Pöytäkirja 4/ Valtuusto. Aika , Klo 18:00-19:05. Wessmansali, Iso Kylätie 8, Nikkilä. Osallistujat.

Transkriptio

1 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Aika , Klo 18:00-19:05 Paikka Osallistujat Wessmansali, Iso Kylätie 8, Nikkilä Nimi Klo Tehtä vä Läsnä Liljeström Christel 18:00-19:05 valt. pj. Vestman Heikki 18:00-19:05 valt. I varapj. Suominen Mia 18:00-19:05 valt. II varapj. Haapaniemi Rauno 18:00-19:05 valt. III varapj. Abrahamsson Anna 18:00-19:05 jäsen Alaterä Mandi 18:00-19:05 jäsen Backström Anders 18:00-19:05 jäsen Björkell Rolf 18:00-19:05 jäsen Boman Rainer 18:00-19:05 jäsen Elfgren Thomas 18:00-19:05 jäsen Granqvist Johan 18:00-19:05 jäsen / Granqvist Peter 18:00-19:05 jäsen Grönqvist Kjell 18:00-19:05 jäsen Haikonen Petri 18:00-19:05 jäsen Hursti Jari 18:00-19:05 jäsen Jalas Jyri 18:00-19:05 jäsen Kankfelt Tim 18:00-19:05 jäsen Kopra Juha 18:00-19:05 I varajäsen Kuntsi Eva 18:00-19:05 I varajäsen Laaksonen Annette 18:00-19:05 jäsen Lindqvist Clara 18:00-19:05 jäsen Liljeström Maria 18:00-19:05 jäsen Lindqvist Kaj 18:00-19:05 jäsen Lindroos Kicka 18:00-19:05 jäsen Manninen-Ollberg 18:00-19:05 jäsen Marja Mattila Marketta 18:00-19:05 jäsen Myrberg Bob 18:00-19:05 jäsen Nyberg Kasper 18:00-19:05 jäsen Oksanen Ari 18:00-19:05 KH puh.joht. Piri Valtteri 18:00-19:05 II varajäsen 55 Rantala Juhani 18:00-19:05 jäsen / Rope Maarit 18:00-19:05 jäsen Rope Timo 18:00-19:05 jäsen Saarnio Sini-Pilvi 18:00-19:05 jäsen Salo Juha 18:00-19:05 jäsen Sandström Stefan 18:00-19:05 jäsen Skogster Antti 18:00-19:05 jäsen Sundbäck Janica 18:00-19:05 jäsen Sundman Richard 18:00-19:05 jäsen Suuronen Juha 18:00-19:05 jäsen Virpiö Sami 18:00-19:05 jäsen Virtanen Kimmo 18:00-19:05 jäsen Virtanen Tapio 18:00-19:05 jäsen Hämäläinen Monika 18:00-19:05 I varajäsen

2 Pöytäkirja 4/ Muu Grannas Mikael 18:00-19:05 kunn.joht Juselius Carola 18:00-19:05 Kanerva Matti 18:00-19:05 Kokko Leena 18:00-19:05 Laitasalo Pekka 18:00-19:05 Myllyvirta Ilari 18:00-19:05 Roppanen Paula 18:00-19:05 Soosalu Merja 18:00-19:05 Stenvall Peter 18:00-19:05 pöytäkirjan pitäjä Torsell Kurt 18:00-19:05 Poissa Berntzen Caspar jäsen Karhinen Linda jäsen Kuntsi Hanna jäsen Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä Päivämäärä Allekirjoitukset Christel Liljeström Peter Stenvall Käsitellyt asiat Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Päivämäärä Pöytäkirjan tarkastus Mia Suominen Anna Abrahamsson Pöytäkirja nähtävänä

3 Pöytäkirja 4/ Luettelo käsitellyistä asioista Otsikko Sivu 52 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 53 Pöytäkirjantarkastajien valinta 5 54 Esityslistan hyväksyminen 6 55 N 40 Sipoon Jokilaakson asemakaava ja asemakaavan muutos 7 56 N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavamuutos Itäisen Uudenmaan turvallisuusohjelma Uuden jäsenen/varapuheenjohtajan valinta tarkastuslautakuntaan Varajäsenen valinta tarkastuslautakuntaan Kunnanjohtajan raportti Aloite turvapaikanhakijoiden vastaanottovalmiuden selvittämisestä/anders Backström ym. 62 Aloite Sipoon kunnan pöytäkirjojen sähköisen allekirjoituksen käyttöönottamisesta/antti Skogster ym Suullinen esitys liityntäpysäköintialueen rakentamisesta/rolf Björkell 40

4 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus KV 52 Valtuusto Nimenhuudon toimittamisen jälkeen puheenjohtaja totesi, että saapuvilla oli 40 varsinaista valtuutettua. Seuraavat valtuutetut olivat ilmoittaneet olevansa estyneitä: Linda Karhinen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Juha Kopra; Caspar Berntzen, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Monika Hämäläinen; Hanna Kuntsi, hänen tilalleen oli kutsuttu I varajäsen Eva Kuntsi. Puheenjohtaja totesi, että läsnä oli 43 jäsentä. Kutsu valtuuston kokoukseen on julkaistu kunnan ilmoitustaululla, Sipoon Sanomissa ja Östnylandissa 27. elokuuta Kokouskutsu on lähetetty valtuuston ja kunnanhallituksen jäsenille sähköisesti. Puheenjohtaja totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen.

5 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Pöytäkirjantarkastajien valinta KV 53 Valtuusto Valtuusto valitsee kaksi jäsentä tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anna Abrahamsson ja Mia Suominen.

6 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Esityslistan hyväksyminen KV 54 Valtuusto Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan.

7 Pöytäkirja 4/ Valtuusto N 40 Sipoon Jokilaakson asemakaava ja asemakaavan muutos 546/ /2012 MAAJAOS 59 Maankäyttöjaosto Valmistelija: Kaavoituskoordinaattori Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Kaavatyön taustaa ja vaiheita Kaavatyötä koskien on tehty kunnan ja Tallbackan tilan (R:No 5:29) maanomistajien kesken sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä ja aiesopimus määräalan myymisestä (sopimus allekirjoitettu ). Kaavatyö kuulutettiin vireille Itäinen jokipuisto II -asemakaava nimellä ja kaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Alueen suunnittelun ja kehittämisen tueksi ja pohjaksi päätettiin (kh ) järjestää vuoden 2011 aikana kutsukilpailuluonteinen suunnittelukilpailu. Kilpailun valmistelun yhteydessä suunnittelualueen nimi muutettiin Itäinen jokipuisto II sijaan alueen luonnetta paremmin kuvaavaksi Sipoon Jokilaaksoksi. Kutsukilpailu pidettiin välisenä aikana. Kilpailun tulokset julkistettiin Kilpailun voitti ehdotus "Aarrekartta", tekijänään Arkkitehtitoimisto AJAK Oy. Alueen suunnittelua on jatkettu kutsukilpailun voittaneen ehdotuksen pohjalta yhteistyössä Arkkitehtitoimisto AJAK Oy:n kanssa. Asemakaavatyö kuulutettiin uudelleen vireille Sipoon Jokilaakson nimellä ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville Asemakaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Kaavatyön tavoitteet Suunnittelualue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisesti yksi Nikkilän taajaman merkittävimmistä kasvualueista, jota on tarkoitus kehittää asumispainotteisena keskustatoimintojen alueena. Alueesta on tavoitteena muodostaa Nikkilän keskustaan tukeutuva, vetovoimainen, viihtyisä ja omaleimainen townhouse-henkinen asunto- ja keskustatoimintojen alue noin asukkaalle. Tavoitteena on luoda alueelle rakenne, joka kannustaa liikkumaan kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä tarjoaa turvallisen ja virikkeellisen elinympäristön eri-ikäisille asukkaille. Sipoonjoen ranta-alueesta halutaan kehittää aktiivinen osa Nikkilän

8 Pöytäkirja 4/ Valtuusto viheralueverkostoa. Alueen suunnittelussa pyritään rakenteellisesti ja toiminnallisesti mahdollisimman ekotehokkaaseen ratkaisuun, joka tukee myös yhteisöllisyyden ja alueellisen identiteetin muodostumista. Kaavoitusprosessin vaihe Kaavatyötä on jatkettu laatimalla asemakaavaluonnos MRL.n 62 :n mukaisen vuorovaikutuksen käymiseksi. Kaavaluonnoksen rakenne Kaava-alueen rungon muodostaa uusi pohjois-eteläsuuntainen kokoojakatu, jonka varteen monimuotoisen asuin- ja palvelurakentamisen korttelit sijoittuvat. Kortteleiden reunat ovat rakenteellisesti ehyet ja ne kätkevät sisäänsä yksilöllisiä aukioita ja pihoja, jotka alueen läpi kulkeva kevyenliikenteen reitti (osa Nikkilän kulttuurikäytävää) kytkee yhteen ja edelleen Nikkilän keskustaan. Sipoonjoen varteen on osoitettu nykyistä viherverkostoa täydentävä toiminnoiltaan monipuolinen puisto- ja lähivirkistysalue, joka kurottautuu vihersormina korttelialueiden väliin. Korttelialueiden väliset vihersormet toimivat myös hulevesireitteinä. Korttelirakenne muodostaa townhouseista sekä rivi- ja pientaloista rakennetun vapaamuotoisen reunan Nikkilän keskustan ja Sipoonjoen suuntaan. Alueen eteläosaan muodostuu uuden rakentamisen painopiste, 2-4 kerroksista taloista muodostuva keskusta-alue, jossa Itäisen jokipuiston (entinen Nikkilän sairaala-alue) rakenne ja koordinaatisto vaikuttavat voimakkaasti suunnitelmaan. Alueen keskusta rakentuu Nikkiläntien ja uuden kokoojakadun risteyksen muodostaman kiertoliittymän sekä entisen sairaala-alueen hallintorakennuksen puistoakselin päätteeksi osoitetun torialueen ympärille. Torialuetta reunustaa liike- ja asuinkerrostalojen korttelialueet. Torilta avautuu näkymäyhteys Sipoon kirkolle. Avoin näkymälinja Juhlatalolle on säilytetty sijoittamalla puistoalue Juhlatalon edustalla olevalle tasaiselle kohdalle. Uutta rakentamista ei uloteta etelässä Itäisen jokipuiston alueen länsipuolisen metsäisen reunan yli, jotta jokivarren maisematilan jatkuvuus ei rikkoudu. Tallbackan tilan alue on liitetty luontevaksi osaksi uutta suunnitelmaa. Rakentaminen kevenee ja mataloituu tilan reunoja kohti. Tilakeskuksen alue on osoitettu kaavassa säilytettäväksi ja sen ympärille on jätetty väljyyttä. Nikkiläntien ja uuden kokoojakadun kiertoliittymän koillispuolelle on osoitettu tilavaraukset liikerakennusta ja päiväkotia varten. Alueen korttelirakenteen profiili mataloituu pohjoiseen päin mentäessä. Idässä uusi taajamarakenne kiinnittyy kevyesti nykyiseen Laaksosuontien varren pientaloasutukseen.

9 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Alueelle on osoitettu kattava ulkoilu- ja kevyenliikenteen verkosto, joka liittyy ympäröivien alueiden verkostoihin. Alueen halki kulkeva kokoojakatu yhdistää Uudensillantien ja Nikkiläntien alueen pohjoisosassa Pornaistentiehen ja Mixintiehen. Uusi kokoojakatu myötäilee maastonmuotoja ja on linjaltaan kaareva, luoden katuun rajautuvien rakennusten kanssa pikkukaupunkitunnelmaa. Nikkiläntie ja Laaksosuontie osoitetaan kaavassa kaduksi. Kaavassa osoitettujen katualueiden varteen varataan tilat kevyenliikenteen väylää tai jalkakäytävää varten, lukuun ottamatta pieniä tonttikatuja. Alueen pysäköinti toteutetaan maanpäällisinä keskitettyinä ja asuntokohtaisina autopaikkoina sekä osin kadunvarsipysäköintinä. Alueen laskennallinen asukasmäärä on noin 900 (1 asukas/50 kem2) ja laskennallinen työpaikkamäärä noin 100 (1 tp/75 kem2). Lausunnonantajat Asemakaavaluonnoksesta ja siihen liittyvästä aineistosta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Uudenmaan liitto Museovirasto Porvoon museo Itä-Uudenmaan maakuntamuseo Liikennevirasto Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Keravan Energia Oy Porvoon kaupunki, terveydensuojelu Jokipuistoseura Sipoon Yrittäjät ry Kunnan sisäisille viranomaistahoille järjestetään kaavaluonnoksen esittelytilaisuus, jossa he voivat esittää lausuntonsa kaavasta. Liitteet - Asemakaavaluonnoskartta ja kaavamääräykset, liite 1/ 59 - Asemakaavaluonnoksen selostus liitteineen, liite 2/ 59 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa Sipoon Jokilaakson, kaava N 40, asemakaavaluonnoksen nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarvittavat lausunnot.

10 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 22 Maankäyttöjaosto Valmistelija:Kaavoituskoordinaattori Suvi Kaski, suvi.kaski(at)sipoo.fi Kaavaprosessin vaihe Sipoon Jokilaakson asemakaavaluonnos oli MRL:n 62 :n ja MRA:n 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaluonnosta ja muuta kaavan valmisteluaineistoa esiteltiin pidetyssä kaavanäyttelyssä. Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot seuraavilta tahoilta: Uudenmaan ELY-keskus, Uudenmaan liitto, Porvoon museo/itä-uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Liikennevirasto, HSL, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä, Porvoon kaupunki terveydensuojelu, Sipoon Yrittäjät ry, Jokipuisto-seura ja Nimitoimikunta. Kunnan sisäisten viranomaistahojen lausunnonantamista varten järjestettiin ns. kunnan sisäinen viranomaisneuvottelu, jossa esiteltiin kaavaluonnosta ja jossa kunnan osastojen edustajat saivat esittää lausuntonsa kaavasta. Kaavaluonnoksesta saatiin kolme kirjallista mielipidettä sekä lausunnot kaikilta muilta yllä mainituilta lausuntopyyntötahoilta paitsi Sipoon Yrittäjät ry:ltä. Jokilaakson kaavaluonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä niihin annetut vastineet on koottu kaavaluonnoksen vastineraporttiin, joka on kaavaselostuksen liitteenä 3. Kaavaehdotuksen laadinnan tueksi teetettiin raideliikenteen meluselvitys (Promethor Oy, ), hulevesien hallintasuunnitelma (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, ) sekä Tallbacka 1 ja Tallbacka 2 kivikautisten asuinpaikkojen tarkkuusinventointi 2013 (Mikroliitti Oy). Samanaikaisesti kaavaehdotuksen kanssa on tehty myös alueen katu- ja infrasuunnittelua. Jokilaakson kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden sekä tehtyjen lisäselvitysten pohjalta on laadittu asemakaavaehdotus sekä alueen rakentamista kaavan ohella ohjaavat rakentamistapaohjeet. Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotuksen kokonaisrakenne on pysynyt kaavaluonnoksen kaltaisena, mutta alueen rakentamisen tehokkuutta on nostettu jonkin verran. Alueen laskennallinen asukasmäärä on kaavaehdotuksen

