Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma valmisteilla

Transkriptio

1 Lastenkulttuuripoliittinen ohjelma valmisteilla Kulttuuritutka, Jyväskylä erikoissuunnittelija Maria Merikanto

2 Lasten ja nuorten maailma Koti, perhe, omaiset ja muut läheiset, perheen ystävät ja omat ystävät, tuttavat, mutta myös pelottavat ja uhkaavat ihmissuhteet - perhepolitiikka Virtuaalinen ja sähköinen globaali fakta, fiktio ja viihde Rakennettu ympäristö., fyysinen elinympäristö rakennus- ja maankäyttölaki, kuntien kaavoituspolitiikka Neuvolasta eteenpäin ties minne: terveyskeskus, kouluterveydenhoito, yliopistollisten keskussairaaloiden lastenosastot, lasten ja nuorten mielenterveyshoito Perhepäivähoito, päiväkoti ja koulu kunnallinen toiminta, jonka taustalla laki, valtion aluehallinto ja ministeriöt Harrastusten maailma kirjastosta jalkapalloon ja järjestettyyn nuorisotoimintaan huom. uudet organisoitumisen muodot Kun syntyy ongelmia: poliisi, lastensuojelu, virkaholhooja, lastenkodit, sijoituskodit, koulukodit, palvelevat puhelimet

3 Lastenkulttuuri Lastenkulttuurilla tarkoitetaan tässä ohjelmassa 0-18-vuotiaiden lasten ja nuorten sekä heidän kotiensa ja muiden kasvuympäristöjensä kulttuureja. Ne ovat kiinnostava yhdistelmä samanlaisuuden painetta, ankaria käyttäytymismalleja, kapinaa, kasvukipuja, kotien erilaista kulttuuritaustaa ja perinteitä ja monia sähköisiä ja reaalielämän alakulttuureita.. Lasten ja nuorten maailmat ja kulttuurit eivät ole välttämättä pastellisävyisiä ja yleviä vaan monivärisiä, monesti tummempia ja sopivaisuuden rajoja kokeilevia Käsitteeseen sisältyvät :Perheiden erilaiset kulttuurit Lasten ja nuorten oma erilaiset valta- ja alakulttuurit Taidekasvatus Kulttuuritarjonta Harrastaminen Taide yhteisöllisenä ja terapeuttisena työvälineenä

4 Luppoaika? Lasten ja nuorten vapaa-aikaan on paljon paineita. Missä on luppoaika, rauhallinen ihmettely tai lupa olla vaan. Ympäristön, perheen ja suvun tarinoiden ja traditioiden siirtäminen vaatii aikaa ja viihtyvää rauhaa niin lapsilta/nuorilta kuin perinteen siirtäjiltä. Elävätkö lapset sankarihistoriaa vai mikrohistoriaa?

5 Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman taustamateriaalia on kerätty syksyn 2012 aikana eri puolilla maata järjestetyissä alueellisissa seminaareissa, joihin kaikkiaan 300 ihmistä. Foorumit työstivät seuraavia kysymyksiä: 1. Mitkä ovat suurimmat esteet lasten ja nuorten taide- ja kulttuuriosallistumiselle? Miten nämä esteet voitetaan? Miten kulttuuri- ja taidetoimintaan saadaan mukaan lapset, ja nuoret, joilla ei nyt ole mahdollisuutta osallistua? Mihin resursseja tulisi kohdentaa? 2. Mikä olisi paras malli koulujen, taidekasvattajien, kulttuurisektorin toimijoiden ja nuorisotoimen yhteistyölle omalla alueellanne? Onko nykyinen toiminta vakiintunutta ja kattavaa? Entä seurataanko ja kehitetäänkö yhteistyön toteuttamista? Mitä mahdollisesti pitäisi tehdä toisin ja kenen? 3. Miten koulujen ja kulttuurialan toimijoiden yhteistyö voisi näkyä kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa nykyistä kattavammin? 4. Opetussuunnitelmien perusteita uudistetaan: Millaista osaamista taide- ja taitoaineiden opetuksen olisi vahvistettava tulevina vuosina?

6 KULTTUURISEN TASA-ARVON VAHVISTAMINEN VALTAKUNNAN TASOLLA Tavoite: Lapsia ja nuoria toimialoillaan sivuavan valtiohallinnon: ministeriöiden, niiden alaisten aluehallintoviranomaisten ja muiden yksiköiden, kouluhallituksen, valtakunnallisten työryhmien, sekä ja muiden toimijoiden suunnitteluasiakirjoissa pitää näkyä tavoitteena ja toimenpiteinä lasten ja nuorten kulttuurinen tasa-arvo ja kulttuurikompetenssi. Sieltä se heijastuu kuntatasolle. Työ pitää tehdä yhdessä ja miettiä vastuujaot, resurssit, toimenpiteet ja niiden vaikutukset.

7 LASTEN JA NUORTEN KULTTUURISUUNNITELMAT KUNNISSA Tavoite: Kunnissa tehdään jo useita lapsia ja nuoria koskevia suunnitteluasiakirjoja. On välttämätöntä, että taiteen ja kulttuurin keskeiset elementit taidekasvatuksesta kulttuuritarjontaan ja omaehtoiseen tekemiseen ja osallisuuteen ovat mukana asiakirjoissa toisiaan täydentäen ja samalla kunnioittaen eri toimijoiden lakisääteisiä tehtäviä. Yhteinen suunnittelu selvittää lasten ja nuorten kasvuympäristön vahvuuksia ja heikkouksia. Yhdessä on mahdollista jakaa vastuuta, tarttua akuutteihin ongelmiin ja mikä tärkeintä muistaa pääasia, lasten ja nuorten hyvinvointi.

8 LÄHIPALVELUT Tavoite: Kulttuuri- ja sivistyspalvelut säilyvät kuntaliitoksista huolimatta lähipalveluina. Lähipalvelut ovat erityisen tärkeitä lapsille, vanhuksille ja ekologisesti eläville autottomille ihmisille. Oman kylä/kaupunginosakoulu on asukkaille tärkeä samoin kuin lähellä sijaitseva kirjasto ja sen palvelua lisäävät täydentävät kirjastoautot. Aitoa taidekokemusta ei korvaa mikään, sivistysvaltiossa on oltava varaa myös näiden elämysten ja kokemusten järjestämiseen.

9 JATKUVUUS JA PITKÄJÄNTEISYYS Tavoitteet: Kaikilla ikäluokilla tulee olla mahdollisuudet taidekasvatukseen ja harrastukseen. Toiminta on vaativaa, koska vuosittain uusien ikäluokkien on päästävä tasavertaisesti taide- ja kulttuurikasvatuksen piiriin eikä jo käynnissä olevia prosesseja voi lopettaa kesken. Lastenkulttuuria ei voida toteuttaa projektina, vaan se on pitkäjänteistä arkista toimintaa. Jokaisen ikäluokan lapset tarvitsevat kulttuuriset oikeutensa. Vuosittain on aloitettava uuden ikäluokan kanssa ja jatkettava vanhempien ryhmien kanssa. Monien hyvien toimintojen epävarma rahoitus ja projektiluonne tappavat toiminnan ja sama toiminta on aloitettava aina uudelleen. Esimerkkejä on kulttuuripoluista, arkkitehtuurin ja sanataiteen perusopetuksesta ja varmaan monesta muustakin. TAITEEN PERUSOPETUS

10 OPETUSSUUNNITELMIEN PERUSTEIDEN MUUTOSPROSESSIT JA NIIHIN VAIKUTTAMINEN Tavoite: Opetussuunnitelmien ( varhaiskasvatus, peruskoulu, lukio, toisen asteen ammatillinen koulutus) uusimisessa vahvistetaan taito- ja taideaineiden tuntimäärä, mikäli se on mahdollista. Ammatillisessa koulutuksessa taide- ja kulttuurikasvatus sopeutetaan tulevan ammatin tarpeisiin. Jos tuntijakoon ei enää voida koskea, tavoitteita pitää saada hyvän oppimisympäristön luomiseen, verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, luovuuden ja innovaatiokyvyn lisäämiseen sekä taiteen keinojen käyttöön pedagogiikan välineenä.

11 TAIDEKASVATUKSELLE TILAA KOULUJEN ARKEEN Tavoite: Koulut tavoittavat kaikki lapset ja sen vuoksi koulujen taidekasvatus on keskeistä lasten ja nuorten kulttuurisen tasa-arvon rakentamisessa. Kulttuuritoiminnot on nähtävä osana lasten arkea. Kulttuuri- ja taidekasvatus ja harrastukset on hyvä sijoittaa koulupäivään, jotta kaikki voivat osallistua niihin PAIKALLISUUS VOIMAVARAKSI KAUNIS KASVU- JA OPPIMIYMPÄRISTÖ TIEDOTUS, HYVIEN ESIMERKKIEN PANKKI TAITEILIJOIDEN JA TAITEILIJARYHMIEN/TAIDELAITOSTEN TAIDEPALVELUPAKETIT KOULUILLE JA PÄIVÄKODEILLE KULTTUURIPOLKU LASTEN JA NUORTEN KANSSA TYÖSKENTELEVIEN ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS