VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMA

Transkriptio

1 11.1./LL Varsinais-Suomen matkailuelinkeinon kehittäminen VARSINAIS-SUOMEN MATKAILUOHJELMA 20 VISIO 2020 Matkailumaakunnan omaleimaisuus näkyy tarjontana ja tunnelmana ympärivuotisessa korkeatasoisessa tuotetarjonnassa, jonka perustana ovat saaristo, elinvoimainen kulttuuri ja Varsinais-Suomi ruoka-aittana. Turun gateway-asema mereltä, ilmasta ja maalta vahvistaa koko maakuntaa. Kaupunkikulttuuria saariston sylissä on olennainen osa Suomen ja Itämeren matkailubrändiä. 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. YHTEENVETO 2. STRATEGIA 20 a. Vision avaaminen b. Strategiset linjaukset 3. TOIMINTASUUNNITELMA TEHTÄVÄNJAKO 5. LIITTEET a. Tilastoja b. Työryhmät, työpajat ja osallistujat 1. Yhteenveto Matkailuohjelma tehdään ohjaavaksi asiakirjaksi Varsinais-Suomen matkailun kehittämiselle Matkailuelinkeinoon liittyvän suunnittelun, toimenpiteiden ja päätöksenteon tulee perustua matkailuohjelmaan, joka on matkailun eri toimijoiden yhteinen näkemys. Matkailuohjelman keskeisten tavoitteiden pitää olla mukana maakuntaohjelmassa. Vision mukaiset tavoitteet ja toimenpideohjelma kirjoitetaan matkailuohjelmaan konkreettiselle tasolle, jotta suunnitelmia voidaan ryhtyä toteuttamaan heti. Ohjelman pitkän tähtäimen suunnitelmat pysyvät ajankohtaisia usean vuoden ajan. Varsinais-Suomen edellisen matkailustrategian voimassaoloaika , perustui Turun Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden 2011 hakuun ja toteutukseen, joissa koko maakunta oli mukana. Uudessa ohjelmassa kulttuuripääkaupunkivuoden markkina-arvo ja kokemukset pyritään hyödyntämään täysimääräisesti. Matkailustrategian tulee myös edelleen ohjata hanke- ja rahoitushakemuksia ja -päätöksiä ja näin varmistaa Euroopan Unionin ja kansallisten rahoitusmahdollisuuksien tehokas käyttö alueella. Rahoitus kohdistetaan erityisesti matkailuohjelmassa nimettyihin tai ohjelman seurantavaiheissa nimettäviin kehittämisen painopistealueisiin. Vakiintunut alueellinen yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin välillä matkailumarkkinoinnissa ja matkailun kehittämisessä on Varsinais-Suomen kilpailuetu, jota edelleen vahvistetaan matkailuohjelmassa. 2. STRATEGIA 20 a. Vision avaaminen Matkailumaakunnan omaleimaisuus näkyy tarjontana ja tunnelmana ympärivuotisissa korkeatasoisissa tuotteissa, joiden perustana ovat saaristo, elinvoimainen kulttuuri ja Varsinais-Suomi ruoka-aittana. Turun gateway-asema mereltä, ilmasta ja maalta vahvistaa koko maakuntaa. Kaupunkikulttuuria saariston sylissä ovat olennainen osa Suomen ja Itämeren matkailubrändiä 2

3 Ympärivuotinen saavutettavuus perustuu Turun sataman autolauttaliikenteeseen ja kansainväliseen lentoasemaan, jonne tulee useita suoria lentoja Euroopasta. Lentoasema on Helsinki- Vantaan jälkeen Suomen liikennöidyin niin henkilöliikenteen kuin lentoasematoiminnan kannattavuuden varmistavan rahtiliikenteenkin osalta ja lentokenttää kehitetään edelleen. Turun asema yhtenä Suomen tärkeimmistä logistisista keskuksista on vahvistunut. Maakunnan sisäinen saavutettavuus taataan toimivalla joukkoliikenteellä, tiheillä juna- ja linja-autovuoroilla, turvallisilla valtateillä sekä Turkuun rakennetulla matkakeskuksella. Varsinais-Suomen matkailun ehdoton vetovoimatekijä on ainutlaatuinen Turun saaristo, jossa matkailupalveluja on Kustavista Särkisaloon. Vuoteen 2020 mennessä saarten keskinäiset palveluketjut toimivat ympäri vuoden kysynnän mukaan ja Saariston Rengastie on hyvin tuotteistettu ja helposti saavutettava toimivin laiva- ja lauttayhteyksin. Saaristoelämyksiä pääsee kokemaan helposti eri puolilta maakuntaa. Kansallispuisto-alueiden matkailullisessa hyödyntämisessä kestävällä tavalla Varsinais-Suomi on kansainvälinen esikuva. Saariston ohella maakunnan vahvuutena on Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden vauhdittama kulttuurimatkailu, joka vetää matkailijoita ympäri vuoden. Ansaittua mielenkiintoa pidetään yllä ja varmistetaan elävän kaupunkikulttuurin, laadukkaan ohjelmiston ja monipuolinen tapahtumatoiminnan tarjontana ympäri vuoden myös jatkossa. Turku jatkaa Suomen kulttuurin pääkaupunkina ja Varsinais-Suomi kulttuurimaakuntana. Tuotekehityksessä huomioidaan historia, paikallisuus ja aitous. Loistava turkulainen sirkus- ja nukketeatteritaide leimaa edelleen koko kaupunkia. Maakuntaa markkinoidaan innovatiivisesti ja tehokkaasti kotimaassa ja ulkomailla ja Kaupunkikulttuuria saariston sylissä - ja Kiss my Turku -sloganit tunnetaan kansainvälisesti. Tulevina vuosina matkailua tukevaan infrastruktuuriin investoidaan voimakkaasti. Musiikki - ja kongressitalo nk. Hämähäkkitontilla sekä Suomen 100-vuotisjuhlavuotena 2017 avattava Turun historiallinen museo palvelevat paikallisia asukkaita ja matkailijoita. Varsinais-Suomi on suotuisien viljelyolosuhteidensa myötä aina ollut Suomen ruoka-aitta. Geopoliittinen sijainti on juurruttanut alueelle omaleimaisen ruokakulttuurin, johon sekä läntisten että itäisten vaikutteiden parhaat palat on sulautettu. Lähiruoka-ajattelu, logistinen kilpailuetu, vuodenaikoihin perustuvat sesonkiherkut, alan korkeatasoiseen koulutukseen perustuva osaaminen, innovatiivinen tuotekehittely ja eri toimijoiden yhteistyö takaavat maakunnalle ainutlaatuisen mahdollisuuden nousta maineeseen ja kansainvälisesti tunnetuksi gastronomiseksi matkakohteeksi. b. Strategiset linjaukset matkailuohjelman strategiset painopisteet erilaistuminen, työnjako ja saavutettavuus ovat edelleen relevantteja. Erityisesti saavutettavuus on alueen matkailun elinehto matkailuohjelma on haluttu kirjoittaa vielä edellistäkin konkreettisemmaksi. Strategisiksi valinnoiksi on nostettu saavutettavuus, osaaminen, tuotekehitys, investoinnit ja edunvalvonta. Tavoitteena on vahvistaa matkailualan merkitystä päätöksenteossa. Varsinais-Suomi voidaan jakaa matkailullisesti kolmeen eritasoiseen kehitysvyöhykkeeseen: A. Kaupunkikeskukset. Toimivat maakunnan matkailun sisäänheittäjinä. Kaupunkien tunnettuus, liikenteellinen saavutettavuus, suuri majoituskapasiteetti, suurimmat yksittäiset käyntikohteet ja tapahtumat sekä laaja palveluverkosto tuovat matkailijat alueelle. (Turku, Naantali, Uusikaupunki, Salo) 3

4 B. Matkailukeskittymien vyöhyke. Paikkakunnat ja yritykset, joissa on vetovoimatekijöitä: käyntikohteita, elämystarjontaa, aktiviteetteja, ruokailu- ja majoituspalveluja, kaupan palveluja. Erillisiä kehitettäviä matkailukeskittymiä on myös kaupungeissa. (Esim,: Nauvon keskusta, Paraisten keskusta, Mossala, Airisto, Meri-Teijo, Kustavin keskusta, Kustavin Parattulan alue, Kustavin Vuosnainen, Taalintehdas, Kasnäs, Särkisalo, Meri-Teijo, Halikon ja Wiurilan historiallinen ympäristö, Salon urheilupuisto ja golf-kohteet, Tuorlan alue, Kaarinan Kuusisto, Kavalto, Askaisten Louhisaaren ja kirkon alue, Raisio, Rymättylän Röölä, Paratiisisaari, Masku, Vihreä Kolmion Loimaan seutu, Korpoström, Kemiön Strömma, Paimion Vista, Utö, Herrankukkaro, Taattinen, Vaihela, Kultaranta Resort jne). C. Luontovyöhykkeet. Alueiden pysyvä matkailullinen palvelutarjonta on kausiluonteista ja painottuu erityisesti kesäsesonkiin. Kohteissa on omatoimimatkailua ja yritysten järjestämää (pien)ryhmämatkailua. (Saaristomeren ja Selkämeren kansallispuistot sekä Kurjenrahka/Kuhankuono/Vaskijärvi, majakkasaaret ja pienemmät luonnonsuojelualueet; Paraisten Lenholm, Maskun Oukkulanlahti, Särkisalo jne.) Strategisten linjausten mukaisia toimenpiteitä on tarkasteltava kunkin kehitysvyöhykkeen osalta. SAAVUTETTAVUUS Sähköiseen saavutettavuuteen panostaminen on jatkuvaa. Maakunnan matkailuportaalia voimistetaan turkutouring.fi -sivuston kehittämisellä ja varmistamalla, että se pysyy sisällöllisesti ja teknisesti ajantasaisena sekä asiakaslähtöisenä. Mobiililaitteiden sovelluksia ja sosiaalista mediaa hyödynnetään. Innovaatioita kehitetään ja otetaan käyttöön. Turku Touring ylläpitää ympärivuotista maakunnallista matkailuneuvontaa (viiden tähden matkailuneuvonta), josta tietoa alueen palveluista ja tapahtumista jaetaan henkilökohtaisesti, sähköpostitse, puhelimitse ja esitteiden avulla. Seutukunnissa on omat matkailuneuvontapisteet. Koko Varsinais-Suomen saavutettavuus perustuu erityisesti Turun saavutettavuuteen maalta, mereltä ja ilmasta. Kehittämällä keskeisiä liikenteen solmukohtia ja alueellisia avainreittejä parannetaan myös sisäistä saavutettavuutta ja lähimatkailua. A. Vuoteen 2020 mennessä maakunnan saavutettavuus julkisilla liikenneyhteyksillä paranee huomattavasti. Turkuun rakennettavasta matkakeskuksesta pääsee sujuvasti ja nopeasti linja-autolla ja rautateitse alueen muihin kaupunkikeskuksiin, matkailukeskittymiin ja koko Varsinais-Suomeen. Kansainvälinen ja maan sisäinen lentoliikenne vilkastuu Turun kansainvälisen lentoaseman ykkösterminaalin laajentamisen myötä. Lentoaseman kehittäminen maan liikennöidymmäksi aluelentoasemaksi palvelee koko Varsinais-Suomea. Matkailijan liikkuminen helpottuu merkittävästi matkakeskuksen sekä lähivuosina rakennettavan monikanavaisen opastejärjestelmän ansiosta. Päivittäinen autolauttaliikenne takaa yhteydet Ahvenanmaalle ja Ruotsiin. Laivaliikenteen päästöongelmat on ratkaistu. Risteilylaivaliikenne lisääntyy luotsausmaksujen kohtuullistamisella ja risteilymatkustajien viipymä pidentyy: oheisohjelmat ulottuvat kulttuuri- ja liikuntaaktiviteetteihin (konsertit, arkkitehtuuri, golf, Nordic Walking). Kesäsesongin aikana tehdään risteilyjä Baltiaan. B. Yhteydet kaupunkikeskuksien ja matkailukeskittymien välillä ovat nopeat ja sujuvat. Yhteysliikenne on tehokasta ja aikataulut ovat loogisessa ja helposti ymmärrettävässä muodossa. Julkisen sektorin yhteistyö yksityisten toimijoiden kanssa helpottaa liikenteen sujuvuutta etenkin sesonkien ja tapahtumien aikana. Saariston Rengastiellä saarten yhteysliikenne on taattu pe- 4

5 rustasolla ympärivuotisesti ja sesonkien kasvavat liikennemäärät huomioidaan aikatauluissa ja reiteissä. Pyöräily reitillä on turvallista. Opasteisiin panostetaan siten, että koko Turun saaristossa on yhtenäinen fyysinen ja sähköinen opastejärjestelmä. Saaristoon pääsee helposti esimerkiksi Aurajoelta, Naantalista, Uudestakaupungista, Salosta ja Meri-Teijolta. C. Uloimman saariston saavutettavuus taataan pääliikenneväylien turvaamisella. Asukkaiden, mökkiläisten ja matkailijoiden tarpeet otetaan huomioon. Aikataulujen tulee olla sujuvat ympäri vuoden (etenkin kesäsesongin aikana) ja ne julkaistaan käyttäjäystävällisellä tavalla. Erityisesti saaristo- ja retkeilyvyöhykkeellä, jossa luonto on matkailullisessa pääosassa, tulee panostaa matkojen maisemallisuuteen ja elämyksellisyyteen. Saariston opastejärjestelmän tulee ulottua myös ulkosaariston päämatkailukohteisiin. OSAAMINEN Matkailuelinkeinon kasvun lisäämiseksi tulee koordinoituun kehittämiseen panostaa. Turku Touringiin perustettavan pysyvän ja resursoidun kehittämistoiminnon tehtävänä on edistää yritysten kehittämistä ja kannattavuutta, varmistaa laadunkehittämistä ja innovaatioiden hyödyntäminen yrityksissä sekä auttaa alkavia yrityksiä kasvuun. Kehittämistoiminto on välttämätöntä resursoida viimeistään Osaamiskeskusohjelman päättyessä Alueen korkeakoulut tuottavat maakuntaan koulutusta, tutkimusta sekä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa liittyen matkailuliiketoimintaan ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Turun Matkailuakatemia on Turun matkailun ja kulttuurin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen poikkitieteellinen yhteistyöverkosto, jonka toiminta tulee resursoida pysyvästi. Se tuottaa tietoa tukemaan varsinaissuomalaisen matkailun kehittymistä. Tutkimuskentällä tärkeitä tavoitteita ovat yhteistyö erilaisten mittareiden ja tilastojen kehittämiseksi, jotta elinkeinon taloudelliset vaikutukset olisivat helposti osoitettavissa. MAVA- (Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset) mittaristo otetaan jatkuvaan käyttöön vertailukelpoisen aineiston saamiseksi mittauskohteiksi soveltuvissa kaupungeissa. Päätöksenteon tueksi vakiinnutetaan lisäksi; esim. valtakunnallisen Tietovarannot -tutkimuksen tekeminen Varsinais-Suomessa. Tutkimus tuottaa kootusti perustietoa henkilöstömääristä, majoitus- ja ravitsemuskapasiteetista, aktiviteettitarjonnasta, asiakaskunnasta ja yritysten investoinneista. Varsinais-Suomen tulee yhteistyössä varmistaa matkailun ja ravintola-alan ammattikorkeakoulutus alueella suomen-, ruotsin- ja englanninkielisenä koulutuksena seuraavassa toimiluvassa. Matkailua pystytään lisäämään tarjoamalla esim. elämysmatkailussa palvelua myös asiakkaan äidinkielellä. Englanninkieliseen koulutukseen pystytään ottamaan myös mm. syntyperäisiä venäjän-, kiinanjne. kielen taitajia. Maakunnallinen Matkailuparlamentti on tärkeä elinkeinon keskinäinen tapaamisfoorumi, joka järjestetään säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Tilaisuudet ovat tärkeitä elinkeinon sisäiselle keskustelulle, tutkimustulosten ja tarjolla olevat palveluiden esittelylle sekä uusien kehittämis- ja tutkimustarpeiden tunnistamiselle. Myös matkailun koulutuspaikkojen ennakointifoorumi tulee vakiinnuttaa vuosittaiseksi tilaisuudeksi, jotta osaavan työvoiman määrä vastaa suhdanteita. TUOTEKEHITYS Matkailuelinkeino elää ja kehittyy tuotteiden ja palveluiden kautta. Kilpailukykyä parannetaan jatkuvalla tuotekehityksellä ja asiakasymmärryksen hankinnalla. Kannattavuuden lisäämiseksi panostetaan yritysten yhteistyöhön, laatuun, innovatiivisuuteen ja vastuullisuuteen. Vastuullisuus nostetaan Varsinais-Suomen matkailun merkittäväksi kilpailuvaltiksi. Matkailutuotteiden tarjontaa vahvistetaan kehittämällä kokonaan uusia tuotteita ja palveluita, mutta myös olemassa olevien lupaavien tuotteiden kehittämistä jatketaan aktiivisesti. Entuudestaan vahvoja matkailukeskittymiä tuetaan 5

6 varmistamalla toiminnan laajentumiseen tarvittavat edellytykset, mm. vierailukeskus-konseptin avulla. Yhteistyötä tehdään eri vyöhykkeiden välillä ja yli seutukunta- ja kuntarajojen. Innovatiivisuudella haetaan aktiivisesti uuden tyyppisiä tuotteita, joista hyödynnetään muita toimialoja; mm. Technical Visits -asiantuntijavierailut ja Varsinais-Suomen alueella kuvattujen elokuvien matkailullinen hyödyntäminen. Ruoka-aitta-teeman ympärillä matkailualan yhteistyö laajenee maaseutuelinkeinoihin, lähiruokatuotantoon, puutarhaviljelyyn, elintarvikejalostukseen, kalastukseen ja metsästykseen. Tuotekehityksessä tulee huomioida paikallinen kulttuuri ja vastuulliset tuotantotavat. Laatuun kiinnitetään huomiota opastamalla yrityksiä hyödyntämään laadunkehittämisohjelmia tai niiden osia, jolloin tasalaatuisuuden ja erinomaisen palveluasenteen myötä Varsinais-Suomi tunnetaan yhtenä Suomen ehdottomista matkailun kärjistä. Yrityksille tuotetaan koulutusta liittyen tuotekehitykseen, tapahtumatuottamiseen sekä viestintään. Tuoteperheitä ja palveluketjuja vahvistavia verkostoja lujitetaan. Lisäksi eri vyöhykkeillä tehdään seuraavanlaista tuotekehitystä: A. Uuden musiikki- ja kongressitalon myötä kongressimatkailun tuoma matkailutulo kasvaa. Tapahtuma-/palveluntuottajien/tilanvuokraajien yhteistyöllä pyritään päällekkäisten rakenteiden purkamiseen. B. Saariston rengasteitä kehitetään kokonaisuutena edelleen niin, että palveluketju on katkeamaton etenkin sesongin aikana, jota pyritään pidentämään esim. alueella järjestettävien tapahtumien sijoittamisella myös kevääseen ja syksyyn. Lauttayhteyksien aikataulut ja reitit palvelevat sekä asukkaita, mökkiläisiä että turisteja sesongin mukaisesti. C. Hyvinvointipalveluja kehitetään ja uusia hyvinvointipalveluja tuotteistetaan. Suomalaiseen elämäntapaan liittyviä tapoja tuotteistetaan (esim. sauna, marjastus, sienestys). Urheilutapahtumiin liittyviä palveluja kehitetään ja niihin liitetään matkailullisia elementtejä: (esim. Loimaa: sisäpallopelien pääkaupunki, Paimio: suunnistustapahtumat, Kupittaan uusi palloiluhalli, Salon kaupungin urheilupuisto; Metsähallituksen retkeilyalue Teijolla; Salon alueen kolme golfkenttää). D. Luontovyöhykkeellä eri kohderyhmät huomioidaan tuotetarjonnassa: kokous/tapahtuma/perhe/ryhmämatkailu/wellness/ulkoilma-aktiviteetit Palvelutuottajat sitoutetaan tuotteiden jatkuvuuteen takaamalla jakelukanavien jatkuvuus mm. verkkokauppaa kehittämällä.. INVESTOINNIT Matkailuelinkeino ja sen synnyttämät taloudelliset vaikutukset tunnustetaan ja sitä tukevaan infrastruktuuriin investoidaan seuraavan kahdeksan vuoden aikana voimakkaasti. Seurauksena Varsinais-Suomi nähdään yhä vetovoimaisempana investointikohteena myös muualla Euroopassa. Selvitetään mahdollisuudet luoda rakennetun ympäristön kehittämiseen oma kevyt rahoitusinstrumenttinsa, josta yksityinen sektori voi hakea avustuksia esim. lauttarantojen ja sen tyyppisten ympäristöjen kohentamiseen yleisen viihtyvyyden parantamiseksi. A. Koko maakunnan saavutettavuus parantuu merkittävästi Turun linja-auto- ja rautatieliikenteen yhteen nivovan matkakeskuksen myötä. Turun kansainvälisen lentoaseman ykkösterminaalin laajennus takaa yhä vilkkaamman henkilö- että rahtiliikenteen. Turun historiallinen museo rakennetaan ja Hämähäkkitontille nousee musiikki- ja kongressitalo, Fortuna-kortteli saneerataan. 6

7 Valtateiden 8. ja 9. perusparannukset hyödyttävät matkailuliikennettä (perheet, ryhmät) B. Turun matkakeskuksesta lähtee riittävästi yhteyksiä kaikkiin matkailukeskittymiin ympäri vuoden. Rengastien kokonaisvaltainen kehittäminen tuo alueelle yhä enemmän matkailijavirtoja ja reittiä voidaan markkinoida voimallisemmin. (sesongin mukaiset yhteydet ja leveät pientareet/kevyen liikenteen väylät, ympäristön kehittäminen myös esim. lossirannat) C. Yhteysalusten liikennöinti keskeisimpiin kohteisiin taataan ympärivuotisesti. EDUNVALVONTA Matkailun merkitys ja painoarvo merkittävänä toimialana korostuu alueellisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa: päättäjien informointiin matkailuasioissa panostetaan (tiedotteet, sidosryhmäjulkaisut, tapaamiset). Turku Touring kerää, tuottaa ja toimittaa matkailun tieto- ja hallintopalveluita maakunnan julkishallinnolle ja päättäjille. Maakunnan virkamiehet ja matkailun toimijat tapaavat vuosittain Kaikissa matkailun eri sektoreiden kansallisissa elimissä tulee olla edustaja Varsinais-Suomesta (esim. MaRa). Alueen edunvalvontaa koordinoi Turku Touring yhdessä Varsinais-Suomen liiton ja alueen kehityskeskusten kanssa. Sidosryhmäyhteistyötahot kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on tunnistettu ja yhteistyö on vakiintunutta: mm. Liikenne- ja viestintäministeriö, VR, Finavia, laivayhtiöt, Itämeren alueen yhteistyö. 3. TEHTÄVÄNJAKO Maakunnallisella tasolla matkailua elinkeinona ohjaa Turku Touring, koko Varsinais-Suomen kattava matkailun alueorganisaatio, yhteistyössä seutukuntien elinkeinojen kehittämisestä vastaavien kehittämiskeskusten tai muun vastaavan organisaation kanssa. Kuntatason osallistuminen matkailuyhteistyöhön tapahtuu kuntakohtaisten tarpeiden mukaan. Seutukuntien kehittämiskeskuksissa on vähintään yksi matkailutoimialasta vastaava kokopäiväinen vakinainen työntekijä ja seutukuntien matkailuvastaavat tekevät kiinteää yhteistyötä Turku Touringin kanssa. Kansainvälisen markkinoinnin, messuosallistumisten ja valtakunnallisten kampanjoinnin suunnittelusta ja koordinoinnista vastaa Turku Touringin markkinointiryhmä, jossa on alueen matkailun kärkiyritysten edustus. Kärkiyritykset ovat lisäksi sitoutuneet huomattavaan vuosittaiseen taloudelliseen panostukseen yhteismarkkinoinnissa. Yhteismarkkinoinnin ja alueellisen matkailumarkkinoinnin näkyvyys hyödyttää myös pieniä ja keskisuuria matkailuyrityksiä. 4. TOIMINTASUUNNITELMA Matkailun kehittämisen kokonaisvastuu alueella on maakuntaohjelman mukaisesti Turku Touringilla. Tavoitteiden toteutumiseksi on määritelty toimenpiteitä, joita ryhdytään toteuttamaan heti sekä niitä jotka vaativat pohjatyötä ja joita toteutetaan pidemmällä aikavälillä. Toimenpiteiden onnistumista ja kehittymistä seurataan vuosittain Turku Touringin koolle kutsumissa kokouksissa. Samalla päivitetään tehtävät ja toimenpiteisiin osallistuvat tahot seuraaville ajanjaksoille. Seuraava arviointi tehdään, kun rakennerahastokausi on alkamaisillaan ja toimintalinjat hyvin selvillä. TOIMENPIDE TOTEUTTAMISAIKA OSALLISTUJAT OSAAMINEN Kehittämistoiminnon organisoiminen VS liitto, Turun kaupunki 7

8 Turun Matkailuakatemian vakiinnuttaminen ja rahoituksen varmistaminen Maakunnan vetovoimaisuutta tukevien tutkimusten tuottaminen Yrityskoulutukset laatujärjestelmien käyttöönotosta, asiakkuudenhallinnasta, sähköisestä saavutettavuudesta ja vastuullisuudesta SAAVUTETTAVUUS Lentoaseman 1. terminaalin laajennus Saariston rengastien kiertävä kevyen liikenteen väylä Matkakeskus TUOTEKEHITYS Tuotekehitystyökalujen ja laatujärjestelmien käyttöönotto Ruoka-Aitta-teeman tuotekehitys Tuoteteemojen kehittäminen: Hyvinvointi ja elämäntapatuotteet Rahoitusinstrumentti rakennetun ympäristön kehittämiseksi Musiikki- ja kongressitalo hämähäkkitontille Fortuna-kortteli INVESTOINTI EDUNVALVONTA MAVA-mittariston käyttö Matkailun alueelliset Tietovarannottutkimus Matkailu-, ravintola- ja kulttuurialan ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen Edunvalvonnan kartoitus ja tavoitetilanteet asettaminen Hankelausunnot ja rahoitussuositukset jäsenkorkeakoulut jäsenkorkeakoulut Yritykset yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa Finavia Alueen kunnat Turun kaupunki Yritykset yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa Yritykset yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa Yritykset yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden kanssa VS liitto, VSELY Turun kaupunki Turun kaupunki Alueen kaupungit V-S liitto, VSELY, Turun kaupunki, koulutusorganisaatiot Turku Touring Turku Touring 5. OHJELMAN VALMISTELU Turku Touring yhdessä keskeisten yhteistyökumppanien ml. Varsinais-Suomen liitto totesivat vuoden 2011 lopulla tarpeen matkailuohjelman päivitykselle. Matkailuohjelman valmistelussa on varmistettu alueellisen osanoton kattavuus. Valmistelutyöhön kuuluivat maakunnan viidellä seutukunnalla pidetyt työpajat, joissa matkailuyrittäjiltä ja muilta paikallisilta toimijoilta kerättiin tietoja ja tarpeita. Samalla kartoitettiin eri tahojen resursseja ja suunnitelmia, jotta jatkossa voidaan muodostaa useampia alueita yhdistäviä ja siten vaikuttavampia toimenpiteitä ja välttyä päällekkäisyyksiltä. Koulutuksen ja tutkimuksen tilannetta nyt ja tulevaisuudessa pohdittiin erillisessä työpajassa. Itse ohjelman tekemistä on ohjannut matkailuelinkeinosta, hallinnosta ja kehittäjistä koostuva työryhmä. 8

9 Lisäksi matkailua tukevista maankäyttösuunnitelmista on keskusteltu Varsinais-Suomen liiton edustajien kanssa. Ohjelmaa tehtäessä on otettu huomioon Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma, seutukuntien elinkeino ja -kehittämisohjelmat, Turun kaupungin osaamis- ja elinkeino-ohjelma, Suomen matkailustrategia 2020 sekä Suomen matkailupoliittiset linjaukset. Strategian seurannasta ja toimenpideohjelman päivittämisestä vastaa Maakunnan matkailun yhteistyöryhmä, jonka Turku Touring kutsuu koolle vuosittain Matkailuohjelmaa on työstetty seuraavissa tilaisuuksissa ja kokouksissa Varsinais-Suomen matkailuparlamentti Seutukunnalliset työpajat: Loimaan seutu Turun seutu Salon seutu Saaristo Vakka-Suomi Matkailuakatemia työpaja Ohjelmatyöryhmä: kokoukset pj Anne-Marget Niemi Turku Touring Esa Högblom Varsinais-Suomen liitto Liisa Lemmetyinen Turku Touring Tarja Rautiainen Naantalin matkailu / Turun seutu Eija Martti Vihreä Kolmio / Loimaan seutu Aura Jäntti Vihreä Kolmio / Loimaan seutu Kristiina Salo Uusikaupunki / Vakka-Suomi Niclas Gestranius Paraisten kaupunki / Saaristo Leena Erälinna YritysSalo / Salon seutu Eila Hoffrén ProAgria Farma Antti Kirkkola Turun kaupunki Olli Immonen Turun Museokeskus Tuija Suominen-Åkerlund Turun kauppakamari Jouni Vuorinen Turun kauppakamari Päivi Lappalainen Turku Touring / Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Telle Tuominen Matkailuakatemia / Turun AMK Kirsi Kärpijoki ELY-keskus siht. Lotta Mujo Turku Touring Maankäyttösuunnitelmia koskenut kokous: Varsinais-Suomen liitto/turku Touring 9