Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella. kuulemistilaisuuksien raportti

Transkriptio

1 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen tilanne ja kehittämistarpeet Seinäjoella kuulemistilaisuuksien raportti Strategiatyön yhdyshenkilö Auli Romppainen Projektikoordinaattori Minna Laitila

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA NYKYTILA INDIKAATTOREIDEN VALINNASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSHAITTOJA SEKÄ HYVINVOINNIN VAJEITA ENNAKOIVAT TEKIJÄT Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVINVOINTIIN KANSALLINEN JA SAIRAANHOITOPIIRIEN TASO KUNNAN TASO Yhteenveto asiantuntijoiden kuulemisesta Yhteenveto kuntalaiskuulemisesta MUUTA SEINÄJOEN KAUPUNGIN STRATEGIATYÖN NYKYTILA...25 LÄHTEITÄ...26 KUVIOT Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli...6 Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko...7 Kuvio 2. Mielenterveys prosessina....8 TAULUKOT Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät...8 Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti....9 Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/ Taulukko 6. Työttömyys, toimeentulotuki sekä ahtaasti asuvat asuntokunnat Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitetut ja huostaan otetut; vanhemmuuden puutetta Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain...18 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99) Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja

3 1. TAUSTAA Ensimmäinen yhteinen tapaaminen Seinäjoella pidettiin Mukana olivat sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko ja apulaiskaupunginjohtaja Harri Jokiranta Seinäjoen kaupungin edustajina, ylilääkäri Timo Rajala ja oh Marja Liisa Riihimäki Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksesta, esh Leena Martikkala ja vs. päihdetyön johtaja Jarmo Lusa Seinäjoen A-klinikalta sekä projektikoordinaattori Esa Nordling, projektikoordinaattori Minna Laitila ja projektisihteeri Saara Lång Pohjanmaa-hankkeesta. Tapaamisen tavoitteena oli keskustella mahdollisesta yhteistyöstä Seinäjoen kaupungin ja Pohjanmaa-hankkeen välillä koskien esim. mielenterveys- ja päihdestrategiatyötä sekä kumppanuussopimusta Alkoholiohjelman kanssa. Seinäjoen kaupungilla on olemassa sekä mielenterveys- että päihdestrategiat. Mieli hyvin Seinäjoella - Seinäjoen kaupungin mielenterveystyön suunnitelma vuosille on laadittu vuosien aikana, jota ei ole vielä päivitetty. Huomaa ajoissa - Seinäjoen päihdestrategia on laadittu vuonna 2002, jota taas seurataan vuosittain. Viimeisin seurantaraportti on vuodelta Molemmat strategiat on laadittu moniammatillisena, sektorirajat ylittävänä yhteistyönä. Lisäksi on laadittu Päihdeongelman hoitokäytännöt Seinäjoella selvitys vuonna 2006 ja päihteitä käyttävän odottavan äidin hoitoketju vuonna 2004 (Hyvä alku elämälle toimintamalli). Jo ensimmäisessä, kesäkuisessa tapaamisessa heräsi kehittämistarpeita ja ideoita koskien olemassa oleviin strategioihin: Mielenterveysstrategiassa painottuvat nykytilan ja resurssien tarpeen kuvaukset. Tarvittaisiin enemmän painotusta tulevaisuuden linjauksiin ja tavoitteisiin. Strategiassa tulisi painottua ennaltaehkäisy, elämänhallinta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Päihdestrategia taas koskee tällä hetkellä alle 18-vuotiaita. Sitä olisi tarve laajentaa koskemaan kaikkia ikäryhmiä. Lisäksi keskusteltiin siitä, voisiko erillisten mielenterveys- ja päihdestrategioiden lisäksi olla yhteinen osa, kattostrategia, jonka avulla kenties saataisiin esiin palvelujärjestelmän katvealueet ja kehittämishaasteet. Tapaamisessa sovittiin, että lähdetään valmistelemaan kumppanuussopimusta Seinäjoen kaupungin, Alkoholiohjelman ja Pohjanmaa-hankkeen välille. Toinen yhteistyötapaaminen pidettiin Tuolloin keskusteltiin mm. kumppanuussopimuksen sisällöstä. Sopimusluonnos meni Päihdeasiain neuvottelukunnan ja sen jälkeen perusturvalautakuntaan ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kumppanuussopimuksessa Seinäjoen kaupunki sitoutuu päivittämään päihdestrategiansa vastaamaan Alkoholiohjelman henkeä. Seinäjoki haluaa myös korostaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa omassa kumppanuussopimuksessaan. 3

4 Tapaamisessa todettiin, että Seinäjoen mielenterveysstrategia on tulossa päivitettäväksi ja että yhtymäkohtia päihde- ja mielenterveysstrategioissa on runsaasti. Heräsi ajatus siitä, tulisiko molempia strategioita työstämään perustaa yhteinen työryhmä, johon kutsuttaisiin tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita. Toisena vaihtoehtona voisi olla jo aiemmin esitetyt erilliset mielenterveys- ja päihdestrategiat sekä niillä yhteinen kattostrategia. Sovittiin, että asia viedään kaupungin psykososiaalisen työryhmän kokoukseen ja keskustelua strategioiden erillisyydestä tai yhdistämisestä jatketaan siellä. Vähintäänkin tavoitteeksi asetettiin yhteinen visio/tahtotila, jonka mottona voisi olla Turvallinen arki. Seinäjoen kaupunginhallitus päätti asettaa toimikunnan päihde- ja mielenterveystyön strategioiden päivittämiseksi. (Khall , 478) Strategioiden nimeksi tulee Arjen hallinta -turvallinen arki. Strategiatyötä tukee ja koordinoi kolmen pohjalaismaakunnan alueella toimiva Pohjanmaa - hanke. Strategiatyöskentelyaika on suunniteltu toteutettavaksi 2/2007-2/2008. Toimikuntaan kaupunginhallitus nimesi kolme luottamushenkilöä sekä viranhaltijajäseniä eri sektoreilta pidettiin vielä yhteistyötapaaminen Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen seudun mielenterveyskeskuksen ja Seinäjoen A-klinikan sekä Pohjanmaa-hankkeen edustajien kesken. Sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko esitteli Seinäjoen kaupunginhallituksen päätöksen toimikunnan asettamisesta valmistelemaan mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Toimikuntaan nimettiin luottamushenkilöjäseniksi Tuula Salo, puheenjohtaja, Pertti Rinta-Nikkola ja Pirjo Aittoniemi, viranhaltijajäseneksi sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko, päihdetyönjohtaja Minna Leppänen, sihteeri ja ennaltaehkäisevän päihdetyön vastuuhenkilö sairaanhoitaja Leena Martikkala. Toimikunnan työskentelyyn liitettiin myös kehittämissuunnittelija Auli Romppainen. Samassa tapaamisessa projektisihteeri Saara Lång esitteli Pohjanmaa-hankkeen rakenne- ja aikatauluehdotuksen työskentelyn pohjaksi. Tapaamisessa sovittiin, että indikaattoritiedon osalta Seinäjoen vertailukaupunkeina pidetään Kokkolaa ja Raumaa, ja maakuntien välillä suoritetaan myös vertailua. Samoin sovittiin siitä, että Pohjanmaa-hankkeen arviointikoordinaattori käy Seinäjoen kaupungin apulaiskaupunginjohtajan kanssa keskustelun tarvittavista indikaattoreista. Sovittiin, että kaupunginhallituksen asettama toimikunta miettii strategian arvoja, tavoitteita ja indikaattoreita kokouksessaan 2/2007. Pohjanmaahanke tarjoaa kumppanuussopimuksessa määritellyn tuen sekä koordinoi strategiaprosessia. Strategian tavoite ja arvot tarkentuvat sekä strategiatyöryhmät perustetaan kuulemistilaisuuksien jälkeen. 4

