Espoon kaupunki Pöytäkirja 33. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Transkriptio

1 Tekninen lautakunta Sivu 1 / / / Katujen talvikunnossapito Espoossa Valmistelijat / lisätiedot: Esa Rauhala, puh. (09) etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Jouko Vehkakoski Tekninen lautakunta merkitsee selostuksen Espoon katujen talvikunnossapidosta tiedokseen. Käsittely Esittelijä poisti asian selostusosasta viimeistä edellisen kappaleen. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 2 Espoon katujen kunnossapidon alueurakkavastuurajat Kunnossapitoluokitus TALVIKUNNOSSAPITO ESPOOSSA Espoon teknisen keskuksen ylläpitoyksikkö tilaa alueurakkasopimuksiin perustuen koko kaupungin yleisten alueiden ylläpidon Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitokselta ja muilta yksityisiltä urakoitsijoilta. Talvikunnossapidosta Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos (jatkossa EKA) vastaa merkittävästä osasta Espoota noin 90%. EKA:n lisäksi talvikunnossapitoa urakoivat sopimuksiin perustuen NPA-Consulting Oy noin 7,5% (Saunalahti, Latokaski alueella) sekä Tapiolan Lämpö Oy noin 2,5% (Tapiolan alueella). Näiden lisäksi Espoossa on Liikennevirastolle kuuluvia ja ELY-keskuksen hallinnoimia valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteitä. Kunnossapitolaki Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain 3 :n 1 momentin mukaan kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä

2 Tekninen lautakunta Sivu 2 / 2 kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Hallituksen esityksessä eduskunnalle HE 281/2004 vp todetaan mm. 3 :n 1 momentin osalta seuraavaa: Pykälän 1 momentti ilmaisee kadun kunnossapidon tavoitteellisen laatutason. Aiempaa laatutason määritelmää tarkistetaan mainitsemalla erikseen eri liikennemuotojen kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn tarpeet sekä liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Liikenteen esteettömyydellä kadun kunnossapidon laatutasotavoitteena tarkoitetaan, että eri tavoin liikkuvat voivat iästä tai toimintarajoitteesta riippumatta käyttää katuja ja yleisiä alueita. Kunnalla on mahdollisuus asettaa vastuullaan olevat kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävät tärkeysjärjestykseen ja kaduittain kiireellisyysjärjestysjärjestykseen. Vastaavasti tontinomistajan on arvioitava vastuullaan olevien jalkakäytävien sijainnin liikenteellistä keskeisyyttä ja käyttöajankohtia ajoittaessaan ja mitoittaessaan toimenpiteitä. Korkeampaa tasoa ja kiireellisempiä toimia vaaditaan liikenteellisesti keskeisissä paikoissa, kuten kaupunkikeskustoissa ja liikenneasemien läheisyydessä. Kaduilla, joilla on runsaasti moottoriajoneuvoliikennettä, jalankulkua tai polkupyöräilyä, on liikennemäärän takia vaadittava korkeampaa tasoa kuin niillä reiteillä, joilla kyseisten liikennemuotojen määrä on pieni. Kunnossapitotoimenpiteiden pääpaino kohdistetaan palvelemaan liikenteellisesti vilkkainta aikaa. Niinpä yleisinä työssäkäyntiaikoina ja muutenkin päiväsaikaan vaaditaan korkeampaa tasoa kuin iltamyöhään tai varsinkin aamuyöstä. Säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset on otettava huomioon siten, että ennalta tiedossa olevaan säätilaan on onnettomuuksien välttämiseksi varauduttava esimerkiksi huolehtimalla lumen aurauksesta ja liukkauden estosta. Poikkeukselliset säätilan vaihtelut on otettava huomioon olosuhteiden sallimalla kohtuullisella tavalla. Esimerkiksi luonnonolosuhteiden äkillinen ennakoitava muutos, kuten lumisade, liukkaus, voimakas sadekuuro, pitkään jatkuva voimakas lumipyry tai myrsky, merkitsee kunnossapidosta vastuussa oleville velvollisuutta ryhtyä toimiin kunnossapidon tason pysyttämiseksi tyydyttävänä. Poikkeuksellisen säätilan aikana tyydyttävän kunnossapidon tason tavoittelemisessa voi vastuussa oleva huolehtia ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista. Laki ei edellytä kunnossapitokaluston riittävyyden mitoittamista kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään kunnossapidon taso ei kuitenkaan saa pitkään alittaa tyydyttävää tasoa.

