Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 15.6.
|
|
- Jarmo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry
2
3 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman palautteen pohjalta Ammattihenkilöiden palautteen mukaan ensitiedon antamiseen ei ollut tarjolla ohjeistusta tai koulutusta. *Kehitysvammaisille palveluja tarjoaville, voittoa tavoittelemattomille järjestöille, joiden kattojärjestö on National Federation of Voluntary Bodies.
4 ENSITIETOTILANNE Perheet: Aiheuttaa surua ja ahdistusta Vaikuttaa kiintymyssuhteen syntymiseen Saattaa vaikuttaa vanhemman ja ammattilaisen tulevaan yhteistyöhön. Ammattilaiset: Tunteellinen ja haastava kokemus 80 % toivoi lisäkoulutusta ensitiedon antamisesta 93 % vuorovaikutustaidoista Toivoivat selkeitä toimintaohjeita.
5 AMMATTILAISTEN TYYTYVÄISYYS ANTAMAANSA ENSITIETOON 24,4? 8,4 5 +/- 62,2 %
6 VANHEMPIEN TYYTYVÄISYYS SAAMAANSA ENSITIETOON 12,5 23,9 +/-? 36,4% 27,2
7 SUOSITUKSEN LAATIMINEN IRLANNISSA Toimijat: National Federation of Voluntary Bodies Health Service National Partnership Forum Ohjausryhmä: Vanhempia Vammaispalvelujen tarjoajia Julkinen terveydenhoito Ministeriö Lääketieteellinen tiedekunta Ensitietoa antavien ammattiryhmien järjestöjä ja ammattiliittoja
8 SUOSITUKSEN LAATIMINEN IRLANNISSA Kirjallisuuskatsaus Fokusryhmät 7 vanhempien ryhmää 15 ammattihenkilöiden ryhmää Kyselytutkimus 584 vanhempaa 1588 ammattihenkilöä 27 eri ammattiryhmästä
9 SUOSITUKSEN LAATIMINEN IRLANNISSA Suositus julkaistiin 2007 Ensitiedon internetsivu
10 SUOSITUKSEN SOVELTAMINEN Suunniteltiin suositukseen liittyvä 2- tuntinen koulutus Pilotti suosituksen soveltamisesta käytännössä Corkin alueella Pilotille Taoiseach s Public Service Excellence Award 2010 Suositukselle valtakunnallinen status 2012 Rahoitus suosituksen valtakunnalliselle toteuttamiselle.
11 TÄRKEIN VIESTI: Ensitiedon antaminen on todella tärkeätilanne johon tulee paneutua.
12 Alison Harnett Suomessa HUS, Naistenklinikka Vammaisperheiden monitoimikeskus Jaatisen Maja
13 ENSITIETOVERKOSTO Autismi-ja Aspergerliitto ry Förbundet De Utvecklingsstördas Väl rf (FDUV) Helsingin Kehitysvammatuki 57 ry HUS, HYKS, Ensitieto (ETRI) -työryhmässä mukana olevia terveydenhuoltoalan ammattilaisia Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kehitysvammaliitto ry Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry Kuurojen Liitto ry LapCI ry Lapsiasiavaltuutettu Lastenneurologian hoitajat ry Lastensuojelun Keskusliitto MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Näkövammaisten Keskusliitto ry Omaisena edelleen ry Rinnekoti-Säätiö, Norio-keskus Mukana myös yksityishenkilöitä, jotka haluavat edistää ensitieto-asiaa.
14 Ensitietoverkosto katsoo, ettämyös Suomessa tarvitaan koko maan kattava, yhtenäinen toimintamalli parantamaan ensitiedon antamisen käytäntöjä.
15 MIKSI SUOSITUS ENSITIEDOSTA Ensitiedon laatu vaikuttaa perheen koko loppuelämään ja hyvinvointiin Ensitiedon antaminen toteutuu maassamme laadullisesti ja alueellisesti epätasaarvoisesti Perheiden omat kokemukset ensitiedon laadusta vaihtelevat suuresti Lääkärit ja hoitohenkilökunta toivovat tukea ja työkaluja ensitiedon antamiseen* Valtakunnallinen suositus luo perustan yhtenäiselle koulutukselle ensitiedon antamisessa. *Raportti Ensitieto-työryhmän toteuttamasta kyselystäylilääkäreille koskien ensitiedon antamista sairaaloissa. Lapsiasiavaltuutetun toimisto, 2013
16 MIKSI SUOMENNOS Irlantilainen suositus on hyvä. Pohjautuu laajaan taustatyöhön. Hyvät käytännön kokemukset Irlannissa. Jo sellaisenaan suositus voi tukea myös suomalaisten ammattihenkilöiden työtä ensitiedon parissa. Voi toimia tukena, kun Suomeen laaditaan oma, virallinen suositus.
17 SUOSITUKSEN PERIAATTEET Perhelähtöisyys Lapsen ja perheen kunnioittaminen Huomaavainen ja empaattinen vuorovaikutus Asiallinen ja paikkansapitävä tieto Myönteiset, realistiset viestit ja toivon ylläpitäminen Yhteistyö ja suunnitteleminen Sitoutuminen suosituksen toteuttamiseen.
18 SUOSITUKSEN OSA-ALUEET Tilanne/paikka ja läsnä olevat henkilöt Vuorovaikutus Tieto ja tuki Kulttuurinen ja kielellinen moninaisuus Koulutus ja tuki ammattihenkilöille Organisointi ja suunnittelu Jatkosuunnitelma Suosituksen täytäntöönpano ja levitys.
19 7. Jatko 3. Tieto & tuki 4. Kulttuurinen kielellinen moninaisuus 8. Tietoa muillekin 2. Vuorovaikutus 1. Tilanne/paikka & läsnäolijat 5. Koulutus & tuki 6. Organisointi & suunnittelu
20 MIKSI SUOSITUS ON HYVÄ Aidosti lasta ja perhettä kunnioittava Monipuolinen Selkeitä toimintaohjeita Käytännön neuvoja Tärkeitä oivalluksia ja painotuksia Nostaa esille tärkeitä aiheita syvennettäväksi esim. koulutuksin.
21 NOSTO 1. SELKEÄTOIMINTAOHJE KONKREETTINEN JATKOSUUNNITELMA 6. Tee konkreettinen suunnitelma ja kerro se potilaalle. Kokoa yhteen potilaan huoli ja lääketieteellinen puoli konkreettiseksi suunnitelmaksi. Selvitäpotilaalle askel askeleelta, mikätämäsuunnitelma on. Sano selkeästi, mikäon seuraava askel (nähdään kahden viikon päästä klinikalla). Anna yhteystiedot sitä varten, että potilaalla herää uusia kysymyksiä. Buckmannin kuusi askelta
22 (BUCKMANNIN 6 ASKELTA 1. Valmistele. Tarvitaan yksityisyyttä, ja sekäpotilaan ettälääkärin täytyy voida asettua mahdollisimman mukavasti. Kysy, tarvitaanko paikalle muita. 2. Ota selville, paljonko potilas tietää. 3. Ota selvää, miten yksityiskohtaisesti potilas haluaa tietoa. 4. Jaa tietosi. Varmista, ettäkäsilläon tieto olennaisista asioista: diagnoosi, hoito, ennuste, tuki ja selviytyminen. Anna tietoa pieninä annoksina ja varmista, että potilas ymmärtääinformaation. Selvennä, mitälääketieteelliset termit tarkoittavat. 5. Vastaa potilaan tunteisiin. Tässäauttaa kokemus. Kysyävoi vaikkapa, voisiko potilas kertoa jotain siitä, miltä hänestä tuntuu. 6. )
23 AIHEITA SYVENNETTÄVÄKSI (ESIM.) Mitä tarkoittaa realistinen ja myönteinen tapa viestiä? Mitä tarkoittaa toivoa ylläpitävällä tavalla? Mitä on myötätunto? Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden kunnioittaminen Palautteen vastaanottamisen taito.
24 NOSTO 2. MYÖNTEISTÄ, REALISTISTA, TOIVOA YLLÄPITÄVÄÄ Lapsen (ihmis)arvon kunnioittaminen ja huomioiminen Lapsen persoonan huomioiminen Tukea ja apua on olemassa ja saatavilla Monipuolista tietoa siitä, millaisena sairaus tai vamma voi ilmetä(sen sijaan, että kerrotaan pahimmat uhkakuvat) Harnett et al. Convention of hope communicating positive, realistic messages to families at the time of a child s diagnosis with disabilities. British Journal of Learning Disabilities 2009; 37,
25 MITEN VIESTIÄMYÖNTEISESTI, REALISTISESTI, TOIVOA YLLÄPITÄVÄSTI Mikä estää? Ammattihenkilö pelkää antavansa turhaa toivoa saavansa haasteen oikeuteen Mikä edistää? Koulutus, perehtyminen mm. Vammaisuuteen YK:n vammaisten ihmisten sopimukseen Vuorovaikutukseen, kommunikaatioon Arvopohdinta Harnett et al. Convention of hope communicating positive, realistic messages to families at the time of a child s diagnosis with disabilities. British Journal of Learning Disabilities 2009; 37,
26 SUOMALAISIA MYÖNTEISIÄ KOKEMUKSIA Kysely vammaisten lasten vanhemmille (Jaatinen 2013): Muistuuko mieleenne jotain ihanaa ja kaunista, mitäjoku lapsenne hoitoon/asioiden hoitoon liittyväammattilainen on sanonut lapsesta? Sellaista, mikäon ollut teille tärkeääjuuri sillähetkelläja ehkä paljon sen jälkeenkin.
27 Onnea kauniista tytöstä. Ensimmäinen onnittelu vastasyntyneen vanhemmille, kun vauva oli 5 vrk ikäinen. "Te kaksi elätte arkea, sydänlapsen arkea." - Se jotenkin toi toivoa, että tämmöinen tavallinen asia kuin ettäarki on mahdollista meidän elämässämme. Sydänlapsen arki. Sulla on siinävauva ensisijaisesti, se on enemmän vauva kuin vammainen ja keskity vain oppimaan sitä vauvanhoitoa nyt. Kiireetön kätilö jutusteli niitä näitä ja oli "vain ihminen" läsnäolevana. Ei siinä paljon muuta tarvita. Ei sääliä, neuvoja tai muuta vaan inhimillistä läsnäoloa.
28 Lilli pieni lintu. Lastenhoitaja jutteli hellästi vaikeasti vammautuneelle lapselle sairaalassa. Lapsellanne on ihan normaali halkio. Paljon pienemmälläkin aivomassalla on hyvin tultu toimeen. Sitten kun tyttökasvaa..." Niin tosiaan, meilläon _tyttö_, eikävain 2-kiloinen diagnoosi-ja rakennepoikkeamakokoelma.
29 Lapsellamme epäiltiin heti syntymästälähtien tunnistamatonta oireyhtymää. Ensimmäiselläkäynnilläneurologian poliklinikalla neurologi oli hyvin empaattinen ja lohdutti meitävanhempia sanomalla, ettähe ovat tavanneet lapsia, joilla on aivan pienenäepäilty syndroomaa, mutta jotka jo vuoden ikäisinäovatkin yllättäneet kehityksellään ja osoittaneet epäilyt vääriksi. Sillähetkellätuo lohdutti todella paljon, ja vaikka lapsemme kohdalla näin ei käynyt vaan hän on pysyvästi ja vaikeasti monivammainen, oli tuo lohdutus lääkärin suusta alkuvaiheessa todella tärkeä!! En ottanut sitä"lupauksena" enkä"pettynyt" myöhemmin, kun näin ei käynytkään, vaan jo ensimmäisen vuoden aikana opin pikkuhiljaa hyväksymään lapsen erilaisuuden. Mielestäni heti alkuvaiheessa ei ole tarpeellista "maalata vanhempien silmien eteen" vaikeinta mahdollista tilannetta.
30 NOSTO 3. PALAUTE Esimerkkitapaus julkaisusta Lönnqvist T. Näin hoidan: Miten kerron lapsen vaikeasta sairaudesta? Duodecim 2014; 130: ESIMERKKI. Pieni lapsi oli saanut vaikean, pysyvän aivovaurion. Vanhempien tapaamisiin liittyi paljon torjuntaa. Lopulta saatiin sovittua vanhempien kanssa rauhallinen tapaaminen, jossa asia käytiin vielä kertaalleen yhdessäläpi. Seuraavana päivänä lapsen äiti saapui uudelleen lääkärin luo ja kertoi
31 että kukaan ihminen ei ollut koskaan loukannut häntä yhtä syvästi. Lääkäri oli vienyt äidiltä toivon kertomalla, ettälapsi ei toivu ennalleen. Äiti ei uskonut tutkimustuloksia, ja lääkäri oli hänen mielestään täysin ammattitaidoton. Tapaamisen kulku oli ennalta arvaamaton ja tunnelma jäätävä. Lääkärin työnohjaajan mukaan lapsen vammautuminen oli äidille niin vaikea asia, ettei hän voinut sitähyväksyä. Hänen oli pakko siirtääpahaa oloaan itsensäulkopuolelle. Huonojen uutisten kertoja oli sopivin kohde ja paha ja huono lääkäri. Lönnqvist T. Duodecim 2014;130:57 62
32 POHDINTAA PALAUTTEESTA Saan kriittistä palautetta. Miten toimin? Kriittisen palautteen vastaanottamista voi harjoitella. Tärkeä kysymys: Miten minä itse toimin? Jos minäitse koen antaneeni viestin myönteisesti, realistisesti ja toivoa ylläpitäen, onnistuinko siinämyös vanhempien mielestä? Älä tee tulkintoja toisen motiiveista. Kysy, mistä on kyse.
33 NOSTO 3. MITÄ ON MYÖTÄTUNTO? Hyvä luento Vammaispalvelujen neuvottelupäiviltä 2015: Empatia moraalisessa toimijuudessa -/ Elisa Aaltola
34
35 Jokaisessa lapsessa on jotain kaunista, ihanaa, hyvää. Jokainen vanhempi tietääsen, mutta tarvitsee kuulla totuudenmukaisia rohkaisevia sanoja silloin, kun niitäeniten tarvitaan.
36 Suomennos löytyy sivulla jaatinen.info/ensitieto
Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS. ja sen suomennos. Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.
Ensitiedon antaminen IRLANTILAINEN SUOSITUS ja sen suomennos Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 12.2.2015 ALKU IRLANTILAISELLE SUOSITUKSELLE Vanhempien järjestöille* antaman
LisätiedotLaadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen
Laadukas ensitieto perheille tukevampi ote arkeen Koulutussuunnittelija Kehitysvammaisten Tukiliitto ry taina.koivunen-kutila@kvtl.fi 0207 718 328 Ensitieto Tietoa, joka annetaan perheelle, kun sikiön
LisätiedotALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI
ALOITE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO SUOSITUKSEN LAATIMISEKSI Seppo Ristilehto Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön vt. johtaja ALOITE SUOMEN LASTENLÄÄKÄRIYHDISTYKSELLE ENSITIETOA KOSKEVAN KÄYPÄ HOITO
LisätiedotArjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev
Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi
LisätiedotPäivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko
Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-
LisätiedotIHMISOIKEUSPERUSTAINEN
IHMISOIKEUSPERUSTAINEN LÄHESTYMISTAPA KIRSI POLLARI, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto MIINA WECKROTH, hankepäällikkö, Minua kuullaan -hanke 4.3.2019 LAPE Lapsi- ja perhepalveluiden palvelujärjestelmän
LisätiedotZLapsen oikeuksien päivä
Luota mun vahvuuksiin! ZLapsen oikeuksien päivä 20.11. Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Vuoden 2013 lapsen oikeuksien päivänä korostetaan erityisesti niiden lasten ja nuorten oikeuksia,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö. Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012
Kehitysvammaisten Tukiliitto - kansalaisjärjestö Jyrki Pinomaa Jyväskylä 23.2.2012 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys yhdistys
LisätiedotDigi haltuun!
Digi haltuun! 2017-2020 Susanna Saarvo ja Helmi Kallio Mistä on kyse ja miten menee? Järjestö 2.0 digihankkeiden tapaaminen 12.6.2018 Aspa-säätiö on vammaisjärjestöjen perustama valtakunnallinen asuntojen
LisätiedotKehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta. Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.
Kehitysvammaisten Tukiliitto ry - jäsentensä kanssa kulkijana 50 vuotta Jyrki Pinomaa Tukiliiton puheenjohtaja Helsinki 12.12.2011 KVPS Tukena Oy Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Kehitysvammaisten Tukiliitto
LisätiedotTervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma
Tervetuloa! Kaisli Syrjänen, Nina Hotma Perheet Keskiöön! on STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 70 järjestön yhteisen hankkeen päätavoitteena on kiinnittää
LisätiedotErilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä
Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi
LisätiedotHaluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta
Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta Projektisuunnittelija Heli Ronimus, Espoon kaupunki Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotIndividuell serviceplanering
Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth
LisätiedotPerheet keskiöön! -hanke. Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen
Perheet keskiöön! -hanke Kaisu Muuronen ja Kaisli Syrjänen Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 54 järjestön yhteisen hankkeen
LisätiedotTavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto
Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki
LisätiedotKVANK LASTEN JA NUORTEN JAOS ESITYSLISTA 16.5.2013. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta
KVANK ESITYSLISTA 16.5.2013 Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta LASTEN JA NUORTEN JAOS Aika 16.5.2013 klo 12.30 15.00 Paikka Kehitysvammaliitto, Helsinki Läsnä Alinen, Terhi Heinonen Hanna Hintsala,
LisätiedotMiksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.
Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja
LisätiedotVuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!
Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa! Lukijalle Vuorovaikutus toimimaan on kolmevuotinen hanke (2018 2020), jonka päätavoitteena on vanhemman ja nuoren välisen vuorovaikutuksen parantaminen. Hankkeen
LisätiedotLapsen levottomuus ja aggressiivisuus
Lapsen levottomuus ja aggressiivisuus Terveydenhoitajapäivät 2015 Kuntoutussuunnittelija, sh (AMK), TtM Kaisa Parviainen, Projektipäällikkö, th, psykoterapeutti Kaisa Humaljoki 10.2.2015 ADHD-liitto ry
LisätiedotSafewards. Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta Mikko Ketola
Safewards Voimaa arkeen Vähemmän pakkoa, enemmän turvallisuutta 7.9.2017 Mikko Ketola Mikä Safewards? Safewards toimintamallissa esitetään konkreettisia välineitä väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyyn
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöagenttitoiminta perheiden hyvinvoinnin tukena Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo
LisätiedotNostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa
Nostetaan kissa pöydälle! Kuulluksi tuleminen palveluohjauksessa MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö Palvelupäällikkö Sirkka Kosunen Kuntoutuksen ohjaaja YAMK Virpi Hurula Vammaisten lasten ja nuorten
LisätiedotASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus suositukseen (07.04.2015)
KANNANOTTO Suomen Lastenneurologinen yhdistys c/o Johanna Uusimaa OYS/Lasten ja nuorten klinikka PL 23, 90029 OYS ASIA Kannanotto Suomen Lastenneurologisen yhdistyksen Lasten ja nuorten hyvä kuntoutus
LisätiedotIkävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle. Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY
Ikävän uutisen kertominen potilaalle / perheelle Tuula Lönnqvist oyl, lastenneurologian dosentti HYKS LKL ja HY Tässä luennossa lastenneurologina Keskityn perheen (ja lapsen) informointiin Kokemuksiin
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA
ESIMERKIT ASIAKASCASE KOODAUKSISTA Koulutusmateriaali Jenika Heinonen Heikki Waris -instituutti Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca Asiakascase 1: 8-vuotias Nelli tulee vanhempien kanssa
LisätiedotTyönantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?
Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan
LisätiedotYhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus
Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin
LisätiedotPalaute oppimisessa ja ohjaamisessa
Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen
LisätiedotTYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET
TYÖKALUJA SELKEÄÄN SEKSUAALITERVEYSKASVATUKSEEN IHMISSUHTEET SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 4 EI JOO 1. Tuntematon ja tuttu ihminen Tavoite: Tuntemattoman ja tutun eron ymmärtäminen.
LisätiedotYhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.
Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla
LisätiedotAikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus
Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa
LisätiedotLiian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotLAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA
LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA
LisätiedotOhjaamo-kyselyn tuloksia
Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun
LisätiedotAnne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen
Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä
LisätiedotJaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry.
Toimintasuunnitelma 2016 Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry. Toiminnan tarkoitus ja päämäärä Jaatisen toiminnan lähtökohtana on ilman diagnoosi- tai kuntarajoja, perheiden esittämän tarpeen
LisätiedotNormaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä
Normaalin tukeminen rakenteiden avulla Lapsivuodeosastohoitoa potilashotellissa Marika Mettälä v i i s a a t v a l i n n a t v i i s a s v a n h e m m u u s v i i s a a t v a i m o t v i r k e ä t v a
LisätiedotNuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
LisätiedotReumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.
19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA
LisätiedotLapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä
Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus
LisätiedotPerhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry
Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon
LisätiedotOsaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna
Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen
LisätiedotNuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa
Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
Lisätiedot1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia
1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden
LisätiedotEnemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta
Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan
LisätiedotPotilasnäkökulma hivhoitotyöhön
Potilasnäkökulma hivhoitotyöhön SINI PASANEN TOIMINNANJOHTAJA, POSITIIVISET RY Potilasnäkökulma hiv-hoitotyöhön - Hiv-positiivisten merkitys hiv-hoitotyössä - Mikä vastaanotolla, asenteissa, suhtautumisessa
LisätiedotSaattohoitopäätös käytännössä Minna Suominen erikoistuva lääkäri
Saattohoitopäätös käytännössä 13.2.2014 Minna Suominen erikoistuva lääkäri Milloin saattohoitoa? Potilaalla pahanlaatuinen ja/tai etenevä sairaus Sairautta ei voida parantaa eikä elinaikaa jatkaa merkittävästi
LisätiedotKeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus
KeVa perhehoidon ennakkovalmennus 1. TAPAAMINEN MITÄ ENNAKKOVALMENNUS ON? Ennakkovalmennuksen tarkoitus Ennakkovalmennuksen tavoitteita Perhehoitajan valmiudet suhteessa lapsen, nuoren ja aikuisen tarpeisiin
LisätiedotSuunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä
Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä Tavoitteita: Palaute lapsen tapaamisesta ja toiminnan tasosta Lisätä vanhempien ymmärrystä omasta sairaudesta ja yhdistää se perheen
LisätiedotKäytäntötutkimuksen teema ja toteutus
Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus
LisätiedotAsiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus
Asiakkaan kohtaaminen ja vuorovaikutus Hyvään elämään kuuluu Itsemääräämisoikeuden toteutuminen sekä oikeus kunnioittavaan kohteluun vuorovaikutukseen ja oman tahdon ilmaisuun tulla aidosti kuulluksi ja
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
Lisätiedot1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström
1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys
LisätiedotLook hankkeen tulosten
Sukellus lapsen maailmaan Look hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntoutuskäytännöissä Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen AMK Jaana Sellman, puheterapeutti, työnohjaaja,
LisätiedotJärjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen
Järjestöjen ja vähän muutakin näkökulmaa Lape kehittämiseen Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi www.lskl.fi Lapsesta
LisätiedotToteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?
Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen
LisätiedotMikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist
Mikä tekee perhekeskuksen kohtaamispaikasta saavutettavan ja osallisuuteen mahdollistavan? Ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotHyvän elämän palapeli. Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi
Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi Miina Weckroth 4.12.2014 Hyvän elämän palapeli Työkirja perheen palvelusuunnittelun tueksi Mihin Mikä Miten Mistä Palveluviidakko Terveyskeskus
LisätiedotMuistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö. Pohjois-Savon Muisti ry
Muistisairaus ja kehitysvammaisuus Maria Eriksson projektipäällikö MUISTIKKA-hanke 2016-2018 Toimintamalleja muistisairaiden kehitysvammaisten henkilöiden palvelujen varmistamiseksi. 1. Luoda työväline/malli,
LisätiedotLapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö
LisätiedotPerheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020 Järjestöt ja niiden rooli Kansalaisyhteiskunta luo pohjaa hyvinvoinnille Kansalaisten osallisuus, yhteisöllisyys,
LisätiedotPäämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..
Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,
LisätiedotTOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI
TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli
LisätiedotLÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA
LÄÄKÄRIN JA HOITAJAN TIIMITYÖ RINTASYÖVÄN HOIDOSSA Erikoislääkäri Anna- Liisa Kautio ja sairaanhoitaja Elina Rinkineva TAYS Syöpätautien poliklinikka 1 9.6.2014 9.5.2014 TYÖPARITYÖSKENTELY Omat vierekkäiset
LisätiedotLapsen arki arvoon! Salla Sipari
Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi
LisätiedotPotilastukipiste OLKA. Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi
Potilastukipiste OLKA Anu Toija Projektipäällikkö Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry anu.toija@ejy.fi EJY:n Vertaisresepti-hanke Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ry on alueellinen sosiaali-,
LisätiedotLapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino. Vanhempien Akatemia, Oulu Liisa Keltikangas-Järvinen
Lapsen aggressiivisuus kehityshäiriö vai selviytymiskeino Vanhempien Akatemia, Oulu 2.4.-17 Liisa Keltikangas-Järvinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Erilaiset lähestymiset Aggressio
LisätiedotVammaiskortin mahdollisuudet
Vammaiskortin mahdollisuudet 2.12.2016 Miksi Vammaiskorttia tarvitaan? Euroopassa on noin 80 miljoonaa ihmistä, jotka kohtaavat arjessaan haasteita osallistumisessa ja liikkumisessa vammaisuuden vuoksi.
LisätiedotMILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?
MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotKoulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
LisätiedotPerheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola
Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotOnko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?
Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena? Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, 18.-19.2.2016, Scandic Park Helsinki Mikä on
LisätiedotMINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa
MINUN LAPSENI, MEIDÄN LAPSEMME - esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa Lapsen nimi: Henkilötunnus: Kotiosoite: HUOLTAJIEN YHTEYSTIEDOT: Osoite: Email: Osoite: Email: Lapsen hoitoaika: Lapsen sairastuessa
LisätiedotValokuvat: Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät, ellei toisin mainita
Valokuvat: Yhdistyksen jäsenet ja työntekijät, ellei toisin mainita Sisällysluettelo Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry:n vuosikertomus 2013 Helmiä. 4 Sanojen merkityksestä.. 5 Filosofia 6 Toiminnan
LisätiedotAidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium
Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.
LisätiedotVASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE
LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /
LisätiedotPerheet Keskiöön! Perheet keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke
Perheet keskiöön! Lape-info 28.2.2019 Järjestöagentti Matti Virtasalo Perheet Keskiöön! On STEAn rahoittama järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinaatiohanke 2018 2020. 1 70 järjestön yhteisen
LisätiedotNuoret ovat toivon sanansaattajia
Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä
LisätiedotLääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta. Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala
Lääkärin kokemuksia ensitiedon antamisesta Kaija Mikkola Neonatologian erikoislääkäri HUS/LaNu/Neonatologian yksikkö/jorvin sairaala SAIRAALA KOTI Lapsi Lääkäri Vanhemmat Hoitohenkilökunta Suku ja ystävät
LisätiedotKoulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen
Koulukuraattoripäivät 20.9.2013 Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen 1 Esityksen rakenne Taustaa: tavoitteet Nuorten ja vanhempien ajatuksia ja palvelukokemuksia Kehittämisen
LisätiedotKuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin
Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On
LisätiedotEettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa
Eettisiä kysymyksiä vammaisen ja perheen kohtaamisessa Ritva Halila, LT, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei sidonnaisuuksia teollisuuteen
LisätiedotOhjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja
Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)
LisätiedotYhteistyökokous 12.12.2011. Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto
Yhteistyökokous 12.12.2011 Pirjo Poikonen Kehittämiskonsultti Helsingin kaupunki Sosiaalivirasto Kuntatoimijan mahdollisuudet edistää yksilöllisen asumisen kehittämistä ja laitosten purkua Helsingin kaupunki
LisätiedotKohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit
Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.
LisätiedotVarhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
Lisätiedotlasten läsnäolot, kasvatuskeskustelulomakkeet, varhaiskasvatussuunnitelmat, kuntoutussuunnitelmat, esiopetussuunnitelmat, hoitosopimukset,
Ohjelma Johtaja Pirkko Nuolijärvi, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Avaussanat Saija Pyhäniemi & Ulla Tiililä, Kotus: Lastenhoitoa vai kirjaamista? Tuloksia kyselytutkimuksesta Puheenjohtaja Anne Liimola,
Lisätiedot