3 Pääkirjoitus, Ben Grass. 4 Sauna yllätti historiankirjoittajan, Timo Martikainen. 6 Miesten vuoro liikutti saunaseuralaisia, Raili Vihavainen

Transkriptio

1 1/2011

2 S I S Ä L L Y S 3 Pääkirjoitus, Ben Grass 4 Sauna yllätti historiankirjoittajan, Timo Martikainen 6 Miesten vuoro liikutti saunaseuralaisia, Raili Vihavainen 8 Sauna ja ihminen, Kirsti Toppari Sauna-lehti: 65 vuosikerta tilaushinta 25 /vsk Julkaisija: Suomen Saunaseura ry Vaskiniementie Helsinki puh Sauna-lehti löytyy myös kotisivuilta 11 Eurooppalainen kiuastandardi valmistunut, Esko Mäkelä 12 Paanajärven mustat kylyt, Markku Nieminen 16 Saunajooga puhdistaa mielen ja kehon, Noora Valkila 20 Arlan näyttely Kuolema saunassa, Risto Elomaa 22 Sauna Diplomacy; the Finnish Recipe, Pertti Torstila 26 Saunakongressissa Kiinan Xianissa, Risto Elomaa 28 Puusaunaa ja avantoa Uudessa Englannissa, Markku Uimonen 30 Saunomassa Niilillä, Tero Hirvilammi 31 Riigan saunanäyttely Latvian Ventspilsissä, Risto Elomaa 32 Mies saunatalon kunnossapidon takana, Raili Vihavainen 34 Haraldin remontti, Seppo Pukkila Tiedotustoimikunta Timo Martikainen, pj Hanna Linkola Pekka Laaksonen Pekka Ritvos Raili Vihavainen Toimitus Lisa Mäkelä Raili Vihavainen Päätoimittaja Raili Vihavainen Etukansi Saunarannan talvi Kuva Seppo Pukkila 36 Lauteilla, Pekka Ritvos, Raili Vihavainen 38 Lämmittäjän palsta, Seppo Pukkila 41 Toiminnanjohtajan palsta, Kristian Miettinen 42 TuKu tiedottaa: Kymmenen kuuluisinta saunaa, Pekka Tommila 43 Aukioloajat Sauna-lehti 2/2011 aineistopäivä ilmestyy viikolla 23 Painopaikka: Newprint Oy ISSN Kevätkokouksen kokouskutsu 45 Tee ehdotus Löylynhenki palkinnon saajaksi vuodelle 2011! 46 Yhteystiedot 47 Mediakortti Sauna 1/2011 2

3 Pääkirjoitus Syyskokouksen jälkeen valitun uuden johtokunnan työ on käynnistynyt hyvin ja keskittynyt toimintasuunnitelman toteutukseen ja käytännön asioihin kuten seuran kiinteistön ja saunojen toimivuuden varmistamiseen. Ensimmäisessä kokouksessa päätettiin myös toiminnanjohtajan uudesta työsopimuksesta. Seuralle on keskeisen tärkeää, että myös hallinto- ja muu organisaatio toimii ja että tarkkaan ja oikein kuullaan jäsenistöä seuraamme kehitettäessä. Joulun alusviikolla puheenjohtaja ja johtokunta joutuivat ahtaalle sääolosuhteiden kolhiessa saunojen toimintaa. Ongelmat johtuivat ulkoisista olosuhteista, valtavasta lumentulosta ja siihen liittyvistä sähköhäiriöistä. Välillä jopa tuntui, ettemme olisi varautuneet riittävästi ulkoisten olosuhteiden vaatimuksiin. Loppujen lopuksi ongelmista kuitenkin selvittiin. Toimintasuunnitelman painopistealueita on myös sauna-aatteen kiinnostavuuden säilyttäminen. Saunan kiinnostavuuteen liittyy brändi-kannanottomme, joka herätti keskustelua. Meille ilmoitettiin bränditoimikunnasta, että saunahan on itsestäänselvyys, ei sitä tarvitse korostaa. Olemme eri mieltä, mutta ainakin saatiin asiamme esille. Olemmekin nyt todenneet, ettei Suomi eikä brändityöryhmä ymmärrä saunan merkitystä maan identiteettiä lisäävänä tekijänä. Saunahan on kuitenkin levinnyt kaikkialle maailmaan. Mielenkiintoista on se, että Helsinki, joka haluaa olla Pohjolan pääkaupunki, ei oikeastaan voi osoittaa vierailleen yhtään vierassaunaa. Saunojammehan ei ole tarkoitettu vierassaunoiksi vaan jäsenistön saunoiksi. Toki me otamme vieraita vastaan, mutta rajatusti. Olemme päätyneet nyt johtokunnassa sellaiseen hallintomalliin, että puheenjohtaja on asettanut avukseen työvaliokunnan, jonka tehtävänä on kokousten valmistelu, ja erityisesti alihankintasopimusten käsittely. Näihin sopimuksiin kuuluu emäntä-, siivous- ja lämmittäjäpalvelut. Työvaliokunta on kokoontunut miettimään myös, miten jäsenkyselyä hyödynnetään. Esimerkiksi kun toimikuntia asetettiin, otettiin huomioon ne tarpeet, mitkä olivat tulleet jäsenkyselytutkimuksesta. Eräs asia, joka on herättänyt keskustelua, on historiatutkimus. Saunaseura on jo teettänyt yhden historiajulkaisun ja jotkut jäsenet ihmettelevät, onko tarpeen tehdä enää uutta historiikkia. Olen kuitenkin sitä mieltä, että nyt on kysymyksessä erilainen historiateos. Tekijäksi on onnistuttu saamaan historiantutkija, diplomi-insinööri Tuomo Särkikoski, jonka esittely on lehdessä toisaalla. Tuleva historia on 75- vuotisjuhlakirja. Se on tarkoitus julkistaa marraskuussa 2012, jolloin Seura täyttää 75-vuotta. Toivoisin, että historiatyö saa sille arvoisensa aseman ja siihen suhtaudutaan myönteisesti; ja kaikki ne, joihin historiankirjoittaja ottaa yhteyttä, olisivat myötävaikuttamassa sen saamiseksi mahdollisimman hyväksi. Korostan, että kaikesta muusta voidaan tinkiä, mutta ei saunatalon kunnossapidosta. Lähtökohta, kiinteistön kunnon säilyttäminen, on ensiarvoisen tärkeää. Viime vuonna käytettiin korjauksiin euroa ja kuluvana vuonna noin , mihin sisältyy nelossaunan kokonaan uudelleen rakentaminen. Korjaustoiminta on mahdollista toistaiseksi tulorahoituksella, mutta voin jo tässä todeta, että viime vuoden tulos oli lievästi alijäämäinen, joten ei ole mahdotonta, että jossain myöhemmässä vaiheessa joudutaan rahoitus korjauksiin hankkimaan myös ulkopuolisesta lähteestä. Tällä tarkoitan suunnitteilla olevaa suurta remonttia, ilmastointilaitteiden korjaamista. Toivon vilkasta osanottoa kevätkokoukseen, joka on sovittu pidettäväksi Isännäksi on saatu Suomen Hypoteekkiyhdistys, ja kokous pidetään ns. Rake salissa, josta siirrytään Hypon tarjoamaan coctailtilaisuuteen varsinaisiin pankkitiloihin. Kiitän jo nyt Hypoa vieraanvaraisuudesta. Jk. Olemme painiskelleet viime aikoina uuden kassajärjestelmän saamiseksi toimivaksi. Siihen liittyy myös uusien jäsenkorttien lähettäminen ja siihen liitetty toiminnanjohtajan jäsenkirje. Ben GraSS 3

