TILINPÄÄTÖS Kokkolan kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2011 Kokkolan kaupunginvaltuusto

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS 1.1. KATSAUS VUOTEEN Kokkolan kaupungin hallinto Kokkolan kaupunginvaltuusto Kokkolan kaupunginhallitus Kokkolan kaupungin henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Tuloslaskelman tuotot Kulut Toimintakate Vuosikate Tilikauden tulos ja yli-/alijäämä TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Rahoituslaskelman analysointi TASE Tase ja sen tunnusluvut Taseen sisältö KOKONAISTULOT JA MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ OLENNAISET MUUTOKSET TOIMINNASSA JA TALOUDESSA KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ...40 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Toimialojen toimintakertomukset Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sitovuustasolla Käyttötalouden ja investointien erittelyt Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase ilman liikelaitoksia TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT OSAKKEET JA OSUUDET KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset Yhteenveto liikelaitoksista ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Kansilehden kuva: Joni Virtanen

4

5 TOIMINTAKERTOMUS

6

7 1.1. KATSAUS VUOTEEN 2011 Vuosi 2011 jää Kokkolassa erityisesti mieliin heinä-elokuussa järjestetyistä asuntomessuista monine oheistilaisuuksineen. Asuntomessut kiinnostivat kävijöitä sekä mediaa odotetusti. Messuilla vieraili lähes kävijää. Palaute on ollut positiivista. Tapahtuma keräsi kaupunkiimme melkoisen määrän osaamispääomaa, joka tulee jatkossa hyödyntää. Oheistilaisuuksista mainittakoon jo perinteeksi muodostunut Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari, jossa aiheena oli Suomen ja EU:n talouden uusi suunta. Seminaarin puhujia olivat valtiovarainministeri Jutta Urpilainen, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm. palkittiin elävästä kaupunkikeskustasta. Huomionosoituksen takana olevan Elävä kaupunkikeskusta ry:n perusteluissa tuotiin esiin mm. pitkäjänteinen ja sitoutunut kehittämistyö, jossa materiaaleihin on kiinnitetty paljon huomiota. Kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset on sovitettu yhteen hienovaraisesti. VR valitsi Kokkolan vuoden asemaksi. Valintaan vaikuttivat asemien palvelumittaukset sekä myynnin kehitys. Suomi Pyöräilee -yhteistyövaliokunta valitsi Kokkolan vuoden 2011 pyöräilykunnaksi. Perusteena nimitykselle ovat pitkäjänteinen pyöräilyn olosuhteiden kehittäminen sekä erittäin aktiivinen kaupunkilaisten kannustaminen pyöräilyyn erilaisten tapahtumien ja kampanjoiden avulla. Talous Kuntatalous on kehittynyt ennakoitua heikommin vuonna Talouskehitys on hiipunut loppuvuodesta ja se on vaikuttanut myös kuntiin. Tilinpäätöksistä saatujen ennakkotietojen mukaan kuntien vuosikate laski noin 15 % vuodesta Toimintatulot nousivat 3,4 %, toimintamenot 4,4 %, ja verotulot 3,9 %. Kuntien tulot eivät riitä palveluiden ja investointien kattamiseen, vaan kunnat velkaantuvat edelleen. Kokkolassa verotulot kehittyivät kunnallisveron osalta arvioitua paremmin hyvän työllisyyden ansiosta. Verotulot olivat yhteensä 155,2 milj. euroa, joka ylitti talousarvion 2,3 milj. eurolla. Nousu vuodesta 2010 oli 4 %. Toimintatuotot nousivat 2,9 %, toimintakulut 5,5 % ja toimintakate 8 %. Vuosikate oli 13,0 milj. euroa, joka oli noin 1,2 milj. euroa parempi kuin alkuperäinen talousarvio, vaikka lisämäärärahoja myönnettiin yhteensä 14,7 milj, euroa ja tuloarvioita korotettiin 3,6 milj. euroa. Tilikauden alijäämä oli 3,1 milj. euroa, joka oli noin 4,1 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Kokkolan Sataman erinomainen tulos vaikutti tähän merkittävällä osuudella. Investointien nettomenot olivat yhteensä 54,4 milj. euroa, josta kaupungin osuus oli 20,3 milj. euroa ja liikelaitosten osuus 34,1 milj. euroa. Lainakanta oli ilman liikelaitoksia 153,8 milj. euroa eli 3,301 e /asukas ja liikelaitosten kanssa 194,7 milj. euroa eli 4,180 e /asukas. Väestönkehitys Asukkaita Kokkolassa oli vuoden lopussa Asukasluvultaan Kokkola on maamme 22. suurin kaupunki. Kokkola on kuulunut jo parin vuosikymmen ajan niiden kasvukeskusten joukkoon, joissa väestömäärä selvästi kasvaa. Vuonna 2011 kaupungin asukasmäärä lisääntyi 325:llä. Väestökasvu perustui suurelta osalta luonnolliseen väestönkasvuun eli syntyvyyden enemmyyteen. Syntyneitä oli 631 ja syntyvyyden enemmyys 229, mikä verrattuna vastaavantyyppisiin kaupunkeihin on poikkeuksellisen suuri. Merkittävän maahanmuuton ansiosta myös muuttotase oli selvästi positiivinen, 91 asukasta. Kansainvälisyys näkyy yhä enemmän katukuvassa. Kaupungissa asuu noin 900 ulkomaan kansalaista edustaen yli 70 kansalaisuutta. Terve väestön ikärakenne, merkittävä luonnollinen väestön kasvu yhdessä positiivisen muuttoliikkeen kanssa luovat hyvää pohjaa väestönkasvulle myös tuleville vuosille. Tilinpäätös

8 Elinkeinot Edellisen taantuman jälkeen vuonna 2010 alkanut ja vuoden 2011 alkupuolelle kestänyt nopean kasvun kausi näkyi Kokkolassa työttömyyden laskuna, uusien työpaikkojen syntymisenä, vilkkaana rakentamisena sekä yleisenä elinkeinoelämän myönteisyytenä. Keväällä maailman ja etenkin Euroopan epävarmuus lisääntyi. Syksyllä uuden taantuman mahdollisuus kasvoi. Näyttää kuitenkin siltä, että Kokkola selvisi minitaantumasta vähin vaikutuksin kuten parin vuoden takaisesta taantumastakin. Kokkolassa ei koettu merkittäviä lomautuksia tai irtisanomisia. Tilastot osoittavat, että Kokkola poikkesi monessa suhteessa yleisistä alavireisistä trendeistä, mihin monipuolisella elinkeinorakenteella on suuri ansio. Uskoa tulevaan loivat muutamat suuret kaupan rakennushankkeet, joita toteutettiin tai päätettiin käynnistää lähiaikoina. Sataman toiminnassa suunnitelman mukainen kehittäminen jatkui. Loppuvuodesta valmistui Hopeakiven sataman laiturin jatko. Kokkolan Sataman kautta kulki tavaraa ennätykselliset noin 7,9 milj. tonnia. Kokonaistavaraliikenne kasvoi 24,1 %. Satama oli maamme neljänneksi suurin yleissatama liikennetonneilla mitattuna sekä toiseksi suurin Venäjän transitoliikenteen satama. Kokkolan Veden suurin investointi oli noin 16 milj. euron jäteveden puhdistamon valmistuminen. Rannan suurteollisuuden lippulaivat Boliden ja OMG tekivät tuotantoennätyksiä ja ilmoittivat vuoden vaihteessa merkittävistä tuotantoa laajentavista investoinneista, mitkä tuovat luottamusta toiminnan kehittymiseen, työpaikkojen säilymiseen ja niiden kasvuun. Suurteollisuuden toimintaympäristö ja infra vahvistuivat kun sisääntuloväylän maamerkki PortTower -toimistotalo valmistui syksyllä. Elinkeinoelämän kilpailukyvyn yhtenä merkittävänä tekijänä globaalissa taloudessa on alueen saavutettavuus. Seinäjoki Oulu -radan kunnostus ja kaksoisraiteen rakentaminen Kokkola-Ylivieska välillä tulisi saada valmiiksi mahdollisimman nopean aikataulun mukaan. Lentovuorotarjonta on monipuolistunut lentojen alettua Skellefteån ja Kruunupyyn välillä. Päätökset tehtiin myös suorista lennoista Tukholmaan, jotka alkavat maaliskuussa Vuonna 2011 keskimääräinen työttömyysaste Kokkolassa oli 8,3 %, mikä on alle taantumaa edeltävän vuoden (2008) keskiarvon. Koko maan vastaava luku oli 9,1 %. Huolimatta kokonaistyöttömyyden selvästä laskusta on nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä pysynyt suhteellisen korkealla edellisvuoden tasolla. Työpaikkojen määrä on kasvanut viime vuosina useilla sadoilla vuosittain. Käytettävissä olevan viimeisimmän virallisen tilaston mukaan työpaikkojen määrä laski hieman vuoden 2009 aikana. Työpaikkoja oli Kokkolassa vuoden 2009 lopussa kaikkiaan noin Työttömyyden laskun ja työvoiman määrän kasvun perusteella voidaan olettaa, että työpaikkojen määrä on kääntynyt nousuun vuosien 2010 ja 2011 aikana. Kaupungin strategiatyö Valtuustokauden ensimmäisenä vuonna hyväksytyn kaupunkistrategian väliarviointi tehtiin syksyllä. Luottamushenkilöille ja virkamiehille suunnatun nettikyselyn ja valtuustoseminaarin pohjalta tiivistyivät ne kriittiset menestystekijät, joihin on erityisesti tarvetta suunnata voimavaroja valtuuston loppukaudella. Näille määriteltiin myös kärkihankkeita ja keskeisiä toimenpiteitä. Aluekehittäminen Aluekehittämisen pääinstrumentteja ovat kansalliset erityisohjelmat Koheesio- ja kilpailukykyohjelma, osaamiskeskusohjelma ja EU-ohjelmista Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoiteohjelma sekä Manner-Suomen ESR -ohjelma ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Kokkolan seudun Kemian osaamiskeskus on mukana nanoteknologian ja uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa. Valtioneuvosto päätti loppuvuodesta, että KOKO- koheesio- ja kilpailukykyohjelma kansallisena erityisohjelmana päättyy Toimintaa voidaan kuitenkin jatkaa vuoden 2011 rahoituksen sallimissa puitteissa vuoden 2012 loppuun saakka. Loppuvuodesta aloitettiin selvitys, millä resurssilla ja millä tavoin voidaan KOKO-tyyppisellä toimintamallilla toteutettua kehittämistoimintaa jatkaa. KOKO ja sen edeltäjä AKO (aluekehitysohjelma) ovat olleet merkittävässä roolissa koko seudun kärkitoimialojen kehittämisessä rajapintoja hyödyntäen. Ohjelmilla saavutettuja hyviä tuloksia ja toimintamalleja tulee voida edelleen kehittää ja hyödyntää. 2 Tilinpäätös 2011

9 Koheesio- ja kilpailukykyohjelman puitteissa tehty Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen kehitysvyöhykkeen esiselvitys valmistui keväällä. Siinä selvitettiin Kokkolan ja Pietarsaaren seutujen alueellista ja toiminnallista rakennetta ja resursseja. Työn tavoitteena oli tuoda esiin alueen yhteisiä vahvuuksia, selvittää perusteita jatkotyölle ja valinnoille sekä tuoda esille ne konkreettiset toimenpiteet, joihin jatkotyön tulisi keskittyä. Keväällä järjestettiin seutukuntien yhteinen kehittämisseminaari. Seminaarissa oli positiivinen ilmapiiri ja tahto seutukuntien yhteiselle kehittämistoiminnalle. Molempien seutujen kuntien kunnanvaltuustot ovat hyväksyneet raportin ja siinä esitetyn toimenpideohjelman. Raportin pohjalta on käynnistymässä useita konkreettisia kehittämistoimenpiteitä. Konkreettisten hankkeiden kuten sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyön kehittäminen, strategisen aluerakennemallin laatiminen sekä kehitysvyöhykkeen viestinnän ja markkinoinnin kehittäminen on eri tahoille vastuutettu ja jatkovalmistelu käynnistyi loppuvuonna. Korkeakoulu ja tutkimus Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa toiminnassa olleiden professuurien viisivuotiset jatkokaudet varmistuivat tehdyillä sopimuksilla. Uutena aluevaltauksena saatiin aikaan sopimus Vaasan yliopiston kauppatieteen professuurin perustamisesta, joka käynnistyy vuoden 2012 aikana. Tapahtumia vuonna 2011 Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin konsertit ja Kokkolan kaupunginteatterin näytännöt ovat vahva perusta kaupungin kulttuurivuodelle. Niitä täydentävät monet muut toimijat kulttuurisesti ja musiikillisesti rikkaan tarjonnan kaupungissa. Perinteisinä ja kehittyvinä tapahtumina lunastivat kannuksiaan edelleen Kokkolan X talviharmonikka, minkä suuri viihdekonsertti televisioitiin, Kokkolan talvitanssit, Mustakari Memories, West Coast Kokkola Operan Oopperakesä, minkä kaikki Carmen-esitykset olivat loppuunmyydyt, Kokkolan kesäviikko, Kokkola Rock ja Kokkolan Venetsialaiset. Wentus Blues Band vietti 25-vuotisjuhlaansa juhlakonsertin merkeissä. Urheilupuolella merkittävin tapahtuma oli Suomen toiseksi suurin nuorten jalkapallotapahtuma Kokkola Cup. Kokkolassa järjestettiin myös koripallon veteraaniturnaus/pohjois-suomen mestaruuskilpailut, tyttöjen jalkapallon Helmi Cup, Kokkolan Urheiluautoilijoiden 50-vuotisjuhlavuoden jääratasarjan SM-osakilpailu sekä Suomen Ampumahiihtoliiton Pohjoismaiden ampumahiihdon nuorten maaottelun nuorisoleiri. Merkkivuottaan juhlivat mm. seuraavat Geologian tutkimuskeskus 125 vuotta Ykspihlajan Reima 90 vuotta Kokkolan Veikot 90 vuotta Kokkolan merimieskirkko 80 vuotta Kokkolan Karjalaseura 70vuotta Lions Club Karleby 50 vuotta Kokkolan Urheiluautoilijat 50 vuotta Gamlakarleby Åldringsvänner 50 vuotta Suurin tapahtuma Kokkolassa oli järjestetyt valtakunnalliset asuntomessut. Muita tapahtumia ja vierailuja olivat mm. Kristillisdemokraattien puoluekokous Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkoston Kanuuna-seminaari Old Tablers Suomi Finland ry hallitus Svenska Folktingetin istunto Suomen Laivameklariliiton vuosikokous Svenska Folkpartietin hallituksen kokous Svenska Pensionärsförbundet, österbottniska regionen kokous Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton seminaari Finlands svenska Marthaförbund r.f:s kevätkokous Ilmatorjuntaharjoitus Veteraanien rosvopaistitilaisuus Kansainvälinen koiranäyttely Osuuskunta Suomen Asuntomessujen hallitus Tilinpäätös

10 Anders Chydenius -säätiön hallitus Anders Chydenius-vapaakauppaseminaari Euromance -leiri Perinnekonepäivät Nordic Baltic School of Social Work -tapahtuma Keskustakehittämisen päätapahtuma Satakieliseminaari Alueelliset vesihuoltopäivät Kiitokset Parhaat kiitokset kaikille kaupungin ja koko alueen hyväksi tehdystä työstä, jonka tulosten pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Antti Isotalus kaupunginjohtaja 4 Tilinpäätös 2011

11 1.2. KOKKOLAN KAUPUNGIN HALLINTO KOKKOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 117 pykälää vuonna Valtuustossa oli 51 jäsentä, joista 39 edusti ei-sosialistisia ja 12 sosialistisia puolueita. Valtuuston kokoonpano Puheenjohtaja Bjarne Kallis (KD) 1. varapuheenjohtaja Riitta Kalliokoski (KESK) 2. varapuheenjohtaja Raimo Harsunen (SDP) KESK Anias Pentti Harmaala Mari Herlevi Reino Huhtala Jouni Kalliokoski Riitta Karhumaa Juho Kippo-Kovasin Lea Laitila Veikko Leskelä Pertti Maijala Aimo Mäkelä Anne Nurmi Pekka Ojala Kauko Palosaari Anneli Puumala Tuomo Puutio Sari Rahkola Riitta Virolainen Timo SDP Harsunen Raimo Kellosalo Anne Lahti Mauri Mustasaari Erkki Rasi Anne Sabel Roy Tastula Antero Urpilainen Jutta Urpilainen Kari KD Candelin Johan Häli Pirkko Kallis Bjarne Mehtälä Anja Nikkanen Risto Paananen Juha Passoja Terttu Salo Mauri RKP Anderson Stefan Brandt Mats Kouvo Kajsa Snellman Hans Timonen Marlén Åström Bernhard KOK Haimakainen Pentti Jukkola Janne Kivistö Matti Marjamaa Helinä VAS Ahonen Eila Pohjola Vesa Tastula Seppo PS Puolimatka Pekka Ylitalo Alpo VIHREÄT Taarna Terho KOKKOLAN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus kokoontui 36 kertaa ja käsitteli 649 pykälää vuonna Kaupunginhallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Kauko Ojala (KESK) 1. varapuheenjohtaja Kari Urpilainen (SDP) 2. varapuheenjohtaja Pentti Haimakainen (KOK) Anderson Stefan(RKP) Haapalehto Seija (SDP) Harmaala Mari (KESK) Herlevi Reino (KESK) Häli Pirkko (KD) Kouvo Kajsa (RKP) Nevasaari Sirpa (KESK) Palosaari Anneli (KESK) Pohjola Vesa (VAS) Salo Mauri (KD) Muut kaupunginvaltuuston valitsemat toimielimet Henkilöstölautakunta Keskusvaalilautakunta Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta Liikuntalautakunta Maaseutulautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Pelastuslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Tekninen lautakunta Valtuuston vaalilautakunta Ympäristöterveyslautakunta Energiajohtokunta Satamajohtokunta Työplussan johtokunta Vesilaitosjohtokunta Poliisilaitoksen neuvottelukunta Käräjäoikeuden lautamiehet Uskotut miehet Tilinpäätös

12 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Seutukuntavaltuusto Aluetoimikunta Kaupunkisuunnitteluryhmä Henkilöstölautakunta Liiketoiminta Tekninen toimi ja ympäristötoimi Satamajohtokunta Vesilaitosjohtokunta Työplussan johtokunta Energiajohtokunta Tekninen lautakunta Tilapalvelut Yhdyskuntatekniset palvelut Rakennus- ja ympäristölautakunta Kaupunkiympäristöpalvelut Konserni- ja organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Vaalielimet Kaupunginhallitus Tarkastustoimi Tarkastuslautakunta Kuntayhtymät Muut sidosorganisaatiot Tytäryhtiöt ja osakkuusyhtiöt Säätiöt Kaupunginjohtaja Keskushallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveyslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Terveyspalvelut Vanhustyö Sosiaali- ja vammaispalvelut Hallinto Sivistystoimi Opetus- ja kasvatuslautakunta Suomenkielinen os. Ruotsinkielinen os. Varhaiskasvatus Perusopetus Toisen asteen koulutus / lukio Vapaa sivistystyö Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta Kulttuuripalvelut Museotoimi Kirjastotoimi Nuorisopalvelut Liikuntalautakunta Liikuntapalvelut Pelastustoimi Pelastuslautakunta Tilintarkastaja Maaseututoimi Maaseutulautakunta Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveyslautakunta Tilinpäätös 2011

13 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrässä ja rakenteessa ei vuoden 2011 aikana tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattaessa vuoden lopun tilanteita. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut 1,6 %, määräaikaisen henkilöstön 7,4 % (1072 henkilöä). Henkilöstön sairauspäivät ovat vähentyneet 1,2 kalenteripäivää henkilöä kohti, vuonna 2011 sairauspäiviä oli 15,9 kalenteripäivää/henkilö. Palkkaharmonisointi saatiin valmiiksi kirjaston ja toimistohenkilöstön tehtävien osalta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen alueella toteutettiin yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa Parempi Työyhteisö henkilöstökysely, sama kysely tehtiin edellisen kerran vuonna Kyselyn vastausprosentti oli 58. Kyselyn tuloksia tarkastellaan avainlukujen avulla, jotka kuvaavat seuraavia osa-alueita: Työyhteisön kehittämisedellytykset Työyhteisön toimivuus Työn perusedellytykset Henkilöstön hyvinvointi Verrattaessa kyselyn avainlukuja (yhteensä 14,0) vastaaviin vuoden 2009 kyselyssä(13,6), voidaan huomata tulosten parantuneen, tulokset ovat myös parempia kuin vastaavissa muissa yksiköissä Suomessa (13,8). Merkittävää on, että tulokset ovat parantuneet sosiaali- terveystoimen kaikilla toiminta-alueilla. Soten vahvuuksina nousivat esille seuraavat asiat: työyhteisön kehittämisaktiivisuus sekä johdon panostaminen toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen, työyhteisöjen pelisäännöt ovat kunnossa ja työyhteisötaidot hyvät sekä työn ilo lisääntynyt. Kehittämiskohteiksi kyselyn tulosten perusteella nousevat henkilöstön näkemysten kuuleminen esim. muutostilanteissa, eri yksiköiden välinen tiedonkulku sekä työmäärä ja keskeytykset työssä. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään yksikössä koko henkilöstön kanssa ja tuloksia hyödynnetään työyhteisön kehittämiseksi. Vuosi 2011 oli Kokkolan kaupungin henkilöstön työyhteisötaitojen teemavuosi. Vuoden aikana työyhteisötaitojen merkitystä ja niiden kehittämistä pidettiin esillä ja tuettiin koulutustilaisuuksilla, joita oli sekä esimiehille että koko henkilöstölle. Aiheina olivat mm esimiehen asema kuntaorganisaatiossa, sairauspoissaolojen hallinta, häirintään puuttuminen, kehityskeskustelut ja vastuullinen vaikuttaminen työyhteisössä. Henkilöstön tyhy-päiviin tuli sisällyttää työyhteisöteema, jota varten oli tilattavissa valmiita luentoja. Työyhteisötaitojen merkitystä haluttiin tuoda esille myös kilpailuilla, vuoden lopussa palkittiin Paras Pomo, Mukava Työkaveri ja Hyvä Työyhteisö Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma miehet naiset alle Tilinpäätös

14 Esimiesfoorumeiden lisäksi esimiestaitojen kehittämistä jatkettiin JET-valmennuksella (Johtamisen erikoisammattitutkinto). Vuoden aikana aloitti viides ryhmä, ensimmäisenä aloittanut sosiaali- ja terveystoimen ryhmä sai todistukset joulukuussa. Henkilöstön määrä hallintokunnittain 2011 Kokoaikaiset % Osa-aikaiset % Sivutoimiset Yhteensä Keskushallinto , , Ympäristöterveydenhuolto 23 67, , Sosiaali- ja terveystoimi , , Sivistystoimi , , Tekninen toimi , , Liikelaitokset , , Aluepelastulaitos ,73 1 0, Yhteensä YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Suomen talouden näkymät heikentyivät kansainvälisen finanssikriisin uuden vaiheen myötä. Kansainvälisen talouden näkymien heikkenemisen taustalla on muutama vuosi sitten alkaneen fi nanssikriisin ja sitä edeltäneen nousukauden jättämä perintö. Viime kuukausien kehitys on tehnyt selvemmäksi, että fi nanssikriisiä edeltänyt talouskehitys ei ollut kestävällä pohjalla ja että talouskasvu voi jäädä vaimeaksi lähivuosina. Suomen talouden kasvu hidastui selvästi vuoden 2011 aikana. Kokonaistuotanto oli edelleen selkeästi pienempi kuin ennen taantumaa, eikä vuoden 2008 tuotannon tasoa saavuteta ennen vuotta Kokonaistuotanto kasvoi 2,7 % vuonna 2011, mutta vuonna 2012 kasvu jää vain 0,4 %:iin. Ensi vuonna kasvun odotetaan vauhdittuvan 1,8 prosenttiin. Valtioiden velkaongelmat ja niihin kytkeytynyt epävarmuus rahoitusjärjestelmän tilasta etenkin Euroopassa vaimensivat Suomen viennin näkymiä. Epävarmuuden lisääntyminen heikensi samanaikaisesti myös kotimaista investointi- ja kulutuskysyntää. Työllisyyden koheneminen on hidastunut ja työttömyysaste on pysynyt lähes muuttumattomana vuonna Kokkolan keskimääräinen työttömyysprosentti oli 8,3, kun valtakunnallinen työttömyysprosentti oli hieman korkeampi eli 9,1 %. Teolliset työpaikat eivät juurikaan lisääntyneet viime vuonna, vaan kasvua on ollut eniten koulutus- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Infl aation ennustetaan kiihtyvän 3,4 prosenttiin vuonna Kuluttajahintojen nousua ovat vauhdittaneet energian ja raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen kallistuminen sekä välillisten verojen muutokset. Valmiste- ja arvonlisäverojen korotukset nostavat hintoja myös vuonna Kuntatalous jää lievästi alijäämäiseksi vuonna Kuntien verotulojen kasvu on hidastunut samalla kun palkkamenojen kasvu on nopeutunut. Verotulojen kasvun hidastumisen taustalla ovat muun muassa kunnallisveron kertymää vähentävät jako-osuuksien leikkaukset. Kuntien verotulot nousivat keskimäärin 3,9 %. Kokkolassa verotuloja kertyi 2,3 M arvioitua enemmän, nousu oli 4 prosenttia vuodesta Vaikka kuntien menojen kasvu hidastuu ja kunnat myöhentävät investointien aloituksia, syvenee kuntatalouden alijäämä vuonna Kuntien toimintamenot kasvoivat 4,4 prosenttia ja toimintatulot lisääntyivät 3,4 prosentilla edelliseen vuoteen verrattuna. Kokkolassa nousuprosentti toimintatulojen osalta oli 2,9 ja toimintamenoissa 5,5 %. Kuntien lainakanta jatkoi edelleen nousua. Kokkolan lainakanta ilman liikelaitoksia kasvoi 25,4 M :lla. Lainaa / asukas kaupungilla on 3301 euroa. 8 Tilinpäätös 2011

15 % TYÖTTÖMYYSASTE VUOSIKESKIARVOINA koko maa Kokkola Tunnuslukuja / Kokkola 2011 Asukasmäärä Muuttovoitto/-tappio 91 Asukasmäärän muutos 320 Työttömyysasteprosentti (keskim.) 8,3 Uusia asuntoja 402 Veroprosentti 19,75 Toimintatuotot * Toimintakulut * " Toimintakate * " Verotulot * " Valtionosuudet * " Vuosikate * " Tulos * " Vuosikate mukaan lukien liikelaitokset " Tulos mukaan lukien liikelaitokset " Ylijäämä/alijäämä " Investoinnit mukaan lukien liikelaitokset " Lainakannan nettomuutos " Lainakanta mukaan lukien liikelaitokset /asukas * ilman liikelaitoksia Tilinpäätös

16 3. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 3.1. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KOKKOLAN KAUPUNKI * *kaupunki ja liikelaitokset TULOSLASKELMA eur 1000 eur Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät 0 0 Tilikauden tulos Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 38,9 % 40,6 % Vuosikate/Poistot, % 76,7 % 132,6 % Vuosikate, /asukas Asukasmäärä Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta ja kulut, jotka ovat syntyneet kaupungin ulkopuolelta suoritetuista hankinnoista TULOSLASKELMAN TUOTOT Kokkolan kaupungin tuloslaskelman tuotot olivat 2011 yhteensä 358,3 milj. euroa. Ne kasvoivat vuodesta 2010 yhteensä 9,0 milj.euroa (2,6 %). Toimintatuotot Tuotot (1 000 ) Tp 2011 Osuus % Tp 2010 Muutos Muutos % Toimintatuotot , ,5 Verotulot , ,0 Valtionosuudet , ,2 Rahoitustulot , ,2 Yhteensä , ,6 10 Tilinpäätös 2011

17 Toimintatuotot olivat 132,9 milj. euroa ja ne kasvoivat 0,7 milj. euroa ( 0,5 %). Suurimmat erät olivat myyntituotot 99,8 milj. euroa ja maksutuotot 13,4 milj. euroa. Verotulot Verotulot (1000 ) Tp 2011 Osuus % Tp 2010 Muutos Muutos % Kunnallisvero , ,2 Kiinteistövero , ,0 Yhteisövero , ,1 Yhteensä , ,0 Verotulot olivat vuonna 2011 yhteensä 155,2 milj. euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli 5,9 milj. euroa. Kunnallisvero kasvoi 4,0 milj. euroa eli noin 3,2 % ja kiinteistövero 1,9 milj. euroa eli 24,0 %. Yhteisöverotulo kasvoi 0,02 milj. euroa eli 0,1 %. Verotuloista oli kunnallisveron osuus 83,4 %, kiinteistöveron osuus 6,2 % ja yhteisöveron osuus 10,4 %. Valtionosuudet Valtionosuudet (1000 ) Tp 2011 Tp 2010 Muutos Muutos % Kunnan peruspalvelujen valtionosuus ,6 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus ,6 Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus- ja kulttuuritoimi ,8 Yhteensä ,2 Valtionosuudet olivat yhteensä 68,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 1,5 milj. euroa ja 2,2 % KULUT Kulut olivat yhteensä 347,3 milj. euroa. Nousu edellisestä vuodesta oli 17,3 milj. euroa eli 5,2 %. Kulut (1 000 ) Tp 2011 Osuus% Tp 2010 Muutos Muutos % Henkilöstökulut , ,6 Palvelujen ostot , ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,1 Avustukset , ,8 Vuokrat , ,8 Muut kulut , ,2 Rahoituskulut , ,1 Yhteensä , ,2 Toimintakulut olivat 343,4 milj. euroa. Merkittävimmät kulut olivat henkilöstökulut 155,5 milj. euroa ja palvelujen ostot 119,4 milj. euroa. Rahoituskulut olivat noin 3,9 milj. euroa TOIMINTAKATE Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jääkatettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Vuoden 2011 toimintakate oli 208,5 milj. Tilinpäätös

18 euroa ja se heikkeni edelliseen vuoteen verrattuna 15,5 milj. euroa. Vuonna 2011 toimintatuotot kattoivat 38,7 % toimintakuluista VUOSIKATE Vuosikate kuvaa kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, jolloin toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuoden 2011 vuosikate oli 13,0 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 279 euroa. Vuosikate heikkeni 8,2 milj. euroa vuodesta TILIKAUDEN TULOS JA YLI-/ALIJÄÄMÄ Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kuljen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaava poisto sekä satunnaiset erät. Tilikauden tuloksen jälkeen esitettävät erät ovat tuloksenkäsittelyeriä, joilla tietyin edellytyksin voidaan vaikuttaa tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välille. Poistot olivat 16,9 milj. euroa. Vuoden 2011 tilikauden tulos oli - 4,0 milj. euroa alijäämäinen ja se 9,2 milj. euroa pienempi kuin vuonna Tuloksen käsittelyerien jälkeen alijäämäksi muodostui -3,1 milj. euroa, joka oli 4,6 milj. euroa pienempi kuin vuonna Tilinpäätös 2011

19 4. TOIMINNAN RAHOITUS 4.1. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT KOKKOLAN KAUPUNKI * *kaupunki ja liikelaitokset TP 2011 TP 2010 RAHOITUSLASKELMA Toiminnan ja investointien netto Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Investointimenot Rahoitusosuudet investointim Fuusioinvestointi 0-78 Pysyvien vastaavien myyntituotot Toiminnan ja investointien netto Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys Antolainasaamisten lisäys Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaik. lainojen lisäys/vähennys Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutokset Korottomat lyhytaik. velat muutos Rahoitustoiminnan netto Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 23,0 % 61,4 % Pääomamenojen tulorahoitus, % 15,9 % 34,1 % Lainanhoitokate 0,6 0,8 Kassan riittavyys, pv 5 12 Asukasmäärä Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma osoittaa kunnan rahavarojen muutoksen tilikaudella. 4.2 Rahoituslaskelman analysointi Toiminnan ja investointien rahavirta Varsinaisen toiminnan rahavirta, tulorahoitus, kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavirtaan. Tulorahoituksen määrä oli vuonna ,5 milj. euroa, joka oli 6,9 milj. euroa pienempi kuin vuonna Tilinpäätös

20 Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointien määrä oli vuonna 2011 yhteensä 60,3 milj. euroa, joka oli 23,1 milj. euroa enemmän kuin vuonna Rahoitusosuuksia investointien kertyi 3,8 milj. euroa sekä myyntituloja 2,0 milj. euroa. Nettoinvestoinnit olivat 54,5 milj. euroa, joka oli 23,8 milj. euroa enemmän kuin vuonna Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli tilikaudella - 43,0 milj. euroa. Investointien omahankintamenoista 20,3 % on rahoitettu varsinaisen toiminnan tulorahoituksella. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2011 yhteensä 35,4 milj. euroa positiivinen. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin yhteensä 62,0 milj. euroa ja lyhennettiin yhteensä 25,4 milj. euroa. Lyhtyaikaisten lainojen muutos oli -0,9 milj. euroa. Rahavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva rahavarojen muutos oli -7,6 milj. euro. Vuoden 2011 rahavirroilla olisi voitu kattaa 5 päivän kassasta maksut. 14 Tilinpäätös 2011