1-11. PIR production. Ed. versio SPU Oy Sillanpäänkatu PL 98. Puhelin Faksi.

Transkriptio

1 SPU PASSIIVIKATTO SUUNNITTELUOHJEET PIR production Tämä suunnitteluohje sisältää yleiset perusteet SPU Passiivikattoelementtien mitoittami- seen ja tuotantokuvienn laatimiseen. Ed. versio

2 Sivu 2 / Suunnitteluohjeet 1. Yleistä Suunnittelu Elementin rakenne Lämmöneristys... 5 U-arvot... 5 Lämmönjohtavuus... 6 Energiankulutus SPU Eristeet passiivikattoelementeissä, ominaisarvoja Kerto-S ja Kerto-Q tuotteiden ominaisarvoja Ääneneristävyys Palo Rakennusfysikaalinen toiminta Elementtikaaviott ja -luettelot Vakioelementit Sovite-elementit Pituuden määritys Jiirit Valmistuskaaviot/taulukot Mitoitus Kuormaluokat, kantavuus Tukipinnat Räystäät Kiinnitykset Elementin työstöt Aukot Läpiviennit Elementtienn saumat Työmaa Varastointi Nostaminenn Lähteitä Yhteystiedot Detaljit ***Ennen suunnittelun alkuaa varmista, että käytössäsi on viimeisin versio suunnitteluohjeesta.** ** ***Viimeisin päivitetty versio löytyy Internetistä osoitteesta ***

3 Sivu 3 / Yleistä SPU kattoelementtijärjestelmässä koko kattorakenne sisältyy valmiisiin elementteihin lukuun otta- matta ala- ja yläpuolisia pintarakenteita. Kyseessä on sandwich-elementti, jossa SPU-eristelevyyn on kiinnitetty molemmin puolin kertopuulevy sekä tuuletus- ja asennustilann koolaukset. Elemen- teissä ei arvita erillistä tuulensuojaa tai höyrynsulkua. Tarvittaessa sivuräystäät voidaan integroida elementteihin jo ennen asennusta. Helpoin tapa on tehdä räystäätt sahatavarasta paikan päällä. Elementti toimii yksi tai useampi aukkoisena kantavana rakenteena. Elementtien työstäminen on helppoa, läpiviennit, kuten aukot IV-putkille, voidaan tehdä työmaalla lähes mihin kohtaan tahansa. SPU Passiivikatto säästää nopean asennuksen ja rakenteensa vuoksi v merkittävästi aikaa ja kus- tannuksia; pientalon katto on mahdollista saada vesikatetta ja sisäverhousta vaille valmiiksi jopa yhdessä päivässä. Nopeudesta on hyötyä esimerkiksi talvirakentamisessa, sillä rakennuksen läm- mityksen voi kytkeä päälle jo katon asennuspäivänä. SPU Passiivikattoelementti on erityisesti passiivi- ja matalaenergiatalojen rakentamiseenn tarkoitettu kattoelementti. SPU Passiivikattoelementti on myös rakenteeltaann ohut verrattuna muihin passiivi- tasonratkaisuihin. Polyuretaanieristeen ominaisuuksien ja tiivistysmenetelmien ansiosta rakennee on sekä ilma- että vesihöyrytiivis, mikä takaa kosteusteknisen toimivuuden juuri rakennuksenn yläosissa, jotka usein ovat ylipaineisia. Tunnetusti polyuretaanieristeisten rakennustenn ilmatiiviysluvut ovat erittäin hyvällä tasolla, poikkeuksetta selkeästi alle 1 1/ /h. Rakennee on lisäksii kylmäsillaton. SPU Passiivikattoelementit soveltuvat: Normirakentamiseen Matalaenergiarakentamiseen Passiivirakentamiseen Kaikentyyppisiin kattotyyppeihin Kaikille vesieristeille, myös alapintaverhous vapaasti valittavissa Nopeaan rakentamisaikatauluun Tämä suunnitteluohjee sisältää perusteet SPU Passiivikaton mitoittamiseksi jaa tuotantokuvien laati- miseksi. Ennen suunnittelun alkamista on syytä varmistaa, että käytössä on viimeisin versio suunnitteluohjeesta. Päivitetty suunnitteluohje löytyy :n kotisivuilta (). Tämä suunnitteluohjee on tarkoitettu yleisluonteiseksi ohjeeksi kattoelementtien mitoittamiseksi ja yläpohjan elementointiin. Kohteen rakennesuunnittelijan tulee varmistaa rakenteen toimivuus ainaa tapauskohtaisesti

