Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Kuopiossa klo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Kuopiossa 2.4.2014 klo 15.00-16.15"

Transkriptio

1 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Kuopiossa klo Kouluttajana perheneuvonnan koordinaattori, pari -ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliitosta Luennon lähteinä: -Baker Ellen: Työvälineenä oma persoona -Cantell Hannele: Ratkaiseva vuorovaikutus ja Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? -Lindqvist Martti: Auttajan varjo -Oulasmaa Minna & Riihonen Riikka: Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -Nykänen Eino: Eroon työstressistä Pro gradu tutkielma Valta ja vastuu kasvatuksellisissa vuorovaikutussuhteissa (Enden, Hakola 2005) Työterveyslaitoksen verkkosivut

2 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet vastaajien kertomaa: Kasvattajien työ näkymätöntä!resurssit eivät kasva Työ todella kuormittavaa, huoli omasta jaksamisesta Paljon asioita, joihin yksittäinen työntekijä ei pysty vaikuttamaan Ongelmia ei oteta vakavasti päättäjien taholta Ammattikasvattajat ja perheet joskus kaukana toisistaan Jotkut vanhemmat liian vaativia, toiset eivät välitä mistään

3 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet vastaajien kertomaa: Oman lapsuuden kokemusten läpikäyminen tärkeää Tämän päivän lapset erilaisia, vaativat enemmän läsnäoloa ja huomiota, aiemmin lapset enemmän vieraskoreita Missä kulkevat perheen kanssa tehtävän työn fyysiset ja psyykkiset rajat? Miten tunnistaa emotionaalista köyhtymistä itsessään? Perheiden parissa työskentelevään ammattilaiseen kohdistuu idealisointia ja roolivaatimuksia ja usein työntekijä kokee riittämättömyyden tunteita: kaikkia ei voi aina auttaa, oman rajallisuuden kohtaaminen, oman vastuualueen rajaaminen. Miten selviän töissä ja jaksan vielä kotonakin jotain?

4 Miksi hakeuduin amma-kasva/ajaksi? Mikä oli motiivini alussa, kun päätin hakeutua alalle? - mitä se ravitsi minussa? Mikä on motiivini tänään? - mitä se ravitsee minussa?

5 Mikä on henkilökohtainen Akilleen kantapääni amma-kasva/ajana? Miten osapersoonat ovat vaiku/aneet työminuuteeni? Fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia seurauksia? Miten itse ylläpidän tätä toimima/omuu/a? Jos luovun osapersoonastani - Mitä työyhteisössä tapahtuu? - Mitä läheisissä ihmissuhteissani tapahtuu?

6 Minkälaisia rooleja olet ottanut itsellesi? Mitä osapersoonia tunnistat itsessäsi ammattikasvattajana? Oletko -rajaton -pelastaja -miellyttäjä -hoivaaja -puolesta tekijä -asetat muiden tarpeet aina omiesi edelle? -ilmapiirin keventäjä, muiden piristäjä -aina käytössä oleva roskasanko -pidät kaikki langat käsissäsi, huolehtija mitä muuta? Väistäjä, hallitsija, ylivastuullinen, tunteiden piilo4aja, rankaisija, kadeh7ja, syyllistäjä, kontrolloija, ymmärtäjä, au4aja, mar4yyri Sovellettu Metodi-Team -koulutusaineistosta 2011

7 Lapsi oppii haluamaan sitä, mitä vanhemmat saavat hänet tarvitsemaan. Monelta menee aikuisuus siihen, että oppii haluamaan sitä, mitä itse omassa elämässään tarvitsee.

8 Neljä pöydänjalkaa Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Yksilön elämän tasapaino

9 Perheiden parissa tehtävä työ on parhaimmillaan antoisaa, iloista, monipuolista ja tyydyttävää työtä. Lapset ovat aivan ihania. Heiltä saa palau3een he4 ja heidän ilonsa ja naurunsa on aivan mahtavaa!

10 Mitä tarvitaan, että kasvatustyö voidaan kokea mielekkäänä? Sopivankokoinen lapsiryhmä Riittävä määrä ammattitaitoisia aikuisia Hyvät yhteistyösuhteet työkavereihin ja esimieheen Toimivat välit perheiden ja lasten kanssa Työhön liittyvät säännöt ja käytännöt järkeviä, tehokkaita, kohtuullisia

11 Kielteisten tunteiden syyt Hankalaksi koetut lapset ja vanhemmat Resurssipula Työyhteisön ongelmat

12 Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle älä kiirehdi poistamaan sitä! Minkä tunteen lapsi kokee kaikkein vaikeimmaksi? Minkälaista tukea hän toivoo sinulta itsesäätelyynsä tämän tunteen äärellä?

13 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lasten aikuisen nälkä voi olla pohjaton. Lapsilla on elämässään paljon epäjohdonmukaisuutta ja turvattomuutta. Huomiota haetaan kaikin tavoin ja taukoamatta. Itkuherkkyys Itkuherkät, erittäin hiljaiset ja vetäytyvät lapset ovat itselleni vaikeimpia. Tiedän sen johtuvan omasta persoonastani ja lapsuudenkotini malleista. Siksi olen kehittänyt itseäni sietämään erilaisuutta.

14 Työntekijän vaikeus tuntea myötätuntoa ja haluttomuus lohduttaa lasta En muista, että olisin koskaan päässyt äitini tai isäni syliin Koen todella suurta syyllisyyttä ja riittämättömyyttä siitä, että en halua enkä pysty lohduttamaan lapsia töissä enkä kotona. Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian puutteestani Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi tulee luokseni itkien. Mietin, miltä minun pitäisi nyt näyttää Miten aikuinen, jonka tarvitsevuutta ei ole kohdattu lapsena, suhtautuu lapsen tarvitsevuuteen?

15 Itsemyötätunto Mitä se on? Samalla tavoin kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Mitä myötätuntoon kuuluu: o Huomaat toisen kärsimyksen o Toisen kärsimys koskettaa (compassion = kärsiä yhdessä toisen kanssa) o Ymmärrät, että kärsimys, epäonnistuminen ja epätäydellisyys koskettavat kaikkia ihmisiä (Lähde: Kristin Neff,

16 Itsemyötätunnon kolme osa-aluetta Ystävällisyys ja hyväsydämisyys itseä kohtaan o Lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin ja oman tuskan ohittamisen sijaan Yleisinhimillisyys o Kaikki ihmiset kärsivät ja kokevat epäonnistumisia tämä yhdistää meidät muiden ihmisten kanssa Tietoisuus o Itsemyötätuntoisena suhtaudumme tasapainoisesti kielteisiin tunteisiimme siten, että emme tukahduta, mutta emme myöskään liioittele niitä. (Lähde: Kristin Neff,

17 Mitä itsemyötätunto ei ole Itsesääliä; itsesäälissä vellova ihminen ei näe sitä, että vaikeudet ovat jaettuja kokemuksia, vaan keskittyy vain omiin vaikeisiin tunteisiinsa. Itsensä hemmottelua; hyvittelemme itseämme vaikeina hetkinä (esimerkiksi suklaalla), mutta emme saa todellista apua tunnekokemukseemme. (Lähde: Kristin Neff,

18 Itsemyötätunto vs. itsetunto Läntisessä kulttuurissa itsetuntoon liittyy usein se, miten erotumme muista ja olemme erityisiä à on koettava olevansa keskinkertaista parempi, jotta voisi hyväksyä itsensä. Itsemyötätunto ei perustu itsearviointiin, vaan siihen, että kaikki ihmiset ansaitsevat osakseen myötätuntoa ja ymmärrystä. Itsemyötätunto johtaa parempaan itseymmärrykseen, kun epäonnistumisiin voi suhtautua lempeästi, eikä niitä tarvitse peitellä

19 Opettele ja opeta (itse)myötätuntoa! 1. Huomaa kärsimys. 2. Lohduta. 3. Pysy rinnalla. 4. Yleistä. 19

20 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Ylipäätään tämän päivän trendi kannustaa lasta aktiiviseksi oppijaksi ja osallistujaksi aiheuttaa minusta näsäviisautta lapsissa. Ne piirteet, joihin kotona kannustetaan, muuttuvat usein ryhmätilanteissa näsäviisaudeksi, jolloin lapsi voi sanoa ja käyttäytyä kuten tahtoo ja parhaaksi näkee. Vanhemmat eivät laita rajoja lapsilleen, ja jos heidän kanssaan tästä puhuu ja juttelee kuinka silkkihansikkain tahansa, niin loukkaannutaan. Hyvin herkästi hyökätään opettajaa kohtaan ja syytetään, että vika on opetuksessa.

21 Kotona lapsi tuntuu vanhemmista innokkaalta, osallistuvalta ja aktiiviselta, järkevältä pikkuaikuiselta. Päivätoiminnan ryhmätilanteissa lapsi puuttuu kaikkien muiden asioihin ja koetaan nenäkkääksi.

22 1. Ongelmasta mahdollisuudeksi Lastenvälisissä ongelmatilanteissa käytämme viikoittain vaihtuvaa asiantuntijaa, jolta kysymme neuvoa tai sovittelua. Suurimmassa osassa ongelmia lapset itse tietävät, mikä on oikein ja väärin. Vaatii aluksi töitä, että lapset uskoivat meidän uskovan heidän asiantuntijuuteensa, mutta arvostus kantaa hedelmää - ei ole tullut vastaan tilannetta, johon ei olisi ratkaisua laadittu.

23 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lapsi lyö, potkii ja repii kavereita, tarvitsee aikuisen jatkuvasti viereensä. Tunne: turhautuminen, että joudun toimimaan hänen avustajanaan, enkä voi käyttää lastentarhan opettajan koulutustani koko ryhmän lasten oppimisen edistämiseen. Joskus eteen on tullut myös sellaisia aggressiivisia lapsia, joita on alkanut pelkäämään, kun he lyövät, tai kun itse joudut heitä rajoittamaan esimerkiksi pitämällä kiinni.

24 Lapsi leikkii nätisti kotioloissa vanhempien kanssa ja yksin jatkuvasti toisten leikkejä, vie legoja, ei halua lähteä muiden mukaan leikkeihin.

25 Kotona lapsi on ihana, reipas ja kaikkien kanssa hyvin toimeentuleva. Päiväkodissa lapsi määrää, kuka pääsee leikkiin, kuka ei, jakaa synttärikutsuja hiusten värin perusteella ja seuraavana päivänä peruu ja tekee uudet valinnat.

26 LaskelmoivasC aggressiivinen HelposC hiiltyvät Rauhalliset viilipytyt Levo/omat lepa/ajat

27 Miten kasvattaja suhtautuu kiusaamiseen? Huono itsetunto vaikuttaa moniin kiusaajiin todella paljon. Asioilla on niin monia puolia, että niistä pitää voida keskustella. Ja ehkäpä se vaikea tunne itselläni on yleensä paha mieli siitä, että emme voi tietää kaikkea. Muiden lasten kiusaaminen turhauttaa ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta varsinkin silloin, kun kiusaajaan on satsattu paljon resursseja, tukea ja huomiota.

28 2. Ongelmasta mahdollisuudeksi Sankaruus taltutti kiusaamisen päiväkodissa Päiväkodissa keksittiin sankaruusteema kiusaamista ja syrjäytymistä vastaan. 5-7-vuotiaiden mielestä: Sankari: ei uhkaile, ei syrji ei jätä leikkien ulkopuolelle Rohkea: osaa pelätä, ja jos on valehdellut, uskaltaa kertoa Yhtenä tavoitteena oli vahvistaa lasten kysyä tunnistaa, milloin on itse toiminut sankarillisesti

29 Sankaruus taltutti kiusaamisen päiväkodissa - Lapset ovat paremmin oppineet sietämään pettymyksiä, mikä näkyy joukkuepeleissä. - He ovat oppineet keskustelemaan yhdessä ja kuuntelemaan toisia. - Päiväkodin ja vanhempien välinen yhteistyö on parantunut. Aikuisia vierailijoita mm. lastenkirjailija ja lähipoliisi - Sankaruusteema mukana kaikessa, ei vain konfliktien ratkaisemisessa

30 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lapsen välinpitämättömyys on pahinta, silloin tulee tunne, että lapsi on jo menetetty. Esiopetuksessa koen turhauttavaksi lapsen jatkuvan välinpitämättömyyden aikuisen ohjeita kohtaan. Saman lapsen pitää aina kyseenalaistaa ja kapinoida. Lapsen äärimmäinen egoismi herättää minussa ärtymystä ja halun näpäyttää henkisesti. Lapsi asettuu aikuisen yläpuolelle, kun annetaan ohjeita ja on välinpitämätön aikuista kohtaan tai nakkelee niskojaan ja ohittaa ohjeet. Ärtymystä tuollainen käytös aiheuttaa, ja tällöin on muistettava itse rauhoittaa itsensä ja olla RAUHALLISESTI määrätietoinen.

31 Tilataan helppohoitoinen lapsi Sopivan omatoiminen Sopivan rohkea Sopivan sosiaalinen Sopivan kiltti Kaikki lapset eivät ole tällaisia missä on heidän paikkansa tulevaisuudessa?

32 Kasvattajat ja vanhemmat Joka toinen vastaajista koki välillä tai usein lapsen vanhempiin tai huoltajiin liittyviä vaikeita tunteita Joka kolmannen mielestä nimenomaan yhteydenpito vanhempiin tuottaa eniten vaikeita tunteita

33 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat vanhemmat Vanhempi ei tunnu kiinnostuneelta päivän tapahtumista tai lapsestaan. Tulee turtunut olo, kun on miettinyt mitä lapsen päivästä haluaa kertoa, ja vanhempi ei reagoi mitenkään. Palaveriajat peruuntuvat, lasten asioista ei olla kiinnostuneita ja lasta ei auteta kotitehtävissä. Tämä turhauttaa ja kuormittaa omaa tekemistä, kun tuntuu, että oma työmäärä lisääntyy. Vanhemmat eivät laita rajoja lapselle. Vanhemmat naureskelevat, kun kerrotaan, mitä pahaa lapsi on tehnyt.

34 Vaativat vanhemmat Omalle lapselle täysin yksilöllinen kasvatus vaateena, mutta ehdoton tasa-arvoisuuden vaatimus suhteessa toisiin lapsiin. Eli meille yksilöllinen VASU ja muille ei mitään erityisyyksiä, vaan meidän lapselle nekin! Yksilölliset vaatimukset ärsyttävät, kun jotkut vanhemmat eivät tunnu näkevän, että lapsia on suuri ryhmä.

35 Miten selvitä asiakasperheeseen kohdistuvista kielteisistä tunteista? Voiko kielteisistä tunteista puhua työkaverien kanssa tai työnohjauksessa? Tuleeko joku muu työntekijä tämän perheen kanssa paremmin toimeen? Saisiko häneltä apua? Voiko perheestä löytää tietoisesti etsimällä jotain hyvää? Työkokemus voi auttaa sietämään kielteisiä tunteita (normalisointi ja neutralisointi) Omien lähtökohtien selvittäminen voi auttaa ymmärtämään tunteiden taustoja

36 Henkilökohtainen vahvuus taito, lahja, tieto, arvo, asenne tai ominaisuus jonka olet hankkinut lapsuuden ja tämän hetken välillä, jota voit tietoisesti käyttää tehdäksesi jotain hyvin työssäsi. Hyvä kokemus sellainen aika tai hetki työssäsi, jolloin teit jotain hyvin. Se voi olla pientä tai suurta, nautit kokemuksestasi ja olit ylpeä siitä mitä teit.

37 Vanhemmat riitelevät kotona Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät, joista parisuhdeongelmat ovat tutkitusti yksi merkittävä uhkatekijä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että jopa suuri osa lasten psyykkisistä oireista on seurausta vanhempien eroa edeltäneestä vaikeasta parisuhteesta. (Tutkija Sirpa Salo)

38 Lasten reagointitapoja vanhempien ongelmiin - lapsi vetäytyy omiin oloihinsa vanhempien riidellessä - lapsi on jommankumman vanhemman puolella näiden riidellessä - lapsi toimii sovittelijana vanhempien riitatilanteissa - lapsi kantaa huolta vanhempien ongelmista. (Sirpa Salo)

39 tai perheessä on vakavaa sairautta, työttömyyttä tai jokin muu kriisi Lasta kielletään puhumasta kodin ongelmista kenellekään ulkopuoliselle. Lapsi oirehtii päivähoidossa tai koulussa. Aletaanko syitä etsiä kodin ulkopuolelta? Perheen avoimuus kotitilanteen suhteen voi olla haasteellista, jos perheen tarina alkaa liikaa kuumottaa työntekijän omaa historiaa. Työntekijä voi myös alkaa vaitiolovelvollisuuteen vedoten pimittää tärkeitä tietoja muilta työntekijöiltä. Perheen jakamat herkulliset salaisuudet voivat saada työntekijän tuntemaan itsensä erityiseksi.

40 Joskus luottamuksellisesti jaetut tiedot voivat alkaa tuntua liian sietämättömiltä yksin kannettaviksi ja työntekijä voi tuntea joutuvansa ikävään välikäteen. Erään ryhmämme lapsen erittäin hankala kotitilanne ja sen heijastuminen voimakkaasti lapseen aiheuttaa surun ja voimattomuuden tunnetta itsessä.

41 Ammattihenkilö toimii aina omista lähtökohdistaan Omat henkilökohtaiset muistot, tunteet, ajatukset, ilmaisu, tunteet, elämänhistoria Sairastumiset, omien lasten ja sukulaisten asiat, opiskelu, avioituminen, avioero, omien vanhempien menetykset, muutot jne. à Omaelämänkerta voi auttaa hahmottamaan, miten minusta tuli minä.

42 Millainen oli sinun lapsuudenkotisi ilmapiiriltään? Kannustava Riitaisa Sopuisa Mitätöivä

43 Kannustavassa kodissa Lasta rohkaistaan ja innostetaan kokeilemaan uusia asioita ikätasonsa mukaisesti. Lopputulos tai saavutus ei ole se kaikkein tärkein, vaan halu ja motivaatio yrittää. Kun tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia, lohdutetaan ja sanotaan, että aina tulee uusia tilaisuuksia. Yritystä ja innostusta ei tukahduteta häpeällä.

44 Sopuisassa kodissa Keskustellaan ristiriitatilanteissa ja pohditaan rauhassa erilaisia vaihtoehtoja ratkoa ongelmia. Huolehditaan myös sovinnon teosta riidan jälkeen. Tarjotaan toimivia malleja riitatilanteiden ratkomiseen eikä pinnanalaista vihamielisyyttä pääse kertymään, koska mieltä vaivaavat asiat puretaan aika ajoin. Asioista voidaan jäädä erimielisiksi ja molemmat hyväksyvät sen.

45 Mitätöivässä kodissa Lasta arvostellaan ja hänen arvoaan alennetaan. Henkistä, fyysistä väkivaltaa. Usein syyllistävä vaikutus. Lapsi voi kokea aikuisen epäonnistumiset omaksi syykseen. Lapsena mitätöidyn on vaikea luottaa itseensä aikuisena ja suhtautuminen lapseen voi olla ylihuolehtivaa ja pelokasta. Aikuisena voi olla vaikea iloita lapsen onnistumisista

46 Riitaisassa kodissa Jatkuvasti tai ajoittain kireä ilmapiiri. Toinen vanhemmista voi olla arvaamaton ja tiuskahteleva ja toinen yrittää luoda sopua tai välttää ristiriitoja. Fyysistä, psyykkistä väkivaltaa tai niiden uhkaa. Läheisyys, toisen kunnioitus ja arvostus ovat hauraampia kuin kannustavassa tai sopuisassa kodissa.

47 Lapsuudenkodin nelikenttä Kannustava Äiti Riitaisa x Sopuisa Isä Mitätöivä

48 Toisen työntekijän todellisuus siitä, mitä hän lasten tai aikuisen ja lasten välisissä tilanteissa kuulee, voi olla hyvin erilainen omaan kokemukseen nähden. Oma historiamme ja haavamme aktivoituvat usein huomaamatta tunnelatautuneissa tilanteissa.

49 Minkä verran työntekijä voi tuoda tilanteisiin omaa persoonaansa tai henkilökohtaista elämäänsä? Entä mitä jos lapsi tai perhe jääkin diagnoosien ja potiloimisen vangiksi? Perheen tai lapsen tilanne on olennaisesti parantunut; voiko erityislapsesta tulla normilapsi? Voiko perhe vapautua erityisperheen leimasta? Oma riman korkeus Minunhan pitäisi tietää! Kehtaanko hakea apua? Saanko samanlaista palvelua esim. neuvolassa, osaanko vaatia itselleni saman mitä muut, ei ammattilaiset saavat?

50 Riittämättömyyden tunteet ammattikasvattajana Omat lapset vaikeuksissa Oma elämä, parisuhde solmussa Ego saa kolhun, kun epäonnistuu jonkun perheen kanssa Voiko kaikkia perheitä kuitenkaan aina auttaa? Milloin antaa periksi, luopua? Miksi tämä perhe herättää minussa tällaisia, näin vahvoja tunteita? Hoidanko nyt tätä perhettä vai meninkö oman historiani imuun, omiin haavoihini?

51 Työntekijän oma keho Lapsi, josta en kauheasti tykkää, pyrkii itkien syliin ja koskettelee, eli kädet silittelevät omia käsivarsiani ja päätäni vaellellen. Siitä seuraa ärsyyntyminen ja inho. Työntekijän oma mieli Kun kerron vanhemmalle, että lapsi on kiusannut kerhossa, niin vanhempi on hyvin välinpitämätön, eikä puutu lapsen käytökseen. Sanon lapselle: Heippa kun hän lähtee kerhosta ja lapsi vastaa: Haista paska! Minä sanon, etten kuuntele tuollaista, mutta äiti, joka on paikalla, ei tee asiassa mitään. Missä kulkee ammattikasvattajan psyykkiset kehon rajat? Pitää kestää ja sietää - vai pitääkö?

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.

Jokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa. YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

320075 Mitä nyt (4) What now?

320075 Mitä nyt (4) What now? 320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa

Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T

A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T A V I O E R O J A S I I H E N L I I T T Y V Ä T E E T T I S E T K Y S Y M Y K S E T Y L I O P I S T O N L E H T O R I, D O S E N T T I J O U KO K I I S K I AVIOEROJEN MÄÄRÄT SUOMESSA 1900-2015 (L ÄHDE:

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017

Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä. Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Miks toi sai enemmän?! - millintarkkaa sisarusrakkautta monikkoperheessä Janna Rantala Lastenpsykiatri Pari- ja perhepsykoterapeutti Helmikuu 2017 Ennakkokäsityksiä Mitä sisarussuhteelta ylipäätään odotetaan

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki

MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY. Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki MAUSTE PROJEKTI KATAJA RY Kouluttaja Helka Silventoinen Pari-ja Seksuaaliterapeutti Kulttuuritulkki Monikulttuurisuus ja ihmissuhteet Ihmissuhteisiin ja parisuhteeseen liittyviä kysymyksiä on hyvä ottaa

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (yli 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSEN NÄKEMYS ITSESTÄÄN Me ihmiset olemme erilaisia ja meissä on erilaisia luonteenpiirteitä. Kerro itsestäsi, miten

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015 Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 15 Kiitoksia vastanneille! Käymme työntekijöiden kanssa tulokset lävitse ja parannamme sitä kautta lapsen päiväkotielämän arkea. Asiakastyytyväisyyskyselyn

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja esiopetuksesta vastaavan lastentarhanopettajan kanssa. Suunnitelmaan

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY

MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY MYÖTÄTUNTOUUPUMUKSEN ENNALTAEHKÄISY 17.6.2016 Susanna Kosonen KM, LTO, LO, OPO, AO, taidekasvatuksen yo kosoi.fi Suomen Mielenterveysseura 20.6.2016 Kosoi - Susanna Kosonen_Suomen Mielenterveysseura 1

Lisätiedot

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut

Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

Onneksi on Imatran kylpylä. Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Onneksi on omaishoitajaonnen avaimia 17.4.2012 Imatran kylpylä Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö Onnen avaimia? Etsimme onnen avaimia Merja Kaivolainen koulutus- ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja)

Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) Onnellisen kohtaaminen millainen hän on? Outi Reinola-Kuusisto Emäntä Kitinojalta (Psykologi, teologi, toimittaja) HARJOITUS: MIKÄ SINULLE ON ONNEA? Johtopäätös: Onnen hetket ovat hyvin henkilökohtainen

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset

26.10.15. Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta. Organisaatiokulttuuri. Organisaatiokulttuurin rattaat. Vuorovaikutus. Rakenteet. Arvot ja oletukset Työpaikan ongelmatilanteiden hallinta Camilla Reinboth Organisaatiososiologi Sosiosolve VSSHP- 27.10.2015 Organisaatiokulttuuri Vuorovaikutus Rakenteet Arvot ja oletukset Organisaatiokulttuurin rattaat

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012

Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Orientaatioprojekti laadun arviointi 2012 Jyrki Reunamo Orientaatiokonferenssi 23.5.12 Orientaatioprojektin kotisivut: http://blogs.helsinki.fi/reunamo/ Orientaation lähteillä - varhaiskasvatuksen kehittämisprojekti

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016

Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Hämeenkyrön varhaiskasvatus, palautekysely vanhemmille 2016 Päivähoidon aloittaminen Päivähoidon aloittamisvaihe on tarkoitus suunnitella yksilökohtaisesti lapsen ja vanhempien tarpeet huomioiden. Tutustumiskäynnillä

Lisätiedot

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz

T A Q. Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire. Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz T A Q Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Traumatic Antecedents Questionnaire Copyright: Bessel A. van der Kolk. Suomennos: Kimmo Absetz Aiempien traumaattisten kokemusten kartoitus Nimi: Päivämäärä:

Lisätiedot

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle

Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle 15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Valmentamisen. vuorovaikutus

Valmentamisen. vuorovaikutus Valmentamisen vuorovaikutus Valmentajan rooli Valmentaminen on muuttunut yhä enemmän vuorovaikutuksen suuntaan: harjoittelun ohjelmoijasta oppimisen tukijaksi virheiden etsimisestä kannustavaan palautteeseen

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani)

Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle (Minä esikuvana ja minun esikuvani) Kooveen taitoluistelijoiden pelisäännöt kaudelle 2016-2017 (Minä esikuvana ja minun esikuvani) T-ryhmä 1. En kiusaa 2. Olen kiltti toisille 3. Autan muita 4. Harjoittelen kunnolla 5. Kuuntelen aikuista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Ilves Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille Ilves 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana 0 1 2 3 4 5 6 7 8 Ringettekoulu F E D C B 2. Vastaaja isä 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Laukaan kunta Sivistysosasto Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Salassa pidettävä Arkistointiohje; AMS Peruskoulut Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma tehdään

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot