PERHEEN TARINAT KUNTOUTUMISEN TUKENA

Transkriptio

1 Jari Koskisuu Projektisuunnittelija, kouluttaja Psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentyminen kliiniseen työhön seminaari Folkhälsan PERHEEN TARINAT KUNTOUTUMISEN TUKENA Miten perheenjäsenen vakava sairastuminen psyykkisesti muuttaa perheentarinaajatarinansuuntaa?miteneri perheenjäsenten henkilökohtaiset sisäiset tarinat ja kokemus omasta perheestä muuttuvat? Miten perheen tarinan hh hahmottaminen ja tarinan uudelleenkertominen dll voi tukea perheen toipumista i t ja jk jaksamista it kiii kriisissää ja yksittäisten kittäi t perheenjäsenten kuntoutumista muuttuneessa elämäntilanteessa. Aiemmin perheiden tarinoita ja kokemuksia on ehkä tutkittu tarkoituksena löytää selityksiä yhden perheenjäsenen psyykkiselle sairastumiselle. Perhettä on tutkittu vuorovaikutusverkostona, mutta perheen varsinaiseen tarinaan ei ole paljoa kiinnitetty huomiota. Perheiden ja yksittäisten perheenjäsenten tarinoista kuitenkin löytyvät perheen voimavarat, identiteetti ja siten myös perheiden kuntoutumisen avaimet. Perheenjäsenen sairastumista voidaan tarkastella tapahtumana, joka muuttaa perheen tarinan kulun. Se vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin ja heidän kokemukseensa perheestä. Tällöin voidaan pohtia, mitä perheiden tarinoista voi oppia ja miten perheiden tarina voisi muuttua. Miten narratiivista työskentelyä voisi käyttää perheiden kuntoutustyössä rakentavasti? Ei syitä tai syyllisiä etsien vaan tarinan jatkuvuutta ja vaihtoehtoisia tarinankulkuja etsien. Narratiivisen ajattelun mukaan ihminen elää ja ymmärtää elämäänsä tarinoiden avulla. Yhteisöllisistä tarinoista syntyvä y kuva hyvästä elämästä on sekä malli että arviointiperusta omalle elämälle ja toiminnalle. Käsityksemme perheestä ja miten perheen tulisi toimia, perustuu myös osinnäihin yhteisöllisiin ja kulttuurisiin tarinoihin. Me olemme oman tarinamme päähenkilö, muttaolemmeosamyös toistemme tarinoita. Jokainen meistä on oma tarinansa, mutta myös oleellinen osa perheen tarinaa eikä perheenjäsenten kokemukset voi olla vaikuttamatta meidän tarinaamme. Vakava sairastuminen voi rikkoa tarinan kuntoutumisen aikana myös perheen ja yksilön tarina eheytyy, muuttuu ymmärrettävämmäksi ja selkeämmäksi, löytää uuden uransa.esityksessä pohditaan, miten sairastuminen vaikuttaa ja miten tarinallisuutta voisi hyödyntää kuntoutuksessa.

2 Teoriasta käytäntöön Psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentyminen kliiniseen työhön - psykiatrian ammattilaisten kokemuksia k k menetelmäkoulutuksen jälkeen Helsinki

3 Psykoedukaatio Ei vakiintunutta suomenkielistä vastinetta Tiedollista ja emotionaalista tukea sekä ohjausta arjen ongelmatilanteissa ja tarvittaessa lisäavun äärelle Opastavaa yhteistyötä perheen kanssa Terapeuttinen psykososiaalinen interventio

4 INTERVENTIO (Heikkinen -03, Westman ym. -05) Hoito- tai ennaltaehkäisyn toimet kuluttajatasolla Ammattilaisen i toteuttama interventio, i jolla on tavoite Monimuotoisuus, 7 luokkaa Yksilötaso Kohdistuu vain yksilöön Tavoite parantaa sopeutumiskeinoja ja sosiaalisia taitoja Primaariryhmän taso Henkilön välittömän sosiaalisen ympäristön ja vuorovaikutuksen tapojen muuttaminen 4

