SIPOON KUNTA SIBBO KOMMUN TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO - KAAVOITUS AVDELNINGEN FÖR TEKNIK OCH MILJÖ - PLANLÄGGNING JOHDANTO INLEDNING

Transkriptio

1 JOHDANTO INLEDNING Jatkovalmisteluun perustuen on koottu tämä yhteenveto. Liitteenä on lisäksi tärkeimmät sellaiset asiaan liittyvät selvitykset, joita ei aiemmin valtuustolle ole jaettu. Aineisto on CD-levyllä. Kussakin selvitettävässä kuudessa kohdassa on johtoajatuksena ollut tuoda esille tarvittavat perusteet, joiden pohjalta voidaan päättää Yleiskaava 2025:n rakennemallista tai muista yleiskaavan toteuttamiseen tarvittavista toimenpiteistä. Yleisesti voidaan todeta, että yleiskaavoitukseen liittyvät asiat on monin osin jo selvitetty osana tähän mennessä tapahtunutta yleiskaavaprosessia. Osa aineistosta on jaettu jo valtuustoseminaarin yhteydessä. Aineiston laajuudesta johtuen on tehty tämä esitys, jossa on kootusti esitetty jatkovalmistelun kuuden kohdan tulokset. Detta sammandrag baserar sig på vidareberedningen. Som bilaga finns dessutom de viktigaste av de utredningar i ärendet som inte tidigare har delats ut till fullmäktige. Materialet finns på en CD-skiva. Den ledande tanken i var och en av de sex punkterna som skulle redas ut har varit att framföra de nödvändiga grunder på basis av vilka beslut om strukturmodell för Generalplan 2025 eller andra behövliga åtgärder för genomförandet av generalplanen kan fattas. Generellt kan konstateras att frågorna i anslutning till generalplaneringen till många delar redan har utretts under generalplaneprocessen hittills. En del av materialet har delats ut redan i samband med fullmäktigeseminariet. På grund av materialets omfattning har resultatet av de sex punkter som utreddes under vidareberedningen sammanställts i denna presentation.

2 UUDET SELVITYKSET JA YHTEENVEDOT DE NYA UTREDNINGARNA OCH SAMMANDRAGEN Liittyminen Uudenmaan liittoon, yhteenveto Maankäytön suunnittelun reunaehdot ja mahdollisuudet Lounais-Sipoossa, selvitys Laajojen yhtenäisten metsäalueiden määrittely, yhteenveto Helsingin kaupungin ehdottama kuntajaon muutos, valituskirjelmä (kunnanhallituksen valitus Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä) Inträde i Nylands förbund, sammandrag Specialvillkor och möjligheter för planeringen av markanvändningen i sydvästra Sibbo, utredning (endast på finska) Definitionen av de vidsträckta enhetliga skogsområdena Helsingfors stads förslag om ändring av kommunindelningen, besvärsskrift (kommunstyrelsens besvär över Helsingfors stadsfullmäktiges beslut) Lisäksi on koottu yhteenveto, jossa esitellään asuinalueiden aluetehokkuuksia. Utöver detta har det gjorts en sammanställning av bostadsområdenas områdesexploateringar.

3 SISÄLLYSLUETTELO INNEHÅLL 1. Sipoon liittyminen Uudenmaan liittoon 2. Sipoon asukasmäärän reipas kasvu, sijoittuminen ja rahoittaminen 3. Raideratkaisut metropolialueen joukkoliikenteen turvaamiseksi 4. Sipoonkorven alueellinen määrittely 5. Helsingin kaupungin ehdottama kuntajaon muutos (erillinen liite, kunnanhallituksen valitus Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä) 6. Sipoon kunnan alueella olevien Helsingin kaupungin omistamien maa-alueiden käyttö 1. Sibbos inträde i Nylands förbund 2. Den rejäla ökningen av Sibbo kommuns invånarantal, placering och finansiering 3. Spårbundna trafiklösningar för tryggandet av kollektivtrafiken i metropolområdet 4. Territoriell definition av Sibbo storskog 5. Helsingfors stads förslag om ändring av kommunindelningen (separat bilaga, kommunstyrelsens besvär över Helsingfors stadsfullmäktiges beslut) 6. Användningen av de markområdena som Helsingfors stad äger på Sibbo kommuns område Tämän yhteenvedon diojen alamarginaaleihin on koottu linkkejä kyseisessä diassa esitetyn asian lisäinformaatioon. I nedre marginalen på diorna i detta sammandrag finns det Iänkar med tilläggsinformation om ärendet i fråga.

4 1.1 LIITTYMINEN UUDENMAAN LIITTOON 1.1 INTRÄDE I NYLANDS FÖRBUND

5 1.2 MAANKÄYTTÖ 1.2 MARKANVÄNDNING Sipoon yleiskaavan hyväksyminen edellyttää ohjaavan maakuntakaavan laatimista, mikäli ympäristöministeriö ei anna MRL 210 mukaista poikkeamislupaa seutukaavasta Aikataulullisesti voidaan arvioida, että Itä- Uudenmaan maakuntakaava vireillä olevana prosessina voi suhteellisen nopeasti ottaa huomioon kunnan yleiskaavaratkaisut Lounais-Sipoossa Pidemmällä aikavälillä liittojen yhdistyminen mahdollistaa seudun maankäytön tarkastelun yhtenä kokonaisuutena Sipoon liittyminen Uudenmaan liittoon edellyttää tarkentavia selvityksiä ja neuvotteluja sekä kummankin maakuntaliiton että ympäristöministeriön ja ympäristökeskuksen kanssa, jotta voidaan mm. varmistua yleiskaavaa ohjaavan maakuntakaavan laatimisen aikataulusta. Liittymistä valmistelemaan voitaisiin nimetä yhteistyöryhmä, jossa olisi valtion ympäristöhallinnon, maakuntaliitojen ja kunnan edustus. Godkännande av Generalplan för Sibbo förutsätter att en styrande landskapsplan utarbetas, ifall miljöministeriet inte ger tillstånd att avvika från regionplanen i enlighet med 210 i MarkByggL. Tidmässigt kan det uppskattas att Östra Nylands landskapsplan, som är en anhängiggjord process, relativt snabbt kan beakta kommunens generalplanelösningar i sydvästra Sibbo. På längre sikt möjliggör förbundens sammanslagning att regionens markanvändning kan granskas som en helhet. Sibbo kommuns inträde i Nylands förbund förutsätter preciserande utredningar och förhandlingar med såväl båda landskapsförbunden som med miljöministeriet och miljöcentralen för att bl.a. klarhet om tidtabellen för utarbetandet av landskapsplanen, som styr generalplanen, skall fås. En samarbetsgrupp där statens miljöförvaltning, landskapsförbunden och kommunen skulle vara representerade kunde utses för att bereda inträdet Liite CD

6 1.3 HALLINTO JA PALVELUT 1.3 FÖRVALTNING OCH TJÄNSTER Maksuosuus Uudenmaan liitossa n. puolet pienempi Uudenmaan liitossa maakuntavaltuustoedustus vähenee (viidestä kahteen edustajaan) Uudenmaan liitossa maakuntahallituspaikka ei ole varma Uudenmaan liiton resurssit isommat Kaksikielisen palvelun mahdollisuus säilyy Edunvalvonta suuressa maakuntaliitossa työläämpää Betalningsandelen i Nylands förbund är ungefär hälften mindre. I Nylands förbund minskar representationen i landskapsfullmäktige (från fem representanter till två). En plats i landskapsstyrelsen är inte säker i Nylands förbund. Nylands förbund har större resurser. Möjligheten till tvåspråkig service kvarstår. Intressebevakningen är mer arbetsam i ett större förbund Liite CD

7 2.1 VÄESTÖN KASVU, SIJOITTUMINEN JA RAHOITUS 2.1 BEFOLKNINGSTILLVÄXT, PLACERING OCH FINANSIERING Keskimääräiset aluetehokkuudet Malli C 0,09 Malli C1 0,18 Malli D 0,10 Malli D1 0,18 Malli E 0,10 De genomsnittliga områdesexploateringarna Modell C 0,09 Modell C1 0,18 Modell D 0,10 Modell D1 0,18 Modell E 0,10 Aluetehokkuudet ovat kaikissa malleissa suhteellisen pienet ja merkitsevät hyvinkin väljää rakentamista. Aluetehokkuus kasvaa kuitenkin kun mukaan otetaan työpaikka- ja palvelurakentaminen. Områdesexploateringen är relativt låg i alla modeller, vilket innebär väldigt glest byggande. Områdesexploateringen ökar dock när arbetsplats- och servicebyggandet tas med. Tehokkuusluku lasketaan kerrosten yhteenlasketun pinta-alan suhteena tontin, korttelin tai alueen pintaalaan. Exploateringstalet räknas ut genom att byggnadernas sammanlagda våningsyta divideras med tomtens, kvarterets eller områdets areal. e = rakennuksen kerrosala a alueen pinta-ala byggnadens våningsyta e = a områdets areal Sipoon yleiskaava 2025, Rakennemallit Generalplan för Sibbo, Strukturmodellerna VTT:n raportti VTT:s rapport s. 30 Liite CD-levy

8 2.2 Väestö ja alueet Invånare och områden Uusia asukkaita Nya invånare Suuralue 2 / Storområde 2 Nikkilä-Talma / Nickby-Tallmo Suuralue 3 / Storområde 3 Lounais-Sipoo / Sydvästra Sibbo Suuralue 5 / Storområde 5 Söderkulla C C D D E Maanhankinta / Markanskaffning -20 milj. e -35 milj. e -25 milj. e -25 milj. e -30 milj. e Rahoitus Finansiering Kunnan investoinnit / Kommunens investeringar Myyntitulot / Försäljningsinkomster Tuotto-Tappio /Vinst-Förlust -270 milj. e +300 milj. e +10 milj. e -660 milj. e +930 milj. e +235 milj. e -520 milj. e +480 milj. e -65 milj. e -650 milj. e +950 milj. e +275 milj. e -390 milj. e +485 milj. e +65 milj. e Kunnan käyttökulut/vuosi Kommunens driftskostnader/år 3,5 milj. e 7,2 milj. e 4,6 milj. e 6,7 milj. e 4,7 milj. e Maanomistus Markägo Kunnan maanomistus, ha (sis. Nikkilän alueiden lunastuksen) Kommunens markägo, ha (inkl. inlösningen av områdena i Nickby) Maanomistustarve, ha Markägobehov, ha Vajaus maanomistuksessa Markägounderskott 330 (45Talma/Tallmo))+145 = ha = ha = ha

9 2.3 KASVU, SIJOITTUMINEN JA RAHOITUS 2.3 TILLVÄXT, PLACERING OCH FINANSIERING Sipoon asukasmäärä voi kasvaa reippaasti osana Sipoota raideliikenteeseen tukeutuen sekä Lounais-Sipoossa että Nikkilä- Talma vyöhykkeellä. Kunnan investointien rahoittaminen on mahdollista kun asukasmäärät ovat riittävän suuret (n asukasta Lounais-Sipoossa ja/tai n asukasta Nikkilä-Talma vyöhykkeellä), rakentaminen on riittävän tehokasta (aluetehokkuus Lounais-Sipoossa n. e= 0,3 ja Nikkilä-Talma vyöhykkeellä 0,2 Rahoitus edellyttää myös, että tarvittavat maa-alueet saadaan kunnan käyttöön raakamaan hinnalla. Näillä edellytyksillä Sipoon kunnan resurssit riittävät asukasmäärän voimakkaaseen kasvattamiseen. Sibbos invånarantal kan med stöd av spårbunden trafik öka rejält inom kommunens gränser både i sydvästra Sibbo och i Nickby-Tallmo-zonen. Det är möjligt att finansiera kommunens investeringar när invånarantalet är tillräckligt högt (ca invånare i sydvästra Sibbo och/eller ca invånare i Nickby-Tallmozonen) och byggandet är tillräckligt effektivt (områdesexploateringen i svdvästra Sibbo ca e = 0,3 och i Nickby-Tallmo-zonen e = 0,2). Finansieringen förutsätter ytterligare att kommunen får behövliga markområden till sin disposition till priset av råmark. Under dessa förutsättningar räcker Sibbo kommuns resurser för en kraftig ökning av invånarantalet. Sipoon yleiskaava 2025, Rakennemallit Generalplan för Sibbo, Strukturmodellerna VTT:n raportti VTT:s rapport s. 30 Liite CD-levy

10 3.1 JOUKKOLIIKENNE RAITEILLA, SELVITYKSIÄ 3.1 SPÅRBUNDEN KOLLEKTIVTRAFIK, UTREDNINGAR Etelä-Suomen rautatieliikenteen visiotarkastelut 2050 (Ratahallintokeskus) Helirata Sipoossa (Ratahallintokeskus) HesPo Loppuraportti 6/2004 (Itä- Uudenmaan Liitto) Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenneja maankäyttöselvitys (Sito-konsultit Oy ) Metro -raideyhteys välillä Ruoholahti- Matinkylä Ympäristövaikutusten arviointi (joulukuu 2005) Visionsstudier 2050 för järnvägsnätet i södra Finland (Banförvaltningscentralen) Helirata Sipoossa, finns endast på finska (Banförvaltningscentralen) HesPo 2003 Slutrapport 6/2004 (Östra Nylands förbund) Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenneja maankäyttöselvitys, finns endast på finska (Sito-konsultit Oy ) Metro- /spårförbindelse mellan Gräsviken och Mattby, miljökonsekvensbedömning (december 2005) Ratahallintokeskus:

11 3.2 Nikkilä-Talma vyöhykkeellä henkilö-junaliikenne tarvitsee n uutta asukasta. Aluetehokkuus 1,5 kilometrin säteellä suunnitelluista asemista e=0,2. (40 kem2/asukas) Maa-aluetarve Nikkilässä ja Talmassa 500 ha Lounais-Sipoossa metron kannattavuusraja on n asukasta. Etelä-Sipoossa aluetehokkuus 1,5 kilometrin säteellä suunnitelluista asemista e=0,3. (40 kem2/asukas) Maa-aluetarve 500 ha Kapasiteetti (uusia asukkaita): Nikkilä-Talma 25000, Etelä-Sipoossa I Nickby-Tallmo-zonen kräver persontågtrafik ca nya invånare. Områdesexploateringen inom en radie på 1,5 kilometer från de planerade stationerna e = 0,2 (40 m 2 vy/invånare). Markbehovet i Nickby och Tallmo är 500 ha. I sydvästra Sibbo ligger metrons lönsamhets-gräns vid ca invånare. I södra Sibbo är områdesexploateringen inom en radie på 1,5 kilometer från de planerade stationerna e = 0,3 (40 m 2 vy/invånare). Markbehovet är 500 ha. Kapaciteten (nya invånare): Nickby-Tallmo , södra Sibbo

12 3.3 RAIDERATKAISUJEN VERTAILU 3.3 JÄMFÖRELSE AV SPÅRBUNDNA TRAFIKLÖSNINGARNA Kaikki vaihtoehdot ovat mahdollisia ja toteuttamiskelpoisia. Nikkilä-Talma on selvästi edullisin. Heli-rata ja metro edellyttää valtiovallan merkittävää osallistumista kustannuksiin. Helsingin seudulla ei olla tehty sellaista alueja yhdyskuntarakenteen selvitystä jossa joukkoliikennettä ja maankäyttöä olisi tarkasteltu seudullisesti kattavasti. Sipoon raideratkaisun tulee perustua seudulliseen selvitykseen, jossa ratkaisujen prioriteetti on arvotettu. Alla alternativ är möjliga och går att genomföra. Nickby-Tallmo är klart förmånligast. Helibanan och en metro förutsätter att statsmakten deltar i kostnaderna i betydande utsträckning. Inom Helsingforsregionen har det inte gjorts någon sådan utredning av områdes- och samhällsstrukturen i vilken kollektivtrafiken och markanvändningen skulle ha granskats på ett regionalt täckande sätt. Spårbundna trafiklösningen i Sibbo bör grunda sig på en regional utredning där lösningarnas prioritet har bedömts. Ratahallintokeskus:

13 4.1 SIPOONKORPI-SELVITYKSIÄ 4.1 UTREDNINGAR OM SIBBO STORSKOG Sipoonkorpi-työryhmien mietinnöt 1993 ja 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella, Väre 2002 Ehdotus asetukseksi Sipoonkorven luonnonsuojelualueesta 2006 Sipoonkorven luontoselvitys, Honkanen 2006 Betänkandena av arbetsgrupperna för Sibbo storskog 1993 och 2004 Natura 2000 Ekologinen verkosto Itä-Uudenmaan alueella, Väre 2002 (finns bara på finska) Förslaget till förordning om Sibbo storskogs naturskyddsområde 2006 Sipoonkorven luontoselvitys, Honkanen 2006 (finns endast på finska)

14 4.2 SIPOON KUNTA Sipoonkorven metsän ydinalue: sininen, koostuu Natura 2000 alueista sekä ehdotuksesta Sipoonkorven luonnonsuojelualueeksi. Sipoonkorven laaja yhtenäinen metsäalue: vihreä, rajaus tehty edellä mainittujen selvitysten perusteella. Helsingin kaupungin maanomistus: musta. Sibbo storskogs kärnområde: blått, består av Natura 2000-områden och de områden som föreslagits bilda Sibbo storskogs naturskyddsområde. Sibbo storskogs vidsträckta enhetliga skogsområde: grönt, gränsen har dragits på basis av de tidigare nämnda utredningarna. Helsingfors stads markägo: svart

15 4.3 SIPOONKORVEN LAAJA YHTENÄINEN METSÄALUE SIBBO STORSKOGS VIDSTRÄCKTA OCH ENHETLIGA SKOGSOMRÅDE Edellä mainittuihin selvityksiin perustuen on Sipoon korven lisäksi rajattavissa kolme laajaa yhtenäistä metsäaluetta (VAT) Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä (VAT, s. 30). Raide/metrokaupungin rakentaminen Lounais-Sipooseen ei ole ristiriidassa Sipoonkorven laajan yhtenäisen metsäalueen ja siihen liittyvien ekologisten käytävien säilyttämisen kanssa. Tämä edellyttää em. selvityksissä esitettyjen luonnonarvojen ja ekologisten yhteyksien huomioon ottamista kaavoituksessa ja muussa suunnittelussa. Oikeusvaikutteiset rajaukset voivat perustua vain joko maakunta- tai yleiskaavaan Enligt de tidigare nämnda utredningarna finns det utöver Sibbo storskog även tre andra vidsträckta enhetliga skogsområden (De riksomfattande målen för områdesanvändningen). Bördiga och enhetliga åkrar skall inte utan särskilda skäl tas i bruk för tätortsfunktioner, inte heller skall värdefulla och vidsträckta skogsområden spjälkas upp till följd av annan områdesanvändning (De riksomfattande målen för områdesanvändningen s. 31). Att bygga en stad med spårtrafik/metro i sydvästra Sibbo står inte i strid med att bevara Sibbo storskogs vidsträckta enhetliga skogsområde och de ekologiska korridorerna i anslutning till området. Det förutsätter att naturvärdena och de ekologiska förbindelserna som presenteras i de tidigare nämnda utredningarna beaktas i planläggningen och annan planering av området. De rättsverkande gränserna kan grunda sig endast på en landskaps- eller generalplan.

16 5. HELSINGIN KAUPUNGIN EHDOTTAMA KUNTAJAON MUUTOS HELSINGFORS STADS FÖRSLAG OM ÄNDRING AV KOMMUNINDELNINGEN Sipoon kunnanhallitus on valittanut Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä. Asiaan liittyvät oikeudelliset näkökohdat on esitetty ko. valituksessa (liitteenä). Sipoo ja Helsinki voivat myös sopia kuntarajan mahdollisesta muutoksesta niin kauan kuin prosessi on kesken. Kommunstyrelsen i Sibbo har besvärat sig över Helsingfors stadsfullmäktiges beslut. De rättsliga synpunkterna i ärendet har framförts i besvären i fråga (som bilaga). Sibbo och Helsingfors kan också avtala om en eventuell ändring av kommungränsen så länge processen pågår.

17 6.1. HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMAT MAA-ALUEET SIPOOSSA OMRÅDEN I SIBBO ÄGDA AV HELSINGFORS STAD 22,75 ha - Bastukärr, sijaitsee Freeway Logistic City:n läheisyydessä, - Bastukärr, ligger nära Freeway Logistic City. 486,2 ha - Sipoonkorven ydinalueet - Sibbo storskogs kärnområden 187 ha ha - Liitettävissä suunniteltuun raideliikenteeseen. Mahdollista asumis- ja työpaikka-alueiden laajentumisaluetta. - Kan anslutas till den planerade spårtrafiken. Potentiell mark för utvidgning av bostads- och arbetsplatsområden. 222,1 ha maata, land 186 ha vesialueita, vattenområden - Olennaisilta osin luonnonsuojelu-aluetta ja kulttuurimaisemaa. Ei tukeudu suunniteltuihin raideratkaisuihin. Ei ensisijaista yhdyskunta-rakenteen laajenemisaluetta. - Till väsentliga delar naturskyddsområde och kulturlandskap. Inte direkt anslutbar till de planerade spårtrafiklösningarna. Inte i första hand utvidgningsområde för samhällsstrukturen. 75,6 ha - Sijaitsee Nikkilän kuntakeskuksessa. Lunastuslupahakemuksesta päätetty KV 54. Hakemukseen eivät sisälly alueen rivi- ja kerrostalo (46 asuntoa). - Ligger i Nickby kommuncentrum. Beslut om ansökan om inlösningstillstånd fattat i fge 54. Ansökan innefattar inte rad- och höghuset (46 bostäder). 15 ha - Ampumarata Mömossenilla, sijaitsee mahdollisen työpaikka-alueen läheisyydessä. - Skjutbanan i Mömossenområdet, ligger i närheten av ett potentiellt arbetsplatsområde. 28,9 ha -Helsingin kaupungin kompostikenttä -Helsingfors stads kompostfält 240 ha maata, land ha vesialueita, vattenområden - Saaristo on virkistysmahdollisuuksien ja matkailun kannalta kiinnostava. - Skärgården är intressant ur rekreationsoch turismsynvinkel. Maankäytön suunnittelun reunaehdot ja mahdollisuudet Lounais-Sipoossa, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttötiimi, 2006.

18 6.2. HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN MAA-ALUEIDEN KÄYTTÖ MARKANVÄNDNINGEN I DE HELSINGFORSÄGDA MARKOMRÅDENA - Helsingin omistamat maat voi jakaa viiteen alueeseen niiden yhdyskuntarakenteellisen sijainnin, rakennettavuuden ja ympäristöarvojen perusteella. - De av Helsinfors ägda markerna kan delas in i fem områden på basis av deras samhällsstrukturella läge, byggbarhet och miljövärden. A 249 ha - Liitettävissä raideliikenteeseen. Soveltuu asuin- ja päivittäis-palvelujen alueeksi. Sipoonkorven rajaus otettava huomioon. - Kan anslutas till spårtrafiken. Lämpligt som område för boende och daglig service. Sibbo storskogs gräns bör beaktas. B 187 ha - Liitettävissä raideliikenteeseen. Soveltuu työpaikka- ja asuinalueeksi. Pohjoisreunan luontoarvot otettava huomioon. - Kan anslutas till spårtrafiken. Lämpligt som arbetsplats- och bostadsområde. Naturvärdena i den norra kanten bör beaktas. B C D A E C 222,1 ha - Ei tukeudu suunniteltuihin raideratkaisuihin. Ei sovellu ensisijaiseksi yhdyskunta-rakentamisen laajenemisalueeksi. Merkitään selvitysalueeksi. - Inte direkt anslutbar till de planerade spårtrafiklösningarna. Är inte i första hand lämpligt som ett utvidgningsområde för samhällsbyggande. Märks ut som utredningsområde. D 486,2 ha -Sipoonkorven ydinalueet soveltuvat virkistys- ja tutkimuskäyttöön. Sipoonkorven lopullinen rajaus voi perustua vain maakunta- tai yleiskaavaan. -Sibbo storskogs kärnområden passar för rekreation och forskning. Sibbo storskogs gräns kan grunda sig endast på en region- eller generalplan. E 240 ha -Soveltuu virkistyskäyttöön ja matkailupalvelujen alueeksi. - Lämpligt för rekreationsbruk och turismservice. Maankäytön suunnittelun reunaehdot ja mahdollisuudet Lounais-Sipoossa, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttötiimi, 2006.

19 6.3. HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN MAA-ALUEIDEN KÄYTTÖ MARKANVÄNDNINGEN I DE HELSINGFORSÄGDA OMRÅDENA Lounais-Sipoon yleispiirteinen maankäytön kehittämisvisio Helsingin omistamat alueet on piirretty mustalla. En generell vision över utvecklandet av markanvändningen i sydvästra Sibbo. De Helsingforsägda områdena är inritade med svart. Maankäytön suunnittelun reunaehdot ja mahdollisuudet Lounais-Sipoossa, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttötiimi, 2006.

20 6.4. HELSINGIN KAUPUNGIN OMISTAMIEN MAA-ALUEIDEN KÄYTTÖ MARKANVÄNDNINGEN I DE HELSINGFORSÄGDA OMRÅDENA Nikkilässä olevat maa-alueet soveltuvat asuinrakentamiseen. Bastukärrin alue ja ampumarata Mömossenilla sijaitsevat potentiaalisten työpaikka-alueiden läheisyydessä ja ovat siten mahdollisia toimintojen laajenemisalueita. Lounais-Sipoossa joukkoliikenteen varteen sijoittuvat alueet ovat hyödynnettävissä asuin- ja työpaikka-alueina; rajauksessa huomioitava Sipoonkorven yhtenäinen metsäalue ja ekologiset yhteydet Talosaaren alue ei tukeudu suunniteltuihin raideliikenneratkaisuihin ja sisältää ja rajautuu useisiin luonnonsuojelualueisiin. Alue ei sovellu ensi vaiheessa yhdyskuntarakentamisen laajenemisalueeksi. Markområdena i Nickby lämpar sig för bostadsbyggande. Bastukärr och skjutbanan på Mömossen ligger nära potentiella arbetsplatsområden och är därmed möjliga expansionsområden. Områdena intill kollektivtrafiken i sydvästra Sibbo kan utnyttjas som bostads- och arbetsplatsområden. Vid gränsdragningen bör Sibbo storskogs enhetliga skogsområde och de ekologiska förbindelserna beaktas. Husöområdet kan inte direkt anslutas till de planerade spårtrafiklösningarna och området innehåller och gränsar till flera naturskyddsområden. Området lämpar sig inte i första skedet som utvidgningsområde för samhällsbyggande. Maankäytön suunnittelun reunaehdot ja mahdollisuudet Lounais-Sipoossa, Tekniikka- ja ympäristöosasto, Maankäyttötiimi, 2006.