4 timo martikainen Sauna yllätti historiankirjoittajan Sauna on päässyt yllättämään Tuomo Särkikosken, Suomen Saunaseuran 75-vuotisjuhlakirjan kirjoittajan useasti jo työn alkumetreillä, esitutkimusvaiheessa. En olisi uskonut, että jokaisen mielestä niin itsestään selvästä asiasta kuin saunasta riittää niinkin moneen. Sauna on ollut tärkeä tekijä kansallistunnon nostossa, urheilussa ja sodassakin. Maaseudulla sauna on ollut kautta aikojen puhdistautumisen tyyssija, mutta että kaupunkisivistyneistö saattoi pitää saunomista vielä 1930-luvulla vulgäärinä!, Tuomo Särkikoski ihmettelee. Juuri tähän liittyi Suomen Saunaseuran perustaminen vuonna 1937 Helsingin Suomalaisella Klubilla, paikassa, jossa vuosisadan vaihteessa perustettiin muun muassa sellaiset kansalliset instituutiot kuin Kansallis-Osake-Pankki ja vakuutusyhtiö Pohjola. Suomalaisen Saunan Ystävät -yhdistyksen perustajat ryhtyivät kohottamaan saunan arvostusta, tutkimaan ja vaalimaan oikeaoppisia saunatapoja ja selvittämään myös, miten hyvä sauna tuli rakentaa. Merkittävänä saavutuksena pidettiin 1940-luvulla, kun ulkomaita myöten alettiin puhua suomalaisen saunan kuivasta kuumasta löylystä. Suomalaisen saunan muista erottava erityispiirre oli löydetty. MIKSI Sauna SÄILYI Särkikosken mukaan suomalaisen saunan ainutlaatuisuus tiivistyy siihen, että se on säilynyt kaikista maailman melskeistä huolimatta. Erityyppisiä höyrykylpyjä on ollut maailman sivu, mutta saunaa muistuttavat kylpykulttuurit ovat muualla enimmäkseen kuihtuneet. Saunoja on epäilty milloin tautien levittäjiksi, milloin moraalittomiksi ilonpitopaikoiksi ja niitä ovat sulkeneet niin kirkolliset kuin maallisetkin vallanpitäjät. Aivan hämmentävää on ollut lukea esimerkiksi Pohjois-Amerikan historiasta, ettei intiaaneilta kielletty ainoastaan ratsaille nousemista vaan myös höyryteltat, uskonnollisiin menoihin liitetyt inipit. Meillä sauna on säilynyt ikään kuin korpien kätköissä, jokaisen omaisuutena ja oikeutena. Meillä on näihin päiviin asti säilynyt sekin kanta, että sauna saa olla lääkettä tautiin kuin tautiin. Varmasti suomalaisen identiteetin muotoutumiselle saunalla on ollut suuri merkitys. Mielenkiintoisia vaiheita on nykyhistoriassakin paljon. Esimerkiksi 1960-luvun lopulle perinteinen saunailta oli lauantai, mutta kun siirryttiin viisipäiväiseen työviikkoon, tulikin perinteiselle hetkelle haastajia, kuten perjantai-illat ja televisiot. Pysyykö suomalainen sauna sitten jalustallaan vai muuttavatko tulevaisuuden markkinat lopullisesti senkin?, Särkikoski pohtii säilyttämisen ja uudistamisen haastetta myös Saunaseuralle ja lupaa juhlakirjaan uusia näkökulmia. SaunaSEuRa SaunaIDEan VaHVIn VaaLIJa Särkikoski näkee Saunaseuran historiaprojektissa kiinnostavimmaksi sen, että voi liittää saunaan ja saunomiseen laajempiakin kulttuurisia yhteyksiä. Suomen Saunaseura on pitkällä historiallaan, laajalla jäsenkunnallaan, lukuisilla tutkimuksillaan ja tietenkin myös hienoilla saunoillaan saunaidean vahvin vaalija. Tarkoitukseni on kirjoittaa tästä kokonaisuudesta niin, että saunasta tulee näkyviin myös sen yhteiskunnallisempi ulottuvuus. Saunan ominaispiirteisiinhän kuuluu epäpoliittisuus, mutta sen historiasta näyttäisi löytyvän jopa ideologiaa. Särkikosken mukaan Saunaseuran jäsenkuntaan on aina kuulunut eturivin yhteiskunnalli- Sauna 1/2011 4

5 sia vaikuttajia, jotka kuitenkin ovat pysytelleet mieluummin julkipoliitiikan taustalla. Hän ottaa esimerkiksi Suomen Pankin entisen pääjohtajan Klaus Wariksen, jota pyydettiin 1960-luvun alkupuolella pääministeriksikin, mutta joka tästä tehtävästä kieltäytyi. Talouselämän harmaa eminenssi halusi saunoa mieluummin Vaskiniemen rauhassa kuin Tamminiemen poltteessa. Suomen Saunaseuran 75- vuotisjuhlakirja ilmestyy vuoden 2012 lopulla. Sauna-käsitteen monipuolisuus yllätti myös historiamme kirjoittajan Tuomo Särkikosken. Saunastahan - sen eri näkökulmista - on Suomen Saunaseura kirjoittanut monta vuosikymmentä mm. Sauna-lehdessä ja aina löytyy uutta kirjoitettavaa ja uusia näkökulmia. (Kuva Seppo Pukkila) MIES KIRJan TaKana Tuomo Särkikoski on monitieteilijä. Energiatekniikan diplomi-insinöörille ja taloussosiologille, jonka historia-alan väitöskirja on valmistumassa, sauna ja sitä vaaliva aatteellinen seura ovat haastava ja mielenkiintoinen aihe. Särkikoski näkee saunan kulttuuriesineenä, joka mainiosti kelpaa sosiohistorian, mutta myös innovaatio- ja teknologiatutkimuksen kohteeksi. Hän viittaa kansatieteilijä Sakari Pälsin näkemykseen lappalaisten ja saunan suhteesta. Lappalaiset eivät omaksuneet saunaa, koska se oli liian kehittynyt laitos heidän kiertolaiselämäänsä. Tuomo Särkikoski on kirjoittanut useita tilaustutkimuksia. Outokumpu Oyj:lle hän on kirjoittanut juhlakirjan liekkisulatuksesta ja teoksen jaloterästeollisuuden vaiheista. Hän on ollut toisena tekijänä Loviisan ydinvoimalaitoksen historiassa ja kirjoittanut viimeksi Sitran historian. Sauna 1/2011 5

6 raili VihaVainen Miesten vuoro liikutti saunaseuralaisia Saunaseuralaiset saivat tutustua suomalaisen kulttuurin eli Kalevalan päivänä Miesten vuoro dokumentti-elokuvaan tilausnäytöksessä Tapiolan elokuvateatterissa. Elokuvassa suomalaiset miehet avaavat sydämensä tuntoja saunan lauteilla eri puolilla Suomea. Elokuva sai viime vuonna lukuisien muiden palkintojen lisäksi Suomen Saunaseuran Löylynhenki -palkinnon. Elokuvan toinen ohjaaja Joonas Berghäll kertoi elokuvan jälkeen sen syntyideasta ja tekemisestä sekä vastaili saunaseuralaisten kysymyksiin. Joonas Berghäll kertoi muutamia vuosia sitten potiessaan pitkän tuotantojakson jälkeen työuupumusta alkaneensa käydä jälleen Rajaportin saunassa Tampereella perjantaisin. Kun kuuntelin miesten tarinoita, niin hiljalleen omakin olo alkoi parantua. Yhtenä perjantai iltana kuulin muutaman vahvan tarinan - ensin kahden nuoren ja illan päätteeksi kahden vanhemman miehen. Lähdettyäni saunasta soitin ohjaajakollegalleni Mika Hotakaiselle. Nyt minulla on idea paikasta, jossa suomalainen mies avaa sydämensä`. Siitä lähti elokuvan idea kehittymään. LÄHTÖKOHTana MIES Ja Sauna Päähenkilöiden tarinoita kertovien miesten löytäminen elokuvaan oli pitkä prosessi. Dokumenttielokuvan käsikirjoituksen lähtökohtana oli suomalaisen miehen muotokuva - yhdistyneenä hänelle sopivaan saunaan. Miehiä, saunoja ja tarinoita etsittiin ympäri Suomea ajamalla ristiin rastiin Utsjoelta Helsinkiin. Ennätys oli 3800 ajokilometriä viikossa. Kun löytyi sopiva mies, jolla uskottiin olevan tarina kerrottavanaan, niin sen sijaan, että häntä olisi haastateltu, kysyttiin sopisiko lähteä saunomaan ja mikä olisi hänelle sopiva sauna. Mentiin päähenkilöiden ehdoilla. Jollekin oli tärkeää, että saunan täytyy olla ehdottomasti lapsuuden sauna jossakin kaukana mökillä. Monelle juuri tietty, tuttu sauna oli se, jossa oli helppo puhua. Tärkeää oli, ettei tarinaansa kertovaa miestä keskeytetty. Joskus kertoja voi olla minuutinkin hiljaa, eikä ystävä lauteilla vieressä keskeyttänyt. Berghäll kertoo oli hienoimpia hetkiä, kun Puheenjohtaja Ben Grass kiitti lopuksi ohjaaja Joonas Berghälliä: On tärkeä, että kerrot maailmalla tästä fi lmistä ja saunasta. Maailmalla ihmiset eivät ole enää aitoja, mutta meillä on vielä aitoutta, tämä fi lmi on siitä esimerkkinä. Pidetään siitä kiinni. (Kuva JP Vihavainen) tiesi, että kohta tarina jatkuu. Minuutin hiljaisuuden jälkeen kertomus jatkuikin, samasta kohtaa mihin oli jäänyt. Tärkeintä oli, ettei puskettu miehiä puhumaan, vaan kuunneltiin hiljaa ystävänä ja myötäiltiin kertomaa. Miehet saivat puhua vapaasti mitä halusivat. Koko tarina kuvattiin. Otoksia otettiin vain yksi. Kertoja unohti yleensä hyvin pian kameran, eikä enää muistanut kuvausta. Kamera ja kuvaaja olivat tiiviisti paikallaan, äänittäjä ja ohjaaja liikkumatta lattialla. Berghällin kokemuksen mukaan päähenkilön luottamuksen saamiseen menee yleensä puolitoista viikkoa. Yksi syy siihen, että tämän elokuvan miehet saatiin luottamaan heti ja kertomaan näinkin rankkoja tarinoita, oli saunan alastomuus, jossa kaikki arvot ja haarniskat oli jätetty pois. Oltiin lähempänä sydäntä ja sielua, oli helpompi lähteä puhumaan. Asiaan lienee vaikuttanut myös se, että meillä oli tyhmimmän näköinen kuvausryhmä kuin on koskaan ollut. Oltiin lattialla munasillaan ja vain kuulokkeet päässä, kuvaajalla vain käsissä patakintaat ja päässä kasteltu pipo! Miten miehet saatiin kertomaan vaikeita asioita elämästään? Kun ihmisellä on mahdollisuus saunoa kolme-neljä tuntia, niin tuona aikana lauteilla ja saunalla puhutaan kaikenlaista; vitsejä, mustaa huumoria, mutta myös surullisia tarinoita, Sauna 1/2011 6

7 Tapiolan elokuvateatteri täyttyi saunan ystävistä Kalevalan päivänä. jotka taltioitiin ja vasta elokuvaa leik atessa kiteytyi tämän ihmisen elämä ja hänen tarinansa. Berghällin ja Hotakaisen mielestä tarinat eivät sinällään ole synkkiä. Kun ne on kerrottu ja joku on ne kuunnellut, on sen jälkeen helpompi elää. Asia on jo jätetty taakse ja on toivoa tulevaisuudesta. Jokaisen kohtauksen lopussa on toivoa. Esimerkiksi dokumentin upseeri, joka kertoi kokemuksistaan Afganistanissa, totesi ohjaajille, että tämä saunareissu teidän kanssanne oli parasta terapiaa. Kuvaustyyli koko dokumentissa oli tarkkaan suunniteltu. Kameran viipyily oli harkittua myös maisemakuvauksissa. Maisemat ovat myös suomalaisen miehen historiaa ensin oli suo, sitten pelto, metsää, kaadettua metsää, vanhoja suomalaisen miehen ammatteja; paperitehdas, aluksi auki ja lopuksi kiinni. RaKKauSKIRJE SuOMELLE Miesten vuoro -dokumenttielokuvaa on esitetty jo 42:lla festivaalilla ja äskettäin se sai 17:n festivaalipalkintonsa. Ohjaaja Berghällin mukaan saunalla ja Suomella menee maailmalla lujaa. Osa ihmisistä on pelännyt luoko Miesten vuoro erikoista kuvaa Suomesta. Kuitenkin elokuva on herättänyt paljon kiinnostusta ja kiitosta kiertäessään maailmaa. Sitä on kuvattu mainokseksi maasta nimeltä Suomi, rakkauskirjeeksi Suomelle ja kysytty, miten tuohon maahan pääsee? Joku turisti on kertonut tulleensa erikoiseen vuodenaikaan, talvella, juuri Suomeen siksi, että oli nähnyt Suomesta kertovan saunaelokuvan. KOSKETTaVIa TaRInOITa Saunaseuralaisten tunnelmia elokuvan jälkeen: - Tippa silmässä vieläkin. Ihmeellistä, miten raavaat miehet saa puhumaan noin luonnollisesti. - Elokuvassa oli enemmän huumoria kuin arvosteluissa annettiin ymmärtää. - Hyvä matkailumainos. - Tuolla tavoin olen joskus itsekin jutellut, mutten isossa porukassa. - Olipa hyvä elokuva ja hyvin leikattu. Realistinen kuvaus. - Itkin ääneen, oli niin poikkeuksellisen. Oli koskettavia puheenvuoroja. - Sauna on ainut paikka, jossa tällaiset miehet puhuvat. - Vaikeita ja hyvin tunnelmallisia tarinoita. - Näyttelemisestä ei ollut merkkiä, vaan miehet olivat hyvin luonnollisia. - Saunassa on helppo puhua, kyllä suomalaiset miehet puhuvat. Se on vain myytti, etteivät puhu. - Saunaseuran saunoissa ei puhuta näin surullisia tarinoita. - Suomalainen perhe elokuvan alussa oli luonnollinen, juuri noin vanhemmat ovat olleet saunassa. - Veteraaneja kuvaava osuus oli kuin elävästä elämästä. - Myös nuoret miehet ovat olleet liikuttuneita elokuvaa katsellessaan. - Aleksis Kiven laulu oravasta oli vaikuttava lopetus. Miesten vuoro ohjaus ja käsikirjoitus Joonas Berghäll, Mika Hotakainen, dokumentti Oy Nordisk Film Ab. Sauna 1/2011 7

8 kirsti toppari Sauna ja ihminen Heimo-huvilan sauna Lohjan Jalassaaressa. Jos suomalainen matkailija saa eri puolilla maapalloa eri kielisiin saunakysymyksiinsä pelkkiä päänpuisteluita, hänen ei pidä masentua. Sillä jos hän kysyy suoraan selväksi suomeksi. SAUNAA, saattaa vastaus eri kielillä olla: No, tottahan meillä nyt SAUNA on! On se vain merkillinen saavutus, että suomenkielinen sana ja käsite ovat niin tunnetut eri puolilla maapalloa. Tosin saunomistavat ja -perinteet ovat varsin erilaisia. Kuitenkin kolmiyhteys ihminenlämpö-vesi näyttää eri muodoissa olevan melkein kaikkien kansojen kunnioittama. Mikä se sauna sitten alkuaan on? Käsite on niin tuttu, etteivät nykyiset tiedonlähteet välttämättä sisällytä sitä sanaluetteloihinsa. Viime vuosituhannelta peräytyvä Iso Tietosanakirja antaa sentään sanalle selkeätä selitystä. Sen mukaan saunaa on Suomessa (ja muuallakin) sanottu tavallisesti suomalaiseksi tai roomalaiseksi aina sen mukaan, otetaanko siinä höyry- vai kuumailmakylpyjä. Sama ero näyttää nykyäänkin vallitsevan esimerkiksi suomalaisten ja venäläisten välillä, vaikka molemmat kansat pitävät saunaa tai banjaa omana historiallisena perintönään. Suomalainen jää ihmeissään tuijottamaan venäläistä saunojaa, joka on verhoutunut villamyssyyn ja paksuihin villasukkiin. Löylyhuone saattaa olla niin polttavan kuuma, että ne varusteet ovat tarpeen. Saunan nimen saanut huone esiintyy eri puolilla maapalloa mitä erilaisemmissa muodoissa. Joskus puuttuu vesi, joskus löyly, joskus pesumahdollisuus. Joskus jopa tila - koko sauna on risteilyaluksessa ahdettu niin pieneen kammioon, että sinne pyrkivä tuskin itsekään mahtuu mukaan. Tai kenties pesua kaipaavalta saunojalta vaaditaan säädyllinen uimapukuvarustus. Lauteita ei ehkä ole laisinkaan, tai sitten niillä saa ainoastaan kävellä. Kiuas on milloin keittiölieden muotoinen, milloin kokonaan saunarakennuksen ulkopuolelle sijoitettu. Puhumattakaan nyt sitten uusien sähkösaunojen järjestelyistä! Sauna 1/2011 8

9 Lämpimän veden saaristoa Islannissa. Luonnon antimet Uusi aika on tietysti tuonut sauna-käsitteeseen paljon muutoksia. Ehkä erikoisin saunamainos - tosin vain valokuvana - tarjoutui tämän kirjoittajalle Tiibetin Lhasassa. Kuva esitti isoa saunasalia, jossa oli kokolattiamatto ja parikin televisiota. Eihän varsinaista saunaa Euroopassakaan välttämättä ole niissä maissa, joita luonto on suosinut erikoisilla vesi- tai lämpöjärjestelyillä. Unkarin Egeristä on jäänyt mieleen hotellin laaja, täyteen kansoitettu uimalapuisto, johon kuuluu sekä (vedetön) löylyhuone että vesijumppaallas. Alueen radioaktiiviset lähteet pitävät vettä miellyttävän lämpimänä. Islannissa, Satujen saarilla, tarjoavat kai lukuisat maauimalat eniten saunaa muistuttavaa nautintoa - sekä uintia että kiehtovaa vesilekottelua. Lämmön suovat tietysti maaperän omat kuumat lähteet. Mutta kyllä melkein suomalaisen saunankin - monina eri muunnoksina kohtaa yllättävän kaukaisessa maissa ja maanosissa. Lähdetäänpä sitten itään tai länteen, Aasiasta Amerikkaan tai Siperiasta Etelämerelle. Myös mitä erilaisimpia saunavastoja on solmittu koivun- ja tammenoksista sekä kuusen- ja katajanhavuista alkaen ihaniin vesililjoihin asti. SuOMESSaKIn Sauna? Brasiliassa sauna ihan suomeksi sanottuna on levinnyt monille seuduin. Ai tunnetaanko sauna Suomessakin? saattaa kuulla kysyttävän. Siitä saadaan kiittää pientä suomalaista siirtokuntaa, joka maailmansotien välisenä rauhanaikana lähti perustamaan aatteellista ihanneyhdyskuntaa pieneen Penedon kylään, Rio de Janeiron ja Sao Paulon puoliväliin. Suomen kieltä saattaa Penedossa yhäkin sekä kuulla että nähdä. Panaman kanavan liepeillä sijaitsevassa isossa sademetsähotellissa sauna on osana kokonaista kylpylää. Pääsiäissaarten ainoassa kaupungissakin toimii Jimin sauna. Kuuban saarella sauna tuntuu olevan suorastaan muotia, etenkin uusilla kaikenkustantavien hotellien alueilla, missä matkailijan lasku kulutuksesta riippumatta pysyy aina samana. Sauna 1/2011 9

