr.) Jussila, Jorma (KD) Jussila, Mauri (Kok.) Jussila, Tuomo (KANSIT) Kaarne, Isto (SDP) Karvinen, Ritva (KANSIT) Keskinen, Timo (KD) Kouhia, Raimo (SDP) Kulmala, Teija (Kok.) Lahti, Pekka (SDP) Lahti-Nuuttila, Pentti (SDP) Laine, Hanna (SDP) Lehmus, Markku (SDP) Lehtinen, Ilkka (Kok.) Lehtinen, Timo J. (SDP) Lehtonen, Katja (Vas.) Lehtovaara, Olli (Vihr.) Liikka, Mika (Kok.) Lyytinen, Heikki (Kok.) Lähde, Tony (KANSIT) Manninen, Virve (Kesk.) Mansikka-aho, Juha (KD) Meurman, Mikko (Kok.) Mäkelä, Heikki (Kesk.) Nieminen, Markku (Kesk.) Nikkilä, Vesa (Kok.) Nygård, Sami (Kok.) Ollila, Heikki A. (Kok.) Ollila, Mika (Kok.) Rantanen, Eija (SDP) Savolainen, Päivi (Kok.) Seppi, Antti (Kesk.) Syrjäläinen, Harri (Kok.) Talli, Seppo (Vas.) Toivonen, Jouko (SDP) Turtiainen, Pertti (Vas.) Urkko, Jorma (Kok.) Kunnanhallitus Valtuuston valitsema 11-jäseninen kunnanhallitus vastaa kunnan yleisestä johtamisesta ja kehittämisestä valtuuston hyväksymien tavoitteiden, suunnitelmien ja päätösten mukaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2011 toiminut Heikki A. Ollila (Kok.) ja varapuheenjohtajana Hanna Laine (SDP). Jäsenet: Hackspik-Tuomisto, Merja (Kok.) Heinonen, Hanna (Kok.) Holma, Hanna (Kesk.) Laine, Hanna (SDP), vpj Lahti, Pekka (SDP) Lehtinen, Ilkka (Kok.) Lehtinen Timo J. (SDP) Meurman, Mikko (Kok.) Ollila, Heikki A. (Kok.) pj Turtiainen, Pertti (Vas.) Uskalinmäki, Sari (KANSIT) Varajäsen Ollila, Mika (Kok.) Savolainen, Päivi (Kok.) Arra, Simo (Kesk.) Hänninen, Mira (SDP) Aarnio, Aira (SDP) Alanko, Pertti (Kok.) Rajala, Mia (SDP) Jalava, Maija-Liisa (Kok) Urkko, Jorma (Kok.) Talli, Seppo (Vas.) Eskola, Eija (KANSIT)

5 Kangasala TP Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto Kunnanhallituksen liiketoimintajaosto hoitaa konserniohjausta ja konsernivalvontaa kunnanhallituksen päättämällä tavalla. Liiketoimintajaoston puheenjohtajana on toiminut Heikki A. Ollila ja varapuheenjohtajana Hanna Laine. Jäsenet: Arra, Simo Eskelinen, Satu Jalava, Maija-Liisa Laine, Hanna, vpj Neilimo, Kari Ollila, Heikki A., pj Turtiainen, Pertti Varajäsen Holma, Hanna Lyytinen, Heikki Hackspik-Tuomisto, Merja Hänninen, Mira Lahti-Nuuttila, Pentti Heinonen, Hanna Talli, Seppo Yhteislautakunta 2011 Puheenjohtaja Jussila Mauri Varapuheenjohtaja v Markkula Anne Jäsenet Varajäsen kaupunki/kunta Jussila, Mauri Tulenheimo, Torsti Kangasala Schukoff, Jorma Sieranoja, Pasi Kangasala Hypén, Marja Manni, Tessa Kangasala Väkeväinen, Henna Hölli, Minna Kangasala Jaatinen, Ilmo Rautanen, Timo Kangasala Salokangas, Paula Kiviranta, Ulla Kangasala Markkula, Anne Tuominen, Merja Juupajoki Hilden, Matias asti Kittilä, Jukka Pälkäne Urkko, Petri alkaen Kokkola-Ahava, Arja Zeitlin, Rainer Pälkäne Jakara, Riitta Reini, Ulla Orivesi Viljanen, Risto Nieminen, Antti Orivesi Kuhmalahti toimikunta Puheenjohtaja Pertti Alanko Varapuheenjohtaja Oiva Vierikka Jäsen Alanko, Pertti Särkikoski, Marja Vierikka, Oiva Järvinen, Marjo Tapanila, Jouko Henkilökohtainen varajäsen Yli-Hinkkala,Juhani Oranen, Marja Seppi, Antti Rasi, Inkeri Pekkarinen,Marja

6 Kangasala TP KUNNAN YLEINEN KEHITYS Väestö Kangasalan kunta sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, jossa oli kuntaa alkaen kuntaliitos Kuhmalahden kunnan kanssa kangasalalaisia oli , joista miehiä oli ja naisia kangasalalaisia oli , joista miehiä oli ja naisia Ulkomaiden kansalaisia oli 342 (v ). ( kuntaliitos Kuhmalahden kanssa huomioituna) kangasalalaisia oli , joista miehiä oli ja naisia Kangasala on suomen 35. suurin kunta. Väestö osa-alueittain Osa-alue %-osuus Muutos - % 2011 Vatiala ,0 1,2 Suorama ,2-0,7 Kirkonkylä ,9 1,4 Itäosa ,8 0,7 Pohjoisosa ,5 1,5 Eteläosa ,6-0,6 Sahalahti ,8-1,0 Kuhmalahti ,5-0,1 Muu ,6 1,1 Yhteensä ,5 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma viiteen ikäluokkaan Ikäluokka Yhteensä

7 Kangasala TP Väestön ikärakenne Vertailuna koko maan ikäjakauma (merkitty katkoviivalla) Miehet Naiset Lähde: Tilastokeskus Asuntotuotanto Viime vuonna valmistui 245 asuntoa, lähes pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisesti, eli yhtä paljon kuin vuosina Noin puolet (121 kpl) valmistuneista oli pientaloja ja loput rivi- ja kerrostaloja. Kerrostaloasuntoja valmistui poikkeuksellisen paljon. Kun vuonna 2010 ei kerrostaloja valmistunut lainkaan, ollaan keskimäärin tasaisessa vauhdissa. Valmistuneet asunnot Kangasalla talotyypin mukaan (kuntaliitos Sahalahti ja Kuhmalahti)

8 Kangasala TP Työllisyys Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 7,8, mikä on 1,3 prosenttia alhaisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo 9,1 %. Vuonna 2010 keskimääräinen työttömyysprosentti oli 8,9. Pirkanmaan keskiarvo oli 10,3 %. Edellisvuoden (2010) keskiarvo oli 11,7 %. Työttömyyden kehitys Lähde: Pirkanmaan Te-keskus Työttömien määrän kehitys ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Kangasalla Työttömien määrän kehitys ja pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä Kangasalla 2000 Työttömät Pitkäaikaistyöttömien osuus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

9 Kangasala TP Työllistämistoimet Työttömyystilanteen helpottamiseksi kunta pyrkii edistämään työllisyyttä erityisin työllistämistoimin. Tavoitteena on ehkäistä syrjäytymistä sekä tukea työmarkkinakelpoisuuden säilyttämistä tarjoamalla mahdollisuus määräaikaiseen työsuhteeseen tai muuhun työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen. Kunnan työllistämistoimenpiteet tukevat valtion työllisyyspolitiikkaa yhteistyössä paikallisten työvoimaviranomaisten kanssa. Vuonna 2011 Kangasalan kunnalla palkkatuetussa työssä oli 54 henkeä ja erilaisissa harjoitteluissa 59 henkeä. Työpaikkojen lukumäärän kehitys Lähde: Tilastokeskus Työssäkäyntitilastoa ( ) Työpaikat (Ti) Työvoima (Te, Ti) Työllinen työvoima (Ti) Työvoiman osuus väestöstä % 49,6 48,9 49,0 Työpaikkaomavaraisuus % * 66,9 65,1 Työmatkaliikenne (Ti) Kangasalta Kangasalle *(työpaikat/työlliset*100) (Tilastokeskus julkaisee marraskuussa 2012 työpaikka- ja pendelöintitilastot) Ti = Tilastokeskus Te = Työvoima- ja elinkeinokeskus