4 Sivu 4 / Suunnittelu 2.1. Elementin rakenne Elementti koostuu kertopuurakenteisista ylä- ja alaripalaatoista, joiden väliin on asennettu läm- möneristeeksi SPU Eriste. Elementin kaikki osat on kiinnitetty toisiinsa yksikomponenttisella poly- uretaaniliimalla eli rakenne toimii yhtenäisenä komposiittirakenteena. Vakioelementin ripalaatoissa eristettä vasten on 27 mmm paksu Kerto-Q-LVL levy, jonka ulkopintaan n on liimattu 51 mm x mm kokoiset elementin pituussuuntaiset Kerto-S-LVK L jäykisterimat. Perus- tapauksessa yläripalaatassa on 4 jäykistettää ja alaripalaatassa 6 jäykistettä j (kuvat 2.1 ja 2.2). Jäy- kisterima vaihtoehtojaa on kolmea eri kokoa: 51x, 51x1 tai 51x. Eristeosa koostuu kahdesta yhteen liimatusta SPU AL eristeestä.. Määräystason elementissä eristeen kokonaispaksuuss on 240 mm ja passiivienergiatason täyttävässä elementissä 3 mm Kuva 2.1. Määräystason täyttävän elementin poikkileikkaus Kuva 2.2. Passiivienergiatason täyttävän elementin poikkileikkaus

5 Sivu 5 / Lämmöneristys U-arvot Rakenneosia koskevat lämmöneristysmääräykset on annettu rakennusmääräyskokoelman osassaa C3. Vuoden 10 alussa astuivat voimaan uudet lämmöneritysmääräykset (taulukko 2.1). Passiivi- tason yläpohjalle annetaan eri lähteissä suositusarvoks 0,07 W/ /m 2 K. Taulukko 2.1 Rakennuksen yläpohjan lämmönläpäisykertoimen vertailuarvot ( RakMk C3 10) Lämmin, erityisen lämmin tai jäähdytettävän tila 0,09 W/mm 2 K Puolilämmin tila Suurin sallittu arvo (kompensoitava muilla rakenneosilla, ilmanpitävyydellä tai LTO:lla) 0,14 W/mm 2 K 0,60 W/mm 2 K Lämmönläpäisykertoimet lasketaan rakennusmääräyskokoelman osan C4 mukaan tai vaihtoehtoi- muilla rakenneosilla ei siis ole tarvetta tehdä. Passiivienergiatason elementtiä voidaan tarvittaessa käyt- tää myös kompensoimaan muita rakenteita.. Elementeissä ei myöskään ole rakenteen läpi ulottuvia kiinnikkeitä, puuosia tms. eli rakenne on täysin kylmäsillaton. sesti vastaavien SFS-EN täyttävät vaadittavat vertailuarvot joo vakiona. Kompensointia standardien mukaan (EN-ISO 6946). SPU Passiivikattoelementit Taulukko 2.22 SPU Passiivikattoelementtien U-arvot ja lämmönvastukset ilmann pintarakenteita ja -vastuksia. Lämmönvastus, R [m 2 K/W] U-arvo [W/m 2 K] Määräystaso, eristevahvuus 240 mm 10,,84 0,09 Passiivienergiataso, eristevahvuus 3 mm 14,,31 0,07 Taulukko 2.3 SPU Passiivikattoelementti rakenteiden U-arvot huomioiden pintarakenteet ja -vastukset. RAKENNE U-arvo [W/m 2 K] Määräystason elementti + kipsilevy Määräystason elementti + alaripojen välissä mineraalivilla 50 mm (0,036) + kipsilevy Määräystason elementti + alaripojen välissä mineraalivilla mm (0,036) + kipsilevy Passiivienergiatason elementti + kipsilevy Passiivienergiatason elementti + alaripojen välissä mineraalivilla 50 mm (0,036) + kipsilevy Passiivienergiatason elementti + alaripojen välissä mineraalivilla mm (0,036)) + kipsilevy 0,089 0,081 0,075 0,068 0,063 0,

6 Sivu 6 / Rakennuksen lämpöhäviöt lasketaan rakennusmääräyskokoelmann osan D3 mukaisesti. Lämpöhäviöiden laskennassa huomioidaan rakenneosien pinta-alat sekä U-arvot, ilmatiiviys ja LTO- laitteiston hyötysuhde. Suunniteltavan rakennuksen lämpöhäviöiden tulee alittaa vertailurakennuk- ra- sen lämpöhäviöt. Vertailurakennuksen lämpöhäviöiden laskennassa käytetään suunniteltavan kennuksenn muotoja ja pinta-alojaa sekä RakMk osassa C3 annettuja U-arvojenn vertailuarvoja. Lämmönjohtavuus Ohjeet materiaalien lämmönjohtavuuksien käytöstä on annettu rakennusmääräyskokoelman osassa C4. Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvona voidaan käyttää CE-merkinnC nällä varustetuille tuot- teille EN-standardien mukaan määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, EN standardeis- sa esitettyjä taulukoituja lämmönjohtavuuden suunnitteluarvoja, osassa o C4 taulukoitujaa normaalisen lämmönjohtavuuden arvoja (λ( n ) sekä lämmöneristeiden tyyppihyväksyntäpäätöksissä esitettyjä normaalisen lämmönjohtavuuden (λ n ) arvojaa tai muulla hyväksyttävällä tavalla saatuja lämmönjoh- tavuuden arvoja. Laskettaessa lämmönläpäisykerroin osan C4 mukaan m käytetään lämmöneristei- den lähtötietoina tyyppihyväksyntäpäätöksissä tai osassa C4 annettuja normaalisen lämmönjohta- vuuden arvoja. Laskettaessa soveltuvan SFS_EN standardin mukaan käytetään lähtötietoina stan- dardissa SFS-EN esitetyllä periaatteella määritettyjä lämmönjohtavuuden suunnitteluarvojaa (λ design ). SPU-eristeille lämmönjohtavuutena käytetään EN standardien perusteella määriteltyjä arvoja (λ design). Lämmönjohtavuus on määritetty tuotestandardin EN mukaisesti käyttäen testistandar- dia EN Lämmönjohtavuuden suunnitteluarvo ilmoitetaan standardin s SFS-EN mukaisella menettelyllä. CE-merkinnässä SPU-eristeille annetaan taulukossa 2.3 esitetyt λ design arvot. Taulukko 2.4 SPU-eristeille CE-merkinnässä ilmoitetut λ design arvot Diffuusiotiivillä laminaateilla - käytetään SPU Passiivikattoelementeissä 0,023 W/mK Energiankulutus Rakennuksen energiankulutus lasketaan rakennusmääräyskokoelman osienn D2, D3 ja D5 mukaisesti. Energiatodistuksen laadinta tehdäänn käyttäen ohjeita, jotka on annettu energiatodistuksiaa koskevassa asetuksessa ja rakennusmääräyskokoelmassa

7 Sivu 7 / SPU Eristeet passiivik kattoelementeissä, ominaisarvojaa Taulukossaa 2.5 on esitetty SPU-eristeille CE-merkinnässä ilmoitetut arvot. Passiivikattoelemen- teissä käytettävä SPU-eriste on tyypiltään t SPU-AL tyyppistä eristettä diffuusiotiiviillä pinnoitteella. Taulukko 2.5 Passiivikatosssa käytettävien SPU Eristeiden teknisiä ominaisuuksia Solurakenne Lämmönjohtavuus EN ISO 10456, EN suunnitteluarvo λ de esign -ilmoitettu arvo λ D Umpisoluisuus yleensä yli 90 % 0,023 W/mK, diffuusiotiivis pinnoite Tiheys Vedenimeytyminen EN 187 Vesihöyrynläpäisevyys - pinnoittamaton polyuretaani Puristuslujuus EN 826 Vetolujuus EN 1607 Palokäyttäytyminen EN , EN 13823, EN ISO SPU PIR - SPU AL Lämmönkesto - normaalituotteett - syttymislämpötila - palamiskaasut Radonin läpäisevyys - (diffuusiotiivis pinnoite) kg/mk 3 2,0 til. -% 0,1 1,2 x kg/mspa kpa, tuotteen mukaan 230 kpa, tuotteen mukaan D-s2-d0 E ºC, lyhytaikainen +250 º Yli +400 ºC, liekillä n ºCC Samanlaisia kuin esimerkiksii villan, puuvillan, nailonin, silkin ja punatammen palamisesta syntyvät mm. CO, yli 600 ºC lisäksi HCN. Noin 0 % Diffuusiotiiviillä pinnoitteella varustettujen SPU tuotteiden vesihöyrynvastus on yli 4x10 12 m 2 spa/kg (vertailunaa normaalin höyrynsulkumuovin PEE 0,2 mm vesihöyrynva astus ~0,5 x10 12 m 2 spa/kg)

8 Sivu 8 / Kerto-S ja Kerto-Q tuotteiden ominaisarvoja

9 Sivu 9 / Kuva 2.3 Kertotuotteiden ominaisarvoja /VTT Certificate No 184/03, Revised 24 March 09/ Lisää tietoa Kertotuotteista: /Pages/Default.aspx

10 Sivu 10 / Ääneneristävyys Ääneneristävyyttä joudutaan miettimään pääasiassa asuinhuoneistojen välistä ääneneristävyyttää selvitettäessä, mutta toisinaan myös ulkopuolista liikenne- tai lentomelua vastaan. Teollisuuskoh- teissa mahdollisesti myös meluavan prosessin eristäminen esim. toimistotiloista saattaa tulla ky- seeseen. Yksittäisiä pientaloja koskevia määräyksiä on kovin vähän, mutta niiden asumisviihtyvyyt- tä voidaan parantaa ottamalla suunnittelussa huomioon akustiikka ja ääneneristysnäkökulmat. Joskus myös kaavamääräykset saattavat sisältää vaatimuksia rakennuksenn ulkovaipan eristävyy- delle. Ääneneristävyyttä kuvaavia suureita: R w R w R w +C R w +C tr rakenteelle laboratorio-olosuhteissa mitattu ääneneristävyys rakennuksesta mitattu ääneneristävyyss rakenteen ääneneristävyys lentomelua vastaan rakenteen ääneneristävyys tieliikennem melua vastaan Taulukko 2.6 Passiivikattoelementin ääneneristävyy yksiä [SPU-rakenteilta vaadittava ilmaääneneristävyys melualueille rakennettaessa. Helimäki raportti , sivua + 98 liitesivua]. Sisäpinta R w Ääneneristävyys (db) R w +C R w +C tr 1. 1-kertainen kipsilevy (N) kertainen kipsilevy (N) kertainen kipsilevy (N)+ 50 mm mineraalivilla ripojen välissää kertainen kipsilevy (N)+ 50 mm mineraalivilla ripojen välissää kertainen kipsilevy (EK) + 50 mmm mineraalivillaa ripojen välissä Rakenne 1 Rakenne 2 Rakenne 3 Rakenne R 4 Rakenne 5 Jos ääneneristyssyistä ripojen välissä käytetään mineraalivillaa, sen vaikutuss U-arvoon on noin 0,004 0,01 W/m 2 K (λλ villa 0,036 W/mK) riippuen elementin kokonaispaksuudesta (kts taulukko 2.3)

11 Sivu 11 / Palo Elementin lopullinen paloluokka määräytyy käytettävien pintamateriaalien perusteella. Palomäärä- tulee ykset on esitetty rakennusmääräyskokoelman osissa E1 ja E2. Rakennettaessa sellaiselle alueelle, jossa pientalolle on asetettu erityisiä e palomääräyksiä, elementin verhous yms. osat suunnitella tapauskohtaisesti. Palotilanteessa mitoittavana osana toimivat pintaverhous ja ripalaatta. Palokeston arviointi ja palomitoitus tapahtuu Eurocode EN mukaisesti (tai RIL ) Rakennusfysikaalinen toiminta SPU Passiiviyläpohjalle on tehty kosteustekninen tarkastelu Suomen ilmasto-olosuhteissa (Tutki-- passiivikattoelementti, mutta oleellista eroa näiden kahden rakenteen välillä ei ole. Mallinnuksessa käytet- tiin WUFI 4.2 Pro ohjelmaa. Käytetty ilmastodata (Jyväskylä 1979) edustaaa kylmää jaksoa, joten mallinnuksen voidaan katsoa olevan varmalla puolella. Sisäilman olosuhteissa käytettiin standardinn EN13788 mukaista menettelyä. Tehdyn tutkimuksen mukaan tutkitun rakenteen voitiin todeta olevan kosteusteknisesti toimiva normaaleissa sisäilman olosuhteissa a ja Suomen ilmastossa. Kriittisiä kohtia ovat läpivientien tiiviys, kattorakenteenn tuuletuksen toimivuuss sekä kosteiden yms tilojen detaljien toimivuus. musselostus NRO VTT-S ). Tutkittu rakenne ei ole identtisesti samanlainen kuin 3. Elementtikaaviot ja -luettelot 3.1. Vakioelementit Vakioelementin leveys on 2400 mm. Elementin pituus määräytyy kohteen rakennesuunnittelijann mitoituksen mukaan. Elementin pituus voidaan täsmätä myös työmaalla. Elementtien välisen sauman varaus on mm. Elementtien pituudessa tulee huomioida apauksesta a riippuen asennusvaraa ja saumausvara Sovite-elementit Sovite-elementin leveys ja pituus määräytyvät rakennesuunnittelijan elementtisuunnitelman mukaan. Käytännössä sovite-elementtejä tuleee enintään yksi/ kattolape. Sovite-elementti on hyvä si- joittaa elementtisuunnitelmassa vakioeleme enttien väliin. Sovite-elementin asemaksi kannattaa vali- ta, mikäli mahdollista, kohta, jossa alapinnassa jonkinlainen epäjatkuvuuskohta sisäpinnan verho- uksessa. Tällaisia kohtia voivat olla esimerkiksi väliseinä, alaslaskettujen kattojen kohta, saunaa yms. tilat. Mikäli alaripojen jako ei jostain syystä sovi verhouslevyjen saumoihin, voidaan tarvittaessa alapintaan lisätää työmaalla koolausrima levysauman alle

12 Sivu 12 / Kuva 3.1 Sovite-elementin mitoitus vakioelementistä 3.3. Pituuden määritys Elementin maksimipituus määräytyy kappaleessa 6 esitettyjen taulukoiden mukaan. Kuva 3.2 Elementinn pituuden määrittäminen 3.4. Jiirit Elementtien päät ovat vakioratkaisussa suorat. Päät voidaan myöss valmistaa a jo tehtaallaa haluttuun vinouteen. Tällaiset elementtien työstöt tuleee kuitenkin ehdottomasti mainita jo tarjousvaiheessa. Käytännössä elementtien päät kannattaa lähes aina suunnitella suorina ja täyttää kiinnityskohtaan jäävä kolo SPU eristepalasilla ja PU-vaahdolla

13 Sivu 13 / Valmistuskaaviot/taulukott TUNNISTE JA MÄÄRÄ ERISTE ELEMENTTI RIVAT AUKOT ELEMENTTI- TUNNUS KPL ERISTEPAKSUUS (vakio: 3 mmm tai 240 mm) KOKONAIS- PITUUS RÄYSTÄÄN PITUUS ERISTETYN OSAN PITUUS LEVEYS (vakio 2400) RIPOJEN KOKO (standardi 51x) KPL, RIVAT yläripalaatta (vakio 4) KPL, RIVAT alaripalaatta (vakio 6) AUKON LEVEYS AUKON PITUUS AUKON ETÄISYYS ELEMENTIN KYLJESTÄ AUKON ETÄISYYS ELEMENTIN PÄÄSTÄ PK1 PK2 PK3. Kuva 4.1 Tuotannossa tarvitaan useita eri mittatietoja, jotta elementit pystytään p valmistamaan oikein ja vältytään virheiltä. Alla olevassa luettelossa on lueteltu tiedot, jotka pitää toimittaa tilausvaiheessa. Normaalisti toimitusaika on 6 viikkoa em. kuvien saapumisess sta. 1. Mittataulukko (kuva 3.2 ja 4.1) Taulukossa on eriteltynä eri osien koot ja pituudet sekä s aukkojen paikat Esimerkkitaulukko, tuotannon tarvitsemat valmistustiedot. Taulukkopohja löytyy www-sivuilta. 2. Elementtikuvat (kuva 4. 2) Kustakin elementtityypistä erillinen elementtikuva, josta ilmeneee mitat ja aukkojen paikat, mahdolliset vinoudet, räystäät ja muut erikoiskohdat (pituus- ja poikkileik- samaan kauskuva mittoineen jokaisestaa elementtityypistä). Mittataulukkoo voi sisältyää piirustukseen (tällöin ei tarvita erillistä taulukkoa). Kuva 4.2 Esimerkkikuva elementtikuvasta

14 Sivu 14 / Elementtikaavio (kuva 4.3) Kuvan 4.3 kaltainenn elementtikaavio rakennuksen yläpohjasta. Tällä kuvallaa voidaan varmistaa, että tilaus ja valmistus vastaavat toisiaan Kuva 4.3 Esimerkkikuva elementtikaaviosta. Elementtien vakioleveys 2400 mm. Sauman leveys mm. Sovite- elementit mitoituksen mukaan. 4. Detaljikuvat ( esim. kuva 4.4) Räystäistä, kiinnityksistä seinään, konsoleihin ja/tai pääkannattap ajaan sekä muista elementin valmistuksen kannalta oleellisista kohdista. 5. Kohteen pohja- ja leikkauskuvat Nämä kuvat on hyvä toimittaa, jotta voidaan eliminoida virheitä

15 Sivu 15 / Kuva 4.4 Esimerkkikuva detaljikuvasta (DET B kuvasta 4.3.). Detaljikuvia on esitetty lisää tämän ohjeen lopussa. l

16 Sivu 16 / Mitoitus 5.1. Kuormaluokat, kantavuus Kattokaltevuus [ º ] Ripojen korkeus [mm] Yläripalaatta Alaripalaatta Rivat b=51mmm Rivat b= =51mm Ripajako k6000 Ripajako k400 SPU Passiivikattoelementin mitoitus tapahtuu liitteenä olevann lausunnon NRO VTT-S mukaisesti. Kertotuotteiden osalta mitoitus tapahtuu Eurocode 5 mukaisesti (RIL( ) ja kuormitukset lasketaan Eurocode 1 mukaisesti. Karkeasti ottaen voidaan SPU-eristeen osuuden todeta olevan lopputilanteen taipumasta noin 90 % ja ripalaattojen 10 %. Kattoelementin lopputaipuman laskennassa pitkäaikaisen kuormaosuuden taivutuksesta aiheutuvalle taipumalle käytetään kertopuun virumalukua k def = 0,8 ja pitkäaikaisen kuormaosuuden leikkausmuodonmuutoksista aiheutuvalle taipumaosuudellee vastaavasti elemen- teissä käytettävän SPU eristeen virumalukua k def =3,9 (VTT-S ) Taulukoissa 5.1 ja 5.2 on esitetty elementtityypeillee laskettuja aksiaalisiaa maksimijännevälejä, kuormituksena on käytetty lumikuormaa 2,00 kn/m 2 (lumikuormann arvo maassa 2,5 kn/m 2 ) ja 2,4 kn/m 2 (lumikuorman arvo maassa 3,0 kn/m 2 ) ja omapainona 1,0 kn/m 2. Lopputilan taipumakritee- rinä on ollut L/0. Taulukoissa esitetyt jännevälit ovat yksiaukkoiselle tapaukselle. Taulukko 5.1 Elementtien maksimijännevälit, lumikuorman arvolla q lumi = 2,0 kn/m 2 (s k = 2,55 kn/m 2 ), kun omana pai- nona q oma = 1,0 kn/m 2, kts k Lausunto NRO VTT-S Maksimijänneväli (tukiväli aksiaalisuunnassa) [mm] Matalaenergia Passiivienergia ( Eristepaksuuss 240 mm) (Eristepaksuus 3 mm) (Mitoittavana murtorajatila, muissa mitoittavana taipumarajatila)

17 Sivu 17 / Kattokaltevuus [ º ] Ripojen korkeus [mm] Yläripalaatta Alaripalaatta Rivat b=51mmm Rivat b= =51mm Ripajako k6000 Ripajako k400 Taulukko 5.2 Elementtien maksimijännevälit, lumikuorman arvolla q lumi = 2,4 kn/m 2 (s k = 3,00 kn/m 2 ), kun omana pai- nona q oma = 1,0 kn/m 2, kts k Lausunto NRO VTT-S Maksimijänneväli (tukiväli aksiaalisuunnassa) [mm] Matalaenergia Passiivienergia ( Eristepaksuuss 240 mm) (Eristepaksuus 3 mm) (Mitoittavana murtorajatila, muissa mitoittavana taipumarajatila) aukkoiset tapaukset Elementti toimii myös kaksiaukkoisissa tapauksissa, kun aukkojen mitat ovat maksimissaan suh- teessa 35/ /65. Mikäli lyhyempi aukko on vähemmän kuin 35 % elementin pituudesta, on tilanne tarkistettava tapauskohtaisesti. Suurempi aukko ei saa ylittää taulukoissa t 5.1 tai 5.2 annettujaa maksimijännevälejä. Tuotannonn asettama maksimipituus elementille on 8,8 metriä Tukipinnat Tukipintojen mitoitus tapahtuu Eurocode 5 mukaisesti. Käytännössä tukipintojen suuruus määräy- tyy asennustoleransseista. Leimapaineen perusteella tukipinnan pituudeksi p riittää jopa alle 30 mm, mutta huomioiden kosteus- ja lämpötilaliikkeet, asennusaikaisett toleranssitt yms tekijät, voidaan tukipinnan minimipituutena pitää >60 mm. Tukipinnan tulee olla tasainen. Kantavan sivuseinän tukipinta muodostetaa an kattokaltevuuden mukaisella muotopuulla tai vastaa- valla. Tukipinnat voivat olla myös muutoin oikeaan kulmaan työstettyjä. Päätyseinällä seinän päälle

18 Sivu 18 / järjestetään korotuspala joka muodostaa tukipinnan elementin alapintalevyää vasten tai siten, että jäykiste on seinän päällä. Päätyseinillä pitää ottaa huomioon elementin taipuma ts., ettei kahden reunimmaisen elementin väliin synny erisuuruisista aipumista epäjatkuvuue uskohtaa. Tällöin pää- tyseinillä pitää huolehtia riittävistä liikuntavaroista. Harjalla tai välituella tukipinta järjestetään kattokaltevuuden mukaisella muotopuulla tai muulla tavoin oikeaan kulmaan työstetystä tukipinnasta Räystäät Räystäät on suositeltavaa tehdä sahatavarasta rakennuspaikalla. Kuva 5.1 Räystään tekeminen paikanpäällä, ohje. Sivuräystäät on mahdollista tehdä jatkamalla yläripalaattojen ripoja yli eristetyn osuuden (kts kuva 3.2). Maksimi pituus räystäälle on 900 mm. Tilattaessa elementtejä mitat tulee selkeästi esittäää (kts. luku 4). Räystäätt on suositeltavaa tehdä sahatavarasta rakennuspaikalla

19 Sivu 19 / Päätyräystäät tehdään paikan päällä rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti. Räystään osia voidaan esivalmistaa myös jo tehtaalla. Tämä tulee kuitenkin selkeästi kuvinn osoittaa jo tarjous- ja tilausvaiheessa. 6. Kiinnityksett Elementtien kiinnitykseen käytetään pääsääntöisesti naulauslevyjä. Kiinnitystapa voi olla muunlai- ruuvikoot ja kappalemäärä tulee mitoittaa tuulenpaineesta aiheutuvalla nosteelle, huomioiden ele- nenkin, kunhan se täyttää kuormitusten asettamat vaatimukset (tuuli, jäykistys jne). Naulauslevyjen mentin liikkeet. Yleensä jokainenn jäykiste kiinnitetään naulauslevy llä alajuoksuun. Kuva 6.1 Elementtien kiinnityksiä kahdessa eri kohteessa. Ripustuksissa tulee noudattaaa kertotuotteille annettuja ripustusohjeita. Yleisesti voidaan to- rivan deta, että ripustukset voidaan kiinnittää ripoihin maks. 5,0 mm paksuilla ruuveilla. Ruuvaus keskelle ruuvivälin minimi ollessa 50 mm. Kapasiteetti 80 kg/ruuvi,, kun kierteen tunkeuma ripaan on minimissään 40 mm. Kerto-Q levyyn kiinnitettynä kapasiteetti 808 kg/ 5,0 mm ruuvi. 7. Elementin työstöt 7.1. Aukot Aukollisten elementtien ripalaatoissa tulee olla täyspitkiä ripoja vähintään v saman verran kuin va- kioelementissä. Lisäksi aukon eteen asennetaan aukon reunaan asti a ulottuvaa ripa, joka vekslataan vinoruuvauksella viereisiin ripoihin. Ripojen väliin vahingoittamatta ripoja voidaan aukko tehdä vapaasti (IV-hormit yms pienet läpivien- nit). Vakioripoja käytettäessä maksimiaukonn leveys vaihtelee ripavälistä riippuen ollen maksimissaan noin 345 mm. Isojen aukkojen vaikutus pitää huomioida aina tapauskohtaisesti rakennesuunnittelijan toimesta

20 Sivu / AUKKO Aukon reunoille ylim. jäykisteet Aukon reunalle vekslausrjäykiste kiinni vinoruuvauksella (ja liimalla) Aukon reunoille vaahdotusvara mm Huom! Hormiaukossa varaus myös palamattomalle eristeelle Aukon reunoille täyspitkät jäykisteet myös alaripalaattaan Aukon reunoille vekslausrjäykisteet kiinni vinoruuvauksella (ja liimalla) Katkaistavat jäykisteet vinoruuvauksella vekslausjäykisteeseen Kuva 7.1 Viitteellinen kuva ison aukon (<8000 mm) tuennasta. Koko elementin mittaiset jäykisteet kiinnitetäänn tehtaalla, tarpeen vaatiessa myös muut osat. Aukon sahaaminen tehdään työmaalla. Mikäli on syytä olettaa, että aukon sijainnissa voi tulla virhettä, aukon ympärille tulee jättää suurempi vaahdo- tus/tiivistysvara (esim 50 mm) Läpiviennit Elementtien työstö työmaalla onnistuu tavallisilla puuntyöstöön tarkoitetuilla työkaluilla.. Kaikki aukot myös tehdään työmaalla. Elementtejä ei siis tehtaalla aukoteta valmiiksi, vaikka aukkovarauk- set ja ylimääräiset rivat asennetaankin. Näinn vältetään rakentamisessa syntyvät pienet mittavirheet t

21 Sivu 21 / ja aukot saadaan ainaa oikein asemoitua. Työstettäessä elementtejä, esim. IV-hormien läpivientejää tehtäessä, pitää olla erittäin huolellinen, ettei ripalaattojen ripoja vahingoiteta.. Kaikki läpiviennit tiivistetään saumavaahdolla. Hormien läpivienneissä tulee nusmääräyskokoelman osassa E3 esitetyt vaatimukset täyttyvät. Hormien palamatonta eristettä niin, että se suojaa myös kantaviaa ripalaattoja. huolehtia, että raken- pielissä tulee käyttäää Kuva 7.2 Viitteellinen kuva hormiläpiviennistä, hormiläpiviennissä tulee noudattaa rakennusmääräyskokoelmassa annettuja määräyksiä. ( kts. myös kuva 7.3) Lisää ohjeita ilmanpitävien läpivientien tekemiseksi on esitetty mm. teoksessaa Ilmanpitävien rakenteiden ja liitosten toteutus asuinrakennuksissa, [Tampereen teknillinen yliopisto, Rakennetek- niikka, tutkimusraportti 141] Elementtien saumat Elementtien väliin jätettävä sauma- ja vaahdotusvara on yleensä mm. Asennuksen aikana voidaan elementtien päällä käyttää kulmakapulaa tai vastaavaa tuurnaa, jottaa pysyttäisiin mahdollisimman tarkasti mm saumavahvuudessa. Lisäksi koko asennuksen ajann on tarkkailtava asennuksen etenemää. Tarvittaessa saumalla voidaan korjata pieniä mittavirheitäm ä. Kaikki saumat vaah- dotetaan polyuretaanivaahdolla tiiviisti. Sauman päälle molemmin puolin asennetaan esim. lautaa 22x125 tai vastaava. Vaahdottaminen on tehtävä erittäin huolellisesti, ettei saumaan jää ilma- vuotokohtia. Ilmavuodoilla on paitsi energiakulutusta lisäävä vaikutus, niin nee myös sisältävät kosteusteknisen riskin (sisäilman kosteus pääsee kylmän puolen kattorakenteisiin)

22 Sivu 22 / Kuva 7.3 Elementtien liitos ja IV-läpivienti 8. Työmaa 8.1. Varastointi Paras tapaa rakentamisen kannalta on, jos elementit voidaan asentaa suoraan autosta. Mikäli tämää ei ole mahdollista, voidaan elementtejä varastoida rakennuspaikalla. Varastointipaikann tulee olla mahdollisimman suora ja kuiva. Elementtienn alle tulee laittaa rimat tai kuormalavoja niin, ettei epä- tasaista painumista pääse syntymään. Elementit kestävät sellaisenaan lyhytaikaisen varastoinnin. Jos varastointi kestää pitkään, on elementit suojattava sellaisilla peitteillä, jotka kestävät ulkoilman rasituksia, kosteutta ja tuulta. Jos varastointiaika on pitkä (useita päiviä), on elementit suojattava sellaisella peitteellä, joka estää UV- säteilyn suoraan elementteihin (suoran auringon paisteen). Tällaisia peitteitää on hyvä hankkia työ- maalle jo etukäteen. Pitempiaikaisessa varastoinnissaa varastoitavien elementtien tuulettumiseenn on kiinnitettävä huo- mioita. Suojapeitteen alla tulisi käyttää rimoja, jotka sallivat ilman kierron varastoitavassa pinossa. Myös kosteuden nouseminen maaperästä on estettävää esim. muovikelmua käyttäen. Kuorman saavuttua on elementtejä ja mahdollisia tarvikkeita purettaessa tarkistettava, että toimitus on luettelon mukainen. Mahdollisista puutteista yms. pitää ottaa suoraan yhteys SPU Oy:n koh- teesta vastaavaan yhteyshenkilöön tai keskukseen

23 Sivu 23 / Nostaminen Passiivikattoelementteihin on tehtaalla asennettu valmiiksi 4 nostoliinaa. Nosto tulee tehdä kaikista neljästä lenkistä yhtä aikaa. Kun elementti on asennettu paikalleenn ja kiinnitetty siten, ettei vaaraa siirtymisestä enää ole, voidaan nostolenkit irrottaa. Irralliset liinat pudotetaan p elementin saumasta alas ja sen jälkeen ne voidaan poistaa (katkaista). Pelkästään yläripalaatasta nostaminen ei olee sallittua. Kuva 8.1. Elementinn nostaminen

24 Sivu 24 / Lähteitä RIL Puurakenteidenn suunnitteluohje. Eurokoodi EN sinnörien liitto RIL r.y.. RIL Puurakenteidenn suunnitteluohje. Eurokoodi EN sinnörien liitto RIL r.y SPU-rakenteiden ilmaääneneristävyys liikennemelua vastaan. Helimäki raportti b, sivua + 33 liitesivua. SPU-rakenteilta vaadittava ilmaääneneristävyys melualueille rakennettaessa.. Helimäki raportti r , sivua + 98 liitesivua. Ilmaääneneristävyyden määrittäminen, Kattoelementit/ pientalot. VTT V Rakennustekniikka, Testausseloste nro RTE 1565/00. 4 sivua + 10 liitesivua. Suomen rakentamismääräyskokoelma VTT Certificate No 184/03, Revised 24 March 09/ SPU-eristeisen yläpohjan kosteustekninenn toimivuus. Tutkimusselostus Nro VTT-S SPU-eristeisen puurankaisen yläpohjan kosteustekninen toimivuus. Tutkimusselostus Nro VTT-S Lausunto NRO VTT-S SPU pientalon kattoelementin mitoitusperusm steet. VTT 10. SFS-EN Eurokoodi 5. Puurakenteiden suunnittelu Osa 1-1: Yleisett säännöt ja rakennuk- sia koskevat säännöt. SFS. ETAG 019. Guidelinee for European Technical Approval for Prefabricated Wood-Based Loadbear- ing Stressed Skin Panels. EOTA, Brussels European Recommendations for Sandwichh Panels. Publication CIB/ECCS report. ISBN Suomen Rakennusin- Suomen Rakennusin

25 Sivu 25 / Yhteystiedott SPU ERISTEET ja PASSIIVIKATTOELEMENTIT KANKAANPÄÄ p Toimitusjohtaja Ilkka Pohjoismäki Suunnittelu ja kehitys Pasi Käkelä Krista Luukkainen Varatoimitusjohtaja Janne Jormalainen Tuotanto Kari Tervola Emmi Aliatalo Myynti Kurikka Jussi Kemppainen Ari suunnittelijat, rakennus- taloteollisuus liikkeet ja betoniteollisuuss Jormalainen Janne KERTOPUU TUOTTEET Finnforest, Building Solutions PL LOHJA p f. com Suunnittelu ja kehitys Jouni Hakkarainenn Myynti Kari Kemppainen

26 Sivu 26 / Detaljit DET PK 1..1 DET PK 1..2 DET PK DET PK DET PK DET PK 2..1 DET PK 3..1 DET PK 3..2 YP-US, Sivuräystäs. Betonielementtiseinä. YP-US, Sivuräystäs. Betonielementtiseinä. YP-US, Sivuräystäs. Puurankaseinä. YP-US, Sivuräystäs. Puurankaseinä. YP-US, Sivuräystäs. Puurankaseinä. YP-US, Päätyräystäs. Betonielementtiseinä. Harja,, lappeet eri tasolla, kantava liimapuupalkki Harja,, lappeet samalla tasolla, kantava liimapuupalkki HUOM! Suunnitteluohjeeseen liitetyissä detaljikuvissa saattaa mittakaavoissa olla eroa ilmoitettuun. Mittakaavalliset kuvat voi ladataa www-sivuilta erikseen

27 Suunnitteluohje 3-09, DETALJIT Sivu 27 /