Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti"

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella kuulemistilaisuuksien raportti Strategiatyön yhdyshenkilö Auli Romppainen Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO KUNNAN TASO Yhteenveto asiantuntijoiden kuulemisesta Yhteenveto kuntalaiskuulemisesta MUUTA SEINÄJOEN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖN NYKYTILA...25 LÄHTEITÄ...26 KUVIOT Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli...6 Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko...7 Kuvio 2. Mielenterveys prosessina....8 TAULUKOT Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät...8 Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti....9 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/ Taulukko 6. Työttömyys, toimeentulotuki sekä ahtaasti asuvat asuntokunnat Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaan otetut; vanhemmuuden puutetta Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain...18 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99) Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja

3 1. TAUSTAA Ensimmäinen yhteinen tapaaminen Seinäjoella pidettiin Mukana olivat sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Seinäjoen kaupungin edustajina, ylilääkäri Timo Rajala ja oh Marja Liisa Riihimäki Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksesta, esh Leena Martikkala ja vs. päihdetyön johtaja Jarmo Lusa Seinäjoen A-klinikalta sekä projektikoordinaattori Esa Nordling, projektikoordinaattori Minna Laitila ja projektisihteeri Saara Lång Pohjanmaa-hankkeesta. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella mahdollisesta yhteistyöstä Seinäjoen kaupungin ja Pohjanmaa-hankkeen välillä koskien esim. mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä sekä kumppanuussopimusta Alkoholiohjelman kanssa. Seinäjoen kaupungilla on olemassa sekä mielenterveys- että päihdestrategiat. Mieli hyvin Seinäjoella - Seinäjoen kaupungin mielenterveystyön suunnitelma vuosille on laadittu vuosien aikana, jota ei ole vielä päivitetty. Huomaa ajoissa - Seinäjoen päihdestrategia on laadittu vuonna 2002, jota taas seurataan vuosittain. Viimeisin seurantaraportti on vuodelta Molemmat strategiat on laadittu moniammatillisena, sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Lisäksi on laadittu Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella selvitys vuonna 2006 ja päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitoketju vuonna 2004 (Hyvä alku elämälle toimintamalli). Jo ensimmäisessä, kesäkuisessa tapaamisessa heräsi kehittämistarpeita ja ideoita koskien olemassa oleviin strategioihin: Mielenterveysstrategiassa painottuvat nykytilan ja resurssien tarpeen kuvaukset. Tarvittaisiin enemmän painotusta tulevaisuuden linjauksiin ja tavoitteisiin. Strategiassa tulisi painottua ennaltaehkäisy, elämänhallinta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Päihdestrategia taas koskee tällä hetkellä alle 18-vuotiaita. Sitä olisi tarve laajentaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Lisäksi keskusteltiin siitä, voisiko erillisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden lisäksi olla yhteinen osa, kattostrategia, jonka avulla kenties saataisiin esiin palvelujärjestelmän katvealueet ja kehittämishaasteet. Tapaamisessa sovittiin, että lähdetään valmistelemaan kumppanuussopimusta Seinäjoen kaupungin, Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen välille. Toinen yhteistyötapaaminen pidettiin Tuolloin keskusteltiin mm. kumppanuussopimuksen sisällöstä. Sopimusluonnos meni Päihdeasiain neuvottelukunnan ja sen jälkeen perusturvalautakuntaan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kumppanuussopimuksessa Seinäjoen kaupunki sitoutuu päivittämään päihdestrategiansa vastaamaan Alkoholiohjelman henkeä. Seinäjoki haluaa myös korostaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa omassa kumppanuussopimuksessaan. 3

4 Tapaamisessa todettiin, että Seinäjoen mielenterveysstrategia on tulossa päivitettäväksi ja että yhtymäkohtia päihde- ja mielenterveysstrategioissa on runsaasti. Heräsi ajatus siitä, tulisiko molempia strategioita työstämään perustaa yhteinen työryhmä, johon kutsuttaisiin tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Toisena vaihtoehtona voisi olla jo aiemmin esitetyt erilliset mielenterveys- ja päihdestrategiat sekä niillä yhteinen kattostrategia. Sovittiin, että asia viedään kaupungin psykososiaalisen työryhmän kokoukseen ja keskustelua strategioiden erillisyydestä tai yhdistämisestä jatketaan siellä. Vähintäänkin tavoitteeksi asetettiin yhteinen visio/tahtotila, jonka mottona voisi olla Turvallinen arki. Seinäjoen kaupunginhallitus päätti asettaa toimikunnan päihde- ja mielenterveystyön strategioiden päivittämiseksi. (Khall , 478) Strategioiden nimeksi tulee Arjen hallinta -turvallinen arki. Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa - hanke. Strategiatyöskentelyaika on suunniteltu toteutettavaksi 2/2007-2/2008. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta pidettiin vielä yhteistyötapaaminen Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksen ja Seinäjoen A-klinikan sekä Pohjanmaa-hankkeen edustajien kesken. Sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko esitteli Seinäjoen kaupunginhallituksen päätöksen toimikunnan asettamisesta valmistelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Toimikuntaan nimettiin luottamushenkilöjäseniksi Tuula Salo, puheenjohtaja, Pertti Rinta-Nikkola ja Pirjo Aittoniemi, viranhaltijajäseneksi sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko, päihdetyönjohtaja Minna Leppänen, sihteeri ja ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö sairaanhoitaja Leena Martikkala. Toimikunnan työskentelyyn liitettiin myös kehittämissuunnittelija Auli Romppainen. Samassa tapaamisessa projektisihteeri Saara Lång esitteli Pohjanmaa-hankkeen rakenne- ja aikatauluehdotuksen työskentelyn pohjaksi. Tapaamisessa sovittiin, että indikaattoritiedon osalta Seinäjoen vertailukaupunkeina pidetään Kokkolaa ja Raumaa, ja maakuntien välillä suoritetaan myös vertailua. Samoin sovittiin siitä, että Pohjanmaa-hankkeen arviointikoordinaattori käy Seinäjoen kaupungin apulaiskaupunginjohtajan kanssa keskustelun tarvittavista indikaattoreista. Sovittiin, että kaupunginhallituksen asettama toimikunta miettii strategian arvoja, tavoitteita ja indikaattoreita kokouksessaan 2/2007. Pohjanmaahanke tarjoaa kumppanuussopimuksessa määritellyn tuen sekä koordinoi strategiaprosessia. Strategian tavoite ja arvot tarkentuvat sekä strategiatyöryhmät perustetaan kuulemistilaisuuksien jälkeen. 4

5 kokoontuivat kaupunginhallituksen asettamat toimikunnan jäsenet Pohjanmaa-hankkeen edustajien kanssa valmistelemaan toimikunnan työtä. Tuolloin lyötiin lukkoon kuulemistilaisuuksien ja nykytilaselvityksen esittelyn ajankohdat. (Liite 1) Seinäjoen kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategiaa päivittävä toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa klo Tämän kokouksen tavoitteena oli tutustuminen ja yhteisen tahtotilan luominen. Kokouksessa todettiin, että mukaan tarvitaan kolmannen sektorin edustajia, jotta saadaan aito dialogi kentän kanssa myös toimikunnan sisälle (Liite 2). Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus (Liite 3) solmittiin Seinäjoella. Jotta saataisiin selville mielenterveys- ja päihdepalveluiden tämän hetkinen tilanne ja kehittämistarpeet, järjestettiin asiantuntija- kuntalaiskuulemistilaisuudet Asiantuntijakuulemista varten Seinäjoen strategiayhdyshenkilö kutsui kokoon sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä (Liite 4). Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön (Liite 6). Tämä raportti on laadittu järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Raportissa on myös jotain indikaattoritietoa, jonka voidaan arvioida osaltaan kuvaavan kaupunkia ja sen hyvinvoinnin tilaa. Tämän raportin kuvauksessa on löydyttävissä samoja elementtejä kuin Lehtolan ym. (2003) kehittelemässä hyvinvointitiedon tuottamisen mallissa (ks. seuraavan sivun Kuvio 1). Voidaan ajatella, että kuntalaiskuuleminen edustaa kokemuksellista, asiantuntijakuuleminen asiantuntijuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja indikaattoritieto tilastollista näkökulmaa. Näitä tietoja yhdistämällä voidaan luoda kuvaa kaupungin tai alueen hyvinvoinnin tilasta. 5

