Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Kuopiossa klo
|
|
- Hilkka Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet Kuopiossa klo Kouluttajana perheneuvonnan koordinaattori, pari -ja seksuaaliterapeutti Minna Oulasmaa Väestöliitosta Luennon lähteinä: -Baker Ellen: Työvälineenä oma persoona -Cantell Hannele: Ratkaiseva vuorovaikutus ja Vaikeat vanhemmat, kurjat kollegat? -Lindqvist Martti: Auttajan varjo -Oulasmaa Minna & Riihonen Riikka: Ammattikasvattajan kielletyt tunteet -Nykänen Eino: Eroon työstressistä Pro gradu tutkielma Valta ja vastuu kasvatuksellisissa vuorovaikutussuhteissa (Enden, Hakola 2005) Työterveyslaitoksen verkkosivut
2 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet vastaajien kertomaa: Kasvattajien työ näkymätöntä!resurssit eivät kasva Työ todella kuormittavaa, huoli omasta jaksamisesta Paljon asioita, joihin yksittäinen työntekijä ei pysty vaikuttamaan Ongelmia ei oteta vakavasti päättäjien taholta Ammattikasvattajat ja perheet joskus kaukana toisistaan Jotkut vanhemmat liian vaativia, toiset eivät välitä mistään
3 Ammattikasvattajan kielletyt tunteet vastaajien kertomaa: Oman lapsuuden kokemusten läpikäyminen tärkeää Tämän päivän lapset erilaisia, vaativat enemmän läsnäoloa ja huomiota, aiemmin lapset enemmän vieraskoreita Missä kulkevat perheen kanssa tehtävän työn fyysiset ja psyykkiset rajat? Miten tunnistaa emotionaalista köyhtymistä itsessään? Perheiden parissa työskentelevään ammattilaiseen kohdistuu idealisointia ja roolivaatimuksia ja usein työntekijä kokee riittämättömyyden tunteita: kaikkia ei voi aina auttaa, oman rajallisuuden kohtaaminen, oman vastuualueen rajaaminen. Miten selviän töissä ja jaksan vielä kotonakin jotain?
4 Miksi hakeuduin amma-kasva/ajaksi? Mikä oli motiivini alussa, kun päätin hakeutua alalle? - mitä se ravitsi minussa? Mikä on motiivini tänään? - mitä se ravitsee minussa?
5 Mikä on henkilökohtainen Akilleen kantapääni amma-kasva/ajana? Miten osapersoonat ovat vaiku/aneet työminuuteeni? Fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia seurauksia? Miten itse ylläpidän tätä toimima/omuu/a? Jos luovun osapersoonastani - Mitä työyhteisössä tapahtuu? - Mitä läheisissä ihmissuhteissani tapahtuu?
6 Minkälaisia rooleja olet ottanut itsellesi? Mitä osapersoonia tunnistat itsessäsi ammattikasvattajana? Oletko -rajaton -pelastaja -miellyttäjä -hoivaaja -puolesta tekijä -asetat muiden tarpeet aina omiesi edelle? -ilmapiirin keventäjä, muiden piristäjä -aina käytössä oleva roskasanko -pidät kaikki langat käsissäsi, huolehtija mitä muuta? Väistäjä, hallitsija, ylivastuullinen, tunteiden piilo4aja, rankaisija, kadeh7ja, syyllistäjä, kontrolloija, ymmärtäjä, au4aja, mar4yyri Sovellettu Metodi-Team -koulutusaineistosta 2011
7 Lapsi oppii haluamaan sitä, mitä vanhemmat saavat hänet tarvitsemaan. Monelta menee aikuisuus siihen, että oppii haluamaan sitä, mitä itse omassa elämässään tarvitsee.
8 Neljä pöydänjalkaa Kuvaa ei voi näyttää. Tietokoneen muisti ei ehkä riitä kuvan avaamiseen, tai kuva on vioittunut. Käynnistä tietokone uudelleen ja avaa sitten tiedosto uudelleen. Jos punainen x-merkki tulee edelleen näkyviin, kuva on ehkä poistettava ja lisättävä uudelleen. Yksilön elämän tasapaino
9 Perheiden parissa tehtävä työ on parhaimmillaan antoisaa, iloista, monipuolista ja tyydyttävää työtä. Lapset ovat aivan ihania. Heiltä saa palau3een he4 ja heidän ilonsa ja naurunsa on aivan mahtavaa!
10 Mitä tarvitaan, että kasvatustyö voidaan kokea mielekkäänä? Sopivankokoinen lapsiryhmä Riittävä määrä ammattitaitoisia aikuisia Hyvät yhteistyösuhteet työkavereihin ja esimieheen Toimivat välit perheiden ja lasten kanssa Työhön liittyvät säännöt ja käytännöt järkeviä, tehokkaita, kohtuullisia
11 Kielteisten tunteiden syyt Hankalaksi koetut lapset ja vanhemmat Resurssipula Työyhteisön ongelmat
12 Pysähdy lapsen vaikean tunteen äärelle älä kiirehdi poistamaan sitä! Minkä tunteen lapsi kokee kaikkein vaikeimmaksi? Minkälaista tukea hän toivoo sinulta itsesäätelyynsä tämän tunteen äärellä?
13 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lasten aikuisen nälkä voi olla pohjaton. Lapsilla on elämässään paljon epäjohdonmukaisuutta ja turvattomuutta. Huomiota haetaan kaikin tavoin ja taukoamatta. Itkuherkkyys Itkuherkät, erittäin hiljaiset ja vetäytyvät lapset ovat itselleni vaikeimpia. Tiedän sen johtuvan omasta persoonastani ja lapsuudenkotini malleista. Siksi olen kehittänyt itseäni sietämään erilaisuutta.
14 Työntekijän vaikeus tuntea myötätuntoa ja haluttomuus lohduttaa lasta En muista, että olisin koskaan päässyt äitini tai isäni syliin Koen todella suurta syyllisyyttä ja riittämättömyyttä siitä, että en halua enkä pysty lohduttamaan lapsia töissä enkä kotona. Mieheni huomauttelee minulle kylmyydestäni ja empatian puutteestani Tunnen olevani kuin jossain näytelmässä, kun lapsi tulee luokseni itkien. Mietin, miltä minun pitäisi nyt näyttää Miten aikuinen, jonka tarvitsevuutta ei ole kohdattu lapsena, suhtautuu lapsen tarvitsevuuteen?
15 Itsemyötätunto Mitä se on? Samalla tavoin kuin tunnet myötätuntoa toista ihmistä kohtaan hänen vaikeassa tilanteessaan voit kokea myötätuntoa myös itseäsi kohtaan. Mitä myötätuntoon kuuluu: o Huomaat toisen kärsimyksen o Toisen kärsimys koskettaa (compassion = kärsiä yhdessä toisen kanssa) o Ymmärrät, että kärsimys, epäonnistuminen ja epätäydellisyys koskettavat kaikkia ihmisiä (Lähde: Kristin Neff,
16 Itsemyötätunnon kolme osa-aluetta Ystävällisyys ja hyväsydämisyys itseä kohtaan o Lämpöä ja ymmärrystä itsekritiikin ja oman tuskan ohittamisen sijaan Yleisinhimillisyys o Kaikki ihmiset kärsivät ja kokevat epäonnistumisia tämä yhdistää meidät muiden ihmisten kanssa Tietoisuus o Itsemyötätuntoisena suhtaudumme tasapainoisesti kielteisiin tunteisiimme siten, että emme tukahduta, mutta emme myöskään liioittele niitä. (Lähde: Kristin Neff,
17 Mitä itsemyötätunto ei ole Itsesääliä; itsesäälissä vellova ihminen ei näe sitä, että vaikeudet ovat jaettuja kokemuksia, vaan keskittyy vain omiin vaikeisiin tunteisiinsa. Itsensä hemmottelua; hyvittelemme itseämme vaikeina hetkinä (esimerkiksi suklaalla), mutta emme saa todellista apua tunnekokemukseemme. (Lähde: Kristin Neff,
18 Itsemyötätunto vs. itsetunto Läntisessä kulttuurissa itsetuntoon liittyy usein se, miten erotumme muista ja olemme erityisiä à on koettava olevansa keskinkertaista parempi, jotta voisi hyväksyä itsensä. Itsemyötätunto ei perustu itsearviointiin, vaan siihen, että kaikki ihmiset ansaitsevat osakseen myötätuntoa ja ymmärrystä. Itsemyötätunto johtaa parempaan itseymmärrykseen, kun epäonnistumisiin voi suhtautua lempeästi, eikä niitä tarvitse peitellä
19 Opettele ja opeta (itse)myötätuntoa! 1. Huomaa kärsimys. 2. Lohduta. 3. Pysy rinnalla. 4. Yleistä. 19
20 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Ylipäätään tämän päivän trendi kannustaa lasta aktiiviseksi oppijaksi ja osallistujaksi aiheuttaa minusta näsäviisautta lapsissa. Ne piirteet, joihin kotona kannustetaan, muuttuvat usein ryhmätilanteissa näsäviisaudeksi, jolloin lapsi voi sanoa ja käyttäytyä kuten tahtoo ja parhaaksi näkee. Vanhemmat eivät laita rajoja lapsilleen, ja jos heidän kanssaan tästä puhuu ja juttelee kuinka silkkihansikkain tahansa, niin loukkaannutaan. Hyvin herkästi hyökätään opettajaa kohtaan ja syytetään, että vika on opetuksessa.
21 Kotona lapsi tuntuu vanhemmista innokkaalta, osallistuvalta ja aktiiviselta, järkevältä pikkuaikuiselta. Päivätoiminnan ryhmätilanteissa lapsi puuttuu kaikkien muiden asioihin ja koetaan nenäkkääksi.
22 1. Ongelmasta mahdollisuudeksi Lastenvälisissä ongelmatilanteissa käytämme viikoittain vaihtuvaa asiantuntijaa, jolta kysymme neuvoa tai sovittelua. Suurimmassa osassa ongelmia lapset itse tietävät, mikä on oikein ja väärin. Vaatii aluksi töitä, että lapset uskoivat meidän uskovan heidän asiantuntijuuteensa, mutta arvostus kantaa hedelmää - ei ole tullut vastaan tilannetta, johon ei olisi ratkaisua laadittu.
23 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lapsi lyö, potkii ja repii kavereita, tarvitsee aikuisen jatkuvasti viereensä. Tunne: turhautuminen, että joudun toimimaan hänen avustajanaan, enkä voi käyttää lastentarhan opettajan koulutustani koko ryhmän lasten oppimisen edistämiseen. Joskus eteen on tullut myös sellaisia aggressiivisia lapsia, joita on alkanut pelkäämään, kun he lyövät, tai kun itse joudut heitä rajoittamaan esimerkiksi pitämällä kiinni.
24 Lapsi leikkii nätisti kotioloissa vanhempien kanssa ja yksin jatkuvasti toisten leikkejä, vie legoja, ei halua lähteä muiden mukaan leikkeihin.
25 Kotona lapsi on ihana, reipas ja kaikkien kanssa hyvin toimeentuleva. Päiväkodissa lapsi määrää, kuka pääsee leikkiin, kuka ei, jakaa synttärikutsuja hiusten värin perusteella ja seuraavana päivänä peruu ja tekee uudet valinnat.
26 LaskelmoivasC aggressiivinen HelposC hiiltyvät Rauhalliset viilipytyt Levo/omat lepa/ajat
27 Miten kasvattaja suhtautuu kiusaamiseen? Huono itsetunto vaikuttaa moniin kiusaajiin todella paljon. Asioilla on niin monia puolia, että niistä pitää voida keskustella. Ja ehkäpä se vaikea tunne itselläni on yleensä paha mieli siitä, että emme voi tietää kaikkea. Muiden lasten kiusaaminen turhauttaa ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta varsinkin silloin, kun kiusaajaan on satsattu paljon resursseja, tukea ja huomiota.