5 Psykoedukaatio yksittäisen se perheen kanssa Koulutuksellinen perhetyö + kriisiint. SCH, Skitsoaffekt.h. (Anderson ym. -86) SCH + edukatiivinen ryhmä omaisille (Leff -94) Ensipsykoosi (HOMES, Fitzgerald ad & Kulkarni -98) SCH (Resursgrups & Familjstöd, Berglund ym. -98) PSYKOEDUKATIIVINEN PERHEOHJAUS (Berg, Johansson -03) Kognitiivis- behavioristinen perheterapia SCH (BFM, Falloon ym. -84) FFT, kaksisuuntainen mielialahäiriö (Miklowitz & Richards), -97 FFT, nuoret t/ /yksitt.tap. ittt (Pavuluri ym. -04) Vaikea depressio, nuoret (Sanford ym. -06) Ennaltaehkäisevä perheinterventio, vanhemmat, joilla alaikäisiä lapsia (Beardslee ym.-97) Lapset Puheeksi,vanhemmat, joilla alaikäisiä lapsia (Solantaus 2005) -EE -tavoite - alaikäiset lapset - komponentit -preventio Psykoedukatiiviset vertaisryhmät

6 EDUKAATIO (Kemm & Close -95) Suunniteltu & systemaattinen prosessi, jonka tarkoituksena on vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen tuottamalla muutoksia heidän tiedoissaan, asenteissaan ja taidoissaan Tavoitteena on auttaa ihmisiä kehittämään tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita säilyttääkseen ja parantaakseen terveyttään

7 PSYKOEDUKATIIVISTEN PERHEINTERVENTIOIDEN TAVOITTEET Ymmärryksen ja vuorovaikutuksen lisääntyminen. Arjen turvallisuus ja sujuvuus. Toipuminen i edistyy ja uudelleen sairastumisen i riski pienenee Läheisten kuormittuneisuus ja uupumisriski pienenee Mahdollisuudet lapsen/nuoren terveeseen kasvuun ja kehitykseen paranevat

8 PSYKOEDUKATIIVISET PERHEINTERVENTIOT Kaikille diagnoosiryhmille Keskeistä stressin vähentäminen, kommunikaation ja perheilmapiirin parantaminen Tärkeintä keskustelun k jatkuminen perheessä, prosessi Interventiot käytännöllisiä ja konkreettisia -ei analyyttisia ja tulkitsevia tavoitteellisia ja joustavia tarpeenmukaisia i Huomio myös omaisen subjektiiviseen kokemukseen

9 PSYKOEDUKATIIVISET PERHEINTERVENTIOT..JATKUU Rakennetaan ymmärrystä perheen kanssa yhdessä Narratiivisuus ja reflektointi työvälineinä Työskentely on ei-direktiivistä, opastavaa yhteistyötä ohjaaja toimii dialogin mahdollistajana, ei ratkaisujen tai johtopäätösten tekijänä Huomioidaan vahvuudet ja suojaavat tekijät Yhteistyötä perhettä tukevien tahojen kanssa

10 Perheinterventio aikuisperheessä, s. 33 Toteutus Tö Työparina Ensisijaisesti asiakasperheen kotona Jatkuvuus hoitoketjussa Hoitoyksiköiden välinen yhteistyö Ryhmä pidetään jatkuvasti pienenä Sairastunut vaikuttaa osallistujien valintaan Yksilölliset tapaamiset Sairastunut, aikuisomaisista avainhenkilöt Suunnittelutapaaminen ja yhteistapaamiset Psykoedukaatiolle tyypilliset auttamisalueet Kriisiväliintulo i l Seurantatapaaminen 3-6 kk:n kuluttua viimeisestä istunnosta Huomioidaan intervention aikana kaikki perheenjäsenet

11 Perheinterventio lapsiperheessä, Lapset Puheeksi (Solantaus), s.39 Pyrkimyksenä Tukea lapsen kehitystä tä ja ehkäistä häiriöitä yhteistyössä vanhempien kanssa Avata keskustelua lapsista & vanhemmuudesta Eväitä vanhemmuuteen, tilanteen kartoitus ja perheen lisäavun tarve Toteutus Yksin tai työparina 1-2 kaksi tapaamista sairastuneen vanhemman & toisen vanhemman tai avainhenkilön kanssa Fokus lapsessa Ei sisällä lasten yksilöllisiä tapaamisia Manualisoitu ( Toimiva i Lapsi&perhe)

12 Perheinterventiot lapsiperheessä, Ennaltaehkäisevä ä perheinterventio ti (Beardslee ym.) s. 41 Tarkoitus vahvistaa hit lasta suojaavia tekijöitä Toteutus Työparina tai yksin Ensisijaisesti asiakasperheen kotona Sisältää vanhempien omat, lasten omat ja koko perheen tapaamisen Vähintään kuusi tapaamista riippuen lasten lukumäärästä Seurantatapaaminen 3-6 kk:n kuluttua viimeisestä istunnosta Kliinikkopätevyys (10 päiväinen koulutus, Toimiva lapsi&perhe) Manualisoitu

13 Vaikuttavuustutkimuksista, AIKUISPERHEET Tutkimukset osoittavat psykoedukatiivisten perheinterventioiden olevan lääkehoidon jälkeen tärkein toimenpide asiakkaan kuntoutumisessa (Schaub 2002) Käypä Hoito suositukset Yhteistä tutkimustuloksille Sairastuneen oireiden lieventyminen, toipumisen edistyminen, sairaalahoitokertojen vähentyminen, tiedon lisääntyminen, omaisten kuormittuvuuden vähentyminen, sairastuneen sosiaalisten taitojen lisääntyminen ja kommunikaation kehittyminen kotona.

14 Vaikuttavuustutkimuksista, LAPSIPERHEEET, kun vanhempi sairastaa (affektihäiriö) Perheen aktiivisempi keskustelu sairaudesta, vanhempien lisääntynyt ymmärrys lasten tilanteesta sekä lapsen lisääntynyt ymmärrys vanhemman sairaudesta (Beardslee ym ja 1998, Solantaus & Beardslee 2001) Vanhempien käyttäytyminen ja asenne suhteessa lapseen muuttui positiiviseen i suuntaan Seurannassa (yli 2v.) muutokset perheessä pysyivät ja vahvistuivat pitkällä aikavälillä Yksittäisen perheen kanssa työskentelyssä parempia tuloksia, koska työskentelyssä oli prosessimaisuutta (interventio kesti pidemmän aikaa) perheellä oli mahdollisuus liittää asiatieto omiin kokemuksiinsa sairaudesta (Beardslee ym. -98, 2003)

15 Työntekijän kapasiteettia implementoida perhetyö omaan työhön - vähentävät tekijät (Fadden & Birchwood -02) Historialliset vaikuttajat Perheet suljettiin hoidon ulkopuolelle Perhe ei uskaltanut pyytää apua Hoidon yksilökeskeisyys Hoidon medikalisoituminen Henkilöstön koulutus Itseluottamuksen puute ja vähäinen tuki Kunnan työntekijöiden virka-ajatajat

16 Muista tutkimustuloksista Yhteistä kansainvälisille tuloksille Tavattujen perheiden vähäinen lukumäärä ä koulutuksen k jälkeen (Gleeson & McGorry -05, Bailey -03) Ongelmia integroida interventio omien työvaatimusten rinnalle (Magliano -06, Gleeson & McGorry -05, Bailey -03) Suomessa, Toimiva lapsi&perhe (Solantaus, Toikka -06) 88% Ottanut käyttöön Lapset Puheeksi Työkäytännöt muuttuneet paljon työyksikössä 35% (jonkin verran 65%) Resurssit riittävät 73% ja 77% alkanut kouluttaa muita

17 IMPLEMENTAATIO (Fixsen ym.2005) Tarkoin määritetty sarja toimintoja, jotka on suunniteltu saattamaan käytäntöön toiminto tai ohjelma tietyssä laajuudessa Toimet, jotka tähtäävät ät ohjelman tai menetelmän sisällyttämiseen kunnassa, laitoksessa tai työntekijätasolla

18 AIEMMAT YHDENTYMISTÄ EDISTÄVÄT TOIMENPITEET KOHDEYHTEISÖSSÄ s Luentosarjat henkilöstölle perhepsykoedukaatiosta Psykoedukaation työkirja (2003) Perheinterventioiden toteutus työparina Hoitoyksiköiden perhetyön kehittämispäivät Menetelmäkoulutukset (N = 62) Kliinikkokoulutus Psykoedukatiiviset perheinterventiot ohjaajakoulutus Menetelmätyönohjaus v

19 Menetelmäkoulutukset; Teoria ja menetelmätyönohjaus Kliinikkokoulutus, 10/ /2005 n = 6 Akuutit vuodeosastot ja avohoito Ryhmän koko 12 työntekijää Työmenetelmät lapsiperheessä Lapset Puheeksi (Solantaus -05) Ennaltaehkäisevä Perheinterventio (Beardslee ym.) Kaksi kouluttajaa Toimiva lapsi&perhe hanke (THL) koordinoi koulutusta Koulutukseen osallistuneita nyt yli 1000

20 Menetelmäkoulutukset; Teoria ja menetelmätyönohjaus s Ohjaajakoulutus, 4/2005 1/2006 n = 30 Akuutit vuodeosastot, avohoito, kuntoutus ja päiväsairaalat ä i Ryhmän koko työntekijää Työmenetelmät aikuisperheessä ja lapsiperheessä Perheinterventio aikuisperheessä (Berg, Johansson -03) Lapset Puheeksi menetelmä (Solantaus -05) Ennaltaehkäisevän perheintervention esittely (Beardslee ym.) Vertaisryhmät perheen tukena Kolme kouluttajaa Koulutukseen osallistuneita nyt 280

21 TUTKIMUSTEHTÄVÄ Tutkia, mitkä tekijät vaikuttavat psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentymiseen omaan kliiniseen työhön ö akuutilla sairaalahoidon osastolla, avohoidossa & kuntoutustoiminnassa Edistää perheinterventioiden yhdentymistä kliiniseen työhön kohdeyhteisössä

22 Tutkimuskysymykset Mitkä tekijät terveyskeskuksen aikuispsykiatrian toimipisteessä vaikuttavat psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentymiseen kliinisen hoitotyön kanssa? Mitkä tekijät menetelmäkoulutuksissa vaikuttavat t psykoedukatiivisten perheinterventioiden yhdentymiseen? Mitkä tekijät perhetyön mallissa vaikuttavat? Mitkä ammatilliset tai henkilökohtaiset tekijät vaikuttavat? 22

23 KOHDERYHMÄ Helsingin kaupungin terveyskeskuksen psykiatriaosasto Menetelmäkoulutuksista v valmis- tuneet (n=36) Toiminta-alueet Akuuttisairaalatoiminta 12 Avohoitotoiminta 15 Kuntoutustoiminta 9 Psykiatriaosaston ylihoitajat n = 5 Kolme sairaalatoiminnasta, kaksi avohoitotoiminnasta

24 Haastatelluista työntekijöistä s Yli puolella korkea-asteen tutkinto (61%) Toisen asteen tutkinto 28% Ylempi korkea-asteen tutkinto 11% Yli puolella viimeisin tutkinto (53%) 1980 luvulla 22% 2000 luvulla 25% Lähes puolet iältään yli 46 vuotiaita (45%) Joka kolmas osallistunut kaikkiin menetelmätyönohjauksiin (24t) v ; joka kolmas ei lainkaan

25 TUTKIMUSAINEISTON KERUU & ANALYSOINTI YKSILÖ- JA RYHMÄHAASTATTELUT Puolistrukturoitu teemahaastattelu, koulutukseen osallistuneet Avoin teemahaastattelu, ylihoitajat (mitä toivottiin, miten on toteutettu, esteet, miten on tuettu, mikä edistää? Grounded Theory menetelmä Aihetta tutkittu vähän Valmiin teoreettisen perhetyön mallin soveltuvuustutkimus Tavoitteena jäsentää käytännön toimintaa Päättely aineisto- ja teorialähtöistä SPSS & muuttujat 25

26 Yläluokat yhdistettiin pääluokiksi Alaluokista muodostettiin yläluokkia Aineistosta poimittiin luokittelurungon & kysymysten mukaiset lausumat Aineiston kvantifiointi Alaluokkia verrattiin alkuperäiseen tekstiin Lausumat pelkistettiin luokittelua varten Aineistoa abstrahoitiin yhdistämällä lausumia, jolloin saatiin ilmiötä kuvaavat alaluokat

27 Tutkimuksen luotettavuus & eettiset kysymykset, s. 124 Omat sitoumukset Aineiston keruu Kohderyhmän tavoitettavuus Yksilö- ja ryhmähaastattelu Kysymykset ja kertynyt aineisto Tutkimuksen aikataulu Aineiston analysointi Tutkimuksen raportointi toteutuskaavio s.57->

28 Haastattelujen tulokset - Mitä hyötyä perheinterventiosta on & kuka minua tukee? - Menetelmäkoulutuksen jälkeen, mikä muuttui?

29 Kuvio 1: Perheintervention toteutuksen vaatimukset toimipisteessä, s.61 Toteutuksen vaatimukset Työyhteisöön liittyvät Työntekijäkohtaiset Hoito organisaatioon liittyvät Asiakasperheeseen liittyvät Hoitokulttuuriin liittyvät joustavuus, motivaatio, aktiivisuus suunnittelu ja organisointikyky joustavuus työaika ja työtehtäväjärjestelyissä toteutuksesta sopiminen yhteistyössä resurssointi toteutuk seen hyväksyntä toteutukselle motivoitunut perhe sairastuneen suostumus akuuttihoidon aloitteellisuus toteutuk sessa akuuttihoidon asennemuutos

30 Kuvio 2: Perheintervention toteutuksen mahdollistaminen työyhteisössä, s.63 työjärjestelyt Miten intervention toteutus on mahdollistettu työyhteisössä? Toteutus suunnitellaan yhdessä Hoito on perhekeskeistä & kannustetaan työryhmästä työpari jousto työajoissa ja vuoroissa kaiken perhetyön suunnittelu yhdessä työyhteisön & esimiehen kannustus Mahdollisuus itsenäiseen työn suunnitteluun & oma aktiivisuus i työnkuva ja ajanvaraus oma innokkuus ja tahto

31 Kuvio 3: Esteitä pidempiaikaisen perheintervention toteutukselle toimipisteessä, s. 65 Toteutuksen esteet Työyhteisöön liittyvät esteet Organisaatioon liittyvät esteet Asiakasperheeseen liittyvä esteellisyys ajan vähäisyys perhetapaamisille aikataulujen yhteensovittaminen näkemyserot perhetyöstä henkilökunnan vaihtuvuus menetelmäkoulutukseen osallistuneiden vähäisyys potilaan kieltäytyminen i ja huonokuntoisuus perheen ee kieltäytyminen etäyty e Työntekijän henkilökohtai h i nen esteellisyys kokemus omasta passiivisuudesta tuen puute työskentelylle

32 Kuvio 4: Hyöty aikuispsykiatrian palvelujärjestelmälle pidempiaikaisten perheinterventioiden toteuttamisesta, s.67 Hoito ja tukipalveluiden tarve vähenee Hyöty palvelujärjestelmälle Osapuolten kuormittuneisuuden vähentyminen Yhteistyö perheen kanssa tukee hoitotavoitteiden saavuttamista Taloudellinen hyöty sairastuneen akuuttihoidonpalvelujen tarve vähenee aikuis us ja lapsiomaisten a ste hoidon ja tukitoimien tarve vähenee jatkuvuus ja hoitoyksiköiden välinen yhteistyö tieto auttaatukemaantukemaan perhettä perheen luottamus hoitoon ja työntekijään lisääntyy hoitotavoitteet yhdenmukaistuvat

33 Kuvio 5: Hyöty perheelle perheinterventioiden toteuttamisesta,s. 108 Muutokset vuorovaikutuksessa ja ilmapiirissä perheenjäsenten väliset suhteet positiiviseen suuntaan ahdistus vähenee perheessä Hyöty perheelle Perheen selviytymiskeinot lisääntyvät perheenjäsenten välinen ymmärrys tukee perheenjäsenten välinen avoimuus auttaa perhettä tarttumaan vaikeuksiin

34 Minkälaista tukea työntekijät ovat saaneet intervention toteutukseen? s.69 Tuki työyhteisössä Tuki esimieheltä Myönteisyys ja luottamus Kannustus ja palaute Joustavuus Kiinnostuneisuus Tuki johdolta -> taulukko Positiivinen suhtautuminen & perhetyön koulutuksen järjestäminenj ä

35 TAULUKKO 8: Työntekijöiden kokemus työyhteisön tarjoamasta tuesta perheinterventioiden toteutuksessa Työyhteisön tarjoama tuki perheinterventioiden toteutukselle RAKENTEELLINEN TUKI KONKREETTINEN TUKI HENKINEN TUKI HOIDON PERHEKESKEISYYS Perhetyö tärkeää Positiivinen asenne Yhtenäiset pyrkimykset PERHETYÖN KOULUTUS Koulutuksiin osallistuneita on Myönteinen suhtautuminen koulutukseen MAHDOLLISUUS TYÖNOHJAUKSEEN TYÖTOVEREIDEN TUKI TOTEUTUKSESSA Intervention yhteinen suunnittelu Joustavuus työajoissa ja järjestelyissäj ä Saa työparin EI ESTETÄ TOTEUTTAMISTA Työyhteisö Lääkäri Esimies MAHDOLLISUUS JAKAA KOKEMUKSIA Työtoverin tai työryhmän kanssa Pohdinta muiden menetelmäkoulutukseen osallistuneiden kanssa Keskustelut raporteilla MYÖNTEINEN SUHTAUTUMINEN JA KANNUSTUS Menetelmä koetaan hyödylliseksi Myönteinen palaute

36 RYHMÄTILAISUUDET, yleisimmät s.80 Kuntoutustoiminta Raportit (RTO) Avohoitotoiminta Ryhmätyönohjaus (Henkilöstöpalaverit) Akuutit vuodeosastot Ei ryhmätilaisuuksia (RTO)

37 Menetelmäkoulutuksen jälkeen, mikä muuttui? s Menetelmäkoulutus vastasi odotuksiin 34/36 Kaikki haastatellut t t suosittelevat t koulutusta t myös muille Koulutus vaikuttanut työtyytyväisyyteen Paljon 19/36 Jonkin verran 10/36 Ei vaikutusta/eos 7/36 Koulutukseen osallistuminen on vaikuttanut oman toimipisteen hoitotyön käytäntöihin 16/36 Perhekeskeinen ajattelu ja tietoisuus perheen tilanteesta on lisääntynyt Perhetapaamisten sisältö on muuttunut

38 Kuvio 6: Haastateltujen odotukset menetelmäkoulutukselta, s. 83 Menetelmällisyyttä perhetapaamisiin ii Tietotaitoa i & rohkaistumista Työntekijöiden odotukset menetelmäkoulutukselta työvälineitä tietoa perhetapaamisen kulusta & mistä puhua perheiden kanssa mallia perhetyöhön teoriaa & uusia taitoja rohkeutta ja työskentelyvarmuutta vahvistusta toteuttamalleen perhetyölle

39 Mitkä ominaisuudet kouluttajissa mielestäsi voivat vaikuttaa menetelmän käyttöönottoon myönteisesti? i? Innostuneisuus, kannustaminen & tyyli Kouluttajan oma usko työhön & yhteinen kehittäminen Esimerkit & kouluttajan kokemus

40 Kuvio 7: Menetelmäkoulutukseen osallistuneiden kokemuksia sen vaikutuksista yhteistyöhön perheiden kanssa s.89 Menetelmäkoulu tukseen osallistumisen vaikutukset yhteistyöhön perheiden kanssa Kiinnostuneisuus ja ymmärrys Rohkeus ja yhteistyö Oman työn tö kiinnostavuus Perheen lasten huomiointi perhettä huomioidaan enemmän perheille tarjotaan enemmän tapaamismahdollisuutta lisännyt ymmärrystä perheen kokemusta kohtaan lisännyt rohkeutta tavata perheitä & ottaa asioita puheeksi yhteistyö helpottunut & tapaamiset luontevampia koulutusta hyödynnetään eri osa alueilla tietoa t & keinoja ki on enemmän perhetapaamiset lapsilähtöisempiä lisännyt rohkeutta puhua lasten asioista Välittäminen ja tasa arvoisuus omaisia tuetaan herkemmin tasa arvoisuus lisääntynyt ja korostunut