10 Kangasala TP KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Yleinen taloudellinen kehitys Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 kolmisen prosenttia. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Vuosikasvuun vaikutti kuitenkin merkittävästi vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen alhainen lähtötaso. Maailmantalouden näkymät heikentyivät kesän jälkeen merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät muuttuivat keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä supistui vuonna 2011 lähes prosentin viime vuoden tasosta. Kansantuotteen kasvu olikin vuoden loppupuolella hyvinkin vaatimatonta. Viime aikoina laadituissa kokonaistaloudellista kehitystä koskevissa ennusteissa on esitetty toisistaan poikkeavia kehityskuvia Suomen kansantalouden näkymistä lähivuosina. Jos finanssikriisin torjunnassa onnistutaan, niin taloudellinen notkahdus jäänee lyhytaikaiseksi, lähinnä vuotta 2012 koskevaksi. Taloudellinen kasvu on kuitenkin Suomessa tänä vuonna hidasta ja taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku. Kuluvan vuoden kasvuksi ennustetaan 0,8 % ja kasvu on hyvin pitkälti yksityisen kulutuksen varassa. Taloudellisen toimintaympäristön kehityksen ohella kansantaloutemme lähivuosien kehitykseen vaikuttavat taloudelliset toimenpiteet. Niiden mitoittamisessa, ajoituksessa ja kohtaannossa on otettava huomioon suhdannetilanteen ohella kansantaloutemme rakenteisiin ja niiden vahvistamiseen liittyvät näkökohdat. Valtiovarainministeriön arvio lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräisestä vuotuisesta kasvusta on parin prosentin luokkaa. Ensi vuonna taloudellisen aktiviteetin ennustetaan piristyvän ja BKT:n kasvuksi muodostuu 1,5 %. Kasvu on edelleen pitkälti kotimaisen kysynnän varassa. Viennin oletetaan elpyvän hieman alle kolmen prosentin kasvuun vetäen yksityiset investoinnit nousuun. tuonti pysyy kuitenkin vientiä korkeammalla tasolla ja siten kauppatase pysyy edelleen alijäämäisenä. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 3,3 %. Raamisopimuksen mukaisesti palkkaratkaisut merkitsevät sitä, että ansiotason kohoaminen on vuonna 2013 hitaampaa kuin tänä vuonna. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 2,6 %. Keskimääräinen työttömyysaste aleni vuonna 2011 edellisen vuoden tasosta puolisen prosenttiyksikköä. Vuonna 2012 työttömyysasteen arvioidaan olevan noin 8 %, mikä merkitsee että työttömänä on tänä vuonna keskimäärin noin kaksisataatuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyys on kääntynyt vuonna 2012 lievään nousuun. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasva tänä ja ensi vuonna kuitenkin vain niukasti, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtionvarainministeriön ennustamissa melko vaatimattomissa kasvuluvuissa. keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2013 valtionvarainministeriö arvioi 7,9 %. Julkinen talous Finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma jättivät jälkensä Suomen julkiseen talouteen. Julkisyhteisöjen nettolainanotto kääntyi taantuman aikana ylijäämästä syvään alijäämään. Samalla julkisyhteisöjen velkasuhde kasvoi runsaaseen 48 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna Sopeutustoimien ja kohentuneen talouskasvun ansiosta julkisen talouden rahoitusjäämä pieneni vuonna 2011, mutta oli edelleen -0,8 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Suomen julkinen talous on siten kriisin jälkeen huomattavasti heikommassa asemassa kohtaamaan väestön ikääntymisestä aiheutuvat tulevaisuuden menopaineet. julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden turvaavan ylijäämän arvioidaan olevan noin 4,5 % suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkisen talouden sektoreista taantuma heikensi voimakkaimmin valtiontaloutta. Vuonna 2011 valtiontalouden alijäämä supistui, mutta oli edelleen 3 prosentin tuntumassa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