11 Pöytäkirja 4/ Valtuusto mukaisella ratkaisulla noin (1 asukas/50 kem2) ja laskennallinen työpaikkamäärä noin 100 (1 työpaikka/75 kem2). Laskennallinen asukasmäärä on noussut kaavaluonnoksen mukaiseen ratkaisuun verrattuna noin 100 asukkaalla. Keskeisimmät muutokset, joita kaavaehdotukseen on tehty kaavaluonnokseen nähden ovat seuraavat: Jokilaaksontieltä Laaksosuontien alueelle pohjoisessa erkanevan katuyhteyden (Lyhtytie) paikkaa on muutettu siten, että uusi katuyhteys liittyy Ratapolun tielinjaukseen. Alueen pohjoisosan korttelirakennetta on tehostettu ja rakennetta muutettu Lyhtytien linjausmuutoksen vuoksi. Korttelin 5050 käyttömuotoa on muutettu erillispientalojen korttelialueesta (AO-6 ja AO-2) enintään 2-kerroksisten asuinrakennusten korttelialueeksi (A-7). Korttelialueen viereen, Lyhtytien ja Laaksosuontien kulmaan on osoitettu yleinen pysäköintialue (LP). Rakentamisen tehokkuutta on nostettu usealla korttelialueella. Pornaistentie on sisällytetty kaava-alueeseen rata-alueen ja Nikkiläntien väliseltä osuudelta ja osoitettu katualueeksi. Uudensillantien katualue on sisällytetty kaava-alueeseen Sipoonjoen ja Jokipuistontien väliseltä osuudelta. Kaava-aluetta on laajennettu myös Nikkiläntien osalta siten, että Nikkiläntie kuuluu kaava-alueeseen Pornaistentien risteykseen saakka. Pohjoisessa kaava-alueen rajausta on muutettu siten, että kaavaluonnoksessa joen, radan ja Laaksosuontien väliin osoitettu EV-alue on jätetty kaava-alueen ulkopuolelle. Aarrepuistonkujan katualuetta on siirretty hieman pohjoisemmaksi sen eteläpuolella sijaitsevan KL-alueen laajentamisen vuoksi. Aarrepuiston ja sen viereisen AO-1 -korttelialueen aluevarauksia on hieman muutettu. Karttakujan katualuevarausta on muutettu. VP-alueelle Uudensillantien varteen on osoitettu pysäköintialue. Torialueelle on osoitettu pysäköintialue. Lausunnonantajat

12 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ainakin seuraavilta tahoilta: - Uudenmaan ELY-keskus, ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue - Uudenmaan ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue - Uudenmaan liitto - Museovirasto - Porvoon museo Itä-Uudenmaan maakuntamuseo - Liikennevirasto - Helsingin seudun liikenne kuntayhtymä (HSL) - Itä-Uudenmaan pelastuslaitos - Porvoon kaupunki, terveydensuojelu - Jokipuisto-seura - Keravan Energia Oy Liitteet: - Asemakaavaehdotuskartta, pienennös, liite 1/ 22 - Asemakaavaehdotuksen merkinnät ja määräykset, liite 2/ 22 - Asemakaavaehdotuksen selostus, liite 3/ 22 - Selostuksen liitteet, liite 4/ 22 - Rakentamistapaohjeet, liite 5 a / 22 - Anvisningar om byggsättet, bilaga 5 b / 22 Juhani Rantala jääväsi itsensä ja hän ei osallistunut asian käsittelyyn. Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy vastineet luonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin, ja että Sipoon Jokilaakson asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus sekä sitä koskevat rakentamistapaohjeet asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville, ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 96 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus päättää, että 1. vastineet luonnoksesta annettuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin hyväksytään 2. Sipoon Jokilaakson asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus sekä sitä koskevat rakentamistapaohjeet asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville

13 Pöytäkirja 4/ Valtuusto kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-6/ 96 MAAJAOS 16 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoituspäällikkö Matti Kanerva, matti.kanerva (at) sipoo.fi, kaavoituskoordinaattori Pilvi Nummi-Sund, pilvi.nummi-sund (at) sipoo.fi Kaavaprosessin vaihe Asemakaavaehdotus ja kaava-aluetta koskevat rakentamistapaohjeet olivat MRL:n 65 :n ja MRA:n 27 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaava-aineistoa esiteltiin Sipoon pääkirjastolla pidetyssä kaavanäyttelyssä. Asemakaavaehdotuksesta saatiin lausunnot seuraavilta tahoilta: ELY-keskus, Porvoon museo/itä-uudenmaan maakuntamuseo, Museovirasto, Liikennevirasto, HSL Helsingin Seudun liikenne, Itä-Uudenmaan pelastuslaitos, Keravan Energia Oy, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä ja Porvoon kaupunki terveydensuojelu. Kunnan sisäisiltä toimijoilta ei pyydetty ehdotusvaiheessa lausuntoja, mutta kaavaehdotusta on laadittu tiiviissä yhteistyössä erityisesti kunnallistekniikan ja vesihuollon edustajien kanssa. Lisäksi kunnan ympäristövalvontaviranomaisia on kuultu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen mm. pohjavesien suojelumääräysten sisällön uudelleen määrittelyssä. Kaavaehdotuksesta saapui neljä muistutusta. Kaavaehdotuksesta saadut lausunnot ja muistutukset sekä niihin annetut vastineet on koottu kaavaehdotuksen vastineraporttiin, joka on kaavaselostuksen liitteenä 4. Kaavatyötä koskeva ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Uudenmaan ELY-keskuksessa. Neuvottelua koskeva muistio on selostuksen liitteenä 5. Lisäksi museovirastolta pyydettiin Tallbackan arkeologisten tasokaivausten esiraportin valmistuttua (joulukuussa 2014) lausunto muinaismuistoista. Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen sekä käydyn viranomaisneuvottelun pohjalta on laadittu hyväksymiskäsittelyyn vietävä asemakaava.

14 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Hyväksyttäväksi vietävä asemakaava Hyväksyttäväksi vietävään asemakaavaan ja sitä koskevaan aineistoon (selostus ja rakentamistapaohjeet) on tehty seuraavia muutoksia ja lisäyksiä: Kaavakartta ja -määräykset Pohjoinen LP-alue on poistettu ja alue on osoitettu osaksi VL-aluetta. Tärinä-merkintä on osoitettu koskemaan myös korttelin 5052 A0-7- ja A0-1-alueita. Kortteleiden 5053 ja 5054 väliin on lisätty uusi muuntamopaikka. Liittymäkieltomerkintä on osoitettu koko Nikkiläntien varrelle. Osa A-8 -korttelialueiden liiketilojen toteuttamisesta on osoitettu vapaaehtoiseksi. Vain toriin rajautuva liiketila on esitetty pakollisena. A-kortteleita koskevaa autopaikkamitoitusmääräystä on muutettu siten, että autopaikkojen määrä on sidottu asunnon sijaan kerrosalaan. Korttelin 5061 autopaikkojen määrää on tarkistettu ja sisäpihan autopaikka-aluetta on laajennettu ajoyhteyttä kaventamalla. Radonmääräyksen muotoa on muutettu. a 3,5 m kaavamerkinnästä ja -määräyksestä on poistettu lause: Autokatokset saa rakentaa kiinni tontin rajaan ilman palomuuria. Rakennussuojelumääräyksestä (sr-3 ja sr-4) on poistettu ilman pakottavaa syytä -maininta. Muinaisjäännösalue merkinnät on poistettu kaavakartasta tehtyjen tasokaivausten ja museoviraston lausunnon perusteella. Pohjaveden suojelumääräyksen muotoa on muutettu ja viittaukset lakipykäliin poistettu. /kl-määräyksestä on poistettu viittaus lakipykälään ja määräyksen muotoa näin ollen muutettu. Yleisistä määräyksistä on poistettu seuraavat määräykset: A-6, A-7 ja A-8 kortteleissa yhden rakennuksen asuntojen maksimimäärä on 4. sekä Rakennuksen massa ei saa porrastua sivusuunnassa. Yleisiin määräyksiin on lisätty seuraavat määräykset: Korttelin A/5062 itäiselle rajalle on rakennettava vähintään 1,7 metriä korkea puuaita AO- tonttien suojaksi. ja Korttelin KL/5060 itäiselle rajalle on rakennettava vähintään 1,7 metriä korkea puuaita AO-tonttien suojaksi. Kortteleiden 5050, 5053, 5054 sekä 5057 rakennusalojen ja korttelialueiden rajauksia on korjattu maaperätutkimuksen perusteella siten, että asuinrakennukset eivät sijoitu tutkimuksen heikoimmalle maaperäalueelle. Muutettujen rakennusalojen rakennusoikeuksia on pienennetty siten, että asuinrakennusoikeus vähenee yhteensä k-m2. Selostus Kaavaselostuksen kohtaan 6. Asemakaavan toteutus on avattu prosessia, joita maantiealueiden muuttaminen kunnan hallinnoimiksi

15 Pöytäkirja 4/ Valtuusto kaduiksi edellyttää. Rakentamistapaohjeet Rakentamistapaohjeita on päivitetty siltä osin kuin kaavaan on tehty muutoksia. Lisäksi rakentamistapaohjeissa on osoitettu pelastusreitit korttelialueiden viitepiirustuksissa ja avattu radonturvallisen rakentamisen periaatteita. Kaavaan tehdyt muutokset eivät edellytä kaava-aineiston asettamista uudelleen nähtäville, koska ne ovat luonteeltaan teknisiä korjauksia, jotka eivät olennaisesti muuta kaavan kokonaisratkaisua. Liitteet: Liite 1/ 16. MAAJAOS: Asemakaavakartta (päivätty ) Liite 2/ 16. MAAJAOS: Kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 3/ 16. MAAJAOS: Kaavaselostus Liite 4/ 16. MAAJAOS: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/ 16. MAAJAOS: Rakentamistapaohjeet / Anvisningar om byggsättet Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää esittää kunnanhallitukselle, että se päättää: 1) hyväksyä vastineet Sipoon Jokilaakson asemakaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin sekä 2) esittää Sipoon Jokilaakson asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, kaavan N 40 (päivätty ) kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Juhani Rantala jääväsi itsensä asian käsittelyssä, eikä osallistunut asian käsittelyyn. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 83 Kunnanhallitus Liitteet: Liite 1/ 83 KH: Asemakaavakartta (päivätty ) Liite 2/ 83 KH: Kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 3/ 83 KH: Kaavaselostus Liite 4/ 83 KH: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/ 83 KH: Rakentamistapaohjeet / Anvisningar om byggsättet Kunnanjohtajan ehdotus

16 Pöytäkirja 4/ Valtuusto KV 55 Valtuusto Kunnanhallitus päättää - hyväksyä vastineet Sipoon Jokilaakson asemakaavaehdotuksesta annettuihin lausuntoihin ja muistutuksiin - esittää Sipoon Jokilaakson asemakaavan ja asemakaavan muutoksen, kaavan N 40 (päivätty ), valtuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet: Liite 1/55 KV: Asemakaavakartta Liite 2/55 KV: Kaavamerkinnät ja -määräykset Liite 3/55 KV: Kaavaselostus Liite 4/55 KV: Kaavaselostuksen liitteet Liite 5/55 KV: Rakentamistapaohjeet Kaavakarttaan on tehty kunnanhallituksen käsittelyn jälkeen tekninen korjaus: Nikkiläntien korkeusasemaa osoittavat lukemat on muutettu N2000-korkeusjärjestelmään ja tarkistettu laaditun katusuunnitelman mukaisiksi. Juhani Rantala ja Johan Granqvist ilmoittivat olevansa esteellisiä, minkä vuoksi he eivät osallistuneet tämän asian käsittelyyn. Juhani Rantala on Itäisen Jokipuiston asukasyhdistyksen hallituksen jäsen. Asukasyhdistys on jättänyt muistutuksen kaavasta ja Johan Granqvist vuokraa maata alueelta, jota kaava koskee. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen.

17 Pöytäkirja 4/ Valtuusto N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavamuutos 45/ /2013 MAAJAOS 60 Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti / Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen vireille tulosta kuulutettiin kunnan virallisissa ilmoituslehdissä ja ilmoitustaululla Asemakaavan muutosalue sijaitsee Nikkilän keskustassa. Asemakaavan muutos koskee korttelia Alue rajautuu idässä Isoon Kylätiehen, etelässä Mixintiehen, lännessä Svärdfältinpolkuun ja pohjoisessa Eläkeläispolkuun. Asukkaita asemakaavan muutosalueelle tulisi n , rakennusoikeutta k-m2 ja alueen koko on n.0,9 ha. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa Sipoon kasvustrategiaa mahdollistamalla uusien asuntojen rakentaminen olemassa olevaa taajamaa tiivistämällä. Alueen asemakaavoitus perustuu Sipoon kunnanhallituksen hyväksymään kaavoitusohjelmaan Alue on pääosin yksityisessä ja pieneltä osin Sipoon kunnan omistuksessa (katualuetta). Alueen kaavoituksesta on myös tehty asemakaavoituksen käynnistämissopimus. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa mielipiteiden keräämiseksi luonnoksena nähtäville. Liitteet: - Kaavaselostus liitteineen, kaavakartta määräyksineen, liite 1/ 60 Kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto päättää asettaa kaavaluonnoksen ja muun valmisteluaineiston nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti sekä pyytää tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. MAAJAOS 107 Maankäyttöjaosto Valmistelija/Beredare: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi

18 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Asemakaavan muutos koskee korttelia Asemakaavan muutosalue (n.0,9 ha.) rajautuu idässä Isoon Kylätiehen, etelässä Mixintiehen, lännessä Svärdfältinpolkuun ja pohjoisessa Eläkeläispolkuun ja rakennusoikeutta on k-m2. Uutta rakennusoikeutta kaavamuutoksella tulee AK-7 korttelialueelle 6800 k-m2:ä asuinrakentamiseen, josta maksimissaan 15%, 1020 k-m2:ä voidaan käyttää liikerakentamiseen. Lisäksi kunnan tontille tulee 2200 k-m2 asumiseen, josta uutta on 1240 k-m2. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutoksen luonnoksesta saatiin nähtävillä oloaikana neljä mielipidettä ja yksi lausunto. Lyhennelmä Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseon lausunnosta ja ehdotus vastineeksi: Olemassa olevat rakennukset esitetään vaikeasti korjattavissa olevina ja asuinkerrostalokäyttöön huonosti tai täysin soveltumattomina purettaviksi. Kulttuuriympäristön kannalta kaavahankkeessa on ongelmallisinta Iso Kylätien varressa sijaitsevan kaksikerroksisen, vuodelta 1943 peräisin olevan liikerakennuksen purkaminen. Rakennus on arvotettu Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksessä, ja on paitsi rakennuksena säilynyt osin hyvinkin alkuperäisessä kunnossa, myös merkityksellinen dokumentaatio 1940-luvun Varuboden-osuuskauppa -arkkitehtuurista, ja on lisäksi tärkeä osa Ison Kylätien taajamakokonaisuutta. Kaavaselostuksessa todetaan, ettei rakennus vastaa alueen kehittämiselle asetettuja tavoitteita. Kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen ollessa kyseessä, tulisi alueen kehittämisen tavoitteissa ottaa huomioon myös alueen historiallisen rakentumisen myötä syntyneet arvot. Vaikka rakennus on perustuksiltaan eittämättä huonossa kunnossa, on kyseessä niin merkittävä rakennus, että ennen rakennuksen mahdollista purkupäätöstä tulisi huolellisesti selvittää olisiko kohde vielä realistisin kustannuksin pelastettavissa. Tätä selvitystä kaava-aineistossa ei ole, ja Porvoon museo esittää että asia selvitetään ennen kaavan viemistä eteenpäin. Mikäli rakennus ei ole realistisin keinoin pelastettavissa, ja kohteen sijalle tulee uudisrakennus, niin nyt esitetyssä kaavaluonnoksessa 4-kerroksinen asuinrakennus tässä kohtaa Ison Kylätien vartta vaikuttaa liian korkealta. Uudisrakennusten korkeuksia tuleekin kaavaprosessin aikana vielä vaikutusten arvioinnissa perusteellisemmin tutkia.

19 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Ehdotus vastineeksi: Porvoon museon lausunnon pohjalta Lasse Morander, Rakennuspalvelu Lasse Morander Oy, on laatinut selvityksen korjauskustannuksista. Alla ote loppupäätelmästä: Rakennus on silmämääräisen tarkastelun pohjalta vaikeasti monivikainen ja vikojen laajuuden selvittämiseksi sekä niistä johtaviin korjaussuunnitelmiin teettäminen on suuruudeltaan huomattava. Pahin ongelma on Ison Kylätien puoleisen perustuksien voimakas painuminen ja tästä johtuva rakennuksen vääntyminen sekä rakenteiden ratkeaminen. Vajoamisen syynä voidaan arvioida olevan perustuksien perustaminen kiviarinalla koheesiomaan päälle, rakennuksen etuosa on vähemmän kantavan perusmaan varassa. Tästä johtuen vajoa rakennuksen etuosa enemmän kuin takaosa. Lisäksi vajoaminen nopeutuu koska perusmaa on alttiina voimakkaalle tärinälle johtuen raskaasta liikenteestä sekä tavarajunaliikenteestä. Yksistään vajoamisen hallinta ja siitä aiheutuvien korjauksien kustannukset nousevat kohtuuttoman korkeiksi. Tämän lisäksi pitäisi kiinteistössä tehdä raju peruskorjaus sisältäen mm. uuden vesikaton rakenteineen, salaojien/ vesieristeiden tekemisen ja rungon kosteusvahinkojen korjauksen. Mielestäni rakennus on korjauskelvoton jossa kustannukset nousevat suuriksi eikä varmuutta niiden onnistumisesta ole. Kaiken kaikkiaan rakennuksen korjauskustannukset ovat yli viisi miljoonaa euroa, ja tästä suurin osa menisi kellarin ja perustusten kokonaan uudelleen rakentamiseen, samalla kun kannateltaisiin tilapäisillä tuilla muutenkin haljennutta kivirakennusta. Viitesuunnitelmassa Iso Kylätiessä kiinni olevat rakennusmassat ovat yksi kolmekerroksisia. Asemakaavan muutoksen määräyksiin on lisätty määräys, joka ohjaa tiehen kiinni tulevien rakennusten julkisivujen maksimikorkeuden kolmekerroksiseksi. Nikkilän maisemaselvitystä on päivitetty, ja laajemmassa maisemassa rakennukset eivät näy esim. Nikkiläntielle muiden rakennusten ja puuston joukosta. Samoin viitesuunnitelman istuvuutta Iso Kylätien ilmeeseen on havainnollistettu eri suunnasta olevalla havainnekuvalla. Lyhennelmä mielipiteestä ja ehdotus vastineeksi, Tuula Ojaluoma, Markus Rönkkö: Korttelin rakennussuunnitelmassa on unohdettu yhdyskuntarakenteen kehittäminen siten että edistettäisiin elinympäristön sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kestävyyttä. Suunnitelma vaikuttaa siltä että tavoitteena on ollut maksimoida tontista saatava taloudellinen hyöty. Tutustuttuani alueelle suunniteltuihin vaihtoehtoihin havaitsin että suunnittelussa ei ole

20 Pöytäkirja 4/ Valtuusto annettu arvoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kylä kuvalle. Sipoon kunnan aiemmin tekemät vastuuttomat päätökset mm. Iso kylätien koron nostamisesta puutalojen sokkelien yläpuolelle on viimeistään tämän mahdollisen muutoksen yhteydessä korjattava, jotta katukuvaan saadaan myös muilta osin ryhtiä. Seuraavat lähtökohdat huomioitava alueen suunnittelussa: 1. Iso kylätien välittömään läheisyyteen sijoitetut rakennukset saavat olla maksimissaan kaksi kerroksisia. 2. Iso kylätien korko laskettava Mixintieltä radalle päin itäpuolelle jäävien puutalojen sokkelikoron alapuolelle. (Tällä mahdollistetaan myös mahdollisen alikulkutunnelin rakentaminen radan alta) 3. SR-korttelin itäpuolelle, Iso kylätien varteen rakennettava liiketiloja pienimuotoiseen yritystoimintaan soveltuvaksi että saamme pienyrittäjiä takaisin katukuvaan (parturi/kampaamo, suutari, kahvila, erikoisliikkeitä jne...) 4. Rakennusten ulkomuodon mukailtava kyläkuvaa toisin kuin aineistossa esitellyissä kuvissa. Ko. rakennukset soveltuvat paremmin Korso/Kerava tyylisille alueille joissa kaikki vanha on jo tuhottu eikä alueen viihtyisyydelle juuri aseteta arvoa. (Ottakaa mallia Vaasan Vöyrinkadun läheisyyteen suunnitelluista 2-kerroksisista puukerrostaloista niin voitte rakentaa tontin vaikka tiiviimminkin kun alue on viihtyisäksi ja ympäristöön soveltuvaksi suunniteltu). Muilta osin on merkityksetöntä käytetäänkö rakennusmateriaalina puuta vai kiveä, kunhan katukuvaan sopiva tyyli säilytetään. 5. Iso kylätien varteen suunniteltavan katuosuuden tulee olla riittävän leveä että se luo mahdollisuuden kuntalaisille luontevaan kokoontumiseen kadun varren liiketiloihin ikäryhmästä riippumatta ja parkkipaikkoja siten että liiketiloissa käynti yksinkertaista. Näiden faktojen lisäksi viimeinen kommenttini Iso kylätien asukkaana: Paikalliset vanhukset pysähtyvät lukuisat kerrat rollaattoreiden kanssa taloni ulkopuolelle ja jäävät muistelemaan menneitä. Toivon että tuleva SR-korttelin rakennuskompleksi antaisi arvon myös näiden 'Sipoon rakentajien' toiveille eli rakennetaan miellyttävä asuinympäristö kaikille kuntamme asukkaille, sellainen mistä voimme kaikki olla ylpeitä. Sen jälkeen Sipoota voisi markkinoida todella ihmisystävälliseksi kunnaksi. Jos näihin 3, 4 ja 5-kerroksisiin rakennuksiin sorrutaan kylätien varrella, olemme enää yksi muiden rumien kylien joukossa. Ehdotus vastineeksi: 1. Iso Kylätien varrella on jo nyt lukuisia nelikerroksisia rakennuksia eri vuosikymmeniltä. Samoin mittakaavaltaan ja korkeudeltaan kolmekerroksisen nykyrakennuksen korkuisia rakennuksia on useita, mm. vastapäätä Iso Kylätie 47:ssä. Viitesuunnitelmassa esitetty korkeusmaailma on osoitettu mm. alueleikkauksilla hyvin taajan

21 Pöytäkirja 4/ Valtuusto mittakaavaan ja korkeuksiin sopivaksi, lisäksi rakennusten sinänsä suuri yhden kerroksen pinta-ala on pilkottu visuaalisesti kahtena massana hahmottuvaan taajaman rakeisuuteen hyvin sopivaan rakennusmassaan. Myös nykyisen linja-autoaseman tontti on myös kaavoitusohjelmassa ja lähivuosina Iso Kylätien katutilaa ja ilmettä voidaan edelleen kehittää ja eheyttää toisiinsa sopivaksi. Asemakaavan ehdotukseen on lisätty määräys, joka ohjaa Iso Kylätiehen kiinni tulevan julkisivun korkeintaan kolmekerroksiseksi. 2. Iso Kylätien laskeminen tarkoittaisi tieverkon lisäksi kunnallistekniikan uudelleen rakentamista laajalta alueelta. Radan alikulku on mahdollista toteuttaa monella tavalla, myös nykyisellä korkotilanteella. Tämä ei ole tällä asemakaavan muutoksella ratkaistavissa oleva asia ja kaavamuutos ei ota kantaa tieverkon korkoihin. 3. Tähän kaavamuutoskin pyrkii liiketilojen syntymistä tukevalla kaavamääräyksellä. Samantyyppisiä liiketiloja mahdollistavia tai pakottavia määräyksiä on käytetty kaikissa nyt tekeillä olevissa kaavamuutoksissa Iso Kylätien varrella. 4. Asemakaavamuutoksen viitesuunnitelma on mahdollistanut melko pienimittakaavaisen ilmeen tuottavan rakentamisen, joka on silti taloudellisesti toteutettavissa oleva. Samoin käytetyt materiaalit ovat ajattomia, ja aikaa kestäviä ja lisäksi samoja joita on jo Iso Kylätiellä käytetty. Vaikka ilme onkin oman aikansa kuva ja moderni, tuo se silti sopivan lisän Iso Kylätien katunäkymään ja sitoutuu myös vanhaan rakenteeseen. 5. Iso Kylätien leveyttä ei olla muuttamassa tällä asemakaavan muutoksella, eikä tarvetta muutokselle ole laajemminkaan varsinkin kun tietä on juuri kohennettu mm. valaisimin, puuistutuksilla ja reunakivin. Lisäksi olemassa oleva rakennuskanta estää muutokset. Iso Kylätien varrella olevaa Nikkilän toria ollaan kehittämässä Dominon kaavamuutoksen yhteydessä ja näin julkisen tilan ilme paranee ja syntyy kohtaamispaikkoja. Korjauskelvottomien talojen korvaaminen uudisrakennuksilla, jota mittakaavaltaan eivät juuri poikkea jo tien varrella olevista kerrostaloista on tärkeä osa Iso Kylätien ilmeen ja koko Nikkilänkin vetovoiman nostamisessa. SR-Raudan talon perustukset ovat pettäneet ja talo on haljennut ja painunut osittain, rakennuksen korjaaminen ei ole mahdollista ilman erittäin suuria kustannuksia. Lyhennelmä mielipiteestä ja ehdotus vastineeksi, Sakari Sainio, Jean Sai (nimi ei luettavissa), Aune Ojanluoma: Suunnittelussa ei ole annettu arvoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kyläkuvalle. Iso kylätien koron nostamisesta puutalojen sokkelien yläpuolelle on korjattava samassa yhteydessä. Tontin suunnittelussa huomioitava asioita: 1. Iso kylätien välittömään läheisyyteen sijoitetut rakennukset saavat olla maksimissaan kaksi kerroksisia. 2. Iso kylätien korko laskettava Mixintieltä radalle päin itäpuolelle

22 Pöytäkirja 4/ Valtuusto jäävien puutalojen sokkelikoron alapuolelle jotta myös kadun toisella puolella sijaitsevat asuinrakennukset liittyvät luonnollisesti rakennettavaan kokonaisuuteen. 3. SR-korttelin itäpuolelle rakennettava liiketiloja pienimuotoiseen yritystoimintaan soveltuvaksi. 4. Rakennusten ulkomuodon suunnittelussa huomioitava olemassa oleva rakennuskanta, vähintään Iso Kylätien varteen sijoitettavien rakennuksien osalta. 5. Riittävän leveä jalkakäytävä ja riittävästi parkkipaikkoja kadun varteen niin että tuleviin liiketiloihin helppo kulkea. Ehdotus vastineeksi: Mielipide on asiasisällöltään yhtenevä Tuula Ojaluoman ja Markus Rönkkön mielipiteen kanssa, ja heille annettu vastine on vastine myös näihin mielipiteisiin. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavan muutos on edennyt vaiheeseen, jossa asemakaava voidaan asettaa ehdotuksena nähtäville. Liitteet: - Kaavakartta ja kaavamääräykset, liite 1/ Kaavakartta ja kaavamääräykset, A4, liite 2/ Kaavaselostus liitteineen, ehdotus, liite 3/ Maisemakuva, liite 4/ 107 Vt. kehitysjohtajan ehdotus Maankäyttöjaosto esittää kunnanhallitukselle, että kaavaehdotus ja rakentamistapaohjeet asetetaan maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 :n mukaisesti nähtäville, ja että kaavaehdotuksesta pyydetään tarpeelliset lausunnot. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KH 381 Kunnanhallitus Kunn.joht:n ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttöjaoston ehdotuksen. Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Liitteet 1-4/ 381

23 Pöytäkirja 4/ Valtuusto MAAJAOS Maankäyttöjaosto Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Jarkko Lyytinen, jarkko.lyytinen (at) sipoo.fi Kaavaehdotus oli nähtävillä välisenä aikana ja siitä annettiin kolme lausuntoa. Asemakaavahankkeen sisältöä ja selvitysaineistoa on täydennetty saatujen lausuntojen pohjalta. Lyhennelmät lausunnoista ja ehdotukset vastineiksi: 1. Lyhennelmä Uudenmaan ELY -keskuksen lausunnosta: N 44 SR-Raudan korttelin asemakaava-alue sijaitsee Sipoon kunnan keskustaajamassa Nikkilässä. Suunnittelualue on Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa osoitettu keskustatoimintojen alueeksi. Vahvistettavana olevassa Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue sijaitsee keskustatoimintojen alueella sekä tiivistettävälle taajamatoimintojen alueella. Myös Sipoon yleiskaavassa 2025 suunnittelualue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen. N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavaehdotus toteuttaa hyvin ylempien kaavatasojen tavoitetta tiivistyvästä keskustatoimintojen alueesta. Kaava-aineisto on kuitenkin puutteellinen kaava-alueen maaperän tarkastelun osalta. Savinen maaperä voi vaikuttaa merkittävästi tontin rakennettavuuteen, lisätä rata- ja katutärinän vaikutuksia ja vaikeuttaa pohjaveden suojelua. EL Y-keskus katsoo, että tontin käytettävyyden ja mm. pohjavesien suojelun varmistamiseksi kaava-alueen maaperän kerrosrakenteesta ja rakennettavuudesta sekä pohjavesiolosuhteista tulee tehdä riittävät selvitykset osaksi kaava-aineistoa: Mitä maakerroksia alueella on ja miten tulevat rakennukset tullaan/joudutaan perustamaan? Miten maanpinnan alaiset kerrokset tullaan rakentamaan? Kaava-alue sijaitsee sellaisen pohjavesialueen tuntumassa, jossa usein esiintyy paineellista vettä, ja pohjavettä salpaavien kerrosten puhkaiseminen esimerkiksi paalutuksella voi aiheuttaa ongelmia. Siksi on tarpeen selvittää pohjaveden pinnankorkeus ja virtaussuunta sekä mahdollinen paineellisen pohjaveden esiintyminen. Lisäksi kaavaselostukseen suunnittelun lähtötietoihin tulee lisätä maininta pohjavesialueen läheisyydestä. Pohjaveden suojelumääräyksessä "Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristönsuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto)" mainitut lait ovat muuttuneet. Lainsäädännön mahdollisten muutosten takia kaavamääräyksessä tulee lakipykälien Iuettelemisen sijaan avata tarkoituksenmukaisilta osin lain sisältöä.

24 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Asemakaavaselostuksen kohdassa Erityispiirteet ja ympäristön häiriötekijät kerrotaan, että ratatärinän vaikutukset maaperään ja sitä kautta rakennusten perustamiseen selvitetään ehdotusvaiheessa tarkemmin. Saman selostuksen kohdassa 5.5 Ympäristön häiriötekijät on todettu, että ratatärinän vaikutusta mm. rakennuksen perustuksiin tulee selvittää rakennuslupavaiheessa. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että ratatärinän ja -melun vaikutukset tulee selvittää asemakaavan laadinnan yhteydessä ja liittää osaksi kaava-aineistoa. Kaava-alueella toimii rautakauppa, jonka toiminta on saattanut aiheuttaa maaperän pilaantumista. Lisäksi suunnittelualueen eteläpuolella, Nikkilän linja-autoaseman yhteydessä on ollut huoltoasema, joka on ilmoitettu Maaperän tilan tietojärjestelmään (MATTI) luokituksella "Alueet, jotka on arvioitava ja tarvittaessa puhdistettava" ja jolle on asetettu maankäyttörajoitus. Kaavassa tulee selvittää onko aikaisemmasta tai naapurissa olleesta toiminnasta aiheutunut sellaista maaperän likaantumista, joka voisi vaikuttaa tontin suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Kaavaselostuksen lukua 5.4 Kaavan vaikutukset tulee täydentää maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 mukaiseksi. Maaperään kohdistuvia vaikutuksia (pohjavesi, hulevedet, ratatärinä ja pilaantuneet maat) tulee arvioida riittävästi ja huomioida, että esimerkiksi tiivistyvä yhdyskuntarakenne lisää hulevesien määrää ja edellyttää niiden huolellista käsittelyä pohjavesialueella. Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että Sipoon N 44 SR-Raudan korttelin asemakaavaa on täydennettävä edellä mainituilta osin, jotta se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 sisältövaatimukset asemakaavalle. Ehdotus vastineeksi: Asemakaavahankkeeseen on teetetty rakennettavuusselvitys Insinööritoimisto Pohjatekniikka Oy:llä ja tämä selvitys on liitetty kaava-aineistoon. Alueen pintarakenteiden ja pintahumuskerroksen alla on 4 9m paksuinen savikerros, jonka yläosassa on ohut kuivakuorikerros. Saven alapuolella on tiiviydeltään vaihteleva kitkamaakerros. Kairaukset ovat ulottuneet tähän kerrokseen päättyen joko tiiviiseen lohkareisen muodostumaan tai peruskallioon, kairaussyvyyksillä 6 14 metriä. Rakennukset suositellaan perustettavaksi tiiviiseen moreeniin tai kallioon tukeutuvilla lyötävillä teräsbetonisilla tukipaaluilla. Lattiat perustetaan kantavina laattoina. Maaperä on routivaa ja rakennukset on routasuojattava. Varsinaisia kokonaan maan alaisia tiloja ei asemakaavaan liittyvä viitesuunnitelma sisällä, pysäköintikannet on upotettu rinteeseen niin että osa niistä sekä

25 Pöytäkirja 4/ Valtuusto niiden katto on maan pinna yläpuolella. Rakennukset eivät ulotu missään lähelle pohjaveden pintaa. Pohjaveden taso on vaihdellut pohjavesien havaintoputkissa tasoilla +13,3 +10,3 (luoteisnurkka) ja +9,6 - +8,7(kaakkoisnurkka), jolloin väliin jää useita metrejä rakennuksiin nähden. Pohjaveden virtaussuunta on selvitetty kaavahankkeen tuntumassa olevassa N 46 Domino-korttelin hankkeessa, ja virtaussuunta on Sipoonjoen suuntaan, lännestä itään kohti alavaa jokilaaksoa. Paineellista pohjavettä ei ole havaittu SR-Raudan korttelin maaperäselvitystä tehtäessä. Korttelialue ei ole pohjavesialuetta, mutta pohjavesialue on lähellä ja pohjavesien suojelemiseksi alueella on sovellettu pohjavesien suojelumääräyksiä, joita on täsmennetty ja korjattu asemakaavakarttaan ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. Hulevesien kannalta tämä asemakaavan muutos ei merkittävästi muuta tilannetta alueellaan ja sillä ei siten ole vaikutusta. Hulevesien aiheuttamia ongelmia kaavamuutosalueella tai valumareitillä Sipoonjokeen ei ole ollut. Nykyisen SR-Raudan tontin alue on lähes kokonaan joko asfaltoitu tai rakennusten kattopintaa. Kaavamuutoksessa istutettavan alueen määrä tällä AK-7 -korttelialueella lisääntyy noin 1000m2. Vastaavasti A-4 -korttelialue on tällä hetkellä tilapäiskäytössä pysäköintialueena ja sorapintainen. Uuden rakentamisen aiheuttama vettä imemätön pohjapinta-ala on noin 1700m2. Kaavamuutoksen mahdollistama muutos vallitsevaan nykytilanteeseen on hulevesien kannalta hyvin vähäinen. Lisäksi verrattuna alkuperäiseen vuoden 1972 asemakaavaan istutettavan vettä imevän rakenteen määrä on suurempi asemakaavan muutoksen jälkeen. Lisäksi kaavakarttaan on lisätty pysäköintialueilla mahdollisten autojen öljyvuotojen vuoksi pohjavesien suojelumääräykseen vettä läpäisemättömän pinnan ja öljynerotuskaivon vaade. Ratatärinästä on laadittu laaja selvitys Talma-Nikkilä-rataosuus, raideliikennetärinäselvitys, Promethor Oy, Raideliikenteen aiheuttamaa tärinää mitattiin neljässäkymmenessäviidessä (45) pisteessä maasta. Lähin mittauspiste 2. sijaitsi aivan SR-Raudan korttelin luoteiskulmalla ja piste 1. n. 30m päässä. Mittauksilla selvitettiin tärinän voimakkuus uusien rakennusten vaurioitumisriskin, tilojen käyttö- ja asumisviihtyvyyden sekä runkomelun kannalta. Selvityksen tuloksia on tarkasteltu VTT:n esittämiä suositusarvoja käyttäen. Suoritettujen mittausten mukaan raideliikenne aiheuttaa merkittävää ja maankäytön suunnittelussa huomioon otettavaa tärinää. Rakennusten vaurioriski rajoittuu lähelle rataa suojaetäisyyden ollessa suurimmillaan 50 m. SR-Raudan kortteli on lähimmilläänkin yli 100 m päässä junaradasta. Mittaustulosten perusteella laadittiin tärinän vaikutusaluekartat.