5 kokoontuivat kaupunginhallituksen asettamat toimikunnan jäsenet Pohjanmaa-hankkeen edustajien kanssa valmistelemaan toimikunnan työtä. Tuolloin lyötiin lukkoon kuulemistilaisuuksien ja nykytilaselvityksen esittelyn ajankohdat. (Liite 1) Seinäjoen kaupungin päihde- ja mielenterveysstrategiaa päivittävä toimikunta piti ensimmäisen kokouksensa klo Tämän kokouksen tavoitteena oli tutustuminen ja yhteisen tahtotilan luominen. Kokouksessa todettiin, että mukaan tarvitaan kolmannen sektorin edustajia, jotta saadaan aito dialogi kentän kanssa myös toimikunnan sisälle (Liite 2). Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus (Liite 3) solmittiin Seinäjoella. Jotta saataisiin selville mielenterveys- ja päihdepalveluiden tämän hetkinen tilanne ja kehittämistarpeet, järjestettiin asiantuntija- kuntalaiskuulemistilaisuudet Asiantuntijakuulemista varten Seinäjoen strategiayhdyshenkilö kutsui kokoon sen ammattilaisverkoston, joka työssään kohtaa päihde- tai mielenterveysasiakasta tai hänen perhettään tai joka tekee ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä ja päihteettömyyttä edistävää työtä (Liite 4). Kuulemistilaisuudessa käytiin läpi kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut, keskeiset huolenaiheet, konkreettiset kehittämisehdotukset, tyytyväisyyden aiheet ja strategian painopistealue-ehdotukset. Lisäksi kutsuttiin kuntalaisia yhteiseen kuulemis- ja keskustelutilaisuuteen, jossa heillä olisi mahdollisuus vaikuttaa strategiatyöhön (Liite 6). Tämä raportti on laadittu järjestettyjen kuulemistilaisuuksien muistioiden pohjalta. Raportissa on myös jotain indikaattoritietoa, jonka voidaan arvioida osaltaan kuvaavan kaupunkia ja sen hyvinvoinnin tilaa. Tämän raportin kuvauksessa on löydyttävissä samoja elementtejä kuin Lehtolan ym. (2003) kehittelemässä hyvinvointitiedon tuottamisen mallissa (ks. seuraavan sivun Kuvio 1). Voidaan ajatella, että kuntalaiskuuleminen edustaa kokemuksellista, asiantuntijakuuleminen asiantuntijuuteen perustuvaa lähestymistapaa ja indikaattoritieto tilastollista näkökulmaa. Näitä tietoja yhdistämällä voidaan luoda kuvaa kaupungin tai alueen hyvinvoinnin tilasta. 5

6 KOKEMUKSELLISUUS henkilökohtainen tulkinta elämänkulusta ja sen tapahtumista kokemuksellisesti rakentuvaa Hyvinvoinnin alueellinen kuva TILASTOLLISUUS tilastoitavat tapahtumat, jotka voidaan perustellusti valita hyvinvointia kuvaaviksi tilastointikäytännöistä ohjautuvaa ASIANTUNTIJUUS professionaalinen havainto toimintaympäristön muutoksista ammatillisesti orientoitunut Kuvio 1. Hyvinvointitiedon tuottamisen malli. Lähde: Lehtola ym. 2003, 47. 6

7 2. NYKYTILA 2.1. Indikaattoreiden valinnasta Päihdeindikaattoreiden valinnassa on käytetty apuna läänihallitusten yhteisen Kunnan avainpäihdeindikaattorit hankkeen (2007) suosituksia (Kuvio 2). Tässä avainpäihdeindikaattorit on jaettu kolmelle portaalle, joista kaksi ensimmäistä, päihdehaittoja ennakoivat tekijät ja päihteiden vaikutus hyvinvointiin, on mahdollista kuvata tilastotiedon avulla. Kuvio 2. Päihdeindikaattorihankkeen kolmiportaikko. Lähde: Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007, 5. Mielenterveyden häiriöille altistavia ja hyvinvointia uhkaavia tekijöitä on tarkasteltu Lavikaisen ym. (2004) näkemyksen mukaisesti (Kuvio 2). Lisäksi on huomioitu WHO:n raportissa (2004) luetellut sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyttä määrittelevät tekijät (Taulukko 1). Kumpaakin em. listausta on käytetty myös EU:n mielenterveyden Vihreässä kirjassa (2005). Saatavilla olevista tilastotiedoista on pyritty valitsemaan ne, joiden on arveltu ainakin jossain määrin kuvaavan mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mielenterveyspalveluiden käyttöä on kuvattu myös joillain indikaattoriluvuilla. Tunnuslukujen valinnassa on hyväksi 7

8 käytetty Mielenterveysatlasta (Pirkola & Sohlman 2005) ja MERTTU-tutkimusta (Harjajärvi ym. 2006). Tilastotiedot on koottu Stakesin SOTKAnet-indikaattoripankista, ellei toisin mainita. YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Alistavat tekijät perinnölliset tekijät raskauteen/synnytykseen liittyvät tekijät varhaislapsuuden kokemukset perheympäristö sosiaaliset olosuhteet fyysinen ympäristö koulutus työllisyys työolosuhteet asuminen Laukaisevat tekijät esim. elämän tapahtumat MIELENTERVEYS yksilölliset voimavarat Vallitseva sosiaalinen tilanne esim. sosiaalinen tuki Seuraukset hyvinvoinnin taso fyysinen terveys oireet tiedot ja taidot ihmissuhteiden laatu seksuaalinen tyydytys palvelujen käyttö tuottavuus yleinen turvallisuus YHTEISKUNTA JA KULTTUURI Kuvio 2. Mielenterveys prosessina. Lähde: Lavikainen ym. 2004, 33. Taulukko 1. Sosiaaliset, ympäristöön liittyvät ja taloudelliset mielenterveyden määrittäjät. Lähde: WHO 2004, 21. Riskitekijät Päihteiden ja huumeiden saatavuus Sijoitus Sosiaalisten suhteiden vähäisyys Puutteet koulutuksessa, asumisessa, liikkumismahdollisuuksissa Kehno asuinalue Syrjintä Heikko ravitsemustila Köyhyys Rodusta johtuva syrjintä ja epätasa-arvo Sosiaalinen huono-osaisuus Kaupungistuminen Väkivalta ja hyväksikäyttö Sota Työstressi Työttömyys Suojaavat tekijät Voimaantuminen (Empowerment) Integraatio Positiiviset sosiaaliset suhteet Osallistuminen/osallisuus Sosiaalinen vastuu ja suvaitsevaisuus Sosiaalipalvelut Sosiaalinen tuki ja yhteisön verkostot 8

9 2.2. Päihde- ja mielenterveyshaittoja sekä hyvinvoinnin vajeita ennakoivat tekijät Päihteiden saatavuus ja alkoholijuomien myynti Alkoholijuomien kokonaiskulutus oli Suomessa vuonna ,5 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohti (Taskumatti 2006). Alkoholinkulutus Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla sekä Pohjanmaalla on huomattavasti alhaisempi kuin maassa yleisesti. Alkoholinjuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina oli vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaalla 6,5 litraa, Keski-Pohjanmaalla 6,6 litraa ja Pohjanmaalla 5,7 litraa. Koko maassa vastaava luku oli 8,2 litraa. Myydyn alkoholin määrä on kuitenkin tasaisesti kasvanut. Seinäjoella alkoholinmyyntiluvut ovat suuremmat kuin keskimäärin Etelä-Pohjanmaalla, johon vaikuttanee mm. se, että kaupungissa käydään paljon ostoksilla myös ympäröivästä maakunnasta. Taulukko 2. Alkoholijuomien myynti asukasta kohti 100 %:n alkoholina (litraa) Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa Seinäjoki 7,3 7,6 8,0 Kokkola 8,4 8,5 8,8 Rauma 10,0 10,1 10,4 Etelä-Pohjanmaa 6,3 6,5 6,7 Koko maa 8,2 8,2 8,4 Päihteiden saatavuuteen vaikuttaa myös se, kuinka paljon alueella on anniskelu- ja vähittäismyyntiluvan haltijoita. Taulukko 3. Anniskeluluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV. A-luvat B-luvat C- luvat lkm asp lkm asp lkm asp Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa A-luvat = kaikki alkoholijuomat B-luvat = enintään 22% alkoholijuomat C- luvat = enintään 4,7% käymisteitse valmistetut Asp = anniskelulupien mukaiset asiakaspaikat (ei ole mukana tilapäisten osastojen asiakaspaikkoja) 9

10 Taulukko 4. Vähittäismyyntiluvat kolmen maakunnan alueella Lähde: STTV Alko Luovutusp C-luvat Tilaviini lkm lkm lkm lkm Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Koulutus, työttömyys ja toimeentulo Syrjäytyminen on sekä päihde- että mielenterveysongelmille altistava tekijä. Syrjäytymisen käsite viittaa kasautuvaan huono-osaisuuteen, jolle on ominaista kehämäisyys ja vaiheittaisuus. Aikaisemmat, jo olemassa olevat ongelmat, altistavat uusille hyvinvointivajeille ja ongelmien monimutkaistumiselle ja syvenemiselle. Syrjäytymisen kehän voidaan kuvata alkavan jo lapsuudesta ja nuoruudesta, jos perheessä ja/tai koulukäynnissä on ongelmia. Alhainen koulutustaso voi johtaa huonoon työmarkkina-asemaan ja tulotasoon, jopa työttömyyteen ja köyhyyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämisen toimeenpanoraportissa (2005) syrjäytymisen riskitekijöinä on tarkasteltu perusasteen suorittamatta jättäneiden nuorten, kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, yksinäisten asuttomien, pitkäaikaista toimeentulotukea saaneiden ja huumausainerikoksista epäiltyjen lukumäärää, pitkäaikaistyöttömyysastetta, huonoksi koetun terveydentilan ja henkilöiden köyhyysriskin kehitystä sekä päihdekuolemien määrää. Taulukko 5. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä kohti Seinäjoella, Kokkolassa, Raumalla, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa ja koko maassa. Lähde: Sotkanet Seinäjoki 79,5 73,9 Kokkola 70,9 70,1 Rauma 120,8 100,0 Etelä-Pohjanmaa 79,8 78,3 Koko maa 118,0 113, Työttömyys vaikuttaa yksilön/perheen tulotasoon, elämänhallintaan ja henkiseen hyvinvointiin. Työttömyys vaikuttaa negatiivisesti elämänhallinnan kokemukseen ja itsetuntoon. Mitä enemmän 10

11 työttömyys, sairaus ja köyhyys keskittyvät samoille henkilöille, sitä selvemmin huono-osaisuus kasautuu. (Kunnan avainpäihdeindikaattorit 2007; Sohlman 2004.) Taulukko 6. Eräitä työttömien, nuorisotyöttömien, pitkäaikaistyöttömien ja toimeentulotukea saaneiden henkilöiden sekä ahtaasti asuvien asuntokuntien määrää kuvaavia %- osuuksia koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Työttömät, % työvoimasta 11,3 10,1 11,3 11,2 9,7 10,8 10,7 9,3 10,5 Nuorisotyöttömät, % vuotiaasta 13,8 14,1 16,1 13,3 12,8 14,6 11,6 11,2 13,6 työvoimasta Pitkäaikaistyöttömät, % työttömistä 25,1 17,3 23,7 25,3 17,9 22,3 26,3 18,1 24,0 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista 8,1 7,7 8,2 7,7 7,3 8,2 7,2 6,8 8,3 10,9 11,2 7,6 10,4 10,8 7,2 10,0 10,4 7, Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä kasvuympäristö Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset sekä tuolloin muodostunut perusturvallisuus luovat pohjaan myöhemmälle kehitykselle. Varhaislapsuuden kokemukset ja olosuhteet perheessä voivat altistaa mielenterveysongelmille ja päihteiden käytölle (esim. Sohlman 2004). Indikaattoreiksi on valittu nuorten kokemus vanhemmuuden puutteesta, joka kuvaa vanhemmilta saadun koetun tuen määrää, sekä sijoitettujen ja huostaan otettujen lasten määrä. Viimeksi mainitut ovat sekä hyvinvoinnin vajeille altistavia että päihteiden käytön, mielenterveysongelmien tai muiden joko lapsesta/nuoresta tai vanhemmasta johtuvan syiden vaikutusten kuvaajia. Sitä, kuinka paljon mielenterveys- ja/tai päihdeongelmat ovat sijoituksien ja huostaanottojen taustalla, ei tilastoida. 11

12 Taulukko 7. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja huostaan otettujen 0-17 vuotiaiden osuutta kuvaavia lukuja sekä 8. ja 9. luokkalaisten kokemus vanhemmuuden puutteesta koko maassa, Etelä-Pohjanmaalla ja Seinäjoella. Lähde: Sotkanet Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Huostassa olleet vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä Vanhemmuuden puutetta, % 8.- ja 9.luokan oppilaista Koko maa Koko maa Koko maa Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki Etelä- Pohjanmaa Seinäjoki 1,0 0,6 1,0 1,1 0,6 1,0 1,1 0,6 0,9 0,7 0,4 0,6 0,7 0,4 0,6 0,8 0,4 0,5 21,86 19,38 22,77 23,15 23,15 21,51 24,25 12

13 3. PÄIHTEIDEN JA MIELENTERVEYSONGELMIEN VAIKUTUS HYVIN- VOINTIIN 3.1. Kansallinen ja sairaanhoitopiirien taso Juomatapoja selvittävien tutkimusten mukaan valtaosa aikuisista käyttää alkoholia kohtuullisesti. Noin 12 % on raittiita. Alkoholin riskikuluttajia on naisista 5-6 % ja miehistä %. Suurkuluttajia oli noin 2 % naisista ja 8 % miehistä. (Päihdepalveluiden laatusuositukset 2002.) Päihteidenkäytön aiheuttamista haitoista ja haittakustannuksista valtaosa on alkoholin aiheuttamia. Vuonna 2005 alkoholin käytön seurauksena kuoli henkeä eli 203 henkeä enemmän kuin edellisenä vuonna. Alkoholisairauksiin ja myrkytykseen kuolleiden määrä kasvoi 9,1 prosenttia. Vuoteen 2004 verrattuna maksasairauksiin kuolleiden määrä kasvoi noin 17 prosenttia ja vuoteen 2003 verrattuna yli 50 prosenttia. Tapaturmaan tai väkivaltaan päihtyneenä kuolleiden määrä kasvoi 2,9 prosenttia vuodesta 2004 vuoteen Alkoholisairauksien hoitojaksot pysyivät lähes ennallaan, sairaaloissa kirjattiin hoitojaksoa, joissa alkoholi oli päädiagnoosina. (STTV, Stakes, Tilastokeskus 2007.) Alkoholikuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: vuotiaina kuolleista miehistä joka kolmannen kuolemansyynä oli alkoholi. Alkoholisyyt olivat myös miesten toiseksi yleisin kuolemansyy. Kaikista alkoholikuolemista kolmannes johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput johtuivat alkoholin aiheuttamista sairauksista, lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Työikäisten naisten yleisin kuolemansyy oli vuonna 2004 rintasyöpä, mutta alkoholisyyt aiheuttivat lähes yhtä paljon kuolemantapauksia. (Tilastokeskus/kuolemansyytilastot.) Päihdehuollon nettokustannukset ovat nousseet myös vuodesta 2003 lähtien kaikissa pohjalaismaakunnissa. (Taulukko 8) Taulukko 8. Päihdehuollon nettokustannukset, euroa/asukas Etelä-Pohjanmaa 7,9 9,1 10,1 Keski-Pohjanmaa 12,3 14,2 14,9 Pohjanmaa 12,8 13,6 15,2 13

14 Taulukossa 9 on esitetty Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella päihteidenkäyttöön liittyviä haittoja Tilastokeskuksen kuolemansyytilaston mukaan. Lisäksi taulukoissa on esitetty poliisin tilastoja, joiden voidaan kokonaan tai osittain ajatella liittyvän päihteidenkäyttöön. Taulukko 9. Eräitä tilastoituja kuolinsyitä vuodelta 2005 sairaanhoitopiireittäin jaoteltuna. Lähde: Tilastokeskus Alkoholiperäiset taudit ja tapaturmainen alkoholimyrkytys 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 50 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22 Vaasan sairaanhoitopiiri 33 Itsemurhat vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 34 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 Murhat, tapot, muu tahallinen pahoinpitely vuonna 2005 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 4 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 Taulukko 10. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset kihlakunnissa kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

15 Taulukko 11. Perheväkivaltailmoitukset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina / Länsi-Suomen läänin tilanne. Lähde: Polstat Alavus 7 12 Kauhajoki Kaustinen 8 24 Kokkola Kyrönmaa 9 25 Lapua 8 26 Mustasaari 4 31 Närpiö 3 17 Pietarsaari 8 35 Seinäjoki Vaasa 4 95 Koko Länsi-Suomen läänissä yhteensä Taulukko 12. Liikennerikokset kihlakunnittain kolmen maakunnan alueella vuosina Lähde: Polstat Rattijuopumus, huumaantuneena ajaminen Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Törkeä rattijuopumus Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

16 Päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan huumausaineiden käyttö on lisääntynyt selvästi. Vuosien välillä kannabista käyttäneiden osuus kaksinkertaistui ja amfetamiinia käyttäneiden osuus kolminkertaistui. Myös opioidien käyttö lisääntyi. Huumausaineiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat edelleen yleisimpiä Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa. Laittomien huumeiden käyttö on yleisintä nuorilla aikuisilla. PKV-lääkkeiden käyttö päihtymistarkoituksessa on lisääntynyt nopeasti, samoin ns. monipäihteisyys. Esim. vuoden 2003 päihdetapauslaskennan (Nuorvala ym. 2004) mukaan vain 59 % asiakkaista käytti ainoastaan alkoholia. Huumausaineiden tai lääkeaineiden vuoksi päihdehoitoon hakeutuneiden asiakkaiden päihteiden käyttö (% - osuus asiakaskunnasta vuonna 2003) jakautui seuraavasti: ongelmapäihteenä hoitoon hakeutumisessa olivat ensimmäisenä opiaatit 28 % (heroiini 3%, buprenorfiini 24%), toisena stimulantit 28%, kolmantena kannabis 16%, alkoholi (+huume) 19% ja neljäntenä rauhoittavat lääkkeet 6%. (Virtanen 2005). Huumausaineiden käyttöä ja käyttäjämääriä on vaikea arvioida. Taulukoissa on kuvattu HIV- ja hepatiittitartuntojen määrää kolmen sairaanhoitopiirin alueella. Voidaan olettaa, että ko. tartunnat ovat yleisempiä huumeiden käyttäjien keskuudessa ja kuvaavat siten osaltaan huumeiden käytön yleisyyttä ja siitä aiheutuvia haittoja. Taulukko 13. HIV-infektioiden kertymä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirien alueella vuodesta 1980 ja tilanne vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto / Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 29 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 9 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 44 9 Taulukko 14. C-hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 3 Vaasan sairaanhoitopiiri

17 Taulukko 15. B- hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 3 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 1 Vaasan sairaanhoitopiiri 18 8 Taulukko 16. A -hepatiittitartunnat kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: HIV infektio Suomessa, Kansanterveyslaitos, Infektioepidemologian osasto Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 1 0 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 0 0 Vaasan sairaanhoitopiiri 0 2 Vuonna 2004 huumausaineiden käyttöön liittyviä kuolemantapauksia oli Suomessa oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa todettujen ruumiinavauksien ainelöydösten 176. Vastaava luku vuonna 2003 oli 147 (Taskumatti 2006). Taulukko 17. Kuolleet/ myrkytystapaturmat poislukien alkoholimyrkytykset kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuonna Lähde: Tilastokeskus. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 8 Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2 Vaasan sairaanhoitopiiri 3 Taulukko 18. Huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa

18 Taulukko vuotiaiden huumausainerikokset kihlakunnittain kolmen sairaanhoitopiirin alueella vuosina Lähde: Polstat Alavus Kauhajoki Kaustinen Kokkola Kyrönmaa Lapua Mustasaari Närpiö Pietarsaari Seinäjoki Vaasa Kunnan taso Seinäjoen kaupunki on perustettu vuonna Kaupungin kokonaispinta-ala on 603 km². Kaupungissa oli asukkaita henkilöä. Seinäjoki kuuluu Seinäjoen seutukuntaan, jonka muita kuntia ovat Ilmajoki, Jalasjärvi, Kurikka, Lapua, Nurmo ja Ylistaro. Seuraavassa on tarkasteltu päihteiden käytön ja mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä ja niiden vaikutusta hyvinvointiin kuntakohtaisten tilastojen valossa. Lopussa löytyvät tiivistetyt yhteenvedot sekä ammattilaisten että kansalaisten kuulemistilaisuuksista. Ammattilaiskuulemistilaisuudessa tehty muistio on lähetetty osallistujille tarkistettavaksi, ja se esitetään liitteessä 5 korjatussa ja täydennetyssä muodossa. Myös kuntalaiskuulemisen muistio löytyy liitteestä 7. Kuntalaiskuulemisessa osanotto oli niukkaa. Syynä voi olla mm. se, että mielenterveys- ja päihdekysymykset mielletään edelleen suppeasti koskemaan vain sairaita, ongelmatapauksia ja heidän hoitoaan. Asian ei koeta välttämättä koskettavan itse tai omaa lähipiiriä. Lisäksi molempiin ilmiöihin ja mielenterveyden ja päihdeongelmiin liittyy voimakas salaamisen perinne ja edelleen - vahva leimautumisen pelko, joka ikävä kyllä on osin aiheellinenkin. Kuntalaiskuulemisessa esiin tulleet asiat kuvaavat niiden henkilöiden mielipiteitä ja huolenaiheita, jotka olivat tuolloin paikalla. Ne eivät ole yleistettävissä koskemaan kaikkia kaupunkilaisia, mutta ovat tärkeitä ja huomionarvoisia. 18

19 Taulukko 20. Perustietoja Seinäjoen kaupungista. Lähde: Sisäministeriö Tammi 2007 Seinäjoki Koko Ryhmä 3 maa (arit.) as. VÄESTÖÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT: Etelä- Pohjanmaa Asukasluku Asukastiheys (as/maakm2) ,4 56,0 184,5 14,4 0-6 vuotiaat (% asukkaista) 8,2 % 7,3 % 8,1 % 7,3 % siitä: 6-vuotiaat (% asukkaista) 13,5 % 15,6 % 14,6 % 15,0 % 7-15 vuotiaat (% asukkaista) 10,2 % 11,5 % 11,6 % 11,5 % vuotiaat (% asukkaista) 66,7 % 61,7 % 65,4 % 60,6 % vuotiaat (% asukkaista) 8,0 % 10,1 % 8,3 % 10,2 % vuotiaat (% asukkaista) 5,5 % 7,3 % 5,3 % 8,0 % yli 85-vuotiaat (% asukkaista) 1,5 % 2,1 % 1,3 % 2,4 % Huoltosuhde, v ,23 1,53 1,29 1,53 PALVELUJA KUVAAVAT INDIKAATTORIT, V. 2005: Sosiaali- ja terveystoimen käyttökust. netto, /asukas Lastensuojelu: Last.suoj. avohuol. tukitoimien piirissä vuotiaita vuoden aik, % vast.ikäisistä 4,2 4,0 5,4 4,0 Kodin ulkopuolelle sijoitetut vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 0,9 0,9 1,0 0,6 Lasten ja nuorten laitoshuollon menot hoitopäivää kohti Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit / 1000 asukasta Perusterveydenhuollon menot asukasta kohti Erikoissairaanhoito: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät / 1000 asukasta Erikoissairaanhoidon menot asukasta kohti Päihde- ja mielenterveyspalvelut: Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat /1000 vast.ikäistä 3,1 5,1 4,8 2,9 Päihdehuollon nettokustannukset, euroa / asukas 21,1 9,2 19,6 7,7 Toimeentulotuki: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vast.ikäisistä 8,0 6,2 6,6 6,6 Toimeentulotukimenot tapausta/perhettä kohti, Taulukko 21. Hoitojaksot mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi (ICD-10 F00-F99). Lähde: Kuntahilmo. Hoitojaksot arvoina Seinäjoki Kokkola Rauma

20 Taulukko 22. Päihteisiin ja päihteiden käyttöön liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Poliisin tietoon tulleet rattijuopumustapaukset / 1000 asukasta 7,8 6,8 6,1 Poliisin tietoon tulleet väkivaltarikokset / 1000 asukasta 9,3 9,5 Päihdehuollon avopalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta 13,2 14,4 15,2 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet asiakkaat / 1000 asukasta 7,0 7,4 6,4 Päihteiden vuoksi sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla hoidetut potilaat / 1000 asukasta 2,4 2,9 2,6 Taulukko 23. Mielenterveyteen liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä ,2 26,2 Perusterveydenhuollon mielenterveyden lääkärikäynnit / 1000 asukasta 28,5 43,4 46,0 Perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit (muu ammattiryhmä kuin lääkärit) / 1000 asukasta 169,2 168,4 171,1 Psykiatrian avohoitokäynnit / 1000 asukasta 129,4 119,9 154,1 Psykiatrian laitoshoidon potilaat / 1000 asukasta 8,6 8,1 7,7 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 37,8 42,8 45,8 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 85,0 89,6 95,0 Depressiolääkkeistä korvausta saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä 10,0 10,4 10,3 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja, % väestöstä 1,8 1,9 1,9 Taulukko 24. Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä tunnuslukuja. Lähde: Sotkanet Ei yhtään läheistä ystävää, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 11,58 12,91 Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus, % luokan oppilaista 10,32 12,48 Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 5,33 3,90 Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2,8 3,9 3,1 Päihdehuollon laitoksissa hoidossa olleet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 0 0 Tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 17,45 21,12 Tupakoi päivittäin, % 8.- ja 9.-luokan oppilaista 18,67 16,56 20