11 Kangasala TP Hallituksen päättämät sopeutustoimet pienentävät valtiontalouden alijäämää, mutta eivät poista sitä. Vuonna 2016 valtion rahoitusaseman arvioidaan olevan noin 1 % alijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon. Valtionvelan kasvu pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Paikallishallinnon alijäämä oli0,4 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna Lähivuosina paikallishallinnon arvioidaan pysyvän alijäämäisenä. Kunnallistalouden näkymät Tilastokeskuksen julkaisemien kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2011 tilinpäätösarvioiden mukaan toimintamenojen kasvu nopeutui hieman edellisvuotisesta ja oli 4,5 %. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 5,2 prosenttia Vuoden 2011 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntatalous on noin 400 miljoonaa euroa heikommassa tilassa kuin mitä vielä syksyllä 2011 arvioitiin. Koko kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate heikkeni vuonna 2011 edellisvuoden 3,0 mrd. eurosta 2,6 mrd. euroon Tilastokeskuksen helmikuussa julkaiseman kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviotilaston mukaan. Toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä 3,5 %. Verotulot kasvoivat 3,9 %, mutta kasvu hidastui edellisestä vuodesta. Tuloverokevennykset alensivat kunnallisveron tuottoa 129 milj. eurolla. Kuntien keskimääräinen veroprosentti kohosi 19,17 prosenttiin ja kuluvalle vuodelle edelleen 19,25 prosenttiin. Tuloveroprosentin ennustetaan jatkossakin nousevan. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu velan määrä kasvoi 0,9 mrd. eurolla ja lainakanta oli vuoden 2011 lopussa n. 12,9 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 2085 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli euroa. Kangasalan kunnan talous vuonna 2011 Kunnan vuoden 2011 toiminnallinen tulos käyttötalouden toimintakulujen osalta toteutui 100,8 prosenttisesti, kun otetaan huomioon tehdyt talousarvio muutokset. Muutostalousarviossa käyttötalouden toimintakulut lisääntyivät 1,2 milj. euroa ja toimintatuotot 4,2 milj. euroa. Talousarvion käyttötalousosan toimintakulut ylittyivät 1,3 milj. euroa. Palvelujen ostot ylittyivät 0,5 milj. euroa, avustukset 0, 2 milj. euroa ja muut toimintakulut 1,1 milj. euroa. Henkilöstökulut alittuivat 0,4 milj. euroa. Toimintatuotot toteutuivat 110,9 prosenttisesti ja toimintakate 97,5 prosenttisesti. Toimintakate nousi edellisestä tilinpäätöksestä 4,7 % ja 5,3 milj. euroa. Toimintakulujen ja toimintatuottojen suhde 28,3 %. Investoinnit oivat 18,8 milj. euroa. Käyttötalouden rahoitus toteutui lähes ennakoidusti. Verotulot olivat budjetoidusti 103,8 milj. euroa ja valtionosuudet 33,4 milj. euroa, jotka ylittyivät 0, 6 milj. euroa talousarvioon nähden. Verotulojen kasvu edelliseen vuoteen oli 3,3 %. Valtionosuudet kasvoivat 5,5 prosenttia. Rahoitustuottojen- ja kulujen osalta korkotuotot ja kulut toteutuivat lähes budjetoidusti. Muihin rahoitustuottoihin ja kuluihin on kirjattu kunnansijoitussalkun arvon nousut ja alennukset vuoden 2011 aikana. Hankinta-arvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä ,41 euroa ja hankintaarvon vähennykset ja arvonalentumiset ovat olleet yhteensä ,64 euroa, joten kirjausten nettovaikut kunnan tulokseen heikentävästi on ollut yhteensä ,23 euroa. Lisäksi tulosvaikutteiseksi tuloksi on kirjattu 1,0 milj. euron tuloutus sijoitusomaisuudesta kunnan kassaan, joka sisältyy tilikauden ylijäämään. Edellä oleva huomioiden ja muut talousarvion toteutuman poikkeamat, kunnan toiminnalliseksi tulokseksi muodostui 15,2 milj. euroa ja poistojen, 9,8 milj. euroa, jälkeen kunnan tilikauden 2011 tulos oli 5,4 milj. euroa. Ilman sijoitusomaisuuden kirjauksia kunnan toiminnallinen tulos on 8,6 milj. euroa ylijäämäinen. Kunnan kokonaislainakanta on 50,2 milj. euroon. Asukasta kohden lainaa on euroa

12 Kangasala TP Tuloslaskelma 2011 ja sen tunnusluvut Tuloslaskelmassa selvitetään tilikaudelle jaksotettujen tulojen riittävyyttä tilikaudelle jaksotettuihin menoihin. Tuloslaskelma, ml. vesilaitos Ta+mta 2011 Tp 2011 Tp 2010 M-% K-% Ulkoiset erät, Tp10/11 Ta/Tp11 Toimintatuotot ,2 110,9 Valmistus omaan käyttöön ,7 32,9 Toimintakulut ,2 100,8 TOIMINTAKATE ,7 97,5 Verotulot ,0 100,1 Valtionosuudet ,2 102,0 Rahoitustuotot ja -kulut ,1 199,2 Korkotuotot ,2 77,4 Muut rahoitustuotot , ,4 Korkokulut ,5 100,4 Muut rahoituskulut , ,3 VUOSIKATE ,6 113,2 Poistot ja arvonalentumiset ,4 105,6 Suunnitelman mukaiset poistot ,4 105,6 TILIKAUDEN TULOS ,9 130,2 Poistoeron muutos ,3 Rahastojen muutos 17 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ ,6 131,1 Tilikauden tulos sisältää kirjaukset kunnan sijoitusomaisuuden (sijoitussalkun) arvon nousuista ja alennuksista vuoden 2011 aikana. Hankinta-arvonlisäykset ja arvonalennusten palautukset ovat olleet yhteensä ,41 euroa ja kirjattu tuloksi muihin rahoitustuottoihin. euroa ja kirjattu menoksi muihin rahoituskuluihin. Kirjausten nettovaikutus vuoden 2011 tilikauden tulokseen on , 23 euroa. Lisäksi tilikauden tulokseen sisältyy 1,0 milj. euron tuloutus vuoden 2010 sijoitusvarojen tuotosta. Vuoden 2011 tilikauden toiminnallinen tulos on ,04 euroa. Hankinta-arvon vähennykset ja arvonalentumiset ovat olleet yhteensä ,64 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen (myös valtion rahoitusosuus) osuuden toiminnan kuluista. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 28,3 20,4 Vuosikate/Poistot, % 155,0 190,1 Vuosikate, euroa/asukas (475*) Asukasluku

13 Kangasala TP Toimintatuotot/ % toimintakuluista = 100xToimintatuotot/ (Toimintakulut-Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Kangasalan kunnan tavoite on ollut nostaa suhdeluku vähintään 15 %:iin. Vuosikate/Poistot, % =100xVuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo 100 % oletetaan kunnan tulorahoituksen riittävän. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet, liittymismaksut ja rahoitusosuudet. Kangasalan kunnan vuosikate on selkeästi alijäämäinen investointien suhteen ja tulorahoitus näin ollen epätyydyttävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Keskimääräistä, kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei kuitenkaan voida asettaa. Vuosikatteen kehitys ,2 14,2 9,8 10,6 10,6 10,5 6,2 6, Ta 2012 Ts 2013 Ts Tuloveroprosentti 20,00 20,00 Verotettava tulo/as (verotusvuosi) Asukasluku

14 Kangasala TP RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Kunnan toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelma esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa pakollisena informaationa, joka täydentää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetietojen antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Rahoituslaskelma, ml.vesilaitos Ta+mta 2011 Tp 2011 Tp 2010 M-% K-% Tp10/11 Ta/Tp11 Toiminnan rahavirta Vuosikate ,6 113,2 Tulorahoituksen korjauserät ,6 Investointien rahavirta Investointimenot ,3 93,3 Rahoitusosuudet investointimenoihin ,7 728,8 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot ,1 232,7 Toiminnan ja investointien rahavirta ,2 36,3 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys ,7 Antolainasaamisten vähennys ,2 44,8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,7 45,8 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 103,2 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset ,4 Toimeksiant. varojen ja pääomien muutokset ,7 Vaihto-omaisuuden muutos ,0 Saamisten muutos ,5 Korottomien velkojen muutos ,1 Rahoituksen rahavirta ,5 66,9 Rahavarojen muutos ,3 110,3 Vapaaehtoisen varauksen purku peruspääomaan Arvonkorotusrahaston purku 17 Muutos edell. tilikausien ylijäämään Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 85,3 131,1 Pääomamenojen tulorahoitus,% 61,0 90,1 Lainanhoitokate 1,9 2,5 Kassan riittävyys, pv 68,0 82,0 Asukasluku

15 Kangasala TP INVESTOINNIT Investointien tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, % =100xVuosikate/Investointien omahankintameno+ Antolainojen nettolisäys+lainanlyhennykset Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. LAINANHOITO Lainanhoitokate = (vuosikate+korkokulut)/ (korkokulut+lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvunarvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. MAKSUVALMIUS Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys (pv) =365 pv x kassavarat /kassasta maksut tilikaudella Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassastamaksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla. Kassastamaksuina käytetään kuukauden kassastamaksuja ja päiväkertoimena 30 pv.

16 Kangasala TP Tase 2011 ja sen tunnusluvut TASE euroa (2010 ei sisällä Kuhmalahden-Kangasalan vanhaink odin k untayhtymää) V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot Keskeneräiset, muut pitkävaik. menot 38 **Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat **Aineelliset hyödykkeet yhteensä Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset **Sijoitukset yhteensä ***Pysyvät vastaavat yhteensä TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat ***Toimeksiantojen varat yhteensä VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet **Vaihto-omaisuus yhteensä Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset *Pitkäaikaiset saamiset yhteensä Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset 5 9 Muut saamiset Siirtosaamiset *Lyhytaikaiset saamiset yhteensä **Saamiset yhteensä Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Muut arvopaperit **Rahoitusarvopaperit **Rahat ja pankkisaamiset ***Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA

17 Kangasala TP TASE V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto 0 Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä **Oma pääoma yhteensä POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset **Poistoero ja vapaaeht. varauks. yhteensä TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääoma Muut toimeksiantojen pääomat **Toimeksiantojen pääomat yhteensä VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat *Pitkäaikainen yhteensä Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat *Lyhytaikainen yhteensä **Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA Taseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 56,6 56,6 Suhteellinen velkaantuneisuus-% 43,6 46,8 Lainat /asukas Lainakanta milj. euroa 50,1 48,2 Lainasaamiset , milj. euroa 0,2 0,3 Asukasluku (2010 ei sisällä Kuhmalahden-Kangasalan vanhaink odin k untayhtymää) Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta.

18 Kangasala TP Omavaraisuus-% =100x (Oma pääoma+poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/(koko pääoma-saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäimellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee suurta velkaantuneisuutta. Rahoitusvarallisuus euro/asukas =(Saamiset+Rahoitusarvopaperit+Rahat ja pankkisaamiset)-(vieras pääoma-saadut ennakot)/asukasmäärä Tunnusluku osoittaa likvidien varojen riittävyyden vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntatalouden rahoitusvarallisuus on 197,23 euroa/asukas negatiivinen (v. 2005). Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta mukaan rahoitusvarallisuus euro/asukas tunnuslukua ei enää vuodelta 2009 lasketa Suhteellinen velkaantuneisuus-% =100x (Vieras pääoma-saadut ennakot)/käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska käyttöomaisuuden ikä, käyttöomaisuuden arvostus tai poistomenetelmä eivät vaikuta tunnusluvun arvoon. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla ollut keskimäärin 30 %. Lainakanta =Vieras pääoma-(saadut ennakot+ostovelat+siirtovelat+muut velat) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainasaamiset =Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkittyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhteisöjen investointien rahoittamiseen. KOKONAISTULOT JA -MENOT 2011, ULKOISET ml. vesilaitos TULOT milj. % MENOT milj. % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot 46,531 21,9 Toimintakulut 164,701 77,2 Verotulot 103,757 48,8 Valmistus omaan käyttöön -0,136-0,1 Valtionosuudet 33,424 15,7 Korkokulut 1,543 0,7 Korkotuotot 0,107 0,1 Muut rahoituskulut 19,079 8,9 Muut rahoitustuotot 16,599 7,8 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos Pysyvien vastaav. myyntivoitot -4,995-2,3 Pysyvien vastaav. myyntitappiot -0,003 0,0 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 1,895 0,9 Investointimenot 19,752 9,3 Pysyvien vastaav. hyödykk. luovutustulot 5,818 2,7 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0,031 0,0 Antolainasaamisten lisäys 0,030 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,000 3,3 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 7,141 3,3 Lyhytaikaistenlainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen vähennys 1,100 0,5 Oman pääoman lisäykset 2,407 1,1 Oman pääoman vähennykset KOKONAISTULOT YHTEENSÄ 212, ,0 KOKONAISMENOT YHTEENSÄ 213, ,0

19 Kangasala TP KONSERNITARKASTELU Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely on muuttunut kuntalaissa alkaen. Kuntalain 13 :ään on lisätty valtuuston konsernijohtamiseen liittyvät tehtävät. Valtuusto päättää kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista.

20 Kangasala TP KUNTAKONSERNIIN KUULUVAT TYTÄRYHTEISÖT 2011 Talousarvio 2011 ei sisältänyt talousarviotavoitteita Kuhmalahden alueen asuntoosakeyhtiöistä. As Oy Isopenni Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Osakepääoma Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 3 kpl 2h+kk+s 43 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 59 m ,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,10 euroa ,97 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 18 - Muut henkilösivukulut 18 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 2 2 Omavaraisuusaste 14 14

21 Kangasala TP As Oy Kuhmalahden Kolikko Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+kk+s 43 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 59 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,66 euroa ,22 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 24 - Muut henkilösivukulut 24 - Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Lainat Aralta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 2 2 Omavaraisuusaste 4 4

22 Kangasala TP As Oy Kuhmalahden Vili Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 74,5 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 60 m2 -asuinhuoneistoja 1 kpl 2h+k+s 45,5 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,55 euroa ,00 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 23 - Muut henkilösivukulut 23 - Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% oma pääoma negatiivinen Maksuvalmius, Quick ratio 6 8 Omavaraisuusaste 0 0

23 Kangasala TP As Oy Pirkanpelto Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Osakepääoma Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 2 kpl 3h+k+s 80 m2 -asuinhuoneistoja 3 kpl 2h+k+s 63 m ,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,46 euroa ,60 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 4 - Muut henkilösivukulut 4 Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 1 1

