Rajallista rakkautta - turvattua tulevaisuutta - Lapsen hyvä kasvu ja kehitys

Transkriptio

1 Rajallista rakkautta - turvattua tulevaisuutta - Lapsen hyvä kasvu ja kehitys Haapajärvi klo 18 Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa

2 Vanhempana on helppo hyväksyä lapsi joka tekee aikuisten arvostamia asioita sopeutuu hyvin päivähoitoon tai kouluun hallitsee tunteensa antaa tilaa muille osaa välttää ristiriitoja on sosiaalisesti taitava kaverisuhteissa Onko lapsi oma itsensä vai hakeeko hän näillä keinolla vanhemman hyväksyntää, rakkautta, suorittaako kilttinä lapsena täydellistä lapsuutta vanhemmalleen?

3 Hyvä vanhempi Kestää, mutta myös huomioi kritiikin On aikuinen tarjoaa sukupolvien välisen kuilun Ei ole täydellinen Käy läpi saavuttamatta jääneet pettymykset ja unelmat ja antaa lapsensa luoda omat

4 Hyvä vanhempi Antaa turvaa ja luo rajoja ja uskaltaa tuottaa lapselle myös pettymyksiä Valvoo lapsen tekemisiä, mutta antaa lisää tilaa kypsymisen tahdissa Arvostaa ja luottaa ammattihenkilöstöön, joka viettää paljon aikaa lapsen kanssa Pyytää apua

5 Tue, älä tuomitse Jos lapsi tuntee, ettei hän ole sellainen kuin pitää, hän tulee epätoivoiseksi. Epätoivoinen lapsi tekee epätoivoisia tekoja. Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute ovat tavallisimmat syyt riskikäyttäytymiseen.

6

7 Omat rajat Miten sinä itse onnistut aikuisena pitämään huolta omista rajoistasi? Ovatko rajasi erilaiset töissä, vanhempana, harrastuksissa, suhteessa sukulaisiin? Missä huomaat olevasi erityisen vahvoilla? Entä löydätkö kohtia, joissa tarvitsisit jämäkkyyttä rajoillesi? Miltä sinun omat rajasi näyttävät lapsesi tai nuoresi silmin? Minkälaiset ovat lapsesi tai nuoresi rajat?

8 Lapsi, joka ei tunnista omia rajojaan - ajautuu helposti riitatilanteisiin päivähoidon tai koulun henkilökunnan kanssa - on usein riidoissa ikäkavereiden kanssa - voi uuvuttaa muut ihmiset tarvitsevuudellaan - tiuskii, kestää huonosti odottamista ja sitä, ettei saa erityispalvelua - on riskissä jäädä yksin ja ulkopuoliseksi - voidaan kokea rasittavaksi

9 Lapsesi rajat Opeta lasta tunnistamaan ja löytämään omat rajat. Missä ne menevät, miltä ne tuntuvat? Miten lapsesi mielestäsi osaa pitää rajoistaan huolta? Miten lapsesi hahmottaa toisten rajat? Kun lapsi oppii pitämään huolta omista rajoistaan, hän voi oppia kunnioittamaan ja hahmottamaan myös toisten rajoja. Todella tärkeä taito!

10 Millainen olet vanhempana? Kertomasi tarina itsestäsi vanhempana tulevaisuudessa, vaikuttaa sinuun tänä päivänä. Miten ja missä sävyssä puhut itsestäsi vanhempana? On hyvä puhua muiden vanhempien kanssa, koska joskus täytyy puhua, jotta tietää, mitä ajattelee.

11 Miten puhut lapsestasi? Se, millaista tarinaa kerrot lapsestasi tulevaisuudessa, vaikuttaa lapseesi tänä päivänä. Miten ja missä sävyssä puhut lapsestasi? Minkälaista tarinaa lapsesi kertoo itsestään - entä sinusta.

12 Henkilökohtainen vahvuus taito, lahja, tieto, arvo, asenne tai ominaisuus jonka olet hankkinut lapsuuden ja tämän hetken välillä, jota voit tietoisesti käyttää tehdäksesi jotain hyvin vanhempana.

13 Hyvä kokemus sellainen tapahtuma tai hetki vanhempana, jolloin teit jotain hyvin. Se voi olla pientä tai suurta, nautit kokemuksestasi ja olit ylpeä siitä mitä teit.

14 Yksin selviämisen tarve Lapsi täysin riippuvainen hoitajastaan vanhemmalla voi olla pakonomainen tarve selviytyä kaikesta yksin, riippumattomuus korostuu, vaikeus paljastaa oman jaksamisen rajat. Tuli parina iltana itkukin kotona, koska voimavarat oli kulutettu loppuun. En jaksanut mitään ylimääräistä. Tuntui ihan kamalalta Vanhemmuuden vastuu voi myös pelottaa ja uuvuttaa. Silloin kannattaa ilmaista selkeästi avun tarve ja ottaa vastaan kaikki saatavilla oleva apu ja tuki. Avun hakeminen ja neuvojen kysyminen on keinokkuutta ja hyvää vanhemmuutta.

15 Yksin selviämisen tarve Lähtöperheessä piti ehkä selvitä yksin, oli oltava emotionaalisesti riippumaton vanhemmista. Terveestä tarvitsevuudesta saattoi tulla pelottavaa. Kokemus siitä, että lapsena oli hyväksyttävää olla tarvittu, muttei tarvitseva.

16 Itsemyötätunto Mitä se on? Samalla tavoin kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Mitä myötätuntoon kuuluu: Huomaat toisen kärsimyksen Toisen kärsimys koskettaa (compassion = kärsiä yhdessä toisen kanssa) Ymmärrät, että kärsimys, epäonnistuminen ja epätäydellisyys koskettavat kaikkia ihmisiä (Lähde: Kristin Neff,

17 Itsemyötätunnon kolme osa-aluetta Ystävällisyys ja hyväsydämisyys itseä kohtaan Lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin ja oman tuskan ohittamisen sijaan Yleisinhimillisyys Kaikki ihmiset kärsivät ja kokevat epäonnistumisia tämä yhdistää meidät muiden ihmisten kanssa Tietoisuus Itsemyötätuntoisena suhtaudumme tasapainoisesti kielteisiin tunteisiimme siten, että emme tukahduta, mutta emme myöskään liioittele niitä. (Lähde: Kristin Neff,

18 Mitä itsemyötätunto ei ole Itsesääliä; itsesäälissä vellova ihminen ei näe sitä, että vaikeudet ovat jaettuja kokemuksia, vaan keskittyy vain omiin vaikeisiin tunteisiinsa. Itsensä hemmottelua; hyvittelemme itseämme vaikeina hetkinä (esimerkiksi suklaalla), mutta emme saa todellista apua tunnekokemukseemme. (Lähde: Kristin Neff,

19 Itsemyötätunto vs. itsetunto Läntisessä kulttuurissa itsetuntoon liittyy usein se, miten erotumme muista ja olemme erityisiä on koettava olevansa keskinkertaista parempi, jotta voisi hyväksyä itsensä. Itsemyötätunto ei perustu itsearviointiin, vaan siihen, että kaikki ihmiset ansaitsevat osakseen myötätuntoa ja ymmärrystä. Itsemyötätunto johtaa parempaan itseymmärrykseen, kun epäonnistumisiin voi suhtautua lempeästi, eikä niitä tarvitse peitellä.

20 Opettele ja opeta (itse)myötätuntoa! 1. Huomaa kärsimys. 2. Lohduta. 3. Pysy rinnalla. 4. Yleistä.

21 Ihminen on sitä, mitä hän on suhteessa muihin. Lapsen tehtävä on etsiä vastauksia ympäristöstään. Kun lapsi nähdään, kuullaan ja kohdataan sekä tarvittaessa häntä tuetaan -> stressitaso laskee -> Avaa mahdollisuuksia innostua, iloita ja oppia uusia asioita Ole läsnä, katso lasta! Kokemus merkityksellisyydestä

22 Mikä lapsen ilmaisema tunne, tekemä tai sanoma asia on tuntunut sinusta parhaimmalta? Mitä lapsen ilmaisemaa tunnetta, tekemää tai sanomaa asiaa sinun on vaikeinta sietää tai kestää? Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle älä kiirehdi poistamaan sitä! Minkä tunteen juuri hän kokee kaikkein vaikeimmaksi? Minkälaista tukea hän tarvitsee sinulta itsesäätelynsä tueksi tämän tunteen äärellä?

23 Mitä tunteita ja kokemuksia lapsen kehoon on tallentunut? Tarkkaile lapsen asentoja, olemusta, katsekontaktia ja sanatonta viestintää. Kehoon tallentuu se, mitä mieli ei muista.

24 Lapsi iloitsee vanhempiensa kumppanuuden toimivuudesta ja siitä, että näillä on omaakin elämää. Vanhempien parisuhdevaikeudet tulevat usein esiin lapsen ja nuoren vaikeuksina. Onko aikuisen helpompi puhua lapsensa käytöshäiriöistä kuin oman parisuhteen vaikeuksista? Lasta ei saa pakottaa osalliseksi vanhempien ongelmiin. Jokaisen perheenjäsenen tulisi saada perheestään tukea ja turvaa.

25 Lapsen oireilla on mieli Epänormaalissa kotitilanteessa lapsen on normaalia reagoida esimerkiksi uni ja syömisongelmilla tai tutulle työntekijälle kiukuttelemalla. Lapsen kanssa paljon aikaa viettävä ammatti-ihminen voi huomata lapsen käytöksessä muutoksen. Avoin tiedonkulku on tärkeää!

26 Lasten reagointitapoja vanhempien ongelmiin - lapsi vetäytyy omiin oloihinsa vanhempien riidellessä - lapsi on jommankumman vanhemman puolella näiden riidellessä - lapsi toimii sovittelijana vanhempien riitatilanteissa -lapsi kantaa huolta vanhempien ongelmista. (Sirpa Salo)

27 Miten omassa lähtöperheessäsi ratkottiin erimielisyyksiä? Oliko -kovaäänisiä riitoja? -mykkäkoulua? -lapset vanhempien sanansaattajia? -ilmapiiri kireä, mutta et ikinä kuullut riitoja? Pakeniko vanhempi vaikeita tilanteita lähtemällä? Miten se vaikuttaa sinuun tänä päivänä?

28 Aggressio muuttaa mieltä Aivojen toimitilan muutos, normaalista hälytystilaan, kun ihminen menee pois tolaltaan Kriittinen hetki on se, kun pinna palaa ja mielentilassa tapahtuu voimakas muutos. Aivojen toimintatila muuttuu voimakkaasti, vaikka ihminen ei sitä itse usein havaitse. Aivot menevät taistele -tai pakene olotilaan, jolloin kaikki turha pyyhkiytyy pois mielestä. Koko ymmärrys keskitetään meneillään olevaan hetkeen. Toimintaa hallitsee voimakas tunne, joka antaa yksilölle valtavan voiman, päättäväisyyden, ja ehdottomuuden, aivan kuin kyse olisi elämästä ja kuolemasta. Tämä tunne voi sisältää useita osia: pelkoa, raivoa, kauhua, vihaa. Daniel J. Siegel: The Developing Mind 1999

29 YLÄTIE/ALATIE Empatia Kronologinen muisti Looginen päättely Harkintakyky LIIPASIN: Tapahtuma Ärsyke Tunnista laukaisevat tekijät! Opettele ottamaan aikalisä! Selvittele vanhat traumat! Vahvista ylätietä! Aika pysähtyy Kontrolli häviää ALTISTAA / HERKISTÄÄ Väsymys Stressi Omat mustelmat / traumat Alkoholi Jotkin lääkkeet Perimä

30 Laskelmoivasti aggressiivinen Helposti hiiltyvät Rauhalliset viilipytyt Levottomat lepattajat

31 Rakentava riitely 1. Pyörremyrskytunnistin 2. Time out-vetoketju 3. Rauhoittuminen -liikennevalot 4. Ilmapiiripuntari 5. Jatkosta sopiminen 6. Sovinnon tekeminen

32 Turvallinen aggressionpurkupaikka Mitä saa repiä tai silputa? Onko patjaa, millä pomppia? Mihin voi luvallisesti purkaa aggressiogeneraattorin tuottamaa liikaenergiaa?

33 Kolme keinoa nuoren vihan ja raivon alta selviämiseksi:

34 1. Älä raivostu itse Muista, että nuori provosoi ja etsii mallia hallita omia tunteitaan: anna se. Koita pysyä asiallisena, älä ivaa, loukkaa tai käytä dramatiikkaa.

35 2. Määrittele kiistan tärkeys ja toimi sen mukaan: A) Elintärkeä B) Työstämisen väärtti C) Ei tärkeä

36 3. Hoida jaksamisesi Älä niele itseesi ikäviä tapahtumia Älä jää yksin Keskustele kumppanin tai ystävän kanssa Kirjoita vaikeat tunteet ulos Lue aiheeseen liittyvää kirjallisuutta Työstä itseäsi ja keskeneräisyyttäsi Varaa itsellesi keskusteluaika ammattilaisen kanssa jotta jaksat uskoa siihen, mitä olet tekemässä -että olet järkevä ja normaali ja rakastat vaikka rajoitat.

37 Lapsen biologinen tehtävä on haluta loputtomasti, vanhemman tehtävä on vetää raja, kun lapsi on saanut tarpeeksi. Lapsi pyytää sinulta rajoja! Anna ne! Ole tarkkana, että sinä olet aikuinen ja lapsi saa olla lapsi!

38 Mikä on tarpeeksi? Vanhempiin on kehittynyt lapsen asiaa ajavia ominaisuuksia: rakkautta ja ylpeyttä sekä syyllisyyttä kaikesta sellaisesta, joka on pois lapsen hoivasta ja huolenpidosta. Vanhemmuus on biologista ristiriitaa. Se on valintojen tekemistä oman ylläpidon ja lapsen hoivaamisen välillä.

39 Milloin lapsi on saanut tarpeeksi? Onko lapsessasi jotain merkkejä näkyvissä, kun hän on kylläinen? Mikä tunne sinussa kertoo siitä, että lapsi on saanut riittävästi huomiotasi, läsnäoloasi, aikaasi?

40 Lapsuuden perheen perintö Tunnistanko oman lapsuuden perheen malleja käytöksessäni? Miten mallit näkyvät vanhemmuudessani? Huomasin miettiväni paljon omaa lapsuutta ja isäsuhdettani. Olen saanut aika kurinalaisen kasvatuksen ja lapsuudestani on jäänyt monta tilannetta, jossa pelkäsin omaa isääni. Huomasin siirtäväni huutamisellani ja raivoamisellani saman kotoa saadun. Äidin kielletyt tunteet, 2008

41 On hyödyllistä tutkia oman lähtöperheen vuorovaikutusta - mitä se mahdollisti, mitä se esti sitä kautta voi saada paremman yhteyden ensin itseensä - sitten myös muihin. Läpikäymällä menneisyyttään voi ymmärtää monia tänä päivänä oudolta tuntuvia tunteita.

42 Miten ymmärrän erilaisuutta? Kivet ja ilmapallot Kivet: Rauhallisia, maltillisia Suunnitelmallisia Tarvitsevat ennakoitavuutta, eivät välttämättä ilahdu yllätyksistä Temperamentiltaan hitaammin lämpiäviä Eivät pitkästy missään Ei nähtävillä suuria tunteita, tunnetilat vaihtuvat hitaasti Ilmapallot: Vilkkaampia, nopeampia Spontaanimpia Tarvitsevat yllätyksiä rutiinien lisäksi Temperamentiltaan nopeasti lämpiäviä Turhautuvat helposti Laaja tunneskaala, vahvat tunnetilat vaihtuvat nopeasti laidasta laitaan

43 Erilaisuuden hyväksyminen Ilmaisu- ja palauteskaala Skaalauksen avulla vähennän omia turhautumisen ja vihantunteitani ja toinen tulee paremmin kuulluksi ja kohdatuksi. Miten viritän itseni lapsen kanssa samalle taajuudelle?