10 Mahtavasta hotellista löytyy pieni kauniisti laatoitettu löylyhuone kuntosalin, porealtaan ja kauneushoitolan viereltä. Pesutiloja ei näy, mutta ovet paikalle ovat auki koko päivän. Löylyt voi huuhtoa pois altaassa tai meressä - uimapukuisena tietenkin. Mitä olisikaan elämä ilman saunaa! Lapsuuteni sauna ei tosin sijainnut perheemme kesähuvilassa Lohjan Jalassaaressa, vaan läheisessä Ahtialan sukutalossa. Sen erikoisuutena olivat niin leveät lauteet, että niillä mahtui suorastaan loikoilemaan. Muistan, miten jännittävää oli kylpeä sukulaisten kanssa ja kuunnella tätien ja isojen serkkujen keskustelua. Kun sitten vielä sai sukeltaa suoraan Lohjanjärveen! Thaimaalaisen suurhotellin altaalla tutustui toiseen sauna-asiakkaaseen. Rantasaunasta on myöhemmin tullut myös talvitaloksi muuttuneen kesähuvilamme vetonaula. Saunalle kokoonnutaan kylpemään, sieltä lähdetään vesille, sen pihalla hakataan ja pilkotaan saunapuita. Ja aivan silmien edessä aukeaa järvenselkä. Uimaan on päässyt heti lämmittyään, joko kahlaamalla ja ponnahduslaudalta hyppäämällä. Lauhkeiden talvien aikana saunapäivien uimakausi on saattanut venyä ihanan pitkäksi - pari vuotta sitten jopa vapusta uudenvuodenaattoon. Saunan lähinaapuri Uralin alueella. Sauna 1/

11 esko mäkelä Eurooppalainen kiuasstandardi valmistunut EN Multi-fi ring sauna stoves fi red by natural wood logs. Standardin on laatinut CEN:n - Comitè Europèen de Normalisation / the European Committee for Standardisation - Technical Committee 295, jonka alue on kotitalouksien kiinteää polttoainetta käyttävät tulisijat kuten takat, kaminat, liedet ja kiukaat. Standardin Multi-fi ring sauna stoves soveltamisala on puuta (pilkkeitä) polttavat jatkuvalämmitteiset kiukaat, joissa kiuaskivet on erotettu tulipesän liekeistä ja savukaasuista. Standardia ei sovelleta kertalämmitteisiin kiukaisiin (Single-fi ring heat storage sauna stoves), joissa liekit ja savukaasut lämmittävät kiuaskiviä suoraan. Suomen Standardisoimisliitto julkaisee standardin englanninkielisenä tunnuksella SFS- EN helmikuussa Myöhemmin standardi tullaan julkaisemaan myös suomenkielisenä. Standardi antaa ohjeita kiukaan eri osien suunnittelusta ja rakenteesta sekä kiukaan turvallisesta asentamisesta ja käytöstä. Standardi edellyttää kiuasvalmistajan ohjelmassa olevien eri kiuastyyppien ja valmistukseen tulevien uusien mallien testausta. Tyyppitestin suorittaa valtuutettu tutkimuslaitos tai laboratorio. Suomessa testauksia tekee VTT Expert Services Oy, Tulisija- ja kattilatestaus, Jyväskylä. Tyyppitestissä todetaan kiukaan rakenteen vastaavuus standardiin ja kiukaan toiminta testataan käyttökokeessa. Kiukaan toimiessa nimellisteholla tulee hyötysuhteen olla vähintään 50% ja hiilimonoksidin (CO) pitoisuus savukaasussa enintään 1% happipitoisuuden ollessa 13%. Savuhormin vetoalueen ohjearvo on (12 +-2) Pa. Lämpötiloja mitataan eri pisteissä. Käyttökoe ja mittaukset tehdään standardissa kuvatussa koesaunassa. Hyvä hyötysuhde ja pieni CO-pitoisuus ovat osoitus hyvistä palamisolosuhteista. Sauna 1/ Tyyppitestin perusteella hyväksytyn valmistussarjan kiukaat varustetaan oheisessa kuvassa olevan esimerkin mukaisella CE-merkinnällä, josta käy ilmi testitulokset ja mm turvaetäisyydet syttyviin rakenteisiin. Pass-merkintä tarkoittaa, että kiuastyyppi täyttää asianomaisen kohdan vaatimukset. Standardin soveltamisen aikataulusta tullaan antamaan kansalliset määräykset. Standardin vaatimusten lisäksi on otettava huomioon myös muut mahdolliset puun polton päästöjä koskevat säännökset. Kiukaan mukana on valmistajan toimitettava standardissa yksityiskohtaisesti määritellyt asennusohjeet sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Esimerkki tyyppihyväksyttyyn jatkuvalämmitteiseen kiukaaseen kiinnitettävästä CE-merkinnästä.

12 teksti ja kuvat markku nieminen Paanajärven Mustat kylyt Paanajärven kylän päästä kuuluu kirveiden kolke. Lastut lentävät. Hirsi nousee toisen päälle. Siellä rakennetaan saunoja - ei mitä tahansa kopperoita, vaan vienalaisia mustia kylyjä. Jo lähes kymmenen vuoden ajan restaurointikoulutuksen saaneet kirvesmiehet ovat perinteisten veneiden lisäksi veistäneet satoja salvoksia vientiin meneviin savusaunoihin. Lukuisa määrä niitä on jo tuotu Suomeen kiireettömien ihmisten kylvettäviksi. Vanhat mestarit loivat kylään omintakeisen rakennustyylin, joka pohjaltaan edustaa karjalaista hirsirakentamistapaa, mutta johon paikalliset entisajan ukot lainasivat hienouksia venäläisestä rakennusperinteestä. Vielä 1960-luvulla rakennetut hirsitalot tehtiin käytännössä ilman ainuttakaan naulaa. Vienan musta kyly salvotaan hirsistä, yleensä männystä, mutta joissain kylissä myös haavasta. Sauna on useimmiten viisiseinäinen eli löylyhuoneen lisäksi se käsittää sintson, eteisen. Kiuas eli karjalaisittain kiukoa on sintsonvastaisella seinällä. Nykyään kivikiukaaseen on usein liitetty vesipata, jotta lämmin vesi saataisiin entisajan konsteja helpommin. Ennen korvoon eli vesisaaviin nostettiin pihdeillä kiukaasta kuumia kiviä lämmittämään veden. Tuollaisia pihtejä on säilynyt kylässä meidän aikaamme asti. Lautšat, lauteet ovat leveämmät kuin Suomessa, niin että niille mahtuu useampi ihminen kerralla loikomaankin, vastomaan toisiaan tai istumaan lauteiden perällä jalat suorina. Lauteet ovat usein samalla seinällä kiukaan kanssa. Ikkuna on kiukoanvastaisella pitkällä seinällä. Se on matalalla, sillä sen tehtävä on vain antaa valoa sisälle - ei toimia maisemaikkunana. Jos se olisi ylempänä lasit nokeutuisivat savusta. Sintson puolella voi myös olla ikkuna. Se on yleensä hyvin pieni ja korkeammalla kuin löylyhuoneen ikkuna. Usein eteistä valaistaan vain ulko-oven kautta. Lauteitten lisäksi löylyhuoneen puolella ei ole kiinteitä istuimia. Pesujakkarat eli skammit ovat siirrettäviä. Pesuvesi johdetaan maahan lattiaan tehtyjen reikien tai ohjausurien kautta. Sauna 1/

13 Kyly lämpiää Paanajärven kylässä. Laipion päällys on peitetty hiekalla, mullalla tai savella - tai niiden sekoituksella. Ennen kylyn ulkokatot olivat veistolaudasta, mutta nykyään useimmiten sahalaudasta, joihin on tehty urat. Ei ole mikään sattuma, että kirvesmiestaito elää juuri Paanajärven kylässä. Se kuuluu koko maailman merkittävimpiin puuarkkitehtuurin muistomerkkeihin. Muualle yleistynyt myöhempi rakennustapa ei päässyt vaikuttamaan kylään juuri ollenkaan, koska sinne asetettiin rakennuskielto. Kylää näet uhkasi hukuttaminen voimala-altaaseen. Nyt uhka on poistettu, mutta kylä pääsi välillä rapistumaan toimenpidekieltojen vuoksi luvun puolivälistä alkaen suomalainen Juminkeko-säätiö ryhtyi pitkäjänteiseen työhön kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kylän säilyttämiseksi. Samaan aikaan kun ryhdyttiin toimiin hukkumisuhan ehkäisemiseksi, nuoria miehiä ryhdyttiin kouluttamaan aluksi restaurointiapulaisiksi ja myöhemmin -mestareiksi. Koulutuksen harjoittelukohteiksi voitiin viranomaisten luvalla ja valvonnassa ottaa kylän kulttuurihistoriallisiksi muistomerkeiksi luokiteltuja rakennuksia. Aloitettiin aitoista ja edettiin sitten asuintaloihin. Koulutustoiminta ei rajoittunut vain miehiin. Kylän naisille järjestettiin kymmenen vuoden ajan tekstiilialan koulutusta, jonka aikana kylän perinteenmukaiset käsityöt palautettiin elävään elämään. Nyt naiset tekevät Suomeen vietäviin savusaunoihin eteisen matot, poppanat penkeille, ikkunaverhot ja laudeliinat. Paanajärvi on viimeinen alkuperäisasussa säilynyt vienankarjalainen suuri kylä. Siellä voi aistia sen ilmapiirin ja ajan, jolloin Elias Lönnrot keräsi kansanrunoutta Kalevalaa varten ja jolloin kareliaanit loivat mestariteoksiaan, joita nykyään nimitetään taiteen kultakauden helmiksi. Sauna 1/

14 Karjalainen kulttuuri on ollut aina kyläkulttuuria. Siksi sen säilyminen on mahdollista vain turvaamalla kylien elinedellytykset. Tämän vuoksi Juminkeko-säätiö on ollut yhdessä paikallisen Ortjo Stepanovin säätiön kanssa luomassa työpaikkoja vienalaisiin kyliin. Paanajärven kylään on perustettu paikallinen käsityöyritys Mustakyly. Se tekee ja tuo Suomeen perinteisiä puuveneitä sekä savusaunoja jälleenmyyjänään Paanajärven Puusta Oy (www. paanajärvi.fi ). Jos ostaa vienalaisen saunan, tukee samalla karjalaisen kulttuurin säilymistä Venäjän Karjalassa sekä osallistuu suomalaisen kulttuurin juurien pelastustyöhön. Nimittäin juuri Vienan kylistä on kerätty pääosa niistä runoista, joiden pohjalta Lönnrot loi Kalevalan. Karjalainen kylärahvas antoi meille aikoinaan ainekset kansalliseepokseemme. Nyt on meidän vuoromme tukea heidän kulttuurinsa olemassaoloa. * * * * Vienaan voi myös matkustaa katselemaan omin silmin sitä elämänmuotoa, joka meiltä Suomesta on jo kokonaan kadonnut. Kulttuurimatkoja Vienaan järjestävät Juminkeko ja sen karjalanpuoleinen sisarjärjestö Arhippa Perttusen säätiö. Jos ei ennätä ensi kesänä suunnata Vienaan asti, voi vienalaiseen mustaan kylyyn tutustua kansanmusiikkijuhla Sommelossa Kuhmossa. Tämä arkaaiseen itämerensuomalaiseen kansanmusiikkiin erikoistunut festivaali tarjoaa konsertteja sekä Kainuussa että Vienan Karjalassa. Ensi kesän ulkomusiikillisena teemana on sauna. Niinpä Kuhmon konserttipäivinä voi musiikkinautintojen ohella käydä myös kylpemässä Paanajärven miesten rakentamassa mustassa kylyssä. Ja jos löylyt maistuvat, voi harkita oman savusaunan hankkimista. * * * * ylläolevan musta kyly-artikkelin kirjoittaja on Suomen SaunaSeuran SamuLi-paLkinnoLLa, nyky nimeltään LÖyLynhenki-paLkinnoLLa Vuonna 1999 palkitsema kirjailija markku nieminen, VienankarjaLaiSen kulttuurin elvyttäjä. paanajärven elvytyshankkeesta Laajemmin markku niemisen artikkelissa Sauna-LehDeSSä 2/2008 Sekä netissä Musta kyly valmiina. * * * * Hyvät lukijat! Matkan kauniin Karjalan laulumaille ja mustien kylyjen löylyihin voi tehdä myös pakettimatkana, kertoo tervetulotoivotuksin Kaisa Kilponen kansanmusiikkijuhla Sommelosta: Helsingistä suorinta tietä Kuhmoon pääsee kuhmolaisella bussilla ja takaisin , edellytyksenä vähintään 30 ennen ilmoittautunutta matkustajaa. Välipäivien festivaalipaketti sisältää kaikkiin konsertteihin Suomen puolella oikeuttavan konserttipassin, yöpymiset ja puolihoidon Hotelli Kalevassa, savusaunomiset sekä Kuhmon keskustassa että Kalevalakylässä ja haluttaessa vielä, kolmantena päivänä, Lentiiran lomakylässä. Festivaalin siirtyessä Kiuhmosta Vienaan on sinnekin tarjolla paketti, joka sisältää yhteisviisumin, kuljetukset Kuhmo-Uhtua ja takaisin , ja välipäivien yöpymiset sekä ruokailut perhemajoituksessa. Tarkempia tietoja ilmoitustaulullamme! Matkapaketeista kiinnostuneiden ilmoittautumiset ottaa vastaan kuhmolainen matkanjärjestäjjä Matka-Kyllönen Oy. sähköposti matkatoimisto@matka-kyllonen.inet.fi ja puhelimet (08) ja Varauksen yhteydessä maininta saunamatka. Lisa Mäkelä Sauna 1/

15 Mustaa kylyä lämmitetään (yllä). Kyly nousee (alla). Sauna 1/

16 teksti: noora VaLkiLa kuvat: hanne manelius Saunajooga puhdistaa mielen ja kehon Kun suomalainen urheilija soittaa kotiin, niin puhelun lopettaa melko varmasti huikkaus: Tulen pian, laitahan sauna lämpiämään. Hikitreenin jälkeen mikään ei ole parempaa kuin kunnon löylyt kiukaalle. Märät vaatteet viskataan pyykkikoriin ja kiritään suihkun kautta lauteille nauttimaan. Löylyttely siis usein kruunaa hyvän urheilusuoritteen. Mitäpä jos sauna toimisikin treenipaikkana? Onko saunassa urheileminen sulaa suomalaista hulluutta? SaunOMInEn Ja JOOGaaMInEn SISaRuKSIa Parasta saunomisessa on mielestäni se, että löylyjen lämmössä jokainen pääsee usein lähemmäs itseään, omaa sisintään. Saunoja on sosiaalisesti yksin. Vaikka lauteilla istuttaisiin kylki kyljessä, kaikilla on oikeus vajota omiin maailmoihinsa. Saunassa kukaan ei vaadi sinulta mitään, on kerrankin rauhassa aikaa pureskella aivoissa laukkaavia ajatuksia. Tai puhdistaa koko pääkoppa kaikista turhista mietteistä. Joogan ydinajatus on samankaltainen. Lajissa on tärkeintä oppia yhdistämään mieli, hengitys ja liikkeet eli asanat. Toisin kuin usein ajatellaan, jooga sopii siis kaikille. Se ei ole rastatukkaisten hippien omima laji, jossa vääntäytyvät kummallisen näköisiin kiemuroihin. Päinvastoin. Joogan keskeisenä tavoitteena on lisätä ihan tavallisten ihmisten hyvinvointia, liikkuvuutta ja kykyä rentoutua. Saunomisessa ja joogaamisessa on siis paljon samoja elementtejä. Mitäs jos nämä kaksi rentoutuskeinoa, sauna ja jooga, laitetaan samaan pakettiin? Onko tämä kombinaatio on suora tie suomalaiseen nirvanaan? IDEa SaunaJOOGaSTa Sauna from Finland yhdistyksen yhtenä konkreettisena tehtävänä on toimia erilaisten saunaan liittyvien tuotteiden ja palveluiden kehittäjänä. Verkoston kehittämä saunajooga monipuolistaa sauna-alan yritysten palveluvalikoimaa ja lisää hyvinvointimatkailijoiden kiinnostusta saunapalveluita kohtaan. Valitettavan usein suomalaiseen saunaan yhdistetään ulkomaalaisten mielissä alkukantaisuus, jopa barbaarisuutta. Negatiivista kohua nostattaneet löylynheittokisat eivät ole omiaan nostamaan suomalaisen saunan mainetta. Miksi saunomiseen parasta antia, rentoutumista, hyvää oloa ja harmonisuutta ei korosteta enempää? Sauna on olennainen osa suomalaista kulttuuriperimää. Ihan kuin juhannuskokko tai Havis Amandan lakittaminenkin. Saunajooga eli konseptoitu lämmössä rentoutuminen voisi hyvinkin vahvistaa saunomisesta saatavaa henkistä ja fyysistä puhdistautumista. Olin mukana testaamassa Suomen ensimmäistä saunajoogaa Jyväskylässä. Treenipaikkana toimi tunnelmallinen TupasWillan savusauna. Lähdin matkaan innokkain, avoimin mielin, vaikka ajatus saunassa joogaamisesta herättikin sekä positiivisia, että negatiivisia tunteita. HIKOILua SaunaJOOGan TESTIRYHMÄSSÄ Treenipaikkana toimii savusauna, joka on lämmitetty noin 50 asteeseen. Kynttilät ja havunoksat lisäävät levollista tunnelmaa. Astelemme joogamatot kainaloissa saunan lauteille. Mietin, että toivottavasti tässä ei nyt raiskata saunaan visusti kuuluvaa kiireettömyyttä ja löhöämisen makua. Tuoda hampaat irvessä suorittamista löylyhuoneeseen. Levitän alustani riviin muiden joukkoon, hengittelen hetken savun tuoksua, asetan vesipullon kädenulottuville ja asetun äx-asentoon matolle makaamaan. Mielessä pyöri pelko omasta jaksamisestani: Mistä ihmeestä saan energian voi- Sauna 1/

17 Sauna 1/

18 maa vaativien asentojen pitoon, kun hiki valuu virtanaan jo nyt maatessani tässä tekemättä mitään? Entä jos alkaa pyörryttää? Uuvunkohan nestehukan takia? Onko tässä kerta kaikkiaan mitään järkeä? Aloitettuamme treenin unohdan kaiken tuskailun. Saunajooga ei suinkaan ole sulaa suomalaista hulluutta. Se on eri joogalajeihin pohjautuva puolen tunnin mittainen rauhallinen harjoitus, jonka aluksi hiljennytään rauhoittamaan mieltä ja tehdään hengitysharjoituksia. Sen jälkeen kehoa vahvistetaan seisten tehtävillä venytyksillä, joita seuraa istumasarja. Vatsalihakset saavat kyytiä keskivartalopidoissa. Harjoitus päättyy loppurentoutukseen. Testaamassani Suomen ensimmäisessä saunajoogasarjassa erityisasemassa on selän hyvinvointi. Liikkeet sopivat kaikentasoisille osallistujille. Eteentaivutuksia vältetään, jotta verenpaine ei madallu liikaa ja ala huipata. Saunajoogasarjoja on tarkoitus tehdä lisää ja teemoittaa niitä myös vuodenaikojen mukaan. PaLKInTOna RauKEa OLOTILa Kun varsinainen treeni on ohitse vajoamme taas matoillemme makaamaan. Oma alustani on luistava, makaan konkreettisesti vesilammikossa. Se ei haittaa. Joogaamisen jäljiltä kroppa ja mieli ovat rentoutuneita. Löylyjen lämpö syventää autuasta oloa. Lämpö huokuu jäseniini märänkin maton lävitse. Ohjaajan rauhallinen ääni johdattelee minut tasoittamaan hengitystä ja pian vaivunkin lähes meditatiiviseen tilaan. On aika kiittää kehoa tehdystä työstä ja antaa sen rentoutua. Jalkaterät kääntyvät ulospäin ja sormenpäät kipristyvät luonnollisesti taivasta kohti. Suukin aukeaa. On helppo hengittää. On nautinnollisen hyvä olla. Saunajoogan salaisuus taitaa olla se, että se ei saa vain kehoa, vaan myös suomalaisen mielen rauhoittumaan. Kuntosalille tai lenkkipolulle lähdetään aina suorittamaan. Vaikka venyteltäisiin olohuoneessa, koetetaan homman hoitaa äkkiä alta pois, jotta päästään äkkiä tarttumaan muihin puuhiin. Saunassa on sen sijaan jotain pyhää, pysäyttävää. Minäkin tajuan oikeasti nauttia liikkeiden lempeästä virrasta, venytysten tunteesta jo tekohetkellä. En vasta harjoituksen jälkeen. Koska olen absoluuttisesti läsnä vartaloni kaarissa, saan myös mielen sidotuksi rytmiin. Suomalaisuus kiteytyy saunajoogassa. Kaikille meille pohjoisen järeälle kansalle ei välttämät- Sauna 1/

19 tä sovi joogaan usein kuuluvat itämaisiin uskontoihin liittyvät tavat ja tunnelmat. Minusta on luontevampaa joogata tervan, kuin suitsukkeiden tuoksussa. Hikoilla huolia pois mieluummin kiukaan rätinää, kuin tunnelmallista intialaista musiikkia kuunnellen. Pulahtaa harjoituksen jälkeen ennemmin avantoon kuin maistella kookosta palmun katveessa. Sauna on jokaiselle suomalaiselle tuttu ympäristö. Siksi saunajooga on lajina konstailematon ja aito kokemus. Se vie ihmisen juurilleen, lähelle itseään. JÄLKITunnELMIa Saunajooga todella laittaa aineenvaihdunnan rullaamaan. Pienistä trikoistani olisi harjoitteen jälkeen voinut puristaa litrakaupalla hikeä. Joudunkin ramppaamaan loppuillan vessassa, sillä jano on pitkään aikamoinen sporttailun jälkeen. Iho tuntuu hehkeältä, kuonat ovat poistuneet ja hymy on herkässä. Lihasten venyttäminen on turvallisempaa ja helpompaa löylyjen lämmössä. Huolella suunnitellulla saunajoogan liikesarjalla on uskomattoman rentouttava vaikutus kehoon. Lapaluiden alueella olevat kireydet, jotka ovat istumatyön seurausta, hellittävät ainakin hetkeksi. Lenkkeilystä kipeytyneisiin pohkeisiin ja takareisiin tulee lisää pituutta. Kroppa tuntuu samaan aikaan pehmeältä ja elastiselta. Suosittelen testaamaan saunajoogaa, ilman ennakkoluuloja. Se tekee hyvää jokaiselle, niin urheilijalle kuin nautiskelijallekin. Joogan sanotaan avaavan tunnelukot. Kun joogataan saunan lempeässä lämmössä, patoutuneiden fi listen tunnistaminen helpottuu. Hämärässä kukaan ei huomaa, vaikka kyynelkin tirahtaisi poskelle. Joko surusta tai sitten silkasta onnesta, kuten minulle kävi. Tiedustelut saunajoogasta: nland.fi Sauna 1/

20 sekä portaissa ja käytävissä. Varsinaisten taideteosten lisäksi näyttelyn aikana oli nähtävissä performansseja ja teatteria, joita esittivät mm. Laura Murtomaa ja Noora Dadu. Kuvataiteilijoina olivat Teemu Mäki, Kalle Nieminen, Jussi Valtakari ja Janne Virkkunen, joka on myös näyttelyn kokoaja ja kuraattori. Janne on kuvanveistäjä ja muotoilija ja voittanut palkintoja vaikkapa Japanissa. Istuimme avajaisissa Jannen kanssa lauteilla ja hän kertoi, että saunominen ja saunat ovat aina olleet hänellä verissä ja kiinnostuksen kohteena. Hän on kiertänyt Suomea kesällä 1999 laajasti ja nähnyt ja dokumentoinut muotoilijakollegansa kanssa noin 60 savusaunaa sekä koesaunonut niistä noin 40. Mukana on saunoja Suomen suurimmasta pienimpään, perinteisistä todella eksoottisiin materiaaleihin ja historiallisista aina nykyarkkitehtien piirtämiin luomuksiin saakka. Mielenkiintoista materiaalia myöskin ajatellen Seuran arkistoja. Mielenkiintoisin teos oli ilman muuta Jannen pronssinen Installaatio eli anopin luut ja kallo saunan kiukaalla. Kallon tyhjät silmät hätkähteksi: risto elomaa kuvat: janne Virkkunen Arlan yleinen sauna liittää taidetta saunakokemuksiin Kuolema saunassa taidenäyttely Suomessa sauna on historiallisesti ollut paikka elämälle ja kuolemalle. Moni on saunassa syntynyt varsinkin ennen toista maailmansotaa ja siellä on perinteisesti pesty vainajat. Sauna on tasa-arvoinen paikka, jossa arvonimet jäävät ulkopuolelle samalla kun vaatteet riisutaan pukuhuoneessa. Keskustelu saunan lauteilla on yleensä vapaata ja monimuotoista ja tasa-arvoista. Tämä varsinkin yleisissä saunoissa, joiden lukumäärä on kuitenkin valitettavasti hiipunut melkein olemattomiin. Yksi rohkeista yleisen saunan toimintaa jatkavista paikoista on Helsingin Kalliossa Kaarlenkadulla oleva Arlan sauna, joka lämmitetään kaasulla. Arlassa on oma saunansa miehille ja naisille ja saunoista pääsee viilentämään tai tupakalle pienelle sisäpihalle, jonka ympärillä kohoaa Kalliolle tyypillisiä asuntokolosseja kahdeksan kerroksen korkeuteen. KUOLEMA SAUNASSA näyttelyn taiteilijat ovat myös Arlan ahkeria asiakkaita. Näyttelyn teokset käsittelevät ruumiillisuutta ja kuolemaa saunan kehyksessä. Taidenäyttelyyn ja sen teoksiin on tutustuttava saunomalla. Näyttelyyn tutustuminen on saunomisen mittainen ja maksaa tuon saunakäynnin verran. Itse tutustuin näyttelyyn ja saunaan avajaisissa , jolloin paikalla olivat myös taiteilijat itse runsaan kutsuvierasjoukon kera. Näyttely koostuu valokuvista, veistoksista ja installaatiosta sekä miesten että naisten saunojen löylyhuoneissa ynnä pesu- ja pukuhuoneissa Sauna 1/ Jussi Valtakari, Valokuva 2010, koivu