Perheen näkökulma lapsen käyttäytymiseen perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Perheen näkökulma lapsen käyttäytymiseen. 14.11.2014 perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa"

Sanna-Kaisa Salminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Perheen näkökulma lapsen käyttäytymiseen perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa

Väestöliiton perheverkko Alle kouluikäisten lasten vanhemmille, lasta suunnitteleville ja odottaville sekä lapsiperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille Vastaanottotoiminta -

2 Väestöliiton perheverkko Alle kouluikäisten lasten vanhemmille, lasta suunnitteleville ja odottaville sekä lapsiperheitä työssään kohtaaville ammattilaisille ja opiskelijoille Vastaanottotoiminta - Helsingissä: yksilöille ja pareille (maksullinen, ajanvaraus) - Eroavuxi: lapsen edun esille nostava vastaanottopalvelu eronneille - Netissä: (maksuton, ajanvaraus) Puhelinneuvontaa (ilman lisämaksua) Ohjattuja vertaistukiryhmiä Aineiston tuottaminen (maksullisia kirjoja ja vihkosia) perheverkko@vaestoliitto.fi

3 Lapsi oppii haluamaan sitä, mitä vanhemmat saavat hänet tarvitsemaan. Monelta menee aikuisuus siihen, että oppii haluamaan sitä, mitä itse omassa elämässään tarvitsee.

4 Hyvä vanhempi kestää kritiikin on aikuinen ei ole täydellinen antaa turvaa ja luo rajoja valvoo lapsen tekemisiä antaa kasvaa rauhassa arvostaa arkea

5 Hyvä vanhempi hyväksyy ristiriidat välillä uupunut ja menettää malttinsa uskoo itseensä muuttuu itsekin määrittelee roolinsa hakee apua

6 Ei pahan roolia kenellekään Aikuiset ja lapset tekevät virheitä ->Selvitetään asiat, myönnetään tapahtuneet Opetellaan puhumaan ja kuuntelemaan ->Ei palata aina uudelleen Aitoa anteeksiantoa, sovintoa -ei tehtyjä virheitä, tapahtumia aseeksi Vaatii aikuiselta tarkkaavaisuutta ettei vähätellä mustamaalata rooliteta ajauduta negatiiviseen kierteeseen

7 Ankaruus itseä kohtaan Moni vanhempi vaatii paljon itseltään Suoritteilla rakkautta Elämä peräkkäisiä projekteja Ilo katoaa Kaikkea ei voi hallita eikä käsikirjoittaa Anteeksiantoa ja inhimillisyyttä itselle

8 Täydellinen perhe kulisseissa Meillä ei koskaan riidellä. Meillä on kaikki hyvin, onhan? Kuka MINÄ olen? Miltä näyttää? - Miltä tuntuu?

9 Vanhemman vaikeus tuntea myötätuntoa ja haluttomuus lohduttaa lasta En muista koskaan päässeeni äitini tai isäni syliin Koen riittämättömyyttä, että en halua lohduttaa lapsia. Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian puutteestani Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi tulee luokseni itkien. Mietin, miltä minun pitäisi nyt näyttää Voiko aikuinen, jonka tarvitsevuutta ei ole kohdattu lapsena, vastata lapsen tarvitsevuuteen?

10 Myötätuntoon kuuluu Huomaat toisen kärsimyksen Se koskettaa sinua Ymmärrät, että kärsimys, epäonnistuminen ja epätäydellisyys koskettavat kaikkia ihmisiä

11 Auta lasta tunteiden äärellä osoita lapselle myötätuntoa nimeä tunne kerro että on ok tuntea vihaa, suuttumusta, pelkoa, surua Onko parisuhteessa mahdollista ilmaista heikkoutta, avuttomuutta, osaamattomuutta?

12 Itsemyötätunto Mitä se on? Samalla tavoin kuin tunnet myötätuntoa toista, voit kokea sitä myös itseäsi kohtaan. (Lähde: Kristin Neff,

13 Itsemyötätunnon kolme osa-aluetta Ystävällisyys ja hyväsydämisyys itseä kohtaan Lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin ja oman tuskan ohittamisen sijaan Yleisinhimillisyys Kaikki kärsivät ja kokevat epäonnistumisia tämä yhdistää meidät muiden kanssa Tietoisuus Itsemyötätuntoisena suhtaudumme tasapainoisesti kielteisiin tunteisiimme tukahduttamatta tai liioittelematta niitä. (Lähde: Kristin Neff,

Epätoivoinen lapsi tekee epätoivoisia tekoja.