6 KOKEMUKSELLISUUS henkilökohtainen tulkinta elämänkulusta ja sen tapahtumista kokemuksellisesti rakentuvaa Hyvinvoinnin alueellinen kuva TILASTOLLISUUS tilastoitavat tapahtumat, jotka voidaan perustellusti valita hyvinvointia kuvaaviksi tilastointikäytännöistä ohjautuvaa ASIANTUNTIJUUS professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista ammatillisesti orientoitunut Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli. Lähde: Lehtola ym. 2003, 47. 6

7 2. NYKYTILA 2.1. Indikaattoreiden valinnasta Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia (Kuvio 2). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle portaalle, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla. Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. Lähde: Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5. Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (Kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (Taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi 7

8 käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU-tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnet-indikaattoripankista, ellei toisin mainita. YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Alistavat tekijät perinnölliset tekijät raskauteen/synnytykseen liittyvät tekijät varhaislapsuuden kokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen Laukaisevat tekijät esim. elämän tapahtumat MIELENTERVEYS yksilölliset voimavarat Vallitseva sosiaalinen tilanne esim. sosiaalinen tuki Seuraukset hyvinvoinnin taso fyysinen terveys oireet tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu seksuaalinen tyydytys palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Kuvio 2. Mielenterveys prosessina. Lähde: Lavikainen ym. 2004, 33. Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. Lähde: WHO 2004, 21. Riskitekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Puutteet koulutuksessa, asumisessa, liikkumismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys Suojaavat tekijät Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Osallistuminen/osallisuus Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot 8

9 2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna ,5 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2006). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla 6,5 litraa, Keski-Pohjanmaalla 6,6 litraa ja Pohjanmaalla 5,7 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,2 litraa. Myydyn alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Seinäjoella alkoholinmyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla, johon vaikuttanee mm. se, että kaupungissa käydään paljon ostoksilla myös ympäröivästä maakunnasta. Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa Seinäjoki 7,3 7,6 8,0 Kokkola 8,4 8,5 8,8 Rauma 10,0 10,1 10,4 Etelä-Pohjanmaa 6,3 6,5 6,7 Koko maa 8,2 8,2 8,4 Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV. A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) 9

10 Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat, altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää. Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa. Lähde: Sotkanet Seinäjoki 79,5 73,9 Kokkola 70,9 70,1 Rauma 120,8 100,0 Etelä-Pohjanmaa 79,8 78,3 Koko maa 118,0 113, Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän 10

11 työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.) Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %- osuuksia koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Työttömät, % työvoimasta 11,3 10,1 11,3 11,2 9,7 10,8 10,7 9,3 10,5 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta 13,8 14,1 16,1 13,3 12,8 14,6 11,6 11,2 13,6 työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 25,1 17,3 23,7 25,3 17,9 22,3 26,3 18,1 24,0 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 8,1 7,7 8,2 7,7 7,3 8,2 7,2 6,8 8,3 10,9 11,2 7,6 10,4 10,8 7,2 10,0 10,4 7, Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. 11

12 Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki 1,0 0,6 1,0 1,1 0,6 1,0 1,1 0,6 0,9 0,7 0,4 0,6 0,7 0,4 0,6 0,8 0,4 0,5 21,86 19,38 22,77 23,15 23,15 21,51 24,25 12

13 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVIN- VOINTIIN 3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.) Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.) Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat myös miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.) Päihdehuollon nettokustannukset ovat nousseet myös vuodesta 2003 lähtien kaikissa pohjalaismaakunnissa. (Taulukko 8) Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2 13

14 Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa on esitetty poliisin tilastoja, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. Lähde: Tilastokeskus Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 50 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22 Vaasan sairaanhoitopiiri 33 Itsemurhat vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 34 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

15 Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. Lähde: Polstat Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

16 Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla. PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti: ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat ensimmäisenä opiaatit 28 % (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), toisena stimulantit 28%, kolmantena kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja neljäntenä rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukoissa on kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja. Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 44 9 Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 3 Vaasan sairaanhoitopiiri

17 Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 8 Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 2 Vuonna 2004 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten 176. Vastaava luku vuonna 2003 oli 147 (Taskumatti 2006). Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna Lähde: Tilastokeskus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

18 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Kunnan taso Seinäjoen kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 603 km². Kaupungissa oli asukkaita henkilöä. Seinäjoki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Lapua, Nurmo ja Ylistaro. Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Lopussa löytyvät tiivistetyt yhteenvedot sekä ammattilaisten että kansalaisten kuulemistilaisuuksista. Ammattilaiskuulemistilaisuudessa tehty muistio on lähetetty osallistujille tarkistettavaksi, ja se esitetään liitteessä 5 korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Myös kuntalaiskuulemisen muistio löytyy liitteestä 7. Kuntalaiskuulemisessa osanotto oli niukkaa. Syynä voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain sairaita, ongelmatapauksia ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta välttämättä koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisessa esiin tulleet asiat kuvaavat niiden henkilöiden mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka olivat tuolloin paikalla. Ne eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia kaupunkilaisia, mutta ovat tärkeitä ja huomionarvoisia. 18

19 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista. Lähde: Sisäministeriö Tammi 2007 Seinäjoki Koko Ryhmä 3 maa (arit.) as. VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: Etelä- Pohjanmaa Asukasluku Asukastiheys (as/maakm2) ,4 56,0 184,5 14,4 0-6 vuotiaat (% asukkaista) 8,2 % 7,3 % 8,1 % 7,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 13,5 % 15,6 % 14,6 % 15,0 % 7-15 vuotiaat (% asukkaista) 10,2 % 11,5 % 11,6 % 11,5 % vuotiaat (% asukkaista) 66,7 % 61,7 % 65,4 % 60,6 % vuotiaat (% asukkaista) 8,0 % 10,1 % 8,3 % 10,2 % vuotiaat (% asukkaista) 5,5 % 7,3 % 5,3 % 8,0 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 1,5 % 2,1 % 1,3 % 2,4 % Huoltosuhde, v ,23 1,53 1,29 1,53 PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, /asukas Lastensuojelu: Last.suoj. avohuol. tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aik, % vast.ikäisistä 4,2 4,0 5,4 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 0,9 1,0 0,6 Lasten ja nuorten laitoshuollon menot hoitopäivää kohti Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat /1000 vast.ikäistä 3,1 5,1 4,8 2,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 21,1 9,2 19,6 7,7 Toimeentulotuki: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vast.ikäisistä 8,0 6,2 6,6 6,6 Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99). Lähde: Kuntahilmo. Hoitojaksot arvoina Seinäjoki Kokkola Rauma

20 Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 7,8 6,8 6,1 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 9,3 9,5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 13,2 14,4 15,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7,0 7,4 6,4 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,4 2,9 2,6 Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,2 26,2 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 28,5 43,4 46,0 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta 169,2 168,4 171,1 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 129,4 119,9 154,1 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 8,6 8,1 7,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 37,8 42,8 45,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 85,0 89,6 95,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,0 10,4 10,3 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 1,8 1,9 1,9 Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 11,58 12,91 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 10,32 12,48 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 5,33 3,90 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,8 3,9 3,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 0 0 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,45 21,12 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 18,67 16,56 20

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Nurmossa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila 19.2.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 4 2. NYKYTILA... 6

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Ylistarossa kuulemistilaisuuksien raportti

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Ylistarossa kuulemistilaisuuksien raportti Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Ylistarossa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila 26.3.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA... 4 2. NYKYTILA...

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja. seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa. kuulemistilaisuuksien raportti

Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja. seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa. kuulemistilaisuuksien raportti Mielenterveys- ja päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Kuusiokunnissa kuulemistilaisuuksien raportti Projektikoordinaattori Minna Laitila Sisällysluettelo 1. TAUSTAA...3 2. NYKYTILA...5

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009

Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 31.12.2009 Työelämän kehittämisohjelma Tykes projektikoordinaattori Irmeli Leino, Turun amk osastonhoitaja/suunnittelija Pekka Makkonen, VSSHP, psykiatrian tulosalue

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA

PALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAA HANKKEESSA Mielenterveys ja päihdetyön kehittämishankkeiden keskustelutilaisuus 27.11.2007, Svenska yrkeshögskola, (auditorio) Projektikoordinaattori Jarkko Pirttiperä Mielenterveys ja päihdepalvelut ovat lähtökohtaisesti

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009

Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009 Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista Järjestöasiain neuvottelukunnan kokous 8.11.2013 klo 9.00 11.00 Timo Renfors va. maakuntasuunnittelija 050 544 3802 timo.renfors@kansanterveys.info Indikaattoritiedon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke 2005-2014

Pohjanmaa-hanke 2005-2014 Kohti pohjalaista hyvinvointia Pohjanmaa-hanke 2005-2014 osana Välittäjä 2009 ja Tervein mielin Pohjois- Suomessa hanketta tällä hetkellä Vaasa 3.2.2011 Antero Lassila ylilääkäri, Pohjanmaa-hanke, Epshp

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus

Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Mikä on todellisuus indikaattorien takana? Prof. Kristian Wahlbeck Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Väestöosoittimia. Pohjanmaa Koko maa Ikääntyneet (>65 vuotta) v. 2003 18 % 16 % Ikääntyneet (>65

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti

Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset. kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun. kunnissa. kuntakierroksen raportti Päihdepalvelujen tilanne ja seudulliset kehittämistarpeet Härmänmaan ja Järviseudun kunnissa kuntakierroksen raportti Sosiaalityöntekijä Raili Kangasluoma Projektikoordinaattori Minna Laitila Sisällysluettelo

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke II vaihe 2007 2009 jatkohakemuksen pääkohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen terveys

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke. Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus. Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke Johtoryhmän kokous 27.04.2007 hankkeen tilannekatsaus Antero Lassila ylilääkäri Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Bench marking yhteenveto Vaasan sairaanhoitopiiri vähän sairaalassa

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014. Tilastoliite Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite ETELÄ POHJANMAAN LIITTO Etelä Pohjanmaan hyvinvointikatsaus 2014 Tilastoliite Julkaisu B:68 ISBN 978 951 766 255 0 (nide) ISBN 978 951 766 256 7 (verkkojulkaisu)

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531

Valmistelija: Psykososiaalisten ja perheiden palvelujen tulosaluejohtaja, puh. 020 638 2531 Sosiaali- ja terveyslautakunta 12 08.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 23 17.03.2011 Päihde- ja mielenterveyssuunnitelma vuosille 2010-2015 1647/00.01.02/2010 Sote 23.2.2010 23 Valmistelija: Psykososiaalisten

Lisätiedot

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016

TAVOITE 2016 1 906 308 000 TAVOITE 2015 2 160 502 000. Hoitopäivät Kustannukset. Suunnitelma valmis Toiminnan aloittaminen 12/2015 8/2016 Joensuu Palveluohjelma: Työikäisten palvelut Kehitysvammaisten palvelujen organisointi Kärkihanke: Kehitysvammaisten asumispalveluiden avopainotteisuuden edistäminen Tuotantopuolen vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen

Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli. Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelut, Helsingin malli Nimi ovessa- hankkeen Helsingin kehittämisverkoston tapaaminen 11.5.2011 Raili Hulkkonen SAS-toiminnat aikuisten vastuualueen sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016

Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Liite 1/kh 30.9.2013 347 Lohja: Laaja hyvinvointikertomus 2013 2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009 2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013 2016 Kertomuksen vastuutaho ja laatijat:

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat

Ryhmätoiminnat. Omaiset ja läheiset. Päihdeja mielenterveysasiakkaat Ryhmätoiminnat Omaiset ja läheiset Päihdeja mielenterveysasiakkaat Kouvolan kaupunki Erityisryhmien asumispalvelut Tuettu asuminen / ryhmätoiminnat Tarkoitettu kouvolalaisille kotona asuville mielenterveys-

Lisätiedot

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke

Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Pohjanmaa-hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005-2014 Matti Kaivosoja Minna Laitila Österbottenprojektet / Pohjanmaahanke Haasteet hankkeelle mielenterveyden

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja

Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat. Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Pohjanmaa hanke tilannearvio 11/2006 jatkohakemuksen lähtökohdat Matti Kaivosoja LT, projektijohtaja Hankkeen tausta ei olennaisia muutoksia mielenterveyden väestötasolla ei ole parantunut kuten fyysinen

Lisätiedot

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007

Mielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007 Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä 2.6.2010 TYÖLLISYYS VUONNA 2008 Kittilässä nuorisotyöttömiä oli 4.7 % 15-24-vuotiaasta työvoimasta.

Lisätiedot

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä

Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä Päihteitä Käyttävän n Odottavan Äidin Hoitoketju Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä LT, Osastonylilää ääkäri Tiina-Liisa Erkinheimo, synnytys- ja naistentaudit - Päihteitä käyttävän n odottavan äidin

Lisätiedot

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset

Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Päihdepalveluja käyttävien perheiden huolet ja palvelukokemukset Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013 Vanhempi tutkija Tuuli Pitkänen, A-klinikkasäätiö 1 Lasinen lapsuus: Hirviöt A-klinikkasäätiön

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014

Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA

MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELEKÄS JA TURVALLINEN NOKIA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2015 2017 1 Sisällys JOHDANTO... 3 1 SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT... 4 1.1 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma (Mieli 2009 )...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä

Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Huumausainepolitiikan ajankohtaista 2009 Martta Forsell Huumausainepoliittisen koordinaatioryhmän sihteeri 28.10.2009 Martta Forsell 1 Huumausainepoliittinen koordinaatioryhmä Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI

KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI KOTIKATKO, ASUMISPALVELUT JA KOTIIN VIETY TUKI TIKKURILAN SOSIAALIASEMA OMAT OVET VERKOSTOKOKOUS 16.5.2011 Marjatta Parviainen 17.05.2011 Avopalvelujen koordinaattori Marjatta Parviainen 1 A. KOTIKATKO

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010

Anna Hiltunen ja Auri Lyly. Huukopäivät 2010 Anna Hiltunen ja Auri Lyly Huukopäivät 2010 Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön vahvistaminen Helsingissä 1.1.2010 31.12.2012 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi

Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi Sosiaali- ja terveyslautakunta 264 24.08.2011 Sosiaali- ja terveyslautakunta 107 21.03.2012 Maakuntahallitus I 69 16.04.2012 Valtuustoaloite: Ennaltaehkäisevän päihdetyön organisointi 699/18/180/2011 STLTK

Lisätiedot

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa

Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Pelipilotin kehittäjäverkosto Kokkola Vaasa Keski-Pohjanmaa Alue Asukasluku 31.12 2011 Kokkola 46 585 Keski-Pohjanmaa 68 484 Välimatkat 109 km maakunnan sisällä Kokkolasta Vaasaan 124 km Vaasan kaupunki

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

Toimialan toiminnan kuvaus

Toimialan toiminnan kuvaus Toimialan toiminnan kuvaus Joensuun kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelukeskus vastaa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä Joensuussa sekä yhteistoimintasopimuksiin pohjautuen Kontiolahden ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut

Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa. Päihdestrategia. Niina Korpelainen tilaajapäällikkö sosiaalipalvelut Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry:n seminaari Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Merikeskus Vellamo, Kotka Terveyden edistäminen Kouvolan kaupungissa Päihdestrategia Niina Korpelainen tilaajapäällikkö

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä

Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Päihde- ja mielenterveystyön osaaminen aikuissosiaalityössä sekä yhteistyö eri toimijoiden välillä Mia-Veera Koivisto VTM, yksikön johtaja, Huume- ja katkaisuhoidon yksikkö, Vantaan päihdepalvelut Mitä

Lisätiedot