Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti"

Transkriptio

1 Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun kunnissa kuntakierroksen raportti Sosiaalityöntekijä Raili Kangasluoma Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA NYKYTILA PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT POHJANMAAN ALUEELLA HUUMEET HÄRMÄNMAAN JA JÄRVISEUDUN SEUTUKUNNAT ALAHÄRMÄ ALAJÄRVI EVIJÄRVI KAUHAVA KORTESJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI YLIHÄRMÄ SEUTUKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA...35 LÄHTEITÄ...38 LIITTEET 2

3 1. TAUSTAA Kauhavalla järjestettiin tammikuussa 2006 kaupungin sosiaalitoimessa tapaaminen, jossa esiin nousi tarve järjestää laajempi tapaaminen kumppanuussopimuksen tiimoilta. Suunnitellun tapaamisen tavoitteena oli: - saada tietoa Pohjanmaa-hankkeesta - miettiä alueellista yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi mielenterveys ja päihdesektorilla - keskustella kumppanuudesta Alkoholiohjelman, Kauhavan ja Pohjanmaa-hankkeen välillä - miettiä seudullista sopimusmahdollisuutta sekä - suunnitella koulutuspäivää Kallis korjaus edullinen ennaltaehkäisy. Em. kokous teemalla seudullisen yhteistyön käynnistäminen päihde- ja mielenterveystyössä järjestettiin Kauhavalla (liite 1). Lisäksi Kauhavan kaupunki järjesti yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa koulutus- ja keskustelutilaisuuden KALLIS KORJAUS EDULLINEN ENNALTAEHKÄISY; uusia toimintamalleja alueelliselle yhteistyölle päihdetyössä (liite 2). Mukaan koulutukseen oli kutsuttu Järviseudun ja Härmänmaan kunnat. Tilaisuuden päätteeksi Kauhava esitti kutsun osallistujille kuntakumppanuuteen seutukunnallisen päihdestrategian tekemiseksi. Strategiatyön tueksi solmittiin kumppanuussopimus Kauhavan kaupungin, Pohjanmaahankkeen ja Alkoholiohjelma :n kanssa (liite 3). Sopimuksessa kukin osapuoli määrittelee omat tehtävänsä kumppanuudessa. Seutukunnalliseen päihdestrategiatyöhön lähtivät Kauhavan lisäksi mukaan Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Ylihärmä sekä syyskuussa 2006 Vimpeli. Kauhavan kaupunki nimesi päihdestrategiayhdyshenkilöksi sosiaalityöntekijä Raili Kangasluoman. Hän kiersi yhdessä Pohjanmaa-hankkeen edustajan/edustajien kanssa yhteistyöhön lähteneet kunnat kuulemiskierroksella strategiatyötä varten. Sosiaali- tai perusturvajohtajat kokosivat kunnissaan päihdeasiakkaan tai hänen perheensä kanssa työskentelevän verkoston, jota kuultiin. Kuulemiskierroksella pyrittiin selvittämään kunnan päihteidenkäytön nykytila, huolenaiheet, päihdepalvelut ja yhteistyö 3

4 seutukunnallisen päihdestrategian rakentamisessa. Tähän raporttiin on koottuna joitakin päihteidenkäyttöön ja päihdepalveluihin liittyviä indikaattoreita kunnittain sekä kuulemiskierroksen tulokset. 2. NYKYTILA 2.1. Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla 6,3, Keski-Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Taulukko 1 Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella vuonna A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat 4

5 Taulukko 2. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella vuonna Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttääalkoholiakohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5-4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80 % on alkoholin aiheuttamia. Vuosittain n henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5 % kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja myrkytyksiin kuoli työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Taulukko 3. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 5

6 Taulukossa 4 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja tilastokeskuksenkuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa 5-7 on esitetty poliisin tilastoimia väkivaltarikoksia, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 4. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2004 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. (Lähde: Tilastokeskus) Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 6

7 Taulukko 5. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina (Lähde: Polstat) Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Taulukko 6. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

8 Taulukko 7. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. (Lähde: Polstat) Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Huumeet Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna voidaan todeta, että joskus huumeita kokeilleiden miesten ( v.) osuus oli 14%, kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15-16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hankeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). 8

9 Taulukko 8. HIV- infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina (Lähde: HIV- infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto) / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Taulukko 9. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri Taulukko 10. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5 Taulukko 11. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0 9

10 Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat raja-arvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan vuotiaiden osuus kuolemantapauksissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin. Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna (Lähde: Tilastokeskus) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 6 Taulukko 13. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

11 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa HÄRMÄNMAAN JA JÄRVISEUDUN SEUTUKUNNAT Härmänmaan seutukunnan muodostavat neljä kuntaa: Alahärmä, Kauhava, Lapua ja Ylihärmä. Lapuan kaupunki ei ole ollut mukana tässä selvitystyössä. Järviseudun seutukunnan muodostavat Alajärven, Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat. Taulukko 15. Perustietoja Härmänmaan ja Järviseudun seutukunnista. (Lähde: Kuntaliitto) VÄESTÖ Asukasluku (henk.) Työlliset (henk.) Työttömät (henk.) Työttömyysaste (%) Härmänmaa ,70 Järviseutu ,80 11

12 3.1. Alahärmä Alahärmä on perustettu vuonna Vuoden 2005 lopussa kunnan asukasmäärä oli Kunnan kokonaispinta-ala on 356 km², josta vesipinta-ala on 2 km² ja metsää on ha. Kunnan työttömyysaste oli 5,2 %. Taulukko 16. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 5,6 5,8 5,8 alkoholina, litraa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- 3,25 luokan oppilaista Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / ,4 0,0 0,0 asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2,6 2,5 1,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1,6 1,8 1, asukasta Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 4,1 2,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / ,0 0,0 vastaavanikäistä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 2,2 1,8 vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 22,75 9.-luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 15,96 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Alahärmässä Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten lisääntynyt, runsas päihteidenkäyttö. Kouluterveystutkimuksen mukaan 25% Alahärmäläistä ylä-asteelaisista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumeita kertoo kokeilleensa 9% nuorista ja vähintään kahta päihdettä on käyttänyt 15%. - Nuorilla on käytössä rahaa joka takia päihteiden saaminen on helpompaa. - Nuorten syrjäytymiskehitys, yleinen välinpitämättömyys ja jengiytyminen. - Kannabiskokeiluja on ollut joitain ja poliisin mukaan huumeita on saatavilla. - Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeiden saamisen helppous. Sekakäyttö. 12

13 - Yläkoulun lähistöllä liikkuu porukkaa jonka arvellaan välittävän nuorille päihteitä. - Vanhempien alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. - Vanhempien hyväksyvä asenne nuorison päihteidenkäyttöön. Asenneilmasto. - Nuorten naisten lisääntynyt raju päihteiden käyttö. - Päihteiden suurkuluttajat /pitkäaikaiskäyttäjät. - Työssäkäyvien päihdeongelmat eivät kovin akuutteja nyt, mutta niitä tiedetään olevan. - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden heikko hoidon ja avun saatavuus, koska psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi ei päihdeongelmainen pääse. - Lastensuojeluasiakkuuksien lisääntyminen taustalla mm. vanhempien päihdeongelma. - Paikkakunnalle muuttavat syrjäytyneet henkilöt, jotka vaikuttavat moniin paikallisiin nuoriin ja perheisiin. - Suuri huoli nuorista, heidän asenteistaan päihteisiin ja yleinen asenneilmapiiri kunnassa. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. - Vuodeosastohoitoja on noin 6-7 vuosittain kyseessä pääsääntöisesti kroonistuneet alkoholinkäyttäjät. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut, joista lähin sivuvastaanotto on Kauhavalla. Nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella ja nuorisoaseman palveluja Vaasasta on ostettu siellä opiskeleville. - Sosiaalityö, terveydenhuolto. - Seurakunnan diakoniatyö. Laitospalvelut: - Asiakaskohtaisesti kartoitetaan mikä hoitomuoto kullekin on sopivin silloin kun laitoskuntoutusjaksolle asiakas on lähdössä. Asiakkaalla on oltava oma motivaatio laitoskuntoutukseen. - Laitoskuntoutuspaikkoina on käytetty mm. Minnesota hoitoa, Kan-koteja, Suomen Huumekuntoutus ry, Ventuskartanoa, Vehkoon hoitokotia. 13

14 Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja päihdeongelmaisille ei ole, eikä niille ole tarvetta sellaisenaan koska asuntoja on tarjolla. - Muuta asumispalvelua kunnassa on. AA-ryhmä: - Lähin AA-ryhmä kokoontuu Ylihärmässä. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Yhteistyö: Ongelmien keskellä puhalletaan yhteen hiileen - Moniammatillinen yhteistyö päihdeasioissa toimii ja jokainen tuo oman panoksensa asian käsittelyyn => tärkeää tavoitteisiin pääsemiseksi. Strategian painopistealueet: - Nuoret - Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. - Lapsiperheiden tukeminen. - Yhteiset tavoitteet ja toimintakäytännöt. - Henkilöstön jaksamisen huomioiminen. Muuta: - tarvitaan valtakunnallisesti lainsäädännöllisiä keinoja tilanteen muuttamiseksi. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Palveluiden keskittäminen - Palveluiden tuloksellisuuden kartoittaminen ja yhteistyön kehittäminen eri hoitopaikkojen kanssa. - Vaikuttaminen: Valtakunnallinen vaikuttaminen päihdeasioissa. 14

15 3.2. Alajärvi Alajärvi on perustettu vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 768,9 km², josta vesipinta-alaa on 30,2 km². Asukkaita oli Työttömyysaste vuonna 2005 oli 11 %. Taulukko 17. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 5,2 5,8 5,9 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2,80 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 3,0 2,6 3,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,8 2,2 3,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 6,8 8,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2,4 1,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,68 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 23,02 4,3 4,1 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Alajärvellä: Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten, yläkouluikäisten sekä poikien että tyttöjen päihteidenkäyttö ja sen lisääntyminen ja yleistyminen. - Huumeiden käyttöäkin paikkakunnalla on lähinnä kannabista ja amfetamiinia. Kokeilukäyttö vuotiaiden kohdalla yleistynyt. - Naisten juomisen lisääntyminen. - Äitiysneuvolassa näkyy ns. siiderisukupolvi monet lopettavat päihteiden käytön raskauden ajaksi, mutta opittu käyttö jatkuu myöhemmin. Kaikilta odottajiltakaan lopettaminen ei onnistu. - Alkoholin ja päihteiden suurkuluttajien määrä on lisääntynyt => aiheuttanut häätöjä ja asunnottomuutta. 15

16 - Työssäkäyvän väestön alkoholin suurkulutus asiakkaat pyrkivät salaamaan ja kieltämään itse ongelman mahdollisimman pitkään. Huoli on usein läheisillä. - Hoitoonohjausmallien tarkistamisen ja luomisen tarve eri yrityksiin. Puheeksiottamisen tukeminen työyhteisössä. - Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän runsas päihteidenkäyttönsä, yleinen näköalattomuus ja toivottomuus sekä asumisongelmat. - Psykologipalveluissa korjattavaa yläkouluikäisillä ja muillakin opiskelijaryhmillä. - Alko- paikkakunnalla kerää ainakin välillisesti päihteiden suurkuluttajia paikkakunnalle. - Pikkulapsiperheiden ongelmat: päihteiden käyttö ja äitien masentuneisuus. - Päihdeongelmaisilla huono sairaudentunto. - Yleinen hyväksyvä suhtautuminen päihteisiin. - Päihdeongelmaisten läheisten avun tarve ja perheväkivalta. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään pääosin Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla, jonne Alajärveläiset voivat hakeutua oma-aloitteisesti ilman lähetettä. Katkaisuhoitoasiakkaita on silloin tällöin myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut ja nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella. A-klinikan sivuvastaanotto on paikkakunnalla joka toinen viikko. - Sosiaalityö, päihdetyö, terveydenhuolto. - Päivätoimintakeskus Keidas. - Seurakunnan diakoniatyö sekä muiden seurakuntien tekemä työ päihteidenkäyttäjien kanssa. - Oppilashuolto Laitospalvelut: - Päihdehuollon laitoskuntoutukseen asiakas pääsee jos hänellä itsellään on motivaatio hoitoon. Yleensä laitoskuntoutusta edeltää katkaisuhoito. - Yleisimmin käytetty Minnesota hoitoa ja Ventuskartanoa. 16