15 Tue, älä tuomitse Jos lapsi tuntee, ettei hän ole sellainen kuin pitää, hän tulee epätoivoiseksi. Epätoivoinen lapsi tekee epätoivoisia tekoja. Toivottomuus, huono itsetunto ja unelmien puute ovat tavallisimmat syyt riskikäyttäytymiseen.

16 Ajankäyttö Sinkku 16h:2 -minä itse -työ Parisuhteessa:16h:3 -minä itse -työ -parisuhde Perheellinen: 16h:4 -minä itse -työ -parisuhde -perhe 16

17 Neljän pöydänjalan malli

18 Kotona Pysytään yhdessä Otava 2006 Ryhmässä

19 Millainen oli sinun lapsuudenkotisi ilmapiiriltään? Kannustava Riitaisa Sopuisa Mitätöivä

20 Kannustavassa kodissa Lasta rohkaistaan ja innostetaan kokeilemaan uusia asioita ikätasoisesti. Lopputulos tai saavutus ei ole se kaikkein tärkein, vaan halu ja motivaatio yrittää. Kun tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia, lohdutetaan ja sanotaan, että tulee uusia tilaisuuksia. Yritystä ja innostusta ei tukahduteta häpeällä.

21 Sopuisassa kodissa Keskustellaan riitatilanteissa ja pohditaan rauhassa erilaisia vaihtoehtoja ratkoa ongelmia. Huolehditaan myös sovinnonteosta riidan jälkeen. Tarjotaan toimivia malleja riitatilanteiden ratkomiseen, vihamielisyyttä ei pääse kertymään, koska mieltä vaivaavat asiat puretaan aika ajoin. Asioissa tehdään kompromisseja, voidaan jäädä erimielisiksi ja molemmat hyväksyvät sen.

22 Mitätöivässä kodissa Lasta arvostellaan ja piikitellään. Henkistä, fyysistä väkivaltaa. Usein syyllistävä vaikutus. Lapsi voi kokea aikuisen epäonnistumiset omaksi syykseen. Lapsena mitätöidyn voi olla vaikea luottaa itseensä aikuisena. Suhtautuminen omaan lapseen saattaa olla ylihuolehtivaa ja pelokasta ja voi olla vaikeaa iloita lapsen onnistumisista.

23 Riitaisassa kodissa Jatkuvasti tai ajoittain kireä ilmapiiri. Toinen vanhemmista voi olla arvaamaton ja tiuskahteleva ja toinen yrittää luoda sopua tai välttää ristiriitoja. Fyysistä, psyykkistä väkivaltaa tai niiden uhkaa. Läheisyys, toisen kunnioitus ja arvostus ovat hauraampia kuin kannustavassa tai sopuisassa kodissa.

24 Lapsuudenkodin nelikenttä Kannustava Äiti Riitaisa x Sopuisa Isä Mitätöivä Miten lapsuudenkotini vaikuttaa minuun vanhempana tänä päivänä?

25 Vanhempien tärkeä tehtävä on miettiä, mitä oman lapsuudenperheen vuorovaikutusmalleja haluaa siirtää lapsilleen

26 Huomasin miettiväni paljon omaa lapsuutta ja isäsuhdettani. Olen saanut kurinalaisen kasvatuksen ja lapsuudestani on jäänyt tilanteita, joissa pelkäsin omaa isääni. Huomasin siirtäväni huutamisellani ja raivoamisellani saman kotoa saadun. Äidin kielletyt tunteet, 2008

27 Miten vanhemman omassa lähtöperheessä ratkottiin erimielisyyksiä? Oliko aikuisilla -kovaäänisiä riitoja? -mykkäkoulua? -kireä ilmapiiri, mutta ikinä ei kuulunut riitoja? Oliko -lapset vanhempien sanansaattajia? Pakeniko vanhempi vaikeita tilanteita lähtemällä? Miten sen vaikutus näkyy tänään, tässä ja nyt?

28 Menneisyytemme vaikuttaa On hyödyllistä tutkia oman lähtöperheen vuorovaikutusta -mitä se mahdollisti, mitä se esti. Sitä kautta voi saada paremman yhteyden ensin itseensä, sitten myös muihin. Läpikäymällä menneisyyttään voi ymmärtää monia tänä päivänä oudolta tuntuvia tunteita.

29 Vanhemmat riitelevät kotona Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät, joista parisuhdeongelmat ovat tutkitusti yksi merkittävä uhkatekijä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että jopa suuri osa lasten psyykkisistä oireista on seurausta vanhempien eroa edeltäneestä vaikeasta parisuhteesta. (Tutkija Sirpa Salo)

30 Parisuhdekriisissä vanhemmat eivät usein pysty huomioimaan lapsiaan. Tutkimuksen mukaan parisuhdeongelmat vaikuttavat rankasti lasten oireisiin. Yhdellä kymmenestä lapsesta esiintyy oireita, mutta jos vanhemmilla on parisuhdeongelmia, oireita on yli puolella lapsista.(tutkija Sirpa Salo)

31 Lasten reagointitapoja vanhempien ongelmiin lapsi vetäytyy omiin oloihinsa vanhempien riidellessä lapsi on jommankumman vanhemman puolella näiden riidellessä lapsi toimii sovittelijana vanhempien riitatilanteissa lapsi kantaa huolta vanhempien ongelmista. (Sirpa Salo) Kuva: Anna Salmi

32 Eron voi tehdä viisaasti Mitä enemmän vanhemmat työskentelevät yhdessä hyvän eronjälkeisen vanhemmuuden eteen, sitä paremmin lapset selviävät erosta. 1. kerro puolisollesi, että haluat eron 2. kerro puolisollesi, miksi haluat eron 3. ota vastaan puolison tunnereaktiot 4. neuvotelkaa erosta neuvotteluvaihe vie aikaa mikäli tunteet jäävät käsittelemättä, lapsi kantaa niitä vanhempien välissä Lopputuloksen tulisi olla: Hyväksyn että eroamme

Lapsen oireilla on mieli Epänormaalissa kotitilanteessa lapsen on normaalia reagoida esimerkiksi uni ja syömisongelmilla tai tutulle työntekijälle

33 Lapsen oireilla on mieli Epänormaalissa kotitilanteessa lapsen on normaalia reagoida esimerkiksi uni ja syömisongelmilla tai tutulle työntekijälle kiukuttelemalla. Lapsen kanssa paljon aikaa viettävä ammatti-ihminen voi huomata lapsen käytöksessä muutoksen. Siksi avoin tiedonkulku on tärkeää!

34 Kun lapsen on vaikea mennä hoitoon tai kerhoon, mietitään usein ensin, kiusataanko lasta siellä tai mitä on tapahtunut. Vanhemmat eivät usein mieti sitä vaihtoehtoa, että lapsen oireilu voi johtua perhetilanteesta.

35 Perheessä on vakavaa sairautta, työttömyyttä tai jokin muu kriisi Lasta kielletään puhumasta kodin ongelmista kenellekään ulkopuoliselle. Lapsi oirehtii hoidossa tai kerhossa. Aletaanko syitä etsiä kodin ulkopuolelta?

36 Voiko lapsi tai perhe jäädä diagnoosien ja potiloimisen vangiksi? Perheen tai lapsen tilanne on olennaisesti parantunut; voiko erityislapsesta tulla normilapsi? Voiko perhe vapautua erityisperheen leimasta?

37 Sovinnon tekeminen Aikuisen tehtävä on tarjota lapselle sovinnonteon malli sekä aikuisten välisissä että lapsen kanssa käydyissä riidoissa, vaikka aikuista itseään ei olisikaan opetettu sopimaan. -Kun kaikki ovat aidosti mukana sovinnonteossa, ilmapiiri vapautuu. -Aikuisen täytyy pystyä pyytämään anteeksi muilta aikuisilta sekä lapselta.

38 Kodin ilmapiiri Koti lepopaikka ja turvasija, jossa kaikki perheenjäsenet voivat ilmaista erilaisia tunteitaan ja ladata akkujaan. Kotiin pitäisi olla kaikkien mukava tulla. Perheenjäsenistä ei roskasankoja, joihin kaadetaan päivän aikana kertynyt kuona. Säästä paras itsestäsi kotijoukoille. Ei rankkuuskilpailua

39 Älä jää perheesi kanssa yksin Omaan perheeseen liittyvät asiat ovat arkoja. Älä jää yksin miettimään hankalalta tuntuvia asioita. Hae itsellesi ja perheellesi rohkeasti apua mahdollisimman varhain.

40 Kiitos!

Samankaltaiset tiedostot

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja

Perheen tunnesuhteet - pyörteitä ja suvantoja Lapsen eduksi, perheen parhaaksi 6.11.2008 Jyväskylä Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa, Väestöliitto Perheverkko toiminut 1998 alkaen Kohderyhmät: