Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja. seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa. kuulemistilaisuuksien raportti

Transkriptio

1 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO SEUTUKUNNAN JA KUNNAN TASO ALAVUS KUORTANE LEHTIMÄKI SOINI TÖYSÄ ÄHTÄRI YHTEENVETO KESKEISISTÄ HUOLENAIHEISTA, KEHITTÄMISEHDOTUKSISTA JA STRATEGIAN PAINOPISTEISTÄ YHTEENVETO KUNTALAISKUULEMISISTA SEUTUKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA...48 LÄHTEITÄ...50 LIITTEET 2

3 1. TAUSTAA Alkuaskeleet Kuusiokuntien strategiatyölle otettiin jo Alavudella pidetyssä Alavuden kaupungin ja Pohjanmaa-hankkeen yhteistyötapaamisessa. Tuolloin sovittiin, että lähdetään viemään eteenpäin kumppanuussopimusajatusta Alkoholiohjelman, Kuusiokuntien ja Pohjanmaa-hankkeen välille. Tällöin ajatuksena oli, että laaditaan seutukunnallinen päihdestrategia osana valmisteilla olevaa hyvinvointistrategiaa. Projektikoordinaattori Minna Laitila oli esittelemässä Pohjanmaa-hanketta, seutukunnallista kumppanuussopimusta ja yhteistyömahdollisuuksia Kuusiokuntien sosiaali- ja terveysjohtajien palaverissa. Kokouksessa keskusteltiin mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteenkietoutumisesta ja siitä, että olisiko tarpeen tehdä sekä mielenterveys- että päihdestrategia. Kokouksessa yhteistyömahdollisuuksiksi nimettiin ainakin Kuusiokunnissa mm. päihdestrategian päivittäminen, päihdehuollon palveluopas ja hoitoketjujen mallintaminen, ja päätettiin ottaa Pohjanmaa hanke sosiaali- ja terveydenhuollon neuvottelukunnan asialistalle sekä esitetään kunnille Pohjanmaa hankkeeseen osallistumista Yhteistyö- ja kumppanuussopimusasiat olivat uudelleen SoTe-johdon käsiteltävinä , jolloin päätettiin esittää kumppanuussopimuksen allekirjoittamista ja hyväksymistä kunnissa. Samalla päätettiin perustaa Kuusiokuntien päihdepalvelutyöryhmä valmistelemaan päihdestrategiaa ja kehittämään seudullista päihdepalvelukokonaisuutta. Päihdepalvelutyöryhmä kokoontui tarkentamaan toimeksiantoa ja kehittämisalueita. Kehittämisalueiksi tuolloin määriteltiin: palveluoppaan laatiminen työntekijöille (mahd. myös asiakkaille), seudullinen päihdeja mielenterveysstrategia, koulutus ja kustannustehokkaan ja monipuolisen palvelujärjestelmän kehittäminen. Tapaamisessa päätettiin myös nimetä erillinen ryhmä, joka koostuu mielenterveyssektorin toimijoista. Yhteisessä työkokouksessa Alavudella (liite 1) käytiin läpi Kuusiokuntien päihde- ja mielenterveystyön toimijat tällä hetkellä sekä heidän toiveensa kumppanuudelle. Yhteistyöryhmän kanssa laadittiin ja tarkennettiin Kuusiokuntien kumppanuussopimus (liite 2). Samalla hahmoteltiin sitä, millainen voisi olla alustavasti mielenterveys- ja päihdestrategian sisältö (liite 3). Seuraava yhteinen tapaaminen oli , jolloin läsnä oli laajennettu työryhmä. Työkokouksessa tarkennettiin vielä 3

4 työskentelytapaa ja aikataulutusta (liite 4). Samalla sovittiin työryhmän jakautumisesta ns. alaryhmiin ja koordinointivastuista. Pohjanmaa-hankkeen edustajat olivat SoTe-johtajien kokouksessa esittelemässä strategiatyön aikataulutus- ja etenemisehdotusta sekä työhön liittyvää tutkimusta ja arviointia. Samalla keskusteltiin Pohjanmaa-hankkeen järjestämästä seutukunnallisesta seminaarista, jossa esitellään mm. nykytilakartoituksen tulokset ja käydään keskustelua strategiatyön suuntaamisesta ja etenemisestä. SoTe-johto evästi hanketta niistä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoista, joita kutsutaan seminaaripäivään mukaan. Virallinen kuntien, Alkoholiohjelman ja Pohjanmaahankkeen välisten kumppanuussopimusten allekirjoitustilaisuus, jossa myös Kuusiokunnat olivat mukana, pidettiin Seinäjoella Kussakin kunnassa strategiayhdyshenkilö kutsui kokoon (yhdessä sosiaali- tai perusturvajohtajan kanssa) sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä. Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kunnan mielenterveys- ja päihdepalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi jokaisessa kunnassa kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön. Tämä raportti on laadittu Kuusiokunnissa järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Asiantuntijakuulemisten muistiot esitetään kunnittain, mutta kuntalaiskuulemisista esitetään yhteinen yhteenveto. Raportissa on myös jotain indikaattoritietoa, joka kuvaa kuntaa ja seutukuntaa sekä sen hyvinvoinnin tilaa. 4

5 2. NYKYTILA 2.1. Indikaattoreiden valinnasta Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia (kuvio 1). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle portaalle, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla. Kuvio 1. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. Lähde: Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5. Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin 5

6 kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU-tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnet-indikaattoripankista, ellei toisin mainita. YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Alistavat tekijät perinnölliset tekijät raskauteen/synnytykseen liittyvät tekijät varhaislapsuuden kokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen Laukaisevat tekijät esim. elämän tapahtumat MIELENTERVEYS Yksilölliset voimavarat Vallitseva sosiaalinen tilanne esim. sosiaalinen tuki Seuraukset hyvinvoinnin taso fyysinen terveys oireet tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu seksuaalinen tyydytys palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Kuvio 2. Mielenterveys prosessina. Lähde: Lavikainen ym. 2004, 33. Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. Lähde: WHO 2004, 21. Riskitekijät Suojaavat tekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Puutteet koulutuksessa, asumisessa, Osallistuminen/osallisuus liikkumismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys 6

7 2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna ,5 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2006). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2005 Etelä- Pohjanmaalla 6,5 litraa, Keski-Pohjanmaalla 6,6 litraa ja Pohjanmaalla 5,7 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,2 litraa. Myytäneen alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Kuusiokunnissa alkoholinmyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla, johon vaikuttanee mm. alueella toivat suuret vähittäismyymälät. Taulukko 2. Alkoholinmyynti asukasta kohti koko maassa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja Kuusiokuntien seutukunnassa. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat 7,7 5,9 6,3 8,2 6,3 6,7 8,2 6,5 7,3 Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. 7

8 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV. Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea 8

9 saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää. Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat 118,0 79,8 82,3 113,6 78,3 86,7 Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.) Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden määrää kuvaavia %-osuuksia koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kuusiokunnissa. Työttömät, % työvoimasta Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta työvoimasta Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat 11,3 10,1 11,2 11,2 9,7 10,9 10,7 9,3 9,4 13,8 14,1 12,5 13,3 12,8 11,6 11,6 11,2 9,0 Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 25,1 17,3 19,5 25,3 17,9 24,4 26,3 18,1 22,9 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8,1 7,7 7,3 7,7 7,3 6,9 7,2 6,8 6,4 9

10 Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveysja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Kuusiokunnissa. Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäise stä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäise stä väestöstä Vanhemmuude n puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koko maa Etelä- Pohjanma a Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanmaa Kuusiokunnat Koko maa Etelä- Pohjanma a Kuusiokunnat 1,0 0,6 0,6 1,1 0,6 0,5 1,1 0,6 0,4 0,7 0,4 0,2 0,7 0,4 0,2 0,8 0,4 0,2 21,86 19,38 16,19 23,15 23,15 21,51 22,39 10

11 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN 3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.) Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.) Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.) Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2 11

12 Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa on esitetty poliisin tilastoimia väkivaltarikoksia, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. Lähde: Tilastokeskus Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 50 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22 Vaasan sairaanhoitopiiri 33 Itsemurhat vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 34 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 12

13 Taulukko 10. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Taulukko 11. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

14 Taulukko 12. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. Lähde: Polstat Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla. PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat opiaatit 28 % (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukoissa on kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan 14

15 olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja. Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 44 9 Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 3 Vaasan sairaanhoitopiiri Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 8 Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri

16 Vuonna 2004 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten 176. Vastaava luku vuonna 2003 oli 147 (Taskumatti 2006). Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna Lähde: Tilastokeskus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

17 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Seutukunnan ja kunnan taso Kuusiokuntien seutukunnan muodostavat kuusi kuntaa: Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä ja Ähtäri. Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Ammattilaiskuulemistilaisuuksissa tehdyt muistiot on lähetetty osallistujille (ja tietyissä tapauksissa myös muille tärkeinä pidetyille tahoille) tarkistettavaksi, ja ne esitetään tässä korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Kuntalaiskuulemisissa ei osanotto ollut niin runsasta kuin olisi toivottu. Syynä voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain sairaita, ongelmatapauksia ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisista tehdyt muistiinpanot on yhdistetty ja jäsennetty uudelleen. 17

18 Taulukko 20. Perustietoja Kuusiokunnan seutukunnasta. Lähde: Sisäministeriö VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: Alavus Kuorta ne Lehti mäki Soini Töysä Ähtäri Asukasluku Asukastiheys (as/maakm2) ,2 9,1 7,1 4,7 10,9 8,6 0-6 vuotiaat (% asukkaista) 7,6 % 6,3 % 5,8 % 7,0 % 9,1 % 6,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 15,6 % 14,0 % 15,2 % 20,7 % 15,3 % 15,3 % 7-15 vuotiaat (% asukkaista) 11,5 % 10,1 % 10,4 % 12,7 % 12,4 % 11,0 % vuotiaat (% asukkaista) 60,4 % 59,9 % 60,4 % 57,6 % 59,6 % 61,6 % vuotiaat (% asukkaista) 10,2 % 11,2 % 10,6 % 11,2 % 9,7 % 10,3 % vuotiaat (% asukkaista) 8,2 % 9,6 % 9,3 % 9,3 % 7,2 % 8,2 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 2,1 % 2,9 % 3,4 % 2,1 % 2,1 % 2,6 % Huoltosuhde, v ,61 1,54 1,70 1,98 1,57 1,50 PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, /asukas Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti, /asukas Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti, /asukas Päihdetyö: Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 14,5 6,7 8,3 14,5 4,9 7,4 Toimeentulotuki: Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00- F99). Lähde:Kuntahilmo Hoitojaksot arvoina Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri KUUSIOKUNNAT YHTEENSÄ

19 3.1. Alavus Alavus on perustettu vuonna 1865 ja kaupunki siitä tuli vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 843 km2, josta vesipinta-ala on 52 km2. Kaupungin asukasluku oli Työttömyysaste oli ,2%. Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 4,7 5,2 5,0 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 8,0 8,0 8,2 Työttömät, % työvoimasta 11,7 11,0 9,4 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,7 5,6 6,9 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 3,9 6,3 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,8 3,3 0,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 1,0 1,7 1,2 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,5 3,5 3,1 Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,7 20,2 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 110,3 0 67,6 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 55,3 62,2 80,9 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 6,6 7,1 6,8 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 10,27 12,60 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 20,6 23,4 22,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 60,9 69,6 80,1 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,1 7,4 7,9 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 2,0 2,1 2,1 Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 86,6 95,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 10,27 12,60 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,8 0,7 0,4 19

20 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2,25 3,09 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,72 29,80 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 13,04 13,79 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 13,32 22,85 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 17,55 17,73 Mielenterveys- ja päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila: päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet ja strategian kannalta keskeiset painopistealueet Alavudella: Palveluiden järjestäminen: o Päihdepalvelut: o Katkaisuhoito tk:ssa Alavudella ja Ähtärissä käytetään myös Seinäjoen katkoa (huume ja sekakäyttäjät) o Avopalvelut Alavudella 1,5 työntekijää Toimela ry:n päiväkeskustoimintaa 3 pvää/viikko (hanke) o Laitospalvelut Ventuskartano, Kankaanpää, Minnesota, Tessiopakka, Vehkoo, Kortesjärven Kankoti o Asumispalvelut Tuki asumiseen tulee Toimela ry:n kautta hajasijoitettuna vuokra-asuntoihin Vehkoossa jonkin verran pitkiä asumisia o AA-ryhmä toimii, joka torstai kokoontuminen o III-sektori, srk Toimela ry diakoniatyö (avustukset, kotikäynnit), rovastikunnallinen päihdeleiri, juhlat o Mielenterveyspalvelut: o Erikoissairaanhoito Seinäjoen T-osastot EPShp (akuutit ja M1, lääkemuutokset) o Peruspalvelut psyk. osasto (12 ss)(jatkohoito ja intervallit) psyk. pkl ja ryhmätoiminta Kuivasjärven psykigeriatrinen osasto o Avopalvelut kotikäynnnit ja kotikuntoutus psyk. polilta o Kuntoutuspalvelut työvalmennus ja työnetsintä, palveluohjaus Kuusjuntu hanke (Kuusiokuntien yhteinen) 500 päivää työttömänä olleille pitkäaikaistyöttömille Kuntouttava työtoiminta sosiaalihuoltolain mukaan Kuushovista o Asumispalvelut pienkoti Kuushovi 7 paikkaa 20

21 tuettua asumista (8) kaupungin vuokra-asunnossa, tuki tulee Kuushovista + kotipalvelu iltaisin ja viikonloppuisin päivä- ja ryhmätoiminta pidempään sairastaneille Mendikseltä ostetaan palveluita E-P sos.psyk.yhd. tulossa ympärivuorokautinen asumisyksikkö asumispalveluita ostetaan/on ostettu Hoikanrannasta, Luhurikkalasta Kuortaneella, Lukkarilasta P:joella o Omaisjärjestöt: Omaiset mielenterveystyön tukena toimii o III-sektorin toiminta: Kuusiokuntien mielenterveystyön tuki (MTKL alainen) järjestää ryhmätoimintaa (oma-apu ja vertaistuki)kuntoutujille, vapaaehtoista ja sosiaalista toimintaa kirjallisuuspiiri ja musiikkiryhmä, harrastustoimintaa, liikuntaryhmä tilat kaupungilta Muut palvelut, joissa tehdään edistävää ja ennaltaehkäisevää työtä tai kohdataan päihde- ja mt-asiakasta ja/tai hänen perhettään: o neuvola: o äitiysneuvolasta ohjataan Seinäjoella äitipolille, jos päihteiden käyttö varmistuu o seulojen käyttö?? o päivähoito o yhteys päivähoidon ohjaajaan, jos tarvetta o avustajia on o Hupu-koulutus kaikilla perhepvähoitajilla o kouluth: o th tai kuraattori tekee tarvittaessa BDI:n o väh. kerran vuodessa th:n vast.otto, 3 kertaa peruskoulun aikana lääkärin vastaanotto o terveydenhoitajalla Hupu-koulutus o kunta osallistuu kouluterveyskyselyyn o nuorisotoimi: o nuorisotyöntekijät o Lepis-toiminta, peräänkatsojat o srk:lla nuorten illat o kyläyhdistysten limudiskot, nuorisodiskot o kotipalvelu ja kotish: o kotipalvelun työntekijät koulutettu Hupu-menetalmän käyttöön o asiakkaina on mt- ja päihdeongelmista kärsiviä henkilöitä, myös iäkkäitä o sosiaalityö: o käyvät vastaanotoilla o sosiaalityö halutaan mukaan verkostotyöhön, ei välttämättä pelkästään ttt-asioissa o verkostotyö erityisesti lisääntynyt lastensuojelussa ja perhetyössä o työterveyshuolto: o tulee yhä enemmän laitoskuntoutuspyyntöjä, hoitoonohjaus toimii hyvin o mini-interventio käytössä o työterveyshuollossa toimii depressiohoitaja 21

22 o ehkäisevän päihdetyön ryhmä o päihdeputki o Lukkarinhovin päivätoiminta ja srk:n ryhmät Keskeiset huolenaiheet: o alle 18-vuotiaiden päihdepalveluiden kehittäminen (palvelut puuttuvat) o palveluketjutyö (esim. mt- ja päihdeongelmat perheessä, mitä ja miten yhteistyötä tehdään, työntekijä), yhteinen kokonaisvaltainen työnjako o kroonikko päihteiden käyttäjät, mistä paikka vanheneville alkoholisteille? o tukiasuminen (arjen tukeminen) ja päivätoiminta päihteiden käyttäjille, o toimitilat pitkäaikaisten mt-kuntoutujien ryhmille, jotta olisi helppo tulla ja riittävät tilat o asumispalveluita tarvittaisiin lisää mt-kuntoutujille jonkin verran o kenen toimenkuvaan voisi kuulua mt-kuntoutujien kotikäynnit? (tällä hetkellä käy psyk.polin väki tai kotipalvelu) o tukihenkilötarve, ystäväpalvelu o työllistyminen päihdeongelmaisille erityisen vaikeaa o monihaasteinen asiakas (päihde- ja mt-ongelma, erityisesti persoonallisuushäiriö), tällä hetkellä tilanne rauhallisempi. Kuka pystyy vastaamaan heidän haasteisiinsa? Palveluketjun selkiyttäminen: kuka vastaa ja mistä vastaa. Konkreettiset kehittämistoimet: o toimitilat pitkäaikaisten mt-kuntoutujien ryhmille, jotta olisi helppo tulla ja riittävät tilat o asioiden esilläpitäminen, jotta muistettaisiin ongelmien olemassaolo, mutta ei turruttaisi. Missä menee itsemääräämisoikeuden/ heitteillejätön raja? Tiedon jakaminen ongelmista, asioiden esilläpitäminen kuntalaisten ja ammattilaisten kesken. o olemassa olevien toimintamallien vahvistaminen, sellaisten jotka toimivat nyt hyvin o Toimela ry:n hankkeen jälkeen pysyvä malli Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: o Toimela ry:n Verstaan toimintaan ollaan tyytyväisiä, se on tullut tarpeeseen o asumispalvelut ehkäisevät mm. sairaalahoitoja o erityisesti sivukylillä yhteisöllisyys, naapuriapu Strategian painopistealueet: o lapsiperheet, tulokset näkyvät tulevaisuudessa o varhainen puuttuminen, ennaltaehkäisy/edistäminen kaikissa ikäryhmissä ja elämän kriisitilanteissa 22

23 3.2. Kuortane Kuortane on perustettu vuonna Kunnan kokonaispinta-ala on 462,6 km2, josta vesistöjä on 22,6 km2. Asukasluku oli Työttömyysprosentti oli ,2,%. Taulukko 25. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2,4 2,3 2,5 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 6,3 5,4 4,8 Työttömät, % työvoimasta 8,2 8,0 6,2 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 6,1 6,1 3,3 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 2,3 2,4 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,9 3,3 3,8 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0,7 0,5 1,4 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,3 2,4 1,7 Taulukko 26. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,1 13,1 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 0 296,7 44,9 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 37,1 39,0 51,1 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 7,2 6,6 8,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 5,56 14,11 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 22,7 36,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 59,4 67,8 72,4 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 8,8 9,1 9,7 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 2,3 2,3 2,3 Taulukko 27. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 82,4 92,2 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 9,58 7,09 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 5,56 14,11 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 0,86 0,69 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 21,93 22,38 23

24 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,11 14,40 Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 14,28 17,82 Terveydentila keskinkertainen tai huono, % 8.- ja 9.luokan oppilaista 15,10 10,55 Mielenterveys- ja päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila: päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet ja strategian kannalta keskeiset painopistealueet Kuortaneella: Palveluiden järjestäminen: o Päihdepalvelut: o Katkaisuhoito Alavuden terveyskeskus selviämis- ja katkaisuhoitoasema Seinäjoki (ei sopimuskunta) o Avopalvelut Osviitta Alavudelta (tarv. sivuvastaanotto Kuortaneella) Toimela ry. päivätoiminta (1 kerta/vko), kotikäyntejä (noin 6 asiakasta) o Laitospalvelut Minnesota, Kankaanpään A-koti (tarvetta ei ole ollut) o Asumispalvelut ei varsinaista tukiasumista Toimela ry. tekee jonkin verran kotikäyntejä sitoutuminen palveluihin vaikeaa o Seurakunta diakoniatyö: A-illat kuukausittain eri kunnissa A-leirit, vastaanottotyö (1 päihdeasiakas), ei tällä hetkellä kotikäyntiasiakkaita työttömien jouluruokailu yhteinen sos.toimen ja srk:n kanssa o Mielenterveyspalvelut: o Erikoissairaanhoito sairaalahoito Seinäjoki E-PSHP/T-osastot o Perusterveydenhuolto Alavuden psyk.pkl, Kuortaneen toimipiste (2 sh) sairaalahoito Alavuden psyk. osasto (myös akuutteja) ja psykogeriatrien osasto depressiohoitaja (2kpl koulutettu), hoitopolut luotu, mutta ei vielä paljon asiakkaita o Kuntoutuspalvelut ryhmämuotoisia hoitoja psyk.polilla teemoittain (esim. masennusryhmä, miesten ryhmä, ryhmät toimivat pääasiassa Alavudella) päivätoiminta: Luhirikka hoivaosuuskunta 5/vko pitempään sairastaneille kotikuntoutusta jonkin verran: syrjäytymisuhan alaisia nuoria miehiä, tarv. kotikäyntejä o Asumispalvelut Luhirikka: pienkoti (6 paikkaa) lisäksi käytetään muita asumispalveluita o Seurakunta 24

25 työttömien jouluruokailu yhteinen sos.toimen ja srk:n kanssa virkistystoiminta: joulujuhla, asiakaskäynnit, kotikäynnit, käynnit Luhirikassa Muut palvelut, joissa tehdään mielenterveys- ja päihdetyötä tai jossa kohdataan päihde- ja mielenterveysasiakasta: o äitiys- ja lastenneuvolat o ei vielä seuloja käytössä, asioita käydään läpi alkuhaastattelussa o hoitoonohjaus psyk.polille tarvittaessa o esim. päihdeäidit eivät vielä ongelma o Hupu-menetelmä käytössä o tarv. yhteyttä perhetyöntekijää o varhaiskasvatus/päivähoito o päihteiden käyttöä vanhemmilla jonkin verran o Hupu-menetelmä käytössä o päivähoitoa mahdollisuus saada, esim. jos vanhemmalla mt-ongelma o Vekara-työryhmä: esikoulun oppilashuoltoryhmä o kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltoryhmät o kouluterveystapaamisissa puhutaan myös mielenterveyteen ja päihteisiin liittyvistä asioista o depressiohoitaja: 1 asiakas o Kuortane on mukana kouluterveyskyselyssä o Ohry toimii 1/vko Yhteiskoulussa (iso ryhmä 1/kk) o jos oppilaalla on ongelmia, se näkyy poissaoloissa, arvosanoissa, käytöksessä tai vanhemmat ottavat yhteyttä o alakouluissa Ohry väh. 1/lukukausi o vapaa-aika- ja nuorisotoimi o Ohryssä mukana o nuorisotilat pysyneet päihteettöminä (kotibileitä järjestetään entistä enemmän) o nuoret avoimia, tulevat keskustelemaan ongelmistaan o päihdeputki on ollut aikaisemmin ja on tulossa vuonna 2008 o tarvittaessa kootaan ryhmä, jota vapaa-aikatoimi ja sosiaalitoimi yhdessä vetävät o kotihoito o sekä päihde- että mt-asiakkaita o lastensuojelu, perhetyö o perhetyöntekijä o on mallinnettu lastensuojelutyötä, kynnys on ottaa yhteyttä ongelmien ilmaantuessa on madaltunut mallinnuksen myötä. Sosiaalityössä pyritään edelleenkin tiedottamaan, että otettaisiin entistä enemmän yhteyttä o aikuissosiaalityö o mt- ja päihdeongelmat voivat olla esim. toimeentulo-ongelmien taustalla, mutta ongelmat ovat usein piilossa eikä niistä puhuta o perusterveydenhuolto/lääkärin vastaanotto o potilaat/asiakkaat tulevat muusta syystä, vaikka päihteidenkäyttö olisi taustalla o myös iäkkäämpiä, vuotiaita, joilla taustalla päihdeongelmaa 25

26 o sairaslomia tai vammoja, jotka johtuvat päihteiden käytöstä o näitä asiakkaita enemmän Alavuden päivystysvastaanotolla tai Seinäjoen sairaalassa iltaisin tai vkonloppuisin o ikääntyvien palvelut o eläkeläisyhdistyksiä, Lepolassa virkistystoimintaa, srk:n päiväpiirit o tärkeitä hyvinvoinnin, virkeyden ja sosiaalisten suhteiden ylläpitäjiä Keskeiset huolenaiheet: o asenne kaikki ryyppää sekä yläasteikäisillä että heidän vanhemmillaan o viinan laatu/määrä koventunut, viinaa hakevat sekä vanhemmat kaverit että vanhemmat o mikä on vanhempien vastuu? välittämättömyys, ei jakseta eikä haluta välittää kasvatusvastuun siirtyminen yhteiskunnan vastuulle o päivähoidon tarve lisääntynyt, vanhemmat eivät jaksa olla lastensa kanssa vanhemmuus hukassa äitien masennus/jaksamattomuus (halutaan töihin oman jaksamisen takia). Vastuu lapsista siirtyy enemmän päivähoidon vastuulle. Narsismin lisääntyminen. o tiedonkulun ongelmat, vaitiolovelvollisuus kielletään esim. ohryssä käsittely o lastensuojeluasiat lisääntyneet o piilevät mt- ja päihdeongelmat, sitoutuminen ja avunhakeminen vaikeaa, onnellisuusmuuri o suoriutuminen, harrastamisen pakko, oravanpyörä, jossa pitäisi pysyä epäonnistumisen pelko suuri o vanhusten alkoholin käyttö on olemassa, mutta piilossa (mm. pahoinpitelyjä ollut vanhuspariskuntien keskuudessa). Kotihoidossa voi olla kysymyksiä ja arvailuja päihteiden käyttämisestä, mutta asioista ei saisi puhua. Mietitään, mikä voisi olla esim. asiakkaan aggressiivisuuden takana. Kaivataan taitoja, miten puuttua, kun asiakas ja omaiset kieltävät ongelman o mt-kuntoutujia, joita vanhat vanhemmat hoitavat, huoli iäkkäistä omaisista (usein äiti), läheinen ei aina ole missään hoidon piirissä o tunnistamisen/leimautumisen pelko, mennään mieluummin Alavudelle hoitoon Konkreettiset kehittämistoimet: o seulontamenetelmien kehittämien, esim. haastattelumenetelmä o nuoremmille mt-kuntoutujille päivätoimintaa, pajatoiminta? liikuntaa, musiikkia? työharjoittelua? o opiskelumahdollisuus peruskoulunsa päättäneille o välittämisen lisääminen (naapurit, vanhemmat), sosiaaliset suhteet o vanhemmuuteen valmistaminen neuvolassa: itsetunto, käsikirjat, oppaat o uskalletaan olla kotona, tavata vanhempia ja lapsiaan! o jalkautuminen kouluihin kertomaan päihteistä, tiedon jakaminen - Osviitan resurssit ei tällä hetkellä riitä Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: o 2dg asiakkaan hoito toimii/yhteistyö o Ohry toimii hyvin Yhteiskoulussa o tekemistä, harrastustoimintaan on mahdollisuuksia o päihteiden käyttö kuitenkin vielä vähäistä, vielä turvallista ja hyvä paikka lapsille kasvaa Strategian painopistealueet: o vanhemmuuden tukeminen, ennaltaehkäisevä työ 26

27 3.3. Lehtimäki Lehtimäen kokonaispinta-ala on 303 km2, josta on peltoa 13%, metsää 51% ja järviä 6%. Asukasluku oli Kunnan työttömyysprosentti oli %. Taulukko 28. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2,9 2,9 2,8 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 7,7 7,1 6,5 Työttömät, % työvoimasta 11,7 11,9 10,1 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 1,0 2,0 2,1 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 2,0 1,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 8,9 5,6 8,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,5 2,0 4,1 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta ( 3,0 4,1 3,1 Taulukko 29. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,3 22,9 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 249,5 278,2 306,2 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 4,4 4,5 4,6 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 50,2 58,1 66,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,4 10,6 10,0 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 1,9 1,8 1,9 Taulukko 30. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 86,5 61,8 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä

28 Mielenterveys- ja päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila: päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet ja strategian kannalta keskeiset painopistealueet Lehtimäellä: Palveluiden järjestäminen: o Päihdepalvelut: o Katkaisuhoito terveyskeskus järjestää katkaisuhoidon selviämis- ja katkaisuhoitoasema Seinäjoella o Avopalvelut A-klinikka toimii Lehtimäellä päivätoiminta, Toimela ry 1 krt/vko projektin toimintana, uusi hankehakemus vetämässä Eskoon sosiaalipalvelujen erityiskuntayhtymä (räätälöitävä) o Laitospalvelut laitoskuntoutus (motivaatiokartoitus ja jatkohoito A-klinikalla), asiakkaan tarpeista lähtien laitoskuntoutuspaikka pyritään valitsemaan huolella, esim. Minnesota-hoito, Karvoshovi, Vehkoo, Ventus-kartano (Kokkola) o Asumispalvelut tukiasunnot (kunnan), Hopeahovi (avopalvelu hoitaa) o Seurakunta, 3. sektori, AA-ryhmä ja Al-Anon rovastikunta-alueen leirit (joulujuhla, kevätleiri, kesäleiri), diakoniatyössä avopalvelut (tilapäisapu; ruoka-apu), yhteistyö kunnan kanssa hyvä Al-anon Alajärvellä, Seinäjoki o Mielenterveyspalvelut: o Erikoissairaanhoito avohoito psykiatrian pkl Ähtärissä, 1 krt/vko (Lääkäri ja hoitaja) sairaalahoito Akuuttihoito Seinäjoella (nuoret ja hankalat ), kotiutus voi tapahtua Alavuden psykiatrisen osaston kautta o Perusterveydenhuolto avohoito oma terveysasema, 6tk, 1 lääkäri, normaalit neuvolapalvelut (Vavu, koulutukset terveydenhoitajille), 2 koulutettua depressiohoitajaa, hyödynnytetään omassa työssä kouluterveydenhoitaja toimii depressiohoitaja-mallin mukaan sairaalahoito intervallit Alavudella psyk. osastolla o Kuntoutuspalvelut päivätoiminta Eskoon sosiaalipalvelut (Lehtimäen yksikkö) ryhmätoiminta Ähtärin polilla (masentuneet), koottu hyvin työkuntoutus Eskoon sosiaalipalvelut (Lehtimäen yksikkö) työvoimatoimiston palvelut/työkokeilut 28

29 kotikuntoutus/kuntoutusohjaus kotipalvelu tekee suunnitelmallista toimintaa (tukiasunnot) kotikuntoutus yhteistyössä päivätoiminnan kanssa o Asumispalvelut tuettu asuminen (Hopeahovi, tukiasuminen) o Seurakunta, 3. sektori, omais- ja potilasjärjestöt seurakunta järjestänyt toimintaa aikaisemmin rovastikunnallinen leiri kesällä, diakonia toiminnan kautta kotikäynnit Alavuden mielenterveyden tuki ry, liikuntapalveluita järjestänyt 4H toiminta Muut palvelut, joissa tehdään mielenterveys- ja päihdetyötä tai jossa kohdataan päihde- ja mielenterveysasiakasta: o äitiys- ja lastenneuvolat sekä perhe- ja kasvatusneuvolat o Vavu-koulutus 2 terveydenhoitajaa, Masennus-seula käytössä äitiysneuvolassa o HUPU-koulutus o perinteistä perhe- ja kasvatusneuvolapsykologi toimintaa (Lehtimäen tk 2 vrk/vko, perheterapeutti tarvittaessa), luontainen toiminta o päivähoito o suunniteltua perhetyö-yhteistyössä, tarpeelliset tahot mukaan perhetyössä (Varpunen), VEKARA-ryhmä o kouluterveydenhuolto ja oppilashuoltoryhmät o kouluterveydenhoitaja toimii depressiohoitaja-mallin mukaan o 8-luokkalaiset mielialakysely, osallistuttu ennen kouluterveyskyselyyn o oppilashuoltotyöryhmä kokoontuu 1krt/kk, ehkäisypainotteinen o vapaa-aika- ja nuorisotoimi o liikuntatoimi, ennaltaehkäisevää toimintaa -> leiritoiminta, koulutus, kerhotoiminta (valistus), tukeva toiminta ja esimerkit, yhteistyössä urheiluseuran kanssa järjestetään vapaa-ajan toimintaa o nuorisotoimi, koko perheen toiminta, erityisnuorisotyöntekijä (yhteistyössä srk:n ja kunnan kanssa), liikuntakerhot, elokuvaillat o nuorisotilat (pe, ke, la 1 krt/vko) o huumebussi -toiminta o kotipalvelu ja kotisairaanhoito o kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito konsultaatioyhteys tk:n, sairaanhoito) -> yhteistyö toimii A-klinikan kanssa o rakenteet kasassa kuntoutuksen takaamiseksi dementia lisääntynyt (ikääntyminen) o lastensuojelu, perhe- ja aikuissosiaalityö o toimentulotuki vastaanoton kautta -> ei rutiininomaisesti, vaan kokonaisvaltaisesti-> palveluohjaus o perheväkivaltamallia kehitellään lastensuojelutyöryhmässä o Kotipesästä 2 hoitajaa perhetyön koulutuksessa, perhetyön osuus lisääntynyt o työterveyshuolto o rutiininomainen puheeksiotto joka kerta o IPT-koulutus (Masennustalkoot 20 koulutettua) o BDI, DEPS, BurnOut-seulat o yhteistyö lääkäriin, psykologiin toimii, hoitoonohjaus o ehkäisevän päihdetyön ryhmä o toimii kunnassa monisektorisesti (toiminut noin 2 vuotta) 29

30 o ikääntyvien palvelut o Hopeahovi, vanhainkoti hoitaa avopalvelut, jumpparyhmä, srk:n maanantaipiiri (1/2vko), srk:n päiväpiiri (1krt/kk), diakoniatyön kotikäynnit o Eläkeliiton Lehtimäen yhdistys, liikuntatoiminta xx krt/vko, kunta tukenut ohjaajien koulutusta, virkistysmatkat, kilpailutoiminta o Lehtimäen veteraanit o Keuhkovammaliiton Lehtimäen yhdistys o Sydänliiton toiminta o muut o perhekerho (srk) 1 krt/2 vko o kansalaisopisto; liikunta, opiskelut o Urheiluseurat (kalastus, ampumaseura) Keskeiset huolenaiheet: o mt-ongelmien (jaksaminen, uupuminen, masennus) lisääntyminen huomattu työterveyshuollossa o kiireinen työtahti, työnkuormittavuus o PARAS-hanke, kuntien resurssipula(köyhyys vs. valtion asema) ja resurssien kohdentaminen o ongelmiin puuttuminen vaikeaa ja ei-oikea-aikaista o arvojen muutos, (markkinatalous), yhteiskunnalliset ilmiöt o nuorison päihteidenkäytön lisääntyminen, valistuksen puute o dementikkojen lisääntyminen o viranomaistoiminnan nivouttaminen puuttuviin/rajallisiin omaisverkostoihin, voimavaroihin o ongelmat koskettavat suhteellisesti suurta ja laajaa, eri-ikäistä joukkoa -> suojan puute o syrjäytyneiden/moniongelmaisten keskittyminen ja muuttaminen syrjäkyliin ( ns. muuttovoitto ) o vanhempien ihmisten alkoholin välitys alaikäisille o joillakin nuorilla koulu ainoa rajojen asettaja o alkoholi-politiikka (hinta-laatusuhde) o väestön ikääntyminen o Toimela ry:n toiminnan hankerahoitus Konkreettiset kehittämistoimet: o ennaltaehkäisevä toiminta/valistus/asennekasvatus o raittiussihteerin virka takaisin o Päihdeputki, elämyksellinen päihdepalvelu (elämyksellisyys), yhteistyö eri sektoreiden kesken o vanhemmuuden tukeminen, eronneet ja keskenkasvuiset aiheuttavat ongelmia o alkoholipolitiikan muutos!!! Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: o Ähtärin psyk.polin ryhmätoiminta hyvää o Perhetyö kuosissaan (huostaanotot vähentyneet) o depressiohoitajat o hyvä yhteistyö seurakunnan kanssa o viranomaisten pysyvyys, koulutusmyönteisyys o yhteistyö viranomaisten kesken, kehittävä toiminta ryhmätoiminnassa o yhteisöllisyys o palveluiden järjestäminen Lehtimäellä (palvelut taattu suhteellisen hyvin) 30

31 o hyviä projekteja ja hankkeita; Mielekäs Elämä!, Kuusjuntu, Pohjanmaa hanke -> kehittämismahdollisuus o yhteishenki viranomaisten kanssa -> hyvä yhteistyö ja kunnioitus toisia kohtaan Strategian painopistealueet: o Palvelujärjestelmän mukaisesti o ennaltaehkäisevä toiminta o Elämänkaari ajattelun mukaisesti o perheet o työnantaja mahdollistaa laaja-alaisen toiminnan Muuta: o heikkolahjaisuuden ja syrjäytyneisyyden lisääntyminen ja periytyminen 31

32 3.4. Soini Soini on perustettu vuonna Kunnan kokonaispinta-ala on 553,44 km2, josta vesistöjen osuus on 20,01 km2. Asukasluku oli Kunnan työttömyysprosentti oli ,3%. Taulukko 31. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2,4 2,3 2,3 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista 5,0 4,8 4,9 Työttömät, % työvoimasta 13,6 13,5 13,3 Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 4,8 1,5 2,7 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 1,1 1,1 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,4 0 8,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0 1,1 0,4 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,0 3,0 4,2 Taulukko 32. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,7 19,7 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 208,8 227,6 227,6 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 10,0 10,1 8,3 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 8,93 9,58 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat/ 1000 vastaavanikäistä 61,4 76,1 74,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 9,2 7,7 9,1 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 2,1 2,1 2,2 Taulukko 33. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 111,8 111,6 Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 11,89 11,27 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 8,93 9,58 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 3,46 0,89 32