26 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Tämän selvityksen mittaustuloksena on myös ilmoitettu tärinän tunnusluku vw,95, jota suositellaan käytettäväksi maankäytön suunnittelussa. VTT:n suosituksen mukaan uusilla asuinalueilla normaaleille asuinrakennuksille on pyrittävä siihen, ettei tunnusluku ylitä arvoa 0,30 mm/s. Näissä kartoissa SR-Raudan kortteli sijoittuu pääosin, n. 80%, kauimmaiselle vyöhykkeelle, jolle voidaan asuinrakennuksia sijoittaa ilman vaimennustoimenpiteitä ja lisätutkimuksia. Noin 20% osuudella korttelin koillisnurkalla kortteli on vihreällä vyöhykkeellä, jolla tärinän lisämittausten tarve on arvioitava tapauskohtaisesti ennen uutta asuinrakentamista (0,1 0 mm/s < vw,95 < 0,20 mm/s). Tällä alueella ei siis ole juurikaan rakenteellisten vaurioiden riskiä, mutta tärinän mukavuusarvo voi ylittyä. Rakennussuunnitteluvaiheessa talojen rakenteet ja perustustapa suunnitellaan niin, että tämä mukavuusarvokaan ei ylity. Asemakaavakarttaan on lisätty /tär merkintä määräyksineen koko kortteliin, jotta ratatärinä varmasti tulee huomioitua korttelin toteutuksessa. Ratamelusta on laadittu laaja selvitys Talma-Nikkilä-rataosuus, raideliikennemeluselvitys, Promethor Oy, Selvityksessä on määritetty raideliikenteen aiheuttama melutaso kyseisellä rataosuudella nyky- ja ennustetilanteessa Selvityksen mukaan radalle suunnitellulla henkilöliikenteellä ei ole laskennassa käytetyillä junamäärillä juurikaan vaikutusta tarkastelualueen melutasoihin. Suurimmat melutasot aiheutuvat tavarajunista ja niiden vaikutus näkyy myös asuinrakennusten ääneneristävyysvaatimuksissa. Raideliikenteen melu jää sekä nykytilanteessa että ennustetilanteessa 2030 SR-Raudan korttelissa alle valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 ulkona mitattavalle ympäristömelulle annettujen ohjearvojen. Oleskelupihojen meluisuus on tässäkin mitoittava tekijä, ja kortteleissa on jo ennen rakentamista riittävän melutonta oleskelualuetta. Lisäksi Nikkilän kehityskuvassa 2009 ja käynnissä olevassa uudessa kehityskuvatyössä radan välittömään läheisyyteen ollaan osoittamassa merkittävää lisärakentamista, joka myös parantaa tämän korttelin melutilannetta edelleen. Pohjaveden virtaussuunta on selvitetty kaavahankkeen tuntumassa olevassa N 46 Domino-korttelin hankkeessa, ja virtaussuunta on Sipoonjoen suuntaan, lännestä itään kohti alavaa jokilaaksoa. Mahdolliset entisen huoltoaseman (nyk. bussiasema) haitta-aineet eivät siten kulkeudu vedenkään mukana SR-Raudan korttelin alueelle. Asemakaavan muutoksen alueella tehtiin maaperän mahdollisesta saastumisesta tutkimus laboratoriokokeineen. Tutkimusalueelta otettiin maaperänäytteitä kolmesta tutkimuspisteestä (7, 8 ja 9) noin 5,0 metrin syvyyteen maanpinnasta. Maaperänäytteitä otettiin 15 kappaletta ja pisteiden sijainnit on esitetty tutkimuskartassa

27 Pöytäkirja 4/ Valtuusto Analysoitujen maanäytteiden kokonaishiilivetyjen pitoisuudet eivät ylittäneet miltään osin tutkittujen haitta-aineiden osalta ko. yhdisteelle säädettyä alempaa ohjearvotasoa. Asemakaavan selostukseen on lisätty vaikutusten arviointia ELY-keskuksen esittämistä asioista ja tehtyjen selvitysten pohjalta. Samoin asemakaavakartan määräyksiä on täsmennetty ja korjattu ELY-keskuksen lausunnon pohjalta. 2. Porvoon museo: Porvoon museo / Itä-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut asemakaavamuutosehdotukseen koskien ns. SR-Raudan korttelia Nikkilän keskustassa, ja toteaa lausuntonaan seuraavan. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Porvoon museo kiinnitti huomiota 1940-luvulta peräisin olevan osuuskaupparakennuksen kulttuurihistorialliseen arvoon suhteessa sen tuolloin vielä tutkimattomaan kuntoon sekä mahdollisen tulevan uudisrakentamisen korkeuden huolellisempaan tarkasteluun. Museon huomioihin on kaavan vastineessa vastattu asianmukaisesti. Rakennuksesta on teetetty museon vaatima kuntoarvio, jossa todetaan vaikeasti monivikainen rakennus korjauskelvottomaksi. Museo tyytyy esitettyihin näkökantoihin, eikä vaadi rakennukselle suojelumerkintää, mutta sen sijaan Porvoon museo haluaa painokkaasti muistuttaa Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen päivityksen ja täydentämisen tärkeyttä vastaavan kaltaisissa, Sipoon uudempaan rakennusperintöön oleellisesti vaikuttavissa hankkeissa. Ehdotus vastineeksi: N 44 SR-Raudan kaavahankkeessa on selvitetty nykyisten rakennusten kunto ja korjausmahdollisuudet Porvoon museon toivomalla tavalla. Sipoon kunnan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen korjaus- ja täydentämistyötä on aloitettu ohjelmoimaan vuodelle Tarkoitus on aloittaa työ Nikkilän taajamasta, jossa on ollut eniten haasteita sovittaa vanhaa ja uutta rakentamista yhteen taajaman kehittyessä. 3. Museovirasto: Museovirastolla ei ole kaavaehdotukseen arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Alueelta ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia tai tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta lausunnon