3 Tekninen lautakunta Sivu 3 / 3 Kunnossapitoluokitus Espoon kaupunki on luokitellut kadut kunnossapitolain 3 :n 1 momentin mukaisesti kunnossapitoluokkiin. Liikenneväylien kunnossapitoluokitus perustuu liikenneverkon toiminnalliseen jäsentelyyn ja luokitukseen. Liikenteellisen merkityksen perusteella ajoradat on jaettu kolmeen ja kevyen liikenteen väylät kahteen kunnossapitoluokkaan. Kadut hoidetaan kunnossapitoluokituksen mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Ensimmäiseksi aurataan pääkadut ja joukkoliikenteen väylät (kunnossapitoluokka I). Tämän jälkeen aurataan asuinkatuja ja pääväyliä yhdistävät kokoojakadut (kunnossapitoluokka II) ja sen jälkeen asunto- ja tonttikadut (kunnossapitoluokka III) ja talvikunnossapidettävät puistokäytävät. Jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan katujen aurausten yhteydessä kunnossapitoluokituksen mukaan. Tehtäväkortit ja laatuvaatimukset EKAn ja muiden urakoitsijoiden alueurakkasopimuksissa on määritelty tehtäväkorteissa ja laatuvaatimuksissa mm. talvikunnossapidon eri työvaiheille määritellyt töiden aloitus- ja toimenpideajat sekä laatuvaatimukset. Teknisen keskuksen ja EKA:n välisessä kumppanuus- ja vuosisopimuksessa on käytetty tehtäväkortteja, laatuvaatimuksia ja niihin tehtyjä täsmennyksiä siten, että niissä on huomioitu kaupungin vahvistamat suhteellisen yksityiskohtaiset tavoitteelliset työohjeet talvikunnossapidolle. Alla auraukseen liittyvät toimenpideajat ja tehtäväkortit. Talvihoidon tehtävien toimenpideajat Talvihoitotehtävät (auraus, sohjonpoisto, pinnan tasaus, liukkauden torjunta) tulee suorittaa niin, että tehtävä/tehtävät tulee suoritetuiksi aurauksen ja liukkauden- torjunnan osalta seuraavasti: Ajoradat, kunnossapitoluokka I ja II: Auraus, tarpeen syntymisestä, toimenpideaika 6 h kuitenkin siten, että auraus on yöllisen lumisateen jälkeen suoritettu klo 7.00 mennessä. Liukkauden torjunta, tarpeen syntymisestä, toimenpideaika 3 h kuitenkin siten, että aamuinen liukkaus on torjuttu klo 7.00 mennessä. Sohjon poisto, tarpeen syntymisestä toimenpideaika 6 h. Ajoradat, kunnossapitoluokka III Auraus, tarpeen syntymisestä, toimenpideaika 14 h, kuitenkin siten, että auraus on yöllisen lumisateen jälkeen suoritettu klo mennessä. Jatkuvan lumisateen aikana kunnossapitoluokka III aurataan luokkien I ja II jälkeen. Jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät A luokka: Auraus, tarpeen syntymisestä toimenpideaika 6 h kuitenkin siten, että auraus on yöllisen lumisateen jälkeen suoritettu klo 7.00 mennessä.

4 Tekninen lautakunta Sivu 4 / 4 Liukkauden torjunta, tarpeen syntymisestä toimenpideaika 3 h kuitenkin siten, että aamuisin liukkauden torjunta on hoidettu klo 7.00 mennessä. Sohjon poisto, tarpeen syntymisestä toimenpideaika 6 h. Jalkakäytävät ja kevyenliikenteen väylät, B luokka: Auraus, tarpeen syntymisestä, toimenpideaika 14 h, kuitenkin siten, että auraus on yöllisen lumisateen jälkeen suoritettu klo mennessä. Liukkauden torjunta, tarpeen syntymisestä, toimenpideaika 8 h kuitenkin siten, että aamuisin liukkauden torjunta on hoidettu klo mennessä. Bussipysäkeillä noudatetaan ajoradan ja kevyenliikenteen toimenpideaikavaatimuksia. Lumisateen jälkeiset viimeistelytyöt on suoritettava välittömästi auraustöiden jälkeen ja työ saa kestää enintään viisi työpäivää. Urakkaan kuuluu myös linja-autopysäkkikatoksen sisäpuoliset työt, mikä saattaa edellyttää käsin tehtäviä lumi- ja liukkaudentorjuntatöitä. Talvikauden pölyntorjunta tehdään tehtäväkortin mukaisesti. Hiekoitushiekan poisto tehdään yhtäjaksoisesti ottaen sääolot huomioon. Hiekoitushiekan poiston tulee olla tehtynä 1. kerran päällystetyiltä (ns. kovat pinnat) pinnoilta mennessä, sääolosuhteet huomioiden. KVT -liikelaitos ohjeet: Katuylläpito ei hoida pihoja, kenttiä tai puistoja. Puistokäytävistä hoidetaan talvikunnossapidettäväksi soveltuvat käytävät, joita voidaan olemassa olevalla kalustolla aurata ja hiekoittaa (AYSE 1210) Auraus, ajoradat MILLOIN TYÖ ON SUORITETTAVA Työhön ryhdytään kun lumen paksuus kunnossapitoluokittain on taulukon 1 mukainen. Auraustyöt ajoitetaan taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 1: Kadulla tai tiellä hyväksyttävä lumen määrä Kunnossapitoluokka I II Kadun tai tien kunnon alaraja Kuivaa irtolunta keskimäärin 5 cm Sunnuntaisin ja arkipyhinä 8 cm Kuivaa irtolunta keskimäärin 5 cm Sunnuntaisin ja arkipyhinä 8 cm III Kuivaa irtolunta keskimäärin 8 cm Sunnuntaisin ja arkipyhinä 10 cm

5 Tekninen lautakunta Sivu 5 / 5 Taulukko 2: Töiden ajoittaminen Kunnossapitoluokka I II III Aurauksen ajankohta Mahdollisimman pian laatustandardin alituttua ja ennen vuorokauden liikenteen huipputunteja (klo 7 ja klo 16). Jatkuvan lumisateen aikana pidetään liikennöitävässä kunnossa. Laatustandardin alituttua pääsääntöisesti kunnossapitoluokan I jälkeen. Lumisateen jatkuessa pitkään, aurataan myös lumisateen aikana laatustandardin alituttua. Laatustandardin alituttua pääsääntöisesti kunnossapitoluokan II jälkeen. Kinostumat aurataan seuraavasti: kunnossapitoluokissa I ja II viimeistään kun kinostumat ulottuvat yli kaistaleveyden kunnossapitoluokassa III viimeistään kun kinostumat haittaavat liikennettä. TYÖSELOSTUS Samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet tulee pitää yhdenmukaisessa kunnossa. Auraus on suoritettava siten, että vältetään lumen kasaantumista suojateiden eteen ja risteysten näkemäalueille. Lumitilat käytetään tasaisesti hyödyksi siten, että vältytään tarpeettomalta lumen lähisiirrolta. Lumen läjitystä puistoalueille katuviheralueita lukuun ottamatta on pyrittävä välttämään. Nuoskalumi tulee poistaa mahdollisuuksien mukaan välittömästi kunnon alarajasta riippumatta. Auraus reunatukien, kaivon kansien, muiden kadun varusteiden, katupuiden ja muun kasvillisuuden läheisyydessä on suoritettava riittävää huolellisuutta noudattaen, ettei rakenteita tai laitteita vaurioiteta. LAATUVAATIMUKSET Välittömästi aurauksen jälkeen ajoradan tulee olla puhdas irtolumesta. Ajoradan tulee kunnossapitoluokasta riippumatta olla aina (myös työn aikana) henkilöautolla (taksi, ambulanssi) ajettavassa kunnossa. Tonttiliittymien aukaisusta huolehtii tontinomistaja. LAADUN TOTEAMINEN Ajoradan puhtaus lumesta todetaan silmämääräisesti. Töihin ryhtyminen, toimenpiteet ja toimenpideaika todetaan keli- ja toimenpidepäiväkirjasta (aluekohtaisesti/ urakkakohtaisesti).

6 Tekninen lautakunta Sivu 6 / 6 DOKUMENTOINTI Sää ja keli- sekä toimenpidepäiväkirja ja urakkaohjelmassa määrätty raportointi. KVT -liikelaitos ohjeet: Ensin aurataan I ja II-luokan ajoradat aloittaen linja-autoreiteistä. III-luokan ajoradat (asuntokadut, pihakadut, tiekuntien tiet) aurataan sen jälkeen. Auraus aloitetaan yleensä lumisateen tauottua. Jatkuvan lumisateen aikana keskitytään I- ja II-luokan väyliin, pääpaino on tällöin linjaautoreiteissä. III-luokan ajoradat aurataan viimeistään kolmantena päivänä lumisateen päättymisestä. Sorapintaiset tiet ovat yleensä alimpaa kunnossapitoluokkaa. Auraus suoritetaan tiehöylällä, kuorma-autolla, traktorilla tai pyöräkuormaajalla. Aurattavan sorapintaisen ajoradan/puistopolun pinnan tulee olla jäätynyt, jotta auraus voidaan suorittaa tien pintaa rikkomatta. Tiet aurataan täyteen leveyteen ja näin ollen käsittelykertoja saattaa olla useampia riippuen aurauslaitteesta. Sorapintaisten väylien aurauksessa ja sohjonpoistossa noudatetaan harkintaa ja varovaisuutta alkutalvesta ja keväällä ilman lämmetessä tienpinnan pehmeyden vuoksi (AYSE 1220) Auraus, jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät MILLOIN TYÖ ON SUORITETTAVA Työhön ryhdytään kun lumen paksuus kunnossapitoluokittain on taulukon 1 mukainen. Auraustyöt aloitetaan taulukon 2 mukaisesti. Taulukko 1: Väylillä hyväksyttävä lumen määrä Kunnossapitoluokka A B Väylän kunnon alaraja Kuivaa irtolunta keskimäärin 5 cm Kuivaa irtolunta keskimäärin 5 cm Sunnuntaisin ja arkipyhinä 8 cm Puistokäytävien kunnossapitoluokka on B Taulukko 2: Töiden ajoittaminen Kunnossapitoluokka A Aurauksen ajankohta Mahdollisimman pian laatustandardin alituttua ja ennen vuorokauden liikenteen huipputunteja (klo 7 ja klo 16). Lumisateen jatkuessa pitkään, aurataan myös lumisateen aikana laatustandardin alituttua.

7 Tekninen lautakunta Sivu 7 / 7 B Laatustandardin alituttua välittömästi kunnossapitoluokan I jälkeen. Pitkään jatkuvan lumisateen aikana on pidettävä avoinna riittävän leveä kulkutie. TYÖSELOSTUS Auraus on suoritettava siten, että vältetään lumen kasaantumista suojateiden eteen ja risteysten näkemäalueille, pysäkkialueille, katoksiin yms. Lumitilat käytetään tasaisesti hyödyksi siten, että vältytään tarpeettomalta lumen lähisiirrolta. Puita ja pensaita ei saa vahingoittaa. Nuoskalumi tulee poistaa mahdollisimman nopeasti kunnon alarajasta riippumatta. Lumen läjitystä puistoalueille katuviheralueita lukuun ottamatta on pyrittävä välttämään. Kohteissa, joissa jalkakäytävä tai kevyenliikenteenväylä rajoittuu ajorataan, on kevyenliikenteen väylän auraus suoritettava aina välittömästi ajorata-aurauksen jälkeen. Kevyenliikenteen väylien aurauksessa suositellaan verkkoterien käyttöä. LAATUVAATIMUKSET Välittömästi aurauksen jälkeen jalkakäytävän ja kevyen liikenteen väylän tulee olla puhdas irtolumesta. Samaan kunnossapitoluokkaan kuuluvat kohteet tulee pitää yhdenmukaisessa kunnossa. LAADUN TOTEAMINEN Jalkakäytävän ja kevyen liikenteen väylän puhtaus lumesta todetaan silmämääräisesti. Töihin ryhtyminen, toimenpiteet ja toimenpideaika todetaan keli- ja toimenpidepäiväkirjasta (aluekohtaisesti/ urakkakohtaisesti). DOKUMENTOINTI Sää- ja keli- sekä toimenpidepäiväkirja ja urakkaohjelmassa määrätty raportointi. KVT -liikelaitos ohjeet: Ensin aurataan I-luokan jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät aloittaen linja-autoreiteistä (myös II-luokkaan kuuluvat linja-autoreitit). Muut II-luokan jalkakäytävät, kevyen liikenteen väylät ja puistokäytävät aurataan näiden jälkeen. Ajoradan vieressä sijaitsevat jalkakäytävät ja kevyen liikenteen väylät pyritään auramaan heti, kun ajorata on aurattu.

8 Tekninen lautakunta Sivu 8 / 8 Auraus aloitetaan yleensä lumisateen tauottua ja tehdään yhtäjaksoisesti loppuun. Jatkuvan lumisateen aikana pidetään auki auran levyinen kulkutie jalkakäytävillä ja kevyen liikenteen väylillä. Sorapintaisten kevyen liikenteen väylien aurauksessa ja sohjonpoistossa noudatetaan harkintaa ja varovaisuutta alkutalvesta ja keväällä ilman lämmetessä tienpinnan pehmeyden vuoksi. Teknisen keskuksen ja yksityisten urakoitsijoiden välisissä sopimuksissa on käytössä vastaavat tehtäväkortit ja laatuvaatimukset ilman ns. liikelaitoksen ohjeita, jotka perustuvat vuosikymmenten kokemukseen ja em vahvistettuun työohjeeseen. Talvi ja Talvi on ollut poikkeuksellinen siinä mielessä, että lumikertymä joka on yli kolminkertainen keskiverto talveen verrattuna on kertynyt poikkeuksellisen nopeasti eli noin viidessä - kuudessa viikossa. Talvikunnossapidon kannalta yhdeksi merkittäväksi asiaksi muodostuu lumen kokonaismäärä eli lumikertymä. Koska yleisillä alueilla lumitilat ovat rajalliset ja ne on mitoitettu enempi keskivertotalven mukaisesti, niin kun lumitilat täyttyvät tällöin lunta joudutaan välivarastoimaan ajoradoille ja kevyen liikenteen väylille sillä lumen poiskuljettaminen on suhteellisen hidas ja paljon kustannuksia aiheuttava työvaihe. Espoossa yleisten alueiden lumitilat alkoivat runsaiden lumisateiden johdosta täyttyä helmikuun puolivälissä.

9 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 9 Sunnuntai Sunnuntain säätila oli poikkeuksellinen erittäin runsaan yhtäjaksoisen lumisateen johdosta ja lumikertymä oli tällöin yli 15 senttimetriä. Sunnuntaina oli koko vuorokauden myös voimakas tuuli joka aiheutti lumien kinostumista. Kivenlahden säähavaintopisteen mukaan kahdeksan senttimetrin lumikertymä saavutettiin noin klo 12 ja kymmenen senttimetrin kertymä noin klo 14. EKA:n ja urakoitsijoiden kunnossapitotyöt EKA:n ja urakoitsijoiden antamien selvitysten pohjalta he hoitivat kunnossapitotyöt seuraavasti. EKA:lla on normaalisti käytössä 125 aurausyksikköä (kone ja kuljettaja). Näistä 85 on liikelaitoksen omia ja noin 40 on aliurakoitsijoiden EKA:n yksiköistä 13 oli töissä klo Nämä yksiköt aurasivat joukkoliikenneväyliä. EKA:n koko kalusto aloitti työt klo 23 ja töitä jatkettiin maanantaina lähes työvuoron loppuun saakka eli noin klo 14. Työaikalain mukaan ei voi tehdä tauot mukaan lukien yli 15 tunnin työpäiviä. EKA:n selvityksen mukaan heillä oli internetissäkin julkaistun tiedotteen mukaan koko kalusto käytössä olevat resurssit huomioiden. Sopimusta ja työaikalakeja noudattaen he joutuivat priorisoimaan työajat ja päätavoite heillä oli turvata maanantain työpaikkaliikenne. NPA-Consulting Oy:n selvityksen mukaan he hoitivat kunnossapitotyöt seuraavasti. Sunnuntaina klo 8-11 yhdellä yksiköllä joukkoliikenneväylien aurausta ja hiekoitusta. Noin klo 23 neljä yksikköä auraamaan.

10 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 10 Maanantaina neljä yksikköä jatkoi työtä noin klo 18 asti ja viides yksikkö hoiti liukkaudentorjuntaa klo Tapiolan Lämpö Oy:n selvityksen mukaan he hoitivat kunnossapitotyöt seuraavasti. Sunnuntaina klo 9 alkaen kaksi yksikköä ja noin klo 14 alkaen viisi yksikköä lisää. Nämä seitsemän yksikköä lopettivat aurauksen noin klo 18:30. Maanantaina 10 yksikköä aloitti noin klo 02 ja jatkoi töitä klo 16 asti. Tapiolan Lämmöllä yksikköjen määrä on suuri, sillä he hoitavat yleisten alueiden ohella alueellaan paljon kiinteistöjen alueita, eikä kaikki tämä työaika siis kohdistu yleisille alueille. Pelastuslaitos ja onnettomuudet Pelastuslaitoksen arvion mukaan katujen huono kunto aiheutti heille seuraavaa haittaa. Merkittävä osa pelastuslaitoksen ongelmista runsaan lumentulon jälkeen on sitä, että kiinteistöjen vastuulla olevia pelastusteitä ei pidetä auki. Yhtäkään pelastusyksikköä (isot paloautot) ei jäänyt jumiin. Pelastustoiminta olisi voinut vaarantua siksi että puomitikasauto ei olisi päässyt pelastustietä pitkin talon vierelle, mutta ei siksi että yleiset kadut olivat auraamatta. Hidastusta olisi ollut, kuten on usein muutenkin jos keli on huono tai vaikkapa ruuhkaa tai autoja väärin parkkeerattu klo klo 20 välisenä aikana pelastusyksiköillä oli tehtäviä Espoon alueella noin 30 kpl. Vastaavana ajankohtana Espoon kaupungin alueella oli 121 ensihoitotehtävää, joista kahdeksassa tapauksessa ambulanssi jäi jumiin pihalle tai kadulle, eli runsas lumentulo haittasi ensihoitopalveluita. Yksinomaan säästä aiheutuvia liikenneonnettomuuksia on lähes mahdoton arvioida eikä niitä erikseen tilastoida. Tieliikennelain 3 :n mukaan tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä ja olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Tieliikennelain 23 :n mukaan ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolosuhteet. Ajoneuvon nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa. Asikaspalaute Teknisen keskuksen asiakaspalveluun tuli välisenä aikana yhteensä puhelua. Tammikuussa puheluita tuli ja helmikuussa Runsaista lumisateista johtuen, auraukseen liittyviä puhelinsoittoja tuli asiakaspalveluun välisenä aikana

11 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 11 Kirjallisia palautteita tuli tammikuussa 142 ja helmikuussa 568 kappaletta Palautejärjestelmän kautta kirjautui välisenä aikana 477 palautetta katukunnossapitoon liittyen, sen lisäksi teknisen keskuksen yhteiseen sähköpostiin tuli 301 viestiä. Samana aikana asiakaspalvelussa kävi 30 asiakasta. Kunnossapidon laatutason ja vaatimusten nostaminen vaatii myös ylläpidon määrärahojen tarkistusta Kunnossapidon laatutasot joudutaan hyvin usein määrittämään käytettävissä olevien resurssien ja määrärahojen suhteen. Yleisten alueiden ylläpitoa on kaupungin tavoitteiden mukaisesti tehostettu koko 2000-luku. Tämä tehostaminen on ollut vuositasolla noin 2-2,5 %. Tämän johdosta mm. laatutason nostaminen samanaikaisesti on ollut erittäin haastavaa. Muun muassa keväällä 2011 tehtiin valtuustoaloite jossa toivottiin lumien nopeampaa poistamista yleisiltä alueilta siten, että se poistettaisiin ennakoivasti koko talvikauden ajan ja tällöin vältyttäisiin lumitilojen täyttymisestä aiheutuvista ongelmista ja yleiset alueet olisivat paremmin liikennöitävässä kunnossa. Aloitteen vastaukseen oli tutkittu tämän vaihtoehdon kustannusvaikutusta ja se oli Espoossa noin 5 miljoonaa euroa. Tiedoksi

12 Tekninen lautakunta Sivu 12 / 12