Strategiset valinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Strategiset valinnat 2005-2011"

Transkriptio

1 Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen Strategiset valinnat Varsinais-Suomi on helposti saavutettava, kansainvälisesti suosittu matkailualue jonka historia ja kulttuuri, merellisyys sekä tapahtumat ovat menestystekijöitä jotka erottavat alueen muusta Suomesta. Turku on vuonna 2011 Euroopan kulttuuripääkaupunki josta koko maakunnan matkailuelinkeino hyötyy. Varsinais-Suomen matkailun tavoitetila 2011 ERILAISTUMINEN TYÖNJAKO SAAVUTETTAVUUS

2 Sisällysluettelo Vision avaaminen 3 Matkailun kehittämisen strategiset valinnat 5 Strategisten valintojen perustelut 5 Erilaistuminen 5 Työnjako 6 Saavutettavuus 8 Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys 10 Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta 13 Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma

3 Vision avaaminen Vision toteuttamiseksi kehittämistoiminnassa on huomioitava seuraavia alla lueteltuja asioita. helposti saavutettava Maaliikenne - raideliikenne: Elsa -rata, laiva-juna -yhteydet - tieliikenne: E18 moottoritie ja Turkuun tulevat/ Turusta lähtevät valtatie, kevyen liikenteen väylät - julkisen liikenteen aikataulut - viitoitus, kartat Meriliikenne - autolauttavuorot ja -kapasiteetti: Turun ja Naantalin satamien matkustajaliikenne - risteilyalukset - yhteysalukset - saaristolaivat - venesatamaverkosto Lentoliikenne - reittiliikenne: suorat yhteydet ulkomaille, muut suorat lennot - halpalentoyhtiöt - charterit - Turun kansainvälinen lentokenttä Matkailutuotteiden jakelukanavat - Turku Touring internet-myynti - paikalliset ja incoming-matkatoimistot, ulkomaiset matkanjärjestäjät - sitoutumattomuus-periaate: yhdentekevää minkä yhtiön matkustajana tullaan, pääasia että tullaan! kansainvälisest suosittu Markkinointi ja myynti ulkomaille - yhteiskampanjointi - maakunnallinen esite - markkinoinnin ja myynnin tehtäväjako - jakelukanavat - valituissa kohdemaissa segmentointia - tapahtumat - kongressit Markkinointi ja myynti kotimaahan - lähtökohtana, että alue on myös kansallisesti suosittu; kotimaan markkinointi on pysyvä osa markkinointia Tuotekehitys - kärkiteemojen mukaisesti historia ja kulttuuri sekä merellisyys - tuotekokonaisuuksien kerääminen eri kohderyhmille: tuotteiden standardisointi ja hinnoitteluperusteet, palautetoiminta - kansainväliseen markkinointiin osallistumiseksi elinkeinolta edellytetään laatukriteerien täyttymistä - 3 -

4 historia ja kulttuuri Infrastruktuuri - Turku on maakunnan logistinen keskus jota kautta matkailijat saapuvat alueelle - muu maakunta on matkailijan saavutettavissa Turusta käsin Kumppanuus - Suomi-Ahvenanmaa-Ruotsi - Turku-Tampere-Helsinki - Itämeri -yhteistyö (Baltic Sea-brändi) - ei toimita pelkästään matkailun saralla, vaan pyritään kumppanuuksiin muiden toimialojen kanssa kuten esimerkiksi kulttuuri, bioala, ICT, maaseutu- ja saaristoelinkeinot Yhteiskuntavastuu - matkailu perustuu luontaisiin vahvuuksiin - liiketoimintaa, mutta ympäristön ehdoilla - Itämeren suojelu - luontaisten vahvuuksien hyödyntäminen - yhteistyö esim. kulttuurialan kanssa: olemassa olevan hyödyntäminen - autenttisten tuotteiden rakentaminen historian tapahtumille - turkulaisuus voimavarana: Former capital -imago joka käsittää koko maakunnan - Itämeren ja Pohjoismaiden historian hyödyntäminen merellisyys - merellisyyden ja saariston saavutettavuus: kaikki se mikä liittyy siihen että merelle ja mereltä pääsee - pysyvien merellisten käyntikohteiden hyödyntäminen matkailussa - merellisyyteen liittyvät vuosittaiset tapahtumat/ event management (tapahtumien hallinta) tapahtumat - maakunnan tapahtumien ympärivuotinen ketju muodostuu sekä pitkäaikaisista, menestyksekkäistä konsepteista, että uusien tapahtumien kehittämiseen - tapahtumien suunnitelmallisuus: event management - yritykset - tapahtumanjärjestäjät - julkishallinto -yhteistyö - 4 -