41 Kuvio 8: Menetelmäkoulutukseen osallistuneiden kokemuksia muutoksista tavassaan kohdata perheitä, joissa on alaikäinen lapsi, s.104 lapset puheeksi rohkeammin ja aikaisemmin i i Menetelmäkoulutukseen osallistumisen vaikutukset tapaan kohdata perheitä, joissa on alaikäinen lapsi Lapset otetaan puheeksi perheen kanssa Vanhempia kannustetaan puhumaan sairaudesta lapsia huomioidaan hoidossa enemmän (näkökulma, kokemukset, reaktiot, ymmärrys, oikeudet) lasta tavataan t rohkeammin vanhempia kannustetaan ja valmistetaan t puhumaan sairaudesta lapselle lapsiperheissä p keskustelu on jäsentynyt (tietää mistä voi puhua & mitä voi kysyä)

42 Haastattelujen tulokset - Perhetyön malli, helpotus vai haaste? - Mikä meitä motivoi?

43 Miten olet pystynyt toteuttamaan pidempiaikaisia perheinterventioita, s Suora sovellus käytäntöön (18/36) Aikuisten yksilölliset tapaamiset hyviä kokemuksia Lapset puheeksi pohjustanut yhteistyötä -> Ennaltaehkäisevä int. Perheillä tuen tarvetta enemmän kuin intervention muodossa voidaan tarjota 2. Interventiota muokataan omiin tarpeisiin sopivaksi (12/36) Ei aikuisten yksilöllisiä tapaamisia Psykoedukaation auttamisalueet huomioidaan perhetapaamisissa

44 jatkuu 3. Intervention toteutus ei ole mahdollistunut (6/36) Erityisesti akuuttien vuodeosastojen työntekijät Tuen tarve havaitaan liian myöhään tai ei ole aika- /henkilökohtaisia resusseja

45 Perheintervention ti ll k t sovellukset, s. 101 Yksittäiset ja muut perhetapaamiset Tietoa sairaudesta, perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen k lisääntyminen, perheen kieli Huomioidaan alaikäiset lapset (kuultu sisaruksia myös yhdessä) Edetään perheen tarpeiden mukaan ja kuullaan omaisia Potilaan yksilötapaamiset Potilaan perhesuhteet ja suhtautuminen kiinnostavat. Annetaan tietoa sairaudesta, oireista, lasta suojaavista & kuormittavista tekijöistä. Potilasta kannustetaan itse puhumaan perheelleen

46 Haasteet perheintervention toteutuksessa, s. 105 Malli selkeä ja käytännönläheinen Alussa stressaantumista ja opettelua Haasteellisinta Kaikkien perheenjäsenten huomiointi & kuuleminen Perhetapaamisten jäsentäminen Keskustelu sairaudesta Alaikäisen lapsen kohtaaminen

47 Parityöskentelystä, s. 74 & 102 Hoitoyksikössä on muita menetelmäkoulutukseen osallistuneita 31/36 Hyvät mahdollisuudet & toteutus Työpari omasta hoitoyksiköstä 27/36, toteutunut 28/36 Työpari toisesta työpisteestä 31/36, toteutunut 7/36 Työpari sosiaali- tai muulta auttamisalalta 32/36, toteutunut 1/36 (Kotiosoite hankkeen työntekijä 11/36) Hyvät mahdollisuudet & toteutus Interventio perheen kotona 23/30, toteutunut 10/30 (6 ei mahdoll.)

48 Kuvio 9: Mikä mahdollistaa parityöskentelyn niin, että pari on toisesta yksiköstä, s.76 työparin osallistuminen i menetelmäkoulutukseen oma aktiivisuus mahdollisuus liikkuvuuteen uutee Parityön yli yksikkörajojen mahdollistaa Yhteistyön lisääminen enemmän yhteydenpitoa ja keskustelua intervention toteutuksen suunnittelua etukäteen tutustuminen toisiinsa Toiveet organisaatiolta työtavan hyväksyminen panostus yhteistyöhön Työntekijäkohtaiset Asiakasperhekohtaiset tarve hyvä suhde auttajatahoon

49 Kuvio 10: Menetelmäkoulutukseen osallistuneiden kokemuksia perheinterventiomallissa perheen & sairastuneen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, s. 106 Avoin puhe & jokaisen kuulluksi tuleminen puhutaan yhdessä ja avoimesti jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi Perheinterventiomallissa perheen hyvinvointiin vaikuttavat tekijät Tiedon jakaminen & keskinäinen ymmärrys jaetaan yhdessä tietoa ja annetaan tietoa Perheenjäsenten välinen ymmärrys lisääntyy Menetelmän rakenne & lähestymistapa perheenjäsenten yksilölliset tapaamiset ja menetelmän struktuuri autetaan perhettä itse löytämään selviytymiskeinoja

50 Kuvio 11: Kuormittavat tekijät asiakasperhetyössä, s.114 huomio tasavertaisesti Huomion jakaminen monelle & kokemus keinottomuudesta yhteistyö auttajatahojen kanssa ei suju Perhetyössä kuormittaa Oma ahdistuminen Ei Erimielisyydet i ja tunteet perheessä raskaat asiat & istunnot puhuminen vaikeista asioista perheen, lasten tilanne & huolet erimielisyys hoidosta omaisten tunteet & vaikeat perhesuhteet Ajankäyttö aikojen sovittaminen kaikkien kanssa aikaa ei ole antaa

51 Kuvio 12: Mikä motivoi yhteistyöhön perheiden kanssa? s. 110 potilaan kuntoutuminen Perhetyön vaikuttavuus perheen hyvinvointi Yhteistyöhön sairastuneen perheen kanssa motivoi Tietoisuus perheen tarpeista & kokemuksista Perhetyön mielekkyys perheen tuen ja avun tarve sairauden vaikutukset perheessä itselle tietoa ja ymmärrystä potilaan tilanteesta kokemukset ja palaute hyvää Halu helpottaa perheen tilannetta tt halutaan lisätä perheen ymmärrystä, avoimuutta ja molemminpuolista luottamusta huoli lapsesta tai perheen huoli omaisesta

52 Toimintatutkimukselliset tulokset - Muutostyöryhmän laatimat suositukset ja ohjeet

53 MUUTOSTYÖRYHMÄ, s jäsentä Jokaiselta toiminta-alueelta 2, hallinnosta yh, OTUsta 2 Tehtävänä ä ä vahvistaa Perhetyön toteutusta & jatkuvuutta hoitoketjussa Tiedonkulkua sairaala-, avohoito- ja kuntoutustoiminnan välillä Työaika touko-lokakuu seurantatapaamiset

54 PERHETYÖN SUOSITUS, LIITE 6 Psykiatriaosaston Johtoryhmä hyväksyi 11/08 Käypä Hoito ja TLP suositukset, lastensuojelulaki Opastava yhteistyö perheen kanssa tiedollinen tuki ( & tiedollinen tuki alaikäisille) emotionaalinen tuki ohjaus työmenetelmät lapsiperheessä Tavoitteet Tasa-arvoistaa palvelut perhetyön osalta hoitoyksiköissä Mahdollistaa perhetyön jatkuvuus hoitoketjussa Vahvistaa preventiivistä työotetta Vahvistaa vanhemmuuden tukemista ja alaikäisten lasten tarpeiden huomiointia hoidossa

55 Muutokset kohdeyhteisön Pegasos- tietojärjestelmässä Uusi otsikko perhetapaaminen avautuu kaikilla toiminta-alueillaalueilla Perhetapaamisen kirjaamisohje, Liite 5 HoiData terminologia i (kansallisesti yhtenäiset t hoitotyön t tiedot hanke) Tarkoitus Jäsentää kirjaamista Työntekijän ja perheen kuormittuneisuuden vähentyminen