24 Kangasala TP As Oy Tulimäenvatro Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Jarmo Kivineva Yhteystiedot: kehitysjohtaja Jarmo Kivineva, Kunnantie 1, Kangasala, p Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan kunnan Kuhmalahden alueella. Yhtiön tehtävänä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistajat voivat toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Rakennuksen huoneistojakauma on seuraava: -asuinhuoneistoja 1 kpl 3h+k+s 71 m2 -asuinhuoneistoja 2 kpl 2h+k+s 58,5 m2 -asuinhuoneistoja2 kpl 2h+kk+s 63 m2 Osakepääoma 2 522,82 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,69 euroa ,58 euroa Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut 3 - Muut henkilösivukulut 3 - Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Yhtiön tunnusluvut Käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 1 1 Omavaraisuusaste 2 2

25 Kangasala TP Kangasalan Lämpö Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pekka Lehtonen Yhteystiedot: Tyrnimarjankuja 3, Kangasala, p sähköposti: Toiminnan kuvaus Kangasalan Lämpö Oy on Kangasalan kunnan alueella toimiva kaukolämpö- ja maakaasupalveluja tarjoava lämpöyhtiö. Yhtiö omistaa ja hallitsee maa-alueita, lämpökeskuksia, lämmönsiirtoverkostoja ja maakaasuputkistoja. Asiakkaille myytävä kaukolämpö tuotetaan pääasiassa maakaasulla. Maakaasuliiketoiminta pitää sisällään sekä maakaasun myynnin että siirron. Yhtiön liikevaihdosta Kangasalan kunnalle toimitetun energian osuus on noin 10 % ja muille kuntakonserniin kuuluville yhtiöille noin 11 %. Keskimääräistä lämpimämmästä vuodesta johtuen kaukolämmön myyntimäärä oli noin 14 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Maakaasun myyntimäärä pieneni noin 12%. Merkittävin maakaasuinvestointi oli liittyminen Gasum Oy:n maakaasuverkkoon Huutijärvellä ja Sahalahdella. Pikonkankaan lämpölaitokselle investoitiin 8 MW maakaasukattila ja vanhojen polttimien poltinautomaatio. Kaukolämpöverkostoon ei tehty merkittäviä investointeja. Eduskunnan joulukuussa tekemä energiaveropäätös nosti maakaasun verorasitusta noin 330 % ja aiheutti vuoden 2011 alusta merkittävän korotuksen sekä kaukolämmön että maakaasun hintaan. Osakepääoma ,76 euroa Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % Talous Lainat Taseen loppusumma ,94 euroa euroa Kriittiset menestystekijät - Lämpötiheyden lisääminen nykyisellä toiminta-alueella - Kaukolämmön ja maakaasun kilpailukykyinen hinta Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle euroa maksettu Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu

26 Kangasala TP Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 MTA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tilinpäätössiirrot Tuloverot Tilikauden voitto / tappio Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Henkilöstömäärä Yhtiön tunnusluvut Kaukolämpötoiminnan hyötysuhde (myyty MWh / tuotettu MWh) 87,1 % 86,0 % 87,2 % Kaukolämmön kokonaishinta /MWh (kaukol.tuotot / myydyt MWh) 51,8 65,7 66,1 Tehokkuus/taloudellisuus Sijoitetun pääoman tuotto-% 11,1 % 4,7 % 9,6 % Velkaantumisaste-% 21,6 % 20,0 % 19,1 % Maksuvalmius, Quick ratio 2,56 3,00 2,56 Omavaraisuusaste 59,1 % 66,0 % 59,2 % *Tunnuslukuja tilinpäätöksestä laskettaessa käytetään Yritystutkimusneuvottelukunnan analysointisuositusta.

27 Kangasala TP Kangasalan Torikeskus Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Pentti Oittinen, Kangasalan Kiinteistöpalvelu Oy Yhteystiedot: Ainontie 8, Kangasala, p sähköposti: Toiminnan kuvaus Kiinteistö sijaitsee Kangasalan keskustassa vuokratulla alueella. Yhtiön tehtävä on ylläpitää kiinteistöä siten, että osakkeenomistaja voi toimia siellä itse tai vuokrata hallitsemiaan tiloja. Tällä hetkellä tiloissa toimii kirjasto ja kahvio. Yhtiö tulee rakennuttamaan Kimmo Pyykkö -museon ja kulttuuritilat. Tilojen suunnittelu on meneillään. Alla olevissa tunnusluvuissa ei ole huomioitu lisärakentamista. Yhtiö on tehnyt rajaseinäsopimuksen Kiinteistö Oy Kangasalan Säästökeskuksen kanssa. Rakennusten huoneistojakauma on seuraava: - liike- ja toimistohuoneistoja 4 kpl 2 271,5 m² Osakepääoma 2 500,00, osakkeita 250 kpl, á n.10 Osakeomistus Talous Lainat Kangasalan kunta 100 % omistus Taseen loppusumma euroa euroa Kriittiset menestystekijät Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu Yhtiölle asetettavat muut tavoitteet Kiinteistön kunnossa pitäminen ja arvon säilyttäminen sekä lisärakentaminen tavoitteen mukaan

28 Kangasala TP Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP 2010 TA 2011 TP 2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut, kiinteistön kulut Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainat emolta Lainat pankeilta Takaukset emolta Henkilöstömäärä Yhtiön tunnusluvut Suorite 1, huoneistoja Suorite 2, käyttöaste Tehokkuus/taloudellisuus Oma tunnusluku 1 * Oma tunnusluku 2 * * tunnusluvun lisäselvitys Sijoitetun pääoman tuotto% Velkaantumisasteprosentti Maksuvalmius, quick ratio Omavaraisuusaste

29 Kangasala TP Kangasalan Uimahalli Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Paula Liinamaa Yhteystiedot: Kirkkojärventie 4, Kangasala, p sähköposti: Toiminnan kuvaus Uimahallikiinteistö sijaitsee Kangasalan keskustassa kunnalta vuokratulla tontilla. Yrityksen tehtävänä on harjoittaa uimahallin ja sen oheispalveluihin liittyvää liiketoimintaa sekä vuokrata rakennuksen tiloja yrityksille, yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Toimintaansa yritys pyrkii harjoittamaan mahdollisimman kustannus- ja energiatehokkaasti. Osakepääoma , osakkeita on 100 kpl, a Osakeomistus Kangasalan kunta 100 % omistus Lisäksi euron osakepääoma (osakeyhtiölain 11 luvun :n 1. mom. 3. kohdan mukainen osakepääomasijoitus) Talous Lainat Taseen loppusumma ,90 euroa euroa Kriittiset menestystekijät - Erinomainen asiakaspalvelu - Allasosaston hygieenisyys ja viihtyisyys - Allasosaston tekninen toimivuus - Palveluntuottajien ammattitaito, luotettavuus ja yhteistyökyky - Toiminnan kustannustehokkuus Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu

30 Kangasala TP Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma Lainojen lyhennys Lainojen lisäys Lainat emolta Lainat pankeilta Lainat Aralta Takaukset emolta 100 % 100 % 100 % Henkilöstömäärä 0,5 1 1 Yhtiön tunnusluvut Kävijämäärä / tavoite Keskimääräinen lipun hintatavoite 3,99 4,22 4,12 Tehokkuus/taloudellisuus Käyttöaste / tavoitekävijämäärä /päivä Lämmönkulutus / asiakas (kwh / asiakas) 13,6 12,28 11,78 Sähkönkulutus / asiakas (kwh/asiakas) 6,26 6,15 6,33 vedenkulutus / asiakas (l / asiakas) Sijoitetun pääoman tuotto-% -9,7 1,2 Velkaantumisaste-% Maksuvalmius, Quick ratio 0,93 Omavaraisuusaste % 3,5 5,6 Toiminnan avustus emolta kirjaantunut taseeseen sijoitetun omanpääoman rahastoon.

31 Kangasala TP Kiinteistö Oy Kangasalan Ostoskeskus Vastuuhenkilö: hallituksen puheenjohtaja Hanna Vuojela Yhteystiedot: Kangasalan kunta, PL 50, Kangasala, p sähköposti: Toiminnan kuvaus Osakepääoma Osakeomistus Yhtiön omistamat kiinteistöt on vuokrattu pääkirjaston laajennusosaa varten sekä asuin- ja liiketarkoituksiin. Yhtiöllä ei ole muuta toimintaa eikä sen palveluksessa ole henkilökuntaa. Osakepääoma on 2 522,82., 150 osaketta Kangasalan kunta 100 % omistus Lainat euroa Kriittiset menestystekijät Toteutuminen Arviointikriteeri Tavoitetaso 2011 Toteutuminen 2011 Osinko omistajalle 0 euroa 0 euroa Raportointivelvollisuus Esitykset keskitettyjen konsernitoimintojen ja palvelujen suunnittelusta ½-vuosiraportin (20.8. mennessä) ja tilinpäätöksen yhteydessä Esitykset mennessä ½-vuosiraportti annettu ei ole toimitettu Tunnusluvut Konserniyhtiön tunnusluvut TP2010 TA2011 TP2011 Liikevaihto Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Varauksien purku Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Taseen loppusumma