5 Matkailun kehittämisen strategiset valinnat 1. ERILAISTUMINEN: Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan 2. TYÖNJAKO: Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa 3. SAAVUTETTAVUUS: Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Strategisten valintojen perustelut ERILAISTUMINEN 1. Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan A. Perusstrategia Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon perusstrategia on kilpailijoista erilaistuminen. Maakunnan luontaisia vahvuuksia ovat merellisyys, historia ja kulttuuri sekä alueen lukuisat tapahtumat. Maakunnan matkailun vahvuuksia kehitetään edelleen alueelle suuntautuvan matkailun lisäämiseksi. Varsinais-Suomen matkailun kehittämisessä huomioidaan nykyiset kärkituotteet ja niiden kehittämispotentiaali. Tulevan ennakoimiseen panostetaan, tavoitteena on pystyä hyödyntämään nousevat trendit ja huomisen kärkituotteet. Potentiaalisten kärkituotteiden kehittämistä tuetaan. Erityisesti panostetaan kärkiteemoihin pohjautuvien tapahtumien koordinoimiseen ja kehittämiseen ( event management ). Tapahtumilla luodaan sisältöä matkailuun: Varsinais-Suomessa pitää olla vähintään yksi merellisyyteen ja yksi historiaan/ kulttuuriin liittyvä suurtapahtuma (> kävijää) vuosittain. Tapahtumien koordinoinnilla lisätään yhteistyötä matkailun ja muiden alojen (esim. kulttuuri, teknologia, tuotantoelinkeinot) kanssa. Kokovuotinen tapahtumien ketju luo alueen matkailulle sisältöä vuoden ympäri. Markkinoinnissa alueen matkailijavirroista pääosan muodostaville kotimaisille matkailijoille kohdistetaan pääosa markkinoinnista. B. Osaaminen Alueen matkailun menestystä tukee korkealaatuinen koulutus. Eri koulutusyhteisöjen ja elinkeinon välillä on kiinteää verkostoyhteistyötä. Elinkeinon kehittämisessä hyödynnetään innovatiivista tutkimus- ja kehittämistyötä. C. Tuotekehitys - 5 -

6 Varsinais-Suomen matkailupalveluita kehitetään systemaattisesti tämän strategian mukaisesti. Matkailukeskittymien veturiyritysten kehittämistoimenpiteitä tuetaan. Tavoitteena on yhteisen kehittymisen tahtotilan saavuttaminen tukemalla selkeitä veturiyrityksiä joiden kautta koko matkailukeskittymä kehittyy. Matkailusta vastaavat organisaatiot sekä alan koulutusta ja tutkimusta tarjoavat tahot kehittävät tuovat esille alueidensa matkailullisia vahvuuksia. Seutukunta Vetovoimatekijä Turun seutu Loimaan seutu Salon seutu Turunmaa Vakka-Suomi Historiaan, merellisyyteen ja kulttuuriin liittyvät tapahtumat ja kohteet. Vetovoimaisuus kokous-ja kongressikaupunkina ja ympärivuotisena kaupunkilomakohteena. Naantalin matkailukeskittymä: Naantalin Kylpylä ja Muumimaailma Maatalousmuseo Sarka, Varsinais- Suomen matkailun pohjoinen portti ja siihen liittyvät maaseutumatkailupalvelut Historialliset tiet ja luontoreitit Meri-Teijon matkailualue Historia- ja kulttuurimatkailu Meri ja saarta ja luotoa Saariston Rengastie Kesätapahtumat Uusikaupunki Esihistoriamatkailu ja kartanot Taulukko 1. Varsinais-Suomen seutukuntien listaamat vetovoimatekijät. D. Laatu Matkailuelinkeinon kehittämisen asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan myös tuotteen laatua. Osana matkailun tuotekehitystä kannustetaan laatujärjestelmien kuten Laatu1000, Maakuntien Parhaat, MALO -luokitus, leirintäalueiden luokitus, jne. käyttöönottoon yrityksissä. Erikseen määritellyssä yhteistyössä kuten vientimarkkinoilla edellytetään laatujärjestelmän käyttöönottoa. Matkailun ja koulutuksen rajapinta on osaaminen ja laatu sekä näiden kehittäminen ammatti-, ammattikorkeakoulu- ja tiedekorkeakoulututkintojen kautta. Matkailualan koulutusta, tutkimus- ja kehittämistoimintaa hyödynnetään yritysten koulutus ja kehittämistarpeisiin. Myös yritysjohdon liiketaloudellista osaamista kehitetään

7 TYÖNJAKO 2. Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa A. Työnjako Maakunnan matkailun organisointi perustuu seutukuntajakoon. Seutukunnissa matkailua koordinoivat elinkeinojen kehittämisestä vastaavat kehittämiskeskukset tai muu organisaatio joka vastaa seutukunnan matkailuelinkeinon kehittämisestä yhdessä matkailualan yritysten kanssa. Ko. organisaatiossa työskentelee vähintään yksi matkailutoimialasta kokopäiväisesti vastaava vakinainen työntekijä. Maakunnallisella tasolla matkailuelinkeinoa koordinoi Turku Touring, Turun kaupungin matkailutoimen koko Varsinais-Suomen kattava matkailun alueorganisaatio. Seutukuntien kehittämiskeskusten ja Turku Touringin väliset seutukuntasopimukset linjaavat organisaatioiden välisen konkreettisen yhteistyön. Kuntatason osallistuminen matkailuyhteistyöhön tapahtuu ensisijaisesti seutukuntien kehittämiskeskusten kautta. Seutukuntien matkailuvastaavat tekevät läheistä yhteistyötä Turku Touringin kanssa. Seutukuntien matkailusta vastaavien organisaatioiden ja Turku Touringin vuorovaikutus on jokapäiväistä. Yhteydenpitoa edistetään teknisillä ratkaisuilla kuten matkailuneuvonnan puhelinliikenteen tehokkaalla ohjauksella ja internetin hyödyntämiseen perustuvaan tietojen saavutettavuuteen. Turku Touring kutsuu koolle Maakunnallisen yhteistyöryhmän vähintään kaksi kertaa vuodessa. Turku Touring tiedottaa ja linjaa maakunnan matkailua myös julkaisemassaan, säännöllisesti ilmestyvässä sidosryhmälehdessä. Turku Touring kerää ja välittää matkailun perustietoa kuten yöpymistilastoja. B. Markkinointiyhteistyö Maakunnan matkailun yhteismarkkinointia linjaa Turku Touringin markkinointiryhmä. Markkinointiryhmä koostuu maakunnassa eniten matkailumarkkinointiin panostavista yrityksistä ja organisaatioista. Turku Touring ottaa linjauksissaan huomioon myös muilta matkailun toimijoilta tulevat aloitteet. Turku Touring koordinoi yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä, joihin jokaisella alueen yrityksellä on mahdollisuus osallistua. Turku Touring laatii vuosittaisen markkinointisuunnitelman jossa määritellään tulevat markkinointitoimenpiteet ja osallistumisen kriteerit. Turku Touring hoitaa matkailuelinkeinon sidosryhmätyötä maakunnan matkailun parhaaksi ja raportoi tästä työstä seutukuntien matkailuorganisaatioille. Turku Touring kerää, tuottaa ja toimittaa matkailun tieto- ja hallintopalveluita maakunnan matkailuyrityksille, julkishallinnolle ja päättäjille

8 C. Matkailustrategian toteuttamisohjelma Tähän matkailustrategiaan liittyy toteuttamisohjelma. Toteuttamisohjelmassa strategian hyväksyneet tahot ovat määritelleet konkreettiset keinot joilla strategian tavoitteisiin pyritään. Toteuttamisohjelmaa ylläpitää Turku Touring jonka toimesta ohjelmaa käsitellään Maakunnallisen yhteistyöryhmän kokouksissa. Matkailun ja muiden elinkeinoalojen kuten kulttuurituotannon, luonnonsuojelun, viihdeteollisuuden jne. toimijoiden yhteistyötä edistetään. Erityisesti edistetään matkailualan ja kulttuuritoimen yhteistyötä yhteisen tavoitteen - Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki saavuttamiseksi. Maakunnallisella tasolla kiinnitetään erityishuomiota käynnistettäviin tuotekehityshankkeisiin joissa Turku Touring toimii lausunnonantajana kuten muissakin maakunnan matkailuun liittyvissä kehittämishankkeissa. Laajempia hankkeita käynnistettäessä hankkeelta edellytetään tavoiteasettelua/ kannattavuusarviota saavutettavasta hyödystä ja siihen osallistuvilta yrityksiltä laatujärjestelmää tai sen käyttöönottamista hankkeen toteuttamisen aikana. Erityisesti tuetaan hankkeita joissa kehitetään tuotteita - maakuntaan liikennöivien liikenneyhtiöiden kohdemarkkinoinnin tarpeisiin - jotka hyödyntävät kesäsesongin ulkopuolelle sijoittuvia vetovoimatekijöitä SAAVUTETTAVUUS 3. Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Varsinais-Suomen matkailullisella saavutettavuudella tarkoitetaan A. maakunnan ulkoista saavutettavuutta eli vesi-, raide-, lento- ja maantieliikenteen kehittäminen B. maakunnan sisäistä saavutettavuutta eli kulkemismahdollisuudet alueella C. matkailun jakelukanavia eli alueen matkailutuotteiden ostettavuus A. Varsinais-Suomen ulkoinen saavutettavuus Pääosa matkailijoista saapuu Varsinais-Suomeen Turun kautta. Maakuntaan saapuvalle matkailijalle Turku on palveluiden, logistiikan ja maakunnan matkailuimagon keskus. Matkailuelinkeino tiedottaa aktiivisesti kunnallisille, maakunnallisille ja valtakunnallisille päättäjille elinkeinon tarpeista vesi-, raide-, lento- ja maantieliikenteen toimivuuden edistämiseksi. Matkailuelinkeinon näkökulmasta maakunnan saavutettavuuden ja imagon solmukohtia ovat Turun ja Naantalin satamat: - tukee merellisyysteemaa - uudet laivayhteydet - risteilyliikenteen mahdollisuudet Turun kansainvälinen lentokenttä: - tavoitteena lisää liikennöiviä yhtiöitä ja vuoroja jonka seurauksena saadaan lisää kohteita - 8 -

9 - charter -lentoja - lentokentän laajentaminen - kansainvälisen tunnettuuden lisääminen E18, valtatiet 1, 8, 9 ja 10 - kunnossapito - matkailullinen viestintä - viitoitus Raideliikenne - rantarata Turku-Helsinki - oikorata/elsa-rata - Turku-Toijala rata ja yhteydet laivaliikenteeseen: perhe- ja tapahtumamatkailijat - Turku Uusikaupunki matkustajaliikenne Vierasvenesatamavrkosto B. Varsinais-Suomen sisäinen saavutettavuus Koska Turku on maakuntaan saapuvan matkailijan solmukohta, yhteydet Turusta muualle maakuntaan ovat myös matkailun kannalta tärkeitä. Vaikka Turku on maakunnan logistinen keskus, muuallekin saapuvat liikenneyhteydet tukevat Varsinais-Suomen matkailun saavutettavuutta. Näistä erityisen tärkeitä ovat - Hanko-Rostock -lauttayhteys - alusliikenne Ahvenanmaalta Kustaviin ja Korppooseen - lentoliikenne Tampereelle, Helsinkiin Alueen sisäisen raideliikenteen kehittäminen - raideliikenteen hallinnon muutosten hyödyntäminen - Turku-Uusikaupunki -liikenteen tyyppisiä pilottihankkeita Saariston kulkumahdollisuuksien parantaminen - yhteysalusliikenteen kehittäminen matkailuelinkeinon tarpeisiin C. Matkailuelinkeinon jakelukanavat Turku Touring ylläpitää ympärivuotista maakunnallista matkailuneuvontaa. Tietoa alueen palveluista ja tapahtumista jaetaan puhelimitse, sähköpostitse, esitteiden avulla, internetissä sekä Turussa sijaitsevassa asiakaspalvelutoimistossa. Koko maakunnan kattavaa matkailutietoa pidetään ajan tasalla ja välitetään myös seutukuntien matkailun vastuuhenkilöiden/ organisaatioiden kautta. Turku Touring toimii aktiivisesti yhtenä maakunnan matkailutuotteiden myynti- ja välittäjäorganisaationa. Turku Touring suorittaa aktiivista tuotehakua ja välittää alueen matkailutuotteita edelleen. Asiakas voi ostaa osan tuotteista myös internetin kautta. Yleisellä tasolla pyritään nostamaan maakunnassa toimivien matkailuyritysten jakelukanavaosaamista. Mahdollisuuksien mukaan kannustetaan myös alueelle suuntautuvan matkailun sekä alueen tapahtumia palvelevan, riippumattoman - 9 -

10 myyntitoimiston (Destination Management Company, DMC) saamista maakuntaan. Turku Touring ylläpitää hyviä suhteita alueelle liikennöiviin liikenneyhtiöihin ja pyrkii aktiivisesti edistämään uusien liikenneyhtiöiden ja -yhteyksien tuloa alueelle. Turku Touringin vastaa myös riittävän kohde- ja tuotetiedon tarjoamisesta alueelle liikennöivien sekä alueen matkailutuotteita myyvien yhtiöiden tarpeisiin. Matkailuyritykset kehittävät matkailupalveluita jotka sopivat sekä teemallisesti että aikataulullisesti alueelle liikennöivien yhtiöiden tarjontaan. Alueen matkailutuotteet luovat sisällön liikenneyhtiöiden kohdemarkkinointiin

11 Varsinais-Suomen matkailustrategian liitteet Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma

12 Liite 1 - Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehys Varsinais-Suomen matkailustrategian viitekehyksen muodostavat seuraavat ohjelmat ja linjaukset: - V-S maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma - seutukuntien elinkeino- ja kehittämisohjelmat - Turku strategia - MEKin strategia - Suomen matkailupoliittiset linjaukset V-S matkailun toimijat ja roolijako MYYNTI MYYNNINEDISTÄMINEN TUOTEKEHITYS ASIAKKAAT MARKKINAT JAKELUKANAVAT YHTEISTYÖ PARTNERSHIPS MATKAILUORGANISAATIOT HANKKEET MUUT VERKOSTOT KÄRKIYRITYKSET, -TUOTTEET MATKAILUKESKITTYMÄT YRITYKSET/ TUOTTEET TURKU TOURING KOORDINOI: markkinointiryhmä, maakunnallinen yhteistyöryhmä MATKAILUTIIMI NEUVONTA- JÄRJESTÖT KOULUTUS (ERI KOULUTUSASTEIDEN TUTKINNOT, TÄYDENNYS- KOULUTUS) VIRANOMAISET Valtio: ministeriöt ja laitokset Maakunnan liitto TE-Keskus Rahoittajat SIDOSRYHMÄT seutukunnat kunnat oppilaitokset tutkimuslaitokset matkailun osaamiskeskus/ kulttuuri järjestöt ja yhdistykset MATKAILUSTRATEGIAN KEHYS: V-S maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma, seutukuntien elinkeino- ja kehittämisohjelmat, Turku strategia, MEKin strategia, Suomen matkailupoliittiset linjaukset Kuva. Varsinais-Suomen matkailun toimijat ja työnjako. V-S matkailuohjelman seuranta ja toteutuminen Maakunnan matkailustrategia pohjautuu Varsinais-Suomen matkailuohjelmaan josta on laadittu erillinen seurantaraportti. Merkittävimpinä tuloksina voidaan nostaa esille seuraavia toteutettuja toimenpiteitä: Toimintalinja 1 - Matkailusta kehitetään vahva elinkeino - Saariston Rengastie -matkailureitin kehittäminen - Turku Convention Bureaun perustaminen

13 Toimintalinja 2 - Matkailun markkinointiyhteistyön käynnistäminen - Turku Touringin synnyttäminen maakunnalliseksi markkinointi- ja myyntiorganisaatioksi - sähköiset tietokanta- ja varausjärjestelmät Toimintalinja 3 - Matkailun infrastruktuurin kehittäminen - uusien matkailureittien kehittäminen: Postitie, Hämeen Härkätie, Kuhankuonon retkeilyreitistö, useat pyöräilyreitit Toimintalinja 4 - Matkailualan yleiseen arvostukseen, koulutukseen panostaminen - Matkailun verkosto-osaamiskeskuksen/ kulttuurimatkailun vastuualue - matkailukoulutus maakunnan oppilaitoksissa - laatuohjelmat: MEK Laatutonni, Maakuntien Parhaat, MALO -luokitus V-S matkailustrategian laatiminen Varsinais-Suomen matkailustrategian valinnat pohjautuvat seutukuntien matkailuorganisaatioiden ja -elinkeinon näkemykseen. Matkailun kehittämisen alueellisia tavoitteita ja toiveita selvitettiin työpajoissa. Työpajoissa selvitettiin matkailuelinkeinon näkemyksiä alueellisista ja maakunnallisista vetovoimatekijöistä, yhteistyöstä ja verkostoitumisesta, matkailuelinkeinon nyky- ja tavoitetaso sekä maakunnan matkailun vahvuudet ja erityisosaaminen. Työpajoja järjestettiin seuraavasti Henkilöitä Salo 10 Loimaa 15 Uusikaupunki (Vakka-Suomi) 12 Parainen (Turunmaa) 12 Turku Touring 22 V-S matkailun asiantuntijat 21 Yhteensä 82 Tilaisuudet vetivät matkailujohtaja Anne-Marget Niemi/ Turku Touring ja Tomas Björkroth/ Suunnittelutoimisto Projektori. Lisäksi tilaisuuksissa oli läsnä erikoissuunnittelija Eira Saari-Lahoniitty/ Varsinais-Suomen liitto. Maakunnan matkailun asiantuntijoiden työpajan veti Matti Telkki/ Turun ammattikorkeakoulu. Matkailustrategiatyöryhmän kokoonpano Anne-Marget Niemi Eira Saari-Lahoniitty Niclas Gestranius Turku Touring, työryhmän puheenjohtaja Varsinais-Suomen liitto, työryhmän sihteeri Turunmaan Seutu ry

14 Eila Hoffrén Heikki Majuri Ulla Kaskiluoto Heli Kruuna-Rauvola Maritta Lindqvist Tuija Suominen-Åkerlund Liisa Lemmetyinen Päivi Nikkola Maija Pirvola Ahti Oksman Kalle Euro Jari Kauppila Anneli Harju-Autti Tomas Björkroth Farma maaseutukeskus/ Matkalla maalle -hanke Maaseutumatkailu, yritysedustaja Vihreä kolmio, Loimaan seudun kehittämiskeskus Uudenkaupungin kaupunki Naantalin Matkailu Oy Sokos Hotels Turku, Turku Touring/ markkinointiryhmä Turku Touring Salon seudun yrityspalvelukeskus Salon seudun yrityspalvelukeskus Vakka-Suomi TAD Centre Varsinais-Suomen TE-Keskus Varsinais-Suomen TE-Keskus Suunnittelutoimisto Projektori Työryhmä on kokoontunut 10 kertaa vuosina V-S matkailun SWOT-analyysi Yhteenveto vuonna 2003 seutukunnittain tehdyn V-S matkailun SWOT -analyysistä: Vahvuudet - maaseudun ja saariston kulttuurimaisema - historia - merellisyys/saaristo - kulttuuriin, historiaan ja merellisyyteen liittyvät tapahtumat - markkinointiyhteistyö - monipuolinen palvelutarjonta - laatu - hyvä koulutustarjonta - kaksikielisyys Heikkoudet - huono tunnettuus - lyhyt yhteistyöperinne - asiakasodotuksia vastaamaton mökkimajoituksen määrä ja laatu - tuotteistamisen keskeneräisyys - tuotteiden saatavuus - myyntitaito - sijainti/ saavutettavuus - lyhyt sesonki/koulujen kesälomakausi Mahdollisuudet - hyvä saavutettavuus: maa/ meri/ ilma - monimuotoisuus luo mahdollisuuksia uusille tuotteille - kärkituotteet vetureina - yhteistyön kehittäminen - monipuolinen matkailutarjonta - kasvun mahdollisuudet - laivayhteyksien hyödyntäminen - Turku kulttuuripääkaupunki 2011 Uhat - Itämeren saastuminen - liikenneyhteyksien huonontuminen - matkailun kehittämistukien väheneminen - talouden taantuminen - matkailun taantuminen - maaseutuelinkeinojen ja palvelujen taantuminen

15 Liite 2 - Varsinais-Suomen matkailustrategian seuranta Kansainvälisessä matkailun satelliittitilinpito-hankkeessa on määritelty ns. matkailuosuudet eri toimialoilla matkailuelinkeinon kokonaisvaikutusten selvittämiseksi. Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalveluyksikössä on tämän pohjalta arvioitu Varsinais-Suomen matkailun tilaa. Vuonna 2003 Varsinais-Suomen matkailutulo oli 520 milj. euroa ja matkailutyöllisyys henkeä. Tämä on noin 7-8 % koko maan tasosta. Vuodesta 2000 matkailutulo on kasvanut Varsinais-Suomessa 9,5 % ja matkailutyöllisyys 1,3 %. Koko maassa vastaavat kasvuluvut ovat 5,9 % ja -1,4 %. Varsinais-Suomen matkailuelinkeino on siten kasvanut viime vuosina muuta maata ripeämmin. Kasvu, etenkin työllisyydessä, on ollut kuitenkin hidasta ja koko maan tasolla jopa negatiivista. Eniten työllisyyttä kasvatti ko. jaksolla vesiliikenne, ravintolat, erikoiskauppa ja urheilu-/virkistystoiminta. Toisaalta työllisyys heikkeni maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä, ilmaliikenteessä, matkatoimistoissa ja hotelleissa. Selvästi kansainvälisen talouden epävarmuus vuosina vähensi ulkomaanmatkailua ja kasvu syntyi kotimaanmatkailun ja lähimatkailun seurauksena, mikä hyödytti Varsinais-Suomen matkailua suhteessa esimerkiksi pääkaupunkiseutuun. Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon työllisyydestä huomattavin osa syntyy henkilöliikennepalveluista (53 %), seuraavaksi tärkeimmät ryhmät muodostavat majoitus- ja ravitsemispalvelut (24 %) ja kaupan alan palvelut (19 %). Kulttuuripalveluiden osuus matkailutulosta ja -työllisyydestä on keskimäärin 2,5 %. Matkailutulon ja -työllisyyden rakenne osoittaa, että matkailuelinkeinolle on elintärkeätä matkailun palvelukokonaisuuden toimivuus, erityisesti palveluiden saavutettavuus. Lähde: Varsinais-Suomen tutkimus- ja ennakointipalvelu. Varsinais-Suomen matkailutulon rakenne, milj. euroa Mara; 100 Kulttuuri; Muu; 12 6 Liikenne; 281 Kauppa; 120 Kuva. Varsinais-Suomen matkailutulon rakenne

16 Varsinais-Suomen matkailutyöllisyyden rakenne, htv Kulttuuri; 135 Muu; 73 Mara; Liikenne; Kauppa; 574 Kuva. Varsinais-Suomen matkailutyöllisyyden rakenne. Matkailuelinkeinon seurannan mittarit Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittymistä seurataan seuraavilla mittareilla: Mittari Nykytilanne Muutostavoite MATKAILUTULO Matkailutulo milj. euroa + 2 % vuosittain MAJOITUSTILASTO - yöpymisvuorokaudet yhteensä - kotimaiset - markkinaosuus kotimaisesta kysynnästä - ulkomaiset (päämarkkina-alueittain) - markkinaosuus ulkomaisesta kysynnästä Yöpymiset kotimaiset ulkomaiset yhteensä Markkinaosuus kotimaiset 4,1 % - ulkomaiset 4,2 % - yhteensä 4,1 % Yöpymiset - kotimaiset + 1 %/ vuosi - ulkomaiset + 3 %/ vuosi Markkinaosuudessa Varsinais-Suomi pysyy valtakunnallisesti kolmen kysytyimmän matkailualueen joukossa. HENKILÖSTÖ Majoitus- ja ravitsemisalan työllinen työvoima hlöä, (ml.osa-aikaiset) v Työllinen matkailualan työvoima +1 % / vuosi ( 2011/ 5600 hlöä )

17 Liite 3 - Varsinais-Suomen matkailun kehittämisen toteuttamisohjelma Päivitetään ja seurataan vuosittain. Samalla seurataan maakunnan matkailun tilaa. Toimenpide Toteuttamisaika Vastuutahot 1. ERILAISTUMINEN: Varsinais-Suomen matkailun menestys perustuu kilpailijoista erilaistumiseen ja alueen luontaisiin vahvuuksiin pohjautuviin kärkituotteisiin joiden kehittämiseen panostetaan Yleisten puolto-/ myöntämiskriteerien luominen kehittämishankkeille Sovitaan toimintakokonaisuudet johon 80 % maakunnan matkailun kehittämisen tukirahoista käytetään vuodesta Laatujärjestelmän käyttöönotto julkista tukea kv-markkinointiin saavissa yrityksissä Matkailureittien ja reitistöjen kehittäminen ja liittäminen kansainvälisiin reitistöihin Maakunnan täydennys- ja aikuiskoulutuskeskukset vastaavat matkailuyritysten koulutustarpeeseen Turku Touring, V-S liitto, V-S TE- Keskus, seutukunnat 2006 V-S liitto, V-S TE-Keskus, Turku Touring, seutukunnat ao. yritys seutukunnat Esim. aikuiskoulutuskeskukset, ammatti-instituutit, ammattikorkeakoulut, tiedekorkeakoulut, muut täydennyskoulutuslaitokset 2. TYÖNJAKO: Maakunnan matkailua ohjaa Turku Touring yhteistyössä seutukuntien kehittämiskeskusten kanssa Matkailun seutukunnallisten 2006 seutukunnat koordinaattoreiden vakinaistaminen Seutukuntasopimusten solmiminen 2005 Turku TouRing, seutukunnat Maakunnallisen yhteistyöryhmän 2005 Turku TouRing, seutukunnat toiminnasta sopiminen Turku TouRing laatii vuosittaisen Vuosittain syyskuun loppuun Turku Touring maakunnallisen markkinointisuunnitelman jossa määritellään toimenpiteet ja osallistumisen kriteerit mennessä Varsinais-Suomen eventmanagement-suunnitelman Maakunnan matkailun yhteistyöryhmä laatiminen Maakunnallisen matkailuportaalin Turku Touring, seutukunnat kehittäminen Winresin internetmyynnin Turku Touring, ao. tuottajayritys integroiminen markkinoinnin www - sivuille V-S matkailuneuvontojen 2005 Turku Touring, seutukunnat puhelinjärjestelmien liittäminen toisiinsa Matkailun seutukunnallisten koordinaattoreiden vakinaistaminen 2006 seutukunnat 3. SAAVUTETTAVUUS: Varsinais-Suomen matkailullista saavutettavuutta parannetaan Myyntikanavien kehittäminen Tehostetaan Winres - asiakashallintajärjestelmän käyttöä myynnin työkaluna Käynnistetään hanke Scandianavian archipelago 2005 Turku Touring, ao. yritykset 2005 Turku Touring, Turunmaan Seutu ry., partnerit Ahvenanmaa ja Tukholma, rahoittajat

18 Saariston yhteysalusliikenteen kehittäminen: 1) Rengastieliikenne ympärivuotiseksi 2) Nauvo-Seili-Hanka -yhteyden rahoituksen turvaaminen 3) uusien liikenneyhteyksien kehittäminen reiteillä Parainen - Kemiö, Västanfjärd - Hanko sekä Turku Merimasku Velkua - Taivassalo 4) Saariston yhteysalusliikenteen turvaaminen vähintäänkin nykyisellä tasolla ja reitistöllä Turun kansainvälisen lentokentän toiminnan kehittämiseen vaikuttaminen - Uudet reitit - Lentoyhteyksien jatkuvuuden turvaaminen Turusta Tukholmaan ja Kööpenhaminaan. Matkakeskuksen aikaansaaminen Turkuun Rengastien rahoituksen varmistaminen jatkossa Kevyen liikenteen väylän rakentaminen koko Saariston rengastien reitille Turunmaan seutu ry, Merenkulkulaitos Turku Touring Tieliikelaitos

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI

HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI HÄMEENLINNAN YHTEISMARKKINOINTI AIKATAULU 05/2014 03/2015 04/2015 05/2015 ESISELVITYS BRÄNDITYÖ MASU + BUDJETTI YHTEISMARKKINOINTI MALLI + SITOUMUKSET TOIMINTA ALKAA TOIMEKSIANTO Kaupunginjohtajan aloitteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009

HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 HÄMEEN MATKAILU OY OMISTAJUUS YHTEISMARKKINOINTI-, MYYNTI- PALVELUSOPIMUSMALLI - STRATEGIATYÖRYHMÄN MIETINTÖ 25.3.2009 Matkailu maakunnan yksi strategisista elinkeinoista ja toiseksi suurin työllistäjä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010

Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly Oulun Matkailun Yhteismarkkinointi 25.2.2010 Pohjolan Mylly 2009 Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi?

Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Merellinen saaristo kansainvälisesti tunnetuksi miksi? Suomen saariston ainutlaatuisuus ja mahdollisuudet Mm. heikko saavutettavuus ja pirstaleinen yrittäjäkenttä alueen matkailullinen kehittymättömyys

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille Matkailun toimialaraportin julkistamisseminaari Rovaniemi 10.12.2014 Heli Mende, Visit Finland / Finpro Matkailuyrityksen systemaattinen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen

KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen KULTTUURIN KETJU Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen 17.5.2011 Kulttuurimatkailufoorumi Anne Karsikas-Järvinen Kulttuurin Ketju -hanke Kansallinen hanke, jonka tavoitteena on edesauttaa kulttuurimatkailun

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMA 2013-2020

VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMA 2013-2020 11.1./LL Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMA 20 VISIO 2020 Matkailumaakunnan omaleimaisuus näkyy tarjontana ja tunnelmana ympärivuotisessa korkeatasoisessa

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos 23.3.2010, Imatran kylpylä Päivän aiheet: Ihmeellinen imago: suhde mielikuvaan ja brandiin

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä

MATKAILUSTRATEGIA 2007 2010 Tiivistelmä MATKAILUSTRATEGIA 27 21 Tiivistelmä 1. STRATEGISELLA SUUNNITTELULLA HYVIÄ TULOKSIA Edellinen Lapin matkailustrategia vuosille 23-26 on ohjannut maakunnan matkailun kehittämistä määrittämällä strategisesti

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010

MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 KESKI-SUOMEN SUOMEN MATKAILUKLUSTERI 2005-2010 Keski-Suomen matkailun nykytila Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Kotimaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kulutus K-S v. 2002 oli yht. 361 milj.,

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi.

TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Toiminnan raportointi ja seuranta, tapahtuneisiin poikkeamiin nopea reagointi. TIETOTEKNIIKAN HYÖDYNTÄMINEN OSANA LIIKETOIMINTAPROSESSEJA: Sähköisen liiketoiminnan mahdollisuudet: Sisäiset ja ulkoiset prosessit Toiminnan tehostaminen, reaaliaikaisuus Toiminnan raportointi ja seuranta,

Lisätiedot

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen

KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA.

HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. HIMOKSEN & JÄMSÄN SEUDUN MATKAILUSTRATEGIA JÄMSÄN SEUDUN VÄLITÖN MATKAILUTULO OLI VUONNA 2010 52 MILJOONAA EUROA. MENESTYKSEN TARINA Jämsän seudun matkailun menestystarina on syntynyt Hiihtokeskus Himosvuori

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

T I I V I S T E L M Ä

T I I V I S T E L M Ä VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA VUOSILLE 2005-2008 T I I V I S T E L M Ä MAAKUNTAOHJELMA ON MAAKUNNAN TYÖKIRJA VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTA Koostuu viidestä omaleimaisesta seutukunnasta, joita ovat Loimaan,

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Kärkihankkeet 2015-2018

Kärkihankkeet 2015-2018 Matkailun poikkihallinnollinen sateenvarjo- (strateginen) ohjelma Suomi johtavaksi stopover - maaksi Kärkihankkeet 2015-2018 Finrelax- Suomesta hyvinvoin/matkailun kärkimaa Merellinen saaristo kansainvälises/

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja

Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Keski-Suomessa on ollut jo pitkään runsasta ja korkeatasoista kulttuuritarjontaa Maakunnan matkailukeskuksissa on tehty merkittäviä investointeja Kulttuuritarjonnan tuotteistaminen on ollut vaihtelevaa

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista Visioseminaari 17.4.2012 Aineiston keruu Sähköinen kysely laajalla jakelulla Kysely maaliskuussa, täydentävä kierros huhtikuun

Lisätiedot

Matkailualan aamu 11.02.2015

Matkailualan aamu 11.02.2015 Matkailualan aamu 11.02.2015 Ohjelma Haukkalan juhlatiloissa klo 8.15 11 klo 8.15 klo 8.30 klo 8.45 aamukahvia ja suolaista Tervetuloa Haukkalan juhlatiloihin yrittäjät Mikko ja Eija Halkilahti Ajankohtaisia

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorum Imatra 17.11.2011 Liisa Hentinen Liisa Matkailun Hentinen, MEK edisämiskeskus 1 Matkailun globaalit päävetovoimatekijät - kulttuuri (laajasti

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto, 12.5.2015 Aktiivisille ihmisille rakennettu aktiviteettikeskus. Paikka on aidosti ympärivuotinen. Jatkuvaa yhteistyötä, kehittämistä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki

Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke. TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki Etabloituminen Venäjän markkinoille -osahanke TouNet-hankkeen loppuseminaari 23.9.2014 Helsinki M I T Ä T E H T I I N? Venäjän markkinoille etabloituminen -osaprojektissa Etelä-Suomen/Päijät- Hämeen matkailumarkkinointia

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot