Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti"

Transkriptio

1 Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun kunnissa kuntakierroksen raportti Sosiaalityöntekijä Raili Kangasluoma Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 Sisällysluettelo 1. TAUSTAA NYKYTILA PÄIHTEIDEN SAATAVUUS JA PÄIHDEHAITAT POHJANMAAN ALUEELLA HUUMEET HÄRMÄNMAAN JA JÄRVISEUDUN SEUTUKUNNAT ALAHÄRMÄ ALAJÄRVI EVIJÄRVI KAUHAVA KORTESJÄRVI LAPPAJÄRVI VIMPELI YLIHÄRMÄ SEUTUKUNNALLISEN STRATEGIATYÖN NYKYTILA NYKYTILA PÄIHDEHUOLLON KEHITTÄMISESSÄ SUOMESSA...35 LÄHTEITÄ...38 LIITTEET 2

3 1. TAUSTAA Kauhavalla järjestettiin tammikuussa 2006 kaupungin sosiaalitoimessa tapaaminen, jossa esiin nousi tarve järjestää laajempi tapaaminen kumppanuussopimuksen tiimoilta. Suunnitellun tapaamisen tavoitteena oli: - saada tietoa Pohjanmaa-hankkeesta - miettiä alueellista yhteistyötä kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi mielenterveys ja päihdesektorilla - keskustella kumppanuudesta Alkoholiohjelman, Kauhavan ja Pohjanmaa-hankkeen välillä - miettiä seudullista sopimusmahdollisuutta sekä - suunnitella koulutuspäivää Kallis korjaus edullinen ennaltaehkäisy. Em. kokous teemalla seudullisen yhteistyön käynnistäminen päihde- ja mielenterveystyössä järjestettiin Kauhavalla (liite 1). Lisäksi Kauhavan kaupunki järjesti yhteistyössä Pohjanmaa-hankkeen kanssa koulutus- ja keskustelutilaisuuden KALLIS KORJAUS EDULLINEN ENNALTAEHKÄISY; uusia toimintamalleja alueelliselle yhteistyölle päihdetyössä (liite 2). Mukaan koulutukseen oli kutsuttu Järviseudun ja Härmänmaan kunnat. Tilaisuuden päätteeksi Kauhava esitti kutsun osallistujille kuntakumppanuuteen seutukunnallisen päihdestrategian tekemiseksi. Strategiatyön tueksi solmittiin kumppanuussopimus Kauhavan kaupungin, Pohjanmaahankkeen ja Alkoholiohjelma :n kanssa (liite 3). Sopimuksessa kukin osapuoli määrittelee omat tehtävänsä kumppanuudessa. Seutukunnalliseen päihdestrategiatyöhön lähtivät Kauhavan lisäksi mukaan Alahärmä, Alajärvi, Evijärvi, Kortesjärvi, Lappajärvi ja Ylihärmä sekä syyskuussa 2006 Vimpeli. Kauhavan kaupunki nimesi päihdestrategiayhdyshenkilöksi sosiaalityöntekijä Raili Kangasluoman. Hän kiersi yhdessä Pohjanmaa-hankkeen edustajan/edustajien kanssa yhteistyöhön lähteneet kunnat kuulemiskierroksella strategiatyötä varten. Sosiaali- tai perusturvajohtajat kokosivat kunnissaan päihdeasiakkaan tai hänen perheensä kanssa työskentelevän verkoston, jota kuultiin. Kuulemiskierroksella pyrittiin selvittämään kunnan päihteidenkäytön nykytila, huolenaiheet, päihdepalvelut ja yhteistyö 3

4 seutukunnallisen päihdestrategian rakentamisessa. Tähän raporttiin on koottuna joitakin päihteidenkäyttöön ja päihdepalveluihin liittyviä indikaattoreita kunnittain sekä kuulemiskierroksen tulokset. 2. NYKYTILA 2.1. Päihteiden saatavuus ja päihdehaitat Pohjanmaan alueella Suomalaiset joivat vuonna 2002 n. 9,3 litraa sataprosenttista alkoholia henkeä kohden. Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaalla 6,3, Keski-Pohjanmaalla 6,5 ja Pohjanmaalla 5,5 litraa. Taulukko 1 Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella vuonna A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat 4

5 Taulukko 2. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella vuonna Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttääalkoholiakohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin suurkuluttajia on 5-4 % aikuisväestöstä. Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista n. 80 % on alkoholin aiheuttamia. Vuosittain n henkeä kuolee alkoholin ja n. 100 huumeiden käytön seurauksena, mikä on n. 5 % kaikista kuolemantapauksista. Vuonna 2002 oli yli hoitojaksoa, jossa oli päihdesairaus pääsairautena. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alkoholisairauksiin ja myrkytyksiin kuoli työikäistä suomalaista. Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Eniten alkoholiin kuolee vuotiaita miehiä. Alkoholiin kuolleiden naisten kuolintapausten määrä on lähes nelinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Taulukko 3. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,1 7,9 9,1 Keski-Pohjanmaa 9,6 12,3 14,2 Pohjanmaa 11,9 12,8 13,6 5

6 Taulukossa 4 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja tilastokeskuksenkuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa 5-7 on esitetty poliisin tilastoimia väkivaltarikoksia, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 4. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2004 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. (Lähde: Tilastokeskus) Alkoholin aiheuttamat taudit ja tapaturmat, alkoholimyrkytykset vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 46 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 Vaasan sairaanhoitopiiri 26 Itsemurhat vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 38 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 11 Vaasan sairaanhoitopiiri 16 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2004 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 6

7 Taulukko 5. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina (Lähde: Polstat) Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Taulukko 6. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

8 Taulukko 7. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. (Lähde: Polstat) Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Huumeet Huumausaineidenkäyttötilanne Suomessa vuonna voidaan todeta, että joskus huumeita kokeilleiden miesten ( v.) osuus oli 14%, kun naisten vastaava luku oli n. 11%. Joskus kannabista kokeilleiden poikien (15-16 v.) osuus oli n. 11% kuin vastaava tyttöjen osuus oli n. 8%. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti. Ensimmäisenä ongelmapäihteenä hoitoon hankeutumisessa olivat opiaatit 28% (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), stimulantit 28%, kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). 8

9 Taulukko 8. HIV- infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina (Lähde: HIV- infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto) / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 35 4 Taulukko 9. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 13 8 Vaasan sairaanhoitopiiri Taulukko 10. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 2 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 4 5 Taulukko 11. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 1 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 1 0 9

10 Vuonna 2003 huumausaineisiin liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten ennakkotietojen perusteella 146 ja EMCDDA:n erityisrekistereille antamien huumekuolemien määrittelyohjeen perusteella 67. Nämä eri tavalla määritellyt huumekuolematapausten määräarvot antavat raja-arvot Suomessa vuoden aikana huumeisiin kuolleiden määrälle. Rekisterien mukaan vuotiaiden osuus kuolemantapauksissa vaihtelee määritelmän mukaan 25 prosentista 40 prosenttiin. Taulukko 12. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna (Lähde: Tilastokeskus) Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 6 Taulukko 13. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

11 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina (Lähde: Polstat) Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa HÄRMÄNMAAN JA JÄRVISEUDUN SEUTUKUNNAT Härmänmaan seutukunnan muodostavat neljä kuntaa: Alahärmä, Kauhava, Lapua ja Ylihärmä. Lapuan kaupunki ei ole ollut mukana tässä selvitystyössä. Järviseudun seutukunnan muodostavat Alajärven, Evijärven, Kortesjärven, Lappajärven ja Vimpelin kunnat. Taulukko 15. Perustietoja Härmänmaan ja Järviseudun seutukunnista. (Lähde: Kuntaliitto) VÄESTÖ Asukasluku (henk.) Työlliset (henk.) Työttömät (henk.) Työttömyysaste (%) Härmänmaa ,70 Järviseutu ,80 11

12 3.1. Alahärmä Alahärmä on perustettu vuonna Vuoden 2005 lopussa kunnan asukasmäärä oli Kunnan kokonaispinta-ala on 356 km², josta vesipinta-ala on 2 km² ja metsää on ha. Kunnan työttömyysaste oli 5,2 %. Taulukko 16. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n 5,6 5,8 5,8 alkoholina, litraa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.- 3,25 luokan oppilaista Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / ,4 0,0 0,0 asukasta Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 2,6 2,5 1,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1,6 1,8 1, asukasta Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 4,1 2,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / ,0 0,0 vastaavanikäistä Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten 2,2 1,8 vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 22,75 9.-luokan oppilaista Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 15,96 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Alahärmässä Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten lisääntynyt, runsas päihteidenkäyttö. Kouluterveystutkimuksen mukaan 25% Alahärmäläistä ylä-asteelaisista juo itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. Huumeita kertoo kokeilleensa 9% nuorista ja vähintään kahta päihdettä on käyttänyt 15%. - Nuorilla on käytössä rahaa joka takia päihteiden saaminen on helpompaa. - Nuorten syrjäytymiskehitys, yleinen välinpitämättömyys ja jengiytyminen. - Kannabiskokeiluja on ollut joitain ja poliisin mukaan huumeita on saatavilla. - Lääkkeiden väärinkäyttö ja lääkkeiden saamisen helppous. Sekakäyttö. 12

13 - Yläkoulun lähistöllä liikkuu porukkaa jonka arvellaan välittävän nuorille päihteitä. - Vanhempien alkoholinkäyttö ja sen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. - Vanhempien hyväksyvä asenne nuorison päihteidenkäyttöön. Asenneilmasto. - Nuorten naisten lisääntynyt raju päihteiden käyttö. - Päihteiden suurkuluttajat /pitkäaikaiskäyttäjät. - Työssäkäyvien päihdeongelmat eivät kovin akuutteja nyt, mutta niitä tiedetään olevan. - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden heikko hoidon ja avun saatavuus, koska psykiatrian poliklinikan asiakkaaksi ei päihdeongelmainen pääse. - Lastensuojeluasiakkuuksien lisääntyminen taustalla mm. vanhempien päihdeongelma. - Paikkakunnalle muuttavat syrjäytyneet henkilöt, jotka vaikuttavat moniin paikallisiin nuoriin ja perheisiin. - Suuri huoli nuorista, heidän asenteistaan päihteisiin ja yleinen asenneilmapiiri kunnassa. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla tai terveyskeskuksen vuodeosastolla. - Vuodeosastohoitoja on noin 6-7 vuosittain kyseessä pääsääntöisesti kroonistuneet alkoholinkäyttäjät. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut, joista lähin sivuvastaanotto on Kauhavalla. Nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella ja nuorisoaseman palveluja Vaasasta on ostettu siellä opiskeleville. - Sosiaalityö, terveydenhuolto. - Seurakunnan diakoniatyö. Laitospalvelut: - Asiakaskohtaisesti kartoitetaan mikä hoitomuoto kullekin on sopivin silloin kun laitoskuntoutusjaksolle asiakas on lähdössä. Asiakkaalla on oltava oma motivaatio laitoskuntoutukseen. - Laitoskuntoutuspaikkoina on käytetty mm. Minnesota hoitoa, Kan-koteja, Suomen Huumekuntoutus ry, Ventuskartanoa, Vehkoon hoitokotia. 13

14 Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja päihdeongelmaisille ei ole, eikä niille ole tarvetta sellaisenaan koska asuntoja on tarjolla. - Muuta asumispalvelua kunnassa on. AA-ryhmä: - Lähin AA-ryhmä kokoontuu Ylihärmässä. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Yhteistyö: Ongelmien keskellä puhalletaan yhteen hiileen - Moniammatillinen yhteistyö päihdeasioissa toimii ja jokainen tuo oman panoksensa asian käsittelyyn => tärkeää tavoitteisiin pääsemiseksi. Strategian painopistealueet: - Nuoret - Varhainen puuttuminen ja ennaltaehkäisy. - Lapsiperheiden tukeminen. - Yhteiset tavoitteet ja toimintakäytännöt. - Henkilöstön jaksamisen huomioiminen. Muuta: - tarvitaan valtakunnallisesti lainsäädännöllisiä keinoja tilanteen muuttamiseksi. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Palveluiden keskittäminen - Palveluiden tuloksellisuuden kartoittaminen ja yhteistyön kehittäminen eri hoitopaikkojen kanssa. - Vaikuttaminen: Valtakunnallinen vaikuttaminen päihdeasioissa. 14

15 3.2. Alajärvi Alajärvi on perustettu vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 768,9 km², josta vesipinta-alaa on 30,2 km². Asukkaita oli Työttömyysaste vuonna 2005 oli 11 %. Taulukko 17. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 5,2 5,8 5,9 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 2,80 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 3,0 2,6 3,3 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,8 2,2 3,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 6,8 8,7 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 2,4 1,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,68 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 23,02 4,3 4,1 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Alajärvellä: Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten, yläkouluikäisten sekä poikien että tyttöjen päihteidenkäyttö ja sen lisääntyminen ja yleistyminen. - Huumeiden käyttöäkin paikkakunnalla on lähinnä kannabista ja amfetamiinia. Kokeilukäyttö vuotiaiden kohdalla yleistynyt. - Naisten juomisen lisääntyminen. - Äitiysneuvolassa näkyy ns. siiderisukupolvi monet lopettavat päihteiden käytön raskauden ajaksi, mutta opittu käyttö jatkuu myöhemmin. Kaikilta odottajiltakaan lopettaminen ei onnistu. - Alkoholin ja päihteiden suurkuluttajien määrä on lisääntynyt => aiheuttanut häätöjä ja asunnottomuutta. 15

16 - Työssäkäyvän väestön alkoholin suurkulutus asiakkaat pyrkivät salaamaan ja kieltämään itse ongelman mahdollisimman pitkään. Huoli on usein läheisillä. - Hoitoonohjausmallien tarkistamisen ja luomisen tarve eri yrityksiin. Puheeksiottamisen tukeminen työyhteisössä. - Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän runsas päihteidenkäyttönsä, yleinen näköalattomuus ja toivottomuus sekä asumisongelmat. - Psykologipalveluissa korjattavaa yläkouluikäisillä ja muillakin opiskelijaryhmillä. - Alko- paikkakunnalla kerää ainakin välillisesti päihteiden suurkuluttajia paikkakunnalle. - Pikkulapsiperheiden ongelmat: päihteiden käyttö ja äitien masentuneisuus. - Päihdeongelmaisilla huono sairaudentunto. - Yleinen hyväksyvä suhtautuminen päihteisiin. - Päihdeongelmaisten läheisten avun tarve ja perheväkivalta. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään pääosin Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla, jonne Alajärveläiset voivat hakeutua oma-aloitteisesti ilman lähetettä. Katkaisuhoitoasiakkaita on silloin tällöin myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut ja nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella. A-klinikan sivuvastaanotto on paikkakunnalla joka toinen viikko. - Sosiaalityö, päihdetyö, terveydenhuolto. - Päivätoimintakeskus Keidas. - Seurakunnan diakoniatyö sekä muiden seurakuntien tekemä työ päihteidenkäyttäjien kanssa. - Oppilashuolto Laitospalvelut: - Päihdehuollon laitoskuntoutukseen asiakas pääsee jos hänellä itsellään on motivaatio hoitoon. Yleensä laitoskuntoutusta edeltää katkaisuhoito. - Yleisimmin käytetty Minnesota hoitoa ja Ventuskartanoa. 16

17 Asumispalvelut: - Tukikäytössä on yksi paritalo. Ongelmana kuitenkin se että päihdeongelmaisten asuminen tuottaa niin paljon häiriöitä että siitä seuraa häätöjä ja asunnottomuutta. AA-ryhmä: - Alajärvellä on oma AA-ryhmä, samoin lähikunnissa siten että ryhmissä voi käydä useana päivänä viikossa. - AA:n auttava puhelin toimii - Al- anon ryhmä päihdeongelmaisten läheisille kokoontuu joka toinen viikko. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Kaupungissa on saatavissa apua päihdeongelmaan monipuolisesti jos sitä osaa ja haluaa hakea. - Laitoskuntoutuksen jälkeen usein työterveyshuolto tapaa asiakasta säännöllisesti. - Päihdehuollon laitoskuntoutuksista hyviä kokemuksia. - Perheneuvola on keskittynyt ala-asteikäisten auttamiseen ja hoitamiseen => tuloksia näkyy ylä-asteella. - Yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat aktiivisia. Strategian painopistealueet: - Strategiasta työväline kaikkien toimijoiden käyttöön. - Nuoret - Nuoret, syrjäytymisvaarassa olevat miehet ja naiset - Päihdeongelmaisten syrjäytymisen ehkäiseminen. - Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen - Alajärven päihdetyöryhmä kokoontuu vielä miettimään tarkempia strategian painopistealueita. Muuta: - Tulevaisuudessa mietitään asumispalvelua, johon sisältyisi riittävä tuki. - Hoitoonohjausmallien juurruttaminen käytäntöön. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Yhteistyön kehittäminen ylikunnallisesti. 17

18 3.3. Evijärvi - Päivätoiminnan kehittäminen perheille, yksinäisille miehille ja naisille mahdollisesti yli kuntarajojen. Evijärven kunta on perustettu vuonna 1867 ja sen kokonaispinta-ala 391,9 km². Maapinta-ala 355,7 on km² ja vesipinta-ala 36,3 km². Asukkaita kunnassa oli henkilöä. Työttömyysprosentti oli 7,7 vuonna Taulukko 18. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 2,4 2,3 2,2 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 0,00 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,0 0,3 1,0 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,0 2,7 3,1 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 2,0 6,8 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 2,6 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,7 4,4 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 27,51 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 12,14 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Evijärvellä Keskeiset huolenaiheet: - Nuorten päihteidenkäyttö ja siihen liittyen väkivaltatilanteet. Evijärven nuorisoseura on useiden eri paikkakuntien nuorten suosima tanssipaikka jossa alaikäiset käyttävät alkoholia ja siitä seuraa helposti tappeluita. - Kouluterveystutkimuksessa 42% yläasteikäisistä on ilmoittanut juovansa itsenä humalaan vähintään kerran kuukaudessa. - Resurssipula päihdetyössä. - Päihdehuollon palveluiden puuttuminen omasta kunnasta, Seinäjoelle matkaa n. 90km. 18

19 - Päihdepalvelujen sirpaleisuus palvelut hajallaan eri tahoilla. Etäisyydet pitkiä. - Terveydenhuollossa tulee silloin tällöin esiin yllättäviä päihteidenkäyttäjiä. Ongelma voi olla jo pitkällä, mutta se ei ole ollut tiedossa. Motivointi vaikeaa. - Naisten päihdeongelma edelleen tabu, johon on vaikea puuttua. - Vaikeasti päihdeongelmaisten (noin 10 henkilöä) asuminen ja muut palvelut. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään pääosin Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla. Katkaisuhoitoasiakkaita on silloin tällöin myös terveyskeskuksen vuodeosastolla. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan palvelut ja nuorisoasema Steissin palvelut ovat Seinäjoella. Yksittäisissä, erikseen sovituissa tilanteissa A-klinikan työntekijä on voinut käydä myös Evijärvellä. - Sosiaalityö, terveydenhuolto. - Seurakunnan diakoniatyö : Tapaa työssään päihteiden suurkuluttajia. Rovastikunnallisiin A-leireihin osallistuminen mahdollista. - Seurakunnalla on ollut suunnitelmissa päihde-/ keskusteluryhmän käynnistäminen syksyllä Laitospalvelut: - Laitoskuntoutuksessa on viime aikoina asiakkaita ollut pääosin Kan- hoitoyksiköissä, Ventuskartanossa ja Minnesotahoidossa. Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja ei ole. Tarvittaessa on järjestetty tuettua asumista (sosiaali- ja terveystoimen tuki). Kunnassa on olemassa yövalvoja, joka vastaa esim. vanhusten yöhälytyksistä, erilaisista vartiointitehtävistä, mutta myös jonkun päihdeongelmaisen asumisen tukemisesta. AA-ryhmä: - Evijärvellä on oma AA-ryhmä, jossa käydään mielellään myös muilta paikkakunnilta. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Tällä hetkellä ei ole päihteitä käyttäviä odottavia äitejä. - Kun odottava äiti tulee neuvolaan, häneltä kysytään myös päihteiden käytöstä ja tarvittaessa tehdään AUDIT-kysely. 19

20 - Sosiaalitoimen, terveydenhuollon, psykiatrian poliklinikan ja muiden tomijoiden yhteistyö on toimivaa ja hyvää. - Työterveyshuollossa on tehty työpaikoille jaettava opaslahtinen päihdeongelman puheeksi ottamisesta. - Päihdestrategiaa on kunnassa jo työstetty ja tehty. Strategian painopistealueet: - Tekeillä olevan päihdestrategia painottuu lapsiin ja nuoriin. - Strategia on jaettu osioihin siten että erikseen käsitellään 0-7-vuotiaita, kouluikäisiä, työikäisiä ja ikääntyneitä. - Strategiasta konkreettinen työväline. - Mahdollisesti laaditaan opas olemassa olevista päihdepalveluista. Muuta: - Päivätoimintatyyppisen ja / tai asumisen tukemiseen liittyvä toiminnan järjestäminen jää mietittäväksi. Vaihtoehtona useamman kunnan yhteystyö. Ylikunnallinen päihdestrategiapainotus: - Yhteistyön kehittäminen eri päihdehoitopaikkojen ja kuntien välillä - Mahdollinen yhteinen opas päihdepalveluista. Pohjanmaa-hankkeelta toivotaan koulutusta. 20

21 3.4. Kauhava Kauhavan kunta on perustettu Kaupunki Kauhavasta tuli vuonna Kaupungin pinta-ala on 485 km² ja Kauhavalla on 8026 asukasta ( ). Työttömyysaste oli 5,8 %. Taulukko 19. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 6,7 7,5 7,6 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 3,84 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 3,2 3,5 4,5 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 2,4 2,0 1,2 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 14,2 14,1 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,9 2,8 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 3,7 3,1 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 21,08 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 19,17 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kauhavalla Keskeiset huolenaiheet: - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidoin kehittäminen Kauhavalla ja ylikunnallisesti. - Työikäisten / työssäkäyvien liiallinen päihteiden käyttö ja sen vaikutukset perheeseen, erityisesti lapsiin. - Työpaikkojen hoitoonohjausjärjestelmien uusiminen, siihen liittyvä koulutus. - Ikääntyvän väestön lisääntyvä päihteiden käyttö ja siitä seuraavat ongelmat mm. tapaturmien lisääntyminen. - Selviämis- ja katkaisuhoidon kehittämistarpeet. - A-klinikkapalvelun lisä- ja kehittämistarve. - Lasten ja nuorten huoli vanhempien päihteidenkäytöstä=> Päihdeperheiden lasten tuen tarve. 21

22 - JOIDENKIN yläasteikäisten nuorten runsas, usein toistuva päihteiden käyttö. - (Nuorten) huumeidenkäyttäjien hoito ja sen kehittämistarpeet. Matalankynnyksen hoitopaikan tarve. - Raskaana olevien naisten päihteidenkäyttö. - Alkoholin ja lääkkeiden sekakäyttöongelma. - Lääkkeiden väärinkäyttö ja katukauppa. Päihdepalvelut: Katkaisuhoito: - Järjestetään Kauhavan seudun terveyskeskuksen vuodeosastoilla, joissa ongelmana on vuodeosastojen muutoinkin suuri kuormitus. - Seinäjoen selviämis- ja katkaisuhoitoasemalle kauhavalainen asukas voi hakeutua Tk-lääkärin lähetteellä. Avopalvelut: - Seinäjoen A-klinikan sivuvastaanotto on Kauhavalla yhtenä päivänä viikossa. - Kaupungissa on päihdetyön ohjaaja, jonka toimenkuvaan kuuluu ennaltaehkäisevän päihdetyön lisäksi varsinaisten päihdeasiakkaiden kanssa monipuolinen työskentely. Laitospalvelut: - Päihdehuollon laitoskuntoutukseen hakevalle asiakkaalle tehdään sosiaalitoimessa Päihdehuollon palvelu- / kuntoutussuunnitelma jossa kartoitetaan asiakkaan elämäntilanne ja avopalveluiden käyttö sekä muu taustatieto. - Laitoskuntoutuspaikka arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Käytetty esim. Ventuskartano (Kokkola), Minnesotahoito (Lapua), Hoitokoti Tuhkimo (Eno), Kankaanpään A-koti (Kankaanpää), Kan-kodit. Asumispalvelut: - Varsinaisia asumispalveluja ei ole. Sosiaalitoimella on muutamia tukiasuntoja, asuu pitkäaikaiset asukkaat. Lisäksi sosiaalitoimi on joskus ns. välivuokrannut asuntoja yksittäisille henkilöille. - Päihdetyön ohjaaja tekee jonkin verran päihdeasiakkaiden asumisen ohjausta. 22

23 Päivätoiminta: - Kauhavan Sininauhayhdistyksen ylläpitämä päivätoimintakeskus Roihan Majakka - Työ- ja päivätoimintaa sekä erilaisia ryhmiä. - KaSTAnJA projekti: On Kauhavan sininauha ry:n projekti, joka on suunnattu vuotilaille Kauhavalaisille. Projekti tarjoaa tukea asumiseen ja arkeen. On suuntautunut nuoriin huumeidenkäyttäjiin. AA-ryhmä: -Paikkakunnalla on yksi AA-ryhmä. Asiat, joihin ollaan tyytyväisiä: - Viimeisimmän kouluterveystutkimuksen mukaan kauhavalaisten nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt, samoin huumekokeilut. - Alkoholin kokonaiskulutus Pohjanmaalla on vielä alle maan keskitason. - Kovien huumeiden käyttäjiä Kauhavalla ei vielä ole paljon. Strategian painopistealueet: - Kaksoisdiagnoosiasiakkaiden hoidon kehittäminen - Kaikkien ikäryhmien huomioiminen strategiatyössä. - Hoitoketjujen selkiyttäminen. - Strategiasta konkreettinen työväline. - Alueellinen päihdetyön suunnittelu ja kehittäminen Muuta: Ylikunnalliset strategian painopistealueet: katkaisuhoidon, avo- ja laitoskuntoutuksen järjestäminen, sekä kaksoisdiagnoosipotilaan hoito palvelujärjestelmässä. 23

24 3.5. Kortesjärvi Kortesjärven kunta on perustettu vuonna Kunnan pinta-ala on 336 km², josta vettä on 8 km². Asukkaita kunnassa oli henkilöä ja työttömyysaste vuonna 2005 oli 7,6 %. Taulukko 20. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. (Lähde: Sotkanet) Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina, litraa 1,2 1,2 1,3 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 0,0 0,0 0,0 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 1,2 2,1 4,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 0,0 0,8 1,3 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 0,4 2,9 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä 0,0 0,0 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,4 3,3 Päihteidenkäyttöön liittyvä nykytila; huolen aiheet, päihdepalvelut ja päihdestrategian kannalta keskeiset painopistealueet Kortesjärvellä Keskeiset huolenaiheet: vuotiaiden nuorten kaljoittelu - nuoret tulevat iltaisin traktoreilla keskustaan onko promilleja? - mistä alaikäiset saavat kaljan kuka välittää sen heille? - syrjäytymisvaarassa olevia nuoria 1-2 ( taustalla vanhemman päihteidenkäyttö tai mielenterveysongelma, lääkkeiden käyttö) - nuoret menestyvät koulussa, mutta eivät lähde mielellään jatko-opintoihin -> alle 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien suuri osuus ( itseluottamuksen puute, itsenäistymisen pelko? - halu pysyä Kortesjärvellä, joka koetaan hyvänä paikkana) - poikkeuksellisen korkea nuorten kuolleisuus eteenkin miehet (sairauksina: diabetes, astma, sydän- ja verisuonitaudit, reuma, astma, MS-tauti) - Kortesjärvi ei ole mukana koululaisten terveyskyselyssä, josta voitaisiin saada tietoa nuorten humalahakuisesta päihteidenkäytöstä 24

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportti

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportti Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Keski-Pohjanmaan maakunnassa kuntakierroksen raportti Valmistelija Eija Koittola Projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2 2. NYKYTILA

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Pietarsaaren seutukunnassa kuntakierroksen raportti Johtaja Ireeni Finnholm Projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTA 2 2. NYKYTILA

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014

Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminta 2013 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä PL /28.3.2014 Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät 2012 9 ryhmä, yhdessä ryhmässä kaksi jaosta Vastauksia 8 ryhmältä

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT

PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT PÄIHTEET JA PÄIHDEPALVELUT Selvitys Etelä Pohjanmaan, Keski Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueelta Koonnut projektisihteeri Saara Lång SISÄLLYSLUETTELO 1. ALUE Etelä Pohjanmaan maakunta 4 Seutukunnat

Lisätiedot

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 TERVETULOA! Ei kuulu sulle?! 21.5.2013 Ei kuulu sulle?! Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö ikäihmisten parissa Susanna Leimio-Reijonen Ehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön seutukoordinaattori Ei

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja. seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa. kuulemistilaisuuksien raportti

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja. seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa. kuulemistilaisuuksien raportti Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...3 2. NYKYTILA...5

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija

Huumetilanne Suomessa. Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Huumetilanne Suomessa Päivän päihdetilanne -koulutus, 8.5.2014 Turku Karoliina Karjalainen, TtT, erikoistutkija Aikuisväestön huumeiden käyttö 9.5.2014 Huumetilanne Suomessa / Karjalainen 2 Väestökyselyt

Lisätiedot

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle

Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Tuoksuuko työpaikallanne alkoholiongelma? Työkaluja työyhteisön päihdeongelmien varalle Antti Hytti, aikuistyön päällikkö, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Uudista ja Uudistu 26.9.2013 Tietoiskun rakenne Päihteet

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito

Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella kuulemistilaisuuksien raportti Strategiatyön yhdyshenkilö Auli Romppainen Projektikoordinaattori Minna Laitila 14.5.2007 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain

Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain 1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ

KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ KUN MINI-INTERVENTIO EI RIITÄ Helena Haimakainen; sairaanhoitaja 30.01.2013 PÄIHDETYÖ PERUSPALVELUISSA TAVOITEENA Ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä Sosiaalisten ja terveydellisten haittojen

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA

KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA Päihdemessut SELVÄ PÄÄ KIRKAS MIELI Kuusankoskitalo 7.11.2009 Niina Korpelainen sosiaalipalvelujen tilaajapäällikkö Kouvolan perusturva KOUVOLAN PÄIHDESTRATEGIA TAUSTAA Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Pohjalaiset masennustalkoot hanke SOSVISIO HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA)

Pohjalaiset masennustalkoot hanke SOSVISIO HANKE (TERVEYDENHUOLLON SOSIAALITYÖN KEHITTÄMINEN) Hyvinvoinnin alueelliset tukiverkostot (SONet BOTNIA) 1 Pohjanmaa hanke projektikoordinaattori Esa Nordling MIELENTERVEYTTÄ JA PÄIHTEETTÖMYYTTÄ EDISTÄVIÄ SEKÄ MIELENTERVEYS JA PÄIHDEONGELMIA EHKÄISEVIÄ HANKKEITA ETELÄ POHJANMAAN, VAASAN JA KESKI POHJANMAAN

Lisätiedot

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala

Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015. Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Hyvinvointia Maakuntaan VIII 21.1.2015 Alkoholinkäyttö puheeksi hyvinvoinnin edistämiseksi Heli Heimala Taustaa Hyvinvointiaatteen peruskivi on uskomus, että kun ihmisen perustarpeet tyydytetään ja hänelle

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry

PUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä

Lisätiedot

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011

Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 1 Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön haasteita Lapissa 2011 Tähän muistioon on koottu Lapin peruskouluihin suunnattujen THL:n kouluterveyskyselyn (kevät 2010, N 3635, 8.-9.luokat) ja Tervein Mielin

Lisätiedot

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa

Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

4 Etelä-Pohjanmaa. 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 4 Etelä-Pohjanmaa 4.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 4.1 ETELÄ-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 13 kpl Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla?

Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Murtumapotilaille mahdollisuus uuden murtuman ehkäisyyn, miten palveluketju toimii Etelä- Pohjanmaalla? Heli Latva-Nikkola murtumapotilaiden kuntoutusohjaaja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri/ Seinäjoen

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Tampere 5. 11.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa

Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Nuorten päihteiden käyttö ja huolen aiheet kouluterveyskyselyn tulosten valossa Turun sosiaali- ja terveystoimi Terveyden edistämisen yksikkö suunnittelija Niina Jalo Esityksen rakenne Mikä on kouluterveyskysely

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

Opiaattikorvaushoito

Opiaattikorvaushoito Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia

Lisätiedot