28 2. Ongelmasta mahdollisuudeksi Sankaruus taltutti kiusaamisen päiväkodissa Päiväkodissa keksittiin sankaruusteema kiusaamista ja syrjäytymistä vastaan. 5-7-vuotiaiden mielestä: Sankari: ei uhkaile, ei syrji ei jätä leikkien ulkopuolelle Rohkea: osaa pelätä, ja jos on valehdellut, uskaltaa kertoa Yhtenä tavoitteena oli vahvistaa lasten kysyä tunnistaa, milloin on itse toiminut sankarillisesti
29 Sankaruus taltutti kiusaamisen päiväkodissa - Lapset ovat paremmin oppineet sietämään pettymyksiä, mikä näkyy joukkuepeleissä. - He ovat oppineet keskustelemaan yhdessä ja kuuntelemaan toisia. - Päiväkodin ja vanhempien välinen yhteistyö on parantunut. Aikuisia vierailijoita mm. lastenkirjailija ja lähipoliisi - Sankaruusteema mukana kaikessa, ei vain konfliktien ratkaisemisessa
30 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat lapset Lapsen välinpitämättömyys on pahinta, silloin tulee tunne, että lapsi on jo menetetty. Esiopetuksessa koen turhauttavaksi lapsen jatkuvan välinpitämättömyyden aikuisen ohjeita kohtaan. Saman lapsen pitää aina kyseenalaistaa ja kapinoida. Lapsen äärimmäinen egoismi herättää minussa ärtymystä ja halun näpäyttää henkisesti. Lapsi asettuu aikuisen yläpuolelle, kun annetaan ohjeita ja on välinpitämätön aikuista kohtaan tai nakkelee niskojaan ja ohittaa ohjeet. Ärtymystä tuollainen käytös aiheuttaa, ja tällöin on muistettava itse rauhoittaa itsensä ja olla RAUHALLISESTI määrätietoinen.
31 Tilataan helppohoitoinen lapsi Sopivan omatoiminen Sopivan rohkea Sopivan sosiaalinen Sopivan kiltti Kaikki lapset eivät ole tällaisia missä on heidän paikkansa tulevaisuudessa?
32 Kasvattajat ja vanhemmat Joka toinen vastaajista koki välillä tai usein lapsen vanhempiin tai huoltajiin liittyviä vaikeita tunteita Joka kolmannen mielestä nimenomaan yhteydenpito vanhempiin tuottaa eniten vaikeita tunteita
33 Ammattikasvattajien haasteelliseksi kokemat vanhemmat Vanhempi ei tunnu kiinnostuneelta päivän tapahtumista tai lapsestaan. Tulee turtunut olo, kun on miettinyt mitä lapsen päivästä haluaa kertoa, ja vanhempi ei reagoi mitenkään. Palaveriajat peruuntuvat, lasten asioista ei olla kiinnostuneita ja lasta ei auteta kotitehtävissä. Tämä turhauttaa ja kuormittaa omaa tekemistä, kun tuntuu, että oma työmäärä lisääntyy. Vanhemmat eivät laita rajoja lapselle. Vanhemmat naureskelevat, kun kerrotaan, mitä pahaa lapsi on tehnyt.
34 Vaativat vanhemmat Omalle lapselle täysin yksilöllinen kasvatus vaateena, mutta ehdoton tasa-arvoisuuden vaatimus suhteessa toisiin lapsiin. Eli meille yksilöllinen VASU ja muille ei mitään erityisyyksiä, vaan meidän lapselle nekin! Yksilölliset vaatimukset ärsyttävät, kun jotkut vanhemmat eivät tunnu näkevän, että lapsia on suuri ryhmä.
35 Miten selvitä asiakasperheeseen kohdistuvista kielteisistä tunteista? Voiko kielteisistä tunteista puhua työkaverien kanssa tai työnohjauksessa? Tuleeko joku muu työntekijä tämän perheen kanssa paremmin toimeen? Saisiko häneltä apua? Voiko perheestä löytää tietoisesti etsimällä jotain hyvää? Työkokemus voi auttaa sietämään kielteisiä tunteita (normalisointi ja neutralisointi) Omien lähtökohtien selvittäminen voi auttaa ymmärtämään tunteiden taustoja
36 Henkilökohtainen vahvuus taito, lahja, tieto, arvo, asenne tai ominaisuus jonka olet hankkinut lapsuuden ja tämän hetken välillä, jota voit tietoisesti käyttää tehdäksesi jotain hyvin työssäsi. Hyvä kokemus sellainen aika tai hetki työssäsi, jolloin teit jotain hyvin. Se voi olla pientä tai suurta, nautit kokemuksestasi ja olit ylpeä siitä mitä teit.
37 Vanhemmat riitelevät kotona Lapsen turvallista kasvua vaarantavat monet perhe-elämään ja vanhemmuuteen yhteydessä olevat tekijät, joista parisuhdeongelmat ovat tutkitusti yksi merkittävä uhkatekijä. Monissa tutkimuksissa on todettu, että jopa suuri osa lasten psyykkisistä oireista on seurausta vanhempien eroa edeltäneestä vaikeasta parisuhteesta. (Tutkija Sirpa Salo)
38 Lasten reagointitapoja vanhempien ongelmiin - lapsi vetäytyy omiin oloihinsa vanhempien riidellessä - lapsi on jommankumman vanhemman puolella näiden riidellessä - lapsi toimii sovittelijana vanhempien riitatilanteissa - lapsi kantaa huolta vanhempien ongelmista. (Sirpa Salo)
39 tai perheessä on vakavaa sairautta, työttömyyttä tai jokin muu kriisi Lasta kielletään puhumasta kodin ongelmista kenellekään ulkopuoliselle. Lapsi oirehtii päivähoidossa tai koulussa. Aletaanko syitä etsiä kodin ulkopuolelta? Perheen avoimuus kotitilanteen suhteen voi olla haasteellista, jos perheen tarina alkaa liikaa kuumottaa työntekijän omaa historiaa. Työntekijä voi myös alkaa vaitiolovelvollisuuteen vedoten pimittää tärkeitä tietoja muilta työntekijöiltä. Perheen jakamat herkulliset salaisuudet voivat saada työntekijän tuntemaan itsensä erityiseksi.
40 Joskus luottamuksellisesti jaetut tiedot voivat alkaa tuntua liian sietämättömiltä yksin kannettaviksi ja työntekijä voi tuntea joutuvansa ikävään välikäteen. Erään ryhmämme lapsen erittäin hankala kotitilanne ja sen heijastuminen voimakkaasti lapseen aiheuttaa surun ja voimattomuuden tunnetta itsessä.
41 Ammattihenkilö toimii aina omista lähtökohdistaan Omat henkilökohtaiset muistot, tunteet, ajatukset, ilmaisu, tunteet, elämänhistoria Sairastumiset, omien lasten ja sukulaisten asiat, opiskelu, avioituminen, avioero, omien vanhempien menetykset, muutot jne. à Omaelämänkerta voi auttaa hahmottamaan, miten minusta tuli minä.
42 Millainen oli sinun lapsuudenkotisi ilmapiiriltään? Kannustava Riitaisa Sopuisa Mitätöivä
43 Kannustavassa kodissa Lasta rohkaistaan ja innostetaan kokeilemaan uusia asioita ikätasonsa mukaisesti. Lopputulos tai saavutus ei ole se kaikkein tärkein, vaan halu ja motivaatio yrittää. Kun tulee pettymyksiä ja epäonnistumisia, lohdutetaan ja sanotaan, että aina tulee uusia tilaisuuksia. Yritystä ja innostusta ei tukahduteta häpeällä.
44 Sopuisassa kodissa Keskustellaan ristiriitatilanteissa ja pohditaan rauhassa erilaisia vaihtoehtoja ratkoa ongelmia. Huolehditaan myös sovinnon teosta riidan jälkeen. Tarjotaan toimivia malleja riitatilanteiden ratkomiseen eikä pinnanalaista vihamielisyyttä pääse kertymään, koska mieltä vaivaavat asiat puretaan aika ajoin. Asioista voidaan jäädä erimielisiksi ja molemmat hyväksyvät sen.
45 Mitätöivässä kodissa Lasta arvostellaan ja hänen arvoaan alennetaan. Henkistä, fyysistä väkivaltaa. Usein syyllistävä vaikutus. Lapsi voi kokea aikuisen epäonnistumiset omaksi syykseen. Lapsena mitätöidyn on vaikea luottaa itseensä aikuisena ja suhtautuminen lapseen voi olla ylihuolehtivaa ja pelokasta. Aikuisena voi olla vaikea iloita lapsen onnistumisista
46 Riitaisassa kodissa Jatkuvasti tai ajoittain kireä ilmapiiri. Toinen vanhemmista voi olla arvaamaton ja tiuskahteleva ja toinen yrittää luoda sopua tai välttää ristiriitoja. Fyysistä, psyykkistä väkivaltaa tai niiden uhkaa. Läheisyys, toisen kunnioitus ja arvostus ovat hauraampia kuin kannustavassa tai sopuisassa kodissa.
47 Lapsuudenkodin nelikenttä Kannustava Äiti Riitaisa x Sopuisa Isä Mitätöivä
48 Toisen työntekijän todellisuus siitä, mitä hän lasten tai aikuisen ja lasten välisissä tilanteissa kuulee, voi olla hyvin erilainen omaan kokemukseen nähden. Oma historiamme ja haavamme aktivoituvat usein huomaamatta tunnelatautuneissa tilanteissa.
49 Minkä verran työntekijä voi tuoda tilanteisiin omaa persoonaansa tai henkilökohtaista elämäänsä? Entä mitä jos lapsi tai perhe jääkin diagnoosien ja potiloimisen vangiksi? Perheen tai lapsen tilanne on olennaisesti parantunut; voiko erityislapsesta tulla normilapsi? Voiko perhe vapautua erityisperheen leimasta? Oma riman korkeus Minunhan pitäisi tietää! Kehtaanko hakea apua? Saanko samanlaista palvelua esim. neuvolassa, osaanko vaatia itselleni saman mitä muut, ei ammattilaiset saavat?
50 Riittämättömyyden tunteet ammattikasvattajana Omat lapset vaikeuksissa Oma elämä, parisuhde solmussa Ego saa kolhun, kun epäonnistuu jonkun perheen kanssa Voiko kaikkia perheitä kuitenkaan aina auttaa? Milloin antaa periksi, luopua? Miksi tämä perhe herättää minussa tällaisia, näin vahvoja tunteita? Hoidanko nyt tätä perhettä vai meninkö oman historiani imuun, omiin haavoihini?
51 Työntekijän oma keho Lapsi, josta en kauheasti tykkää, pyrkii itkien syliin ja koskettelee, eli kädet silittelevät omia käsivarsiani ja päätäni vaellellen. Siitä seuraa ärsyyntyminen ja inho. Työntekijän oma mieli Kun kerron vanhemmalle, että lapsi on kiusannut kerhossa, niin vanhempi on hyvin välinpitämätön, eikä puutu lapsen käytökseen. Sanon lapselle: Heippa kun hän lähtee kerhosta ja lapsi vastaa: Haista paska! Minä sanon, etten kuuntele tuollaista, mutta äiti, joka on paikalla, ei tee asiassa mitään. Missä kulkee ammattikasvattajan psyykkiset kehon rajat? Pitää kestää ja sietää - vai pitääkö?
Perheen näkökulma lapsen käyttäytymiseen. 14.11.2014 perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa
Perheen näkökulma lapsen käyttäytymiseen 14.11.2014 perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa Väestöliiton perheverkko Alle kouluikäisten lasten vanhemmille, lasta suunnitteleville ja odottaville sekä
LisätiedotRajallista rakkautta - turvattua tulevaisuutta - Lapsen hyvä kasvu ja kehitys
Rajallista rakkautta - turvattua tulevaisuutta - Lapsen hyvä kasvu ja kehitys Haapajärvi 20.2.2014 klo 18 Perheneuvonnan koordinaattori Minna Oulasmaa Vanhempana on helppo hyväksyä lapsi joka tekee aikuisten
LisätiedotRohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.
Rohkeus Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut. Innostus Olet suhtautunut innokkaasti ja energisesti uusiin
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNeljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko
Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta
LisätiedotSISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat
Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotVANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE
VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotHenkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa
Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotSosiaaliset suhteet - ohje
Sosiaaliset suhteet - ohje Tähän osa-alueeseen kuuluu erilaisia ihmissuhdeverkostoon liittyviä tehtäviä. Perhesuhteet ja tähän liittyvät huolenaiheet on hyvä käydä läpi nuoren näkökulmasta. Verkostokartan
LisätiedotVisio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1
Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVoi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt
Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma
LisätiedotMiten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?
Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotKurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi
Kurjenpesän päiväkodin TOISTA KUNNIOITTAVAN KÄYTÖKSEN SUUNNITELMA toimintakaudeksi 2016-2017 12.10.2016 Kiusaaminen on Kielteisten tekojen kohdistamista toiseen Loukkaavaa käytöstä kiusattua kohtaan Ratkaisevaa
LisätiedotNUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1
kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää
LisätiedotKäyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja
Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
Lisätiedot(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI
(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSharie Coombes. Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä selviät! Tehtäväkirja sinulle, jota on joskus loukattu tai kiusattu Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme
LisätiedotItsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R
Itsemyötätunto S O N J A K U M L A N D E R 4. 1 2. 2 0 1 8 HARJOITUS 1: VAIKEA HETKI, OSA 1/3 Tuo mieleesi jokin sellainen hetki, jolloin sinun on ollut vaikea olla. Millaista sisäinen puheesi on tällaisena
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotTutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus
Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi
LisätiedotMITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry
MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi
LisätiedotSELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski
SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotNettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!
Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI! SINULLA ON OIKEUKSIA! Netistä saa enemmän irti, kun pitää oikeuksistaan huolta ja toimii itse vastuullisesti. Nettiä voi käyttää lähes jokainen ja jokainen
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSharie Coombes. Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa
NÄYTESIVUT Sharie Coombes Sinä uskallat! Tehtäväkirja sinulle, jota joskus pelottaa Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Esipuhe Näytesivut Tutustu kirjaan verkkokaupassamme TERVETULOA
LisätiedotOdotusaika. Hyvät vanhemmat
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhtstoiminta-alue Janakkalan neuvola Odotusaika Hyvät vanhemmat Lapsen odotus ja syntyminen ovat suuria ilonaihta. Ne tuovat kuitenkin myös uusia haastta perheelämään
LisätiedotAIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen
Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotJuttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi
JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,
LisätiedotKuraattorityön helmet ja helvetit
Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja
LisätiedotItsemurhasta on turvallista puhua
Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.
Lisätiedot5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma
5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma Varhaiskasvatuksessa pidetään huolta koko yhteisön fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. Lasta tulee varhaiskasvatuslain mukaan
LisätiedotVarhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä.
1. TIEDOT YKSIKÖSTÄ Päiväkoti Tuulenpesä * 4 ryhmää, 3 kokopäiväryhmää ja 1 osapäiväryhmä Varhaiskasvatuksen henkilökuntaa on Tuulenpesässä yhteensä 13 henkilöä. 2. KIUSAAMISEN MÄÄRITELMÄ Kiusaaminen on
LisätiedotTyöhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015
RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna
LisätiedotKANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)
KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?
LisätiedotNainen ja seksuaalisuus
Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotTunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti
Tunnetko tunnesäännöt? Nettiluento 13.3.2015 Anja Saloheimo Sosiaalipsykologi, VTM Pari- ja seksuaaliterapeutti Mikä on tunne? Kehollinen tuntemus, sisäinen kokemus ja lisäksi mukana sosiaalinen ulottuvuus:
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN TURVATAIDOT Turvaympyrä i TUTUT IHMISET Sinun kehosi on tärkeä ja arvokas. Kukaan ei saa koskea siihen ilman sinun lupaa. Tärkeä tietää: Suorista käsi eteesi
Lisätiedot320075 Mitä nyt (4) What now?
320075 Mitä nyt (4) What now? Lapset joutuvat usein tilanteisiin, joissa on hyvä miettiä omia reaktioitaan ennen toimimista. Tässä korttisarjassa esitetään erilaisia hankalia tilanteita, joihin jokainen
LisätiedotLapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy
Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotLapsellanne synt. on varattu aika neuvolan
Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely
Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotMillainen maailmani pitäisi olla?
Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta
LisätiedotLapseniko villipeto?
Lapseniko villipeto? Raisa Cacciatore lastenpsykiatri, asiantuntijalääkäri, tietokirjailija www.vaestoliitto.fi www.raisacacciatore.fi Aggression hallinta on oppimisprosessi Opitaan tuntemaan itseä ja
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotLapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.
23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotPIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA
PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Merenkävijät 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - EMK / zoom - EMK - EMK - Vihreät - Sininen - Punainen - EMK juniorit - ZOOM - zoom8 - EMK
LisätiedotArkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa
Arkiyksinäisyys - vanhempien yksinäisyys vauvaja pikkulapsivaiheessa Anja Saloheimo, VTM, pari- ja seksuaaliterapeutti Asiantuntija, Vanhemmuuskeskus Väestöliiton Vanhemmuuskeskus Tukea. Malleja. Mahdollisuuksia.
LisätiedotLAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA
Kasvatuksen ja opetuksen toimiala LAPSEN ESIOPETUKSEN JA ESIOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN VARHAISKASVATUKSEN SUUNNITELMA Lapsen esiopetuksen suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen, huoltajan ja varhaiskasvatuksen
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotKiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa. Christina Salmivalli Turun yliopisto
Kiusaamisen ehkäiseminen varhaiskasvatuksessa Christina Salmivalli Turun yliopisto Kiusaaminen Tahallista ja toistuvaa aggressiivista käyttäytymistä, joka kohdistuu heikommassa asemassa olevaan henkilöön
LisätiedotVauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta
Vauhtivaarit ja mobiilimummot -Nykyaikaista isovanhemmuutta -Isovanhemman -Lapsiperheen vanhemman -Ammattilaisen näkökulmista tarkasteltuna 23.5.2014 klo 13-13.30 Väestöliiton perheneuvonnan koordinaattori
LisätiedotTavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!
Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden
LisätiedotMillainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 1 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 2 tekstit parisuhde sidor_layout 1 2019-01-09 13:2 Sida 3 Millainen on mielestäsi hyvä parisuhde?
LisätiedotKuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta
Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,
LisätiedotKim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1
Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotPienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto
Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:
LisätiedotYhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen
Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien
LisätiedotToiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta
Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
Lisätiedotääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.
ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen
LisätiedotKatja Koski. Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta
Tasapainoisen vanhemman 6 suurinta salaisuutta Katja Koski 1. Laita kännykkä pois 2. Lapset tekemään jotain mukavaa 3. Ota muistiinpanovälineet esille Tervetuloa! Vanhemmat sanoivat näin: Kannustava ja
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
LisätiedotIloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus
Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä
LisätiedotKOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS
AMMATILLISUUS KOULUMESTARIN VUOROVAIKUTUSSOPIMUS Aikuinen aikuinen vuorovaikutus Keskustele työasioista avoimesti ja sovi yhteiset käytänteet tiimeissä Vaali vuorovaikutustaitoja kuuntele ja keskustele
LisätiedotLäsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen
Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotJokaiselle lapselle tulee olla tarjolla jokaisen hoitojakson aikana monipuolista, sopivan haastavaa ja mielekästä toimintaa.
YKSILÖLLISYYS LAPSELLA ON OIKEUS MONIPUOLISEEN TOIMINTAAN/OPPIMISEEN (VARHAISKASVATUSLAKI) MITÄ ON ESIOPETUS? Esiopetus on myös sosiaalisten taitojen opettelua, ei pelkästään kirjatehtäviä. Eli esiopetusta
Lisätiedot1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA
1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
Lisätiedot