Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa
|
|
- Sari Pesonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Katsaus tieteessä Tiina Nokireki ELL, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, eläintautivirologian tutkimusyksikkö Olli Vapalahti LT, professori, ylilääkäri, kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, Haartman-instituutti, virologian osasto ja HUSLAB, virologian ja immunologian osasto Lepakkorabiesta esiintyy myös Suomessa Suomen lepakoissa esiintyy rabiesta. Lepakkotutkija kuoli Suomessa vuonna 1985 eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2 (European Bat Lyssavirus 2, EBLV-2) -tartunnan seurauksena. Vuonna 2009 eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 eristettiin Turun Kakskerrasta löytyneestä lepakosta. Nämä viruskannat ovat keskenään lähes identtisiä. Lepakoita pidetään lyssavirusten alkuperäisenä isäntäeläinlajina. Ainoastaan yhtä genotyyppiä ei ole osoitettu lepakosta sen isäntäeläinlajia ei vielä tiedetä. Tällä hetkellä tunnetuista 12:sta lyssaviruksen genotyypistä seitsemän on raportoitu aiheuttaneen rabieksen ihmiselle. Ihmisillä käytetyt rabiesrokotteet antavat suojan klassista rabiesta (RABV) vastaan, mutta myös osittaista suojaa eurooppalaisia ja australialaisia ja joitakin afrikkalaisia lepakkorabieskantoja vastaan. Jos lepakko puree ihmistä, puremahaava puhdistetaan runsaalla vedellä ja saippualla ja desinfioidaan. Mahdollisimman nopeasti, viimeistään vuorokauden kuluessa puremasta, aloitetaan immunoglobuliini- ja rokotushoito. Hoitoa ei tule jättää antamatta, vaikka puremasta olisi jo kulunut aikaa. Ennaltaehkäisevää rabiesrokotusta suositellaan henkilöille, jotka työssään tai harrastuksessaan ovat säännöllisesti tekemisissä lepakoiden kanssa. Myös ennaltaehkäisevästi rokotettu henkilö tarvitsee kuitenkin altistuksen jälkeisen rokotuksen. Vertaisarvioitu VV Rabies (ihmisen vesikauhu, eläimen raivotauti) on aina kuolemaan johtava viruksen aiheuttama aivotulehdus. Taudin aiheuttajat kuuluvat rhabdovirusheimon lyssavirusten sukuun ja ovat luodinmuotoisia vaipallisia viruksia, joiden genomi on yksisäikeinen RNA. Lyssaviruksia tunnetaan 12 eri genotyyppiä (taulukko 1). RABV eli klassinen rabiesvirus on endeeminen suuressa osassa maailma, ja rabiekseen kuolee n ihmistä vuodessa. Valtaosa tartunnoista on kehitysmaissa koiranpuremien aiheuttamia. Lepakot ylläpitävät myös klassista rabiesvirusta; Amerikoissa ja Yhdysvalloissa suurin osa ihmisten rabieskuolemista on nykyään lepakoiden aiheuttamia. Euroopassa klassinen rabiesvirus esiintyy vain maanisäkkäissä, ei lepakoissa, joilla lajista riippuen puolestaan esiintyy eri lepakkorabieskantoja. Ilmeisesti myös klassinen rabiesvirus on alun perin lähtenyt liikkeelle lajisiirtymästä lepakoista maanisäkkäisiin (2). Kaikki muut genotyypit, paitsi Mokola-virus, jonka isäntäeläinlajia ei vielä tunneta, on eristetty lepakoista (Chiroptera spp.). Seitsemän genotyypin on todettu aiheuttaneen ihmisen rabieksen. Lukuun ottamatta klassista rabiesvirusta, eri genotyypeillä on oma maantieteellinen jakaumansa, joka riippuu lepakkoisäntälajin levinneisyydestä. Yksittäiset lepakkolajit näyttävät olevan lyssavirusten ohella monien (yksisäikeisten) RNA-virusten vakavien zoonoottisten tartuntojen ja lajisiirtymien takana, sillä rabieksen lisäksi lepakoista ovat peräisin mm. SARS-koronavirus, Ebola-, Marburg- ja henipavirukset sekä eräät ihmis- ja eläinpopulaatioissa leviävät tavalliset flunssa- ja tartuntataudit. Klassinen rabiesvirus (RABV), Duvenhagevirus (DUVV), Euroopan lepakkolyssavirus 1 (EBLV-1), Euroopan lepakkolyssavirus 2 (EBLV-2) ja Australian lepakkolyssavirus (ABLV) sekä Aravan (ARA)-, Khujand (KHU)- ja Irkut (IRKV) -virukset kuuluvat perimänsä, patogeenisuutensa ja immunogeenisuutensa perusteella samaan ryhmään. Lagos-lepakkovirus (LBV), Mokola-virus (MOKV) ja Shimoni-lepakko virus (SHIBV) muodostavat toisen ryhmän. Länsi- Kaukasian lepakkovirus (WCBV) ei kuulu selkeästi kumpaankaan ryhmään (3). Tunnettujen 12 genotyypin lisäksi on ehdotettu kahta uutta genotyyppiä: Saksassa lepakosta eristetty Bokeloh-virus (BBLV) (4) sekä Tansa niassa sivettikis 491
2 Katsaus Taulukko 1. Lepakkorabiesvirusten genotyypit, isäntäeläinlajit, maantieteellinen jakautuminen, tunnetut ihmistartunnat ja rokotteiden suojaavuus (1). Virus Genotyyppi Isäntäeläinlaji 1 Tunnettuja ihmistartuntoja Maantieteellinen esiintyminen Klassiseen rabiesvirukseen perustuvat rokotteet suojaavat Klassinen rabiesvirus (RABV) 1 Maanisäkkäät, useat amerikkalaiset lepakkolajit Kyllä Maailmanlaajuinen Kyllä Lagos-lepakkovirus (LBV) 2 Epomophorus wahlbergi Ei Afrikka Ei (koira, kissa, mangusti) Mokola-virus (MOKV) 3 Tuntematon Kyllä Afrikka Ei (päästäinen, jyrsijät, koira, kissa) Duvenhage-virus (DUVV) 4 Miniopterus spp. Kyllä Afrikka Kyllä Eurooppalainen lepakkolyssavirus 1 (EBLV-1) Eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 (EBLV-2) Australian lepakkolyssavirus (ABLV) 5 Eptesicus serotinus Kyllä Eurooppa Kyllä (lammas, kivinäätä, kissa) 6 Myotis daubentonii Kyllä Eurooppa Kyllä 7 Australian lepakkolajit Kyllä Australia Kyllä Aravan-virus (ARAV) 8 Myotis blythii 2 Ei Kirgistan Kyllä? Khujand-virus (KHUV) 9 Myotis mystacinus 2 Ei Itäinen Siperia Kyllä? Irkut-virus (IRKV) 10 Murina leucogaster 2 Kyllä Kaukasus Kyllä? Länsi-Kaukasian lepakkovirus 11 Miniopterus schreibersi 2 Ei Länsi-Kaukasuksen Ei? (WCBV) vuoristo Shimoni-virus (SHIBV) 12 Hipposideros commersoni 2 Ei Kenia Ei 1 Lepakkolaji, josta virus pääasiallisesti eristetty (suluissa muita lajeja, joista kyseinen virus on osoitettu). 2 Vain yksittäisiä eristyksiä. Hoito aloitetaan aina lepakon pureman tai raapaisun jälkeen. sasta eristetty Ikoma-virus (IKOV) (5). Koska lepakoiden lajikirjo on laaja käsittäen toista tuhatta lajia, on odotettavissa, että uusia lepakoiden levittämiä lyssavirusgenotyyppejä löydetään jatkuvasti lisää. Lepakkorabies Euroopassa Euroopassa esiintyy eurooppalaista lepakkolyssavirustyyppiä 1 ja 2 (EBLV-1 ja EBLV-2) (1). Vuosien aikana Euroopassa on tutkittu lepakkoa, ja rabiesvirus on osoitettu 994 lepakosta (taulukko 2). Näistä viruksista yli 95 % on kuulunut EBLV-1-tyyppiin näitä on eristetty useimmiten etelänlepakoista (Eptesicus serotinus). Eniten EBLV-1-osoituksia on tehty Alankomaissa, Saksassa, Tanskassa, Puolassa, Ranskassa ja Espanjassa. EBLV-2 on osoitettu viidestä maasta: Alankomaista, Britanniasta, Sveitsistä, Saksasta ja Suomesta. Kaikki Alankomaissa tehdyt osoitukset ovat olleet lampi siipasta (Myotis dasycneme) kun taas muissa maissa osoitukset ovat olleet vesisiipasta (Myotis daubentonii) (6). Saksassa todettiin lepakosta, jolla oli rabiekseen sopivia oireita, EBLV-2-kannoista poikkeava rabiesvirus. Virus eristettiin ripsisiipasta (Myotis nattereri) ja nimettiin Bokeloh-lepakkolyssavirukseksi (4). Lepakolla tyypillisiä rabiesoireita ovat outo käytös ja ääntely, välinpitämättömyys ja toisaalta yllättävät aggressiiviset kohtaukset, jolloin lepakko hyökkäilee ja yrittää purra. Kun halvausoireet alkavat, lepakot jäävät paikoilleen kyyhöttämään. Eurooppalainen lepakkolyssavirus 2 Suomessa Euroopassa esiintyvistä vajaasta 40 lepakkolajista vain 13 on havaittu Suomessa (7). Lepakkorabiesviruksia on näistä todettu eteläisessä Suomessa esiintyvällä vesisiipalla (esiintymisalue 492
3 tieteessä Taulukko 2. Rabieksen varalta vuosina eri maissa tutkitut lepakot, jotka on ilmoitettu Rabies Bulletin Europelle (6). Maa Tutkittujen lepakoiden määrä, joilla ei todettu lyssavirusinfektiota Lepakot, joilla todettiin lyssavirusinfektio Alankomaat Saksa? 229 Tanska Puola Ranska Espanja Ukraina Britannia Unkari 59 5 Venäjä? 5 Tsekin tasavalta 89 4 Sveitsi Slovakia 26 2 Suomi 46 1 Romania? 1 Yhteensä 994 Kirjallisuutta 1 Johnson N, Vos A, Freuling C, Tordo N, Fooks A, Müller T. Human rabies due to lyssavirus infection of bat origin. Veter Microbiol 2010;142: Badrane H, Tordo N. Host Switching in Lyssavirus History from Chiroptera to the Carnivora Orders. J Virol 2001;75: Kuzmin I, Mayer A, Niezgoda M ym. Shimoni bat virus, a new representative of the Lyssavirus genus. Virus Research 2010;149: Freuling C, Beer M. Conraths F ym. Novel Lyssavirus in Natterers Bat, Germany. Emerg Infect Dis 2011;17: Marston, D, Horton D, Ngeleja C ym. Ikoma Lyssavirus, Highly Divergent Novel Lyssavirus in an African Civet. Emerg Infect Dis 2012;4: WHO Rabies Bulletin Europe. (siteerattu ) de/en/startseite/publications/ who-rabies-bulletin-europe.html 7 National Implementation Report of EUROBATS agreement of Finland (siteerattu ) pdf/mop6/inf_mop6_18_natrep- Finland.pdf 8 Jakava-Viljanen M, Lilley T, Kyheröinen E-M, Huovilainen A. First encounter of European bat lyssavirus type 2 (EBLV-2) in a bat in Finland. Epid Inf 2010:138; Lumio J, Hillbom M, Roine R ym. Human rabies of bat origin in Europe. Lancet 1986;15:378. kuvassa 1) ja korvayököllä sekä meillä toistaiseksi harvinaisilla etelänlepakolla, ripsisiipalla, vaivaislepakolla, isolepakolla ja pikkulepakolla. Vuonna 2009 eristettiin Suomessa ensimmäisen kerran lepakosta eurooppalainen lepakkolyssavirus 2. Turun Kakskerrasta löydetyllä Kuva 1. Vesisiipan levinneisyysalue (16). Lähde: SYKE, valtakunnan rajat MML (lupa nro 7/MML/08). Esiintymisalue Levinneisyysalue kilometriä vesisiipalla oli rabiekseen viittaavia oireita. Kosketettaessa lepakko kirkui ja kouristeli. Se puri kahta lepakkotutkijaa, joilla oli ennaltaehkäisevä rokotussuoja. Pureman jälkeen aloitettiin altistuksen jälkeinen hoito (8). Suomen lepakoissa epäiltiin esiintyvän rabiesta jo 1985, kun sveitsiläinen lepakkotutkija kuoli Suomessa EBLV-2-infektioon (9). Seuraavana vuonna tutkittiin näytteitä yleisimmistä lepakkolajeista kaikkiaan 183 yksilöstä, joista 126 oli terveitä, pyydystettyjä lepakoita ja 85 kuolleena löydettyjä. Rabiesvirusta niistä ei kyetty osoittamaan (10). Vuosittain on sen jälkeen tutkittu 0 10 kuolleena löydettyä tai lopetettua lepakkoa, mutta ennen vuotta 2009 virusta ei ole todettu. Vuosina on Suomessa tutkittu 83 lepakon aivot rabieksen varalta. Koska vuonna 2009 lepakosta eristetty virus on lähes identtinen (nukleotidihomologia 99,1 % nukleoproteiinigeenin osalta) vuonna 1985 kuolleesta tutkijasta eristetyn viruksen kanssa, on mahdollista, että tutkija oli saanut tartunnan Suomessa, vaikka hän oli työskennellyt lepakoiden parissa useissa maissa (8). Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran sekä Helsingin ja Turun yliopistojen käynnissä olevassa tutkimusprojektissa rabieksen esiintymistä on tutkittu elävistä lepakoista kerätyistä sylkinäytteistä. Tähän mennessä tutkituista näytteistä ei ole osoitettu rabiesvirusta; vasta-ainetutkimukset ovat vielä kesken. Tutkimustulosten perusteella eurooppalaisen lepakkolyssavirus 2:n esiintyvyys on vähäistä. Tilanne on Suomessa vastaava kuin muissa maissa, joissa eurooppalaista lepakkolyssavirus 2:ta esiintyy lepakoissa. Britanniassa tutkituissa vesisiipoissa lyssavirusvasta-aineita oli 5 %:lla. Lepakkolyssaviruksen todellista esiintyvyyttä ei tunneta eikä sitä, miten tartunta säilyy populaatiossa näin alhaisella esiintyvyydellä. Ei ole myöskään selvää, voivatko lepakot olla terveitä rabiesviruksen kantajia ja levittäjiä sairastumatta itse rabiekseen (1). Lepakkorabies ihmisellä Lepakkorabiestartunta on ihmisillä erittäin harvinainen. Suomessa todetun sveitsiläisen lepakko tutkijan EBLV-2-tartunnan lisäksi Euroopassa on todettu vuonna 2002 yksi tartunta Skotlannissa (11). Kumpaakaan henkilöä ei oltu rokotettu ennaltaehkäisevästi rabiesta vastaan. Varmistettuja EBLV-1-ihmistartuntoja tunnetaan ainoastaan yksi, Venäjältä vuodelta 1985 (1). Mo 493
4 katsaus 10 Hagner N, Ek-Kommonen C, Lokki J ym. No bat rabies found in Finland Kirjassa: Hanák V. Horácek I, Gaisler J, toim. European Bat Research Praha: Charles University Press, 1989: Nathawani D, McIntyre P, White K ym. Fatal Human Rabies Caused by European Bat Lyssavirus Type 2a Infection in Scotland. CID 2003; Calisher C, Ellison J. The other rabies viruses: The emergence and importance of lyssaviruses from bats and other vertebrates. Trav Med Inf Dis 2012;10: Johnson N, Phillpotts R, Fooks A. Airborne transmission of lyssa viruses. J Med Microb 2006;55: Rimhanen-Finne R, Kuusi M, Davidkin I, Siikamäki H, Vapalahti O, Lyytikäinen O. Rabies tappava tuliainen. Suom Lääkäril 2007;8: Brookes S, Parsons G, Johnson N, McElhinney L, Fooks A. Rabies human diploid vaccine elicits cross-neutralising and cross-protecting immune responses against European and Australian bat lyssaviruses. Vaccine 2005;23: Suomen raportti EU:n komissiolle luontodirektiivin toimeenpanosta kaudelta (siteerattu ) www. ymparisto.fi/download. asp?contentid=95648&lan=fi sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Tiina Nokireki: maa- ja metsätalousministeriön apuraha lepakkorabiestutkimusprojektia varten. Olli Vapalahti: Ei sidonnaisuuksia. kola-tartuntoja on raportoitu kaksi, Duvenhagetartuntoja kolme, Australian lepakkolyssavirus -tartuntoja kaksi ja yksi Irkut-tartunta (15). Lepakkorabies tarttuu useimmiten sairaan lepakon pureman välityksellä. Lisäksi Duvenhage-viruksen on todettu tarttuneen lepakon raapaisun seurauksena. Lyssavirukset voivat levitä myös ilman välityksellä, jos altistusannos on riittävän suuri. Klassisen rabiesviruksen on raportoitu tarttuneen lepakkoluolista, mutta on mahdollista, että lepakon purema on jäänyt näissä tapauksissa huomaamatta. Lisäksi se on tarttunut laboratoriossa ilman välityksellä (13). Kaikki lyssavirusten aiheuttamat sairastumiset vastaavat oirekuvaltaan klassisen rabiesviruksen aiheuttamaa tautia, mutta lepakkorabies saattaa kuitenkin edetä vähän hitaammin ja nostattaa enemmän immuunivastetta. Alkuvaiheen oireena on levottomuus, päänsärky, kuume, pahoinvointi ja tuntomuutokset pureman alueella. Taudin edetessä potilas on kiihtynyt, harhainen ja kouristelee. Nielun alueen lihaskrampit johtavat nielemisvaikeuksiin. Harvinaisempi rabiesmuoto esiintyy kolmasosalla tapauksista. Sen oireina ovat tuntopuutokset, heikkous, kipu ja halvaantuminen (14). Oireinen tauti johtaa kuolemaan muutamasta päivästä muutamaan viikkoon oireiden alkamisesta (1). Rabieksen ennaltaehkäisy ja altistumisen jälkeinen hoito Suomessa lepakkorabieksen aiheuttama riski on erittäin pieni ihmisillä, jotka eivät ole työssään tai harrastuksessaan tekemisissä lepakoiden kanssa. Vesisiippa ei tavallisesti pesi rakennuksissa, mikä vähentää ihmisten ja vesisiipan kohtaamismahdollisuuksia. Ennaltaehkäisevää rokotusta suositellaan henkilöille, jotka ovat säännöllisesti kosketuksissa lepakoiden kanssa joko työssään tai harrastuksissaan sekä henkilöille, jotka työskentelevät rabiesvirustutkimuksen tai -diagnostiikan parissa laboratoriossa. Lepakkoon ei tule koskea paljain käsin. Jos lepakko on tullut asuntoon sisälle, tulee jättää ikkuna tai ovi auki, jotta lepakko voisi itse lentää asunnosta ulos. Jos lepakkoon täytyy koskea, tulee käyttää käsineitä tai kietoa lepakko esimerkiksi pyyhkeen sisään, jotta se ei pääse puremaan. Lepakoiden pääsy asuintiloihin voidaan estää peittämällä savupiiput ja tuuletusaukot ja muut mahdolliset sisäänkäynnit verkolla. Ihmisille tarkoitetuilla, humaanidiploidisoluissa viljellyillä, inaktivoitua klassista rabiesvirusta sisältävillä rabiesrokotteilla on neutraloivien vasta-aineiden kautta ristisuojaa myös muita ryhmän I lyssaviruskantoja vastaan. Suoja ei ole yhtä hyvä kuin klassista rabiesvirusta vastaan, ja suositellaan että neutraloivien vastaaineiden tavoitetaso olisi korkeampi (> 4,5 ky/ ml) kuin mitä tarvitaan klassista rabiesvirusta vastaan (> 0,5 ky/ml) (15). Afrikassa esiintyviä Lagos-lepakkovirus- ja Mokola-viruskantoja ja Shimoni-virusta sekä Länsi-Kaukasian lepakkovirusta vastaan rokotteiden antama suoja on todennäköisesti heikko (1,12). Lepakkorabiekselle altistuvien olisi hyvä myös tutkituttaa neutraloivat vasta-ainetasonsa laboratoriotutkimuksin (rabiesvirus, vasta-aineet: S-RabiAb KL nro 3467) tehostetarpeen arvioimiseksi. Lääkäri tekee päätöksen altistuksen jälkeisestä hoidosta riskinarvioinnin perusteella konsultoiden tarvittaessa oman alueensa infektiolääkäriä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta. Riskin arvioinnissa otetaan huomioon alueellinen rabiestilanne ja eläin, jonka pureman kohteeksi potilas on joutunut sekä altistumisen aste. Jos mahdollista, lepakko lähetetään rabiestutkimukseen Elintarviketurvallisuusvirastoon. Koska lepakkolajin tunnistaminen on maallikolle erittäin vaikeaa ja lepakot voivat olla eri lyssavirusten kantajia, aloitetaan hoito aina lepakon pureman tai raapaisun jälkeen. Huomattakoon, että lisääntyneen kaukomatkailun myötä suomalaiset altistuvat enemmän myös eksoottisille lepakkolajeille ulkomailla. Periaatteessa lepakon pureman aiheuttama altistuksen jälkeinen hoito on vastaavanlaista kuin muiden mahdollisesti rabiesta sairastavien eläinten pureman jälkeinen hoito. Puremahaava puhdistetaan runsaalla vedellä ja saippualla sekä desinfioidaan, ja vuorokauden kuluessa puremasta aloitetaan immunoglobuliinija rokotushoito. Hoito tulee antaa, vaikka puremasta olisi kulunut jo kauemmin. Henkilölle, jolla on ennaltaehkäisevä rokotus, annetaan tehoste rokotukset päivinä 0 ja 3 (14). Lopuksi Vaikka suurin osa maailman rabiestapauksista tulee kulkukoirista kehitysmaissa, lepakot ovat taudin varsinainen alkuperäinen lähde. Virusten sukupuu viittaa ikivanhaan rinnakkaisevoluutioon lepakkoisännissä, joista ajoittain voi tulla 494
5 tieteessä Kuvio 1. Lyssavirusten kierto, lähteet ja tartuntareitit ihmiseen. Mukailtu Noël Tordonin (Pasteur-instituutti, Pariisi) luennosta. Rabieksen levittäjät villieläimet lihansyöjät kettu supikoira kojootti haisunäätä mangusti... lepakot hyöteissyöjät verenimijät hedelmänsyöjät yksittäisiä tartuntoja tai lajisiirtymiä ihmiseen tai muihin eläimiin (kuvio 1). Vaikka RABV on rokotuksin juurittu monessa maassa maanisäkkäistä, myös näissä rabiesvapaiksi julistetuissa maissa voi ajoittain esiintyä lepakkorabiesta. Periaatteessa rabies voi palata lepakoista maanisäkkäisiin rabieksen hävittämisen jälkeen. Kontaktit kotoisiin lepakkolajeihimme ovat kuitenkin yleensä harmittomia, vesisiipan harvinaisia EBLV-2-tartuntoja lukuun ottamatta. n koti- ja tuotantoeläimet kissa koira IHMINEN naudat siat hevoset lampaat vuohet English summary > in english Bat rabies in Finland NYT HEUREKASSA! PANEELIKESKUSTELU KUOLEMASTA mukana mm. oikeushammaslääkäri HELENA RANTA MAAILMANKUULU NÄYTTELY IHMISEN ANATOMIASTA YHTEISTYÖSSÄ: 495
6 english summary Tiina Nokireki D.V.M., Specialist in Veterinary Medicine, Infectious Diseases Finnish Food Safety Authority Evira, Research and Laboratory Department, Veterinary Virology Olli Vapalahti Bat rabies in Finland Rabies is fatal encephalitis caused by a neurotropic lyssavirus. Several mammal species are susceptible to rabies and transmit the infection to other mammals and humans. Globally, most human cases are due to bites of rabid dogs. Bats (Chiroptera spp.) are the reservoir of lyssaviruses. Currently, 12 different genotypes have been recognized. Only one of these genotypes has not been detected in bats. Seven genotypes are known to have caused human rabies. The main genotypes of interest in Europe are 1, 5 and 6, corresponding to classical rabies virus (RABV), and European bat lyssavirus types 1 and 2 (EBLV-1, -2). In Europe, 990 EBLV cases in bats have been reported between 1977 and 2011, mainly in Denmark, the Netherlands, Germany, Poland, France and Spain. Most (>95%) of these cases were EBLV-1 and predominantly associated with the serotine bat (Eptesicus serotinus). EBLV-2 cases have been reported in only five countries: Switzerland, The Netherlands, UK, Germany and Finland. EBLV-2 is typically detected in Daubenton s bat (Myotis daubentonii) and pond bat (M. dasycneme). Two cases of EBLV-2 infection in humans have been confirmed, one in Finland and one in Scotland in 2002, both in individuals working with bats neither of whom had had a prophylactic vaccination against rabies. In 1985, a Swiss bat researcher died of EBLV-2 infection in Finland. Despite an epidemiological study in bats in 1986 and subsequent rabies surveillance, rabies in bats was not detected in Finland until a Daubenton s bat was found positive in These two isolates are genetically closely related, demonstrating that EBLV-2 may have been circulating in Finland for many years. Based on the passive and active surveillance, the incidence of rabies in the Finnish bat population is very low. In Finland, 13 bat species have been observed to date. Of these, the most common species is the Northern bat (Eptesicus nilssonii). Most of the species are found only in southern Finland. Immediate, thorough cleansing of the wound together with post exposure administration of purified immunoglobulins and modern vaccines offer protection against rabies. There is evidence for broad spectrum cross-neutralization of and cross-protection against genotypes 1, 4, 5, 6, 7 using rabies human diploid cell vaccine. Preventive immunization is recommended for persons who regularly come into contact with bats. In Finland, the health risk to the general public, with little contact with bats, is low. Finland has been declared rabies-free since No terrestrial rabies cases in animals have been found since, except for imported cases in a horse in 2003 and a dog in a
Kokemuksia työskentelystä rabiesviruksen kanssa
Kokemuksia työskentelystä rabiesviruksen kanssa Tiina Nokireki ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian
LisätiedotLepakkorabiestutkimus
Lepakkorabiestutkimus Lepakkoseminaari 19.3.2011 Esitelmän rakenne Tietoa rabieksesta ja lepakkorabieksesta Tutkimushanke Miten voit osallistua hankkeeseen Mitä lepakkoharrastajan ja -tutkijan on hyvä
LisätiedotRabies. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015
Rabies Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö PPSHP 161015 Aasia Afrikka Etelä- ja Väli- Amerikka Suuren tautiriskin maat Virustauti, jota esiintyy 150 maassa Koirat valtaosin
LisätiedotTuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa
Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa Labqualityn neuvottelukokous 17.10.2008 Irja Davidkin Tuhkarokko ja sikotauti virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia esiintyivät epidemioina
LisätiedotPenikkatauti turkiseläimillä
Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
LisätiedotHepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa
Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa Tuija Kantala ELL, yliopisto-opettaja, jatkotutkinto-opiskelija Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto Eläinlääketieteellinen
LisätiedotOLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI. www.ett.fi. ETT ry
OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI www.ett.fi ETT ry VIRUSRIPULIT, HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä V. 2012 tarttuvaa, voimakasoireista koronavirusripulia (?)
LisätiedotTuhkarokko meillä ja muualla
Tuhkarokko meillä ja muualla Mia Kontio Virologian yksikkö Tartuntatautiseurannan ja torjunnan osasto Labquality päivät 10.2.2012 26.2.2012 Tuhkarokko meillä ja muualla/mia Kontio 1 TUHKAROKKO (morbilli,
LisätiedotHPV rokotus. Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö. Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla
HPV rokotus Tuija Leino, LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikkö Ei sidonnaisuuksia Osastolla rokotetutkimuksia GSK:n rokotteilla Uusi rokote tulossa markkinoille! Gardasil 9 HPV16 ja 18 HPV 6 ja 11 kondyloomasuoja
LisätiedotMillaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011
Millaisissa oloissa lepakot talvehtivat? MMT Terhi Wermundsen Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Tieteelliset julkaisut lepakoista 1. Wermundsen, T. 2010. Bat habitat requirements implications for land
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotSanna Nikunen ELL 4.10.2012
Sanna Nikunen ELL 4.10.2012 Kuuluu heimoon Orthomyxoviridae, joka jaetaan kahteen sukuun; Influenssa A- ja B- virukset sekä influenssa C-virukset A-virukset eläimillä ja ihmisillä, B- virukset harvinaisempia,
LisätiedotHevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia
Hevosten rokottaminen Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia Miksi rokotuttaa hevosia? Pyritään ennaltaehkäisemään tai lieventämään tartuntatauteja, jotka saattavat aiheuttaa
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet
LAITOS JA VUOSI: Koko Suomi 27 / 11.6.28 Korjattu taulukkoa 3 (3.6. sarakkeen tiedot sarakkeeseen 3.4) 23.1.28 SP Ilmoituksen pvm ja antaja: TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN
LisätiedotTietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi?
Tietoisku Euroopan tuhkarokkotilanteesta entä Suomi? Tartuntatautikurssi 6.4.2017 Tartuntatautilääkäri Mari Kinnunen 6.4.2017 1 WHO pyrkii hävittämään tuhkarokon Euroopasta WHO:n tavoitteena on ollut hävittää
LisätiedotKoko Suomi TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit
1.1. Eläinlaji Koko Suomi 2009 8.6.2010 TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN LUKUMÄÄRÄ SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.2. Yhteensä 1.3. Raportoivan maan rekisteröidyistä eläimiä kasvattavista
LisätiedotAilangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010
Ailangan ja Askantunturin (Kemijärvi) tuulipuistoalueen lepakkoesiarviointi 2010 Nina Hagner Wahlsten, BatHouse. 28.2.2010. 1 Johdanto 2 2 Lepakot ja tuulivoima 2 3 Lepakoiden suojelu 3 4 Lepakoiden ekologiaa
LisätiedotClostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat. Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy
Clostridium difficile diagnostiikan nykyvaihe ja pulmat Janne Aittoniemi, LT, dos, oyl Fimlab Laboratoriot Oy 1.10.2013 Cd-laboratoriodiagnostiikan pulmat - Kuinka Cd-infektio pitäisi diagnostisoida laboratoriossa?
LisätiedotMATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA
MATKAILIJAN ROKOTUKSET JA NEUVONTA Anu Kantele HYKS, Infektioklinikka 18.09.2012 Yleistä terveysriskeistä Matkalla sairastutaan Matkailijoiden kuolinsyyt (ISTM) sisätauti 14 % 1) Samoihin tauteihin kuin
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotEND POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke
END POLIO NOW (EPN) Kysymyksessä on kansainvälisen Rotaryjärjestön merkittävin yksittäinen hanke Polion hävittämisohjelmaan on käytetty noin miljardi dollaria Rokotuksia on annettu noin kolmelle miljardille
LisätiedotTurvallisuus meillä ja muualla
Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009
LisätiedotTarttuvista taudeista
OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
LisätiedotNOBIVAC RABIES VET. Adjuvantti: Alumiinifosfaatti (2 %) 0,15 ml (vastaten alumiinifosfaattia 3 mg)
VALMISTEYHTEENVETO 1 ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Nobivac RABIES Vet 2 LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Per annos (1 ml): Vaikuttava aine: BHK-21-soluviljelmässä kasvatettua ja beeta-propionilaktonilla inaktivoitua
LisätiedotKatoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin
Katoavia virusinfektioita MPR-taudit Labquality-päivät 8.2.2008 Irja Davidkin Morbilli (tuhkarokko) Parotiitti (sikotauti) Rubella (vihurirokko) virusten aiheuttamia lastentauteja, jotka ennen rokotuksia
Lisätiedot1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet
LAITOS (+mahd.yksiköt) JA VUOSI: KOKO SUOMI 213 Ilmoituksen pvm ja antaja: TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.3. Raportoivan maan 1.1. Eläinlaji
Lisätiedot1.5. ETS 123-yleissopimukseen liittyneistä Euroopan neuvoston jäsenmaista (lukuun ottamatta EY:n jäsenvaltioita) peräisin olevat eläimet
LAITOS (+mahd.yksiköt) JA VUOSI: Koko Suomi 212 Ilmoituksen pvm ja antaja: TAULUKKO 1: KÄYTETTYJEN ELÄINTEN MÄÄRÄT SUHTEESSA NIIDEN ALKUPERAAN Alkuperä ja eläinlajit 1.1. Eläinlaji 1.2. Yhteensä 1.3. Raportoivan
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotEpidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL
Epidemioiden torjunta rokotuksin 11.10.2012 Tuija Leino, THL 1 Lähtökohta Rokotteilla pystytään ehkäisemään eräiden tarttuvien tautien tartuntoja ja/tai oireiden ilmaantumista Voidaan ehkäistä mikrobin
LisätiedotCase Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta. Mika Mäkinen 26.5.2015
Case Ebola ja opit viimeisestä pandemiasta Mika Mäkinen 26.5.2015 Bank of America and Merill Lynch (2014): A severe pandemic could kill 360mn and hit global GDP by 5% Pandemian määritelmä Uusi taudin aiheuttaja
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotSuomi 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiin - kasvatus ja/tai ylläpito ja lopetus ilman toimenpiteitä. Total.
SUOMI 2014 - Eläinten käyttö tieteellisiin tai opetustarkoituksiintoimenpiteissä käytetyt Hiiret Mice 2413 38131 15245 5199 60988 Rotat Rats 735 10352 4608 1960 17655 Marsut Guinea-Pigs 15 9 9 33 Kultahamsterit
LisätiedotFungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants
Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants SEMINAR ON PEST RISK ASSESSMENT 2-3 October 2012, Helsinki, Finland 9.10.2012 1 Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotEBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia. Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1
EBOLAviruksesta Hanna Tuokko Nordlab, Oulu mikrobiologia Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 1 Todettuja Filovirusepidemioita v. 1979-2014 Ebolasta/ HT/Bionanalyytikkopäivät140215 2 Ebolatartuntoja
LisätiedotTERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET
TERVEYSKORTTI KAIKKI MITÄ LEMMIKILLESI TARVITSET ELÄINTOHTORI KIVUTON PALVELEE Akuutit sairastapaukset ja ensiapu o oksentelu o ripulointi o pissaamattomuus o vierasesine-epäilyt o synnyttävät nartut o
LisätiedotSuu- ja sorkkataudin kliiniset oireet
Suu- ja sorkkataudin kliiniset oireet EuFMD real time training course Nakuru, Kenia 1.-6.3.2015 Ajankohtaista eläinten terveydestä ja lääkitsemisestä 7.5.2015 ELL, tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri
LisätiedotRESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV)
RESPIRATORY SYNCYTIAL VIRUS (RSV) Infektioiden torjuntapäivät 8.11.2018 Espoo, Dipoli 8.11.2018 Respiratory syncytial virus/ Niina Ikonen 1 RS-VIRUS Virus eristettiin 1956 Aiheuttaa vuosittaisia epidemioita
LisätiedotRAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN
RAAHEN ITÄISTEN TUULIVOIMAPUISTOJEN (PÖLLÄNPERÄ, HUMMASTINVAARA JA SOMERONKANGAS) LEPAKKOSELVITYS 2011 AHLMAN Konsultointi & suunnittelu sisällysluettelo Johdanto... 3 Tutkimusmenetelmät... 4 Lepakoiden
LisätiedotVeren välityksellä tarttuvat taudit. Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola
Veren välityksellä tarttuvat taudit Ajankohtaista infektioiden torjunnasta 7.10.2011 OYS, infektiolääkäri Lotta Simola Veren välityksellä tarttuvat taudit merkittävä tartunnanvaara taudeissa, joissa mikrobia
LisätiedotPuutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina 2011 2015 SUOSITUS
Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan jatko Ahvenanmaalla vuosina 2011 2015 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166) 00271 Helsinki Puhelin: 020 610 6000 www.thl.fi 1 2011 1 PUUTIAISAIVOTULEHDUSROKOTUSKAMPANJAN
LisätiedotKalataudit vuonna 2017
Kalataudit vuonna 2017 Perttu Koski Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Kalaterveyspäivä 22.3.2015 Helsinki Vuonna 2017 valmistetun ja maahan tuodun antibioottirehun käyttömäärä tuotettua ruokakalakiloa
LisätiedotTarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä
WWF Koulutus: Öljyyntyneiden lintujen käsittely, pesu ja hoito, Tarttuvien eläintautien huomioiminen luonnonlintuja käsiteltäessä Laila Rossow Tarttuvien tautien Erikoiseläinlääkäri Tarttuva eläintauti?
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotVesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan
Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan Tuija Leino, ylilääkäri Rokotusohjelmayksikkö 5.5.2017 Ei sidonnaisuuksia lääketeollisuuteen, THL: ssä vuodesta 1997 27.4.2017 Esityksen nimi / Tekijä
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotAjankohtaista infektioiden torjunnasta. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015
Ajankohtaista infektioiden torjunnasta Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri /OYS Infektioiden torjuntayksikkö 261015 Mikä on runsaasti kosketeltujen pintojen merkitys influenssan leviämisessä? 49 näytettä
LisätiedotKalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa
KESTÄVÄ VESIVILJELY JA KALAKANTOJEN MONIPUOLINEN HOITO JA HYÖDYNTÄMINEN WORKSHOP 25.-27.10.2011, Savonlinna Kalaterveystilanteen hallinta elinkeinon kasvaessa Anna Maria Eriksson-Kallio DVM, M Aq Med Kalajaosto
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotSeitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa
Seitsemän miljardia? Väestölaskenta 2010 Suomessa, Euroopassa ja maailmassa Tilastokeskuksen asiakasaamu 1.12.2011 Tilastokeskus Väestölaskenta tehdään lähes kaikissa maailman maissa 2010/2011 (2005-2014
LisätiedotEbola tietoisku. Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö
Ebola tietoisku Veli-Jukka Anttila osastonylilääkäri HYKS/Tulehduskeskus/infektiosairaudet Infektioidentorjuntayksikkö Perusasioita Ebola viruksesta Kuuluu filovirusten sukuun Ainakin 5 eri Ebola viruslajia
LisätiedotAfrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta. ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013
Afrikkalainen sikarutto Suomen näkökulmasta ELL Susanna Peiponen Vetcare Oy 12.11.&13.11.2013 Asfivirus Afrikkalainen sikarutto, ASF Virus erittäin kestävä Tuhoutuu normaaleissa ruoanvalmistuslämpötiloissa
LisätiedotCOOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE
COOPERSECT Spot on TEHOKAS SUOJA ULKOLOISIA JA KÄRPÄSIÄ VASTAAN LAIDUNTAVILLE NAUDOILLE JA LAMPAILLE Ulkoloisten tehokas torjunta Parantaa eläinten kasvua Parantaa eläinten hyvinvointia Poistaa stressiä
LisätiedotLUONNOS Maa- ja metsätalousministeriön asetus. lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta
LUONNOS 30.5.2016 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti säädetään eläintautilain (441/2013) nojalla:
LisätiedotFinventia. Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY
Finventia Helsingin Östersundomin lepakkoselvitys 2015 AHLMAN GROUP OY RAPORTTEJA 92/2015 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Raportista... 3 Selvitysalueen yleiskuvaus... 3 Työstä vastaavat henkilöt... 3 Tutkimusmenetelmät...
LisätiedotEläinlääkärin monipuolinen ammatti
Eläinlääkärin monipuolinen ammatti ja työllisyysnäkymät ELL Päivi Lahti Ympäristöterveydenhuollon yliopistonlehtori Elintarvike- ja ympäristöhygienian laitos Eläinlääketieteellinen tiedekunta Abi-info
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotMitä tauteja vastaan koira voidaan rokottaa?
KOIRAN ROKOTUS Mikä on rokote? Rokote on taudinaiheuttajia (yleisimmin viruksia) sisältävä valmiste, jonka tarkoituksena on aktivoida elimistön puolustusjärjestelmä aiheuttamatta kuitenkaan itse tautia.
LisätiedotRutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa
Rutto ja muut zoonoosit ihmiskunnan historiassa Heikki S. Vuorinen LKT, lääketieteen historian dosentti Tampereen yliopisto ja Helsingin yliopisto heikki.vuorinen@helsinki.fi RUTON LEVINNEISYYS KÄSITYS
LisätiedotHiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät
Hiv-testi koska ja kenelle? XXIX Valtakunnalliset Tartuntatautipäivät 17.11.2016 Kirsi Liitsola 1 VARHAISEN DIAGNOOSIN JA HOIDON EDUT OVAT KIISTATTOMAT 17.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 2 Varhainen hoito
LisätiedotTuberkuloosi maahanmuuttajilla. Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija
Tuberkuloosi maahanmuuttajilla Pirre Räisänen Erityisasiantuntija / Väitöskirjatutkija Sidonnaisuudet Apurahat Hengityssairauksien tutkimussäätiö Suomen Tuberkuloosin vastustamisyhdistyksen säätiö Tampereen
LisätiedotANNEX LIITE. asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 21.9.2018 COM(2018) 651 final ANNEX LIITE asiakirjaan KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE potilaan oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa
LisätiedotMITÄ OVAT ZOONOOSIT?
MITÄ OVAT ZOONOOSIT? Kirsti Pelkola ELL, tarttuviin tauteihin erikoistuva eläinlääkäri Anna-Maija Virtala, ELL, MSc, PhD, Dipl ECVPH, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Mikrobiologian ja epidemiologian
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 25/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2303/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa Lampaiden ja vuohien TSE-tautien vastustamisesta annettu
LisätiedotTAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA
TAMPEREEN KAUPUNGIN LEPAKKOSELVITYS 2007: TAMMELA KARTOITUSRAPORTTI 30.8.2007 Otsikko: Tampereen kaupungin lepakkoselvitys 2007: Tammela. Kartoitusraportti 30.8.2007 Tekijät: Teemu Virtanen & Petteri Vihervaara/
LisätiedotTEKNIIKKA VINDIN AB BÖLE PROGRAM BILAGA 4
SUUU NNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB OY BÖLE VINDKRAFTPARK PROGRAM FÖR MILJÖKONSEKVENSBEDÖMNING BILAGA 4 NÄRPIÖN BÖLEN TUULIPUISTOHANKKEEN LEPAKKOSELVITYS Thomas Lilley, Biologi, FT. Jenni Prokkola, Biologi,
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotPUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki
LEPAKKOSELVITYS 30.9.2014 PUHURI OY Hankilannevan lepakkoselvitys, Haapavesi-Kärsämäki Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry
LisätiedotJOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS. TOIMI ympäristöalan asiantuntijaosuuskunta
JOENSUUN REIJOLAN OSAYLEISKAAVA-ALUEEN LEPAKKOLAJISTON KARTOITUS MARRASKUU 2010 Sisällys 1. Johdanto... 1 2. Lepakot Pohjois-Karjalassa... 1 3. Selvitysalue ja -menetelmät... 2 4. Tulokset... 4 5. Johtopäätökset
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotInjektioneste, suspensio. Vaaleanpunertava tai valkoinen neste, joka sisältää valkoista sakkaa. Sakka sekoittuu helposti ravisteltaessa.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Trilyme injektioneste, suspensio koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi annos (1 ml) sisältää: Vaikuttavat aineet: Inaktivoitu Borrelia burgdorferi sensu lato: Borrelia
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.
LisätiedotVirusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa
Virusten leviämistä karjaan voi estää pohjoismaista todistusaineistoa Vaali viisaasti vasikkaa koulutus 17.1.2017 Salla Ruuska, Savonia Ammattikorkeakoulu Oy RS- ja koronavirus RS (respiratory syncytial)
LisätiedotMikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden
Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden Suvi Nykäsenoja Erikoistutkija Antibioottijaosto, Mikrobiologian tutkimusyksikkö, Laboratoriopalveluiden tutkimusosasto Ajankohtaista
LisätiedotSirpa Rajalin. tutkijaseminaari
Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta
LisätiedotSuomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes
LisätiedotTarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006
Tarastenjärven osayleiskaava-alueen lepakkokartoitus 2006 Kartoitusraportti Joulukuu 2006 Yrjö Siivonen Wermundsen Consulting Oy Sisällys 1. Johdanto...2 2. Tutkimusalue ja menetelmät...4 3. Tulokset ja
LisätiedotOriasemia koskevat vaatimukset. Hippos, Tampere 10.3.2015
Oriasemia koskevat vaatimukset Hippos, Tampere Ylitarkastaja Virva Valle EVIRA/Eläinten terveys ja hyvinvointi - yksikkö Oriasema kotimaan kauppa ja sisämarkkinakauppa Lainsäädäntö Eläintautilaki 441/2013
LisätiedotTerveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila 21.4.2016
Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset V-J Anttila 21.4.2016 Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotukset: säädöspohja Tällä hetkellä säädöstasolla kyse on lähinnä työturvallisuuslain ja työterveyshuoltolain
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ. Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 28/EEO/2006 Päivämäärä Dnro 31.5.2006 2484/01/2006 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 15.6.2006 - toistaiseksi Muuttaa Afrikkalaisen hevosruton vastustamisesta 3 päivänä
LisätiedotPandemia, -vaste ja jälkiviisaus
Kuolleiden lukumaara 7.5.2010 H1N1 pandemic 2009 Pandemia, -vaste ja jälkiviisaus Pasi Penttinen, European Centre for Disease Prevention and Control 22 April 2010, Helsinki, Suomi Virallisesti ilmoitetut
LisätiedotMILLOIN HOITOON?! Sitä vastoin muille päiväkodin tai koulun lapsille ei suositella ennalta ehkäisevää hoitoa.
MILLOIN HOITOON?! Aivokalvontulehdus Tarttuva aivokalvontulehdus (meningokokkibakteeri) tarttuu ilmasta. Bakteeri leviää ilmaan yskittäessä ja niistettäessä. Monilla lapsilla on meningokokkeja nenässä
LisätiedotVirukset luonnonvesissä. Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013
Virukset luonnonvesissä Dos. Leena Maunula, Elintarvikehygienian ja ympäristöterveyden osasto, ELTDK, HY 25. 04. 2013 Eläinlääketieteellinen tiedekunta / Leena Maunula 6.5.2013 1 Virukset vesi- ja elintarvikevälitteisten
LisätiedotTuberkuloosi ja matkailu
Matkailu ja tuberkuloosi Asko Järvinen HUS/HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi ja matkailu Tuberkuloositartunnan riski Missä tuberkuloosin voi saada Matkailijan tuberkuloositartunnan riski Lähialuematkailijan
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotLepakot rakennuksissa
Lepakot rakennuksissa Markku Lappalainen Emma Kosonen Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry Lepakkovuoden seminaari 19.3.2011 Esityksen sisältö Lepakoiden suojelullinen asema 1. Lepakot rakennuksissa
LisätiedotTutkimus odottaville äideille.
Tutkimus odottaville äideille. Hyvä odottava äiti! Tampereen yliopiston rokotetutkimuskeskus toteuttaa paikkakunnallasi tutkimuksen, jolla selvitetään kuinka tehokkaasti yleisesti käytössä olevan dtap-
LisätiedotMitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön asetus tarttuvan naudan keuhkoruton vastustamisesta
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 21/2013 Päivämäärä Dnro 2.12.2013 2299/14/2013 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.1.2014 toistaiseksi Kumoaa / Muuttaa Valtuutussäännökset Eläintautilaki (441/2013)
Lisätiedot