17 Asumispalvelut: - Tukikäytössä on yksi paritalo. Ongelmana kuitenkin se että päihdeongelmaisten asuminen tuottaa niin paljon häiriöitä että siitä seuraa häätöjä ja asunnottomuutta. AA-ryhmä: - Alajärvellä on oma AA-ryhmä, samoin lähikunnissa siten että ryhmissä voi käydä useana päivänä viikossa. - AA:n auttava puhelin toimii - Al- anon ryhmä päihdeongelmaisten läheisille kokoontuu joka toinen viikko. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Kaupungissa on saatavissa apua päihdeongelmaan monipuolisesti jos sitä osaa ja haluaa hakea. - Laitoskuntoutuksen jälkeen usein työterveyshuolto tapaa asiakasta säännöllisesti. - Päihdehuollon laitoskuntoutuksista hyviä kokemuksia. - Perheneuvola on keskittynyt ala-asteikäisten auttamiseen ja hoitamiseen => tuloksia näkyy ylä-asteella. - Yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat aktiivisia. Strategian painopistealueet: - Strategiasta työväline kaikkien toimijoiden käyttöön. - Nuoret - Nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja naiset - Päihdeongelmaisten syrjäytymisen ehkäiseminen. - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen - Alajärven päihdetyöryhmä kokoontuu vielä miettimään tarkempia strategian painopistealueita. Muuta: - Tulevaisuudessa mietitään asumispalvelua, johon sisältyisi riittävä tuki. - Hoitoonohjausmallien juurruttaminen käytäntöön. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Yhteistyön kehittäminen ylikunnallisesti. 17

18 3.3. Evijärvi - Päivätoiminnan kehittäminen perheille, yksinäisille miehille ja naisille mahdollisesti yli kuntarajojen. Evijärven kunta on perustettu vuonna 1867 ja sen kokonaispinta-ala 391,9 km². Maapinta-ala 355,7 on km² ja vesipinta-ala 36,3 km². Asukkaita kunnassa oli henkilöä. Työttömyysprosentti oli 7,7 vuonna Taulukko 18. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2,4 2,3 2,2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 0,00 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,0 0,3 1,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,0 2,7 3,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 2,0 6,8 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 2,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,7 4,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 27,51 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 12,14 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Evijärvellä Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten päihteidenkäyttö ja siihen liittyen väkivaltatilanteet. Evijärven nuorisoseura on useiden eri paikkakuntien nuorten suosima tanssipaikka jossa alaikäiset käyttävät alkoholia ja siitä seuraa helposti tappeluita. - Kouluterveystutkimuksessa 42% yläasteikäisistä on ilmoittanut juovansa itsenä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. - Resurssipula päihdetyössä. - Päihdehuollon palveluiden puuttuminen omasta kunnasta, Seinäjoelle matkaa n. 90km. 18

19 - Päihdepalvelujen sirpaleisuus palvelut hajallaan eri tahoilla. Etäisyydet pitkiä. - Terveydenhuollossa tulee silloin tällöin esiin yllättäviä päihteidenkäyttäjiä. Ongelma voi olla jo pitkällä, mutta se ei ole ollut tiedossa. Motivointi vaikeaa. - Naisten päihdeongelma edelleen tabu, johon on vaikea puuttua. - Vaikeasti päihdeongelmaisten (noin 10 henkilöä) asuminen ja muut palvelut. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään pääosin Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla. Katkaisuhoitoasiakkaita on silloin tällöin myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut ja nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella. Yksittäisissä, erikseen sovituissa tilanteissa A-klinikan työntekijä on voinut käydä myös Evijärvellä. - Sosiaalityö, terveydenhuolto. - Seurakunnan diakoniatyö : Tapaa työssään päihteiden suurkuluttajia. Rovastikunnallisiin A-leireihin osallistuminen mahdollista. - Seurakunnalla on ollut suunnitelmissa päihde-/ keskusteluryhmän käynnistäminen syksyllä Laitospalvelut: - Laitoskuntoutuksessa on viime aikoina asiakkaita ollut pääosin Kan- hoitoyksiköissä, Ventuskartanossa ja Minnesotahoidossa. Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja ei ole. Tarvittaessa on järjestetty tuettua asumista (sosiaali- ja terveystoimen tuki). Kunnassa on olemassa yövalvoja, joka vastaa esim. vanhusten yöhälytyksistä, erilaisista vartiointitehtävistä, mutta myös jonkun päihdeongelmaisen asumisen tukemisesta. AA-ryhmä: - Evijärvellä on oma AA-ryhmä, jossa käydään mielellään myös muilta paikkakunnilta. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Tällä hetkellä ei ole päihteitä käyttäviä odottavia äitejä. - Kun odottava äiti tulee neuvolaan, häneltä kysytään myös päihteiden käytöstä ja tarvittaessa tehdään AUDIT-kysely. 19

20 - Sosiaalitoimen, terveydenhuollon, psykiatrian poliklinikan ja muiden tomijoiden yhteistyö on toimivaa ja hyvää. - Työterveyshuollossa on tehty työpaikoille jaettava opaslahtinen päihdeongelman puheeksi ottamisesta. - Päihdestrategiaa on kunnassa jo työstetty ja tehty. Strategian painopistealueet: - Tekeillä olevan päihdestrategia painottuu lapsiin ja nuoriin. - Strategia on jaettu osioihin siten että erikseen käsitellään 0-7-vuotiaita, kouluikäisiä, työikäisiä ja ikääntyneitä. - Strategiasta konkreettinen työväline. - Mahdollisesti laaditaan opas olemassa olevista päihdepalveluista. Muuta: - Päivätoimintatyyppisen ja / tai asumisen tukemiseen liittyvä toiminnan järjestäminen jää mietittäväksi. Vaihtoehtona useamman kunnan yhteystyö. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Yhteistyön kehittäminen eri päihdehoitopaikkojen ja kuntien välillä - Mahdollinen yhteinen opas päihdepalveluista. Pohjanmaa-hankkeelta toivotaan koulutusta. 20

21 3.4. Kauhava Kauhavan kunta on perustettu Kaupunki Kauhavasta tuli vuonna Kaupungin pinta-ala on 485 km² ja Kauhavalla on 8026 asukasta ( ). Työttömyysaste oli 5,8 %. Taulukko 19. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 6,7 7,5 7,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 3,84 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 3,2 3,5 4,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,4 2,0 1,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 14,2 14,1 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,9 2,8 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,7 3,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 21,08 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 19,17 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kauhavalla Keskeiset huolenaiheet: - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidoin kehittäminen Kauhavalla ja ylikunnallisesti. - Työikäisten / työssäkäyvien liiallinen päihteiden käyttö ja sen vaikutukset perheeseen, erityisesti lapsiin. - Työpaikkojen hoitoonohjausjärjestelmien uusiminen, siihen liittyvä koulutus. - Ikääntyvän väestön lisääntyvä päihteiden käyttö ja siitä seuraavat ongelmat mm. tapaturmien lisääntyminen. - Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittämistarpeet. - A-klinikkapalvelun lisä- ja kehittämistarve. - Lasten ja nuorten huoli vanhempien päihteidenkäytöstä=> Päihdeperheiden lasten tuen tarve. 21

22 - JOIDENKIN yläasteikäisten nuorten runsas, usein toistuva päihteiden käyttö. - (Nuorten) huumeidenkäyttäjien hoito ja sen kehittämistarpeet. Matalankynnyksen hoitopaikan tarve. - Raskaana olevien naisten päihteidenkäyttö. - Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöongelma. - Lääkkeiden väärinkäyttö ja katukauppa. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään Kauhavan seudun terveyskeskuksen vuodeosastoilla, joissa ongelmana on vuodeosastojen muutoinkin suuri kuormitus. - Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalle kauhavalainen asukas voi hakeutua Tk-lääkärin lähetteellä. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan sivuvastaanotto on Kauhavalla yhtenä päivänä viikossa. - Kaupungissa on päihdetyön ohjaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevän päihdetyön lisäksi varsinaisten päihdeasiakkaiden kanssa monipuolinen työskentely. Laitospalvelut: - Päihdehuollon laitoskuntoutukseen hakevalle asiakkaalle tehdään sosiaalitoimessa Päihdehuollon palvelu- / kuntoutussuunnitelma jossa kartoitetaan asiakkaan elämäntilanne ja avopalveluiden käyttö sekä muu taustatieto. - Laitoskuntoutuspaikka arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Käytetty esim. Ventuskartano (Kokkola), Minnesotahoito (Lapua), Hoitokoti Tuhkimo (Eno), Kankaanpään A-koti (Kankaanpää), Kan-kodit. Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja ei ole. Sosiaalitoimella on muutamia tukiasuntoja, asuu pitkäaikaiset asukkaat. Lisäksi sosiaalitoimi on joskus ns. välivuokrannut asuntoja yksittäisille henkilöille. - Päihdetyön ohjaaja tekee jonkin verran päihdeasiakkaiden asumisen ohjausta. 22

23 Päivätoiminta: - Kauhavan Sininauhayhdistyksen ylläpitämä päivätoimintakeskus Roihan Majakka - Työ- ja päivätoimintaa sekä erilaisia ryhmiä. - KaSTAnJA projekti: On Kauhavan sininauha ry:n projekti, joka on suunnattu vuotilaille Kauhavalaisille. Projekti tarjoaa tukea asumiseen ja arkeen. On suuntautunut nuoriin huumeidenkäyttäjiin. AA-ryhmä: -Paikkakunnalla on yksi AA-ryhmä. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Viimeisimmän kouluterveystutkimuksen mukaan kauhavalaisten nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, samoin huumekokeilut. - Alkoholin kokonaiskulutus Pohjanmaalla on vielä alle maan keskitason. - Kovien huumeiden käyttäjiä Kauhavalla ei vielä ole paljon. Strategian painopistealueet: - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidon kehittäminen - Kaikkien ikäryhmien huomioiminen strategiatyössä. - Hoitoketjujen selkiyttäminen. - Strategiasta konkreettinen työväline. - Alueellinen päihdetyön suunnittelu ja kehittäminen Muuta: Ylikunnalliset strategian painopistealueet: katkaisuhoidon, avo- ja laitoskuntoutuksen järjestäminen, sekä kaksoisdiagnoosipotilaan hoito palvelujärjestelmässä. 23

24 3.5. Kortesjärvi Kortesjärven kunta on perustettu vuonna Kunnan pinta-ala on 336 km², josta vettä on 8 km². Asukkaita kunnassa oli henkilöä ja työttömyysaste vuonna 2005 oli 7,6 %. Taulukko 20. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 1,2 1,2 1,3 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,2 2,1 4,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0,0 0,8 1,3 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 0,4 2,9 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,4 3,3 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kortesjärvellä Keskeiset huolenaiheet: vuotiaiden nuorten kaljoittelu - nuoret tulevat iltaisin traktoreilla keskustaan onko promilleja? - mistä alaikäiset saavat kaljan kuka välittää sen heille? - syrjäytymisvaarassa olevia nuoria 1-2 ( taustalla vanhemman päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelma, lääkkeiden käyttö) - nuoret menestyvät koulussa, mutta eivät lähde mielellään jatko-opintoihin -> alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien suuri osuus ( itseluottamuksen puute, itsenäistymisen pelko? - halu pysyä Kortesjärvellä, joka koetaan hyvänä paikkana) - poikkeuksellisen korkea nuorten kuolleisuus eteenkin miehet (sairauksina: diabetes, astma, sydän- ja verisuonitaudit, reuma, astma, MS-tauti) - Kortesjärvi ei ole mukana koululaisten terveyskyselyssä, josta voitaisiin saada tietoa nuorten humalahakuisesta päihteidenkäytöstä 24

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti

Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö. Kehittämisyksikön toiminta Lahti Mainiemen päihdetyön kehittämisyksikkö Kehittämisyksikön toiminta 18.3.2008 Lahti Kehittämisyksikön tehtävät asiakastyötä tekevä, pitkäjänteisesti kehittävä, tutkiva ja oppiva yhteisö kehittää uusia ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.

POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA. Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3. POHJALAISMAAKUNTIEN VANHUSTYÖN KEHITTÄMISKESKUS HANKE OSANA VÄLI-SUOMEN IKÄKASTETTA Päivi Niiranen HEHKO seminaari 22.3.2010 Seinäjoki Ikäkasteen toiminta-alue IKÄKASTE- ÄLDRE-KASTE koostuu kuudesta osahankkeesta

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö

Päivän yhteenveto. Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere. kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Päivän yhteenveto Pykälistä käytäntöön -aluekierros, Tampere kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö 19.4.2016 Markkula 1 Yhteenveto STM:n tervehdys: Ehkäisevää työtä

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä

WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa

Lisätiedot

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA! Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy 14.9.2011 TERVETULOA! Tervetuloa! 8:45 Rahapelaaminen yhteiskunnallisena ilmiönä Antti Murto, Peliklinikka 9:30 Ikäeettinen työ pelaavien ikäihmisten parissa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO

Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina. 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Sosiaalialan osaamiskeskukset yhteispelin rakentajina 1.10.2014 Helsinki, Eduskunta/Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tarja Kauppila, johtaja, ISO Kehittämisen välttämätön, ei vielä riittävä ehto Jokainen

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke

Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke Väli-Suomen Ikäkaste Äldre-kaste II kehittämishanke Päijät-Hämeen Pätevä-osahanke 14.2.2013 Kristiina Hyytiälä, projektipäällikkö Mari Peltomaa, projektisuunnittelija Pätevän tavoitteet ja toimenpiteet

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström ETELÄ-SAVON SOTE Pertunmaa 19.2.2016 Hans Gärdström 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 2 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 3 22.2.2016 Jouko Luukkonen www.etelasavonsote.fi 4

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI

FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI FORSSAN SEUDUN AKON ORGANISOINTI Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela, Ypäjä Yhtiökokous Seutuneuvosto FSKK OY hallitus AKO ohjaushmä Toimitusjohtaja Ako yleiskoordinointi (Fskk) yrityskeskus yrityspalvelut

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi Yhteisvoimin kotona Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia. Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Seudullisten hankkeiden tilanteiden arviointia Pohjanmaa hanke Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke 56 kuntaa, joissa suomenk, ruotsink. ja kaksikielisiä 11 seutukuntaa 3 sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla

Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla Hyvinvointipalvelujen kehittäminen kansalaisosallistumisen ja yhteisöllisyyden pohjalta maaseudulla MINNE TÄTÄ HYVINVOINTIPALVE- LUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot