Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti"

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella kuulemistilaisuuksien raportti Strategiatyön yhdyshenkilö Auli Romppainen Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO KUNNAN TASO Yhteenveto asiantuntijoiden kuulemisesta Yhteenveto kuntalaiskuulemisesta MUUTA SEINÄJOEN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖN NYKYTILA...25 LÄHTEITÄ...26 KUVIOT Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli...6 Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko...7 Kuvio 2. Mielenterveys prosessina....8 TAULUKOT Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät...8 Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti....9 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/ Taulukko 6. Työttömyys, toimeentulotuki sekä ahtaasti asuvat asuntokunnat Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaan otetut; vanhemmuuden puutetta Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain...18 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99) Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja

3 1. TAUSTAA Ensimmäinen yhteinen tapaaminen Seinäjoella pidettiin Mukana olivat sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Seinäjoen kaupungin edustajina, ylilääkäri Timo Rajala ja oh Marja Liisa Riihimäki Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksesta, esh Leena Martikkala ja vs. päihdetyön johtaja Jarmo Lusa Seinäjoen A-klinikalta sekä projektikoordinaattori Esa Nordling, projektikoordinaattori Minna Laitila ja projektisihteeri Saara Lång Pohjanmaa-hankkeesta. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella mahdollisesta yhteistyöstä Seinäjoen kaupungin ja Pohjanmaa-hankkeen välillä koskien esim. mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä sekä kumppanuussopimusta Alkoholiohjelman kanssa. Seinäjoen kaupungilla on olemassa sekä mielenterveys- että päihdestrategiat. Mieli hyvin Seinäjoella - Seinäjoen kaupungin mielenterveystyön suunnitelma vuosille on laadittu vuosien aikana, jota ei ole vielä päivitetty. Huomaa ajoissa - Seinäjoen päihdestrategia on laadittu vuonna 2002, jota taas seurataan vuosittain. Viimeisin seurantaraportti on vuodelta Molemmat strategiat on laadittu moniammatillisena, sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Lisäksi on laadittu Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella selvitys vuonna 2006 ja päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitoketju vuonna 2004 (Hyvä alku elämälle toimintamalli). Jo ensimmäisessä, kesäkuisessa tapaamisessa heräsi kehittämistarpeita ja ideoita koskien olemassa oleviin strategioihin: Mielenterveysstrategiassa painottuvat nykytilan ja resurssien tarpeen kuvaukset. Tarvittaisiin enemmän painotusta tulevaisuuden linjauksiin ja tavoitteisiin. Strategiassa tulisi painottua ennaltaehkäisy, elämänhallinta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Päihdestrategia taas koskee tällä hetkellä alle 18-vuotiaita. Sitä olisi tarve laajentaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Lisäksi keskusteltiin siitä, voisiko erillisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden lisäksi olla yhteinen osa, kattostrategia, jonka avulla kenties saataisiin esiin palvelujärjestelmän katvealueet ja kehittämishaasteet. Tapaamisessa sovittiin, että lähdetään valmistelemaan kumppanuussopimusta Seinäjoen kaupungin, Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen välille. Toinen yhteistyötapaaminen pidettiin Tuolloin keskusteltiin mm. kumppanuussopimuksen sisällöstä. Sopimusluonnos meni Päihdeasiain neuvottelukunnan ja sen jälkeen perusturvalautakuntaan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kumppanuussopimuksessa Seinäjoen kaupunki sitoutuu päivittämään päihdestrategiansa vastaamaan Alkoholiohjelman henkeä. Seinäjoki haluaa myös korostaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa omassa kumppanuussopimuksessaan. 3

4 Tapaamisessa todettiin, että Seinäjoen mielenterveysstrategia on tulossa päivitettäväksi ja että yhtymäkohtia päihde- ja mielenterveysstrategioissa on runsaasti. Heräsi ajatus siitä, tulisiko molempia strategioita työstämään perustaa yhteinen työryhmä, johon kutsuttaisiin tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Toisena vaihtoehtona voisi olla jo aiemmin esitetyt erilliset mielenterveys- ja päihdestrategiat sekä niillä yhteinen kattostrategia. Sovittiin, että asia viedään kaupungin psykososiaalisen työryhmän kokoukseen ja keskustelua strategioiden erillisyydestä tai yhdistämisestä jatketaan siellä. Vähintäänkin tavoitteeksi asetettiin yhteinen visio/tahtotila, jonka mottona voisi olla Turvallinen arki. Seinäjoen kaupunginhallitus päätti asettaa toimikunnan päihde- ja mielenterveystyön strategioiden päivittämiseksi. (Khall , 478) Strategioiden nimeksi tulee Arjen hallinta -turvallinen arki. Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa - hanke. Strategiatyöskentelyaika on suunniteltu toteutettavaksi 2/2007-2/2008. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta pidettiin vielä yhteistyötapaaminen Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksen ja Seinäjoen A-klinikan sekä Pohjanmaa-hankkeen edustajien kesken. Sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko esitteli Seinäjoen kaupunginhallituksen päätöksen toimikunnan asettamisesta valmistelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Toimikuntaan nimettiin luottamushenkilöjäseniksi Tuula Salo, puheenjohtaja, Pertti Rinta-Nikkola ja Pirjo Aittoniemi, viranhaltijajäseneksi sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko, päihdetyönjohtaja Minna Leppänen, sihteeri ja ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö sairaanhoitaja Leena Martikkala. Toimikunnan työskentelyyn liitettiin myös kehittämissuunnittelija Auli Romppainen. Samassa tapaamisessa projektisihteeri Saara Lång esitteli Pohjanmaa-hankkeen rakenne- ja aikatauluehdotuksen työskentelyn pohjaksi. Tapaamisessa sovittiin, että indikaattoritiedon osalta Seinäjoen vertailukaupunkeina pidetään Kokkolaa ja Raumaa, ja maakuntien välillä suoritetaan myös vertailua. Samoin sovittiin siitä, että Pohjanmaa-hankkeen arviointikoordinaattori käy Seinäjoen kaupungin apulaiskaupunginjohtajan kanssa keskustelun tarvittavista indikaattoreista. Sovittiin, että kaupunginhallituksen asettama toimikunta miettii strategian arvoja, tavoitteita ja indikaattoreita kokouksessaan 2/2007. Pohjanmaahanke tarjoaa kumppanuussopimuksessa määritellyn tuen sekä koordinoi strategiaprosessia. Strategian tavoite ja arvot tarkentuvat sekä strategiatyöryhmät perustetaan kuulemistilaisuuksien jälkeen. 4

5 kokoontuivat kaupunginhallituksen asettamat toimikunnan jäsenet Pohjanmaa-hankkeen edustajien kanssa valmistelemaan toimikunnan työtä. Tuolloin lyötiin lukkoon kuulemistilaisuuksien ja nykytilaselvityksen esittelyn ajankohdat. (Liite 1) Seinäjoen kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategiaa päivittävä toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa klo Tämän kokouksen tavoitteena oli tutustuminen ja yhteisen tahtotilan luominen. Kokouksessa todettiin, että mukaan tarvitaan kolmannen sektorin edustajia, jotta saadaan aito dialogi kentän kanssa myös toimikunnan sisälle (Liite 2). Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus (Liite 3) solmittiin Seinäjoella. Jotta saataisiin selville mielenterveys- ja päihdepalveluiden tämän hetkinen tilanne ja kehittämistarpeet, järjestettiin asiantuntija- kuntalaiskuulemistilaisuudet Asiantuntijakuulemista varten Seinäjoen strategiayhdyshenkilö kutsui kokoon sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä (Liite 4). Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön (Liite 6). Tämä raportti on laadittu järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Raportissa on myös jotain indikaattoritietoa, jonka voidaan arvioida osaltaan kuvaavan kaupunkia ja sen hyvinvoinnin tilaa. Tämän raportin kuvauksessa on löydyttävissä samoja elementtejä kuin Lehtolan ym. (2003) kehittelemässä hyvinvointitiedon tuottamisen mallissa (ks. seuraavan sivun Kuvio 1). Voidaan ajatella, että kuntalaiskuuleminen edustaa kokemuksellista, asiantuntijakuuleminen asiantuntijuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja indikaattoritieto tilastollista näkökulmaa. Näitä tietoja yhdistämällä voidaan luoda kuvaa kaupungin tai alueen hyvinvoinnin tilasta. 5

6 KOKEMUKSELLISUUS henkilökohtainen tulkinta elämänkulusta ja sen tapahtumista kokemuksellisesti rakentuvaa Hyvinvoinnin alueellinen kuva TILASTOLLISUUS tilastoitavat tapahtumat, jotka voidaan perustellusti valita hyvinvointia kuvaaviksi tilastointikäytännöistä ohjautuvaa ASIANTUNTIJUUS professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista ammatillisesti orientoitunut Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli. Lähde: Lehtola ym. 2003, 47. 6

7 2. NYKYTILA 2.1. Indikaattoreiden valinnasta Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia (Kuvio 2). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle portaalle, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla. Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. Lähde: Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5. Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (Kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (Taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi 7

8 käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU-tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnet-indikaattoripankista, ellei toisin mainita. YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Alistavat tekijät perinnölliset tekijät raskauteen/synnytykseen liittyvät tekijät varhaislapsuuden kokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen Laukaisevat tekijät esim. elämän tapahtumat MIELENTERVEYS yksilölliset voimavarat Vallitseva sosiaalinen tilanne esim. sosiaalinen tuki Seuraukset hyvinvoinnin taso fyysinen terveys oireet tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu seksuaalinen tyydytys palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Kuvio 2. Mielenterveys prosessina. Lähde: Lavikainen ym. 2004, 33. Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. Lähde: WHO 2004, 21. Riskitekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Puutteet koulutuksessa, asumisessa, liikkumismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys Suojaavat tekijät Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Osallistuminen/osallisuus Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot 8

9 2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna ,5 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2006). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla 6,5 litraa, Keski-Pohjanmaalla 6,6 litraa ja Pohjanmaalla 5,7 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,2 litraa. Myydyn alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Seinäjoella alkoholinmyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla, johon vaikuttanee mm. se, että kaupungissa käydään paljon ostoksilla myös ympäröivästä maakunnasta. Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa Seinäjoki 7,3 7,6 8,0 Kokkola 8,4 8,5 8,8 Rauma 10,0 10,1 10,4 Etelä-Pohjanmaa 6,3 6,5 6,7 Koko maa 8,2 8,2 8,4 Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV. A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) 9

10 Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat, altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää. Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa. Lähde: Sotkanet Seinäjoki 79,5 73,9 Kokkola 70,9 70,1 Rauma 120,8 100,0 Etelä-Pohjanmaa 79,8 78,3 Koko maa 118,0 113, Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän 10

11 työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.) Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %- osuuksia koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Työttömät, % työvoimasta 11,3 10,1 11,3 11,2 9,7 10,8 10,7 9,3 10,5 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta 13,8 14,1 16,1 13,3 12,8 14,6 11,6 11,2 13,6 työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 25,1 17,3 23,7 25,3 17,9 22,3 26,3 18,1 24,0 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 8,1 7,7 8,2 7,7 7,3 8,2 7,2 6,8 8,3 10,9 11,2 7,6 10,4 10,8 7,2 10,0 10,4 7, Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. 11

12 Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki 1,0 0,6 1,0 1,1 0,6 1,0 1,1 0,6 0,9 0,7 0,4 0,6 0,7 0,4 0,6 0,8 0,4 0,5 21,86 19,38 22,77 23,15 23,15 21,51 24,25 12

13 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVIN- VOINTIIN 3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.) Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.) Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat myös miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.) Päihdehuollon nettokustannukset ovat nousseet myös vuodesta 2003 lähtien kaikissa pohjalaismaakunnissa. (Taulukko 8) Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2 13

14 Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa on esitetty poliisin tilastoja, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. Lähde: Tilastokeskus Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 50 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22 Vaasan sairaanhoitopiiri 33 Itsemurhat vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 34 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

15 Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. Lähde: Polstat Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

16 Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla. PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti: ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat ensimmäisenä opiaatit 28 % (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), toisena stimulantit 28%, kolmantena kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja neljäntenä rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukoissa on kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja. Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 44 9 Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 3 Vaasan sairaanhoitopiiri

17 Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 8 Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 2 Vuonna 2004 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten 176. Vastaava luku vuonna 2003 oli 147 (Taskumatti 2006). Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna Lähde: Tilastokeskus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

18 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Kunnan taso Seinäjoen kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 603 km². Kaupungissa oli asukkaita henkilöä. Seinäjoki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Lapua, Nurmo ja Ylistaro. Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Lopussa löytyvät tiivistetyt yhteenvedot sekä ammattilaisten että kansalaisten kuulemistilaisuuksista. Ammattilaiskuulemistilaisuudessa tehty muistio on lähetetty osallistujille tarkistettavaksi, ja se esitetään liitteessä 5 korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Myös kuntalaiskuulemisen muistio löytyy liitteestä 7. Kuntalaiskuulemisessa osanotto oli niukkaa. Syynä voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain sairaita, ongelmatapauksia ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta välttämättä koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisessa esiin tulleet asiat kuvaavat niiden henkilöiden mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka olivat tuolloin paikalla. Ne eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia kaupunkilaisia, mutta ovat tärkeitä ja huomionarvoisia. 18

19 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista. Lähde: Sisäministeriö Tammi 2007 Seinäjoki Koko Ryhmä 3 maa (arit.) as. VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: Etelä- Pohjanmaa Asukasluku Asukastiheys (as/maakm2) ,4 56,0 184,5 14,4 0-6 vuotiaat (% asukkaista) 8,2 % 7,3 % 8,1 % 7,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 13,5 % 15,6 % 14,6 % 15,0 % 7-15 vuotiaat (% asukkaista) 10,2 % 11,5 % 11,6 % 11,5 % vuotiaat (% asukkaista) 66,7 % 61,7 % 65,4 % 60,6 % vuotiaat (% asukkaista) 8,0 % 10,1 % 8,3 % 10,2 % vuotiaat (% asukkaista) 5,5 % 7,3 % 5,3 % 8,0 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 1,5 % 2,1 % 1,3 % 2,4 % Huoltosuhde, v ,23 1,53 1,29 1,53 PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, /asukas Lastensuojelu: Last.suoj. avohuol. tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aik, % vast.ikäisistä 4,2 4,0 5,4 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 0,9 1,0 0,6 Lasten ja nuorten laitoshuollon menot hoitopäivää kohti Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat /1000 vast.ikäistä 3,1 5,1 4,8 2,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 21,1 9,2 19,6 7,7 Toimeentulotuki: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vast.ikäisistä 8,0 6,2 6,6 6,6 Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99). Lähde: Kuntahilmo. Hoitojaksot arvoina Seinäjoki Kokkola Rauma

20 Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 7,8 6,8 6,1 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 9,3 9,5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 13,2 14,4 15,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7,0 7,4 6,4 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,4 2,9 2,6 Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,2 26,2 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 28,5 43,4 46,0 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta 169,2 168,4 171,1 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 129,4 119,9 154,1 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 8,6 8,1 7,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 37,8 42,8 45,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 85,0 89,6 95,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,0 10,4 10,3 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 1,8 1,9 1,9 Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 11,58 12,91 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 10,32 12,48 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 5,33 3,90 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,8 3,9 3,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 0 0 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,45 21,12 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 18,67 16,56 20

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.

Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11. Läänien yhteinen päihdeindikaattorihanke Maria Martin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lappilaisen päihdetyön seminaari 8.11.2006 8.3.2007 1 Mikä? Lapin lääninhallituksen koordinoima läänien yhteinen

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori

Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori Positiiviset kokemukset seutukunnallisessa strategiatyössä Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Pori 24.4.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari

Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari Miten vahvistaa lasten ja nuorten hyvinvointia TerveSos Teemaseminaari 16.5.2013 Tarja Heino, Erikoistutkija, Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Reija Paananen, Erikoistutkija, Lapset, nuoret

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Hallinto- ja tukiyksikkö

Hallinto- ja tukiyksikkö Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta

Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta 1 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Keski-Suomen Arjen mieli-hankkeen projektiryhmän kokouksesta 9.3.2012 Aika: Perjantai 9.3.2012 klo 10.00 12.00 Paikka: Keski-Suomen keskussairaalan neuvotteluhuone

Lisätiedot

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu

Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Kehittämishankkeet vuodelle 2015, Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Avopalvelujen vahvistaminen Kehittämishanke: Avopalvelujen vahvistaminen mielenterveystyö ja vastaanottotoiminta Tuotantopuolen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet neuvotteleva virkamies Hannele Savioja 16.6.2011 Valtakunnallisten tuottavuustavoitteiden valmistelu Tuottavuusohjelman koordinaatio- ja seurantatyöryhmän

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut - Terveyspalvelut - Sosiaalipalvelut ja etuudet - Varhaiskasvatus ja perusopetus - Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus - Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

"Poliisi" "Pelastus" Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely

Poliisi Pelastus Kartta. Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely "Poliisi" Katuturvallisuusindeksi Turvallisuuskysely Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina (tai vastaava indikaattori) Poliisin tietoon tulleet huumausainerikokset (3 vuoden keskiarvo) Päihtymys-

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö

Mitä indikaattorit kertovat. 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa. Tietosisältö Mitä indikaattorit kertovat 1. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:na? alkoholina, litraa Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kunnan alueella Alkon myymälöistä myydyn ja kunnan alueella sijaitseviin

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4

KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4 KASTE-OHJELMAN HANKEAIHIO versio 1.4 TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 2009-2011 Kustannusarvio 3.000.000 euroa Hankkeen hallinnoinnista vastaa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 30.9.2008 Ulla Aspvik,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Rovaniemi 16.6.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Tiedosta hyvinvointia 2 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mitä tavoitellaan? Poliittiset päättäjät ja muut päättävässä asemassa

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntapäivä

Terveyden edistämisen kuntapäivä Terveyden edistämisen kuntapäivä 22.3.2010 Sairastavuusindeksi 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Kemi Keminmaa Tornio Hyvinvoinnin tarkastelu Kaste- indikaattoreiden

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot